FI105626B - Vastaanottomenetelmä ja vastaanotin - Google Patents

Description

105626

Vastaanottomenetelmä ja vastaanotin

Keksinnön ala

Keksinnön kohteena on vastaanottomenetelmä, jota käytetään TDMA-radiojärjestelmän vastaanottaessa, jolla vastaanotetaan aikaväleihin 5 sijoitettuja signaaleja, ja jossa vastaanotetun signaalin tasoa muutetaan automaattista vahvistuksensäätöä apuna käyttäen, ja jossa aikaväliin sijoitetusta signaalista otetaan näytteitä, joiden avulla signaali muunnetaan digitaaliseksi.

Keksinnön tausta

Tyypillistä radioverkkoympäristölle on, että käyttäjän ja tukiaseman 10 välillä kulkeva signaali ei kulje suoraan. Riippuen ympäristön ominaisuuksista signaali etenee useita eripituisia teitä lähettimestä vastaanottimeen. Tällaista monitie-etenemistä tapahtuu, vaikka tukiaseman ja liikkuvan aseman välillä olisi suora näköyhteys. Monitie-eteneminen johtuu pääosin signaalin heijastumisista ympäröivistä pinnoista. Eri teitä kulkevilla signaaleilla on eripituinen kul-15 kuaikaviive, jolloin signaalit saapuvat vastaanottimeen eri vaiheisina. Tilaaja-päätelaitteena voi olla esimerkiksi matkapuhelin, jolloin tilaajapäätelaitteen liikkuminen aiheuttaa erilaisia heijastuksia. Tilaajapäätelaitteen suhteellinen liike aiheuttaa lisäksi Doppler-siirtymän suuruisen taajuuden muutoksen signaalin nimellistaajuuteen nähden.

20 Solukkoverkkoympäristössä käyttäjät sijaitsevat satunnaisesti tuki asemaan ja toisiinsa nähden. Tukiaseman ja tilaajapäätelaitteen välillä tapah-tuvaa kantoaaltoon moduloidun signaalin vaimentumista kuvataan yhteysväli- • » · : ·/ vaimennuksella, joka kasvaa vähintään neliöllisesti etäisyyden kasvaessa.

Häipymää aiheutuu mikäli eri teitä vastaanottimeen etenevät moni-25 tiekomponentit summaantuvat vastaanottimessa. Lähellä tukiasemaa olevien j '·· tilaajapäätelaitteiden lähettämä kantoaalto etenee melko suoraan tukiase- :T: maan. Sen sijaan kaukana tukiasemasta lähetetty kantoaalto saattaa heijas tua, jolloin kantoaalto etenee tukiasemaan useita eri reittejä. Kantoaaltojen . .···. heijastumiset aiheuttavat erilaisia ongelmia kuten pyöriviä vaihevirheitä vas- .···. 30 taanottimen vastaanottamaan signaaliin. Signaalin vastaanotossa on ongelmia * - silloin, kun tilaajapäätelaitteet ovat liikkeessä, jolloin signaalien taajuudet : .imuuttuvat Doppler-siirtymän johdosta.

* « I

Etenemisvaimennus aiheuttaa lähetetyn signaalin heikkenemistä, ./·.·. jolloin samalla lähetysteholla lähetetyt signaalit saapuvat eri tehoisina vastaan- 35 ottimeen. Erilaiset signaalin heijastumisen seurauksena syntyneet häiriösig- • · 105626 2 naalit voivat summautua vastakkaisvaiheisena informaatiosignaaliin, jolloin in-formaatiosignaali vaimenee yhä enemmän. Erilaiset esteet voivat vaimentaa signaalia sitä enemmän mitä kauempana lähetin ja vastaanotin sijaitsevat toisistaan. Mikäli signaali vaimenee tarpeeksi, niin tilaajapäätelaitteen ja tukiase-5 man välinen yhteys voi katketa tai yhteyttä ei pystytä alunperinkään muodostamaan.

Radiojärjestelmissä yhteydet voidaan muodostaa käyttämällä eri taajuisia signaaleja. Lisäksi signaalit voidaan lähettää lomittamalla ne sopivasti aikaväleihin. Pitkän matkaa radiotiellä edennyttä signaalia on tyypillisesti pitä-10 nyt vahvistaa paljon vastaanottimessa. Mikäli signaalilla on ollut lyhyt matka lä-hettimestä vastaanottimeen, niin tyypillisesti signaalia on vahvistettu vain vähän vastaanottimessa.

Tukiaseman vastaanottimella on siis oltava mahdollisimman suuri dynaaminen alue, jolloin se kykenee vastaanottamaan tasoltaan mahdollisim-15 man erilaisia signaaleja. Vastaanottimen dynaamisen alueen suuruuteen vaikuttaa erityisen paljon vastaanottimessa käytetyn A/D-muuntimen dynamiikka. Mikäli vastaanotetun signaalin taso ylittää A/D-muuntimen dynaamisen alueen maksimirajan, niin muuntimelta saadaan vain maksimirajaa vastaava näyttämä. Muuntimen maksiminäyttämä voi olla esimerkiksi 0x7fff. Muunnin voi näyt-20 tää maksiminäyttämää koko sen ajan, kun tulosignaalin taso pysyy suurempana kuin muuntimen dynaamisen alueen maksimiraja. Kun vastaanottimen tulo-signaali ylittää A/D-muuntimen dynaamisen alueen maksimirajan, niin tulosig-naalista menetetään informaatiota.

i · ·

Ongelmia vastaanottimen toimintaan on aiheuttanut etenkin se, että 25 vastaanotetun signaalin taso on muuttunut hyvinkin paljon aikavälin aikana.

* i t

Ongelmia on esiintynyt esimerkiksi TETRA-järjestelmissä (TETRA = Terrestial Trunked Radio), joissa aikavälin kesto on tyypillisesti 14.1 ms. Koska signaalin • taso on voinut vaihdella oleellisesti aikavälin mittaisen ajan kuluessa, niin A/D-*·’ ’ muuntimen dynaamisen alueen on oltava suuri. Ongelmia on pienennetty 30 asettamalla tunnetun tekniikan mukaisissa vastaanottimissa hieman ennen ai- ««« kavälin alkua vastaanotettavan signaalin taso A/D-muuntimen kannalta opti-·***: maaliseksi vastaanottimessa käytettävien AGC-piirien (AGC = Automatic Gain , ' <, Control) avulla.

lt Ongelmaksi on kuitenkin tullut A/D-muuntimen dynamiikan laajenta- 35 minen siten, että suhteellisen pienenkin dynaamisen alueen omaavaa muun- ·.· : ninta olisi voitu käyttää vastaanottimessa, jolla vastaanotetaan signaaleja, joi- * • 9 3 105626 den tasot vaihtelevat paljon. Vastaanottimen dynamiikkaa on voitu helpoimmin kasvattaa käyttämällä suuremman dynamiikan omaavia muuntimia. Suuren dynamiikan omaavan A/D-muuntimen ongelmana on kuitenkin ollut niiden suhteellisen suuri hankintahinta. Ongelmia on lisäksi syntynyt sovitettaessa A/D-5 muunnin signaalin prosessointiosiin.

Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on siten toteuttaa vastaanottomenetelmä ja menetelmän toteuttava vastaanotin siten, että yllä mainitut ongelmat saadaan ratkaistua.

10 Tämä saavutetaan johdannossa esitetyn tyyppisellä menetelmällä, jolle on tunnusomaista, että asetetaan näytesignaalin tasolle rajat, ja mikäli näytesignaalin taso on asetettujen rajojen sisällä, niin muodostetaan näytesignaalin ja automaattisessa vahvistuksensäädössä käytettävän vahvistuskertoi-men avulla varsinainen signaalinäyte, ja säädetään aikavälin alussa muodos-15 tettujen signaalinäytteiden tason perusteella niiden signaalinäytteiden tasoa, jotka muodostetaan aikavälin alussa muodostettuja signaalinäytteitä myöhemmin samaan aikaväliin.

Keksinnön kohteena on myös vastaanotin, jota käytetään TDMA-ra- diojärjestelmässä, ja jolla vastaanotetaan aikaväleihin sijoitettuja signaaleja, ja 20 joka käsittää vahvistinvälineet, jotka muuttavat vastaanotetun signaalin tasoa käyttäen apuna automaattista vahvistuksensäätöä, ja muunninvälineet, jotka ' .·. ottavat aikaväliin sijoitetusta signaalista näytteitä, joiden avulla muunninväli- : v. neet muuntavat signaalin digitaaliseksi.

• « ’ Keksinnön mukaiselle vastaanottimelle on tunnusomaista, että vas- • · · ' 25 taanotin käsittää säätövälineet, jotka asettavat näytesignaalin tasolle rajat ja • · · ”·: jotka muodostavat näytesignaalista ja automaattisessa vahvistuksensäädössä : ** käytettävästä vahvistuskertoimesta varsinaisen signaalinäytteen, säätövälineet • · · : säätävät aikavälin alussa muodostettujen signaalinäytteiden tason perusteella niiden signaalinäytteiden tasoa, jotka muodostetaan aikavälin alussa muodos-' 30 tettuja signaalinäytteitä myöhemmin samaan aikaväliin.

·***: Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patentti vaatimusten kohteena.

;:; Keksintö perustuu siihen, että automaattisesta vahvistuksensäädös- tä saatava vahvistustieto yhdistetään muunninvälineiltä saatavaan näyttee-: 35 seen, jolloin on mahdollista estää signaalien tasojen nopea muuttuminen.

• · 4 105626

Keksinnön mukaisella vastaanottomenetelmällä ja vastaanottimella saavutetaan useita etuja. Vastaanottomenetelmä mahdollistaa vastaanottimen dynaamisen alueen laajentamisen. Menetelmässä säädetään signaalia useassa kohtaa aikaväliä, jolloin on mahdollista estää signaalin epäjatkuvuuskohtia 5 aiheuttamasta transientteja. Vastaanotin voi lisäksi muodostaa menetelmän avulla digitaalisen signaalin, jonka bittivirhesuhde on alhainen.

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joissa 10 kuvio 1 esittää periaatekuvan keksinnön mukaisesta vastaanotti mesta, kuvio 2 esittää vastaanottimen dynaamisen alueen laajentumista, kuvio 3 esittää automaattisen vahvistuksensäädön käyttöä, kuvio 4 esittää automaattisen vahvistuksensäädön ja näytesignaalin 15 yhteiskäyttöä, kuvio 5 esittää vuokaavion, joka selventää vastaanottimessa käytettävän laskennallisen näytesignaalin muodostamista, kuvio 6 esittää radiojärjestelmää, jossa käytetään keksinnön mukaista menetelmää.

20 Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Kuvio 1 esittää periaatekuvan keksinnön mukaisesta vastaanotti-mesta 80. Kuviossa esitetään vain ne vastaanottimen osat, jotka ovat merki- t · · *· ’ tyksellisiä keksinnön kannalta. Vastaanotin 80 käsittää antennin 10, vahvistin- välineet 20, muunninvälineet 30 ja signaalin prosessointivälineet 40. Vastaan-25 otin vastaanottaa antenninsa 10 avulla radiotieltä tulevaa signaalia, joka vie-:*'·· dään vastaanottamisen jälkeen vahvistinvälineille 20. Vahvistinvälineet 20 vahvistavat tai vaimentavat vastaanottamaansa signaalia. Signaali viedään vahvistamisen tai vaimentamisen jälkeen muunninvälineille 30. Muunninväli-.···. neet ovat käytännössä toteutettu A/D-muuntimella. Kun analoginen signaali on ,··’·. 30 muunnettu digitaaliseksi signaaliksi, niin digitaalinen signaali viedään proses- sointiväreille 40, jotka on toteutettu esimerkiksi digitaalisella signaaliproses-v..; sorilla.

i t <

Kuvion mukaisessa ratkaisussa antenni 10 vastaanottaa aikavälei-hin sijoitettuja signaaleja, jotka viedään vahvistinvälineiden 20 kautta muunnin-35 välineille 30. Muunninvälineet 30 ottavat signaalista näytteitä, joista muodos- « « 5 105626 tetaan edelleen digitaalinen signaali. Näytteitä voidaan ottaa esimerkiksi 162 kHz:n taajuudella. Mikäli vastaanotin vastaanottaa aikaväleihin sijoitettuja symboleita, niin yksi symboli voi vaatia esimerkiksi yhdeksän näytteen ottamista. Kuvion mukaisessa vastaanottimessa käytetään automaattista vahvistuksen-5 säätöä, joka on toteutettu osaksi siten, että prosessointivälineiltä 40 on takaisinkytkentä vahvistinvälineille 20.

Vastaanotin käsittää edelleen säätövälineet 50, jotka ovat kuvion mukaisessa ratkaisussa yhteydessä muunninvälineisiin 30. Säätövälineet 50 säätävät muunninvälineiden 30 muodostamien signaalinäytteiden tason opti-10 maaliseksi käyttäen apuna automaattista vahvistuksensäätöä. Automaattinen vahvistuksensäätö mahdollistaa prosessointivälineiden 40 vastaanottaa samasta symbolista muodostettuja näytesignaaleja, jotka ovat oleellisesti samalla signaalitasolla. Signaalinäytteiden ja automaattisen vahvistuksensäädön edullinen käyttö mahdollistaa vastaanottimen dynaamisen alueen laajentami-15 sen.

Kuvio 2 esittää vastaanottimen dynaamisen alueen laajentumista. Mikäli muunninvälineet 30 ovat esimerkiksi 12 bittiset ja prosessointivälineet 40 ovat esimerkiksi 16 bittiset, niin tyypillisesti muunninvälineet 30 määräävät vastaanottimen dynaamisen alueen suuruuden. Kuviosta kuitenkin nähdään, 20 että keksinnön mukainen menetelmä mahdollistaa vastaanottimen dynaamisen alueen laajentamisen oleellisesti prosessointivälineiden 40 dynaamisen alueen suuruiseksi.

f Kuten aiemmin todettiin muunninvälineet 30 ottavat näytteitä vas- :v. taanottamastaan signaalista. Samassa aikavälissä olevat signaalinäytteet, joi- 25 den perusteella muodostetaan digitaalinen signaali, muodostuvat hieman eri • · · ***;< aikaisesti. Mitä enemmän näytteitä otetaan signaalista sitä paremmin ja tar- kemmin digitaalinen signaali vastaa näytteistämisen kohteena olevaa signaa- • · lia. Kuitenkin käytännössä näytteitä ei oteta kuin sen verran, että saavutetaan : tarpeeksi suuri todennäköisyys muunnoksen kohteena olevan signaalin pa- 30 (auttamisesta uudelleen digitaaliseen muotoon. Näytteitä otetaan tasaisesti eri kohdilta signaalia, jolloin aikaväliin sijoitettu signaali tulee käydyksi kokonai-suudessaan läpi.

C(f Säätövälineet 50 säätävät muunninvälineiden 30 muodostamien ( 4 f ;;; signaalinäytteiden tason perusteella myöhemmin muodostettavien signaali- * « ‘ν' 35 näytteiden tasoa. Tarkemmin sanottuna säätövälineet 50 säätävät aikavälin alussa muodostettujen näytteiden perusteella saman aikavälin myöhemmin * • · 6 105626 muodostettavien signaalinäytteiden tasoa. Säätövälineet 50 säätävät edullisesti aikavälin ensimmäisenä muodostetun signaalinäytteen tason perusteella saman aikavälin signaalista myöhemmin muodostettavien signaalinäytteiden tasoa.

5 Kuvio 3 selventää automaattisen vahvistuksensäädön käyttöä. Ku viossa esitetään aikavälin eri kohdissa käytettävä automaattinen vahvistuksen-säätö. Kuviosta huomataan, että vastaanotettavan signaalin tason säätäminen tehdään aikavälin alussa. Aikavälin alussa tapahtuva säätö on ns. nopeaa AGC-säätämistä, joka tehdään edullisesti vain kerran. Nopea AGC-säätö ei 10 välttämättä ole kovinkaan tarkkaa säätöä, vaan sen tarkoituksena on kiinnittää dynaaminen alue. Nopean säädön jälkeen aikavälissä käytetään ns. hidasta AGC-säätöä, jossa signaalin tasoa säädetään esimerkiksi yksi desibeli kerrallaan ylös- tai alaspäin.

Kuvio 4 esittää automaattisen vahvistuksensäädön ja näytesignaa-15 Iin yhteiskäyttöä. Kuviosta nähdään, että aikavälin alussa tapahtuvan nopean säädön jälkeen AGC-tieto yhdistetään muunninvälineiden 30 muodostamaan näytesignaaliin.

Seuraavassa selostetaan yksityiskohtaisemmin kuviossa 1 esitetyn vahvistimen toimintaa. Vahvistimen säätövälineet 50 ovat takaisinkytkennän 20 avulla yhteydessä vahvistinvälineisiin 20. Säätövälineet 50 säätävät tarvittaessa signaalin vahvistamisessa käytettävää vahvistuskerrointa siten, että näytteiden taso kasvaa. Lisäksi säätövälineet 50 asettavat näytesignaalin tasolle tie-. tyt rajatasot. Vahvistinvälineet 20 kasvattavat signaalin ensimmäisten näyttei- den perusteella myöhemmin muodostettavien näytteiden tasoa, mikäli myö-| .·. 25 hemmin muodostetun näytteen taso on pienempi kuin ennalta asetettu taso.

• φ ·

Edullisesti signaalista ensimmäisenä muodostetun näytteen perusteella muu-tetaan myöhemmin muodostettavia näytteitä.

• · ' ” Lisäksi säätövälineet 50 pienentävät aikavälin alussa muodostetun v * signaalinäytteen tason perusteella myöhemmin muodostettavien näytteiden ta- 30 soa, mikäli myöhemmin muodostetun näytteen taso on suurempi kuin ennalta asetettu taso. Mikäli näytesignaalin taso on asetetun rajan sisällä, niin säätö- ·***: välineet 50 muodostavat näytesignaalin ja automaattisessa vahvistuksensää- t'.f dössä käytettävän vahvistuskertoimen perusteella laskennallisen näytteen, jo- ta käytetään varsinaisena signaalinäytteenä. Säätövälineet 50 voivat säätää *·:·’ 35 signaalin vahvistamisessa käytettävää vahvistuskerrointa kuitenkin muunkin :’i': kuin signaalin tason perusteella.

« • · 7 105626 Säätövälineet 50 muodostavat laskennallisen näytteen kertomalla näytesignaalin ja automaattisessa vahvistuksensäädössä käytettävän vahvis-tuskertoimen käänteisarvon keskenään. Laskennallinen näyte on kuitenkin mahdollista muodostaa muullakin kuin kertolaskuoperaatiolla. Kuvio 5 esittää 5 vuokaavion, joka selventää laskennallisen näytteen muodostamista. Säätöväli-neiden 50 muodostamaa laskennallista näytettä käytetään varsinaisena sig-naalinäytteenä, jota käytetään edelleen vastaanotinalgoritmien muodostamisessa. Vuokaaviosta nähdään, että aluksi signaalinäytteen tasoa verrataan ylärajaan. Mikäli taso ylittää ylärajan, niin vahvistusta vähennetään. Lisäksi 10 säätövälineet 50 tallettavat AGC-arvon, jolloin sitä on mahdollista käyttää myös seuraavan näytteen kanssa.

Mikäli signaalinäytteen taso ei ylitä ylärajaa, niin tasoa verrataan alarajaan. Mikäli signaalin taso alittaa alarajan, niin vahvistusta lisätään. Lisäksi säätövälineet 50 tallettavat tuolloin käytössä olevan AGC-arvon, jolloin sitä 15 on mahdollista käyttää seuraavan näytteen kanssa. Mikäli näytesignaalin taso on asetetun ylä- ja alarajan välissä, niin säätövälineet 50 muodostavat laskennallisen näytteen. Lisäksi säätövälineet 50 kompensoivat automaattisessa vahvistuksensäädössä käytettävän vahvistuskertoimen vaikutuksia tasoltaan hyvin erilaisten signaalinäytteiden syntymisen estämiseksi. Käytännössä tämä 20 tarkoittaa sitä, että mikäli vahvistinvälineiden 20 vahvistusta lisätään esimerkiksi 3 dB, niin muunninvälineiden 30 muodostamia näytteitä on vastaavasti pienenettävä 3 dB:n vaimennuksen aikaansaavalla vaimennuskertoimella.

, Kuvio 6 esittää radiojärjestelmän, jossa käytetään keksinnön mu-

« I I

•v. kaista menetelmää. Esitetty radiojärjestelmä on edullisesti järjestelmä, jossa 25 kukin signaali sijoitetaan aikaväliin, jonka pituus on suhteellisen pitkä. Edellä « · · *‘It mainitun kaltainen radiojärjestelmä on esimerkiksi TETRA-järjestelmä, jossa käytettävä aikaväli on kestoltaan niin pitkä, niin kanava ehtii muuttua oleelli- • · :t>" sesti aikavälin pituisen ajan kuluessa. Kuviossa esitetty radiojärjestelmä käsit- v : tää tukiaseman 100, joukon tilaajapäätelaitteita 200 ja tukiasemaohjaimen 30 300. Kuviosta nähdään, että keksinnön mukainen vastaanotin 80 voi sijaita :...· esimerkiksi tukiasemassa 100 tai tilaajapäätelaitteessa 200.

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten mukaiseen esimerkkiin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan si-tä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten esittämän 'X 35 keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Mf • · 1 f I · M»»· • ·

Claims (17)

1. Vastaanottomenetelmä, jota käytetään TDMA-radiojärjestelmän vastaanottaessa (80), jolla vastaanotetaan aikaväleihin sijoitettuja signaaleja, ja jossa vastaanotetun signaalin tasoa muutetaan automaattista vahvistuksen- 5 säätöä apuna käyttäen, ja jossa aikaväliin sijoitetusta signaalista otetaan näytteitä, joiden avulla signaali muunnetaan digitaaliseksi, tunnettu siitä, että asetetaan näytesignaalin tasolle rajat, ja mikäli näytesignaalin taso on asetettujen rajojen sisällä, niin muodostetaan näytesignaalin ja automaattisessa vahvistuksensäädössä käytettävän vahvistuskertoimen avulla varsinai-10 nen signaalinäyte, ja säädetään aikavälin alussa muodostettujen signaalinäytteiden tason perusteella niiden signaalinäytteiden tasoa, jotka muodostetaan aikavälin alussa muodostettuja signaalinäytteitä myöhemmin samaan aikaväliin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 15 että säädetään aikavälin ensimmäisenä muodostetun signaalinäytteen tason perusteella saman aikavälin myöhemmin muodostettavien signaalinäytteiden tasoa.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kasvatetaan aikavälin alussa muodostetun signaalinäytteen tason perus- 20 teella myöhemmin muodostettavien näytteiden tasoa, mikäli näytteen taso on pienempi kuin ennalta asetettu taso.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, . että asetetaan näytesignaalin tasolle rajat, ja mikäli näytesignaalin taso on asetettujen rajojen sisällä, niin muodostetaan näytesignaalin ja automaattises- : 25 sa vahvistuksensäädössä käytettävän vahvistuskertoimen perusteella lasken- • · · nallinen näyte, jota käytetään varsinaisena signaalinäytteenä.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, • · · että asetetaan näytesignaalin tasolle rajat, ja mikäli näytesignaalin taso on asetettujen rajojen sisällä, niin kerrotaan näytesignaali ja automaattisessa vah-30 vistuksensäädössä käytettävä vahvistuskertoimen käänteisarvo keskenään :···* laskennallisen näytteen muodostamiseksi, ja käytetään laskennallista näytettä varsinaisena signaalinäytteenä.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, . että pienennetään aikavälin alussa muodostetun signaalinäytteen tason perus- 35 teella myöhemmin muodostettavien näytteiden tasoa, mikäli näytteen taso on : suurempi kuin ennalta asetettu taso. • · 9 105626

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että säädetään aikavälin alussa muodostettujen näytteiden tasotietojen perusteella automaattisessa vahvistuksensäädössä käytettävää vahvistusta.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 5 että muodostettuja signaalinäytteitä prosessoidaan, ja samalla kun signaali- näytteiden tasoa säädetään, niin säätöä kompensoidaan tasoltaan hyvin erilaisten signaalinäytteiden syntymisen estämiseksi.

9. Vastaanotin (80), jota käytetään TDMA-radiojärjestelmässä, ja jolla vastaanotetaan aikaväleihin sijoitettuja signaaleja, ja joka käsittää vahvis- 10 tinvälineet (20), jotka muuttavat vastaanotetun signaalin tasoa käyttäen apuna automaattista vahvistuksensäätöä, ja muunninvälineet (30), jotka ottavat aikaväliin sijoitetusta signaalista näytteitä, joiden avulla muunninvälineet (30) muuntavat signaalin digitaaliseksi, tunnettu siitä, että vastaanotin käsittää säätövälineet (50), jotka asettavat näytesig-15 naalin tasolle rajat ja jotka muodostavat näytesignaalista ja automaattisessa vahvistuksensäädössä käytettävästä vahvistuskertoimesta varsinaisen signaa-linäytteen, säätövälineet (50) säätävät aikavälin alussa muodostettujen signaalinäytteiden tason perusteella niiden signaalinäytteiden tasoa, jotka muodoste-20 taan aikavälin alussa muodostettuja signaalinäytteitä myöhemmin samaan aikaväliin.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen vastaanotin, tunnettu siitä, että säätövälineet (50) säätävät aikavälin alussa muodostettujen näytteiden •.:.: perusteella saman aikavälin myöhemmin muodostettavia signaalinäytteitä. « · j 25

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen vastaanotin, tunnettu sii- tä, että säätövälineet (50) säätävät aikavälin ensimmäisenä muodostetun sig- ·:· naalinäytteen tason perusteella saman aikavälin myöhemmin muodostettavien • · · · signaalinäytteiden tasoa. *

12. Patenttivaatimuksen 9 mukainen vastaanotin, tunnettu sii- • i i 30 tä, että säätövälineet (50) kasvattavat aikavälin alussa muodostetun signaali-..... näytteen tason perusteella myöhemmin muodostettavien näytteiden tasoa, mi- käli myöhemmin muodostetun näytteen taso on pienempi kuin ennalta asetettu taso.

13. Patenttivaatimuksen 9 mukainen vastaanotin, tunnettu sii- 1": 35 tä, että säätövälineet (50) asettavat näytesignaalin tasolle rajat, ja mikäli näy- I ( I tesignaalin taso on asetettujen rajojen sisällä, niin säätövälineet (50) muodos- I I i l < • « • · 10 105626 tavat näytesignaalin ja automaattisessa vahvistuksensäädössä käytettävän vahvistuskertoimen perusteella laskennallisen näytteen, jota käytetään varsinaisena signaalinäytteenä.

14. Patenttivaatimuksen 9 mukainen vastaanotin, tunnettu sii-5 tä, että säätövälineet (50) asettavat näytesignaalin tasolle rajat, ja mikäli näytesignaalin taso on asetettujen rajojen sisällä, niin säätövälineet (50) muodostavat laskennallisen näytteen kertomalla näytesignaalin ja automaattisessa vahvistuksensäädössä käytettävän vahvistuskertoimen käänteisarvon keskenään, ja muodostettua laskennallista näytettä käytetään varsinaisena signaali- 10 näytteenä.

15. Patenttivaatimuksen 9 mukainen vastaanotin, tunnettu siitä, että säätövälineet (50) pienentävät aikavälin alussa muodostetun signaali-näytteen tason perusteella myöhemmin muodostettavien näytteiden tasoa, mikäli myöhemmin muodostetun näytteen taso on suurempi kuin ennalta asetet- 15 tu taso.

16. Patenttivaatimuksen 9 mukainen vastaanotin, tunnettu siitä, että säätövälineet (50) säätävät aikavälin alussa muodostettujen näytteiden tasotietojen perusteella automaattisessa vahvistuksensäädössä käytettävää vahvistusta.

17. Patenttivaatimuksen 9 mukainen vastaanotin, tunnettu sii tä, että vastaanotin (80) käsittää prosessointivälineet (40) signaalinäytteiden prosessoimiseksi, ja samalla kun säätövälineet (50) säätävät signaalinäytteiden tasoa, niin säätövälineet (50) kompensoivat automaattisessa vahvistuk- \i.: sensäädössä käytettävän vahvistuskertoimen vaikutuksia tasoltaan hyvin eri- • * · : 25 laisten signaalinäytteiden syntymisen estämiseksi. • · · • · · • · • · · • * · · • · • · • · · «»· I · · • · · * • · • · ··· Ψ + * i « · • « · < « · • · 105626