FI106486B - Näyttölaitteisiin liittyvä menetelmä ja järjestely laitteen ympäristön vaihtosähkökentän pienentämiseksi - Google Patents

Description

1 106486 Näyttölaitteisiin liittyvä menetelmä ja järjestely laitteen ympäristön vaihtosähkökentän pienentämiseksi

Esillä oleva keksintö liittyy patenttivaatimuksen 1 5 johdannossa määritellyn kaltaiseen järjestelmään.

Tekniikan ala

Videonäyttölaitteiden edessä työskentelemisen vaaroista on keskusteltu 1980 luvulla. Näiden keskustelujen tuloksena on nykyään normaalivaatimus, että erilaiset sä-10 teilyt, kuten magneettikentät, sähkökentät jne., tulee pitää pienimmällä mahdollisella tasolla.

Keskustelut ovat johtaneet menetelmiin videokuva-ruutujen vapaaehtoiseksi testaamiseksi. Vuodesta 1987 lähtien on ollut olemassa voimakas kaupallinen vaatimus tiet-15 tyjen suositeltujen mittausarvojen toteuttamiseksi suositeltujen mittausmenetelmien yhteydessä. Tietyissä tapauksissa on tarpeellista toteuttaa vielä tiukempia asiakkaalle ominaisia vaatimuksia. Kyky näyttää suhteellisen matalia mittausarvoja näissä vapaaehtoisissa testeissä on an-20 tanut jälleenmyyjille kilpailuedun. Tarkistettuihin mene

telmiin videonäyttölaitteiden vapaaehtoiseksi testaamiseksi on sisällytetty vaihtosähkökenttien testaaminen. Nämä kentät mitataan usein kahdessa taajuuskaistassa, kaista I

*.:V (5 Hz - 2 kHz) ja kaista II (2 kHz - 400 kHz) .

• 25 Tekniikan tausta

Videonäyttölaitteista, pääasiassa CRT-tyyppisistä ··· laitteista (katodisädeputkilaite) johtuvat vaihtosähköken- • t #< tät ovat monien erilaisten laitteeseen sisältyvien sähköisten komponenttien synnyttämiä. On suhteellisen helppoa 30 panna suoja vaihtosähkökentille kaikkiin suuntiin paitsi • « III eteenpäin välittömästi kuvaputken edessä, esimerkiksi suo- juslevyillä, sähköisesti johtavilla ulkoisilla koteloilla « tai suojuksilla, tai muovisen ulkoisen kotelon päällä ole- vien sähköisesti johtavien kerrosten tai pinnotteiden *. 35 avulla. CRT-tyyppisen videonäyttölaitteen kuvaputken pin- 2 106486 nasta eteenpäin ulottuvan vaihtosähkökentän aiheuttavat videonäyttölaitteen etulasista sisäänpäin kytketyn kiihdytys jännitteen muutokset.

Yksi menetelmä muiden joukossa kuvaruudun edessä 5 syntyneiden vaihtosähkökenttien vaikutuksen käsittelemiseksi käsittää matalan sisäisen impedanssin omaavan suur-jänniteosaan sisältyvän muuntajan käyttämisen, vaikka tämä ratkaisu on kallis, jos tuloksen on oltava tehokas. Toinen menetelmä käsittää ulkoisen kondensaattorin kytkemisen 10 suurjännitteen yli. Vaikka tämä menetelmä tasoittaa kiih-dytysjännitteen erityisesti matalilla taajuuksilla, jotka osuvat kaistalle I, on todettu että ratkaisu ei ole riittävän tehokas järjestämään kaistalla II esiintyvien suu-rempitaajuisten jännitevaihtelujen tyydyttävää tasoitusta. 15 Muihin menetelmiin kuuluu sähköisesti johtavan pa neelin tai vastaavan laitteen hankkiminen kuvaputken eteen. Tämä ratkaisu vaatii erittäin suuren johtavuuden omaavan paneelin, jotta se kykenisi pienentämään vaihto-kenttiä sekä kaistassa I että kaistassa II. Niin muodoin 20 sellaiset paneelit ovat kalliita ja/tai aiheuttavat ergonomisten ominaisuuksien huonontumisen. Esimerkiksi kuva tulee epäteräväksi, eli epäselväksi, ja valon tuotto on vähäisempi kuin normaalikuvaruudun valon tuotto, eli pa- ♦ · · ’·>·’ neeli ei lähetä valoa täysimääräisesti edelleen.

I 25 Esillä olevan keksinnön kohteena on saavuttaa vi- • « deonäyttölaitteella, ja ensisijaisesti CRT-tyyppisellä laitteella, pienimmät mahdolliset vaihtosähkökentät kuva-putken ympäristössä, ja erityisesti laitteen kuvaruudun edessä.

.···. 30 Toisena keksinnön kohteena on kompensoida CRT-tyyp- pisen näyttölaitteen kiihdytysjännitteen suhteellisen suu- *!* ritaajuinen aaltoisuus, erityisesti kaistalla II.

*·**; Nämä kohteet saavutetaan keksinnön mukaisesti pa- « *·“ί tenttivaatimuksessa 1 ilmaistulla järjestelyllä. Muut kek- 35 sinnöllisen järjestelyn ominaispiirteet ja sen lisäkehi- • « « « « · 3 106486 tystulokset ilmaistaan jäljellä olevissa patenttivaatimuksissa .

Täten keksintö liittyy menetelmään näyttölaitteen, kuten kuvaputken, ympäristössä synnytettyjen vaihtosähkö-5 kenttien pienentämiseen minimiin, jossa näyttölaite on varustettu jännitteeseen kytketyllä tai jännitteisellä osalla, esim. sähköisesti johtavalla pinnoitteella, jossa ei toivotut signaalin vaihtelut esiintyvät. Menetelmä käsittää vaiheet, joihin kuuluu ei toivottujen jännitevaih-10 telujen ilmaiseminen, signaalin, joka on vastakkaisvaihei-nen suhteessa ilmaistujen ei toivottujen jännitevaihtelui-den kanssa, synnyttäminen, ja synnytetyn vastakkaisvaihei-sen signaalin toimittaminen jännitteeseen kytkettyyn tai jännitteiseen osaan.

15 Keksintö kuvataan nyt yksityiskohtaisemmin viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 on osakuva CRT-tyyppisestä kuvaputkesta yhdessä keksinnön mukaisen järjestelyn yhden toteutuksen mukaisen kytkentäpiirin kanssa; 20 kuvio 2 on vastaava kaavio kuvaten järjestelyn kiihdytysjännitteen virtalähdepiiriä; . kuvio 3 on kuvioissa 1 ja 2 kuvatun virtageneraat- « · « « torinensimmäisen toteutuksen lohkokaavio; ja • · · ’··'· kuvio 4 on kuvioissa 1 ja 3 kuvatun virtageneraat- • « 4 • .1 25 torintoisen toteutuksen piirikaavio.

• «

Kuviossa 1 kuvattu kuvaputki käsittää ulkoisen la- .,1·1 sikuoren 1. Lasikuoressa on kuvaputken etupinta 2, joka on yleensä litteä ja suorakulmainen eteenpäin kohti katsojaa olevassa suunnassa. Putki kapenee taaksepäin ja päättyy .1··. 30 putkimaiseen osaan 3, johon viitataan kuvaputken kaulana.

··» - .♦··, Putken etupuolen sisäpinta on päällystetty fluo- *** risoivien suolojen kerroksella 4. Ohut alumiinikerros 5, • ** joka on sekä heijastava että sähköisesti johtava, on ase- tettu ulkoisen kuoren 1 sisäpinnalle, sisäänpäin fluo-35 risoivasta kerroksesta 4 kuvaputken etuosassa ja suoraan « ♦ ··· · 4 106486 kuoren pintaa vasten putken kaulan 3 ja putken etuosan 2 välisellä kaventuvalla osalla ja myös lyhyelle matkalle putken kaulan 3 sisäpinnalle, ja on liitetty sähköisesti kuvaputken kiihdytyselektrodiin 6. Sähköisesti johtava 5 ohut hiilikerros 7 on asetettu ulkoisen kuoren 1 ulkopinnalle, putken kaulan 3 ja putken etuosan 2 välille.

Kuvaputken tai katodisädeputken kaula 3 sisältää elektronitykin, hehkulangan 8, katodin 9, jota kuumentaa hehkulanka, kiihdytyselektrodin 6 ja ohjaushilat 10, 11, 10 12. Elektronien voidaan sallia kulkea elektronitykin hilo jen läpi ja ne kiihdytetään kiihdytyselektrodiin ja kerrokseen 5 kytketyllä kiihdytysjännitteellä, törmäämään fluorisoivaan kerrokseen 5 kuvaputken 1 etuosassa 2. Kun elektronit törmäävät fluorisoivaan suolakerrokseen 4, 15 emittoituu kerroksesta valoa.

Poikkeutuskelayksikkö 13 on asennettu kuvaputken kaulan ympärille. Tähän kelayksikköön kuuluu kaksi paria käämityksiä ja magneettikenttä, joka on säädettävissä kahdessa toisiinsa nähden kohtisuorassa suunnassa, voidaan 20 synnyttää näiden käämitysten avulla ja säätämällä käämityksiä sopivalla tavalla. Elektronit poikkeutuvat, kun ne . kulkevat tämän magneettikentän kautta. Elektronien tör- • » , mäyspistettä kuvaputken etupinnalla säädetään poikkeutus- t;··' kelayksikön avulla, ja samalla myös missä kohdassa kuva- • · · ·’ ·* 25 putken etuosassa synnytetään valoa.

• · ’. *: Kun kuvaputki kytketään päälle, kiihdytys jännite tuodaan alumiinikerroksen 5 ja katodin 9 välille. Hiili- • · · kerros 7 kytketään 0 V:iin, eli maapotentiaaliin. Katodin ja kiihdytyselektrodin välinen kiihdytysjännite kytketään ;***; 30 kiihdytyselektrodin sivuun kuvaputken toisella sivulla • · · .···. erillisellä liittimellä VG5, joka on liitetty alumiiniker- • · · • rokseen 5 ja normaalisti saavuttaa 12 kV:n ja 30 kV:n vä-

Iillä olevan arvon, riippuen sovellutuksesta. Kerrokset 5 **'· ja 7 muodostavat sen vuoksi kondensaattorin Cl, joka on .:. 35 varattu kiihdytys jännitteeseen ja joka muodostaa ener- • » s 106486 giavaraston.

Elektronitykin jättävät ja fluorisoivaan kerrokseen törmäävät elektronit synnyttävät sähkövirran IB alumiini-kerroksesta 5 elektronitykin katodille 9. Tämä on osoitet-5 tu virtageneraattorilla 14 kuviossa 2. Virta II johtuu myös kerroksien 5 ja 7 välille muodostuneen kondensaattorin Cl kautta, tarkoittaen että virta IB ottaa energiaa kondensaattorista Cl ja sen vuoksi purkaa sitä.

Yllä kuvattu tekniikka on aivan tavanomaista. Nor-10 maaleissa kuvaruutusovellutuksissa kiihdytysjännite synnytetään muuntajan Tl toisiokäämityksessä. Tämä toimittaa energiaa kondensaattoriin Cl, normaalisti virtapulssien IT muodossa kiihdytysjännitteellä. Kondensaattori Cl on suhteellisen suuri, ja toimii sen vuoksi tasoituskondensaat-15 torina, joka pitää kiihdytysjännitteen suunnilleen va-kiotasolla.

Sarjaan muuntajan Tl kanssa kytketty diodi varmistaa, että virta voi kulkea ainoastaan yhteen suuntaan. Siitä huolimatta kuvaputken kiihdytysjännitteessä esiintyy 20 vielä vaihteluita, johtuen muuntajan Tl sisäisestä impedanssista ja kuvaputken sädevirran vaihtelujen aiheutta- . mistä kuormituksen muutoksista.

• · · · Tämä jännitteen vaihtelu myötävaikuttaa vaihtosäh- « « * !*··* kökenttien synnyttämiseen kuvaputken edessä, erityisesti .* .* 25 kaistalla I, eli taajuusalueella 5 Hz - 2 kHz. Vaikka tätä « · ·,*·· voidaan vähentää osittain käyttämällä suhteellisen pienen t>*j* sisäisen impedanssin omaavaa muuntajaa Tl, on kuitenkin tavallista kytkeä ulkoinen kondensaattori kiihdytysjännitteen yli, eli käytännössä kondensaattorin Cl rinnalle, .*··. 30 niin että tasoitettaisiin lisää kiihdytys j ännitettä.

• · .···, Kuitenkin on olemassa toinen tekijä, joka myötävai- kuttaa suuresti kiihdytysjännitteen vaihteluihin. Poikkeu-. tuskelyksikkö on muovattu pitkin kuvaputkea ja kelaparil- la, joka sijaitsee lähimpänä putkea, on kapasitiivinen 35 kytkentä C2 kotelon sisällä olevassa putkessa 1 olevaan • M f • · 6 106486 alumiinikerrokseen. Tämä kelapari muodostuu niin kutsutuista juovapoikkeutuskeloista, jotka toimivat suurilla jännitteillä (1 kV:n huippujännite ei ole epätavallista) ja taajuuksilla, jotka ovat 15 kHz:n ja 100 kHz:n välillä, 5 eli kaistalla II. Virta 12 virtaa näistä keloista alumiinikerrokseen 5. Tämän myötävaikutuksen tuloksena tulee kiihdytysjännitteen jännitevaihtelu niin merkittäväksi, että se tekee käytännössä mahdottomaksi kompensoida muutos pelkästään yhdellä ulkoisella kondensaattorilla.

10 Häiriö, joka syntyy tämän vaihtelun tuloksena, myö tävaikuttaa vuorostaan vaihtosähkökenttiin kuvaputken edessä kaistalla II, eli taajuusalueella 2 kHz - 400 kHz.

Esillä olevan keksinnön mukaisesti kiihdytysjännitteen jänniteaaltoilu kompensoidaan tai balansoidaan syöt-15 tämällä kompensoiva vaihtovirta 13 alumiinikerrokseen 5 kytkentäkondensaattorin C3 kautta, tai vaihtoehtoisesti suoraan kiihdytyselektrodille 6. Tällä tavalla aaltoilun kompensointijännite lisätään kiihdytysjännitteeseen. Kom-pensaatiovirta säädetään yhtäsuureksi mutta vastakkaisvai-20 heiseksi verrattuna häiriövirtoihin taajuuskaistalla II, jotka aiheuttavat jännitevaihtelulta kiihdytysjännittee-. seen. Tämä johtaa vaihtosähkökenttien pienentymiseen kuva- . putken kuvaruudun edessä.

• · · t)··1 Kompensaatiovirta 13 synnytetään jännite- tai vir- • · * • ·’ 25 tageneraattorilla 15. Tällä voi olla monia eri muotoja.

Yksi virtageneraattorin sovellusta esitetään kuviossa 3. Kiihdytys jännite AV kytketään tuntoyksikön sisäänmenoon.

• · · ϊ Tämä yksikkö voidaan sovittaa kaistalle II, mutta se voi olla myös laajakaistaisempi. Tuntoyksikön ulostulosignaali ·***. 30 syötetään vaiheenkääntölaitteen 21, joka kääntää yksiköstä • · · .···. 20 saatavan signaalin vaiheen vastakkaiseksi, sisäänme- • noon. Vaiheenkääntölaitteeseen 21 voi valinnaisesti kuulua * 1 joukko rinnakkaisia yksikköjä, joista kunkin tarkoituksena on kääntää sisääntulevan signaalin asianomaisen taajuus- .:. 35 osuuden vaihe vastakkaiseksi. Tuntoyksikön 20 ulostulosig- « · · « 106486 7 naali viedään tasasuuntaajapiiriin 22. Tasasuuntaajapiirin 22 ulostulossa on signaali, joka antaa aaltoilun suuruuden. Vaiheenkääntölaitteen 21 ulostulo on kytketty säädettävän vahvistimen 23, jonka ulostulossa on virta 13, sig-5 naalisisäänmenoon. Tasasuuntaajapiirin ulostulo on kytketty vahvistimen 23 säätösisäänmenoon servosäätämään vahvistinta 23 tarvittavaan signaalin voimakkuuteen 13.

Kuvio 4 esittää paljon yksinkertaisempaa kompensaa-tiopiiriä. Piiri on sisällytetty osaksi kuvaputken säätö-10 piirejä, joita ei ole esitetty. Kiihdytysjännite saadaan suurjännitemuuntajän Tr toisiokäämityksen 30 yli. Toi-siokäämitys 30 on kytketty maan ja sähköliittimen VG5 välille diodin Dl välityksellä, niin että pinnoite 5 ja kiihdytyselektrodi 6 varataan ainoastaan jännitepulsseil-15 la, jotka ylittävät kiihdytysjännitteen ja vältytään purkautumiselta käämityksen 30 kautta. Suurohminen suojavas-tus Rl on kytketty maan ja sähköliittimen VG5 välille.

Kiihdytysjännitteen jännitevaihtelulta ei ilmaista suoraan, vaan toisiokäämityksen 31 yli, jolla on paljon 20 matalampi jännite ja jota voidaan käsitellä helposti. Toisiokäämityksen 31 toinen pää on liitetty maahan ja toinen . pää on kytketty maahan diodin D2, vastuksen R2 ja suuren • · 1 · kondensaattorin C4 kautta. Tämä kytkentä on tasasuuntaava aste, joka synnyttää ohjausjännitteen +V tasoituskonden- • · 1 • ·’ 25 saattorina toimivan kondensaattorin C4 yli. Tämä tasajän- :.1·· nite +V on kytketty ohj aus j ännitelähteeksi vaiheenkääntä- jäasteelle 32.

ΓΓ: Toisiokäämityksen 31 ja diodin D3 välinen kytkentä piste on liitetty vastuksen R3 kautta vaiheenkääntäjäas- .1·1. 30 teen 32 sisäänmenoon. Tämä muodostaa ensimmäisen sisään- • · • · · .···. menosignaalin ii. Poikkeutuskelayksikköä syötetään myös *·1 suur jännitemuunta jasta (ei näytetty) . Niin muodoin toinen * 1 virta ±2 syötetään poikkeutuskelayksiköstä 13 vastuksen R4 *·”·’ kautta vaiheenkääntäjäasteeseen 32 ja lisätään virtaan ii 35 sopivassa suhteessa.

• · · « · 8 106486

Vaiheenkääntäjäaste 32 sisältää ensimmäisen NPN-transistorin Tl, joka on yhteisemitterikytketty ja jonka emitteri on liitetty maahan rinnakkain kytkettyjen kondensaattorin C5 ja vastuksen R5 kautta. Tämä rinnakkaiskyt-5 kentä toimii ylipäästösuotimena ja transistori Tl toimii vaiheenkääntäjänä. Kuvion 4 piiri ei sisällä välineitä signaalin tason servosäätämiseksi, ja sen sijaan signaalin tasoa säädetään potentiometrillä P, joka on asennettu haaraan transistorin Tl kannan ja maan välille jännitteenja-10 kajakytkennällä, jossa on vastukset R6 ja R7, P kytkettynä transistorin Tl kannalle pitämään kantaa sopivassa toimintapisteessä. Käytännössä kompensoitavilla häiriöjännit-teillä on suhteellinen vakio suuruus ja tämän kaltainen kiinteä säätö voi siksi riittää.

15 Transistorin Tl kollektori on kytketty sisäänmenoon vahvistin- ja puskuriasteessa, joka muodostuu NPN-transis-torista T2 ja PNP-transistorista T3, joiden emitterit on kytketty toisiinsa ja joiden kollektori/emitteritiet on liitetty sarjaan ja kytketty ohjausjännitelähteen +V ja 20 maan väliin. Transistorin Tl kollektori on yhdistetty transistorin T3 kantaan ja myös, diodin D3 kautta, tran-. sistorin T2 kantaan ja sarjassa diodin D3 kanssa ohjaus- jännitelähteeseen +V. Vaiheeenkääntöasteen 32 ulostulo • · · transistorien T2 ja T3 välissä on kytketty solmupisteeseen • · · X .* 25 n kahden diodin D4 ja D5 välissä, jotka on kytketty es- « · ·,*·· tosuunnassa maan ja oh j aus j ännitelähteen +V väliin. Solmu- >t*I* piste on kytketty sähköliittimeen VG5 kondensaattorin C31 kautta, joka vastaa kondensaattoria C3 kuvioissa 1 ja 2.

Keksinnön käytännön laboratoriokokeet, jotka on .···. 30 suoritettu kuviossa 4 esitetyllä piiriratkaisulla, ovat • · .·*·. osoittaneet, että kaistan II (2 -400 kHz) vaihtosähkö- kenttiä voidaan pienentää 1/30 osaan alkuperäisestä arvos-

*·*’· ta. Havaittiin myös, että vaihtosähkökentät kaistalla I

(5 Hz - 2 kHz) pienentyivät samalla, johtuen kondensaat-35 torin C3' olemassaolosta, joka toimii pelkästään erotus- * « · · » « · 9 106436 kondensaattorina tällä taajuusalueella. Niin muodoin ei ollut tarpeellista käyttää ylimääräistä erotuskondensaat-toria.

Vertailevia testejä on suoritettu 15" yksiväri-5 monitorilla ja saavutetut tulokset on annettu seuraavassa taulukossa. Mittausten kohteena olivat suurtaajuiset vaih-tokentät kaistalla II välittömästi kuvaruudun edessä, 30 cm:n päässä kuvaruudusta. Taulukossa ensimmäiseksi esitetyt arvot ovat alkuperäisesti saatuja, eli kun mitään 10 toimenpiteitä ei oltu tehty vaihtosähkökenttien pienentämiseksi. Arvot, jotka on saatu käyttäen pelkästään yhtä ulkoista kondensaattoria, jolla on arvo 3nF, kytkettynä alumiinikerroksen 5 ja hiilikerroksen 7 väliin, esitetään seuraavaksi. Kolmas esitetty arvo on saatu, kun kuvaruudun 15 eteen on asennettu paneeli. Tässä tapauksessa paneeli oli niinsanottua OCLI-tyyppiä, eli paneeli oli tehty lasista ja sillä oli johtava kerros toisella puolella ja se oli käsitelty heijastamattomaksi toiselta puolelta. Arvot, jotka on saatu kompensoimalla keksinnön mukaisesti, esite-20 tään viimeiseksi.

. Mittaustulokset

Mil • « . Alkuperäiset arvot 17 V/m • · · ’···’ Kondensaattori 3nF 5,5 V/m « i i 1 .* 25 Paneelin kanssa 0,4 V/m » · *.*· Kompensoimalla keksinnön mukaisesti 0,6 V/m

Ml #

IMI

:T: Suositeltu raja-arvo on 2,5 V/m mitattuna 50 cm:n etäisyydeltä, ja ylläolevasta taulukosta nähdään, että .***. 30 saavutetaan paljon tätä raja-arvoa pienempi arvo, kun käy- • « · . .···. tetään keksinnön mukaista menetelmää.

* *·* Ymmärretään, että keksintöä ei ole rajoitettu tämän tyyppiseen videonäyttölaitteeseen tai edellä kuvattuihin pinnoitusmateriaaleihin. Olennainen piirre on kompensoida 35 jännitevaihtelut, jotka esiintyvät videonäyttölaitteessa «··» « * * 10 106486 ja jotka synnyttävät vaihtosähkökenttiä sanotun laitteen edessä, mittaamalla jännitevaihtelu ja synnyttämällä vaiheeltaan käännetty jännitevaihtelusignaali ja syöttämällä signaali takaisin tarkoituksena kompensoida jännitevaihte-5 lut ja täten pienentää vaihtosähkökenttä minimiin.

* > » t « • f • » · t i t • · » · · » « · » · • · » ♦»•I • · · ♦ · * *·* * »»« * a • · • ·♦ • ♦ « • · # * · niM * * I | 1 « * * « M « ·

Claims (8)

11 106486

1. I 2 • · 12 106486 ty signaalin vaihtelua ilmaisevan piirielimen (20) ulostuloon, ja joka synnyttää signaalin, joka on vastakkaisvaiheinen suhteessa signaalin vaihtelua ilmaisevan välineen (20) ilmaisemiin jännitevaihteluihin; ja että vaiheen 5 kääntävän piirivälineen signaalin vaihtelua ilmaiseva ulostulo on liitetty suoraan CRT-laitteen jännitettä johtavaan kerrokseen (5).

1. Menetelmä CRT-laitteen (1) synnyttämien vaihto-sähkökenttien pienentämiseksi laitteen ympäristössä mini- 5 miin, sanotun laitteen sisältäessä jännitettä johtavan kerroksen (5), jossa ei toivotut signaalin vaihtelut esiintyvät, käsittäen: ilmaistaan CRT-laitteen kiihdytys- jännitteen ei toivotut jännitevaihtelut, ja käännetään ilmaistujen jännitevaihtelujen vaihe, tunnettu 10 siitä, että synnytetty vastakkaisvaiheinen, vaihteleva signaali syötetään suoraan jännitettä johtavaan kerrokseen (5) .

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jännitettä johtavan kerroksen 15 (5) jännitevaihtelut ilmaistaan taajuuskaistalla, jolla on ennalta valittu alarajataajuus.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ilmaistun signaalin vaihtelun signaalin voimakkuus mitataan, ja ilmaistun signaalin voi- 20 makkuuden avulla servosäädetään jännitettä johtavaan kerrokseen (5) syötettävän signaalin voimakkuutta.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ilmaistun signaalin vaihtelun signaalin voimakkuus on kiinteä, mutta sitä voidaan säätää . .·. 25 manuaalisesti vaiheenkääntöprosessissa, ja että manuaalien sesti säädetyn signaalin voimakkuus säätää synnytetyn vas- • · takkaisvaiheisen signaalin amplitudia.

• · · *· 5. Järjestely CRT-laitteen ympäristössä synnytet- • · · ···: tyjen vaihtosähkökenttien pienentämiseksi minimiin, sano- * · · V 1 2 30 tun laitteen sisältäessä jännitettä johtavan kerroksen (5), jossa ei toivotut jännitevaihtelut esiintyvät, käsittäen signaalin vaihteluja ilmaisevan piirivälineen ·***; (20), joka ilmaisee CRT-laitteen kiihdytys j ännitteen vaih- • i c * . telut, tunnettu siitä, että siihen kuuluu vai- 35 heenkääntöpiirielin (21, 23, C3; 32, C31), joka on liitet-

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että vaiheen kääntävän piiriele- 10 mentin ulostulossa on kytkentäkondensaattori (C3, C3').

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että siihen kuuluu signaalin voimakkuutta ilmaiseva piiriväline (22), joka on liitetty signaalin vaihtelua ilmaisevan piirivälineen ulostuloon ja 15 joka ilmaisee ilmaistun signaalin vaihtelun voimakkuuden, ja että signaalin voimakkuutta ilmaisevan piirivälineen (22) ulostulo säätää signaalin synnyttävän piirivälineen (21, 23) vahvistusta.

8. Patenttivaatimuksien 5-7 mukainen järjestely, 20 tunnettu siitä, että ilmaisuyksikkö (20) sisältää tuntovälineen (20) jolla on ennalta määrätty alarajataa-j uus . • M « * · * • · · • « « • · · • I • · • · • 1 · • · · • · • · · • · · · • · » • · · * « « ··« • · • · • · · • · · • » · • · 13 106486