FI105987B

FI105987B - Lyhytsanomia välittävä matkaviestinjärjestelmä

Info

Publication number: FI105987B
Application number: FI980051A
Authority: FI
Inventors: Timo Meuronen
Original assignee: Nokia Networks Oy
Priority date: 1998-01-13
Filing date: 1998-01-13
Publication date: 2000-10-31
Also published as: WO1999037104A2; DE69931752D1; JP2002510179A; WO1999037104A3; JP4282902B2; AU1970099A; FI980051A; ATE329461T1; US6597917B1; EP1048180A2; FI980051A0; EP1048180B1; DE69931752T2; ES2265178T3

Description

105987

Lyhytsanomia välittävä matkaviestinjärjestelmä

Keksinnön tausta

Keksintö liittyy matkaviestinjärjestelmiin ja erityisesti menetelmään ja menetelmän toteuttavaan laitteistoon lyhytsanoman toteuttamiseksi matka-5 viestinjärjestelmässä. Menetelmä käsittää vaiheet, joissa lähetetään lyhytsanoman sisältävä tietoyksikkö lyhytsanomakeskuksesta päätelaitteelle, ja ilmaistaan vastaanotettu lyhytsanoma päätelaitteen avulla.

Digitaalisissa matkaviestinjärjestelmissä voidaan normaalien liiken-nekanavilla muodostettavien puhe- ja tietoyhteyksien lisäksi lähettää lyhyitä 10 digitaalisia datasanomia, jotka lähetetään järjestelmän ohjaus- ja signalointi-kanavilla varsinaisen signaloinnin lomassa. Näitä sanomia kutsutaan yleisesti lyhytsanomiksi. Lyhytsanomien toteuttamiseksi matkaviestinjärjestelmän yhteyteen lisätään tyypillisesti lyhytsanomakeskus, joka siirtää eteenpäin lyhytsanomia sekä varastoi ja uudelleenlähettää lyhytsanomia, joita ei ole saatu toi-15 mitettua perille. Lyhytsanomakeskus voidaan sovittaa vastaanottamaan lyhytsanomia minkä tahansa verkon kautta. Päätelaitteelta lähtevän lyhytsanoman yhteydessä tilaaja muodostaa lyhytsanoman päätelaitteen näppäimistöllä ja päätelaite lähettää lyhytsanoman signalointikanavalla tukiaseman ja matkapuhelinkeskuksen kautta lyhytsanomakeskukseen. Lyhytsanomakeskus välittää 20 lyhytsanoman matkaviestinverkon kautta signalointikanavilla toisen tilaajan päätelaitteelle tai muuhun kohteeseen.

: Lyhytsanoman vastaanottanut tilaaja saa sanoman yhteydessä • · ! näyttöönsä sanoman lähettäneen elementin osoitteen, joka on tyypillisesti lä- hettäjän MS-ISDN-numero. Numero toimii tavallaan sanoman allekirjoituksena, 25 jonka perusteella vastaanottaja voi päätellä sanoman lähettäjän identiteetin. Eräissä vähemmän kehittyneissä lyhytsanomakeskuksissa lähettäjän numeroa • · .·:·. voidaan sovellusohjelmarajapinnan kautta käsitellä, jolloin järjestelmään jää mahdollisuus lyhytsanomien lähettämiseksi väärää identiteettiä käyttäen.

..... Osassa lyhytsanomakeskuksia, esimerkiksi NOKIA SMSC, edellä • · - V/. 30 kuvattu lähettäjän identiteetin väärentäminen on tehty mahdottomaksi. Mutta ·;·* koska tilaaja voi vastaanottaa sanomia useista eri lyhytsanomakeskuksista, :V·' joiden tarkistusrutiinien laadut saattavat poiketa merkittävästi toisistaan, on : “: olemassa selkeä tarve lyhytsanoman lähettäjän tunnistamisen tehostamiseksi.

Lähettäjän tunnistaminen on minkä tahansa viestinnän kannalta 1 35 erittäin tärkeää. Väärän identiteetin käyttö mahdollistaa harhaanjohtavan ja "· " häiritsevän viestinnän harjoittamisen, joka tilannekohtaisesti saattaa olla vas- 2 105987 taanottajalle hyvinkin vahingollista. Kun lyhytsanomien välityksellä tilaajille tarjottavat palvelut jatkuvasti lisääntyvät ja monipuolistuvat, on väärinkäytösten ehkäisemiseen kiinnitettävä yhä enemmän huomiota

Keksinnön lyhyt selostus 5 Keksinnön tavoitteena on kehittää menetelmä ja menetelmän to teuttava laitteisto, joka tarjoaa tilaajalle mahdollisuuden arvioida tulevan lyhytsanomaviestin lähettäjätiedon todenperäisyyttä.

Keksinnön tavoitteet saavutetaan patenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä lyhytsanoman toteuttamiseksi matkaviestinjäijestelmässä. Melo netelmä käsittää vaiheet, joissa lähetetään lyhytsanoman sisältävä tietoyksikkö lyhytsanomakeskuksesta päätelaitteelle ja ilmaistaan vastaanotettu lyhytsanoma päätelaitteen välityksellä. Menetelmälle on tunnusomaista, että liitetään mainittuun lyhytsanoman sisältävään tietoyksikköön tunniste, joka sisältää tiedon siitä, onko lyhytsanomakeskuksen välityksellä lähetetyn viestin lä-15 hettäjän identiteetti taattu, ja ilmaistaan, vasteena sille, että lyhytsanoman sisältävä tietoyksikkö käsittää mainitun tunnisteen, tilaajalle tunnisteen sisältämä tieto siitä, onko lyhytsanomakeskuksen välityksellä lähetetyn viestin lähettäjän identiteetti taattu.

Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksen 5 mukainen ly-20 hytsanomia välittävä matkaviestinjärjestelmä, joka käsittää ainakin yhden lyhytsanomakeskuksen lyhytsanomien välittämiseksi, ja yhden tai useampia päätelaitteita lyhytsanomien ilmaisemiseksi. Matkaviestinjärjestelmälle on » ♦ i tunnusomaista, että lyhytsanomakeskus on sovitettu liittämään mainittuun ly- hytsanoman sisältävään tietoyksikköön tunniste, joka sisältää tiedon siitä, on-25 ko lyhytsanomakeskuksen välityksellä lähetetyn viestin lähettäjän identiteetti taattu, ja että päätelaite on sovitettu ilmaisemaan, vasteena sille, että lyhytsa- • · noman sisältävä tietoyksikkö käsittää mainitun tunnisteen, tilaajalle tunnisteen sisältämän tiedon siitä, onko lyhytsanomakeskuksen kautta toimitetun viestin lähettäjän identiteetti taattu.

’“f 30 Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksen 9 mukainen • · ·;·* matkaviestinjärjestelmän yhteydessä toimiva lyhytsanomakeskus, jolle on tun- :V: nusomaista, että lyhytsanomakeskus on sovitettu liittämään mainittuun lyhyt- sanoman sisältävään tietoyksikköön tunniste, joka sisältää tiedon siitä, onko • ·« .J. lyhytsanomakeskuksen välityksellä lähetetyn viestin lähettäjän identiteetti Y | 35 taattu.

• · · * ♦ · « · 3 105987

Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksen 13 mukainen matkaviestinjärjestelmän päätelaite, joka käsittää välineet lyhytsanomaviestien vastaanottamiseksi. Päätelaitteelle on tunnusomaista, että se on sovitettu ilmaisemaan, vasteena sille, että lyhytsanoman sisältävä tietoyksikkö käsittää 5 tunnisteen, joka sisältää tiedon siitä, onko lyhytsanomakeskuksen välityksellä lähetetyn viestin lähettäjän identiteetti taattu, tilaajalle tunnisteen sisältämän tiedon.

Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

10 Keksintö perustuu siihen, että lyhytsanomakeskukset sovitetaan liittämään siirrettävään lyhytsanoman sisältävään tietoyksikköön tunniste, joka sisältää tiedon siitä, onko lyhytsanomakeskuksen toiminta lähettäjän identiteetin suhteen varmistettu vai ei. Jos lähettäjän identiteettiä voidaan esimerkiksi manipuloida sovellusohjelmarajapinnan välityksellä, lyhytsanomakeskusta ei 15 voida pitää varmistettuna. Jos lyhytsanomakeskuksen kautta tulleiden lyhytsanomien lähettäjän identiteetti voidaan kaikissa tapauksissa taata, lyhytsanomakeskusta voidaan pitää varmistettuna. Mainittu tunniste voidaan toteuttaa sovelluskohtaisesti valittavalla tavalla, joista eräitä tapoja esitellään tarkemmin seuraavassa keksintöä sinänsä esitettyihin suoritusmuotoihin rajaamatta.

20 Keksinnön mukaisen menetelmän ja järjestelmän etuna on se, että tilaajalle luodaan edullinen mahdollisuus arvioida tulevan lyhytsanoman lä-. hettäjätiedon todenperäisyyttä.

f < i *

Kuvioiden lyhyt selostus :'j Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen 25 yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista: :*:* Kuviossa 1 havainnollistetaan tekniikan tason mukaisesti niitä GSM- • · järjestelmän perusrakenneosia, jotka osallistuvat matkaviestimeen päättyvän lyhytsanoman toimittamiseen perille; ... kuvio 2 esittää tekniikan tason mukaisesti lohkokaavion matkavies- • · 30 timestä MS; • · ·;·’ kuvio 3 esittää tekniikan tason mukaisesti lohkokaavion lyhytsano- :V: mapalvelukeskuksesta SMSC; kuviossa 4 on esitetty GSM-määritysten mukainen lyhytsanomavies- • « · tin siirtämisessä käytetävä protokolla-arkkitehtuuri ja tarkemmin suoritusmuodon ] 35 kuvaamiseen liittyviä elementtejä; • « · ’· kuviossa 5 on esitetty elementin TP-OA rakenne; 4 105987 kuviossa 6 on esitetty osoitetyypin rakenne;

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Keksintöä tullaan seuraavassa selittämään käyttäen esimerkkinä GSM-matkaviestinjärjestelmän (Global System for Mobile Communications) 5 lyhytsanomapalvelua. Keksintö ei kuitenkaan rajoitu GSM-järjestelmään vaan keksintöä voidaan soveltaa myös muissa samantyyppisistä sanomapalvelua käyttävissä järjestelmissä, kuten esimerkiksi DCS1800 (Digital Communication System), PCN (Personal Communication Network), TETRA (Trans-European Trunked Radio) -standardien mukaisissa ja kehitteillä olevissa kolmannen sulo kupolven matkaviestinjärjestelmissä.

Kuviossa 1 havainnollistetaan niitä GSM-järjestelmän perusraken-neosia, jotka osallistuvat matkaviestimeen päättyvän lyhytsanoman toimittamiseen perille. GSM-verkon rakenne koostuu kahdesta osasta: tukiasema-alijärjestelmästä BSS (Base Station Subsystem) ja verkkoalijärjestelmästä NSS 15 (Network Subsystem). BSS ja matkaviestimet MS liikennöivät radioyhteyksien avulla. Keksinnön mukaista matkaviestimen toimintaa selostetaan tarkemmin kuvion 2 yhteydessä. Tukiasema-alijärjestelmässä BSS jokaista solua palvelee tukiasema BTS (Base Transceiver Station). Tukiasemat BTS liitetään yleensä useamman tukiaseman ryhminä tukiasemaohjaimeen BSC (Base Station Con-20 trailer), jonka tehtävä on hallita tukiaseman BTS käyttämiä radiotaajuuksia ja -kanavia. Tukiasemaohjaimet BSC on liitetty matkapuhelinkeskukseen MSC

' ' (Mobile Switching Center). Matkapuhelinkeskuksen tehtävä on kytkeä puheluja,

« I

: joihin kuuluu ainakin yksi matkaviestin MS. Jotkin matkapuhelinkeskukset MSC

L Y on kytketty toisiin tietoliikenneverkkoihin (ei esitetty kuvassa), kuten yleiseen pu- 25 helinverkkoon PSTN (Public Switched Telephone Network) ja ne sisältävät väli-tystoimintoja puheluiden kytkemiseksi näihin verkkoihin ja näistä verkoista. Ly- • · hytsanomapalvelussa matkapuhelinkeskus MSC välittää saamansa lyhytsanoman eteenpäin joko matkaviestimelle MS tai lyhytsanomapalvelukeskukselle ..... SMSC (Short Message Serving Centre).

II! 30 Puheluiden reitittämiseen liittyy kahden tyyppisiä tietokantoja.

• "·’ Kotirekisteriin HLR (Home Location Register) tallennetaan pysyvästi tai puolipy- : Y: syvästi verkon kaikkien tilaajien tilaajatietoja, joihin kuuluu tieto niistä palveluista, joihin tilaajalla on pääsy, ja tilaajan nykyinen sijainti. Toisen tyyppinen rekisteri • « # y..' on vierailijarekisteri VLR (Visitor Location Register). Vierailijarekisteri VLR liittyy Y i 35 yleensä yhteen matkapuhelinkeskukseen MSC, mutta se voi myös palvella φ · · *· useita keskuksia. Kun matkaviestin MS on aktiivinen (se on kirjoittautunut verk- 5 105987 koon ja voi aloittaa tai vastaanottaa puhelun), valtaosa kotirekisterin HLR sisältämistä matkaviestintä MS koskevista tilaajatiedoista ladataan (kopioidaan) sen matkapuhelinkeskuksen MSC vierailijarekisteriin VLR, jonka alueella matkaviestin MS on. Lyhytsanomien reititykseen matkaviestinverkossa käytetään koti- ja 5 vierailijarekistereitä oleellisesti samalla tavoin kuin puheluiden reitittämiseen.

Lyhytsanomapalvelua varten järjestelmä käsittää lyhytsanomapalvelukeskuksen SMSC ja lyhytsanomapalveluyhdyskäytävän SMSGW (Short Message Service Gateway). Lyhytsanomapalvelukeskusta SMSC kuvaillaan tarkemmin myöhemmin kuvion 3 yhteydessä. Lyhytsanomapalveluyhdyskäy-10 tävä SMSGW on lyhytsanomia matkaviestimelle välittävän keskuksen SMS-GMSC:n (Gateway Mobile Switching Center for Short Message Service) ja matkaviestimeltä lähteviä lyhytsanomia välittävän keskuksen SMS-IWMSC:n (Interworking Mobile Switching Center for ShortMessage Service) yhteisnimitys. SMS-GMSC vastaanottaa lyhytsanoman lyhytsanomapalvelukeskukselta 15 SMSC, pyytää kotirekisteriltä HLR reititystietoa ja toimittaa lyhytsanoman matkapuhelinkeskuksen MSC välityksellä matkaviestimeen MS. Vastaavasti SMS-IWMSC voi vastaanottaa matkaviestimeltä lyhytsanomia edelleen toimitettavaksi lyhytsanomapalvelukeskukseen SMSC.

Lyhytsanomaentiteetti SME (Short Message Entity) voi olla mikä ta-20 hansa väline, jonka avulla pystytään lähettämään ja/tai vastaanottamaan lyhytsanomia. Lyhytsanomaentiteetti voi sijaita matkaviestimessä, lyhytsanoma-. palvelukeskuksessa tai kiinteässä verkossa.

« * t 4

Lyhytsanomia välitetään ohjaus- eli signalointikanavalla varsinaisen • · · :;j : signaloinnin lomassa. GSM-järjestelmässä käytetään lyhytsanomien välityk- 25 seen joko yhteyskohtaista ohjauskanavaa SDCCH (Stand alone Dedicated ···

Control Channel) tai rinnakkaista ohjauskanavaa SACCH (Slow Associated Control Channel). Viimeksi mainittua käytetään silloin, kun matkaviestimellä on :T: yhteys liikennekanavalla eli esimerkiksi matkaviestimellä on puhelu meneil lään.

.···. 30 Kuvio 2 esittää lohkokaavion keksinnön mukaisesta matkaviesti- • · .···. mestä MS. GSM-järjestelmässä matkaviestin MS koostuu varsinaisesta pää- '·* telaitteesta ja siihen irrotettavasi liitetystä tilaajan tunnistusyksiköstä SIM.

GSM-järjestelmässä tilaajan tunnistusyksikkönä käytetty SIM-kortti (Subscriber

Identity Module) on matkaviestimeen sijoitettava toimikortti eli älykortti (smart • .....

35 card), joka sisältää muun muassa tilaajan tunnistamiseen liittyvää tietoa, kuten : matkaviestintilaajan yksilöivän numeron IMSI (International Mobile Subscriber • · · • a 6 105987

Identity), ja tietyn määrän muistia M2 matkaviestimen vastaanottamien lyhytsanomien tallentamiseksi. Varsinainen päätelaite sisältää lähetinvastaanottimen Tx/Rx antenneineen, käyttöliittymän UI, ohjaimen CP ja muistia M1, josta on varattu tietty määrä lyhytsanomien tallentamiseen. Matkaviestimen muisti käsittää 5 siten kaksi osaa, päätelaitteen muistin M1 ja SIM-kortin muistin M2.

Käyttöliittymä UI käsittää yleensä näppäimistön, näytön, kaiuttimen ja mikrofonin, joita ei ole esitetty kuvassa 2. Käyttöliittymän UI avulla tilaaja voi kirjoittaa, lähettää, lukea, poistaa ja muokata lyhytsanomia sekä antaa muita ohjeita ohjaimelle CP.

10 Ohjain CP saa käyttöliittymältä mm. edellä mainitut lyhytsanomiin liit tyvät herätteet. Ohjain CP voi indikoida matkaviestimen MS käyttäjälle matkaviestimeen tilaajalle tulleesta lyhytsanomasta käyttöliittymän UI välityksellä esimerkiksi äänimerkillä ja näyttöön ilmestyvällä viestillä tai merkillä. Ohjain CP voi myös antaa käyttöliittymän välityksellä matkaviestimen käyttäjälle matkaviesti-15 men ja/tai matkaviestinjärjestelmän toimintaan liittyviä äänimerkkejä, tekstioh-jeita tai ohjemerkkejä.

Kuvio 3 esittää lohkokaavion keksinnön mukaisesta lyhytsanoma- palvelukeskuksesta SMSC. Lyhytsanomapalvelukeskus SMSC käsittää liitän- täosan L1 lyhytsanomien vastaanottamiseksi ja lähettämiseksi lyhytsanoma- 20 palveluyhdyskäytävän SMSGW kautta matkaviestinjärjestelmän matkaviesti- meltä/matkaviestimeen. Lyhytsanomapalvelukeskus SMSC voi käsittää liitän- . täosia L2 (kuvioon piirretty vain yksi) lyhytsanomapalvelukeskuksen liittämi- •«> · seksi muihin verkkoihin, kuten PSTN ja/tai suoraan lyhytsanomapalvelukes-: kukseen liitettyihin vastaajapalveluihin. Näiden liitäntäosien avulla lähetetään •« * 25 ja vastaanotetaan lyhytsanomia tai muita viestejä, kuten sähköpostia, joista jo- ko muokataan lyhytsanomia tai jotka muokataan lyhytsanomista vastaavissa :V: liitäntäosissa L1, L2. Näiden lisäksi lyhytsanomapalvelukeskus käsittää siirto- :T: osan RP, joka siirtää lyhytsanomapalvelukeskuksen SMSC vastaanottaman lyhytsanoman edelleen toimitettavaksi. Lisäksi siirto-osa RP tallentaa lyhytsa- .···. 30 noman, jota ei saatu toimitettua perille, muistiinsa M ja hakee sen sieltä saa- • » ,·». miensa ohjeiden mukaisesti, kun lyhytsanoman perille toimittaminen onnistuu.

Näiden lisäksi lyhytsanomapalvelukeskus voi käsittää sanoman generointiosan • · :.v GP lyhytsanomien generoimiseksi esimerkiksi vastaajapalvelulta saatujen oh- jeiden mukaisesti.

.···. 35 Kuviossa 4 on esitetty GSM-määritysten mukainen lyhytsanomavies- I I « /. . tin siirtämisessä käytetävä protokolla-arkkitehtuuri ja tarkemmin suoritusmuodon * «f t * 7 105987 kuvaamiseen liittyviä elementtejä. GSM-järjestelmässä SM-TP (Short Message Transfer Layer Protocol) on lyhytsanomakeskuksen SMSC ja matkaviestimen MS väliseen TL-kerrokseen liittyvä protokolla, jonka SMS-DELIVER-tietoyksikkö (Transfer Protocol Data Unit, TDPU) kuljettaa lyhytsanoman lyhytsanoma-5 keskuksesta matkaviestimelle ja SMS-SUBMIT-tietoyksikkö kuljettaa lyhytsanoman vastaavasti matkaviestimeltä lyhytsanomakeskukseen. SMS-DELIVER-tietoyksikkö käsittää oleellisesti peruselementin UD (User data), joka välittää varsinaisen lyhytsanoman. Keksinnön mukaisessa ratkaisussa lyhytsanoma-muodossa siirrettävään tietoyksikköön sisällytetään tunnistetieto, joka siirtyy ly-10 hytsanoman mukana päätelaitteelle MS. Mainitun tunnistetiedon perusteella päätelaite voi muodostaa tilaajalle ilmaisun siitä, onko lyhytsanoma peräisin lyhytsanomakeskuksesta, jossa sanoman alkuperäisen lähettäjän manipulointi ei ole mahdollista.

SMS-DELIVER-tietoyksikkö käsittää 2-12 bittioktetista muodostuvan 15 peruselementin TP-OA, joka sisältää lyhytsanoman lähettäneen lyhytsanoma-entiteetin osoitteen. Kuviossa 5 on esitetty elementin TP-OA (TP-Originating-Address) rakenne, joka käsittää seuraavat osat: osoitteen pituus (Address-Length), osoitetyyppi (Type-of-Address) ja osoitearvo (Address-Value). Osoitteen pituus on yhdellä bittioktetilla ilmaistu kokonaisluku, joka ilmaisee osoitear-20 vokentän pituuden.

Kuviossa 6 esitetystä osoitetyypin rakenteesta ilmenee, että mainittu . osa käsittää kolmen bitin pituisen numerotyyppikentän (Type-of-number) ja nel- , , jästä bitistä muodostuvan numerointijärjestelmätunnuskentän (Numbering-plan- I I ( : identification). Kummallekin kentälle on määritetty useita bittiyhdistelmiä, joiden 25 perusteella lähdeosoitteen osoitearvokentän sisältämää numerotietoa voidaan tulkita.

• ·

Esillä oleva keksintö perustuu sille, että lisätään lyhytsanoman siirtä-:T: vään tietoyksikköön tunniste, joka ilmaisee lyhytsanoman vastaanottajalle sen, onko tulevan sanoman lähettäjän identiteetti taattu vai ei. Keksinnön ensimmäi-.·**. 30 sessä suoritusmuodossa tunniste muodostuu numerotyyppikenttään tai nume- .··, rointijärjestelmätunnuskenttään määritetystä ja liitetystä bitistä tai bittikartasta, joka on varattu nimenomaan tätä tarkoitusta varten. Vain ne lyhytsanomakes-kukset SMSC, joiden välityksellä lähetettävässä lyhytsanomassa lähettäjän « « · identiteetin manipuloiminen ei ole mahdollista, voivat sisällyttää mainittuun 35 kenttään mainitun bittikartan.

• · » 105987 s

Lyhytsanomakeskuksen SMSC lähettämä sanoma siirtyy lyhytsanomayhdyskäytävän SMS-GMSC välityksellä matkaviestinverkkoon ja siitä radiorajapinnan yli päätelaitteelle MS. Päätelaite vastaanottaa lähetinvastaanottimen Tx/Rx avulla tietoyksikön, joka siirtyy päätelaitteen ohjaimeen CP. Keksinnön 5 mukaisesti päätelaite MS, edullisesti sen ohjain CP, on sovitettu tunnistamaan osoitetyyppikentästä mainittu bittikartta ja ohjaamaan päätelaitteen toimintaa tunnistuksen mukaisella tavalla. Tapa, jolla ilmaisu tilaajalle toteutetaan on sovelluskohtainen ratkaisu, ja voidaan valita päätelaitekohtaisesti. Ohjain CP voidaan esimerkiksi sovittaa ohjaamaan käyttöliittymään UI sisältyvän näytön 10 näyttämään tilaajalle määrätyn merkin, jonka perusteella tilaaja näkee, onko sanoman lähettäjän identiteetti taattu vai ei. Tilaaja voi tällöin tilannekohtaisesti päättää sen, minkälaisella varauksella hän sanomaan suhtautuu. Ilmaisu voi olla myös esimerkiksi normaalista poikkeava lyhytsanoman äänimerkki tai sanallinen ilmaisu, joka tulostetaan näyttöön sanoman yhteydessä (esim. "LÄHETTÄJÄ El 15 TAATTU"). Ilmaisu voidaan myös järjestää päätelaitteen MS lisäominaisuudeksi, jonka valistunut ja/tai paljon lyhytsanomatoiminnetta käyttävä tilaaja voi valinnaisesti ottaa käyttöön päätelaitteessaan.

Edellä kuvatussa suoritusmuodossa tunnisteena käytettiin peruselementtiin TP-OA sisältyvää bittikarttaa. Tunnisteen valinta on sovelluskohtainen 20 ratkaisu, joka voidaan toteuttaa valitulla tavalla. Esimerkiksi GSM-järjestelmässä tunniste voidaan vastaavalla tavalla toteuttaa peruselementtiin PID (TP- >>>; Protocol-Identifier) tai peruselementin UD (User Data) otsakkeeseen (User Data • · . . Header) määritettävällä bittikartalla. Oleellista on se, että tunniste sisältyy lyhyt-

I I I

;;/ sanoman välittävään tietoyksikköön ja siten siirtyy tietoyksikön mukana pääte- • 25 laitteeseen MS, joka on järjestetty havaitsemaan tunnisteen ja toimimaan tun-nisteen ilmaisemalla tavalla.

• · v.: Kuvion 7 vuokaavio havainnollistaa keksinnön mukaista menetelmää.

sT: Kohdassa 710 lyhytsanomakeskus SMSC vastaanottaa lyhytsanoman sisältä vän tietoyksikön. Jos lyhytsanomakeskus SMSC on varmistettu lyhytsanoma- .··*. 30 keskus (kohta 715), eli että keskuksen kautta saatavaa lähettäjän osoitetta ei ·*· .·*·. pystytä lähettäjän toimesta manipuloimaan, keskus voi liittää lyhytsanoman si- *·* sältävään tietoyksikköön tunnisteen, joka ilmaisee keskuksen varmuustason (kohta 720). Jos keskus ei ole varmistettu keskus, tunnistetta ei voida liittää tie-

< V

toyksikköön (kohta 725). Tämän jälkeen lyhytsanoman sisältävä tietoyksikkö « 35 toimitetaan normaalilla tavalla päätelaitteelle (kohta 730). Päätelaitteen oh- « : jainyksikkö CP tarkistaa sisältääkö vastaanotettu tietoyksikkö varmistuksen 9 105987 osoittavan tunnisteen (kohta 740). Jos tunniste löytyy, ohjainyksikkö voi ilmaista tulevan viestin lähettäneen lyhytsanomakeskuksen varmuuden, esimerkiksi tulostamalla päätelaitteen näyttöön varmistuksen ilmaisevan merkin (kohta 745). Jos tunnistetta ei tietoyksiköstä löydy, varmistusta ei voida ilmaista (kohta 750).

5 Tämän jälkeen lyhytsanomatoiminnon toteutusta jatketaan normaalilla tavalla (kohta 755). Varmistuksen ilmaisu ei tarvitse olla erillinen toiminto, vaan se voidaan toteuttaa myös lyhytsanoman näytön yhteydessä.

Kuviossa 8 esitetty signalointikaavio havainnollistaa keksinnönmukai-sen menetelmän toteutusta lyhytsanomatoiminnon yhteydessä. Signaali 8.1 kulo vaa lyhytsanomaentiteetin SME lyhytsanomakeskukseen SMSC siirtämää lyhytsanoman sisältävää tietoyksikköä. Edellä kuvatussa GSM-ympäristössä tietoyksikkö on mainittu Transfer Protocol -kerroksen sanoma SMS-SUBMIT. Kohdassa 8.2 varmistettu lyhytsanomakeskus SMSC lisää tietoyksikköön varmistuksen osoittavan tunnisteen. Tunniste voidaan muodostaa esimerkiksi edellä kuvatulla 15 tavalla elementtiin TP-OA järjestetyllä bittikartalla. Tämän jälkeen lyhytsanoman toimitusta jatketaan edellä kuvatulla tavalla matkaviestinverkon läpi (signaalit 8.3-8.7). Kun tietoyksikkö saapuu päätelaitteelle MS, tarkistaa päätelaitteen ohjausyksikkö sisältääkö tietoyksikkö valitun, lyhytsanomakeskuksen varmuutta osoittavan tunnisteen. Jos tietoyksikkö sisältää tunnisteen ja ilmaisu on tilaajan 20 puolelta sallittu, tilaajalle annetaan tieto lyhytsanoman lähettäneen keskuksen . SMSC varmuudesta.

• · ·« . ,* Edellä esitetyissä esimerkeissä tunnisteen lisääminen on liitetty nii- • · · ;;/ hin lyhytsanomakeskuksiin, jotka pystyvät takaamaan lyhytsanoman lähettäjän '··' identiteetin. Vastaavalla tavalla kuitenkin voitaisiin määrittää, että tunniste lii- •«· 25 tetään lyhytsanoman sisältäviin tietoyksiköihin vain niissä lyhytsanomakeskus • · :.v sissa, joissa lähettäjän identiteettiä ei voida taata, jolloin ilmaisu luonnollisesti :T: osoittaa, että lyhytsanoma on peräisin lyhytsanomakeskuksesta, jossa lähet täjän identiteettiä ei voida taata. Onkin ymmärrettävä, että edellä oleva selitys :***. ja siihen liittyvät kuviot on ainoastaan tarkoitettu havainnollistamaan esillä ole- ·«· .·*·. 30 vaa keksintöä. Alan ammattilaisille tulevat olemaan ilmeisiä erilaiset keksinnön variaatiot ja muunnelmat ilman, että poiketaan oheisissa patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnön suojapiiristä ja hengestä.

* ·« • * < « < < « IM • · « « · • t #

• M

Claims

105987

1. Menetelmä lyhytsanoman toteuttamiseksi matkaviestinjärjestelmässä, joka menetelmä käsittää vaiheet: lähetetään lyhytsanoman sisältävä tietoyksikkö lyhytsanomakes-5 kuksesta (SMSC) päätelaitteelle (MS); ilmaistaan vastaanotettu lyhytsanoma päätelaitteen välityksellä, tunnettu siitä, että liitetään mainittuun lyhytsanoman sisältävään tietoyksikköön tunniste, joka sisältää tiedon siitä, onko lyhytsanomakeskuksen välityksellä lähe-10 tetyn viestin lähettäjän identiteetti taattu; ilmaistaan, vasteena sille, että lyhytsanoman sisältävä tietoyksikkö käsittää mainitun tunnisteen, tilaajalle tunnisteen sisältämä tieto siitä, onko lyhytsanomakeskuksen välityksellä lähetetyn viestin lähettäjän identiteetti taattu.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 15 että käytetään tunnisteena valittua peruselementin TP-OA (TP-Originating- Address) sisältämää bittiyhdistelmää.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään tunnisteena valittua peruselementin TP-OA (TP-Originating-Address) rakenneosan osoitetyyppi sisältämää bittiyhdistelmää.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, ’ ' että käytetään tunnisteena valittua peruselementin TP-OA (TP-Originating- • f : Address) rakenneosan numerointijärjestelmätunnus sisältämää bittiyhdistel mää.

:[[[: 5. Lyhytsanomia välittävä matkaviestinjärjestelmä, joka käsittää ai- :Y: 25 nakin yhden lyhytsanomakeskuksen (SMSC) lyhytsanomien välittämiseksi, ja yhden tai useampia päätelaitteita (MS) lyhytsanomien ilmaisemiseksi, t u n -n e 11 u siitä, että .··. lyhytsanomakeskus (SMSC) on sovitettu liittämään mainittuun ly- * · hytsanoman sisältävään tietoyksikköön tunniste, joka sisältää tiedon siitä, on-·;** 30 ko lyhytsanomakeskuksen välityksellä lähetetyn viestin lähettäjän identiteetti v\: taattu; ja päätelaite (MS) on sovitettu ilmaisemaan, vasteena sille, että lyhyt-sanoman sisältävä tietoyksikkö käsittää mainitun tunnisteen, tilaajalle tunnis-! . teen sisältämän tiedon siitä, onko lyhytsanomakeskuksen kautta toimitetun ' " 35 viestin lähettäjän identiteetti taattu. 105987

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen matkaviestinjärjestelmä, tunnettu siitä, että tunniste muodostuu peruselementin TP-OA (TP-Originating-Address) sisältämästä bittiyhdistelmästä.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen matkaviestinjärjestelmä, t u n -5 n e 11 u siitä, että tunniste muodostuu valitusta peruselementin TP-OA (TP- Originating-Address) rakenneosan osoitetyyppi sisältämästä bittiyhdistelmästä.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen matkaviestinjärjestelmä, tunnettu siitä, että tunniste muodostuu valitusta peruselementin TP-OA (TP-Originating-Address) rakenneosan numerointijärjestelmätunnus sisältämästä 10 bittiyhdistelmästä.

9. Matkaviestinjärjestelmän yhteydessä toimiva lyhytsanomakeskus (SMSC), tunnettu siitä, että lyhytsanomakeskus (SMSC) on sovitettu liittämään mainittuun lyhytsanoman sisältävään tietoyksikköön tunniste, joka sisältää tiedon siitä, onko lyhytsanomakeskuksen välityksellä lähetetyn viestin 15 lähettäjän identiteetti taattu.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen lyhytsanomakeskus (SMSC), tunnettu siitä, että tunniste muodostuu peruselementin TP-OA (TP-Originating-Address) sisältämästä bittiyhdistelmästä.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen lyhytsanomakeskus (SMSC), 20 tunnettu siitä, että tunniste muodostuu valitusta peruselementin TP-OA . (TP-Originating-Address) rakenneosan osoitetyyppi sisältämästä bittiyhdistel- . ,' mästä. • I

| : 12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen lyhytsanomakeskus (SMSC), tunnettu siitä, että tunniste muodostuu valitusta peruselementin TP-OA * t ( :..t; 25 (TP-Originating-Address) rakenneosan numerointijärjestelmätunnus sisältä- • · :.v mästä bittiyhdistelmästä. :T:

13. Matkaviestinjärjestelmän päätelaite, joka käsittää välineet lyhyt sanomaviestien vastaanottamiseksi, tunnettu siitä, että päätelaite (MS) on ;·*·. sovitettu ilmaisemaan, vasteena sille, että lyhytsanoman sisältävä tietoyksikkö • · · .···. 30 käsittää tunnisteen, joka sisältää tiedon siitä, onko lyhytsanomakeskuksen vä lityksellä lähetetyn viestin lähettäjän identiteetti taattu, tilaajalle tunnisteen si-sältämän tiedon. » « I

:: 14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että ilmaisu on päätelaitteen (MS) näyttöön tulostettava merkki. ; 35

15. Patenttivaatimuksen 13 tai 14 mukainen päätelaite, tun nettu siitä, että mainittu ilmaisu on järjestetty valinnaiseksi lisätoiminnoksi. 105987