FI103848B - Ryhmäpuhelun ylläpitäminen matkaviestinjärjestelmässä - Google Patents

Description

, 103848

Ryhmäpuhelun ylläpitäminen matkaviestinjärjestelmässä Keksinnön soveltamisala

Keksintö koskee menetelmää ryhmäpuhelun ylläpitämi-* 5 seksi matkaviestinjärjestelmässä, joka käsittää: verkkoinfrastruktuurin ja matkaviestimiä, jotka kommunikoivat mainitun verkkoinfrastruktuurin kanssa radiotiellä, jonka kehysrakenne käsittää aikavälejä, joka menetelmä käsittää seuraavat vaiheet: 10 muodostetaan ryhmäpuhelu, jossa ensimmäinen matka viestin on priorisoitu, johon ryhmäpuheluun osallistuvat matkaviestimet kommunikoivat puheenvuoroissa, jolloin mainitussa kehysrakenteessa on aikavälejä, joita puheenvuoroa käyttävä toinen matkaviestin käyttää puheenvuorossaan.

15 Keksinnön taustaa

Keksinnön mukainen menetelmä on tarkoitettu käytettäväksi erityisesti PMR (Private Mobile Radio tai Professional Mobile Radio)-verkoissa, eli trunking- verkoissa, jotka ovat tyypillisesti yritysverkkoja tai viranomais-20 verkkoja, joissa kaikki kanavat ovat yhden tai useamman yrityksen tai viranomaisorganisaation käytössä. Näissä verkoissa on tilaajilla omien tilaajanumeroidensa lisäksi ryh-mänumeroita, jotka ilmoittavat, mihin ryhmäpuheluryhmään tai tilaajaryhmään kyseinen tilaaja kuuluu, jolloin kysei-• 25 sen ryhmän tilaajille voidaan välittää ne puhelut, jotka on tarkoitettu kaikille kyseisen ryhmän tilaajille.

Ryhmäpuhelu on eräs keskeisiä PMR-verkon toimintoja. Ryhmäpuhelua käytetään mm. kaikenlaisessa toiminnassa, johon useat henkilöt osallistuvat, erityisesti kun koko-30 naisen ryhmän on oltava kaiken aikaa selvillä tapahtumien kulusta. Ryhmäpuhelu on konferenssipuhelu, jossa kaikki osallistujat voivat vuorollaan puhua eli ottaa puheenvuoroja sekä kuulla toisiaan. Ryhmäpuheluissa koko ryhmää kutsutaan yhdellä kutsunumerolla. Tunnetusti monet radio-35 puhelinjärjestelmät etenkin yritys- ja viranomaiskäytössä 2 103848 soveltavat ryhmäpuhelua. Tyypillisesti ryhmäpuhelu on radiotien osalta toteutettu simpleksimuodossa yhdestä pisteestä moneen pisteeseen (point-to-multi point) puheluna, jossa kullakin hetkellä puhe kulkee yhdeltä puhujalta mo-5 nelle puhujalle ja puheenvuoro vaihdetaan seuraavalle puhujalle jonkin ennalta määritellyn käytännön mukaisesti. Luonnollisesti on mahdollista toteuttaa ryhmäpuhelu duplex-puheluna.

Tässä tarkoitetaan puhelulla tai ryhmäpuhelulla 10 täydellistä informaationvaihtoa kahden tai useamman osapuolen välillä. Puhelu voi muodostua yhdestä tai useammasta puheenvuorosta. Semi-duplex -puhelussa nämä puheenvuorot ovat sekventiaalisia.

Keksintö soveltuu käytettäväksi sekä radiotieltään 15 digitaalisissa että radiotieltään analogisissa matkavies tinjärjestelmissä. Analogisia matkaviestinjärjestelmiä on kuvattu esimerkiksi Englannin kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuissa "MPT 1327, January 1988, Revised and reprinted November 1991, A Signalling Standard for Trunked 20 Private Land Mobile Radio Systems, Radiocommunications

Agency" ja "MPT 1343, January 1988, Revised and reprinted September 1991, Performance Specification, Radiocommunications Agency".

Eräs esimerkki digitaalisesta radiopuhelin- tai 25 matkaviestinjärjestelmästä, jossa tätä keksintöä voidaan käyttää on TETRA-järjestelmä (TETRA = Trans European Trunked Radio). Sen toteutusta kuvaa standardi: "ETS 300 392-2, March 1996, Radio Equipment and Systems (RES); Trans-European Trunked Radio (TETRA); Voice plus Data (V+D) Part 30 2: Air Interface (AI), ETSI, 583 sivua". Siinä puheenvuoro- .. jen jakoa ohjaa kytkentä- ja ylläpitojärjestelmä (Switching « and Management Infrastructure, SwMI) siihen kuuluvien tukiasemien kautta.

FDMA-järjestelmissä (FDMA = Frequency Division Mul-35 tiple Access) järjestelmissä mahdollisuutta lähettää mer- 3 103848 kinantoviestejä tai muuta dataa puheluiden tai datapuhelui-den aikana kutsutaan kanavan sisäiseksi merkinannoksi(in-band signalling). Siinä osa kanavan siirtokapasiteetista käytetään tyypillisesti puhelun aikana merkinantoon, joka 5 syrjäyttää varsinaisen puheen tai piirikytkentäisen datan.

WO AI 9109481 esittää vale-duplex (quasi duplex) tilanteessa ensimmäisen ja toisen radioyksikön välistä liikennettä, esimerkiksi suorakanavalla (direct mode channel). Ensimmäinen radioyksikkö lähettää signaalia, jossa toistuu 10 halutuin väliajoin aukkoja, ja jossa signaalissa on lisäksi puheinformaatio-osa ja informaatiopaketteja, jotka kertovat tiedon seuraavan aukon sijainnista. Vastaanottava toinen radioyksikkö lähettää informaatiopaketin kertomassa aukkoa jankohdassa ensimmäiselle radioyksikölle keskeytyspyyn-15 tösanoman. Ensimmäinen radioyksikkö vastaanottaa ko. kes-keytyspyyntösanoman, analysoi sen, ja jos keskeytyspyyn-tösanoman sisältö vastaa (haluttua) ennalta määrättyä koostumusta, lähettää ensimmäinen radioyksikkö kuittaussanoman vastaanottavalle toiselle radioyksikölle. Kuittaussanoma 20 kertoo toiselle radioyksikölle, että ensimmäinen radioyksikkö lopettaa lähetyksensä (määräajaksi) sallien siten vastaanottavan toisen radioyksikön aloittaa oman lähetyksensä. Siten toinen radioyksikkö voi sitten aloittaa oman lähetyksensä.

25 US A 5 025 442 esittää valeduplex-radiopuhelinjär jestelmän, jossa käytetään ohjausaikaväliä, jonka aikana annetaan vastaanottavan radioyksikön keskeyttää lähettävän radioyksikön lähetys lähettämällä lähettävälle radioyksikölle keskeytyssanoma, jolla lähettävää radioyksikköä käs-30 ketään olla lähettämättä.

Lisäksi on tunnettua, että osa yhdelle käyttäjälle varatusta liikennekapasiteetista on kiinteästi varattu signalointiin. Tällaista menettelyä kutsutaan kanavan ulkoiseksi (kanavakohtaiseksi) signaloinniksi (out-band signal-35 ling).

4 103848

Yleisissä radiopuhelinverkoissa kuten esimerkiksi NMT- (NMT=Nordic Mobile Telephone) tai GSM-järjestelmässä (GSM=Global System for Mobiles) tyypillisesti kaikki puhelut ovat samalla prioriteetilla, eli kenelläkään käyttäjäl-5 lä ei ole kenenkään toisen käyttäjän edelle meneviä oikeuksia .

Yksityisissä radioverkoissa eli trunking-verkoissa tilanne on toinen. Näissä PMR-verkoissa on verkon toimintaa mahdollista ohjata siten, että tietynlaista, esimerkiksi 10 hälytysluontoista huoltotyötä tai muita tärkeitä tehtäviä suorittavilla käyttäjillä on korkeampi prioriteetti, eli heidän korkeaprioriteettinen puhelunsa kytketään ruuhkatilanteessa ensimmäisenä.

Esimerkki korkeaprioriteettisesta puhelusta on hä-15 täpuhelu, jolla tarkoitetaan puhelua, jossa ainakin yksi tilaaja on henkilökohtaisessa hädässä. Hädässä oleva tilaaja voi aktivoida hätäpuhelun, tai sen voi tehdä jokin muu tilaaja-asema tai toimintaa valvova päivystäjä (dispatcher) . Hätäpuhelu voi olla osoitettu puheryhmään eli 20 ryhmäpuheluun, jolloin puheryhmän jäsenet voivat osallistua keskusteluun muutoinkin kuin kuuntelevina osapuolina. Ne siis käyttävät puheenvuoroja. Usein tämä on tarpeellista esimerkiksi annettaessa ohjeita hädässä olevalle ryhmän jäsenelle. Kuitenkin myös hädässä olevan tilaajan tulisi saa-.· 25 da puheenvuoro kaikissa tilanteissa ryhmäpuhelussa, jossa useita käyttäjiä käyttää puheenvuoroja.

Radiojärjestelmässä, joka perustuu trunking menetelmään, täytyy matkaviestimen kuitenkin pyytää puheenvuoroa järjestelmästä ja järjestelmä antaa puheenvuoron joko 30 ajallisessa tai prioriteetti järjestyksessä. Järjestelmällä on myös mahdollisuus keskeyttää meneillään oleva pu-heenvuoro.

Tekniikan tason ongelmana on se, että tekniikan tason mukaisen matkaviestinjärjestelmän, erityisesti TETRA-35 radiopuhelinjärjestelmän protokollan ohjauskanavakapasi- 5 103848 teetti on erittäin rajoitettu puhejaksojen eli puheenvuorojen aikana yhden tukiaseman yksilöpuheluissa ja ryhmä-puheluissa sillä tukiasemalla, jolla on puhelun puheenvuoroa käyttävä tilaaja-asema. Puheenvuoron aikana on käy-5 tettävissä ainoastaan TETRA-kehysrakenteen kahdeksannessa-toista kehyksessä aikaväli, joka on hidas ohjauskanava eli Slow Associated Control Channel-kanava eli aikaväli kerran sekunnissa. Erityisesti viranomaisverkoissa, joissa esiintyy usein hätäryhmäpuheluita on välttämätöntä, että ryh-10 mäpuheluun osallistuvan tilaajan puheenvuoron aikana hädässä oleva tilaaja tai matkaviestin saa riittävän usein mahdollisuuden pyytää puheenvuoroa siten, että puheenvuo-ropyynnön onnistumiselle on riittävä todennäköisyys.

Tekniikan tason mukaisissa ratkaisuissa erityisesti 15 TETRA-järjestelmässä käytetään hidasta ohjauskanavaa eli

Slow Associated Signalling Channel-kanavaa siten, että kaikki ryhmäpuheluun osallistuvat matkaviestimet saavat jotakin hajapääsymenetelmää (random access), esimerkiksi first try -proseduuria käyttäen, pyytää puheenvuoroa lähet-20 tämällä puheenvuoronpyyntösanomiaan.

Tällöin ongelmaksi muodostuu se, että toisen matkaviestimen käyttäessä puheenvuoroa useita hätäryhmäpuheluun osallistuvia kolmansia matkaviestimiä pyytää samanaikaisesti tuossa puheenvuoropyynnölle varatussa kahdeksannentoista • 25 kehyksen tietyssä aikavälissä tai sen osassa (aikajaksossa) puheenvuoroa yhdessä varsinaisen hädässä olevan, ensimmäisen matkaviestimen kanssa. Tällöin on todennäköistä, että jokin muu, kolmas matkaviestin saa esitettyä puheenvuoron-pyyntönsä eikä ensimmäinen, hädässä oleva matkaviestin. 30 Kolmannet matkaviestimet voivat esimerkiksi omalla lähetteellään peittää ensimmäisen matkaviestimen lähettämän pu-heenvuoronpyynnön. Siten ensimmäinen, hädässä oleva, matkaviestin ei saa omaa puheenvuoropyyntöään verkkoinfrastruktuurille, eikä ensimmäiselle, hädässä olevalle, matkavies-35 timelle siten allokoida puheenvuoroa.

6 103848

Eräs tapa ratkaista edellä esitetty ongelma on allokoida priorisoidulle matkaviestimelle erillinen uplink-kanava, aikaväli tai taajuus, jolloin puheenvuoropyyntö on saatavissa läpi heti. Ongelmana tässä ratkaisussa on se, 5 että käytetään radioresursseja tuhlailevasta. On huomattava, että silloin kun joku on hädässä tai priorisoituna, niin mahdollisesti muutakin liikennettä on todennäköisesti normaalia enemmän. Lisäksi erillisen uplink-kanavan allokointi priorisoidulle käyttäjälle on vaivalloinen ja poik-10 keava toimenpide verkkoinfrastruktuurille.

Eräs toinen tapa ratkaista edellä esitetty ongelma on se, että priorisoitu matkaviestin voi lähettää puheen-vuoropyynnön yleisellä kutsukanavalla (Common Control Channel) . Ongelmana on se, että kutsukanavalla priorisoitu mat-15 kaviestin joutuu odottamaan omaa lähetysvuoroa ja se, että näin meneteltäessä priorisoitu matkaviestin joutuu pois liikennekanavalta, jolloin mahdollisuus menettää puhelu on olemassa, ainakin osa lähettävän matkaviestimen lähetteestä jää vastaanottamatta.

20 Eräs toinen tekniikan tason mukaisten ratkaisujen ongelma on se, että priorisoidussa ryhmäpuhelussa puheenvuoron päättyessä alkaa hajapääsyaika, jonka aikana ryhmä-puheluun osallistuvat matkaviestimet voivat pyytää puheenvuoroa. Tällöin voi tapahtua niin, että kolmansien matka-25 viestimien puheenvuoropyynnöt peittävät ensimmäisen, eli priorisoidun, matkaviestimen puheenvuoropyynnön, eikä tämä ensimmäinen matkaviestin siten saa nopeasti tarvitsemaansa puheenvuoroa. Tämä on tärkeä erityisesti viranomaisverkoissa, joissa priorisoidun, mahdollisesti hädässä olevan, mat-30 kaviestimen puheenvuoropyynnön onnistumiselle on varmistet-·. tava riittävä todennäköisyys.

Keksinnön lyhyt selostus Tämän keksinnön tarkoituksena on ratkaista edellä esitetty tekniikan tason ongelma.

35 Tämän keksinnön tarkoituksena on tarjota menetelmä, 7 103848 jonka avulla varmistetaan, että priorisoituun puheluun osallistuvan priorisoidun, esimerkiksi hädässä olevan, matkaviestimen lähettämät puheenvuoropyynnöt todella tavoittavat verkkoinfrastruktuurin, joka voi puheenvuoropyynnön 5 saatuaan myöntää puheenvuoron juuri priorisoidulle matkaviestimelle .

Tämä uudentyyppinen menetelmä ryhmäpuhelun ylläpitämiseksi saavutetaan keksinnönmukaisella menetelmällä, jolle on tunnusomaista, että menetelmä edelleen käsittää 10 seuraavat vaiheet: allokoidaan vain ensimmäiselle matkaviestimelle aikavälejä tai aikajaksoja, joissa vain ensimmäinen matkaviestin saa lähettää merkinantosanomia mainitulle verkkoinfrastruktuurille, 15 lähetetään ensimmäiselle ja kolmansille matkavies timille tieto siitä, missä aikaväleissä tai aikajaksoissa vain ensimmäinen matkaviestin saa lähettää merkinantosanomia mainitulle verkkoinfrastruktuurille, kolmannet matkaviestimet kieltäytyvät lähettämästä 20 merkinantosanomiaan mainituissa ensimmäiselle matkaviesti melle allokoiduissa aikaväleissä tai aikajaksoissa.

Keksintö koskee myös matkaviestinjärjestelmää, joka käsittää: ensimmäisen, toisen, ja kolmansia matkaviestimiä, 25 keskuksen, ryhmäpuheluiden ja lähetteiden välittä- miseksi sekä ryhmäpuhelun ylläpitämiseksi, johon ryhmäpuhe-luun osallistuvat mainitut matkaviestimet kommunikoivat puheenvuoroissa, tukiaseman kehysrakenteen ylläpitämiseksi, jossa 30 kehysrakenteessa on aikavälejä, joita puheenvuoroa käyttävä ·_ toinen matkaviestin käyttää puheenvuorossaan.

Keksinnön mukaiselle matkaviestinjärjestelmälle, on tunnusomaista se, että matkaviestinjärjestelmä edelleen käsittää : 35 allokointivälineet aikavälien tai aikajakson allo- 8 103848 koimiseksi ainoastaan ensimmäiselle matkaviestimelle, jotta ainoastaan ensimmäinen matkaviestin saa lähettää merkinantosanomia määrätyissä aikaväleissä tai aikajaksoissa mainitulle verkkoinfrastruktuurille, 5 lähetysvälineet tiedon, joka kertoo siitä, missä aikaväleissä tai aikajaksoissa vain ensimmäinen matkaviestin saa lähettää, lähettämiseksi ohjaussanomassa ensimmäiselle ja kolmansille matkaviestimille, mainituissa kolmansissa matkaviestimissä sijaitse-10 vat ohjausvälineet merkinantosanomien lähetyksen estämi seksi mainituissa ensimmäiselle matkaviestimelle allokoiduissa aikaväleissä tai aikajaksoissa.

Keksintö koskee edelleen ryhmäpuhelussa kommunikoivaa matkaviestinjärjestelmän matkaviestintä, joka käsit-15 tää: lähetinvastaanottimen lähetteiden lähettämiseksi ke hysrakenteessa, jossa on aikavälejä, jotka ryhmäpuhelun puheenvuoroa käyttävä toinen matkaviestin käyttää puheenvuorossaan, sekä aikajaksoja, jotka ovat yhteisiä matkaviestimille, jotka eivät käytä puheenvuoroa, merkinan-20 tosanomien lähettämiseksi verkkoinfrastruktuurille, ohjaus yksikön, käyttöliittymän, ja muistiyksikön.

Keksinnön mukaiselle matkaviestimelle on tunnusmerkillistä se, että mainittu matkaviestin käsittää mainitun matkaviestinjärjestelmän lähettämälle ohjaussanomalle 25 vasteellisen ohjausyksikön merkinantosanomien lähetyksen estämiseksi mainitun ohjaussanoman ilmoittamissa ensimmäiselle matkaviestimelle allokoiduissa aikaväleissä tai aikajaksoissa.

Keksinnön mukaiselle matkaviestimelle voi edelleen 30 olla tunnusmerkillistä se, että vasteellisesti mainitun matkaviestinjärjestelmän lähettämälle ohjaussanomalle matkaviestimen lähetinvastaanotin on sovitettu lähettämään merkinantosanoman ohjaussanomassa ilmoitetun aikajakson aikana .

35 Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että varmiste- 9 103848 taan, että priorisoituun ryhmäpuheluun osallistuja, esimerkiksi hätäpuhelun aktivoinut matkaviestin, saa markinanto-kapasiteettia määräajoin, jotta kyseisellä matkaviestimellä olisi mahdollisuus lähettää puheenvuoropyyntö ja toisaalta, 5 jotta matkaviestin koko ajan lähettäisi tietoa olemassaolostaan järjestelmään. Tämä tapahtuu siten, että allokoidaan kehysrakenteen hajapääsyaikaväli ensimmäiselle, priorisoidulle, matkaviestimelle ja estetään muita samassa ryh-mäpuhelussa olevia, kolmansia, matkaviestimiä lähettämästä 10 silloin, kun kehysrakenteessa on vuorossa aikajakso, joka on varattu ensimmäiselle matkaviestimelle. Keksinnön mukaisesti lähetetään ensimmäiselle eli hädässä olevalle, joka on priorisoitu matkaviestin sekä kolmansille priorisoituun ryhmäpuheluun osallistuville matkaviestimille tieto siitä, 15 missä aikaväleissä tai aikajaksoissa vain ensimmäinen matkaviestin saa lähettää merkinantosanomia mainitulle verkkoinfrastruktuurille .

Tällaisen keksinnön mukaisen menetelmän, matkaviestinjärjestelmän ja matkaviestimen etuna on se, että 20 keksintö varmistaa sen, että esimerkiksi hädässä oleva, erityisesti priorisoitu matkaviestin saa mahdollisuuden pu-heenvuoropyyntöön ja että tämän matkaviestimen lähettäessä puheenvuoropyyntönsä pyyntö myös tavoittaa verkkoinfrastruktuurin, joka tällöin voi antaa tälle priorisoidulle, 25 esimerkiksi hädässä olevalle, matkaviestimelle seuraavan puheenvuoron.

Kuvioluettelo

Keksintöä selitetään lähemmin seuraavassa viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa 30 kuvio 1 esittää TETRA-radiopuhelinjärjestelmän ke- ·, hysrakenteen.

kuvio 2 esittää ajoituskaavion keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon mukaan priorisoidusta ryhmäpuhelusta, kuvio 3 esittää ajoituskaavion keksinnön toisen 35 suoritusmuodon mukaan priorisoidusta ryhmäpuhelusta, 10 103848 kuvio 4 esittää lohkokaavion keksinnön mukaisesta matkaviestimestä, kuvio 5 esittää kaaviokuvan tilanteesta, jossa keksinnön mukaisesti annetaan priorisoidulle matkaviestimelle 5 mahdollisuus tiheään paikkatiedon lähettämiseen, kuvio 6 esittää lohkokaavion keksinnönmukaisesta matkaviestinjärjestelmästä.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Kuvio 1 esittää TETRA-matkaviestinjärjestelmän ke-10 hysrakenteen. Järjestelmäkanavilla Uplink-taajuus eli vas-tasuuntainen taajuus eli suunta matkaviestimeltä tukiasemalle on TETRA-protokollassa viivästetty kaksi aikaväliä Downlinkistä eli myötäsuuntaisesta eli tukiasemalta matkaviestimelle menevästä suunnasta. Järjestelmässä on päära-15 diotaajuuksia, joilla on päämerkinantokanava sekä mahdollisia muita merkinantokanavia sekä mahdollisia liikenne-kanavia .

TETRA-radiojärjestelmän mukaisessa kehysrakenteessa yksi hyperkehys sisältää 60 multikehystä, joista jokainen 20 sisältää 18 TDMA-kehystä. Kukin TDMA-kehys on jaettu neljään aikaväliin, kuviossa 101 - 104. TETRA-standardin mukaisesti yhden multikehyksen kahdeksannentoista kehyksen jokin aikaväli tai aikavälin osa, aikajakso, esimerkiksi aikavälin puolikas, on allokoitu Uplink-suuntaiseksi mer-25 kinantokanavaksi ja muut tuon kehyksen aikavälit, esimerkiksi 101, 103 ja 104 on voitu allokoida liikennekanaviksi. Kuviossa multikehykset on numeroitu 1-60, kehykset 1-18 ja aikavälit 1-4.

Kuvio 2 esittää ajoituskaavion keksinnön ensimmäi-30 sen suoritusmuodon mukaan priorisoidusta ryhmäpuhelusta. Toiminnan alussa käyttäjä indikoi hätätilanteen olemassaolon järjestelmälle. Tämän indikaation tekevä käyttäjä voi olla hätätilanteessa itse tai tämä käyttäjä on esimerkiksi päivystäjä, joka havaitsee jonkin ryhmäpuheluun kutsuttavan 35 matkaviestimen olevan hätätilanteessa. Järjestelmä toimii il 103848 hätäpuhelun määritelmän mukaisesti, esimerkiksi antaa hätä-puhelun aktivoineelle puheenvuoron ja reitittää puhelun hätäkeskukseen. Keksinnön mukainen menetelmä koskee tilannetta jossa hätäpuhelusta tulee ryhmäpuhelu ja jossa hätä-5 puhelussa voivat muutkin ryhmän jäsenet puhua. Tällöin, kun puheryhmän jokin muu kuin hädässä oleva priorisoitava matkaviestin, esimerkiksi toinen matkaviestin käyttää puheenvuoroaan 201, 202, 203, täytyy hädässä olijan, eli priorisoitavan ensimmäisen matkaviestimen, voida tarvittaessa al-10 tapurkaa ryhmän jäsenen puheenvuoro.

Kuvio 2 esittää mustana alueena ne tietyn uplink yhteyden eli kanavan peräkkäiset aikavälit, joissa toinen matkaviestin käyttää puheenvuoroaan 201, 202, 203. Esi merkiksi kuviossa 1 nämä aikavälit ovat multikehyksen seit-15 semässätoista ensimmäisessä kehyksessä sama aikaväli, esimerkiksi aikaväli 102. Priorisoidun matkaviestimen altapur-kumahdollisuus toteutetaan siten, että järjestelmä ilmoittaa priorisoidulle matkaviestimelle sekä kolmansille eli niille muille matkaviestimille, jotka kuuntelevat toisen 20 matkaviestimen puheenvuoroa, että ensimmäiselle matkaviestimelle on varattu aikaväli tai aikajakso 204, 205, jossa matkaviestimellä on mahdollisuus lähettää puheenvuoron-pyyntö. Tämä ilmoitus suoritetaan lähettämällä merkinantosanoma ainakin ensimmäiselle ja kolmansille matkaviesti-.. 25 mille. Vasteellisesti tälle ilmoitukselle kolmannet matka viestimet kieltäytyvät lähettämästä merkinantosanomiaan mainituissa ensimmäiselle matkaviestimelle allokoiduissa aikaväleissä tai aikajaksoissa.

Tämän keksinnön mukaisesti voidaan ensimmäinen mat-30 kaviestin velvoittaa lähettämään tyhjää lähetettä, esimerkiksi Null PDU:n (PDU = Protocol Data Unit), mikäli sillä ei ole mitään muuta lähetettävää, eli ei puheenvuoronpyyn-töä tai muuta merkinantosanomaa kyseiseen aikaväliin tai aikajaksoon 204, 205. Täten mahdollistetaan keksinnön kol-35 mas tavoite eli pakotetaan priorisoitu, esimerkiksi hädässä 103848 12 oleva, matkaviestin lähettämään koko ajan tietoa olemassaolostaan .

Tarvittaessa ensimmäinen matkaviestin voi lähettää sille varatussa aikavälissä tai aikajaksossa 204, 205 pai-5 kannustiedon, jonka perusteella kyseisen matkaviestimen maantieteellinen sijainti voidaan määrittää. Paikannustieto voi olla esimerkiksi GPS (Global Positioning System) -järjestelmän paikkakoordinaattitietoa. Tämän paikkatiedon perusteella voi esimerkiksi matkaviestijärjestelmään tai sen 10 päivystäjään liitetty paikannusjärjestelmä ilmoittaa priorisoidun ensimmäisen matkaviestimen sijainnin aina kun matkaviestin lähettää sijaintitietoaan. Täten ensimmäisen matkaviestimen sijainnin muutosta eli liikkumista voidaan seurata .

15 Ensimmäiselle matkaviestimelle puheenvuoronpyyn- tösanomien lähettämistä varten varattava kehysrakenteen osa voi olla kokonainen aikaväli, useista aikaväleistä tai yhdestä aikavälin osasta koostuva aikajakso.

Tässä keksinnön ensimmäisessä suoritusmuodossa me-20 netelmässä suoritetaan ainakin seuraavat vaiheet:

Alussa ryhmäpuhelu muodostetaan siten, että matkaviestinjärjestelmän kehysrakenteessa on normaalien lii-kennöintiaikavälien lomassa lisäksi aikajaksoja, jotka ovat yhteisiä ensimmäiselle matkaviestimelle ja kolmansille mat-.. 25 kaviestimille merkinantosanomien lähettämiseksi mainitulle verkkoinfrastruktuurille. Tämä koskee tilannetta, jossa toinen matkaviestin käyttää puheenvuoroa, ja ensimmäinen, priorisoitu matkaviestin haluaa seuraavan puheenvuoron.

Tämän jälkeen menetelmässä allokoidaan allokointi-30 vaiheessa ainoastaan ensimmäiselle matkaviestimelle yhtei sistä aikajaksoista yksi tai useampi aikajakso merkinantosanomien lähettämistä varten. Tällöin siis sovitaan, että kehysrakenteessa, tiettyjen, esimerkiksi kahdeksan-sientoista kehyksien jokin aikaväli on allokoitu vain en-35 simmäisen matkaviestimen käyttöön merkinantosanomien lä- 13 103848 hettämistä varten.

Tästä allokoinnista lähetetään verkkoinfrastruktuurista tieto ensimmäiselle ja kolmansille matkaviestimille, jolle tiedolle vasteellisesti kolmannet matkaviestimet ei-5 vät lähetä lähetteitään mainitun aikajakson aikana.

Kuvio 3 esittää ajoituskaavion keksinnön toisen suoritusmuodon mukaan priorisoidusta ryhmäpuhelusta. Tämä suoritusmuoto on edellä esitetyn ensimmäisen suoritusmuodon muunnos ja kaikki se mitä ensimmäisen suoritusmuodon osalta 10 on selostettu pätee myös tähän suoritusmuotoon, mikäli tässä ei ole toisin selostettu. Tämä toinen suoritusmuoto koskee tilannetta, jossa toinen matkaviestin on käyttänyt puheenvuoronsa 301 kokonaan, ja lopettanut 302 puheenvuoronsa. Normaalisti, tekniikan tason mukaisissa tapauk-15 sissa, puheenvuoron loputtua yleensä annetaan kanavaa kuun-televille matkaviestimille hajapääsymahdollisuus, eli random access mahdollisuus. Tällöin kanavaa kuuntelevat matkaviestimet saavat lähettää puheenvuoronpyyntösanomia tai muita merkinantosanomia. Tarkoituksena on jakaa uusi pu-20 heenvuoro. Priorisoitu matkaviestin on erityistilanteessa siinä mielessä, että jos sillä on tarvetta aloittaa puheenvuoro, niin sen täytyy saada aloittaa se mahdollisimman pian. Tämä johtuu siitä, että priorisoitu matkaviestin voi olla se matkaviestin, joka on hädässä ja siten tarvitsee .. 25 apua, ja myös pyytää apua. Priorisoitu matkaviestin on myös saattanut pyytää hätäpuhelun muodostamista.

Kuviossa 3 on kuvattu tilanne, jossa kaikille ryhmään kuuluville matkaviestimille tarkoitettu altapurkuti-laisuus alkaa heti, kun edellinen, toinen, matkaviestin on 30 lopettanut puheenvuoronsa. Tämä altapurkutilaisuus saadaan aikaan siten, että matkaviestinjärjestelmän verkkoinfrastruktuuri allokoi ryhmäpuheluun osallistuville ensimmäiselle ja ainakin kolmansille matkaviestimille tietyn määrän ensimmäisiä 304 aikavälejä tai aikajaksoja hajapää-35 sy- ja merkinantosanomien lähettämistä varten. Lisäksi jär- 14 103848 jestelmä allokoi vain ensimmäiselle, eli priorisoidulle, matkaviestimelle kehysrakenteesta toisia aikavälejä 305 merkinantosanomien, tyypillisesti puheenvuoropyynnön lähettämistä varten. Tieto tästä allokoinnista lähetetään 5 ryhmäpuheluun osallistuville ensimmäiselle, eli priori soidulle, matkaviestimelle sekä kolmansille matkaviestimille. Tieto voidaan myös lähettää puheenvuoron lopettaneelle, toiselle, matkaviestimelle. Tieto allokoinnista sisältää ainakin tiedon siitä, missä aikaväleissä tai 10 aikajaksoissa vain ensimmäinen matkaviestin saa lähettää merkinantosanomia. Priorisoidulle, esimerkiksi hädässä olevalle, matkaviestimelle on varattu aikaväli tai aikajakso, joka voi olla aikavälin puolikas, jossa pelkästään tällä priorisoidulla matkaviestimellä on mahdollisuus lähettää 15 puheenvuoropyyntö. Tämä on toteutettu siksi, että on mahdollista, että priorisoitu käyttäjä, esimerkiksi hädässä-olija ei halua altapurkaa edellistä puhelua, mutta haluaa kuitenkin ottaa seuraavan puheenvuoron itselleen.

Mikäli ensimmäiselle matkaviestimelle olisi varattu 20 ensimmäinen vapaa aikaväli tai aikajakso sen jälkeen, kun toinen matkaviestin lopettaa puheenvuoronsa 302, niin varattu altapurkutilaisuus 303 tulisi liian aikaisin, koska käyttäjän reaktio puheenvuoron loppumiseen seuraa hieman (esim. puoli sekuntia) myöhässä verrattuna siihen, kun .. 25 käyttäjä havaitsee aikavälin allokoinnin. Luonnollisesti ensimmäiselle matkaviestimelle voidaan kyllä varata aikaväli välittömästi toisen matkaviestimen puheenvuoron loppumisen jälkeen, tai mistä tahansa muualta vapaista aikaväleistä tai aikajaksoista.

30 Ensimmäiselle matkaviestimelle merkinantosanomien lähettämistä varten annetun aikavälin tai aikajakson 305 jälkeen alkaa seuraava puheenvuoro 306. Mikäli ensimmäinen, priorisoitu, matkaviestin on pyytänyt puheenvuoroa se saattaa saada seuraavan puheenvuoron 306. Muutoin jokin toinen, 35 puheenvuoroa pyytänyt matkaviestin saa seuraavan puheenvuo- ,, 103848 Ιο ron 306. Tämän seuraavan puheenvuoron jälkeen tulee kehys-rakenteen mukaisesti uusi aikaväli tai aikajakso 307, jossa muut kuin puheenvuoroa käyttävä matkaviestin voivat lähettää merkinantosanomiaan verkkoinfrastruktuurille. Mikäli 5 niin on verkkoinfrastruktuurin lähettämässä tiedossa määritelty voi tämäkin aikaväli tai aikajakso olla edelleen allokoituna ensimmäiselle matkaviestimelle merkinantosanomien lähettämistä varten.

Kuvioissa 2 ja 3 on esitetty usean random access 10 kehyksen käyttö puheenvuorojen jakamiseen, joista viimeisen jälkeen on varattu priorisoidulle matkaviestimelle puheenvuoron pyyntösanoman lähetyspaikka. Random Access -kehys voi olla TDMA-aikaväli tai sen osa.

Keksinnön toisessa suoritusmuodossa suoritetaan ai-15 nakin seuraavat vaiheet. Tilanne alkaa tilanteesta, jossa puheenvuoroa käyttävä toinen matkaviestin lopettaa puheenvuoronsa. Tämän jälkeen allokoidaan ryhmäpuhelun osallistuville kolmansille matkaviestimille kehysrakenteen halutun pituisesta ajanjaksosta haluttu määrä aikavälejä tai aika-20 jaksoja merkinantosanomien lähettämistä varten.

Tämän lisäksi allokoidaan edelleen vain ensimmäiselle matkaviestimelle mainitusta halutun pituisesta ajanjaksosta tietty aikajakso, merkinantosanomien lähettämistä varten. Nämä merkinantosanomat voivat olla esimerkiksi pu-25 heenvuoronpyyntösanomia, tilasanomia, matkaviestimen si jainnista kertovia sanomia tai kokonaan tyhjiä sanomia.

Tämän jälkeen menetelmässä lähetetään ryhmäpuhelun osallistuville matkaviestimille ensimmäinen tieto siitä, että kehysrakenteen tietyt aikavälit tai aikajaksot on va-30 rattu ryhmäpuheluun osallistuville matkaviestimelle. Tämä informaatio kertoo ryhmäpuheluun osallistuville matkaviestimille, että tietyt aikavälit ovat kaikkien ryhmän matkaviestimien käytössä merkinantosanomien lähettämistä varten.

Tämän jälkeen lähetetään ensimmäiselle matkaviesti-35 melle toinen tieto siitä, että kehysrakenteen toinen tietty is 103848 aikajakso on varattu pelkästään ensimmäiselle matkaviestimelle merkinantosanomien lähettämistä varten. On luonnollista, että ensimmäisiä matkaviestimiä voi olla useita.

Menetelmässä tämän jälkeen vasteellisesti ensimmäi-5 selle tiedolle ryhmäpuhelun osallistuvat matkaviestimet voivat lähettää merkinantosanoman näiden edellä esitettyjen aikavälien tai aikajaksojen aikana.

Edelleen menetelmässä vasteellisesti toiselle tiedolle ensimmäinen matkaviestin voi lähettää lähetettään 10 sille allokoidun aikajakson aikana.

Keksinnön ensimmäisessä ja toisessa suoritusmuodossa vasteellisesti verkkoinfrastruktuurin lähettämälle allo-kointitiedolle, kolmannet matkaviestimet tallentavat muistiinsa tiedon siitä, mikä kehysrakenteen aikajakso on va-15 rattu ensimmäiselle matkaviestimelle.

Kuvio 4 esittää lohkokaavion keksinnön mukaisesta matkaviestimestä. Kuviossa 4 on esitetty tyypillinen liikennöivä radioyksikkö 400, eli siis tilaajan käyttämä radiopuhelin, matkaviestin tai esimerkiksi tilaaja-asema. Lä-20 hetinvastaanottimen (TX/RX) 401 tehtävänä on sovittua kulloinkin käytettyyn radiokanavaan. Lähetinvastaanotin 401 kommunikoi tukiasemien tai toistinasemien kanssa radiotaajuudella eli radiotaajuudella, joka on jaettu TDMA-kehyksiin, jotka on edelleen jaettu aikaväleihin, joista .. 25 ainakin yksi voidaan allokoida yhden tai useamman matka viestimen liikennekanavaksi. Lähetinvastaanottimeen 401 liittyy antenni 402, joka on yhteydessä radiotielle RP. Yleensä käytetään radiotaajuuksia välillä 60-1000 MHz (VHF-ja UHF-alueet), vaikka muitakin taajuuksia voidaan käyttää. 30 Radiotiellä RP voidaan käyttää analogista modulaatiota, jolloin modulaatiotapa on yleensä vaihemodulaatio. Myös muunlaisia modulointitapoja voidaan käyttää. Signaloinnin, eli merkinannon siirtoon voidaan käyttää esimerkiksi ääni-taajuista apukantoaalto (FFSK). Radiotien siirto voi olla 35 myös digitaalinen. Radioyksikkö voi sovittautua ja kommu- 17 103848 nikoida uplink- ja downlink-taajuuksilla.

Käyttöliittymä 405 sisältää sähköakustiset muunnin-välineet, tyypillisesti kuulokkeen 406 ja mikrofonin 407, sekä mahdollisesti puhelun aloittamiseen ja lopettamiseen 5 ja valintaan liittyviä painikkeita. Koska trunking-järjes-telmässä puhelu radiotiellä RP on edullisesti vuorottaista, on käyttölaitteessa useimmiten myös puhepainike, jota on painettava puheenvuoron ajan. Puhepainiketta ei ole kuvattu kuviossa 4.

10 Ohjaimen 403 tehtävänä on ohjata radioyksikön toi mintaa. Ohjain 403 liittyy käyttöliittymään 405, jolta se saa mm. puhelun aloittamiseen ja lopettamiseen liittyvät herätteet. Ohjain 403 voi myös antaa tai käyttöliittymän 405 kautta käyttäjälle radiopuhelimen ja/tai radiopuhelin-15 järjestelmän toimintaan liittyviä ääni- tai visuaalisia merkkejä.

Ohjain 403 liittyy lähetinvastaanottimeen TX/RX 401. Lähetinvastaanottimen käyttämä kanava on ohjaimen 403 määräämä, eli lähetinvastaanotin 401 virittäytyy ohjaimen 20 403 määräämälle kanavalle, eli radiotaajuudelle ja sopivaan aikaväliin. Lähetinvastaanotin 401 kytketään myös päälle ohjaimen 403 ohjaamana. Ohjain 403 vastaanottaa ja lähettää signalointi- eli merkinanto sanomat lähetinvastaanottimen 401 välityksellä. Keksinnön mukaista liikennöivää radioyk-.. 25 sikköä eli matkaviestintä 400, voidaan käyttää esimerkiksi radiojärjestelmässä, joka käsittää radioverkon, jossa on ainakin yksi tukiasema ja tilaaja-asemia sekä mahdollisesti yksi tai useampi toistinasema, joka välittää ainakin yhden tukiaseman ja tilaaja-asemien välistä liikennettä. Tällöin 30 mainittu liikennöivä matkaviestin käsittää muistivälineen 409, lähetinvastaanottimen 401 ja ohjaimen 403 matkaviestimen toiminnan ohjaamiseksi.

Keksintö koskee ryhmäpuhelussa kommunikoivaa matkaviestinjärjestelmän matkaviestintä, jossa on lähetinvas-35 taanotin lähetteiden lähettämiseksi kehysrakenteessa, jossa 18 103848 on aikavälejä, jotka ryhmäpuhelun puheenvuoroa käyttävä toinen matkaviestin käyttää puheenvuorossaan, sekä aikajaksoja, jotka ovat yhteisiä matkaviestimille, jotka eivät käytä puheenvuoroa, merkinantosanomien lähettämiseksi verk-5 koinfrastruktuurille.

Seuraavassa selostetaan lähinnä matkaviestintä, joka toimii kuten edellä menetelmävaiheiden yhteydessä selostetut kolmannet matkaviestimet toimivat. Tämän keksinnön mukainen matkaviestin käsittää matkaviestinjärjestelmän lä-10 hettämälle ohjaussanomalle vasteellisen ohjausyksikön Cl merkinantosanomien lähetyksen estämiseksi mainitun ohjaus-sanoman ilmoittamissa ensimmäiselle matkaviestimelle allokoiduissa aikaväleissä tai aikajaksoissa.

Tämän matkaviestimen muistiyksikkö 409 on vasteel-15 lisesti verkkoinfrastruktuurin lähettämälle ohjaussanomalle sovitettu tallentamaan muistivälineisiinsä 409 tiedon siitä, että järjestelmän kehysrakenteen tietty ajanjakso on varattu jollekin muulle matkaviestimelle, eli menetelmävai-heissa ensimmäiselle matkaviestimelle.

20 Seuraavassa selostetaan lähinnä matkaviestintä, jo ka toimii kuten edellä menetelmävaiheiden yhteydessä selostettu ensimmäinen, eli priorisoitu matkaviestin toimii.

Tämän priorisoidun matkaviestimen lähetinvastaan-otin 401 on matkaviestinjärjestelmän lähettämälle ohjaus-... 25 sanomalle vasteellisesti sovitettu lähettämään merkinan tosanomansa ohjaussanomassa ilmoitetun aikajakson aikana.

Tämän priorisoidun matkaviestimen lähetinvastaan-otin 401 on vasteellisesti matkaviestinjärjestelmän lähettämälle lähetyskehotukselle sovitettu aloittamaan lähet-30 teidensä lähetys ohjaussanoman sisältämän lähetyskehotuksen osoittamissa aikaväleissä.

Kuvio 5 esittää kaaviokuvan tilanteesta, jossa keksinnön mukaisesti annetaan priorisoidulle matkaviestimelle 501 mahdollisuus tiheään paikkatiedon lähettämiseen. Matka-35 viestinjärjestelmässä voi tapahtua niin, että matkaviestin 19 103848 501 menettää yhteyden puheluun. Erityisesti tämä on mahdollista, jos matkaviestinjärjestelmän kanavanvarausmene-telmänä käytetään transmission trunkingia tai quasi transmission trunkingia. Tästä syystä, jos halutaan varmistaa 5 se, että hädässä oleva matkaviestin todella osallistuu puheluun koko ajan, niin silloin matkaviestin on velvoitettava lähettämään säännöllisesti läsnäoloviestiä. Jos saadaan selville, että matkaviestin ei ole puhelussa mukana, niin matkaviestinjärjestelmä, tyypillisesti sen keskus, voi 10 aloittaa puhelusta informoinnin kutsukanavalla, koska puhelusta irtautunut matkaviestin todennäköisesti palaa puhelun menetettyään kutsukanavalle. Lisäksi tästä periodisesta ilmoittautumisesta on hyötyä operatiivisesti, koska esimerkiksi hätäpuhelua kuuntelevalle päivystäjälle voidaan il-15 maista radioyhteyden säilyminen hädässä olevan tilaajan matkaviestimeen koko ajan.

Mikäli käytettävissä on paikantamislaite (AVL-GPS), GPS (GPS Global Positioning System) niin hätätilanteessa tämän laitteen lähettämistiheyttä voidaan tämän keksinnön 20 avulla lisätä, jotta matkaviestimen sijainnin muutokset saadaan tarkasti tietoon. Matkaviestimelle varattuja sig-nalointitilaisuuksia voidaan käyttää tämän tyyppisen tiedon lähettämiseen silloin, kun ei ole tarpeen käyttää signa-lointitilaisuutta altapurkuun. Normaalissa ja hätätilan-... 25 teessä tapahtuvan sijaintitiedon lähetyksen väline ero on esitetty kuviossa 5. Kuviosta havaitaan, että mikäli halutaan, voidaan keksinnön avulla antaa matkaviestimelle mahdollisuus lähettää ryhmäpuhelussa ollessaan useammin paikkatietonsa järjestelmään. Tämä tulee erityisesti kyseeseen 30 tilanteessa, jossa matkaviestin on esimerkiksi hätätilassa.

Kuvio 6 esittää lohkokaavion keksinnönmukaisesta matkaviestinjärjestelmästä. Keksintö koskee matkaviestin-järjestelmää, joka käsittää ensimmäisen Ml, toisen M2, ja kolmansia M3 matkaviestimiä, sekä verkkoinfrastruktuurin 35 INFRA, joka käsittää keskuksen MX, ryhmäpuheluiden ja lä- 20 1 0 3 8 4 8 hetteiden välittämiseksi sekä ryhmäpuhelun GC ylläpitämiseksi, johon ryhmäpuheluun osallistuvat mainitut matkaviestimet Ml, M2 ja M3 kommunikoivat puheenvuoroissa, tukiaseman BS kehysrakenteen ylläpitämiseksi, jossa kehysraken-5 teessä on aikavälejä, joita puheenvuoroa käyttävä toinen matkaviestin M2 käyttää puheenvuorossaan. Keksinnöllinen matkaviestinjärjestelmä käsittää edelleen allokointiväli-neet A aikavälien tai aikajakson allokoimiseksi ainoastaan ensimmäiselle matkaviestimelle Ml, jotta ainoastaan en-10 simmäinen matkaviestin Ml saa lähettää merkinantosanomia määrätyissä aikaväleissä tai aikajaksoissa mainitulle verkkoinfrastruktuurille .

Keksinnön mukainen matkaviestinjärjestelmä käsittää edelleen lähetysvälineet T sellaisen tiedon, joka kertoo 15 siitä, missä aikaväleissä tai aikajaksoissa vain ensimmäi nen matkaviestin Ml saa lähettää, lähettämiseksi ohjaus-sanomassa ensimmäiselle Ml ja kolmansille M3 matkaviestimille. Keksinnöllinen matkaviestinjärjestelmä käsittää edelleen kolmansissa matkaviestimissä sijaitsevat ohjausvä-20 lineet R merkinantosanomien lähetyksen estämiseksi en simmäiselle matkaviestimelle Ml allokoiduissa aikaväleissä tai aikajaksoissa.

Matkaviestinjärjestelmässä kehysrakenne käsittää aikajaksoja, jotka ovat yhteisiä ensimmäiselle matkaviesti-25 melle Ml ja kolmansille matkaviestimille M3 merkinan tosanomien lähettämiseksi mainitulle tukiasemalle BS.

Keksinnöllisessä matkaviestinjärjestelmässä allo-kointivälineet A on sovitettu allokoimaan tietyn aikajakson yhteisistä aikajaksoista ainoastaan ensimmäiselle matka-30 viestimelle Ml merkinantosanomien lähettämistä varten ja lähetysvälineet T on sovitettu lähettämään kolmansille matkaviestimille M3 ohjaussanoman, jossa ilmoitetaan, että kehysrakenteen aikajakso on varattu ensimmäiselle matkaviestimelle Ml.

35 Keksinnöllinen matkaviestinjärjestelmä käsittää 21 103848 edelleen ensimmäisen matkaviestimen Ml lähettämälle merkinantosanomalle vasteelliset ohjausvälineet C toisen matkaviestimen M2 ohjaamiseksi lopettamaan puheenvuoronsa, ja ensimmäisen matkaviestimen lähettämälle merkinantosanomalle 5 vasteelliset lähetysvälineet T2 lähetyskehotuksen lähettämiseksi ensimmäiselle matkaviestimelle.

Piirustukset ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollistamaan keksinnön ajatusta. Yksityiskohdiltaan voi keksinnön mukainen menetelmä, matka-10 viestinjärjestelmä ja matkaviestin vaihdella patenttivaatimusten puitteissa. Vaikka keksintöä onkin edellä selitetty lähinnä TETRA-matkaviestinjärjestelmän yhteydessä, voidaan keksintöä käyttää muunkinlaisissa matkaviestinjärjestelmissä .

Claims (23)

1. Menetelmä ryhmäpuhelun ylläpitämiseksi matkaviestinjärjestelmässä (kuvio 6), joka käsittää: 5 verkkoinfrastruktuurin (INFRA) ja matkaviestimiä (Ml, M2, M3), jotka kommunikoivat mainitun verkkoinfra struktuurin (INFRA) kanssa radiotiellä (RP), jonka kehysrakenne (kuvio 1) käsittää aikavälejä (101, 102, 103, 104), joka menetelmä käsittää seuraavat vaiheet: 10 muodostetaan ryhmäpuhelu (GC), jossa ensimmäinen matkaviestin (Ml) on priorisoitu, johon ryhmäpuheluun (GC) osallistuvat matkaviestimet (Ml, M2, M3) kommunikoivat puheenvuoroissa, jolloin mainitussa kehysrakenteessa on aikavälejä (201, 301), joita puheenvuoroa käyttävä toinen 15 matkaviestin (M2) käyttää puheenvuorossaan, tunnettu siitä, että menetelmä edelleen käsittää seuraavat vaiheet: allokoidaan vain ensimmäiselle matkaviestimelle (Ml) aikavälejä tai aikajaksoja (204, 305), joissa vain en-20 simmäinen matkaviestin (Ml) saa lähettää merkinantosanomia mainitulle verkkoinfrastruktuurille (INFRA), lähetetään ensimmäiselle (Ml) ja kolmansille (M3) matkaviestimille tieto siitä, missä aikaväleissä tai aikajaksoissa (204, 305) vain ensimmäinen matkaviestin (Ml) saa ♦. 25 lähettää merkinantosanomia mainitulle verkkoinfrastruktuu rille (INFRA), kolmannet matkaviestimet (M3) kieltäytyvät lähettämästä merkinantosanomiaan mainituissa ensimmäiselle matkaviestimelle allokoiduissa aikaväleissä tai aikajaksoissa 30 (204, 305).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jossa menetelmässä: muodostetaan mainittu ryhmäpuhelu (GC) siten, että mainitussa kehysrakenteessa on lisäksi aikajaksoja (204), 35 jotka ovat yhteisiä ensimmäiselle matkaviestimelle (Ml) ja 23 103848 kolmansille matkaviestimille (M3) merkinantosanomien lähettämiseksi mainitulle verkkoinfrastruktuurille (INFRA), tunnettu siitä, että allokoidaan mainitussa allokointivaiheessa ainoas-5 taan ensimmäiselle matkaviestimelle (Ml) mainituista yhteisistä (204) aikajaksoista yksi tai useampi aikajakso (204) merkinantosanomien lähettämistä varten, lähetetään mainitussa lähetysvaiheessa ensimmäiselle (Ml) ja kolmansille (M3) matkaviestimille mainitusta 10 verkkoinfrastruktuurista (INFRA) allokointitieto siitä, että mainitun kehysrakenteen mainitut aikajaksot (204) on varattu ensimmäiselle matkaviestimelle (Ml), ja mainitulle allokointitiedolle vasteellisesti kolmannet matkaviestimet (M3) eivät lähetä lähetteitään maini-15 tun aikajakson aikana.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jossa puheenvuoroa käyttävä toinen matkaviestin (M2) lopettaa (302) puheenvuoronsa, tunnettu siitä, että 20 mainitun puheenvuoron lopetuksen (302) jälkeen al lokoidaan mainitussa allokointivaiheessa mainittuun ryhmä-puheluun osallistuville kolmansille matkaviestimille (M3) kehysrakenteen halutun pituisesta ajanjaksosta (310) haluttu määrä aikavälejä tai aikajaksoja (304) merkinanto-25 sanomien lähettämistä varten, allokoidaan mainitussa allokointivaiheessa edelleen vain ensimmäiselle matkaviestimelle (Ml) mainitusta halutun pituisesta ajanjaksosta (310) tietty aikajakso (305), merkinantosanomien lähettämistä varten, 30 lähetetään mainitussa lähetysvaiheessa mainittuun ryhmäpuheluun (GC) osallistuville matkaviestimille ensimmäinen tieto siitä,, että mainitun kehysrakenteen mainitut aikavälit tai aikajaksot on varattu mainittuun ryhmäpuheluun osallistuville matkaviestimille, 35 lähetetään mainitussa lähetysvaiheessa ensimmäisel- 24 1 0 3 8 4 8 le matkaviestimelle toinen tieto siitä, että mainitun kehysrakenteen mainittu tietty aikajakso (305) on varattu ensimmäiselle matkaviestimelle, vasteellisesti ensimmäiselle tiedolle mainittuun 5 ryhmäpuheluun (GC) osallistuvat matkaviestimet voivat lähettää merkinantosanoman mainittujen aikavälien tai aikajaksojen aikana, ja, että vasteellisesti toiselle tiedolle ensimmäinen matkaviestin (Ml) voi lähettää lähetettään mainitun aikajakson 10 (305) aikana.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä edelleen käsittää vaiheen jossa, vasteellisesti mainitulle allokointitiedolle, kolmannet matkaviestimet (M3) tallentavat muistiinsa (409) 15 tiedon siitä, mikä mainitun kehysrakenteen mainittu aika jakso (204) on varattu ensimmäiselle matkaviestimelle.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä edelleen käsittää vaiheen, jossa, vasteellisesti ensimmäiselle tiedolle mainittuun 20 ryhmäpuheluun (GC) osallistuvat matkaviestimet tallentavat muistiinsa (409) tiedon siitä, mitkä mainitun kehysrakenteen mainitut aikavälit tai aikajaksot (310) on varattu mainittuun ryhmäpuheluun osallistuville matkaviestimille.

6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, t u n-25 n e t t u siitä, että menetelmä käsittää vaiheen, jossa vasteellisesti toiselle tiedolle ensimmäinen matkaviestin (Ml) tallentaa muistiinsa (409) tiedon siitä, mikä mainitun kehysrakenteen mainittu aikajakso (305) on varattu ensimmäiselle matkaviestimelle.

7. Patenttivaatimuksen 1, 2, 3, 4, 5, tai 6 mukai- nen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitut aikajaksot (204, 310) ovat mainitun kehysrakenteen aikavälejä tai aikavälien osia.

8. Patenttivaatimuksen 1, 2, 3, 4, 5, 6 tai 7 mu- 35 kainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu me- 25 1 0 3 8 4 8 netelmä edelleen käsittää seuraavat vaiheet: lähetetään mainittu allokointitieto tai toinen tieto ensimmäiselle matkaviestimelle (Ml), mainitulle allokointitiedolle tai toiselle tiedolle 5 vasteellisesti ensimmäinen matkaviestin (Ml) voi lähettää merkinantosanoman mainitun aikajakson aikana mainitulle verkkoinfrastruktuurille.

9. Patenttivaatimuksen 1, 2, 3 tai 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitut merkinan- 10 tosanomat ovat puheenvuoropyyntösanomia.

10. Patenttivaatimuksen 2 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu menetelmä edelleen käsittää seuraavat vaiheet, mainitulle ensimmäisen matkaviestimen (Ml) lähettä- 15 mälle merkinantosanomalle vasteellisesti mainittu verkkoinfrastruktuuri (INFRA) ohjaa toisen matkaviestimen (M2) lopettamaan puheenvuoronsa ja lähettää ensimmäiselle matkaviestimelle (Ml) lähetyskehotuksen, mainitulle lähetyskehotukselle vasteellisesti en- 20 simmäinen matkaviestin (Ml) alkaa lähettää lähetettään lä hetyskehotuksen osoittamissa aikaväleissä (202, 306).

11. Patenttivaatimuksen 1, 2, 3, 7, 8 tai 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitut merkinantosanomat ovat pakettimuotoista dataa.

12. Patenttivaatimuksen 1, 2, 3 tai 7 mukainen me- netelmä, tunnettu siitä, että mainitut merkinan tosanomat ovat tilatietosanomia.

13. Patenttivaatimuksen 1, 2, 3, 8 tai 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu merkinan- 30 tosanoma sisältää ensimmäisen matkaviestimen (Ml) sijainnin (501) kertovan paikkatiedon. «

14. Patenttivaatimuksen 11, 12 tai 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä edelleen käsittää seuraavat vaiheet: 35 lähetetään ensimmäisestä matkaviestimestä (Ml) osa 103848 26 lähetettävästä informaatiosta mainitussa merkinantosanomassa, jolloin osa lähetettävästä informaatiosta ei mahdu käytettyyn ensimmäiseen aikajaksoon (204, 305), pyydetään verkkoinfrastruktuuria antamaan ensimmäi-5 selle matkaviestimelle (Ml) lisää aikaa mainitussa kehysrakenteessa informaation loppuosan lähettämiseksi ensimmäiseltä matkaviestimeltä (Ml) verkkoinfrastruktuurille (INFRA), allokoidaan verkkoinfrastruktuurissa ensimmäiselle 10 matkaviestimelle (Ml) lisäaikaa mainitusta kehysrakenteesta informaation loppuosan lähettämiseksi, lähetetään tieto allokoidusta lisääjästä ensimmäiselle (Ml) ja kolmansille (M3) matkaviestimille.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, 15 tunnettu siitä, että mainitussa allokointivaiheessa allokoidaan mainitusta kehysrakenteesta edellä kuvatun protokollan mukainen haluttu aikajakso ensimmäiselle matkaviestimelle (Ml) mainitun informaation loppuosan lähettämistä varten.

16. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitussa allokointivaiheessa allokoidaan mainitusta kehysrakenteesta yksi tai useampi aikaväli ensimmäiselle matkaviestimelle (Ml) mainitun informaation loppuosan lähettämistä varten. ·. 25

17. Matkaviestinjärjestelmä, joka käsittää ensimmäisen (Ml), toisen (M2), ja kolmansia (M3) matkaviestimiä, keskuksen (MX), ryhmäpuheluiden (GC) ja lähetteiden välittämiseksi sekä ryhmäpuhelun (GC) ylläpitämiseksi, jo-30 hon ryhmäpuheluun osallistuvat mainitut matkaviestimet (Ml, . M2, M3) kommunikoivat puheenvuoroissa, • < tukiaseman (BS) kehysrakenteen (kuvio 1) ylläpitämiseksi, jossa kehysrakenteessa on aikavälejä (201, 301), joita puheenvuoroa käyttävä toinen matkaviestin (M2) käyt-35 tää puheenvuorossaan, « 27 1 0 3 8 4 8 tunnettu siitä, että matkaviestinjärjestelmä edelleen käsittää allokointivälineet (A) aikavälien tai aikajakson (204, 305) allokoimiseksi ainoastaan ensimmäiselle matka- 5 viestimelle (Ml), jotta ainoastaan ensimmäinen matkaviestin (Ml) saa lähettää merkinantosanomia määrätyissä aikaväleissä tai aikajaksoissa mainitulle keskukselle (MX), lähetysvälineet (T) tiedon, joka kertoo siitä, missä aikaväleissä tai aikajaksoissa vain ensimmäinen matka-10 viestin (Ml) saa lähettää, lähettämiseksi ohjaussanomassa ensimmäiselle (Ml) ja kolmansille (M3) matkaviestimille, mainituissa kolmansissa matkaviestimissä (M3) sijaitsevat ohjausvälineet (Cl) merkinantosanomien lähetyksen estämiseksi mainituissa ensimmäiselle matkaviestimelle al-15 lokoiduissa aikaväleissä tai aikajaksoissa (204, 305) .

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen matkaviestin-järjestelmä, jossa mainittu kehysrakenne (kuvio 1) käsittää aikajaksoja (204), jotka ovat yhteisiä ensimmäiselle matkaviestimel-20 le (Ml) ja kolmansille matkaviestimille (M3) merkinantosanomien lähettämiseksi mainitulle tukiasemalle, tunnettu siitä, että: mainitut allokointivälineet on sovitettu allokoimaan tietyn aikajakson (204) mainituista yhteisistä aika-.·. 25 jaksoista ainoastaan ensimmäiselle matkaviestimelle (Ml) merkinantosanomien lähettämistä varten, mainitut lähetysvälineet (T) on sovitettu lähettämään kolmansille matkaviestimille (M3) ohjaussanoman, jossa ilmoitetaan, että mainitun kehysrakenteen mainittu aika-30 jakso on varattu ensimmäiselle matkaviestimelle (Ml).

*. 19. Patenttivaatimuksen 17 mukainen matkaviestin- järjestelmä, tunnettu siitä, että matkaviestinjärjestelmä käsittää mainitulle ensimmäisen matkaviestimen (Ml) lähettä-35 mälle merkinantosanomalle vasteelliset ohjausvälineet (C) 28 1 0 3 8 4 8 toisen matkaviestimen (M2) ohjaamiseksi lopettamaan puheenvuoronsa, ja mainitulle ensimmäisen matkaviestimen lähettämälle merkinantosanomalle vasteelliset lähetysvälineet (T2) lähe-5 tyskehotuksen lähettämiseksi ensimmäiselle matkaviestimelle (Ml) ·

20. Ryhmäpuhelussa kommunikoiva matkaviestinjärjestelmän matkaviestin (kuvio 4), joka käsittää: lähetinvastaanottimen (401) lähetteiden lähettämi-10 seksi kehysrakenteessa, jossa on aikavälejä (201, 301), jotka ryhmäpuhelun puheenvuoroa käyttävä toinen matkaviestin (M2) käyttää puheenvuorossaan, sekä aikajaksoja (204), jotka ovat yhteisiä matkaviestimille, jotka eivät käytä puheenvuoroa, merkinantosanomien lähettämiseksi verkkoinfra-15 struktuurille, ohjausyksikön (403), käyttöliittymän (405), muistiyksikön (409), mainitun matkaviestimen ollessa tunnettu 20 siitä, että mainittu matkaviestin käsittää mainitun matkaviestinjärjestelmän lähettämälle ohjaussanomalle vasteelli-sen ohjausyksikön (Cl) merkinantosanomien lähetyksen estämiseksi mainitun ohjaussanoman ilmoittamissa ensimmäiselle matkaviestimelle (Ml) allokoiduissa aikaväleissä tai ai-25 kajaksoissa.

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen matkaviestin, tunnettu siitä, että mainittu muistiyksikkö (409) on vasteellisesti mainitulle ohjaussanomalle sovitettu tallentamaan muistiväli-30 neisiinsä tiedon siitä, että mainitun kehysrakenteen mai-·. nittu ajanjakso on varattu jollekin muulle matkaviestimel le .

22. Ryhmäpuhelussa kommunikoiva matkaviestinjärjestelmän matkaviestin, joka käsittää: 35 lähetinvastaanottimen (401) lähetteiden lähettämi- 29 1 0 3 8 4 8 seksi kehysrakenteessa, jossa on aikavälejä (201, 301), jotka ryhraäpuhelun puheenvuoroa käyttävä toinen matkaviestin (M2) käyttää puheenvuorossaan, sekä aikajaksoja (204), jotka ovat yhteisiä matkaviestimille, jotka eivät käytä pu-5 heenvuoroa, merkinantosanomien lähettämiseksi verkkoinfra struktuurille, ohjausyksikön (403), käyttöliittymän (405), muistiyksikön (409), 10 mainitun matkaviestimen ollessa tunnettu siitä, että vasteellisesti mainitun matkaviestinjärjestelmän lähettämälle ohjaussanomalle matkaviestimen lähetin-vastaanotin (401) on sovitettu lähettämään merkinantosanoman ohjaussanomassa ilmoitetun aikajakson (204, 305, 15 310) aikana.

22 103848

23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen matkaviestin, tunnettu siitä, että mainittu lähetinvastaanotin (401) on vasteellisesti mainitun matkaviestinjärjestelmän lähettämälle lähetyskehotukselle sovitettu aloittamaan lä-20 hetteidensä lähetys mainitun lähetyskehotuksen osoittamissa aikaväleissä (305). « 30 1 0 3 8 4 8