FI105520B

FI105520B - Menetelmä ja järjestelmä tietoliikenneverkossa

Info

Publication number: FI105520B
Application number: FI982343A
Authority: FI
Inventors: Jukka Wallenius; Pekka Immonen
Original assignee: Nokia Networks Oy
Priority date: 1998-10-28
Filing date: 1998-10-28
Publication date: 2000-08-31
Also published as: EP1125450B1; DE69929629T2; DE69929629D1; EP1125450A1; WO2000025535A1; AU1162600A; ATE316741T1; US20010027100A1; FI982343A; FI982343A0

Description

1 105520

MENETELMÄ JA JÄRJESTELMÄ TIETOLIIKENNEVERKOSSA KEKSINNÖN ALA

*

Esillä oleva keksintö liittyy tietoliikenteeseen. Erityisesti esillä olevan keksinnön kohteena on 5 menetelmä ja järjestelmä palvelun toteuttamiseksi tietoliikennejärjestelmässä .

TEKNIIKAN TASO

Matkaviestintekniikoiden, esimerkiksi GSM-10 tekniikan, ja älyverkkotekniikan (IN, Intelligent Network) myötä kiinteän puhelinverkon (PSTN, Public Switched Telephone Network) ja matkaviestinverkkojen (PLMN, Public Land Mobile Network) tarjoama palvelutaso on kohonnut huomattavasti viime vuosien aikana. 15 Älyverkkotekniikoiden ilmaantuminen mahdollistaa uusien palveluiden käyttöönoton lyhyelläkin aikavälillä. Aikaisemmin uusien palvelujen käyttöönoton ongelmana oli, että mahdolliset ohjelmistopäivitykset piti tehdä useisiin tai lähes kaikkiin puhelin- tai matkaviestin-20 keskuksiin (MSC, Mobile Switching Center).

Älyverkkoajattelun myötä tämä ongelma on osittain poistunut. Osa verkon komponenteista on "tyhmiä" kytkentäpisteitä, joissa ei ole varsinaista älykkyyttä, mutta jotka tunnistavat älyverkkopalvelu!-25 hin kuuluvia laukaisutekijöitä ja näin ohjaavat palve-lunmuodostuksen muihin komponentteihin. Näin "tyhmiin" komponentteihin ei tarvitse tehdä suuria muutoksia ja tämän myötä uusien palvelujen käyttöönotto nopeutuu huomattavasti.

30 Ongelmana kuitenkin on, että puhelunohjauk- • seen liittyvät palvelut, kuten standardoidut GSM- lisäpalvelut, useimmiten yhä toteutetaan kiinteästi » puhelunohjauksen yhteyteen eli useat palvelut on koodattu suoraan keskuksen puhelunohjauksen logiikkaan.

35 Tämä tulee vaikeuttamaan aikanaan siirtymistä standardoiduista GSM-lisäpalveluista täysin älyverkko- 2 ' 105520 pohjaiseen palveluarkkitehtuuriin. On nimittäin kaavailtu, että maailmanlaajuisen matkapuhelinjärjestelmän (UMTS, Universal Mobile Telecommunication System) palveluarkkitehtuuri tulisi perustumaan täysin äly-5 verkkotekniikoihin ja että siinä ei olisi standardoituja lisäpalveluita.

Keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä mainitut epäkohdat tai ainakin merkittävästi lieventää niitä. Erityisesti keksinnön tarkoituksena on tuoda 10 esiin uudentyyppinen menetelmä ja järjestelmä, jossa puhelunohjaukseen liittyviä palveluita ei toteuteta kiinteästi puhelunohjaukseen, vaan erillisinä sovelluksina, jotka käyttävät puhelunohjausta älyverkkoso-vellusten tavoin.

15 Lisäksi keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin puhelunohjauksen ja älyverkon rajapintojen käyttö standardoitujen GSM-lisäpalvelujen toteutuksessa ja erityisesti palvelunohjaustoiminnon (SCF, Service

Control Function) yhteys SSAP-protokollaan (SSAP, 20 Supplementary Services Application Part). SSAP on GSM-verkossa kahden kotirekisterin (HRL, Home Location Register) tai ISDN-verkkoa (ISDN, Integrated Services

Digital Network) vasten HLR:n ja ISDN-keskuksen välinen prokolla. Sen avulla synkronoidaan kahden jonon -. 25 lähtö- ja tulojonon - tilaa eri verkkoelementeissä.

HLR on matkaviestimen kotirekisteri, johon tallennetaan olennaisia tilaajatietoja, muun muassa paikkatietoja. Matkaviestinkeskuksiin liittyy myös vierasrekisteri (VLR, Visitor Location Register), jo-30 hon on kopioitu kotirekisteristä muun muassa olennai- *. set tilaajatiedot.

Esillä olevan keksinnön tunnusomaisten seikkojen osalta viitataan patenttivaatimuksiin.

35 KEKSINNÖN YHTEENVETO

Esillä olevan keksinnön mukainen menetelmä koskee palvelun toteuttamista tietoliikennejärjestel- 3 ' 105520 mässä, johon kuuluu matkaviestinverkko, matkaviestinverkkoon yhdistetty matkaviestinkeskus ja matkaviestinverkkoon yhdistetty älyverkko. Menetelmässä varustetaan matkaviestinkeskus palvelunohjaustoiminnolla, 5 joka on yhdistetty A-rajapinnan Call Control protokollaan, SSAP-protokollaan ja puhelunohjaustoimintoon ja välitetään protokollalta tuleva viesti pal-velunohjaustoiminnolle ja ohjataan palvelunohjaustoiminnolla puhelunohjausta älyverkkorajapinnalla. Tässä 10 yhteydessä A-rajapinnalla tarkoitetaan matkaviestimen ja matkaviestinkeskuksen välistä rajapintaa. Call Control -protokolla on matkaviestinkeskuksen ja matkaviestimen välillä käytettävä protokolla. GSM-järjestelmän Call Control -protokolla on RIL3-CC 15 (RIL3-CC, Radio Interface Layer 3 Call Control). Lisäksi menetelmässä tehdään puhelunohjaustoiminnolla kyselyjä ja vastaanotetaan puhelunohjaustoiminnolla ohjeita palvelunohjaustoiminnolta.

Esillä olevan keksinnön eräässä edullisessa 20 sovelluksessa liitetään puhelunohjauksen triggaustie-toihin viite palvelunohjaustoimintoon, mikäli tilaajalla on aktiivisena jokin standardoitu GSM-lisäpalvelu, jonka toimintojen toteutuksessa voidaan käyttää älyverkkorajapintaa hyödyksi. Triggaustiedot 25 ovat "liipaisimia", jotka ohjaavat halutun palvelukut-sun oikeaan paikkaan. Tällainen triggaustieto on esimerkiksi tietty numerosarja.

Keksinnön eräässä edullisessa sovelluksessa puhelunohjaukselle palvelunohjaustoiminnolta välitet-30 tävä viesti perustuu esimerkiksi CS-2:n, CAMEL Phase 3:n tai AIN call party handling mukaiseen puhelunoh-

W I

, jaustoiminnon metodiin tai viestiin.

Esillä olevan keksinnön eräässä edullisessa sovelluksessa VLR:n tilaajatietoihin ja puhelunohjaus-35 toimintoon liitetään puhelun alussa älyverkkopalveluiden triggaustietoja, mikäli jokin älyverkkorajapinnoilla toteutettavista standardoiduista GSM-lisä- 4 ' 105520 palveluista on tilaajalla aktiivisena. Eräässä toisessa edullisessa sovelluksessa liitetään triggaustiedot vasta, kun puhelunohjaustoiminto kyselee tilaajatietoja VLR:stä joko lähtevässä tai päättyvässä puhelussa.

5 Triggaustietoihin voidaan liittää tieto niistä puhe lunohjauksen tapahtumista, joissa pitää tehdä palve-lunohjaustoiminnon kysely. Lisäksi eräässä sovelluksessa puhelunohjauksen älyverkkorajapinta on INAP-rajapinta.

10 Esillä olevan keksinnön mukaiseen järjestel mään palvelun toteuttamiseksi tietoliikennejärjestelmässä kuuluu matkaviestinverkko, matkaviestinverkkoon yhdistetty matkaviestinkeskus ja matkaviestinverkkoon yhdistetty älyverkko. Keksinnön mukaisen järjestelmän 15 matkaviestinkeskus varustetaan palvelunohjaustoimin- nolla. Palvelunohjaustoimintoon kuuluu välineet puhelunohjaustoiminnon ohjaamiseksi älyverkkorajapinnalla. Lisäksi puhelunohjaustoimintoon kuuluu välineet kyselyjen tekemiseksi ja välineet ohjeiden vastaanottami-20 seksi palvelunohjaustoiminnolta.

Järjestelmään kuuluu lisäksi kotirekisteri, joka on yhdistetty matkaviestinkeskukseen sekä vieras-rekisteri, joka on yhdistetty matkaviestinkeskukseen. Edelleen keksinnön mukaiseen järjestelmään kuuluu äly-25 verkon kytkentäpiste, joka on yhdistetty matkaviestin- verkon matkaviestinkeskukseen ja älyverkon ohjauspiste, joka on yhdistetty älyverkon kytkentäpisteeseen.

Keksinnön eräässä edullisessa sovelluksessa matkaviestinverkko on digitaalinen matkaviestinverkko, 30 esimerkiksi GSM-verkko.

^ Keksinnön eräässä edullisessa sovelluksessa . matkaviestinkeskuksen palvelunohjaustoiminto on matka- viestinkeskuksen sisäinen ohjelmalohko, jonka rajapinta puhelunohjaukseen, A-rajapinnan call control protokol-35 laan tai SSAP-protokollaan perustuu matkaviestinkeskuk- sen ohjelmalohkojen väliseen kommunikointimenetelmään.

5 ' 105520

Keksinnön eräässä edullisessa sovelluksessa matkaviestinkeskuksen palvelunohjaustoiminto . liittyy matkaviestinkeskukseen OMG:n (Object Management Group) määrittelemällä Corba-rajapinnalla (CORBA, Common Ob-5 ject Request Broker Architecture). Tällöin yhteys puhe lunohjaukseen, A-rajapinnan call control protokollaan tai SSAP-protokollaan tapahtuu Corba-rajapinnan välityksellä.

Keksinnön ansiosta puhelunohjauksessa voidaan 10 kertaalleen toteuttaa jokin toiminnallinen mekanismi, jota voidaan hyödyntää sekä keskuksen omissa että älyverkon palveluissa. Lisäksi keksinnön avulla voidaan toteuttaa useita nykyisiä ja tulevia matkaviestinverkon lisäpalveluita.

15

KUVALUETTELO

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti sovellusesimerkkien avulla, jossa kuva 1 esittää älyverkkoa hyödyntävän matka-20 viestinjärjestelmän keksinnön kannalta oleellisia osia periaatekaaviona, kuva 2 esittää erästä esillä olevan keksinnön mukaista järjestelmää, kuva 3 esittää esillä olevan keksinnön erästä • < 25 sovellusesimerkkiä järjestelmästä, jolla muodostetaan älyverkkoarkkitehtuuriin perustuva CCBS-puhelu (CCBS, Call Completion to Busy Subscriber), kuva 4 esittää vuokaavioesimerkin kuvan 3 mukaisen järjestelmän käytöstä CCBS-puhelussa, 30 kuva 5 esittää esillä olevan keksinnön erästä * · . sovellusesimerkkiä järjestelmästä, jolla muodostetaan älyverkkoarkkitehtuuriin perustuva CCBS-puhelu, kuva 6 esittää erästä CCBS-puhelun mukaista muodostusketjua, 35 kuva 7 esittää vuokaavioesimerkin kuvan 5 mu kaisen järjestelmän käytöstä CCBS-puhelussa, 6 105520 kuva 8 esittää esillä olevan keksinnön erästä sovellusesimerkkiä järjestelmästä, jolla muodostetaan älyverkkoarkkitehtuuriin perustuva CCBS-puhelu, kuva 9 esittää erästä CCBS-puhelun mukaista 5 muodostusketjua, kuva 10 esittää vuokaavioesimerkin kuvan 8 mukaisen järjestelmän käytöstä CCBS-puhelussa, ja kuva 11 esittää erästä keksinnön mukaista sovellusta havainnoillistavaa vuokaavioesimerkkiä.

10

KEKSINNÖN YKSITYISKOHTAINEN SELOSTUS

Kuvassa 1 on esitetty kaaviomaisesti eräs esillä olevan keksinnön mukainen järjestelmä, johon kuuluu matkaviestinverkko 1 ja siihen yhdistetty äly-15 verkko 3. Matkaviestinverkkoon 1 on yhdistetty matka-viestinkeskus 2. Matkaviestinkeskus 2 on varustettu erillisellä palvelunohjaustoiminnolla 4. Lisäksi mat-kaviestinkeskukseen kuuluu puhelunohjaustoiminto 5. Palvelunohjaustoimintoon 4 kuuluu välineet 6 puhe-20 lunohjaustoiminnon 5 ohjaamiseksi älyverkkorajapinnalla. Edelleen puhelunohjaustoimintoon 5 kuuluu välineet 7 kyselyjen tekemiseksi palvelunohjaustoiminnolta 4 ja välineet 8 ohjeiden vastaanottamiseksi palvelunohjaus- . . . toiminnolta 4. Matkaviestinkeskukseen 2 on lisäksi yh- 25 distetty kotirekisteri 10 ja vierasrekisteri 11. Edelleen matkaviestinkeskukseen on yhdistetty radiorajapinnan kautta ensimmäinen päätelaite 14, joka tässä esimerkissä on matkaviestin.

Tässä esimerkissä älyverkkoon 3 kuuluu matka-30 viestinkeskukseen 2 yhdistetty älyverkon kytkentäpiste ' 12 (SSP, Service Switching Point) ja älyverkon kytken täpisteeseen 12 liitetty älyverkon ohjauspiste 13 (SCP, Service Control Point). SSP:n 12 ja SCP:n 13 välisessä informaation siirrossa käytetään INAP-proto-35 kollaa (INAP, Intelligent Network Application Part).

105520 7 INAP on yhteiskanavamerkinannon älyverkkoon liittyvä protokollapino.

Matkaviestinverkkoon 1 ja älyverkkoon 3 on tässä esimerkissä liitetty lisäksi kiinteä puhelin-5 verkko 9 (Public Switched Telephone Network). Kiinteään puhelinverkkoon 9 on edelleen liittyneenä toinen päätelaite 15.

Välineet 6 - 8 on toteutettu sinänsä tunnetulla tavalla, esimerkiksi ohjelmalohkojen avulla tie-10 tokoneella eikä niitä sen vuoksi kuvata tarkemmin.

Kuvassa 2 on esitetty eräs kuvan 1 mukainen sovellusesimerkki esillä olevan keksinnön mukaisesta järjestelmästä. Järjestelmään kuuluu älyverkon ohjaus-toiminto SCF, joka on yhdistetty INAP-rajapinnan väli-15 tyksellä älyverkon palvelun kytkentätoimintoon SSF (SSF, Service Switching Function). Palvelun kytkentätoimintoon SSF on yhdistetty myös puhelunohjaustoiminto CCF (CCF, Call Control Function). Palvelun kytkentätoimintoon on yhdistetty lisäksi matkaviestinkeskuk-20 sen palvelunohjaustoiminto MSC-SCF älyverkkorajapinnan välityksellä. MSC-SCF:ä operoi ohjelmalohko PRB-X (PRB, ProgRam Block).

GSM-verkon palvelunohjaustoiminto MSC-SCF

muodostuu erillisistä komponenteista GSM SLP (SLP, ; 25 Service Logic Program) ja GSM SLEE (SLEE, Service Lo gic Execution Environment). SLPrssä sijaitsee varsinainen palvelulogiikka. SLP:t puolestaan ajetaan SLEE-ympäristössä. SLEE ^sisältää esimerkiksi käyttöjärjestelmän, ulkoisia moduleita tai ohjelmakirjastoja. Kek-30 sinnön eräässä edullisessa sovelluksessa SLEE on Sun • ; Microsystems:in Javä-kieleen perustuva suoritusympä ristö.

Kuvassa 3 on esitetty eräs edullinen sovellusesimerkki esillä olevan keksinnön mukaisesta jär-35 jestelmästä. Kuvan 3 mukainen järjestelmä esittää erästä CCBS-palvelun toteuttavaa älyverkkoarkkitehtuurin mukaista järjestelmää. Järjestelmään kuuluu koti- 8 105520 rekisteri HLR-A (HLR, Home Location Register), joka on yhteydessä MSC-SCF:n MAP-rajapinnan välityksellä (MAP, Mobile Application Part). Lisäksi järjestelmään kuuluu SS F ja CC F, jotka ovat yhteydessä MSC-SCF:n INAP-5 rajapinnan välityksellä. Tässä esimerkissä MSC-SCF, SSF ja CCF yhdessä muodostavat matkaviestinverkon mat-kaviestinkeskuksen MSC-A. CCBS-puhelu alkaa, kun A-liittymän kotirekisteri HLR-A ilmoittaa, että B-tilaaja on vapaa. CCBS RUF -sanoma (RUF, Remote User 10 Free) ilmoittaa, että B-tilaajan HLR:stä on saatu tieto B-tilaajan vapautumisesta. RUF-sanoma tulee HLR-A:n kautta MSC-A:lie, jolloin MSC-A aloittaa puhelunmuodostuksen A-tilaajalta B-tilaajalle. MSC-SCF muodostaa CCBS-puhelun käyttämällä älyverkon CS-2 ominaisuuksia 15 (CS-2, Capability Set 2).

Kuvassa 4 on esitetty kuvan 3 mukaisen järjestelmän esimerkinomainen toiminta CCBS-puhelussa. Kuvan mukaisesti MSC-A aloittaa puhelunmuodostuksen MS-A: lie (MS, Mobile Station). Kun puhelunmuodostus 20 MS-A:lie on onnistunut, MSC-A muodostaa puheyhteyden vastaavalla tavalla B-tilaajaan, joka tässä esimerkissä on kiinteän puhelinverkon PSTN tilaaja.

Kuvassa 5 on esitetty esillä olevan keksinnön mukainen eräs edullinen sovellusesimerkki keksinnön : 25 mukaisesta järjestelmästä. Tässä esimerkissä on käy tetty hyväksi älyverkon CS-2 ominaisuuksia. Järjestelmään kuuluu SSF ja CCF, jotka ovat yhteydessä MSC-SCF :n INAP-rajapinnan välityksellä. Tässä esimerkissä MSC-SCF, SSF ja CCF yhdessä muodostavat matkaviestin-30 verkon matkaviestinkeskuksen MSC-A. Kuvassa esiintyvät käsitteet pl ja p2 tarkoittavat A- ja B-tilaajia.

Kuvassa 6 on esitetty eräs edullinen sovellusesimerkki esillä olevan keksinnön mukaisesta puhe-lunmuodostuskaaviosta CCBS-puhelun yhteydessä. Tässä 35 esimerkissä on käytetty hyväksi älyverkon CS-2 ominaisuuksia. Puhelu muodostetaan kuvan 5 mukaisessa järjestelmässä. Null-tilasta verkko aloittaa puhelunmuo-

J

9 105520 dostuksen ICA (ICA, InitiateCallAttempt) A-tilaajan suuntaan (1-party setup). Seuraavaksi A-tilaaja auten-tisoidaan (call setup authoriz.). A-tilaajan vastattua tullaan stable 1-party -tilaan, jonka jälkeen jatke-5 taan puhelunmuodostusta B-tilaajan suuntaan. Kun B-tilaaja on autentisoitu, puhelu A- ja B-tilaajan välille voidaan muodostaa.

Kuvassa 7 on esitetty kuvan 5 mukaisen järjestelmän esimerkinomainen toiminta CCBS-puhelussa. 10 Tässä esimerkissä on käytetty hyväksi älyverkon CS-2 ominaisuuksia. Puhelunmuodostus tapahtuu kuvan 6 mukaisesti. MSC-SCF aloittaa puhelunmuodostuksen lähettämällä SSF:n ICA-sanoman. Kun A-tilaaja on vastannut, tiedustelee MSC-SCF tiedonannolla ja DTMF-valinnan ke-15 ruulla hyväksyykö A-tilaaja puhelun aloituksen. Kun A-tilaaja on hyväksynyt puhelun aloituksen B-tilaajan suuntaan, MSC-SCF aloittaa puhelunmuodostuksen con-nect-operaatiolla B-tilaajaan. Yhteys A- ja B-tilaajan välille muodostuu, jos B-tilaaja vastaa.

20 Kuvassa 8 on esitetty esillä olevan keksinnön mukainen eräs edullinen sovellusesimerkki keksinnön mukaisesta järjestelmästä. Tässä esimerkissä on käytetty hyväksi älyverkon CS-2 ominaisuuksia. Järjestelmään kuuluu SSF ja CCF, jotka ovat yhteydessä MSC-: 25 SCF:n INAP-rajapinnan välityksellä. Tässä esimerkissä MSC-SCF, SSF ja CCF yhdessä muodostavat matkaviestinverkon matkaviestinkeskuksen MSC-A.

Kuvassa 9 on esitetty eräs edullinen sovellusesimerkki esillä olevan keksinnön mukaisesta toi-30 minnasta CCBS-puhelun yhteydessä. Tässä esimerkissä on - ’ käytetty hyväksi älyverkon CS-2 ominaisuuksia. Puhelu muodostetaan kuvan ^mukaisessa järjestelmässä. Nuutilasta verkko aloittaa puhelunmuodostuksen A-tilaajan suuntaan (1-party setup). A-tilaajan vastattua tila 35 vaihtuu stable 1-party -tilaan, jonka jälkeen A-tilaa-ja hyväksyy puhelun aloituksen. Tämän jälkeen aloitetaan toisen puhelun muodostus (ICA) B-tilaajan suun- 10 105520 taan. B-tilaajan vastattua (answer) yhdistetään nämä kaksi puhelua toisiinsa MCS-operaatiolla (MCS, Merge-CallSegments), jolloin saavutaan transfer-tilaan.

Kuvassa 10 on esitetty kuvan 8 mukaisen jär-5 jestelmän esimerkinomainen toiminta CCBS-puhelussa. Tässä esimerkissä on käytetty hyväksi älyverkon CS-2 ominaisuuksia. Puhelunmuodostus tapahtuu kuvan 9 mukaisesti. MSC-SCF aloittaa puhelunmuodostuksen lähettämällä SSF:n ICA-sanoman. Kun A-tilaaja on autenti-10 soitu (call setup auth.), MSC-SCF aloittaa puhelunmuodostuksen B-tilaajaan lähettämällä ICA-sanoman SSF:n. Edellä mainitut kaksi puhelua kytketään yhteen, kun MSC-SCF lähettää SSF:n MCS-sanoman.

Kuvassa 11 on esitetty eräs edullinen vuokaa-15 vioesimerkki keksinnön mukaisen järjestelmän toiminnasta. Lohkon 16 mukaisesti A-tilaaja aloittaa puhelun muodostuksen valitsemalla haluamansa numeron. Edullisesti A-tilaaja käyttämä päätelaite on matkaviestin. Sisäinen palvelun ohjaustoiminto tutkii sijainnin päi-20 vityksen yhteydessä kotirekisteristä HLR saatuja tilaajan palvelutietoja ja muuntaa vierasrekisteriin VLR tallennettavia ja puhelunohjaustoiminnolle puhelun alussa annettavia älyverkkopalveluiden trigggaustieto-ja, mikäli jokin edellä mainituista palveluista on ti-: · 25 laajalla aktiivisena. Triggaustietoja muutetaan siten, että niihin liitetään tieto niistä puhelunohjaustoiminnon tapahtumista, joissa pitää tehdä sisäisen ohjaustoiminnon kysely. Toisin sanoen, mikäli A-tilaajan valitsema numerotieto toimii triggaavana tekijänä, pu-30 helun ohjaus siirretään sisäiselle palvelun ohjastoi-minnolle ja ohjataan palvelupyyntöihin liittyvät viestit sisäiselle palvelun ohjaustoiminnolle (lohko 17) . Sisäinen palvelun ohjaustoiminto ohjaa puhelunohjausta käyttäen puhelunohjauksen älyverkkorajapintaa (lohko 35 18) ja näin huolehtii halutun palvelun toteuttamises ta .

11 105520

Lisäksi huomautetaan, että keksintöä on selostettu pääasiassa GSM-järjestelmän (GSM, Global System for Mobile communications) avulla ja sen termejä käyttäen, mutta keksintöä voidaan käyttää tai soveltaa 5 myös jossain muussiTmatkaviestinjär jestelmässä.

Keksintöä ei rajata pelkästään edellä esitettyjä sovellusesimerkkejä koskevaksi, vaan monet muunnokset ovat mahdollisia pysyttäessä patenttivaatimusten määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

E' κ

Claims

1. Menetelmä palvelun toteuttamiseksi tietoliikennejärjestelmässä, johon kuuluu matkaviestinverkko (1), matkaviestinverkkoon (1) yhdistetty matkavies-5 tinkeskus (2) ja matkaviestinverkkoon (1) yhdistetty älyverkko (3) , tunnettu siitä, että varustetaan matkaviestinkeskus (2) palvelunohjaus-toiminnolla (4) standardoitujen GSM-lisäpalvelujen toteuttamiseksi, jolla on rajapinta A-rajapinnan call 10 control -protokollaan, SSAP-protokollaan ja puhelunoh jaustoimintoon; vastaanotetaan mainituilta protokollilta rajapinnan yli viestejä palvelunohjaustoiminnolle (4); ohjataan palvelunohjaustoiminnolla (4) puhelunoh-15 jausta (5) älyverkkorajapintaa käyttäen; tehdään puhelunohjaustoiminnolla (5) kyselyjä palvelunoh jaustoiminnolta (4) ja vastaanotetaan puhelunohjaustoiminnolla (5) ohjeita palvelunohjaustoimin-nolta (4); ja 20 tutkitaan kotirekisteristä saatuja tilaajan palve lutietoja ja muunnetaan puhelunohjaustoiminnolle puhelun alussa annettavia älyverkkopalveluiden triggaus-tietoja, mikäli jokin standardoiduista GSM-lisäpalveluista on tilaajalla aktiivisena.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liitetään puhelunohjaustoiminnon (5) triggaustietoihin viite palvelunohjaustoi-mintoon (4) .

3. Patenttivaatimusten 1 ja 2 mukainen mene- 30 telmä, tunnettu siitä, että puhelunohjaukselle (5) palvelunohjaustoiminnolta (4) välitettävä viesti perustuu CS-2:n mukaiseen puhelunohjaustoiminnon (5) metodiin tai viestiin.

4. Patenttivaatimusten 1 ja 2 mukainen mene- 35 telmä, tunnettu siitä, että puhelunohjaukselle (5) palvelunohjaustoiminnolta (4) välitettävä viesti 13 - 105520 perustuu CAMEL Phase 3:n mukaiseen puhelunohjaustoiminnon (5) metodiin tai viestiin.

5. Patenttivaatimusten 1 ja 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että puhelunohjaukselle 5 (5) palvelunohjaustoiminnolta (4) välitettävä viesti perustuu AIN call party handling mukaiseen puhelunohjaustoiminnon (5) metodiin tai viestiin.

6. Patenttivaatimusten 1-5 mukainen mene telmä, tunnettu siitä, että liitetään VLR:stä pu~ 10 helunohjaustoiminnolle (5) palautettaviin tilaajatietoihin puhelunmuodostuksen alussa älyverkkopalveluiden triggaustietoja, mikäli jokin älyverkkorajapinnan avulla osittain tai kokonaan toteutettavista GSM-lisäpalveluista on tilaajalla aktiivisena VLR:n tilaa-15 jatiedoissa.

7. Patenttivaatimusten 1-6 mukainen mene telmä, tunnettu siitä, että liitetään triggaus-tietoihin tieto niistä puhelunohjaustoiminnon (5) tapahtumista, joissa pitää tehdä palvelunohjaustoiminnon 20 (4) kysely.

8. Patenttivaatimusten 1-7 mukainen mene telmä, tunnettu siitä, että puhelunohjauksen (5) älyverkkorajapinta on INAP-rajapinta.

9. Patenttivaatimusten 1-8 mukainen mene- 25 telmä, tunnettu siitä, että palvelunohjaustoimin- ·' non rajapinta A-rajapinnan call control -protokollaan, SSAP-protokollaan ja puhelunohjaustoimintoon perustuu matkaviestinkeskuksen ohjelmalohkojen väliseen kommunikointimenetelmään, edullisesti Corba-rajapinnan vä-30 lityksellä.

10. Patenttivaatimusten 1-9 mukainen mene- * .· telmä, tunnettu siitä, että mainittu standardoitu GSM-lisäpalvelu on CCBS.

11. Patenttivaatimusten 1-10 mukainen mene-35 telmä, tunnettu siitä, että B-tilaajan vapautumisesta kertovan viestin saapuessa, ohjaustoiminto aloittaa ohjaustoiminnon aloittaman puhelun A- 105520 14 tilaajalle ja A-tilaajan vastauksen jälkeen ohjaustoiminto aloittaa ohjaustoiminnon aloittaman puhelun B-tilaaj alle.

12. Järjestelmä palvelun toteuttamiseksi tie-5 toliikennejärjestelmässä, johon kuuluu matkaviestinverkko (1), matkaviestinverkkoon (1) yhdistetty matka-viestinkeskus (2) ja matkaviestinverkkoon (1) yhdistetty älyverkko (3), tunnettu siitä, että matkaviestinkeskus (2) varustetaan palvelunohjaus- 10 toiminnolla (4); palvelunohjaustoimintoon (4) kuuluu välineet (6) puhelunohjaustoiminnon (5) ohjaamiseksi älyverkkorajapinnalla; ja puhelunohjaustoimintoon (5) kuuluu välineet (7) 15 kyselyjen tekemiseksi ja välineet (8) ohjeiden vastaanottamiseksi palvelunohjaustoiminnolta (4).

12 105520

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että matkaviestinverkko (1) on digitaalinen matkaviestinverkko.

14. Patenttivaatimusten 12 ja 13 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että matkaviestinverkko (1) on GSM-verkko.

15. Patenttivaatimusten 12 - 14 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että palvelunohjaustoi- 25 minto (4) on matkaviestinkeskuksen (2) sisäinen ohjel- ' : malohko tai muu sisäinen ohjelmistokomponentti.

16. Patenttivaatimusten 12 - 14 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että palvelunohjaustoi- minto (4) on Corba-rajapinnalla matkaviestinkeskukseen 30 (2) liitettävä toiminto.

17. Patenttivaatimusten 12 - 14 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että palvelunohjaustoi- minto (4) on Java-kielen suoritusympäristö. 15 105520