FI106082B - Menetelmä puhekanavan takaisinkytkemisen havaitsemiseksi sekä puheenkäsittelylaite - Google Patents

Description

106082

Menetelmä puhekanavan takaisinkytkemisen havaitsemiseksi sekä puheenkäsittelylaite

Esillä oleva keksintö liittyy digitaalisiin tie-5 toliikennejärjestelmiin, ja erityisesti puhekanavan ta-kaisinkytkeytymisen havainnointiin niissä.

Perinteisissä digitaalisissa tietoliikennejärjestelmissä puhe siirretään digitaalisessa pulssikoodi-moduloidussa (PCM) siirtokanavassa standardeina (A-law-10 koodattuina tai mu-law-koodattuina) PCM-näytteinä, tyypillisesti nopeudella 64 kbit/s, ts. 8000 näytettä/se-kunnissa. Tämä antaa erinomaisen puheenlaadun.

Joissakin tapauksissa digitaalisiin puhenäyttei-siin on voitu liittää muuta oheisinformaatiota, kuten 15 signalointiviestejä tai alhaiseen bittinopeuteen koodatun puheen puhekoodausparametreja. Tämä oheisinformaation siirto voi perustua ns. bit stealing tekniikkaan, jossa otetaan puhenäytteen yksi tai useampi bitti (yleensä vä-hinten merkitsevä LSB) tähän tarkoitukseen. Koska puhe-20 näytteen LSB sisältää hyvin vähän puheinformaatiota, puheen laadussa ei esiinny havaittavaa heikennystä. Tätä oheisinformaatiota lähetetään yleensä verkon transmissio-laitteiden tai puheenkäsittelylaitteiden välillä.

Puhelunkytkennässä saattaa ilmetä seuraavanlainen 25 tilanne. Puheenkäsittelylaite käynnistyy ennen kuin puhelu on kytketty puhelinkeskuksessa eteenpäin. Tällöin puheenkäsittelylaite lähettää PCM-puhenäytteitä keskukseen päin. Joissakin puhelinkeskuksissa on ominaisuus, että puhekanavat on käännetty suoraan takaisin lähettä-30 jälle, jos kytkentä eteenpäin ei ole valmis. Tämä johtaa ' 1 siihen, että puheenkäsittelylaite saa lähettämänsä pu- henäytteet takaisin. Normaalisti tämä puhekanavan ta-kaisinkytkeytyminen ei aiheuta ongelmia, koska puhelun kytkentä ei ole valmis käyttäjille asti, eikä silmukoitua 35 puhetta/hiljaisuutta kuule kukaan.

2 106082

Sensijaan tapauksissa, joissa puhenäytteessä lähetetään oheisinformaatiota, puhekanavan takaisinkytkey-tyminen voi aiheuttaa ongelmatilanteen. Saadessa lähettämänsä oheisinformaation (esim. signalointisanoman) 5 takaisin, puheenkäsittely-yksikkö voi luulla, että vastaanotettu informaatio on peräisin joltain muulta laitteelta eikä siltä itseltään. Varsinkin jos signaloin-tisanoma on vakiomuotoinen, lähettäjää on mahdoton erottaa pelkästään tästä sanomasta.

10 Seuraavassa annetaan muutamia esimerkkejä tapauk sista, joissa yllä kuvattu ongelma voi esiintyä.

Esimerkiksi digitaalisissa matkaviestinjärjestelmissä rajallisin resurssi on matkaviestinasemien ja tukiasemien välinen radiotie. Jotta pienennettäisiin yhden 15 radioyhteyden tarvitsemaa kaistanleveyttä radiotiellä, käytetään puheensiirrossa puheenkoodausta, jolla saavutetaan alhaisempi siirtonopeus, esim. 16 tai 8 kbit/s kuin tyypillisesti puhelinverkoissa käytetty 64 kbit/s siirto. Sekä matkaviestimessä että kiinteän verkon puo-20 lella tulee luonnollisesti olla puheenkoodausta varten puhe-enkooderi ja -dekooderi. Verkon puolella puheenkoo-daustoiminnot voivat sijaita useassa vaihtoehtoisessa paikassa, kuten tukiasemalla tai matkaviestinkeskuksen yhteydessä. Usein puhe-enkooderi ja -dekooderi ovat 25 etäällä tukiasemasta järjestelmässä ns. etätranskoode- riyksikkönä, jolloin puheenkoodausparametreja siirretään verkossa tukiaseman ja transkooderiyksikön välillä erityisissä kehyksissä.

Jokaisessa matkaviestimelle tulevassa tai lähte-: 30 vässä puhepuhelussa kytketään puheyhteydelle verkon puo- • lella transkooderi. Transkooderin rajapinta matkavies- tinkeskukseen päin on 64 kbit/s. Transkooderi dekoodaa matkaviestimeltä tulevan (uplink-suunta) 8/16 kbit/s nopeuden siirtokanavaan vokoodatun puhesignaalin 64 35 kbit/s nopeudelle ja enkoodaa matkaviestimelle menevän 3 106082 (downlink-suunta) matkaviestinkeskuksesta tulevan 64 kbit/s puhesignaalin 8/16 bit/s nopeudelle. Täten myös puheen laatu on alhaisempi kuin normaalissa puhelinverkossa. Tämä järjestely on ongelmaton, kun vain toinen 5 puhelun osapuoli on matkaviestin ja toinen esimerkiksi yleisen puhelinverkon (PSTN) tilaaja.

Jos kyseessä on kahden matkaviestimen välinen puhelu MMC (Mobile to Mobile Call), matkaviestinverkon toiminta aiheuttaa sen, että kutsuvan matkaviestimen ja 10 matkaviestinkeskuksen välisellä yhteydellä on yksi transkooderi, ja vastaavasti kutsutun matkaviestintilaajan ja (saman tai toisen) matkaviestinkeskuksen välillä on toinen transkooderi. Nämä transkooderit kytketään sitten matkaviestinkeskuksen (keskuksien) kautta toi-15 siinsa normaalin puhelunkytkennän seurauksena. Toisin sanoen jokaiselle MMC-puhelulle kytketään sarjaan kaksi transkooderiyksikköä ja puhelulle suoritetaan kaksi pu-he-enkoodausta ja -dekoodausta. Tätä kutsutaan tandem-koodaukseksi. Tandem-koodaus on ongelma matkaviestinver-20 koissa, koska se heikentää puheenlaatua ylimääräisen puhe-enkoodauksen ja -dekoodauksen vuoksi. Tähän asti tandem-koodaus ei ole aiheuttanut kovin suurta haittaa, koska suhteellisen harvat puhelut ovat olleet MMC-puhe-luita. MMC-puheluiden määrä tulee kuitenkin jatkuvasti 25 kasvamaan matkaviestinten lisääntyessä.

Hakijan suomalaisessa patenttihakemuksessa FI951807 on esitetty transkooderi, jossa on ns. tandem-koodauksen esto. MMC-puhelu kytketään kuten normaalisti siten, että yhteydellä on kaksi transkooderia tandem-; 30 koniiguraatiossa. Transkooderin ja matkaviestimen välil- • - lä välitettävä puhe on koodattu vokoodausmenetelmällä, joka alentaa siirtonopeutta. Kumpikin transkooderi suorittaa puheelle normaalit transkoodausoperaatiot siten,, että puhe dekoodataan yhdessä transkooderissa normaa-35 leiksi digitaalisiksi pulssikoodimoduloiduiksi (PCM) pu- 4 106082 henäytteiksi, jotka siirretään toiselle transkooderille ja enkoodataan siellä mainitulla vokoodausmenetelmällä. Samanaikaisesti siirretään PCM-puhenäytteiden yhden tai kahden vähiten merkitsevän bitin muodostamassa ali-5 kanavassa matkaviestimeltä vastaanotettua, mainitun vo-koodausmenetelmän mukaista puheinformaatiota, ts. puhe-parametreja, jolle ei suoriteta transkoodausoperaatioita (enkoodaus ja dekoodaus) kummassakaan tandem-kytketyssä transkooderissa. Vastaanottava transkooderi valitsee 10 ensisijaisesti tämän vokoodausmenetelmän mukaisen pu-heinformaation lähetettäväksi radiorajapinnan yli vastaanottavalle matkaviestimelle. Tämän seurauksena vokoo-daus suoritetaan pääsääntöisesti vain matkaviestimissä ja vokoodattu puheinformaatio, ts. puheparametrit, vä-15 litetään matkaviestinverkon läpi ilman tandem-koodausta, mikä parantaa puheen laatua. Kun vastaanottava transkooderi ei löydä vokoodattua puheinformaatiota PCM-puhenäytteiden vähiten merkitsevistä biteistä, radiorajapinnan yli lähetettävä puheinformaatio enkoodataan nor-20 maaliin tapaan PCM-puhenäytteistä.

Hakijan suomalaisessa patenttihakemuksessa FI960590 on esitetty transmissiolaitteisto, jolla voidaan optimoida transmissioresurssien käyttö tietoliiken-neverkkoelementtien, kuten keskusten tai tukiasemaoh-‘' 25 jainten välisellä siirtoyhteydellä varten. Yhteyden mo lemmissa päissä on transmissiolaitteisto, joka on kytketty joukkoon keskukselta tulevia PCM-kanavia. Transmissiolaitteisto j en välissä on kapasiteetiltaan pienempi PCM-yhdyslinkki, jossa kunkin kanavan PCM-näytteiden . 30 bitit muodostavat alikanavia, joissa voidaan siirtää ·' · alemman nopeuden vokoodattua puhetta tai dataa. Jos myös keskukselta vastaanotetaan PCM-koodattu puhesignaali, jossa PCM-näytteiden yksi tai useampi vähiten merkitsevä, bitti muodostaa alemman nopeuden alikanavan, multiplek-35 soidaan tämän alikanavan sisältö PCM-yhdyslinkin yhteen « 5 106082 alikanavaan. Jos keskukselta vastaanotetaan pelkkä PCM-koodattu puhesignaali/ enkoodataan se alemman nopeuden vokoodatuksi puhesignaaliksi ja multipleksoidaan vokoo-dattu puhesignaali PCM-yhdyslinkin yhteen alikanavaan.

5 Yhteyden toisessa päässä transmissiolaitteisto dekoodaa vokoodatun puhesignaalin takaisin PCM-näytteiksi, joiden vähiten merkitseviin hitteihin sijoitetaan alikanavan si- sältö ilman dekoodausta. Tämä transmissiolaitteisto soveltuu käytettäväksi erityisesti patenttihakemuksessa TO FI951807 kuvatun tandem-koodauksen yhteydessä.

EP-hakemusjulkaisussa 0332345 on kuvattu tandem-puhekoodaus digitaalisia vaihteita käyttävässä kiinteässä puhelinverkossa tai vokoodausta käyttävässä. Puhekoodekit muuttavat 64 kbit/s puhesignaalin alemman nopeuden vokoo-15 datuksi signaaliksi ja päin vastoin. Kukin puhekoodekki on sovitettu erityisen signaloinnin avulla havaitsemaan onko siirtotiellä, joka on 64 kbit/s, kytkettynä sarjaan toinen vastaava puhekoodekki. Tämä signalointi tapahtuu tavanomaisten PCM-puhenäytteiden vähiten merkitsevissä 20 biteissä toteutetussa signalointikanavassa. Jos puhekoodekki havaitsee siirtotiellä toisen puhekoodekin, se lopettaa vokoodatun puhesignaalin dekoodauksen 64 kbit/s signaaliksi. Sen sijaan se "upottaa" vokoodatut puhepara-metrit 64 kbit/s signaaliin, jonka ylimääräisiin bittei-: 25 hin sijoitetaan "place holder" -bittejä. Toinen puhekoo dekki vastaanottaa tämän 64 kbit/s "pakatun" signaalin ja erottaa siitä "place holder" -bitit ja välittää eteenpäin vain vokoodausbitit.

Kaikissa yllä kuvatuissa esimerkeissä puhekanavan 30 takaisinkytkentä voi aiheuttaa tandemkoodauksen eston kytkeytymisen laitteessa, kun laitteen oma lähetys pa-lautuu puhekanavasta ja tulkitaan toisen laitteen lähetykseksi.

Keksinnön päämääränä ovat välineet ja menetelmä, 35 joilla kyetään erottamaan itse lähetetty, puhekanavaan 6 106082 sisällytetty informaatio muiden lähettämästä vastaavasta informaatiosta.

Tämä saavutetaan menetelmällä puhekanavan ta-kaisinkytkeytymisen havaitsemiseksi puheenkäsittely-yk-5 sikössä, joka menetelmä käsittää vaiheet lähetetään puhekanavaan digitaalisia puhenäytteitä, ja vastaanotetaan puhekanavasta digitaalisia puhenäytteitä. Menetelmälle on tunnusomaista, että lasketaan yhden tai useamman lähetettävän pu-10 henäytteen avulla tarkiste käyttäen ennalta määrättyä laskentamenetelmää, tallennetaan laskettu tarkiste, lasketaan yhden tai useamman vastaanotetun pu-henäytteen avulla tarkiste käyttäen mainittua ennalta 15 määrättyä laskentamenetelmää, verrataan vastaanotetuista puhenäytteistä laskettua tarkistetta tallennettuun tarkisteeseen, päätellään puhekanava takaisinkytketyksi, jos tarkisteet täsmäävät.

20 Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksen 7 mukainen paheenkäsittelylaitteisto.

Keksintö perustuu siihen, että tyypillisesti kaksi puheenkasittelytoimintoa ja puhesignaalia ovat, eri- . tyisesti puhelun alussa, toisistaan riippumattomia ja 25 satunnaisia. Täten myös eri lähettäjiltä tulevat pu- henäytteet ovat toisistaan riippumattomia ja satunnaisia, jolloin niitä voidaan käyttää hyväksi niiden lähettäjän ja sitä kautta niiden sisältämän oheisinformaation lähettäjän tunnistamisessa.

• 30 Tunnistusta varten lasketaan tarkiste niiden pu- * henäytteiden perusteella, jotka lähetetään samanaikai sesti oheisinformaatiokehyksen kanssa, käyttäen ennalta määrättyä laskentamenetelmää. Tämä tarkiste tallennetaan lähetyspäässä. Kun puhekanavasta vastaanotetaan oheisin- 35 formaatiokehys, lasketaan siihen liittyvien puhenäyttei- « 7 106082 den avulla tarkiste samaan tapaan kuin lähetyspäässä. Jos tarkisteet täsmäävät, päätellään että oheisinformaa-tiokehys on sama kuin lähetetty eli puhekanava on kytketty takaisin lähettäjälle. Jos tarkisteet eivät täs-5 mää, tulkitaan oheisinformaatiokehys jonkun muun lähet-tämäksi ja toimitaan sen mukaisesti. Keksinnön mukaisella tarkisteella voidaan hyvin luotettavasti erottaa oma lähetys vieraasta lähetyksestä, koska puhesignaalien satunnaisuuden vuoksi on erittäin pieni todennäköisyys 10 sille, että lähetyn ja vastaanotetun oheisinformaatioke-hyksen tarkisteet täsmäävät, kun kehykset ovat eri lähteistä .

Tarkisteen laskennan aloitus- ja/tai lopetuskoh-dat lähetetyssä ja vastaanotetussa puhenäytevirrassa 15 määritetään suhteessa oheisinformaatiokehykseen, esim.

sen alkuun tai loppuun.

Tarkiste voidaan laskea kaikkien informaatioke-hyksen kanssa lähetettyjen puhenäytteiden yli, tai vaihtoehtoisesti voidaan käyttää vain osaa puhenäytteistä 20 tarkisteen laskemiseen. Kustakin puhenäytteestä voidaan käyttää osa puhebitteistä, kaikki puhebitit tai sekä puhe- että oheisinformaatiobitit. Tarkisteen laskeminen voi ulottua myös oheisinformaatiokehystä edeltäviin tai . sitä seuraaviin puhenäytteisiin. Yleisesti ottaen tun- 25 nistuksen tarkkuus on sitä parempi mitä enemmän pu-henäyteinformaatiota käytetään tarkisteen laskemiseen.

Keksinnöllä on monia etuja. Lähetettävän oheisin-formaation määrä ei lisäänny, kuten olisi laita jos oheisinformaatiokehykseen liitettäisiin jonkinlaista . ·, 30 informaatiota lähettäjästä, kuten satunnaisluku tai lä- • hettäjätunniste. Keksintö ei vaadi paljon muistia, koska periaatteena on että kutakin oheisinformaatiokehystä lasketaan ja tallennetaan vain yksi tarkis-te. Muistin tarve on paljon pienempi kuin esimerkiksi ratkaisussa, 35 jossa tallennetaan muistissa lähetettyä dataa, ja verra- 8 106082 taan vastaanotettua dataa tallennettuun dataan. Tämä vaatii muistia yhtä paljon silmukassa on siirtoviivettä.

Keksintöä selitetään seuraavassa ensisijaisten suoritusmuotojen avulla viitaten oheisiin piirroksiin, 5 joissa

Kuvio 1 esittää erästä matkaviestinjärjestelmää, jossa keksintöä voidaan soveltaa, ja kuviot 2A ja 2B havainnollistavat alikanavien muodostamista PCM-näytteen vähiten merkitseviin bittei-10 hin,

Kuvio 3 havainnollistaa TRAU-kehyksen erästä keksinnön mukaista sijoittumista 160 peräkkäiseen 8-bitti-seen PCM-näytteeseen, kuvio 4 lohkokaavio eräästä keksinnön mukaisesta 15 puheenkäsittelylaitteistosta, kuvio 5 PCM-puhenäytejono, joka sisältää oheisin-formaatiokehyksen F, kuvio 6 on vuokaavio, joka havainnollistaa kuvion 4 sanomaenkooderin toimintaa, 20 kuvio 7 on vuokaavio, joka havainnollistaa kuvion 4 sanomadekooderin toimintaa.

Esillä olevaa keksintöä voidaan soveltaa tietoliikennejärjestelmässä, jossa digitaalisten puhenäyt- teiden mukana halutaan siirtää jotakin oheisinformaa-25 tiota esimerkiksi bit stealing tekniikalla. Oheisinfor- maatio käsittää edullisesti signalointiviestejä tai alemmalle nopeudelle koodatun puheen parametreja.

Eräs esimerkki on eurooppalainen digitaalinen so-lukkotietoliikennejärjestelmä GSM (Global System for Mo-• 30 bile Communication), josta on muodostumassa maailmanlaa- ·' ; juinen standardi matkaviestinjärjestelmille. GSM-järjes- telmän perusrakenneosat on kuvattu GSM-suosituksissa. GSM-järjestelmän tarkemman kuvauksen osalta viitataan näihin GSM-suosituksiin sekä kirjaan "The GSM System for 35 Mobile Communications", M. Mouly ja M-B. Pautet, Pa- 9 106082 laiseau, France, 1992, ISBN:2-9507190-0-7.

GSM sekä sen muunnos DCS1800 (Digital Communication System), joka toimii 1800 MHz taajuusalueella, ovat keksinnön ensisijaisia sovelluskohteita, mutta keksintöä 5 ei ole tarkoitus rajoittaa näihin järjestelmiin.

Kuviossa 1 esitellään hyvin lyhyesti GSM-järjes-telmän muutamia perusrakenneosia. Matkaviestinkeskus MSC huolehtii tulevien ja lähtevien puheluiden kytkennästä. Se suorittaa samantyyppisiä tehtäviä kuin kiinteänkin 10 verkon keskus. Lisäksi se suorittaa myös ainoastaan siirtyvälle puheluliikenteelle ominaisia toimintoja, kuten esimerkiksi tilaajien sijainninhallintaa. Liikkuvat radioasemat eli matkaviestimet MS kytkeytyvät keskukseen MSC tukiasemajärjestelmien avulla. Tukiasemajärjestelmä 15 muodostuu tukiasemaohjaimesta BSC ja tukiasemista BTS. Tukiasemaohjainta BSC käytetään ohjaamaan useita tukiasemia .

GSM-järjestelmä on kokonaisuudessaan digitaalinen ja myöskin puheen- ja datansiirto tapahtuu kokonaisuu-20 dessaan digitaalisena. Puheensiirrossa tällä hetkellä käytetty puheenkoodausmenetelmä on RPE-LTP (Regular Pulse Exitation - Long Term Prediction), joka käyttää hyväkseen sekä pitkän että lyhyen aikavälin ennustusta.

. . Koodaus tuottaa LAR-, RPE- ja LTP-parametrit, jotka 25 siirretään varsinaisen puheen sijasta. Puheensiirtoa on käsitelty GSM-suosituksissa luvussa 06, puheenkoodausta erityisesti suosituksessa 06.10. Lähitulevaisuudessa tullaan käyttämään muitakin koodausmenetelmiä, kuten esim. puolen nopeuden menetelmiä ja alennettua täydenno-. ·, ' 30 peuden koodausta, joiden yhteydessä keksintöä voidaan * - myös sellaisenaan käyttää. Koska varsinainen keksintö ei kohdistu itse puheenkoodausmenetelmään ja on siitä riippumaton, sitä ei käsitellä tässä yhteydessä enempää. Puhekoodausmenetelmää kutsutaan tässä hakemuksessa myös 35 vokoodaukseksi (voice coding) erotuksena tavalliseen 10 106082 PCM-koodaukseen.

Matkaviestimessä tulee luonnollisesti olla puheenkoodausta varten puhekooderi ja -dekooderi. Koska matkaviestimen toteutus ei ole keksinnön kannalta oleel-5 linen eikä poikkea tavanomaisesta, sitäkään ei kuvata tässä yhteydessä tarkemmin.

Verkon puolella erilaiset puheenkoodaus- ja nopeuden sovitustoiminnot on keskitetty transkooderiyksik-köön TRAU (Transcoder/Rate Adaptor Unit). TRAU voi si-10 jäitä useassa vaihtoehtoisessa paikassa järjestelmässä valmistajan tekemien valintojen mukaan. Transkooderiyk-sikön rajapinnat ovat 64 kbit/s PCM (Pulse Code Modulation) -rajapinta (A-rajapinta) matkapuhelinkeskukseen MSC päin ja 16 tai 8 kbit/s Abis-rajapinta tukiasemaan 15 BTS päin.

Kun transkooderiyksikkö TRAU on sijoitettu tukiasemasta BTS erilleen, informaatio siirtyy tukiaseman BTS ja transkooderiyksikön TRAU välisessä Abis-rajapin-nassa ns. TRAU-kehyksissä, joissa suosituksen 08.60 ta- 20 pauksessa on 320 tai suosituksen 08.61 tapauksessa 160 bittiä. Kehyksiä on nykyisellään määritelty neljää eri tyyppiä niiden sisältämästä informaatiosta riippuen. Nämä ovat puhe-, käyttö/ylläpito- ja datakehys, sekä ns. idle-puhekehys. Tukiasemasta BTS erilleen sijoitetun 25 transkooderiyksikön täytyy saada tietoa radiorajapinnas ta tehokasta dekoodausta varten. Tätä transkooderiyksikön ohjausta ja synkronointia varten käytetään erityistä in-band -merkinantoa tukiaseman ja transkooderiyksikön välisellä 8 tai 16 kbit/s kanavalla, jolla siirretään - 30 puhetta tai dataa. Tämä transkooderiyksikön kauko-ohjaus * - on määritelty suosituksissa GSM 08.60 (16 kbit/s kanava) ja 08.61 (8 kbit/s) kanava.

Normaalisti A-rajapinnassa transkooderin TRAU ja MSC:n välillä siirretään vain PCM-koodattua puhetta. 35 Tällöin transkooderi TRAU vai suorittaa transkoodauksen 11 106082 vokoodatun puheen ja PCM-koodatun puheen välillä.

Hakijan patenttihakemuksessa FI951807 on kuvattu parannettu transkooderi TRAU, joka paitsi suorittaa normaalit transkoodausoperaatiot vokoodatusta puheesta ja 5 PCM-koodatuksi puheeksi välillä, lisäksi lähettää PCM-puhenäytteiden yhden (8 kbit/s kapasiteetti) tai kahden (16 kbit/s kapasiteetti) vähiten merkitsevän bitin muodostamaan alikanavassa matkaviestimeltä vastaanotettua, mainitun vokoodausmenetelmän mukaista puheinformaatiota, 10 ts. puheparametreja, joille ei suoriteta transkoo-dausoperaatiota (dekoodaus). Vastaavasti toisessa siirtosuunnassa transkooderi vastaanottaa A-rajapinnan PCM-näytteiden sisältämästä alikanavasta vokoodattua puhetta, joka välitetään Abis-rajapintaan ilman transkoo-15 dausoperaatiota (enkoodaus). Kun kytketään MMC-puhelu, jossa on kaksi tällaista transkooderia tandem-konfigu-raatiossa, kumpikin transkooderi itse asiassa vain välittää eteenpäin vokoodattua puhetta, mahdollisesti muuntaen tai korvaten parametreja, mutta kuitenkin suo-20 rittamatta ylimääräisiä vokoodauksia. Tämän seurauksena vokoodaus suoritetaan pääsääntöisesti vain matkaviestimissä MS, jolloin vältetään tandem-koodaus ja parannetaan puheen laatua. Tämän parannetun transkooderin toteutus ja toiminta on kuvattu yksityiskohtaisemmin edel-25 lä mainitussa patenttihakemuksessa.

A-rajapinnassa voi siten esiintyä kahden tyyppisiä signaaleja: 1) normaali 64 kbit/s PCM, 2) PCM, jossa PCM-näytteiden yksi tai kaksi vähiten merkitsevää bittiä muodostavat alikanavan vokoodattua puhetta (tai dataa) 30 varten. Vokoodatun puheen siirtämistä PCM-näytteen vä- * · hiten merkitsevissä biteissä on havainnollistettu kuvi oissa 2A ja 2B. Kuviossa 3 on lisäksi havainnollistettu TRAU-kehyksen erästä mahdollista sijoittumista 160 peräkkäiseen. 8-bittiseen PCM-näytteeseen. Kuhunkin PCM-35 näytteeseen on sijoitettu kaksi TRAU-kehyksen bittiä 12 106082 PCM-näytteen kahden vähiten merkitsevän bitin paikalle kuvion 2A mukaisesti. PCM-näytteet 1-8 sisältävät synk-ronointinollia, PCM-näytteet 9-18 ohjausbitit C1-C15, PCM-näytteet 19-155 databittejä, ja PCM-näytteet 156-160 5 ohjausbitit C16-C21 ja T1-T4. PCM-näytteiden kuusi eniten merkitsevää bittiä ovat alkuperäisiä PCM-näytteen bittejä (merkitty symbolilla x) . Kuvion 2A esimerkissä PCM-koodatun puheen siirtonopeus 48 kbit/s ja alikanavan siirtonopeus 16 kbit/s. Jos alikanava on toteutettu yh-10 dellä bitillä, kuten kuviossa 2B, PCM-koodatun puheen siirtonopeus 56 kbit/s ja alikanavan siirtonopeus 8 kbit/s.

Matkaviestinkeskus MSC kytkee puhelut nimellisellä siirtonopeudella 64 kbit/s riippumatta siitä onko 15 kytkettävä signaali tyyppiä 1) vai 2).

Perinteisessä matkaviestinverkossa myös keskusten väliset linkit käsittävät yhden 64 kbit/s PCM-kanavan kutakin A-rajapinnan signaalia varten. Keskusten välisillä linkeillä tarkoitetaan sekä matkaviestinkeskusten 20 MSC välisiä yhdyslinkkejä että matkaviestinkeskuksen MSC ja yleisen puhelinverkon PSTN yhdyskäytäväkeskuksen GW välisiä yhdyslinkkejä.

Kuvion 1 esimerkissä on keskusten välisen yhtey-. den kapasiteettitarve optimoitu käyttämällä yllä maini- 25 tussa patenttihakemuksessa FI960590 esitettyjä transmissio- tai kompressioyksiköitä TRACU1...TRACU4 (Transcoding and Rate Adaptation Compressor unit). Toisin sanoen keskukset kytketään toisiinsa kahdella transmissiolait-teistolla siten, että yhteyden kummassakin päässä on * ' 30 yksi laitteisto. MSC:n (GW:n) ja TRACU:n välillä puhe siirretään kuten A-rajapinnassa, ts. joko pelkästään PCM-koodattuna puheena (tyyppi 1) tai PCM-koodattuna puheena, joka sisältää vokoodatun puheen alikanavan (tyyppi 2).. TRACU: jen välillä on ainakin yksi 64 kbit/s 35 PCM-kanava, jossa puhe siirretään aina vokoodattuna 8 13 106082 kbits/s tai 16 kbit/s puheena vastaavasti yhdessä tai kahdessa PCM-näytteen bitissä. Periaate on sama kuin kuviossa 2 on havainnollistettu A-rajapinnan yhteydessä, mutta nyt PCM-näytteen kaikkia bittejä käytetään esime-5 kiksi 8 tai 16 kbit/s alikanavina eikä PCM-koodattua puhetta siirretä lainkaan. Näin TRACU:t voivat multi-pleksata 1-8 kappaletta A-rajapinnan PCM-bittivirtoja yhteen PCM-bittivirtaan TRACU:jen välistä kommunikointia varten. Kompressiolaitteisto valitsee toimintatilansa A-10 rajapinnasta vastaanotetun informaation mukaan, kuten yllä selitettiin transkooderin TRAU yhteydessä. Tätä kompressioratkaisua on kuvattu tarkemmin mainitussa patenttihakemuksessa FI960590, joka sisällytetään tähän viitteenä.

15 Näissä ratkaisuissa transkooderit TRAU ja komp- ressiolaitteet TRACU valitsevat toimintatilansa A-raja-pinnasta vastaanottamansa puhesignaalin tyypin ja/tai sen sisältämän signaloinnin mukaan. Tällöin oman signaalin takaisinkytkeytyminen keskuksessa voi aiheuttaa on-20 gelmia.

Oletetetaan esimerkiksi kuviossa 1, että lähtevän puhelun muodostus MS2:lta PSTN:ään on edennyt vaiheeseen, jossa TRAU2 lähettää keskukselle MSC2 kuvion 3 ; mukaisia PCM-näytteitä, jotka sisältävät oheisinformaa- 25 tiona TRAU-kehyksiä. Puhelu ei kuitenkaan vielä ole valmis MSC2:n ja GW2:n välillä, joten MSC2 on väliaikaisesti kytkenyt TRAU2:lta tulevat A-rajapinnan johdot takaisin TRAU2:lle meneviin A-rajapinnan johtoihin. Tällöin TRAU2:n lähettämät PCM-näytteet silmukoituvat takaisin . · 30 sille itselleen. Mikäli minkäänlaista mekanismia lähet- * - täjän tunnistamiseksi ei ole, TRAU2 tulkitsee, että vas taanotetut TRAU-kehykset ovat peräisin toiselta yksiköltä, joka myös tukee tandemin estoa, ja valitsee tandemi-nestotoimintatilan. Puhelu kuitenkin kytketään lopuksi 35 GW2:lle, joka ei lainkaan tue tätä ominaisuutta.

14 106082 PCM-näytteet voivat sisältää, vokoodatun puheen lisäksi tai sijasta, myös erilaisia signalointiviestejä, joilla laitteet keskenään neuvottelevat yhteyden ominaisuudet, kuten käytetyn vokoodausmenetelmän (monikoodek-5 kiympäristössä) jne. Tällöin omien viestien takaisinkyt-keytyminen voi aiheuttaa laitteiston virheellisen konfi-guroinnin ennen kuin puhelua on edes kytketty toiselle laitteelle asti. Keksintö perustuu siihen, että tyypillisesti kaksi puheenkäsittelytoimintoa ja puhesignaalia 10 ovat, erityisesti puhelun alussa, toisistaan riippumat tomia ja satunnaisia. Täten myös eri lähettäjiltä tulevat puhenäytteet ovat toisistaan riippumattomia ja satunnaisia, jolloin niitä voidaan käyttää hyväksi niiden lähettäjän ja sitä kautta niiden sisältämän oheisinfor-15 maation lähettäjän tunnistamisessa.

Keksinnössä oheisinformaation lähettäjän tunnistamista varten lasketaan tarkiste niiden puhenäytteiden perusteella, jotka lähetetään samanaikaisesti oheisin-formaatiokehyksen kanssa. Tämä tarkiste tallennetaan lä-20 hetyspäässä. Kun puhekanavasta vastaanotetaan oheisin- formaatiokehys, lasketaan siihen liittyvien puhenäytteiden avulla tarkiste samaan tapaan kuin lähetyspäässä. Jos tarkisteet täsmäävät, päätellään että oheisinformaa-. tiokehys on sama kuin lähetetty eli puhekanava on kyt- 25 ketty takaisin lähettäjälle.

Oletetaan esimerkiksi, että TRAU2 lähettää MSC2:n suuntaan kuvion 3 mukaisen PCM-näytejonon, joka sisältää TRAU-kehyksen. Tällöin TRAU2 laskee (tässä esimerkissä) ennalta määrätyn tarkisteen PCM-puhenäytteiden 1-160 - - 30 kaikkien puhenäytebittien X yli ja tallentaa tarkisteen.

Oletetetaan edelleen, että TRAU2 vastaanottaa MSC2:n suunnasta kuvion 4 mukaisen PCM-näytejonon, joka sisältää TRAU-kehyksen. Sitten TRAU2 laskee, samalla periaatteella kuin lähetyksessä, tarkisteen vastaanotettujen 35 PCM-puhenäytteiden 1-160 puhebittien X yli, ja vertaa 15 106082 laskettua tarkistetta tallennettuun tarkisteeseen. Mikäli lähetetyt ja vastaanotetut puhebitit X ovat olleet samat, myös tarkisteet täsmäävät, ja TRAU2 voi tunnistaa vastaanotetun TRAU-kehyksen itse lähetetyksi ja MSC2:n 5 takaisinkytkemäksi. Tällä tavoin voidaan välttää puhekanavan takaisinkytkennän aiheuttamat ongelmat kuvion 1 transkoodereiden ja kompressointilaitteistojän A-raja-pinnassa.

Keksintö on kuitenkin täysin riippumaton lähete-10 tyn oheisinformaation luonteesta. Seuraavassa keksintöä kuvataan yleisesti tapauksessa, jossa oheisinformaatio on signalointisanoma.

Kuvio 4 esittää erään keksinnön mukaisen puheenkäsittely-yksikön lohkokaavion. Puheenkäsittelylohko 51 15 edustaa yleisesti puheenkäsittelyä, joka tuottaa PCM- puhenäytteitä lähetettäväksi ja käsittelee vastaanotettuja PCM-puhenäytteitä. Nämä puheenkäsittelyt voivat sisältää vo-enkoodauksen ja vo-dekoodauksen, samantyyppisestä kuin yllä kuvattiin transkooderin TRAU ja komp-20 ressiolaitteiston TRACU yhteydessä. Puheenkäsittelyllä voi myös olla tila, jossa PCM-näytteiden LSB-biteissä siirretään vo.koodausparametreja. PCM-lähetin 53 ja PCM-vastaanotin 54 edustavat toimintoja ja laitteita, joilla liitytään keskukselle meneviin ja vastaavasti sieltä tu-25 leviin PCM-johtoihin. Sanomaenkooderi 52 ja sanomadekoo-deri 55 edustavat toimintoja ja laitteita, joilla suoritetaan keksinnön mukainen signalointisanomien lähetys ja vastaanotto sekä lähettäjän tunnistus. Kuvio 6 on vuo-kaavio, joka havainnollistaa kuvion 4 sanomaenkooderin 30 toimintaa. Kuvio 7 on vuokaavio, joka havainnollistaa 4 - sanomadekooderin toimintaa.

Tarkastellaan kuitenkin aluksi tilannetta, jossa puheenkäsittely-yksikkö lähettää signalointiviestin.

Kuvio 5 esittää sanomaenkooderin 52 ulostulon PCM-näyte-35 jonoa, jossa on nähtävissä PCM-näytteet {n—3)... (n+k+1).

16 106082

Puheenkäsittelylohko 51 syöttää sanomaenkooderille 52 PCM-näytteitä 56, jotka sisältävät pelkkiä puhenäytebit-tejä X. Sanomaenkooderi 52 tarkistaa jatkuvasti (vaihe 71, kuvio 6) onko puheenkäsittelylohkolla 51 signaloin-5 tikehys F lähettävänä linjalla 57. Mikäli ei signaloin-tikehystä F ei ole lähetettävänä, sanomaenkooderi 552 välittää PCM-näytteet 56 muuttumattomina lähettimelle 53 (vaihe 72), joka lähettää ne lähtevän PCM-johdon kautta keskukselle. Näin tapahtuu puhenäytteille (n-3) ... (n) 10 kuviossa 5. Puhenäytteen n+1 kohdalla sanomaenkooderi havaitsee, että linjalla 57 on lähetettävänä signaloin-tikehys F, joka käsittää 2*k bittiä M. Tällöin sanomaen-koodeeri 52 sijoittaa kehyksen F bitit M puhenäytteiden (n+1)...(n+k) kahteen vähiten merkitsevään bittiin 15 (LSB), vaihe 73. Toisin sanoen sanomaenkooderin 52 ulostulossa kussakin puhenäytteessä (n+1)...(n+k) kuusi eniten merkitsevää bittiä (MSB) ovat puhenäytebittejä X ja kaksi LSB-bittiä ovat sanomabittejä M, kuten kuviossa 5 on havainnollistettu. Samalla sanomaenkooderi 52 laskee 20 puhenäytteiden (n+1) . . . (n+k) puhebittien X yli keksinnön mukaisen tarkisteen (vaihe 74) ja tallentaa sen tarkis-temuistiin 56 (vaihe 75) . Kehyksen F lähetys päättyy puhenäytteen (n+k+1) kohdalla, joka jälleen lähetetään 4 muuttumattomana (vaiheet 71 ja 72), kuten kuviossa 5 on 25 havainnollistettu.

Yllä esitetyssä esimerkissä tarkiste laskettiin vain puhebittien X yli. Vaihtoehtoisesti tarkiste voitaisiin laskea sekä puhebittien X että sanomabittien M yli. Edelleen vaihtoehtoisesti voidaan tarkiste laskea 30 käyttäen vain osaa puhebiteistä X tai osaa puhebiteistä X ja sanomabiteistä M. Edelleen mahdollista, että tarkisteen laskemiseen käytetään lisäksi tai ainoastaan kehystä F edeltävän (edeltävien) tai seuraavan (seuraa-vien) näytteen (näytteiden) puhebittejä X. Keksinnön 35 kannalta on oleellista vain, että tarkisteen laskemi- 17 106082 sessa käytetään ainakin jonkin verran puheinformaatiota tunnistamisen mahdollistamiseksi. Tunnistamisen luotettavuus on sitä parempi mitä enemmän puheinformaatiota tarkisteen laskemisessa käytetään.

5 Tarkisteen laskemisen alkamis- ja päättymiskohta määritetään suhteessa kehykseen F. Yllä olevassa esimerkissä laskeminen käsittää k puhenäytettä kehyksen alkamisesta. Vaihtoehtoisesti laskeminen voidaan kohdistaa esimerkiksi kehyksen F loppuun tai johonkin tunnistetta-10 vaan kenttään kehyksen F sisällä.

Tarkiste voi olla esimerkiksi syklinen koodi, kuten kiertoredundanssikoodi CRC (cyclic redundancy code) , jota normaalisti käytetään virheenkorjaukseen. Koodin kaikki bitit määräytyvät laskentaan käytetyistä bi-15 teistä, joten saman CRC omaavat bittijonot ovat hyvin suurella todennäköisyydellä identtiset. Täten CRC:tä voidaan käyttää luotettavasti myös lähettäjän tunnistamiseen, kun todennäköisyys, että kahdella lähettäjällä olisi täsmälleen samanlainen puheinformaatio, on hyvin 20 pieni. Eräs CRC-laskenta-algoritmi on kuvattu suosituksessa GSM 08.61. Tarkiste voi olla myös esimerkiksi jonkinlainen tarkistussumma.

Keskukselta tulevalta PCM-johdolta 59 vastaanote-. tut PCM-näytteet välitetään vastaanottimelta 54 sanoma- 25 dekooderille 55 ja edelleen puheenkäsittelylohkolle. Sa-nomadekooderi 55 vastaanottaa PCM-näytteitä (vaihe 81, kuvio 7) ja tarkistaa sisältyykö vastaanotettuihin pu-henäytteisiin oheisinformaatiokehys F (vaihe 82) . Jos sisältyy, sanomadekooderi 55 laskee tarkisteen puhebit-, · · 30 tien X yli k puhenäytteessä alkaen puhenäytteestä (n+1), jossa kehys F alkoi (vaihe 83) . Sitten sanomadekooderi 55 vertaa laskettua tarkistetta tarkisteisiin, jotka sanomaenkooderi 52 on tallentanut tarkistemuistiin 56 (vaiheet 84 ja 85). Mikäli tarkisteet täsmäävät, sanoma-35 dekooderi 55 tulkitsee, että keskus on silmukoinut ta- 18 106082 kaisin sanomaenkooderin 53 lähettämän kehyksen F, ja hylkää kehyksen F (vaihe 86) . Mikäli tarkisteet eivät täsmää, sanomadekooderi 55 hyväksyy kehyksen F (vaihe 87) ja välittää sen linjan 60 kautta ohjaamaan puheen-5 käsittelyä.

Tarkisteita tarvitsee säilyttää muistissa 56 vain ajan, joka vastaa siirtoviivettä lähettimeltä 53 keskuksen kautta vastaanottimelle 54.

Mikäli kehys F on TRAU-kehys tai muu vokoodattua 10 puheinformaatiota sisältävä kehys, sanomaenkooderi 52 ja sanomadekooderi ovat edullisesti vain yksiköitä, jotka lisäävät vokoodausinformaation PCM-näytteisiin ja vastaavasti poistavat vokoodausinformaation PCM-näytteistä. Lisäksi ne suorittavat keksinnön mukaisen tarkisteen 15 laskennan ja lähettäjän tunnistuksen.

Keksintöä voidaan periaatteessa soveltaa puhekanavan takaisinkytkemisen havaitsemiseen myös tapauksessa, jossa puhenäytteet eivät sisällä oheisinformaa-tiota. Lähetetyistä ja vastaanotetuista puhenäytteistä 20 vain lasketaan tarkisteet, joita verrataan keskenään.

Ongelmia saattaa kuitenkin aiheuttaa laskennan aloittamis- ja lopettamiskohdan määrittäminen.

Oheiset kuviot ja niihin liittyvä selitys on tar-. koitettu vain havainnollistamaan esillä olevaa keksin- 25 töä. Yksityiskohdiltaan keksintö voi vaihdella oheisten patenttivaatimusten hengessä ja puitteissa.

Claims (11)

19 106082

1. Menetelmä puhekanavan takaisinkytkeytymisen havaitsemiseksi puheenkäsittely-yksikössä, joka menetelmä 5 käsittää vaiheet lähetetään puhekanavaan digitaalisia puhenäyttei- tä, vastaanotetaan puhekanavasta digitaalisia pu- henäytteitä, 10 tunnettu siitä, että lasketaan yhden tai useamman lähetettävän pu- henäytteen avulla tarkiste käyttäen ennalta määrättyä laskentamenetelmää, tallennetaan laskettu tarkiste, 15 lasketaan yhden tai useamman vastaanotetun pu- henäytteen avulla tarkiste käyttäen mainittua ennalta määrättyä laskentamenetelmää, verrataan vastaanotetuista puhenäytteistä laskettua tarkistetta tallennettuun tarkisteeseen, 20 päätellään puhekanava takaisinkytketyksi, jos tar kisteet täsmäävät.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää.vaiheet lähetetään puhekanavaan PCM-puhenäytteitä, joista 25 ainakin osassa ainakin yhtä bittiä käytetään oheisinfor-maatiokehysten siirtämiseen, lasketaan yhden tai useamman lähetettävän PCM-puhenäytteen avulla tarkiste niiden ohessa lähetettävälle oheisinformaatiokehykselle, käyttäen mainittua ennalta 30 määrättyä laskentamenetelmää, ? · tallennetaan oheisinformaatiokehykselle laskettu tarkiste, vastaanotetaan puhekanavasta PCM-puhenäytteitä, joista ainakin osassa ainakin yhtä bittiä käytetään ohei-35 sinformaatiokehysten siirtämiseen, 106082 20 lasketaan yhden tai useamman vastaanotetun PCM-puhenäytteen avulla tarkiste niiden ohessa vastaanotetulle oheisinformaatiokehykselle, käyttäen mainittua ennalta määrättyä laskentamenetelmää, 5 verrataan vastaanotetulle oheisinformaatiokehyk selle laskettua tarkistetta tallennettuun tarkisteeseen, päätellään, että oheisinformaatiokehys on puhekanavassa takaisinkytketty oma kehys, jos tarkisteet täsmäävät .

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aloitetaan tarkisteen laskeminen ennalta määrätystä kohdasta oheisinformaatioke-hystä.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen menetelmä, 15 tunnettu siitä, että mainitut oheisinformaa- tiokehykset käsittävät signalointiviestejä, joita käytetään transmissio- ja/tai puheenkäsittelylaitteiden väliseen ohjaussignalointiin puhekanavalla, ja että menetelmä lisäksi käsittää vaiheen, jossa signalointiviesti hylä-20 tään’ virhetoimintojen välttämiseksi, jos mainitut tarkis teet täsmäävät.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittuja signalointivies-tejä käytetään ohjaamaan puheyhteydelle kytkettäviä pu- 25 heenkäsittely-yksiköitä siten, että estetään moninker tainen puhekoodaus puheyhteydellä.

6. Patenttivaatimuksen 2, 3, 4 tai 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lähetetään puhekanavaan PCM-puhenäytteitä, joissa 30 mainitut oheisinformaatiokehykset sisältävät alemman no- *. peuden puhekoodausmenetelmän puheparametreja, vastaanotetaan puhekanavasta PCM-puhenäytteitä, joissa mainitut oheisinformaatiokehykset sisältävät alemman nopeuden puhekoodausmenetelmän puheparametreja, 35 päätellään puheyhteydellä olevan toinen tandem- • 21 106082 puhekoodauksen estoa tukeva puheenkäsittelylaitteisto, jos lähetyistä ja vastaanotetuista puhenäytteistä lasketut tarkisteet eivät täsmää, jätetään oheisinformaatiokehykset huomioimatta, 5 jos lähetyistä ja vastaanotetuista puhenäytteistä lasketut tarkisteet täsmäävät.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tarkiste on kiertoredun-danssikoodi tai tarkistussumma.

8. Puheenkäsittelylaite, jossa on välineet puheka navan takaisinkytkeytymisen havaitsemiseksi tietoliikennejärjestelmässä, jossa puhekanavalla on mahdollista siirtää digitaalisten puhenäytteiden ohessa oheisinfor-maatiokehyksiä digitaalisten puhenäytteiden yhden tai 15 muutaman bitin paikalla, tunnettu siitä, että mainitut havaitsemisvälineet käsittävät välineet (52), joilla lasketaan yhden tai useamman puhekanavaan lähetettävän digitaalisen puhenäytteen avulla tarkiste niiden ohessa lähetettävälle oheisinfor-20 maatiokehykselle, käyttäen ennalta määrättyä laskenta menetelmää, välineet (56) lasketun tarkisteen tallentamiseksi, välineet (55), joilla lasketaan yhden tai useamman puhekanavasta vastaanotetun digitaalisen puhenäytteen 25 avulla tarkiste niiden ohessa vastaanotetulle oheisin- formaatiokehykselle, käyttäen mainittua ennalta määrättyä laskentamenetelmää, välineet (55) , joilla verrataan vastaanotetulle oheisinformaatiokehykselle laskettua tarkistetta tallen-30 nettuun tarkisteeseen siten, että päätellään oheisinfor- ' *. maatiokehyksen olevan puhekanavassa takaisinkytketty oma kehys, jos tarkisteet täsmäävät.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut oheisinformaatiokehykset 35 käsittävät signalointiviestejä, joita käytetään trans- 106082 missio- ja/tai puheenkäsittelylaitteiden väliseen oh-jaussignalointiin puhekanavalla.

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut signalointiviestit 5 on tarkoitettu ohjaamaan puheyhteydelle kytkettäviä pu-heenkäsittelylaitteita (TRAU,TRACU) siten, että estetään moninkertainen puhekoodaus puheyhteydellä.

11. Patenttivaatimuksen 8, 9 tai 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut oheisinformaa- 10 tiokehykset sisältävät alemman nopeuden puhekoodaus-menetelmän puheparametreja, ja että mainitut vertailuvä-lineet (55) päättelevät puheyhteydellä olevan toisen tan-dem-puhekoodauksen estoa tukevan puheenkäsittelylaitteen vain, jos lähetyistä ja vastaanotetuista puhenäytteistä 15 lasketut tarkisteet eivät täsmää, ja jättävät oheisin-formaatiokehykset huomioimatta, jos tarkisteet täsmäävät. « 23 106082