FI104932B - Menetelmä ja laitteisto laskentasykäysten tuottamiseksi - Google Patents

Description

! 104932

Menetelmä ja laitteisto laskentasykäysten tuottamiseksi

Keksinnön tausta

Keksinnön kohteena on menetelmä laskentasykäysten tuottamiseksi puhelinjärjestelmän tilaajalle menevään signaaliin, puhelinjärjestelmän kä-5 sittäessä ainakin yhden keskuksen ja siihen usean tilaajajohtoliitännän kautta liitettynä useita tilaajia, jolloin niille tilaajille, joilla on käytössään maksunosoi-tinlaite, lähetetään puhelun aikana puhelun veloituksesta riippuvainen määrä laskentasykäyksiä osoittamaan puhelun hinta.

Eräs puhelinjärjestelmän tilaajaliittymässä olevaan puhelimeen kyt-10 kettävissä oleva lisälaite on maksunosoitinlaite. Maksunosoitinlaitteen avulla voidaan ilmaista tilaajalle puhelun laskentasykäysten määrä ja samalla siis puhelun hinta välittömästi puhelun päätyttyä. Maksunosoitinlaitteen tyypillisiä käyttökohteita ovat esimerkiksi kioskit ja baarit, joissa asiakas voi maksua vastaan käyttää puhelinta. Maksunosoitinlaitteen avulla puhelun todellinen 15 kustannus voidaan veloittaa asiakkaalta heti puhelun jälkeen.

Maksunosoitinlaite kytketään tavallisesti tilaajan luo liittymän ensimmäiseksi laitteeksi keskuksesta päin tarkasteltuna. Maksunosoitinlaite toimii keskukselta tulevien laskentasykäysten perusteella. Suomessa laskenta-sykäykset ovat tavallisesti n. 200 ms pituisia 16 kHz taajuisia pulsseja. Mak-20 sunosoitinlaite sisältää suodattimen, joka suodattaa pulssit pois edelleen mak-: sunosoitinlaitteen läpi puhelimelle tms. tilaajan laitteelle menevästä signaalis- :·. ta.

« M * • \ · : Laskentasykäykset tuotetaan esimerkiksi keskuksessa tai muussa : V.. sopivassa paikassa ja sykäysten määrä riippuu puhelun veloituksesta. Las- 25 kentasykäysten määrä aikayksikköä kohden on sitä suurempi mitä korkeampi on puhelun veloitus. Esimerkiksi Suomessa yleisesti käytettyjen periaatteiden :*·!/ mukaisesti puhelun hinta voi riippua sekä puhelun kestosta että yhteyden pi- • tuudesta. Puhelun veloitus voi tapahtua aikaveloituksena, jolloin laskentasykä- v : yksiä lähetetään tasaisin aikavälein. Toinen veloitustapa on kertaveloitus, joi- • · · :γ : 30 loin heti puhelun alussa tai lopussa lähetetään puhelusta riippuvainen määrä • · · *.*.:*. laskentasykäyksiä. Edelleen voidaan käyttää edellisten tapojen yhdistelmää, jolloin esimerkiksi puhelun alussa veloitetaan tietty aloitusmaksu ja tämän jäl- ·:*·/ : keen veloitus jatkuu aikaperusteisena puhelun loppuun.

v·; Tunnetuissa ratkaisuissa tilaajalla olevalle maksunosoitinlaitteelle • « V»; 35 menevät laskentasykäykset tuotetaan tilaajajohtoliitäntäkohtaisesti, jolloin rat- • · · • · 2 104932 kaisusta muodostuu suhteellisen monimutkainen, jos esimerkiksi jokaista ti-laajajohtoliitäntää kohden on oma laskentasykäysgeneraattori.

Ongelmana yllä kuvatussa järjestelyssä on järjestelyn monimutkaisuudesta aiheutuvat korkeat laitekustannukset.

5 Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on siten kehittää menetelmä ja menetelmän toteuttava laitteisto siten, että yllä mainitut ongelmat saadaan ratkaistua. Keksinnön tavoitteet saavutetaan menetelmällä, jolle on tunnusomaista se, että laskentasykäyksiä ennalta määrätyin väliajoin sisältävää laskentasykäyssig-10 naalia generoidaan keskitetysti useaa tilaajajohtoliitäntää kohden ja että tilaa-jajohtoliitäntäkohtaisesti kytketään keskitetysti generoidusta laskentasykäys-signaalista tarvittava määrä laskentasykäyksiä tilaajalle.

Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että usean tilaajaliitännän maksunosoitinlaitteille tarkoitetut laskentasykäykset tuotetaan keskitetysti yh-15 della jatkuvaa laskentasykäyssignaalia, jossa esiintyy laskentasykäyksiä ennalta määrätyin väliajoin, tuottavalla generaattorilla ja tästä tuotetusta lasken-tasykäyssignaalista kytketään tilaajajohtoIiitäntäkohtaisesti kulloinkin puhelun veloituksen mukaan tarvittava määrä laskentasykäyksiä tilaajalle.

Keksinnön mukaisen menetelmän etuna on se, että tarvitaan vain 20 yksi laskentasykäyssignaalia tuottava generaattori useaa tilaajaa kohden. Li- « säksi generaattori voi tuottaa vakiomuotoista signaalia, koska tilaajajohtolii- täntäkohtaisesti kytketään tarvittavat laskentasykäykset tilaajalle. Näiden omi- ' · naisuuksien myötä tarvittavasta laitteistosta tulee yksinkertainen ja edullinen.

: V:. Keksinnön kohteena on myös laitteisto laskentasykäysten tuottami- ·:·*.: 25 seksi puhelinjärjestelmän tilaajalle menevään signaaliin, puhelinjärjestelmän • ♦ · · .[·*·. käsittäessä ainakin yhden keskuksen ja siihen usean tilaajajohtoliitännän : kautta liitettynä useita tilaajia, jolloin niille tilaajille, joilla on käytössään mak- sunosoitinlaite, lähetetään puhelun aikana puhelun veloituksesta riippuvainen • · · *·[/ määrä laskentasykäyksiä osoittamaan puhelun hinta, jolloin laitteistolle on :V : 30 tunnusomaista se, että laitteisto käsittää laskentasykäysgeneraattorin, joka • # · ’.τ'·}',: tuottaa laskentasykäyksiä ennalta määrätyin väliajoin sisältävän laskentasykä- ;’v. yssignaalin useaa tilaajajohtoliitäntää kohden, ja kytkentävälineet tarvittavan 'y *. laskentasykäysmäärän kytkemiseksi laskentasykäyssignaalista tilaajalle.

Tällaisen laitteiston avulla voidaan keksinnön mukaisen menetel-35 män tarjoamat edut saavuttaa yksinkertaisella rakenteella.

3 104932

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista:

Kuvio 1 esittää lohkokaavion eräästä keksinnön mukaisesta järjes-5 telystä laskentasykäysten tuottamiseksi tilaajalle, ja

Kuvio 2 esittää verhokäyrän keksinnön mukaisen laskentasykäys-generaattorin tuottamasta signaalista.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Kuviossa 1 on esitetty eräs keksinnön mukainen järjestely laskenta-10 sykäysten tuottamiseksi tilaajalle. Tilaajalaite 12 on kytketty tilaajajohdon johtimien a ja b avulla tilaajajohtoliitäntäpiiriin (SLIC) 10. Johtimilla a ja b esiintyvät audiotaajuudet reititetään SLIC-piirille 10, joka asettaa tilaajajohdon pää-teimpedanssin ja erottaa lähetys- ja vastaanottosuunnan signaalit toisistaan. SLIC-piiristä keskukselle lähtevä audiosignaali kulkee suotimen 13 läpi koode-15 kille 11. Koodekissa 11 oleva A/D-muunnin 111 muuttaa signaalin digitaaliseen PCM-koodattuun muotoon, jonka jälkeen PCM-koodattu signaali välitetään edelleen keskukselle. Vastaavasti keskukselta tuleva PCM-koodattu signaali muutetaan koodekin 11 D/A-muuntimessa 112 analogiseen muotoon ja välitetään suotimen 14 läpi tilaajajohtoliitäntäpiirille 10. Tilaajajohtoliitäntäpiirin 20 10 muita tehtäviä ovat mm. tilaajajohdon tehonsyöttö, soittojännitteen syöttö « ;: sekä tilaajasilmukan aktivoitumisen ilmaisu.

·/·· Edelleen kuvio 1 esittää laskentasykäysgeneraattorin 15, jolla tuo- tetaan jatkuvaa vakiomuotoista laskentasykäyssignaalia. Laskentasykäysge- • *' 1 '* · neraattori 15 voi sijaita esimerkiksi keskuksessa tai muussa sopivassa paikas- .'/•i 25 sa ja sen tuottama signaali jaetaan usealle tilaajajohtoliitännälle.

Laskentasykäysgeneraattorin 15 tuottaman laskentasykäyssignaa-• ·· Iin periaatteellinen muoto on esitetty kuvassa 2 verhokäyrän muodossa. Kuvioi!; ossa vaaka-akseli 24 osoittaa aikaa ja pystyakseli 25 signaalin amplitudia.

Signaali muodostuu oleellisesti identtisistä 16 kHz taajuisista ja noin 200 ms • · · :V/ 30 pituisista pulsseista 20 (laskentasykäykset) ja näiden välissä olevista noin 200 /tr".: ms pituisista tauoista 21. Taukojen 21 ja laskentasykäysten 20 pituudet sekä :**·'*: laskentasykäysten taajuudet voivat olla erilaisia eri puhelinjärjestelmissä.

*V \ Kuviossa 1 on esitetty laskentasykäysgeneraattorin 15 kytkentä ti- • · laajajohtoliitäntäpiiriin 10. Generaattorin 15 tuottama signaali johdetaan SLIC-35 piirille 10 tilaajajohtoliitäntäpiirikohtaisen kytkentälaitteen 16 kautta, jota ohja- 4 104932 taan terminaalin cont kautta. SLIC-piirissä 10 laskentasykäyssignaali liitetään tilaajalle menevään audiosignaaliin. Ohjaussignaali voi olla peräisin esimerkiksi keskuksen puhelunohjaukselta.

Tilaajajohtoliitäntäkohtainen laskentasykäyssignaali tuotetaan las-5 kentasykäysgeneraattorin 15 tuottamasta vakiomuotoisesta laskentasykäys-signaalista siten, että tilaajajohtoliitäntäkohtaisen kytkentälaitteen 16 avulla kytketään tarvittava määrä laskentasykäyksiä 20 vaadituin aikavälein tilaaja-johtoliitäntään. Laskentasykäysgeneraattori 15 tuottaa jatkuvasti vakiomuotoista laskentasykäyssignaalia. Kytkettäessä laskentasykäyksiä 20 tästä valo kiomuotoisesta signaalista tilaajajohtoliitäntään aloitetaan kytkentä eli ohjataan kytkentälaite 16 johtavaan tilaan (kiinni) laskentasykäysten 20 välissä olevan tauon 21 oleellisesti puolivälissä. Tällöin laskentasykäyssignaali pääsee kytkentälaitteen 16 ja SLIC:in 10 kautta tilaajajohdolle a,b. Kun tarvittava määrä laskentasykäyksiä on välittynyt tilaajajohtoliitäntään, lopetetaan kytkentä eli 15 ohjataan kytkentälaite 16 johtamattomaan tilaan (auki) viimeisen välitettävän laskentasykäyksen jälkeen seuraavan tauon oleellisesti puolivälissä. Tällöin laskentasykäyssignaali ei pääse kytkentälaitteen 16 kautta tilaajajohdolle. Laskentasykäyksen/-sykäyksien kytkentä toistetaan tarvittavin väliajoin. Edellä kuvatulla tavalla saadaan yhdestä vakiomuotoisesta laskentasykäyssignaalista 20 tuotettua useita toisistaan riippumattomia tilaajajohtoliitäntäkohtaisia laskenta-sykäyssignaaleja.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksin-: nön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritus- muodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaih- : · 25 della patenttivaatimusten puitteissa.

• ν·> • · 1· · * ·· «« « ««·« 1 :V 1 • · · • · · • · · • 1·· * · · • · · • · · • · · « · · :** • · · * · · · %·« · « « · ·« · · • · m» *· ·» · ·

Claims (7)

1. Menetelmä laskentasykäysten (20) tuottamiseksi puhelinjärjestelmän tilaajalle menevään signaaliin, puhelinjärjestelmän käsittäessä ainakin yhden keskuksen ja siihen usean tilaajajohtoliitännän kautta liitettynä useita 5 tilaajia, jolloin niille tilaajille, joilla on käytössään maksunosoitinlaite, lähetetään puhelun aikana puhelun veloituksesta riippuvainen määrä laskentasykäyksiä (20) osoittamaan puhelun hinta, menetelmän ollessa tunnettu siitä, että laskentasykäyksiä ennalta määrätyin väliajoin sisältävää las-kentasykäyssignaalia generoidaan keskitetysti useaa tilaajajohtoliitäntää koh- 10 denja että tilaajajohtoliitäntäkohtaisesti kytketään keskitetysti generoidusta laskentasykäyssignaalista tarvittava määrä laskentasykäyksiä tilaajalle.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että keskitetysti generoitu laskentasykäyssignaali muodostuu edullisesti 200 15 ms pituisista 12 kHz /16 kHz taajuisista laskentasykäyksistä (20) ja näiden välissä olevista edullisesti 200 ms tauoista (21).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kytkettäessä laskentasykäyksiä keskitetysti generoidusta laskentasykäyssignaalista tilaajalle kytkentä aloitetaan laskentasykäyssignaalissa ole- 20 van tauon (21) oleellisesti puolivälissä ja lopetetaan yhden tai useamman las-: kentasykäyksen (20) jälkeen seuraavan tauon oleellisesti puolivälissä.

·.'·· 4. Laitteisto laskentasykäysten (20) tuottamiseksi puhelinjärjestel- män tilaajalle menevään signaaliin, puhelinjärjestelmän käsittäessä ainakin • yhden keskuksen ja siihen usean tilaajajohtoliitännän kautta liitettynä useita #Vv 25 tilaajia, jolloin niille tilaajille, joilla on käytössään maksunosoitinlaite, lähetetään .v*S\ puhelun aikana puhelun veloituksesta riippuvainen määrä laskentasykäyksiä ·*· · • ·· osoittamaan puhelun hinta, tunnettu siitä, että laitteisto käsittää :T.;^ laskentasykäysgeneraattorin (15), joka tuottaa laskentasykäyksiä *·[.* ennalta määrätyin väliajoin sisältävän laskentasykäyssignaalin useaa tilaaja- • · · 30 johtoliitäntää kohden, ja kytkentävälineet (16) tarvittavan laskentasykäysmäärän kytkemi-·**·*’: seksi laskentasykäyssignaalista tilaajalle. *·.··. 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, *··' '·; että kytkentävälineet (16) tarvittavan laskentasykäysmäärän kytkemiseksi las- ;V;·* 35 kentasykäyssignaalista tilaajalle ovattilaajajohtoliitäntäkohtaiset. • · 6 104932

5 104932

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kytkettäessä laskentasykäyksiä keskitetysti generoidusta laskenta-sykäyssignaalista tilaajalle laitteisto on järjestetty aloittamaan kytkentä las-kentasykäyssignaalissa olevan tauon (21) oleellisesti puolivälissä ja lopetta-5 maan kytkentä yhden tai useamman laskentasykäyksen (20) jälkeen seuraa-van tauon oleellisesti puolivälissä. I I · « I t ’·!».’ : I · I · · 4 * * I • «· • %* «· • · · · % · · •v<:\ • ·· · · • I· • · · · · I » I > · · t · · • · · • · » • Φ · · • Φ : »· • · · • · • % * • * · • * · * · · • 4111 • .

* ·>··»> • ·« · % · • « #·' • · « • · 7 104932