FI105789B - Laite puun, erityisesti rankapuun, katkaisemiseksi ja halkaisemiseksi polttopuuksi itsesyöttöisesti - Google Patents

Description

f· 105789

Laite puun, erityisesti rankapuun, katkaisemiseksi ja halkaisemiseksi polttopuuksi itsesyöttöisesti

Kyseiseen tarkoitukseen tunnetaan monia laitteita, lähinnä kuitenkin käsisyöttöisiä. Näille laitteille on tunnusomaista se, että puun syöttösuunta on yhdensuuntainen terää kannattelevan akselin kanssa ja lähes kaikissa laitteissa puu työnnetään terälle voiman antavan suuriläpimittaisen ketjupyörän tai vastaavan "sisään". Tästä johtuen, jos laitteella on esim. puun syöttöaika puolikierrosta ja katkai-suaika puolikierrosta, niin varsinaiseen katkaisuun meneekin vain neljännes kierros ja loppu menee tukirakenteeseen, joka yhdistää ketjupyörän tai vastaavan kehän ja sitä kannattelevan akselin, eli toisin sanoen katkaisuaikaa ei ole hyödynnetty kuin osittain.

Toiseksi terän ja vastaterän välyksen kasvaessa, jolloin puu pyrkii kiilautumaan välykseen, tällainen "laippamainen" terärakenne, jossa kaikki tuenta on akselin varassa, on todella lujilla. Näistä edellä mainituista seikoista johtuen laitteen välityssuhteen, eli toisin sanoen terän pyörimisnopeuden suhde voimanottoakselin pyörimisnopeuteen, on oltava suuri, sekä laitteen rakenne on oltava tukevaa tekoa.

Haluttaessa laitteesta traktoriin nähden sivusta syötettävä, vaaditaan kulmavaihde tai vastaava, ja jos lisäksi halutaan vielä mekaaninen syöttölaite, niin se vaatii vielä erillisen kulmavaihteen tai vastaavan mekanismin, jos aikoo käyttää terän jaksotusta siinä hyväksi.

Lisäksi tunnetaan itsesyöttöinen laite, jossa puu laitetaan kuljetushihnan päälle, joka siirtää puuta katkaisuterälle. Katkaisun aikana, kun puun täytyy olla paikallaan, syöttömekanismi kyllä pyörii, mutta erityinen kytkin luistaa ja näin kuljetushihna pysähtyy tai pyöriminen hidastuu, jolloin osa luistosta tapahtuu puun ja kuljetushihnan välillä.

2 105789

Kyseisen laitteen oleellisena haittapuolena voidaan pitää sitä, että työasennossa tämä puuta syöttävä yli kaksi metriä pitkä kulje-tushihna on traktoriin nähden käännettynä sivulle, jolloin siirryttäessä esim. metsässä, jossa on normaalit ajourat, rankakasalta toiselle, kuljetushihna täytyy kääntää taaksepäin kuljetusasentoon ja siirron jälkeen taas takaisin. Tämä kääntökään ei onnistu ahtaassa paikassa, ja tämä kyllä vaikuttaa oleellisesti käyttömukavuuteen, sekä se, että koneen ollessa kyllä nopea käsisyöttöisiin verrattuna, mutta varsinkin raskailla puilla, fysiikan "hitauden laki" rajoittaa laitteen syöttönopeutta, ja vielä tällaiseen laitteeseen on aika hankala järjestää edullisesti puun karsinta.

Suomalaisesta patenttihakemuksesta no 830912 tunnetaan terä-ratkaisultaan läheisin laite kyseiseen tarkoitukseen, joka itse-syöttöisesti vetää puuta koneeseen ja samalla kertaa halkaisee ja katkaisee puusta tietyn mittaisen pätkän.

Tunnetun laitteen oleellisena osana on suuriläpimittainen keskeisen akselin varassa pyörivä teräkiekko, jonka kummallekin puolelle on kiinnitetty katkaisuterät. Teräkiekosta oleellisesti kohtisuorasti ulkonevat katkaisuterät ovat yhtenäiset ainakin teräkiekon yhden .· kierroksen matkan ja ovat spiraalimaiset. Tämä spiraalimaisuus saa aikaan puun itsesyöttöisyyden. Lisäksi laitteeseen kuuluu syöttö-kouru, joka toimii halkaisun ja katkaisun vastateränä.

Kyseisen laitteen oleellisimpana haittapuolena on se, että laite ei toimi käytännössä samalla tavalla, kuin se on teoriassa esitetty. Eli katkaistun puun pituus on oletettu olevan sama, kun yhden teräspiraalin yhden kierroksen aikaansaama puun siirtymä. Käytännössä katkaistun puun pituus on kuitenkin suoraan verrannollinen puun halkaisijaan. Esim., jos laite on rakennettu tekemään 30 cm pituisia puita, niin käytännössä katkaistun puun pituus on noin 0-30 cm, riippuen puun paksuudesta.

Toiseksi voidaan todeta, että laitteessa ei ole minkäänlaista katkaistun "klapin" pituuden säätöä.

Ja vielä, puun halkaisukin "voi ajautua" sivuun puun käyryyden yms.. seurauksena. => Terälaippaan, jonka halkaisija on suhteellisen suuri, kohdistuu suuria sivuttaisia voimia ja se edellyttää, että laipan ja akselin rakenne on oltava tukevaa tekoa.

Vielä lisäksi katkaisuterän kaarevuus muuttuu koko katkaisun ajan. => Terään kohdistuu säteettäisiä voimia, jotka rasittavat laitetta, i 3 105789 sekä sitä käyttävää konetta.

Nämä kaikki edellä mainitut ongelmat ja puutteet on onnistuttu ratkaisemaan keksinnön mukaisella laitteella, johon kerran sisään työnnetty esim. puuranka katkeaa, halkeaa ja jopa karsiutuu halutuksi * määtämittaiseksi polttopuuksi.

Keksinnön tärkeimpänä etuna on se, että ongelmat on saatu ratkaistua siten, että laitteen rakenteen yksinkertaisuus, sekä laitteen rakenteellisen keveyden suhde tehokkuuteen on lähes optimaalista.

Keksinnön mukainen laite koostuu sopivan runkorakenteen kannattamaksi laakeroidusta, käyttövoiman saavasta ketjupyörästä tai vastaavasta, johon on kiinnitetty halkaisukiilalla varustettu terä, syöttökourusta, joka loppupäästään toimii vasteena katkaisussa, syöttömekanismista sekä syöttöteloista.

Laitteelle on tunnusomaista, että kaikkien laitteessa esiintyvien ketjupyörien ja yleensä kääntyvien- tai pyörivien osien aksiaalinen suunta on yhdensuuntainen. Lisäksi on tunnusomaista, että ketjupyörästä oleellisesti ulkonevan noin puoliympyrän mittaisen terän kaarevuus ja etäisyys ketjupyörän akselista ei muutu koko .· terän matkalla, ja terän leikkuureuna loittonee ketjupyörän tasosta oleellisesti terän matkalla. Ja, että terä-ketjupyörä yhdistelmä nojaa pyöriessään tuentaan, joka on sijoitettu lähelle puun katkaisukohtaa noin terän kaarevuussäteen etäisyydelle ketjupyörän akselista, ja joka voi olla esimerkiksi painelaakeri tyyppistä rakennetta. Sekä se, että jaksottaisen käyttövoiman syöttöteloille aikaansaavassa mekanismissa, on yhtäjaksoinen katkeamaton ketju, ja teräketjupyörän akselille on sijoitettu epäkeskeisesti kiinteä halkaisijaltaan pieni ketjupyörä, jonka hammaslukua voidaan muuttaa irroitettavin hammassektorein tai vastaavin tai niinkuin esimerkissä on käytetty toista siirrettävää ketjupyörää, jolla saadaan aikaan klapin pituuden säätö, sekä syöttötelojen kiinnitys ja liikeradat ovat sellaiset, että mitä enemmän esim. karsinnassa puun oksat > vastustavat puun kulkua, sitä enemmän telat puristuvat puuta vasten ja näin aikaansaavat tehokkaan vedon, ja vielä syöttökouru on rakenteeltaan sellainen, että käytössä puunpään "huitominen" on mahdollisimman vähäistä.

Keksintöä selvitetään yksityiskohtaisemmin oheisten periaatepiirus-tusten avulla, joissa on esitetty keksinnön eräs edullinen toteutus.

105789

Kuva 1 Terä-ketjupyörä yhdistelmä vasteineen ja tuentoineen puun syöttösuunnasta katsottuna.

Kuva 2 Syöttöjärjestelmä teloineen terä-ketjupyörän pyörimisakselin suunnasta katsottuna.

Kuva 3 Syöttötela akseleineen, ketjupyörineen sekä telavarsineen ylhäältä katsottuna.

Esimerkin mukaisen laitteen rungon osana on sileä levy 1 , joka on kooltaan vähintään ketjupyörän 4 kokoinen. Levyssä 1 on akselin 3 mentävä reikä, sekä reiän kohdalle levyyn 1 kiinnitetty laakeripesä 2. Ketjupyörään 4, johon on kohtisuoraan keskeisesti ja kiinteästi kiinnitetty akseli 3, on kiinnitetty noin puolen kierroksen mittainen terä 5. Terän kaarevuussäde, sekä etäisyys akselista 3 on muuttumaton koko terän matkalla, eli toisin sanoen terän ja vasteen 7 välinen välys on muuttumaton koko terän matkalla. Terän särmä 5a, joka loittonee oleellisesti ja esimerkin mukaisessa laitteessa myös tasaisesti ketjupyörän tasosta, on teroitettu.

Halkaisukiila 6 on kiinnitetty kaarevan terän sisäpinnalle siten, että .· se terän mukana pyöriessään kulkee vasteen 7 keskikohdalta ja näin aikaansaa puun halkeamisen keskeltä.

Ketjupyörän 4 ja levyn 1 välissä on pyöreä halkaisijaltaan lähes ketjupyörän 4 kokoinen esim. muovia oleva levy 8. Levyssä 8 on keskeisesti akselin 3 halkaisijan kokoinen reikä, sekä levyn 8 lähellä ulkokehää on hieman levyn 8 paksuutta suurempia reikiä koko kierroksen matkalla. Jokaisessa reiässä on halkaisijaltaan reiän kokoinen teräskuula 9. Ketjupyörän 4 ja levyn 8 keskittää laakeripesään 2 laakeroitu akseli 3. Tämän terä- 5, ketjupyörä- 4, levy- 8, sekä teräskuula- 9 yhdistelmän lukitus ja kiristys on tehty akselille 3 asennetun lukitusmutterin 3a avulla.

Vaste 7, joka on oleellisesti v:n muotoinen ja keskittää puun katkaisussa ja halkaisussa, on kiinnitetty kiinteästi laitteen runkoon eli vaste 7 on kiinteässä yhteydessä levyyn 1.

Todettakoon tässä vaiheessa, että kaikkien laitteessa esiintyvien ketjupyörien ja yleensä kääntyvien- tai pyörivien osien aksiaalinen suunta on yhdensuuntainen akselin 3 kanssa.

Vetolaitteessa jaksottaisen vedon saa aikaan akselille 3 kohtisuoraan kiinteästi kiinnitetty kahden ketjupyörän 10 ja 11 ja laipan 12 yhdistelmä. Ketjupyörä 10 on kiinnitetty kiinteästi laippaan 12 ja - i 105789 epäkeskeisesti akseliin 3 nähden ja ketjupyörä 11 on portaittain, akseliin 3 nähden säteettäissuunnassa siirrettävä. Ketjupyörä 11 on siirron jälkeen lukittu laippaan 12. Ketjupyörän 11 pienin siirtoväli on puolet ketjun 13 ketjujaon pituudesta, ja siirrettäessä yksi siirtoväli ketjupyörää 11, on sitä samalla pyöräytettävä sen verran, * että ketjujako ketjupyörien 10 ja 11 välillä "täsmää", eli voidaan kuvitella ketjupyörien 10 ja 11 muodostavan yhden "soikean" ketjupyörän, jonka hampaista osa puuttuu.

Laitteen runkoon kiinnitetty kiristyspyörä 15, joka puun katkaisun aikana "kerää löysät" ketjusta 13 ja palauttaa ne taas puun siirron aikana jne..., toimii myös jarruna estäen puun liiallisen syötön kovilla nopeuksilla, eli mitä jäykempi jousi 16 on sitä tehokkaammin jarru toimii. Tehokkaimmin jarru toimii siten, että ketjupyörään 11 laakeroidaan tanko, jonka toinen pää on kiinnitetty kiristyspyörään 15 ja näin ollen jousi 16 voidaan jättää pois.

Yhtenäinen ketju 13 kulkee ketjupyörien 10 ja 11 jälkeen kiristys-pyörän 15 kautta ketjupyörälle 14a ja edelleen ketjupyörälle 14 ja siitä kierroksen täyttäen ketju pyörälle 10 jne...

Ketjupyörät 14 ja 17, sekä 14a ja 17a ovat kiinteästi kiinni toisissaan ja näin muodostavat "ketjupyöräparit", ja nämä ketju-pyöräparit on laakeroitu runkoon kiinnitetyille akseleille 23 ja 24, joilla akseleilla on myös telavarsien 21 ja 21a kääntöpiste. Telan 20 telavarret 21 on kiinnitetty kiinteästi putkeen 22, ja vastaavasti telan 20a telavarret 21a on kiinnitetty kiinteästi vastaavanlaiseen putkeen, jotka putket toimivat samalla laakeriholkkeina telavarsien kiinnityksessä laitteen runkoon. Telavarsien 21 toisessa päässä on laakeroitu akseli, johon on kiinteästi kiinnitetty ketjupyörä 19 ja syöttötela 20 ja vastaavasti telavarsien 21a toiseen päähän laakeroidulla akselilla ketjupyörä 19a ja syöttötela 20a. Ketjupyörän 17 ja 19 välillä on yhtenäinen ketju 18 ja vastaavasti ketjupyörän 17a ja 19a välillä on yhtenäinen ketju 18a, jotka ketjut välittävät käyttövoiman syöttöteloille.

Kuvan 2 hetkellä, syöttötelat ovat paikallaan, koska laippa 12 (pyörimissuunta vastapäivään) on juuri saanut edellisen vetoliikkeen päätökseen (alkaa terällä katkaisuvaihe). Laipan 12 kääntyessä edelleen, väli kiristyspyörän 15 ja ketjupyörän 11 välillä lyhenee ja syntyy löysää ketjua, jonka kiristyspyörä "ottaa talteen", eli jousen 16 voimasta kiristyspyörä nousee ylöspäin ja samanaikaisesti ketjupyörä 10 kietoo itseensä "löystyvää" ketjua, joka syntyy, kun ketjupyörä 10 laipan 12 mukana pyöriessään lähestyy ketjupyörää 14 ja näin pitää ketjun sopivan kireällä siihen asti, kunnes ketjupyörä 6 105789 11 "irroittautuu" kiristyspyörälle 15 menevästä ketjusta (tässä vaiheessa akseli 3 on pyörähtänyt noin puoli kierrosta vastapäivään ja puun katkaisuvaihe on saatu päätökseen) ja "ottaa kiinni" ketjupyö-rältä 14 tulevasta ketjusta ja näin alkaa vetoliike. Laipan edelleen kääntyessä ketjupyörä 11 alkaa vetää ketjua mennessään, jolloin ketjupyöräpari 14 ja 17 pyörähtää, ja edelleen ketjun 18 välityksellä ketjupyörä 19 pyörähtää ja aikaansaa telan 20 pyörähtämisen myötäpäivään, sekä ketjupyöräpari 14a ja 17a pyörähtää, ja edelleen ketjun 18a välityksellä ketjupyörä 19a pyörähtää ja aikaansaa telan 20a pyörähtämisen vastapäivään. Tätä pyörimisliikettä jatkuu noin puolen kierroksen ajan, kunnes laippa 12 on kääntynyt siihen asti, että ketjupyörien 10 ja 11 etäisyys ketjupyörästä 14 ei kasva. Tässä vaiheessa ketjupyörä 10 "irroittautuu" kiristyspyörälle 15 menevästä ketjusta ja "ottaa kiinni" ketjupyörältä 14 tulevasta ketjusta eli ollaan alkutilanteessa ja alkaa uusi kierros. Tämän vetoliikkeen aikana palautuu kiristyspyörään 15 "varastoitunut" ketju kiertoon, eli ketjupyörän 14a pyöriessä vetää se ketjua kiristyspyörältä ja näin kiristyspyörä painuu alaspäin.

Voidaan todeta laipan 12 aikaan saaman liikkeen olevan "kampi-akselimainen" ja sen seurauksena vetoliike alkaa hitaasti, kiihtyen keskivaiheeseen ja hidastuu loppua kohden, jolloin puun siirto ! varsinkin raskailla puilla rasittaa mekanismia ja koko laitetta mahdollisimman vähän.

Syötettäessä rangan pää syöttötelojen väliin, telojen piikit tai niinkuin esimerkin mukaisessa laitteessa telojen akselin suuntaisesti kiinnitetyt teroitetut telan pituiset lavat 25 vetävät puuta koneeseen. Ja mitä enemmän vaikkapa oksa (karsinnassa) vastustaa puun kulkua, niin sitä suurempi on syöttötelojen akseleille kohdistuva puun kulkusuuntaan nähden vastakkaissuuntainen voima, ja tämä voima pyrkii vetämään telavarsia mennessään ja kun telavarret eivät anna periksi, niin ainoa vaihtoehto telan liikkeelle (pyörimisliikkeen lisäksi) on sen telavarsien varassa tekemä ympyrän kaaren muotoinen liike. Telavarsien kiinnityspisteiden paikat on valittu siten, että kyseisen voiman vaikutuksesta tela 20a pyrkii painumaan alaspäin ja tela 20 nousemaan ylöspäin, toisin sanoen telat pyrkivät puristumaan vastakkain, ja voima, joka pyrkii kääntämään telavarsia niiden ripustuspisteen varassa on teoriassa suurimmillaan telavarren ollessa kohtisuoraan puun pituussuuntaan nähden. Luonnollisesti valitaan ristikkäin oleville telavarsille sellainen kulma, että puristusvoimaa on riittävästi, mutta telavarsilla on kuitenkin riittävästi myötäilyvaraa puun paksuuden ja i 105789 puun mutkien varalle, lisäksi on huomioitava, että kiinteästä syöttökourusta 26 johtuen, telan 20a liikerata on paljon suurempi, kuin telan 20, eli toisin sanoen tela 20a liikkuu puun mutkien lisäksi koko puun paksuuden alueella, kun taas tela 20 myötäilee lähinnä puussa olevia mutkia, ja tästä johtuen käytettäessä molemmilla " teloilla samanpituisia telavarsia, on telan 20a kiinnityspiste puun syöttösuunnasta katsottuna jonkin verran taaempana telan 20 kiinnityspisteeseen nähden.

Eli mitä paksumpi puu, sitä lähempänä kohtisuoraa asentoa telavarret ovat puun pituussuuntaan nähden, ja esim. karsinnassa sitä kovemmin syöttötelat puristuvat puuta vasten ja näin ollen, sitä parempi on pito syöttöteloilla, ilman mitään erityisiä jousia tai hydrauli-syiinteriä niinkuin esim. monitoimikoneissa tai vastaavissa käytetään. Jousitusta tarvitaan sen verran, että telat pyrkivät jonkinlaisella voimalla puristumaan vastakkain, sekä molemmat telat yhdessä painavat puuta katkaisussa vasteen 7 pohjalle, että halkaisu osuu puun keskelle. Syöttökouru 26, joka on telojen kohdalta alta auki, on alku- ja loppupäästään v:n muotoinen on väliltä hiukan alempana ja loivemmin v:n muotoinen, tämä siksi, että puu koskettaisi syöttökourua pääasiassa vain sen päistä, jolloin telat pääsevät myötäilemään puussa olevia mutkia yms. ja näin estetään .* puun pään vaarallinen "huitominen", sekä varmistetaan puun pysyminen karsintaa käytettäessä v:n mallisen alakarsintaterän pohjalla, sekä katkaisussa ja halkaisussa puu pysyy vasteen pohjalla. Se, miksi teloissa on piikkien tilalla käytetty lapoja 25, johtuu siitä, että lavat mahdollistavat vedon aikana paremmin puun sivuttaisen liukumisen, ja näin ollen varmistaa laitteen moitteettoman ja vähemmän rasittavan toiminnan. Tämä puun sivuttainen liike telojen kohdalla on seurausta puussa, syöttökourun alku- ja/tai loppupään kohdalla olevista mutkista, eli kun puun tuenta vetoliikken aikana on pääasiassa syöttökourun alku- ja loppupäässä niin puussa sivullepäin oleva mutka siirtää puuta sivusuunnassa tukipisteiden välisellä alueella, eli myös telojen kohdalla. Tätä ei pidä sekoittaa tilanteeseen, jossa puussa oleva mutka on tukipisteiden välisellä alueella vaikkapa telojen kohdalla, sillä silloin ei puussa esiinny sivuttaista liikettä, vaan mutka etenee suoraviivaista liikerataansa noudattaen telojen välistä ja mutka kulkee vain sivusuunnassa eri kohdasta telojen välistä.

Katkaisussa esim. traktorikäyttöisessä laitteessa nivelakseli pyörittää halkaisijaltaan pienikokoisella ketjupyörällä varustettua 8 105789 laitteen runkoon laakeroitua voimansiirtoakselia 27, joka ketjun välityksellä pyörittää ketjupyörää 4 ja samalla myös siihen kiinnitettyä terää 5. Terän 5 pyöriessä teräsärmä 5a alkaa viiltämään puuta poikki ja terän edelleen edetessä halkaisukiila 6 uppoaa puuhun ja alkaa irroittamaan katkaistua puolikasta, jonka jälkeen terän 5 loppuosa katkaisee puun toisen puolikkaan. Terä 5 ketjupyörä 4 yhdistelmään katkaisussa syntyvä kova sivuttainen akselin 3 suuntainen voima eliminoidaan tuennalla, joka on sijoitettu noin terän 5 kaarevuussäteen etäisyydelle ketjupyörän 4 akselista lähelle puun katkaisukohtaa ja joka voi olla esimerkiksi painelaakeri tyyppistä rakennetta. Terä 5 voidaan tehdä myös sellaiseksi, että sen teräsärmä 5a loittonee aluksi jyrkemmin ja halkaisukiilan kohdalla loivemmin ja loppuosastaan taas jyrkemmin ketjupyörän tasosta, jolloin saadaan tasattua voimia, joita terä katkaisussa tarvitsee. Vasteen 7 vasen puoli on tehty sellaiseksi, että siinä terän 5 loppuosa, eli halkaisukiilan 6 vasemmanpuoleinen osuus kulkee kahden vasteen välistä, jolloin varmistetaan puun kunnollinen katkeaminen.

Kun tällainen edellä esitetty laite varustetaan traktoriin nähden taaksepäin olevalla klapikuljettimella ja karsintaterillä ja laitetaan vielä peräkärry perään ja lähdetään metsään, niin voiko polttopuun-teko olla vielä näppärämpää ja kätevämpää? Ehkä ei, mutta vaikka laite onkin paljon kilpailijoitaan kevyempi monipuolisuudestaan huolimatta, niin kärryn kanssa kulkeminen metsässä on silti jonkinverran kömpelöä, joten klapikuljettimen tilalle voidaan laittaa pienehkö esim. noin kuution pari tilavuuksien kontti, joka voidaan kätevästi kipata esim. traktorin peräkärryyn, niin tällaisen laitteen kanssa on jo mukavampi touhuta vähän pahemmissakin paikoissa.

Keksinnön mukaisesta laitteesta on rakennettu karsintaterillä varustettu prototyyppi, jota on testattu jonkin verran, ja voidaan todeta, että laite nielee puuta yhtälailla, oli siinä oksia tai ei. Ja nopeudesta voi todeta, että käsisyöttöisiin verrattuna laitteella ajettiin koemielessä noin nelinkertaisella nopeudella eli noin 2 katkaisua sekunnissa, ja hyvin meni. Laitteen paino ilman klapin poistokuljetinta on arviolta noin 250 kiloa, kun vastaavien markkinoilla olevien käsisyöttöisten laitteiden paino klapikuljettimen kanssa on noin 550 kiloa.

On myös mahdollista tehdä laitteesta käsisyöttöinen, jolloin jätetään syöttökouru sekä vetolaite pois ja lisätään puunpituuden rajoittava i 9 105789 toppari.

Terän sisäpinnalle kiinnitetty halkaisukiila voidaan tehdä myös sellaiseksi, että se on jonkin verran pidempi ja jatkuu teräsärmän ohi alemmaksi tai, että se on terän sisä- sekä ulkopinnalla, jolloin puun halkeaminen tapahtuu myös katkaisemattomassa puunosassa, eli * toisin sanoen halheaminen tapahtuu myös syöttökourussa olevassa puunosassa ja näin saadaan ehkä paremmaksi puun halkaisu. Tämä ratkaisu tekee kylläkin enemmän ylimääräistä puun silppua.

On myös mahdollista tehdä vetolaite siten, että telavarret eivät ole ristikkäin, jos ei tarvita karsintaa, luonnollisesti se muuttaa ketjun 13 ketjurataa ja tekee systeemistä monimutkaisemman.

Lisäksi voidaan toteuttaa jaksottainen vetoliike siten, että ketju 13 katkaistaan ja toinen pää kiinnitetään ketjupyörän 11 paikalle laakeroituun kiinnikkeeseen ja toinen pää kiinnitetään laitteen runkoon, sekä poistetaan ketjupyörä 10, että ketju 13 pääsee vapaasti liikkumaan laipan 12 pyöriessä, ja vielä laitetaan vetotelojen akseleille vapaapyörät tai ketjupyöräparien (14,17 ja 14a, 17a) kiinteän yhteyden tilalle vapaapyörät, niin nyt ketju 13 liikkuu edestakaisin ja aikaansaa telojen liikkeen. Tämä ratkaisu on kuitenkin paljon kalliimpi toteuttaa.

Ja vielä vetoliike voidaan toteutta siten, että tela 20 ja sen .· telavarret 21 jätetään pois ja syöttökouru muutetaan kokonaan umpinaiseksi ja vähän erimalliseksi ja toteutetaan jaksotus edellä mainituilla tavoilla.

Lisäksi ristikkäisillä vetovarsilla olevaa vetolaitetta voidaan käyttää irrallisena yksikkönä pelkkään rankojen karsintaan, silloin voidaan jättää teräyksikkö pois ja järjesteään veto tasaiseksi ilman jaksotusta ja laitetaan laitteeseen karsintaterät.

- - .....—.....- m

Claims (6)

105789

1. Laite puun, erityisesti rankapuun, katkaisemiseksi ja halkaisemiseksi polttopuuksi itsesyöttöisesti, joka laite koostuu sopivan runkorakenteen kannattamaksi laakeroidusta, käyttövoiman saavasta ketjupyörästä (4) tai vastaavasta, johon on kiinnitetty halkaisu-kiilalla (6) varustettu terä (5), syöttökourusta (26), joka loppu-päästään toimii vasteena (7) katkaisussa, syöttömekanismista sekä syöttöteloista, tunnettu siitä, että ketjupyörästä (4) tai vastaavasta oleellisesti ulkonevan noin puoliympyrän mittaisen terän (5) kaarevuus ja etäisyys akselista (3) ei muutu koko terän (5) matkalla ja että terän teroitettu leikkuureuna (5a) loittonee ketjupyörän (4) tai vastaavan tasosta oleellisesti ja tämä loittoneminen voi olla tasaista tai ei tasaista, esim. alku- ja loppupäästään jyrkemmin ja keskivaiheeltaan loivemmin loittonevaa, ja että ketjupyörä (4) tai vastaava nojaa pyöriessään tuentaan, joka on sijoitettu lähelle puun katkaisukohtaa noin terän (5) kaarevuussäteen etäisyydelle ketju-pyörän (4) akselista ja joka voi olla esimerkiksi painelaakeri-tyyppistä rakennetta (8 , 9).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että jaksottaisen käyttövoiman syöttöteloille (20 ja 20a) aikaansaavassa mekanismissa on yhtäjaksoinen katkeamaton ketju (Ί3) ja akselille (3) sijoitettu kiinteä laippa (12) tai vastaava, johon on kiinnitetty epäkeskeisesti akseliin (3) nähden halkaisijaltaan pieni ketjupyörä (10), jonka hammaslukua voidaan muuttaa irroitettavin hammas-sektorein tai vastaavin tai jossa käytetään toista siirrettävää ketjupyörää (11), jolla saadaan aikaan klapin pituuden säätö.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että syöttötelojen telavarsien (21 ja 21a) kiinnityspisteet ovat sellaisissa paikoissa, että telavarret ovat ristikkäin ja telojen (20 ja 20a) liikeradat ovat sellaiset, että mitä enemmän esim. karsinnassa puun oksat vastustavat puun kulkua, sitä enemmän telat puristuvat puuta vasten ja näin aikaansaavat tehokkaan vedon.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että syöttöteloissa (20 ja 20a) puuta siirtävinä eliminä on telojen akselin suuntaisesti kiinnitetyt teroitetut lavat (25) tai vastaavat.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että i 105789 syöttökouru (26), jonka loppupää toimii katkaisuvasteena (7), on alku- ja loppupäästään oleellisesti v:n muotoinen ja väliltä hieman alempana ja loivemmin v:n muotoinen.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että kaikkien laitteessa esiintyvien ketjupyörien ja yleensä kääntyvien-tai pyörivien osien aksiaalinen suunta on yhdensuuntainen akselin (3) kanssa. t * m 12 105789