FI106496B - Solukkoverkon matkapuhelimen monitasoinen kotialuehinnoittelu - Google Patents

Description

106496

Solukkoverkon matkapuhelimen monitasoinen kotialuehinnoittelu - Hemom-radeprissättning med flera niväer för cellnätsmobiltelefoner

Keksintö koskee yleisesti päätelaitteen paikkatiedon käyttöä solukkoverkkoon perus-5 tuvissa matkapuhelinjärjestelmissä ja erityisesti päätelaitteen sijaintipaikan perusteella voimassa olevan puhelutaksan määrittämistä ja ilmaisemista puhelimen käyttäjälle.

Solukkoverkossa toimivista digitaalisista matkapuhelimista on nopeasti tulossa tärkein henkilökohtainen tiedonvälitysväline. Tiedonvälitys solukkoverkossa tapahtuu 10 kiinteiden tukiasemien välityksellä, jolloin matkapuhelimen käyttäjä voi liikkua puhelimineen vapaasti tukiasemien kuuluvuusalueista eli soluista muodostuvan järjestelmän kuuluvuusalueen sisällä. Matkapuhelimien lisäksi solukkoverkoissa voidaan käyttää monenlaisia muita päätelaitteita, mutta seuraavassa käsitellään esimerkinomaisesti pelkästään matkapuhelinta.

15 Puhelujen hinnoittelu perustuu käyttäjän ja verkko-operaattorin väliseen sopimukseen. Verkko-operaattorien välisen kilpailun takia on edullista, jos operaattori pystyy tarjoamaan erilaisia hinnoittelujärjestelmiä, joista voidaan valita käyttäjälle sopiva vaihtoehto. Eräs tunnettu hinnoitteluperuste on ns. kotialuehinnoittelu, jossa käyttäjälle (tai itse asiassa hänen käyttämälleen päätelaitteelle tai käyttäjän identifi-20 oimiseksi tarkoitetulle modulille) määritellään ns. kotialue, joka koostuu tietyn tai tiettyjen tukiasemien kuuluvuusalueista ja jolla ollessaan hän voi soittaa ja vastaanottaa puhelunsa halvemmalla. Tällöin tarvitaan jokin menetelmä sen määrittämisek-- si, onko käyttäjä kotialueellaan. Yleensä käyttäjä myös haluaa, että hänen puheli mensa ilmaisee jollain tavalla, onko kotialuehinnoittelu voimassa vai ei, ja puheli-25 men tulisi edullisesti antaa tämä ilmoitus ollessaan odotustilassa eli silloin, kun sen kautta ei ole puhelinyhteyttä.

Mainitun kotialuemäärityksen ja hinnoitteluilmoituksen toteuttamiseksi tunnetaan useita menetelmiä. Eräässä menetelmässä puhelin kuuntelee sen tukiaseman tunnuskoodia eli Cellld-parametria, jonka kuuluvuusalueella se on, ja vertaa sitä puhelimen 30 käyttäjämodullin eli SIM:iin (Subscriber Identity Module) tallennettuun listaan koti alueen tukiasemista (esitetyt GSM-järjestelmään kuuluvat termit voidaan tässä ja seuraavassa yleistää soveltuvin osin koskemaan myös muita järjestelmiä). Toisessa ratkaisussa tukiasemien kautta lähetetään ns. Cell Broadcast -muotoisena lähetykse-• - nä alfanumeerista tunnusta, joka voi olla esimerkiksi kaupungin nimi ja/tai posti- 2 106496 numero, ja puhelin tuottaa kyseisen tunnuksen suoraan näyttöönsä, jolloin käyttäjän tulee itse päätellä, onko hän kotialueella vai ei. Eräs kolmas ratkaisu perustuu myös mainittuun Cell Broadcast -muotoiseen lähetykseen, mutta siinä kukin tukiasema lähettää puhelimelle maantieteelliset koordinaattinsa. Puhelimeen, edullisesti sen 5 SIM.iin, on tallennettu puhelimen kotipaikan koordinaatit ja kotialueen säde. Puhelimen tiedonkäsittely-yksikkö laskee geometrisen etäisyyden saamiensa tukiaseman koordinaattien ja SIMiiin tallennettujen koordinaattien välillä ja jos se on pienempi kuin mainittu kotialueen säde, puhelin päättelee olevansa kotialueella.

Edellä esitettyihin tekniikan tason mukaisiin ratkaisuihin sisältyy eräitä ongelmia. 10 Ensimmäisenä mainitussa ratkaisussa, jossa kotialueen tukiasemien tunnukset on tallennettu puhelimen muistiin, luetteloa pitää tarkistaa joka kerran, kun kotialueella asennetaan uusi tukiasema tai muutetaan muuten tukiasemien toimintaa. Tarkistus-tarve tulee sitä useammin, mitä laajempi kotialue käyttäjälle on määritelty, koska tällöin muutoksia tapahtuu kotialueella useammin. Verkko-operaattorin kannalta 15 päivitystyö on sitä suurempi, mitä useampia kotialuekäyttäjiä tietyllä alueella on. SIM:n muistikapasiteetti on myös rajallinen ja runsaasti liikennöidyillä alueilla tukiasemia on niin paljon, että kotialueen tukiasemaluettelosta tulee helposti hyvin pitkä. Samaa tukiaseman Cellld-parametria ei voi käyttää muissa tukiasemissa yhden käyttäjän kotialueen laajentamiseksi, koska tällöin myös kaikkien muiden samalle 20 kotialueelle rekisteröityjen käyttäjien kotialue laajenisi, vaikka heillä olisi sopimus vain alkuperäisestä kotialueesta. Toisena esitetty ratkaisu kuormittaa lähinnä käyttäjän muistia, koska laaja kotialue voi tarkoittaa lukuisia muistettavia kotialueen alfanumeerisia tunnuksia. Jos lisäksi käyttäjälle määritellään useita erihintaisia käyttöalueita, kaikkien muistaminen käy nopeasti ylivoimaiseksi. Kolmannessa ratkaisussa 25 kotialue on aina kotipisteen ympärillä sijaitseva ympyrä, mikä ei ole kaikissa tapauksissa tarkoituksenmukaista.

Tämän keksinnön tarkoituksena on esittää menetelmä, jolla voidaan määritellä solukkoverkon matkapuhelimen tukiasemakohtaiset erikoistoiminnat helposti ja joustavasti. Keksinnön tavoite on myös esittää menetelmä, jolla puhelimen käyttäjälle 30 voidaan helposti ja luotettavasti ilmaista, onko hän jonkin erikoistoiminnan piirissä.

Keksinnön tavoite saavutetaan käyttämällä sekä puhelimessa että tukiaseman lähettämässä viestissä merkkijonoja, joiden yhdistäminen puhelimessa keksinnön mukaisella tavalla antaa tuloksen, josta voidaan päätellä, onko käyttäjä puhelimineen tietyn erikoistoiminnan piirissä vai ei.

3 106496

Keksinnön mukaiselle menetelmälle, jossa tukiasema lähettää verkon radioviestimel-le sanoman, on tunnusomaista, että mainittu sanoma käsittää ensimmäisen merkkijonon ja mainittu radioviestin valitsee käytössään oleviin muistivälineisiin tallennetun toisen merkkijonon perusteella osan mainitun ensimmäisen merkkijonon mer-5 keistä päättelyä varten ja päättelee valittujen merkkien vertailun perusteella, onko tietty ensimmäinen palvelu voimassa.

Keksintö kohdistuu myös tukiasemalaitteistoon ja radioviestimeen keksinnön mukaisen menetelmän toteuttamiseksi. Keksinnön mukaiselle solukkoverkon tukiase-malaitteistolle, joka käsittää välineet Cell Broadcast -tyyppisen lähetyksen lähettä-10 miseksi, on tunnusomaista, että se käsittää lisäksi välineet tukiasemakohtaisen bitti-jonon lisäämiseksi mainittuun Cell Broadcast -tyyppiseen lähetykseen mainitun solukkoverkon radioviestimessä tapahtuvaa, mainitun bittijonon yksittäisten merkkien vertailuun perustuvaa tietyn palvelun voimassaolon tutkimista varten. Keksinnön mukaiselle radioviestimelle, joka käsittää välineet Cell Broadcast -tyyppisen lähe-15 tyksen vastaanottamiseksi ja muistivälineet merkkijonojen tallentamista varten, on tunnusomaista, että se käsittää lisäksi välineet merkkien valitsemiseksi mainittuun Cell Broadcast -tyyppiseen lähetykseen sisältyvästä tukiasema- ja/tai aluekohtaisesta ensimmäisestä ja/tai kolmannesta merkkijonosta mainittuihin muistivälineisiin tallennetun toisen ja/tai neljännen merkkijonon perusteella ja päätelmien tekemiseksi 20 mainittujen valittujen merkkien perusteella sen tutkimiseksi, onko tietty palvelu voimassa.

Keksintö perustuu oivallukseen, jonka mukaan tukiaseman lähettämän ja radiovies-timen eli päätelaitteen vastaanottaman ensimmäisen merkkijonon vertaaminen pääte- .· laitteeseen tallennettuun toiseen merkkijonoon antaa oikean tukiasemakohtaisen il- 25 maisun, kun mainitut merkkijonot ja niiden vertailu on keskenään järjestetty niin, että niitä voidaan käsitellä merkki kerrallaan. Jäljempänä selostetaan yksityiskohtaisesti, mitä tällaisella järjestämisellä tarkoitetaan. Mainitut merkkijonot voivat periaatteessa olla mitä tahansa signaaleja, joilla on jossakin ulottuvuudessa tietty mitta, kuten analogisia taajuus- tai amplitudimoduloituja signaaleja tai digitaalisia bitti-30 jonoja. Koska digitaalisessa solukkoverkossa sekä tukiasema että päätelaite ovat digitaalisia laitteita, luonnollinen valinta on käyttää merkkijonoina binäärilukuja, jotka sisältävät tietyn määrän bittejä. Bittien määrä ei ole sinänsä keksinnön kannalta oleellinen tekijä, mutta sillä on vaikutusta keksinnön mukaisella menetelmällä saavutettavien määrittelymahdollisuuksien laajuuteen.

•.

«

♦ V

4 106496

Keksintöä selostetaan seuraavaksi yksityiskohtaisesti viitaten oheisiin kuviin, joissa kuva 1 esittää keksinnön periaatetta yleisesti, kuvat 2a ja 2b esittävät keksinnön mukaista ensimmäistä suoritusmuotoa, kuvat 3 a ja 3b esittävät keksinnön mukaista toista suoritusmuotoa, 5 kuvat 4a ja 4b esittävät keksinnön mukaista kolmatta suoritusmuotoa, kuva 5 esittää keksinnön mukaista neljättä suoritusmuotoa, ja kuva 6 esittää yksinkertaisen lohkokaavion tasolla keksinnön mukaisen lait teiston erästä suoritusmuotoa.

Kuvissa käytetään toisiaan vastaavista osista samoja viitenumerolta.

10 Seuraavissa suoritusmuodoissa käytetään esimerkinomaisesti päätelaitteena matkapuhelinta ja oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi, että sekä tukiaseman lähettämässä ja puhelimen vastaanottamassa ensimmäisessä merkkijonossa että puhelimeen (eli johonkin sen käytössä olevaan muistivälineeseen) tallennetussa toisessa merkkijonossa on 8 bittiä. Bittien lopullinen lukumäärä voidaan määrittää analyysillä, jossa 15 otetaan huomioon erilaisten muuntelumahdollisuuksien tarve tietyn verkko-operaattorin pyrkiessä luomaan haluamansa tasoista palvelua. Edullinen lukumäärä voisi olla esimerkiksi 16 bittiä.

Virran ollessa kytkettynä solukkoverkon matkapuhelin 2 vastaanottaa kuvan 1 mukaisella tavalla tunnetusti tukiaseman 6 lähettämiä ja koko kuuluvuusalueella 3 20 kuuluvia viestejä, vaikka puhelin 2 on ns. odotustilassa eli sen kautta ei ole puhelinyhteyttä. Tukiasema 6 lähettää keksinnön mukaisessa menetelmässä sinänsä tunnetulla tavalla eli ns. Cell Broadcast -tyyppisenä lähetyksenä ensimmäisen merkkijonon 4. Puhelin 2 vastaanottaa senja vertaa sitä puhelimeen, edullisesti sen SIM:iin, tallennettuun toiseen merkkijonoon 5. Vertailun perusteella puhelin päättelee, onko 25 jokin alueellinen erikoispalvelu kuten kotialuehinnoittelu, voimassa.

Merkkijonojen 4 ja 5 vertailu voidaan esillä olevan keksinnöllisen ajatuksen ja jäljempänä esitettyjen patenttivaatimusten puitteissa tehdä hyvin monella eri tavalla. Keksintö eroaa tekniikan tasosta erityisesti siten, että merkkijonot 4 ja 5 ovat merkkijonoja, edullisesti binäärilukuja, joita voidaan käsitellä merkki kerrallaan. Keksin-30 nön ensimmäisessä suoritusmuodossa, jota on kuvattu kuvissa 2a ja 2b, puhelin ottaa loogisen AND-funktion 15 kaikista niistä biteistä ensimmäisessä merkkijonossa 5 106496 4, joiden kohdalla toisessa merkkijonossa 5 on ykkönen. Operaatiota, jossa toinen bittijono määrää, mitkä ensimmäisen bittijonon bitit otetaan tarkasteltaviksi, kutsutaan yleisesti maskaukseksi (engl. masking) ja toista bittijonoa, tässä tapauksessa siis matkapuhelimeen tallennettua merkkijonoa 5, bittimaskiksi. Looginen AND-5 funktio 15 antaa tuloksen 1, jos myös ensimmäisessä merkkijonossa 4 on vastaavissa bittipaikoissa 1 (kuva 2a), ja 0, jos yhdessäkin ensimmäisen merkkijonon 4 vastaavassa bittipaikassa on 0 (kuva 2b).

Keksinnön toisessa suoritusmuodossa, jota on kuvattu kuvissa 3 a ja 3b, puhelin ottaa loogisen OR-funktion 16 kaikista niistä biteistä ensimmäisessä merkkijonossa 4, 10 joiden kohdalla toisessa merkkijonossa 5 on ykkönen. Maskausoperaatio on siis samanlainen kuin ensimmäisessä suoritusmuodossa, mutta looginen OR-funktio 16 antaa tuloksen 1, jos yhdessäkin ensimmäisen merkkijonon vastaavassa bittipaikassa on 1 (kuva 3a), ja 0 vain, jos ensimmäisen merkkijonon kaikissa vastaavissa bitti-paikoissa on 0 (kuva 3b).

15 Edellä esitetyissä ensimmäisessä ja toisessa suoritusmuodossa puhelimen ottaman loogisen funktion 15, 16 arvo vastaa edullisesti kotialuetta siten, että funktion arvo 1 kertoo käyttäjän olevan kotialueella ja funktion arvo 0 kertoo, että käyttäjä ei ole kotialueella. Tätä varten puhelimen muistivälineisiin tallennettu merkkijono 5 on käyttäjän ja operaattorin tekemän sopimuksen perusteella valittu niin, että sen 1-bitit 20 (ns. asetetut bitit, engl. set bits) ovat sellaisissa kohdissa, että aiotun kotialueen tukiasemien Cell Broadcast -sanomissa on joko kaikissa vastaavissa kohdissa 1-bitti (1. suoritusmuoto, kuvat 2a ja 2b) tai ainakin yhdessä vastaavassa kohdassa 1-bitti (2. suoritusmuoto, kuvat 3a ja 3b).

»·

Tieto kotialueella olosta eli loogisen funktion 1-arvosta on helposti välitettävissä 25 käyttäjälle matkapuhelimen näytöllä alan ammattimiehen sinänsä tuntemia keinoja käyttäen. Ensimmäinen ja toinen suoristusmuoto eroavat toisistaan siinä suhteessa, että jos puhelimeen tallennetussa toisessa merkkijonossa 5 on monta 1 -bittiä, kotialuetta vastaavien tukiasemakohtaisten merkkijonojen mahdollinen määrä on ensimmäisessä suoritusmuodossa merkittävästi pienempi kuin toisessa suoritusmuo-30 dossa, koska toisessa suoritusmuodossa yksikin "osuva" bitti ensimmäisessä merkkijonossa riittää. Rakentamalla monimutkaisempia tunnistusalgoritmeja (esimerkiksi "jos mitkä tahansa tasan 2 bittiä ensimmäisen merkkijonon neljästä ensimmäisestä bitistä on 1") voidaan edelleen lisätä erilaisia tunnistusmahdollisuuksia.

Koska keksinnön mukaisessa menetelmässä merkkijonoja tutkitaan merkki kerral-35 laan (esitetyissä suoritusmuodoissa puhelin tutkii vastaanottamastaan ensimmäisestä 6 106496 merkkijonosta vain niitä bittejä, joita vastaavilla kohdilla puhelimen muistiin tallennetussa toisessa merkkijonossa on 1), keksinnön mukainen menetelmä taijoaa helpot ja joustavat mahdollisuudet laajentaa ja muokata sekä verkkoa että käyttäjäkohtaista alueellista palvelua. Oletetaan esimerkiksi, että verkon kuuluvuutta parannetaan ra-5 kentamalla kahden tukiaseman väliin uusi tukiasema, jonka kuuluvuusalue osuu suurimmaksi osaksi vanhojen tukiasemien kuuluvuusalueelle. Tällöin niillä käyttäjillä, joilla on toisen tai molempien vanhojen tukiasemien kuuluvuusalueisiin perustuva alueellinen sopimus, on oikeus vaatia samaa alueellista palvelua myös uuden tukiaseman kautta välitetyissä puheluissa. Kun operaattori asettaa uuden tukiaseman 10 lähettämäksi merkkijonoksi vanhojen tukiasemien lähettämien merkkijonojen biteistä loogisella OR-funktiolla saadun yhdistelmän eli merkkijonon, jossa on ykkönen kaikissa niissä paikoissa, joissa jomman kumman tai molempien vanhojen tukiasemien merkkijonossa on ykkönen, se ulottaa kumman tahansa tukiaseman lähettämään merkkijonoon perustuvan alueellisen palvelun myös uuden tukiaseman kuulu-15 vuusalueelle ilman mitään päivityksiä käyttäjien puhelimiin tai niihin sisältyviin käyttäjämoduleihin tai muihin muistivälineisiin.

Keksinnön sovellettavuutta saadaan vielä merkittävästi laajennettua keksinnön kolmannessa suoritusmuodossa, jossa tukiasemat lähettävät tukiasemakohtaisen merkkijonon lisäksi jonkin laajemman alueen mukaan määräytyvää aluekoodia, joka on 20 edullisesti samanlainen merkkijono kuin tukiasemakohtainenkin merkkijono ja josta käytetään seuraavassa nimitystä kolmas merkkijono. Tätä suoritusmuotoa on havainnollistettu kuvissa 4a ja 4b. Tukiaseman lähettämät ja puhelimen vastaanottamat merkkijonot ovat tukiasemakohtainen 4 ja aluekohtainen 7 merkkijono. Puhelin vertaa vastaanottamaansa aluekohtaista merkkijonoa 7 joko muistiin tallennettuun * 25 neljänteen merkkijonoon 8 (kuva 4a) tai samaan merkkijonoon 5 kuin ensimmäistä- kin merkkijonoa 4 (kuva 4b). Vertaaminen on samanlainen maskaus kuin edellä ja tarkasteltavien bittien perusteella tehtävässä päättelyssä käytetty funktio 17 voi olla sama tai eri kuin ensimmäisen 4 ja toisen 5 merkkijonon vertaamisessa käytetty funktio 18.

30 Vielä eräs ratkaisu voidaan toteuttaa kuvan 5 mukaisessa neljännessä suoritusmuodossa, jossa käytetään vain ensimmäistä 4 ja toista 5 merkkijonoa, mutta jossa puhelin tutkii ensimmäisen suoritusmuodon mukaisella AND-funktiolla 20 tai jollakin muulla hyvin rajoittavalla funktiolla, onko käyttäjä kotitukiasemansa alueella, ja toisen suoritusmuodon mukaisella OR-funktiolla 19 tai jollakin muulla vähemmän ra-35 joittavalla funktiolla, onko käyttäjä useampien tukiasemien muodostamalla laajem-maila kotialueella.

7 106496

Edellä esitetyissä kolmannessa ja neljännessä suoritusmuodossa samalla alueella voi olla ainakin neljänlaisia käyttäjiä. Käyttäjä, jonka puhelimeen tallennetut merkkijonot 5 ja 8 ovat pelkkää nollaa, ei saa mitään erityistä aluekohtaista palvelua. Käyttäjä, jonka laajempaa aluetta tarkoittava merkkijono 8 on pelkkää nollaa, saa suppealla 5 alueella tietyn kotialuepalvelun, mutta ei laajempaa aluepalvelua. Käyttäjä, jonka suppeaa aluetta vastaava merkkijono 5 on pelkkää nollaa, voi käyttää vain laajemmalle alueelle määriteltyjä aluekohtaisia palveluja. Käyttäjä, jolla on ykkösiä sekä laajempaa 8 että suppeampaa 5 aluetta vastaavissa merkkijonoissa, voi saada esimerkiksi tietyt aluekohtaiset edut laajalla alueella ja joitakin vielä edullisempia toimin-10 toja omalla suppealla kotialueellaan. Yhdistämällä edelleen eri merkkijonojen kesken tehtäviä vertailuja ja käyttämällä yhä monimutkaisempia tunnistusalgoritmeja voidaan määrittää hyvin suuri määrä eritasoisia palveluvaihtoehtoja. Eräs keksinnön mukaisen menetelmän suurimmista eduista onkin mahdollisuus hierarkkisesti järjestettyyn aluejakoon palvelujen ja niiden hinnoittelun sopimisessa käyttäjän kanssa.

15 Nykyisetkin tukiasemat lähettävät yleensä (GSM-järjestelmässä Cell Broadcast -tyyppisenä lähetyksenä) tukiaseman tunnusta, joka on numero. Jos puhelimen toimintaan yhdistetään tämän numeron tutkiminen ja tunnistaminen, samoja tukiasema-ja aluekohtaisia merkkijonoja 4, 7 voidaan käyttää uudestaan jossain muualla tarvitsematta ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin sen estämiseksi, että käyttäjä osuisi sattu-20 malta kaukana omalta kotialueeltaan alueelle, jossa puhelin väittäisi kotialuehinnoit-telun olevan voimassa.

Keksinnön mukaista menetelmää soveltavalta laitteistolta edellytetään vain vähäisiä lisäyksiä nykyiseen verrattuna. Laitteiston yksinkertaistettu lohkokaavio on esitetty kuvassa 6. Solukkoverkon tukiaseman 6 tulee käsittää lähetysosa 9, joka lähettää 25 GSM-järjestelmän Cell Broadcast -lähetyksen tyyppistä lähetystä, ja välineet 10 alue- ja/tai tukiasemakohtaisen merkkijonon lisäämiseksi mainittuun lähetykseen. Mainitut merkkijonot ovat edullisesti 16-bittisiä binäärilukuja. Päätelaitteelta 2 edellytetään, että sen vastaanottoon osallistuvat osat 11 pystyvät vastaanottamaan mainitut (GSM-jäijestelmässä Cell Broadcast -tyyppiset) lähetykset, edullisesti 30 päätelaitteen ollessa odotustilassa, ja että sen käytettävissä oleviin muistivälineisiin 12 voidaan tallentaa vastaavanlaisia merkkijonoja kuin tukiaseman 6 lähettämät merkkijonot. Lisäksi päätelaitteessa tulee olla välineet 13 vastaanotettujen ja tallennettujen merkkijonojen vertaamiseksi keskenään ja päätelmien tekemiseksi keksinnön mukaisella tavalla ja edullisesti välineet 14 päätelmien tuloksen ilmoittamiseksi 35 käyttäjälle.

8 106496

Edellä on esitetty merkkijonojen vertaamiseen perustuvien palvehimääritysten jakaminen maantieteellisten alueiden pohjalta. Mikään ei kuitenkaan estä laajentamasta samaa keksinnöllistä ajatusta koskemaan esimerkiksi ajallista vaihtelua. Tällöin esimerkiksi tukiasemien lähettämät merkkijonot muuttuisivat kellonajan mukaan, 5 mikä ei edellyttäisi jo esitettyjen vertaustoimintojen lisäksi mitään uusia toimintoja matkapuhelimiin. Käyttäjän ei myöskään tarvitsisi opetella mitään uutta, koska matkapuhelin ilmoittaa edellä esitettyjen suoritusmuotojen mukaisesti käyttäjälle, onko erityispalvelu voimassa vai ei. Yhdistämällä sopivasti alueellista ja ajallista jakoa keksinnön mukaisella menetelmällä saavutetaan erittäin laajat muuntelumahdolli-10 suudet käyttäjille tarjottujen palvelujen valikoimassa, mikä on merkittävä kilpailutekijä operaattorien välisessä kilpailussa laajentuvista matkaviestinmarkkinoista.

i

Claims (14)

1. Menetelmä solukkoverkossa toimivan radioviestimen (2) käyttöön liittyvien palvelujen voimassaolon tutkimiseksi mainitussa radioviestimessä (2), joka solukko-verkko käsittää tukiaseman (6) ja joka radioviestin (2) käsittää muistivälineet (12) ja 5 jossa menetelmässä mainittu tukiasema (6) lähettää toistuvasti sanoman, tunnettu siitä, että mainittu sanoma käsittää ensimmäisen merkkijonon (4) ja mainittu radio-viestin valitsee mainittuihin muistivälineisiin tallennetun toisen merkkijonon (5) perusteella osan mainitun ensimmäisen merkkijonon (4) merkeistä päättelyä varten ja päättelee valittujen merkkien vertailun perusteella, onko tietty ensimmäinen palvelu 10 voimassa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pääteltyään, onko mainittu ensimmäinen palvelu voimassa, mainittu matkaviestin (2) antaa tästä ilmoituksen käyttäjälle.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu 15 ensimmäinen merkkijono (4) koostuu loogisista 1- ja 0-merkeistä, ja mainittu valittujen merkkien vertailu on looginen funktio.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu looginen funktio on AND-funktio (15).

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu loo-20 ginen funktio on OR-funktio (16).

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siinä lisäksi mainittu radioviestin (2) päättelee valittujen merkkien vertailun perusteella tiettyä toista vertailumenetelmää (19) käyttäen, onko tietty toinen palvelu voimassa.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu sanoma käsittää lisäksi kolmannen merkkijonon (7) ja mainittu radioviestin (2) valitsee mainittuihin muistivälineisiin tallennetun toisen (5) tai neljännen (8) merkkijonon perusteella osan mainitun kolmannen merkkijonon (7) merkeistä ja päättelee valittujen kolmannen merkkijonon merkkien perusteella, onko tietty kol-30 mas palvelu voimassa.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että : ; mainittu sanoma käsittää lisäksi mainitun tukiaseman (6) numeron ja mainittu radio- 10 106496 viestin (2) päättelee lisäksi mainitun numeron perusteella, onko jokin mainituista palveluista voimassa.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittujen palvelujen voimassaolo on jäljestetty hierarkkisesti alueittain siten, että 5 jokin ensimmäinen palvelu on voimassa ensimmäisellä alueella ja jokin toinen palvelu on voimassa toisella alueella, joka ainakin osittain sisältyy mainittuun ensimmäiseen alueeseen.

9 106496

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitun tukiaseman (6) toistuvasti lähettämään sanomaan sisältyvistä merkkijonois- 10 ta (4, 7) ainakin yhtä muutetaan säännöllisesti ajankohdan mukaan.

11. Tukiasemalaite (6) solukko verkkokäyttöä varten, joka tukiasemalaite käsittää välineet (9) sanoman lähettämiseksi, tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi välineet (10) tukiasemakohtaisen bittijonon lisäämiseksi mainittuun sanomaan mainitun solukkoverkon radio viestimessä tapahtuvaa, mainitun bittijonon määrättyjen merkkien 15 vertailuun perustuvaa tietyn palvelun voimassaolon tutkimista varten.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen tukiasemalaite, tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi välineet tukiasemaryhmäkohtaisen bittijonon lisäämiseksi mainittuun sanomaan mainitun solukkoverkon radioviestimessä tapahtuvaa, mainitun tukiasemaryhmäkohtaisen bittijonon määrättyjen merkkien vertailuun perustuvaa tietyn palve- 20 lun voimassaolon tutkimista varten.

13. Radioviestin (2) solukkoverkkokäyttöä varten, joka radioviestin käsittää välineet (11) sanoman vastaanottamiseksi ja muistivälineet (12) merkkijonojen tallentamista varten, tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi välineet (13) merkkien valitsemiseksi mainittuun sanomaan sisältyvästä tukiasema- ja/tai aluekohtaisesta ensim- 25 mäisestä merkkijonosta (4) mainittuihin muistivälineisiin (12) tallennetun toisen (5) merkkijonon perusteella päättelyä varten ja päätelmän tekemiseksi mainittujen valittujen merkkien perusteella sen tutkimiseksi, onko tietty palvelu voimassa.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen radioviestin, tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi välineet (14) ilmoituksen antamiseksi käyttäjälle siitä, onko mainittu palvelu 30 voimassa. 1 Patenttivaatimuksen 14 mukainen radioviestin, tunnettu siitä, että se on digitaalisen solukkoverkon matkapuhelin. n 106496