FI103006B - Matkaviestinjärjestelmä - Google Patents

Description

103006

Matkaviestinjärjestelmä Keksinnön soveltamisala

Keksintö koskee matkaviestinjärjestelmää käsittäen 5 tunnuksilla merkittyjä tilaajia, yhden tai useamman matka-viestinkeskuksen, ja matkaviestinjärjestelmän käytössä olevan osiin jaetun numeroavaruuden, joka käsittää tilaajien tunnuksia.

Keksintö koskee matkaviestinjärjestelmiä, erityi-10 sesti matkaviestinjärjestelmiä, jotka koostuvat esimerkiksi ohjauskeskuksista, tukiasemista ja radiopuhelimista eli matkaviestimistä tai tilaajista sekä tilaajatietokan-noista. Järjestelmällä voi olla solukkorakenne, jolloin kussakin solussa on ainakin yksi tukiasema, joka kom-15 munikoi yhden tai useamman radiokanavan avulla ainakin yhden matkaviestimen kanssa.

Keksinnön mukainen menetelmä on tarkoitettu käytettäväksi erityisesti niin kutsutuissa trunking- verkoissa, jotka ovat tyypillisesti yritysverkkoja tai viranomais-20 verkkoja, joissa kaikki kanavat ovat yhden tai useamman yrityksen tai viranomaisorganisaation käytössä.

Keksinnön taustaa

Keksintö soveltuu käytettäväksi sekä radiotieltään : digitaalisissa että radiotieltään analogisissa matkavies- 25 tinjärjestelmissä. Analogisia matkaviestinjärjestelmiä on kuvattu esimerkiksi Englannin kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuissa "MPT 1327, January 1988, Revised and reprinted November 1991, A Signalling Standard for Trunked Private Land Mobile Radio Systems, Radiocommunications 30 Agency" ja "MPT 1343, Janyary 1988, Revised and reprinted September 1991, Performance Spesification, Radiocommunications Agency".

Radioverkko voi koostua useammasta keskuksesta ja yhdessä järjestelmässä on usein useampia organisaatioita 35 joilla on erilaisia tarpeita tilaajanumeroinnille .

2 103006

Jotta radioverkossa säilyisi kaikille tilaajille yksilöllinen tilaajanumero on koko matkaviestinjärjestelmässä tyypillisesti käytössä yksi yhteinen numeroavaruus. Radioverkkoa, erityisesti PMR-radioverkkoa (PMR=Private 5 Mobile Radio) käyttää tyypillisesti usea organisaatio, joka haluaa käyttää tilaajien tunnuksia, esimerkiksi numeroita, omalla tavallaan.

Kiinteässä puhelinverkossa tilaajanumerot jaetaan käyttäjille siten, että numeroavaruus on jaettu eri kes-10 kuksille ja tietyn keskuksen tilaaja saa tilaajanumeronsa keskuksen käyttöön annetulta numeroavaruuden osalta. Tällöin organisaatioiden käyttöön annettu numeroavaruuden siivu tai osa ei välttämättä ole jatkuva, vaan eri keskuksien palvelualueella sijaitseville tilaajille joudutaan 15 antamaan erilaiset tunnukset, joista myös näkee, että tilaajat sijaitsevat eri keskusten palvelualueella.

Organisaatiot haluavat luonnollisesti käyttöönsä numeroavaruudesta jatkuvan numerosiivun huolimatta siitä, mihin keskuksiin he ovat tilaajiaan sijoittaneet ja toi-20 saalta järjestelmän sisältäessä useampia organisaatioita on tilaajanumerointi palveltava kaikkien organisaatioiden erillistarpeita.

Edelleen, joissakin tilanteissa asiakkaat eivät halua, että tilaajanumerosta olisi mahdollista suoraan nähdä 25 jotain tietoja tilaajasta. Tällöin tavoitteena on löytää ratkaisu, jonka avulla tilaajantunnuksesta ei suoraan nähdä sitä, mihin organisaatioon kyseinen tilaaja kuuluu, eikä tunnuksen perusteella myöskään voi arvioida tilaajan asemaa tuossa organisaatiossa.

30 Tekniikan tason mukaisissa tapauksissa, kun ra dioverkko koostuu useammasta keskuksesta ja niillä kuitenkin on käytettävissä sama numeroavaruus muodostuu ongelmalliseksi tilaajanumeroiden jakaantuminen ja tilaajien kotitietokannan sijoittuminen eri keskuksiin. Ongelma ai-35 heutuu siitä, että ei ole olemassa soveliasta tapaa lukea 3 103006 tilaajanumerosta tilaajan kotikeskuksen tai tilaajatieto-kannan sijainti, mikäli tilaajanumerolta ei haluta jakaa keskuskohtaisesti.

Edelleen tekniikan tason mukaisten ratkaisujen on-5 gelmana on se, että kiinteiden puhelinverkkojen tilaa- janumeroinnin toteutus on suoraan keskusriippuvainen. Tilaajanumerot jaetaan käyttäjille siten, että numeroavaruus on jaettu eri keskuksille ja tietyn keskuksen tilaaja saa tilaajanumeronsa keskuksen käyttöön annetulta numeroava-10 ruuden osalta.

Edelleen, haluttaessa järjestää tilaajanumerointi siten, ettei numerosta voida tulkita suoraan mitään, ei edes tilaajan kotikeskusta, jää ongelmaksi kyseisen tilaajan kotitietokannan löytäminen radiotilaajan vieraillessa 15 muiden keskusten alueella.

GSM-verkossa kotitietokannat on sijoitettu kotire- kistereihin HLR (= Home Location Register), joita verkossa voi olla 1 - n kpl ja, jotka ovat yleensä operaattorikohtaisia .

20 Keksinnön lyhyt selostus Tämän keksinnön tarkoituksena on toteuttaa menetelmä numeroavaruuden jakamiseksi osiin indeksointisääntöjä käyttäen.

Keksinnön tavoitteena on edelleen toteuttaa mene-25 telmä, jota käytetään joustavaan ja monipuoliseen numero- avaruuden jakoon radioverkossa, jotta saadaan tilaajanumerointi palvelemaan mahdollisimman monenlaisia sekä matkaviestinjärjestelmän että eri organisaatioiden luomia tarpeita .

30 Keksinnön tavoitteena on lisäksi toteuttaa sel lainen menetelmä radioverkon tilaajanumerointia varten, joka menetelmä antaa mahdollisuuden siihen, että tilaajan tilaajanumerosta saadaan tulkittua tilaajan kotikeskus. Tilaajan kotikeskus on tarpeellista selvittää koska siellä 35 sijaitsee tilaajan kotitietokanta, eli tietokanta, jonne 4 103006 on tallennettu tilaajan tilaajatiedot, eli esimerkiksi tilaajan oikeudet ja palvelumääritykset ym.

Tämä uudentyyppinen matkaviestinjärjestelmä saavutetaan keksinnönmukaisella järjestelmällä, joka on tunnet-5 tu siitä, että ennalta määrätty osa kunkin tilaajan tunnuksesta muodostaa indeksin, joka viittaa ennalta määrättyyn säännöstöön, jota sovelletaan mainittuun tunnukseen, mainittu säännöstö koostuu yhdestä tai useammasta säännöstä, mainitut säännöt määrittelevät suureita, joiden 10 perusteella numeroavaruuden ennalta määrättyyn osaan kuu luvia tilaajien tunnuksia tulkitaan ennalta määrätyllä tavalla.

Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että numero-avaruus jaetaan osiin epäsuoria indeksointisääntöjä käyt-15 täen.

Keksinnössä tilaajanumerosta määritetään verkkokoh-taisesti ennalta määriteltyjen sääntöjen mukaisesti indeksi, jota käyttäen tilaajanumero saadaan kohdistettua halutun säännöstön alaisuuteen.

20 Uutta ja omalaatuista keksinnössä on tilaajanume- rointiin tuotu rajaton säännöstön käyttöönotto. Keksinnön avulla voidaan haluttaessa jopa jokaista tilaajanumeroa varten erikseen määritellä haluttuja sääntöjä.

Ratkaisulla saadaan yhden verkon käyttämä numero-25 avaruus jaettua osiin käyttämällä tilaajanumerossa indek- sointisääntöä, jonka avulla saadaan osoitettua yksiselitteisesti haluttua numeroavaruuden osaa. Näin saatuja numeroavaruuden osia voidaan hyödyntää esimerkiksi määrittelemällä tilaajanumeroille eri kotikeskuksen päättelysääntö-30 jä.

Kaikkien järjestelmää käyttävien käyttäjäorganisaatioiden ei tarvitse jakaa tilaajatietoja samojen periaatteiden mukaan keskuksiin, vaan tilaajatiedot voidaan sijoittaa matkaviestimien/tilaajien eri sijaintialueiden 35 mukaan eri keskuksien tai tilaajatietokantojen muisteihin 5 103006 vaikka kyseiselle organisaatiolle onkin allokoitu yhtenäinen siivu numeroavaruudesta.

Keksinnön ajatuksena on edelleen se, että tilaajanumerosta määritetään verkkokohtaisesti ennalta määri-5 teltyjen sääntöjen mukaisesti indeksinumero, jota käyttäen tilaajan kotikeskus selvitetään verkon keskuksissa ylläpidetyn globaalin taulukon avulla.

Vastaus tilaajanumeroinnin joustavuuteen järjestelmässä on numeroavaruuden jakaminen indeksointisäännön 10 avulla osiin ja saada siten mahdollisuus analysoida numeroavaruuden osia itsenäisinä kokonaisuuksina monipuolistaen ja vapauttaen numeroavaruuden käyttöä esim. fyysisestä verkosta, edellä kuvatulla tavalla siten, että tilaajan sijainti tai sen kotikeskuksen tai kotitietokannan si-15 jainti ei määrittele suoraan tilaajan tunnusta, vaan käyttäjäorganisaatio voi määritellä tilaajan tunnuksen vapaasti ja tilaajan sijainnista tai tilaajan tilaaja- tai kotitietokannan sijainnista riippumattomasti.

Tällaisen keksinnön mukaisen menetelmän etuna on 20 se, että se mahdollistaa järjestelmän yhteisen numeroavaruuden jakamisen halutun suuruisiin osiin.

Keksinnön etuna on edelleen se, että se mahdollistaa yllä selostetulla tavalla numeroavaruuden joustavan käytön ja vapauttaa tilaajanumeroinnin verkkotopologiasta. 25 Keksinnön etuna on tilaajanumerointiin tuotu raja ton säännöstön käyttöönotto mahdollisuus - vaikka jokaista tilaajanumeroa kohden erikseen.

Numeroavaruuden eri osia voidaan käyttää toteuttamaan myöskin kenttäjakoisessa numeroinnissa erilaista 30 kenttäjakoa yksilö- ja ryhmänumeroille.

Keksinnön etuna on se, että sen avulla eri numero-avaruuden osia voidaan myös käyttää toteuttamaan eri nume-rointitapoja eli yksi osa tukee jatkuvaa numerointia ja loput kenttäjakoista. Jatkuvalla numeroinnilla tarkoite-35 taan sitä, että tilaajanumerot ovat tässä yksikenttäisiä.

6 103006

Keksinnön etuna on edelleen se, että sen avulla jokaiselle numeroavaruuden osalle on mahdollista muodostaa mm. omat päättelymenetelmät esimerkiksi tilaajan kotikes-kuksen ja kotitietokannan löytämiseksi. Keksinnön avulla 5 voidaan myös muodostaa tilaajanumeron kenttäjaot erilaisiksi numeroavaruuden eri osien sisältämille tilaajanumeroille .

Keksinnön etuna on edelleen se, että sen avulla matkaviestinjärjestelmän käyttöön voidaan varata yk-10 siselitteinen numeroavaruuden osa järjestelmän käsittele miä erikoisnumerolta varten kuten hätänumerolta ja vierailevien tilaajien numeroita eli alias-numeroita varten. Alias-numeroilla on erikoispiirteenä niitten ehdoton erilaisuus verrattuna tilaajien varsinaisiin tilaajanumeroi-15 hin.

Edellä esitetty vaatimus on mahdollista toteuttaa sijoittamalla alias-numerot ja tilaajanumerot eri numero-avaruuden osiin siten, että järjestelmän käyttöön varataan 1 -n numeroavaruuden osaa, jonne alias-numerot sijoite-20 taan.

Keksinnön erityisenä etuna on se, että sen avulla matkaviestinjärjestelmä, esimerkiksi radioverkko, kykenee tulkitsemaan tilaajanumerosta tilaajan kotikeskuksen tai kotitietokannan ilman, että tilaajanumero olisi sidottu 25 tiettyyn muotoon tai kiinteisiin keskuksille varattuihin numeroihin, jotka olisivat luettavissa suoraan tilaa-j anumerosta.

Keksinnön etuna on edelleen se, että se mahdollistaa tilaajan kotitietokannan tai muun tilaajatietokannan 30 sijaintitiedon piilottamisen tilaajanumeroon siten, että tieto kulkee epäsuorasti tilaajanumerossa mukana, siten, että ulkopuolinen ei näe suoraan tilaajanumerosta kyseisen tietokannan sijaintia.

Keksinnön etuna on edelleen se, että se mahdollis-35 taa tilaajatietojen sijoittamisen eri keskuksiin siten, 7 103006 ettei se vaikuta tilaajanumeroon.

Keksinnön etuna on edelleen se, että keksinnön mukainen tilaajanumeroiden käyttö tarjoaa vapaan ja jatkuvan numeroavaruuden osan jaettavaksi organisaatioiden ja jär-5 jestelmän tarpeisiin. Tällainen järjestely säästää tilaa janumerolta kun vältytään kiinteiden numeroavaruuden siivujen jakamisesta keskuskohtaisesti.

Keksinnön etuna on edelleen se, että se mahdollistaa tilaajien kotitietokantojen sijoittamisen hajautetusti 10 useamman keskuksen sisältävässä radioverkossa.

Keksinnön etuna on edelleen se, että keksinnön mukainen tilaajien kotitietokantojen hajauttaminen kuormittaa verkkoa vähemmän sekä nopeuttaa käsittelyä jos tilaajat määritellään niihin keskuksiin, joissa ne normaalisti 15 operoivat.

Keksinnön etuna on lisäksi se, että se parantaa tilaajanumeroiden käytön tehokkuutta. Tämä johtuu siitä, että keksinnön avulla numero voidaan sijoittaa fyysisesti mihin tahansa keskukseen, koska numero ei ole sidottu esi-20 merkiksi organisaatioon.

Keksinnön etuna on lisäksi se, että se parantaa yhteydenmuodostuksen ja palveluiden toteutuksen nopeutta, koska tilaaja ja tilaajatietokanta on määritelty siihen keskukseen tai tilaajatietokantaan, jonka palvelualueella 25 tilaaja tyypillisesti liikkuu.

Keksinnön etuna on lisäksi joustavuus, sillä keksinnön mukaisessa järjestelmässä tilaajanumerot eivät ole sidottu organisaatiorakenteisiin eikä tilaajien (puhelu) oikeuksiin. Tämä mahdollistaa erityyppiset numerorakenteet 30 yhdessä järjestelmässä. Lisäksi etuna on se, että tämän saman numeroinnin avulla on eri matkaviestinjärjestelmiin mahdollista toteuttaa erilaisia numerointiratkaisuja. Tämä johtuu siitä, että keksinnön mukaisen ratkaisun avulla on monipuoliset mahdollisuudet osoittaa kotitietokanta, sillä 35 kotitietokanta voidaan tällöin osoittaa myös indeksin ja 8 103006 keksinnön mukaisten sääntöjen avulla, eikä vain tilaajanumeron perusteella.

Keksinnön etuna on lisäksi sen turvallisuus, sillä keksinnön mukaisessa järjestelmässä tilaajanumerosta ei 5 niin haluttaessa, eli mikäli numerointi on sopivalla tavalla suunniteltu, suoraan näe mitään tietoja tilaajasta. Tällöin tilaajasta ei voida tilaajanumeron perusteella saada selville esimerkiksi seuraavia tietoja: tilaajan asemaa organisaatiossa, tilaajan oikeuksia tai tilaajan 10 kotitietokannan sijaintia.

Keksinnön etuna on lisäksi siinä käytettävän numeroinnin monipuolisuus, sillä keksinnön mukaisessa järjestelmässä numeron rakenne eli se, onko numero jatkuva numero tai kenttäjakoinen numero voidaan vapaasti päättää.

15 Kuvioluettelo

Keksintöä selitetään lähemmin seuraavassa viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen järjestelyn tilaajien tunnuksien tulkitsemiseksi, 20 kuvio 2 esittää esimerkin, joka kuvaa miten koti- keskuksen tai tilaajatietokannan sijainti selvitetään keksinnön mukaisesti indeksoidusta tilaajanumerosta, kuvio 3 esittää periaatteellisen kaavion indek-sinumeroiden muodostamasta numeroavaruudesta, joka on kek-25 sinnön mukaisesti jaettu osiin, kuvio 4 esittää vuokaavion keksinnön mukaisesta menetelmästä, joka toteutetaan keksinnön mukaisen matkaviestinjärjestelmän avulla.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus 30 Kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen järjestelyn ti laajien tunnuksien tulkitsemiseksi. Kuviossa on esitetty tilaajan tunnus, tässä tilaajanumero 101. Tilaajanumero on seuraavassa 102 muunnettu toiseen muotoon, tässä binääriluvuksi 103. Tästä luvusta on valittu ennalta määrätty osa 35 104 indeksiksi. Näitä indeksejä on taulukossa 112, jossa 9 103006 indeksejä 105 vastaavat ennalta määrätyt säännöstöt. Kukin ennalta määrätty säännöstö koostuu yhdestä tai useammasta säännöstä. Näitä sääntöjä on kuvattu taulukossa 111. Nämä säännöt määrittelevät suureita, joiden perusteella numero-5 avaruuden ennalta määrättyyn osaan kuuluvia tilaajien tunnuksia tulkitaan ennalta määrätyllä tavalla.

Esimerkkinä voidaan kuvata, että kolmea 104 tilaajanumeron 101 (binäärimuotoisena 103) ensimmäistä bittiä 101... vastaa 107 taulukossa säännöstö 108. Tässä säännös-10 tössä on voitu määritellä esimerkiksi taulukon 111 tapaan kolme tai useampia sääntöjä. Tässä ensimmäinen sääntö (sääntö 1.) koskee numerointitapaa. Se voi saada arvoja jatkuva numerointi tai kenttäjakoinen numerointi. Toinen sääntö (sääntö 2.) koskee kotikeskuksen, kotitietokannan 15 tai tilaajatietokannan päättelymenetelmää, eli sitä, miten kyseisestä tilaajan tunnuksesta 101 päätellään kyseinen keskus tai tietokanta. Kolmas sääntö (sääntö 3.) määrittelee tilaajan tunnuksessa olevien numeroiden, eli tässä bittien, käyttötarkoituksen, eli sen, onko kyseessä nor-20 maali tilaajanumerointi vai ovatko jotkin bitit/numerot järjestelmän käytössä.

Tämä kuvio 1 esittää siis esimerkin muodossa nume-roavaruuden jakamisen tuoman edun, esimerkiksi monipuolistettaessa tilaajanumeroiden jakoa verkon eri keskuksiin 25 ilman että tilaajanumero on riippuvainen verkon fyysisestä rakenteesta. Säännöstöt voivat olla organisaatiokohtaisia tai myös niin, että useammalla numeroavaruuden osalla on samat säännöt.

Kuvio 2 esittää esimerkin, joka kuvaa miten koti-30 keskuksen tai tilaajatietokannan sijainti selvitetään keksinnön mukaisesti indeksoidusta tilaajanumerosta. Tässä tilaajanumero on siis esimerkkitapaus tilaajan tunnuksesta. Kuviossa on esitetty tilaajan tunnus 101 eli tilaajanumero 12345678. Tällöin matkaviestinjärjestelmään on 35 määritelty parametrit 201, eli matkaviestinverkon paramet- 10 103006 rit 202, joiden avulla määritetään, montako numeroa keksinnön mukaiseen indeksiin valitaan ja monesko numero on kyseisen indeksin ensimmäinen numero. Esimerkkinä 203 näistä parametreista voi olla arvot kaksi ja kolme, eli 5 että indeksiin valitaan kaksi numeroa ja indeksin ensimmäinen numero on kolmas numero. Tällöin alkuperäinen tilaajan tunnus jakaantuu 204 numerosarjoiksi 12/34/5678. Jossa numerot 3 ja 4 ovat indeksinä käytettäviä numeroita. Tällöin esimerkiksi näitä numeroita 3 ja 4 eli numeroa 34 10 vastaa keskuksien taulukossa tieto siitä, mikä on näiden tilaajien kotikeskus tai kotitietokanta tai (koti ) tilaa j atietokanta . Tällöin matkaviestinverkon kaikkien keskuksien käyttämä globaali taulukko sisältää tilaajanumerosta saatujen indeksinumeroiden muodostaman numero-15 avaruuden siivutuksen ja siivujen osoituksen matkaviestin-järjestelmän eri keskuksiin.

Kuvio 3 esittää periaatteellisen taulukon indeksinumeroiden muodostamasta numeroavaruudesta, joka on keksinnön mukaisesti osiin. Taulukossa on ensimmäisessä sa-20 rakkeessa 301 indeksinumeroiden luoman numeroavaruuden jako siivuihin tai osiin. Ja sarakkeessa 302 on kutakin numeroavaruuden siivua vastaava kotikeskus. Kuviossa 3 on lisäksi esitetty tilaajatunnuksen 101 jakaminen eri kent-. tiin siten, että numerot 12 eivät ole tärkeitä, mutta ti- 25 laajan tunnuksen kolmas ja neljäs numero ovat tärkeitä, sillä ne määrittelevät sen numeroavaruuden siivun, josta löytyy kyseisen tilaajan kotikeskus. Tässä, mikäli kyseiset kolmas ja neljäs numero saavat arvot 00 - 15 on kyseisen tilaajan kotikeskus 3. Vastaavasti, jos arvot ovat 16 -30 20, on kotikeskuksen numero 5. Edelleen, jos arvot ovat 21 - 66 on kotikeskuksen numero 1. Edelleen, jos arvot ovat 67 - 99 on kotikeskuksen numero 3. Tässä on havaittava, että kahdella siivulla, nimittäin 00 - 15 ja 67 - 99 voi olla sama kotikeskus, jonka tunnus on 3. Siten tilaa-35 jän tunnuksen indeksoinnin avulla voidaan vapaasti määrätä 11 103006 sen kotikeskuksen sijainti, jossa tilaajan tiedot ovat.

Eräs tapa on pitää indeksinumerot tilaajan tunnuksessa eli tilaajanumerossa kiinteässä kohdassa esimerkiksi aina kaksi ensimmäistä tilaajanumeron numeroa. Tämä rat-5 kaisu ei anna niin suurta joustoa toteutettaessa esimerkiksi kenttäjakoista numerointia.

Kuvio 4 esittää vuokaavion keksinnön mukaisesta menetelmästä, joka toteutetaan keksinnön mukaisen matkaviestinjärjestelmän avulla. Menetelmän toiminta alkaa vaihees-10 ta 401. Aloituksen jälkeen otetaan 402 tutkittavaksi tilaajan tunnus. Tämä tutkiminen voi tapahtua matkaviestin-järjestelmän keskuksessa tai jossain muussa osassa. Tilaajan tunnusta tutkittaessa siitä poimitaan 403 eroon osa, joka muodostaa varsinaisen keksinnön mukaisen indeksin. 15 Tämä osa voi olla jotkin määrätyt numerot tai bitit tilaajan tunnuksessa, aina esimerkiksi kaksi ensimmäistä numeroa tai kaksi ensimmäistä bittiä, tai kolmas ja neljäs numero tai vastaavat bitit. Tämän jälkeen keksinnön mukaisesti valitaan 404 kyseisen indeksin muodostavan tilaa-20 jän tunnuksen kyseisen osan eli indeksin perusteella sen osoittama säännöstö. Tätä on selostettu lähemmin kuvion 1 yhteydessä. Tämän jälkeen vaiheessa 405 tutkitaan, kuuluuko kyseinen tunnus mihinkään säännöstöön. Mikäli kyseinen . tunnus kuuluu 406 johonkin säännöstöön, niin vaiheessa 407 25 analysoidaan kyseinen tilaajan tunnus säännön i mukaisesti, jolloin (i= 1...N). Edelleen vaiheessa 408 tutkitaan, onko kyseinen sääntö mainitun säännöstön viimeinen sääntö. Mikäli ei ole, niin menetelmän suoritus palaa 409 vaiheeseen 407. Jos taas kyseinen sääntö on 410 säännöstön vii-30 meinen sääntö, niin vaiheessa 411 suoritetaan tarvittavat tilaajan tunnusta hyödyntävät jatkotoimenpiteet analysoinnin tulosten mukaisesti. Tämän jälkeen menetelmän suoritus loppuu vaiheessa 412. Vaihtoehtoisesti vaiheessa 405, mikäli todetaan, että kyseinen tunnus ei kuulu 413 mihinkään 35 säännöstöön, niin silloin siirrytään vaiheeseen 414. Sään- 12 103006 nostoihin kuulumattomia tunnuksia voivat olla esimerkiksi järjestelmässä käytettävät hätänumerot ja aliasnumerot. Vaiheessa 414 suoritetaan tunnusta hyödyntävät jatkotoimenpiteet tunnuksen käyttötarkoituksen mukaisesti. Kun 5 toimenpiteet on suoritettu, siirtyy menetelmän suoritus edelleen lopetukseen 412.

Piirustukset ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollistamaan keksinnön ajatusta. Yksityiskohdiltaan voi keksinnön mukainen matkaviestinjärjes-10 telmä vaihdella patenttivaatimusten puitteissa. Vaikka keksintöä onkin edellä selitetty lähinnä PMR-matkaviestin-järjestelmän yhteydessä, voidaan keksintöä käyttää muun-kinlaisissa matkaviestinjärjestelmissä.

Lisäksi on huomattava, että numeroavaruuden jako 15 keksinnön mukaisella tavalla voidaan toteuttaa kaikilla luvuilla esim. binääriluvuilla, desimaaliluvuilla jne. Binäärilukuja käytettäessä päättely on nopeampaa.

Claims (11)

13 103006

1. Matkaviestinjärjestelmä käsittäen: tunnuksilla (101) merkittyjä tilaajia, 5 yhden tai useamman matkaviestinkeskuksen, matkaviestinjärjestelmän käytössä olevan numeroava-ruuden, joka käsittää tilaajien tunnuksia (101, 103), matkaviestinjärjestelmän ollessa tunnettu siitä, että ennalta määrätty osa (104) kunkin tilaajan tunnuk-10 sesta (103) muodostaa indeksin (104), joka viittaa ennalta määrättyyn säännöstöön (106) , jota sovelletaan mainittuun tunnukseen (103), mainittu säännöstö (106) koostuu yhdestä tai useammasta säännöstä (108), 15 mainitut säännöt (108) määrittelevät suureita (111) , joiden perusteella numeroavaruuden ennalta määrättyyn osaan kuuluvia tilaajien tunnuksia (101, 103) tulkitaan ennalta määrätyllä tavalla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä 20 tunnettu siitä, että mainittu matkaviestinjärjes telmä on usean käyttäjäorganisaation yhteiskäytössä ja, että mainitusta numeroavaruudesta on jaettu matkaviestinjärjestelmän käyttäjäorganisaatioille numeroalueet • (301) siten, että käyttäjäorganisaation tilaajien tilaaja- 25 tiedot on sijoitettu hajautetusti matkaviestinjärjestelmän eri keskuksiin.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestelmä tunnettu siitä, että mainittu suure (111) kertoo matkaviestinjärjestelmässä käytettävän tilaajan tunnuksen 30 rakenteen.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen järjestelmä tunnettu siitä, että kyseiseen numeroavaruuden (105) osaan kuuluvat tilaajien tunnukset (101, 103) ovat rakenteeltaan yksikenttäisiä.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen järjestelmä 14 103006 tunnettu siitä, että kyseiseen numeroavaruuden osaan (105) kuuluvat tilaajien tunnukset ovat rakenteeltaan jaetut useaan ennalta määrättyyn kenttään, joita kenttiä tulkitaan kutakin erikseen.

6. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestelmä tunnettu siitä, että mainittu suure (111) kertoo matkaviestinjärjestelmän numeroavaruuden kyseisen osan käyttötarkoituksen.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen järjestelmä 10 tunnettu siitä, että mainittu numeroavaruuden osa (105) on tarkoitettu matkaviestinjärjestelmän käyttäjäorganisaatioiden normaalien tilaajien tunnusten käyttöön.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen järjestelmä tunnettu siitä, että mainittu numeroavaruuden osa 15 (105) on tarkoitettu matkaviestinjärjestelmän käyttöön erikoisnumerolta tai erikoistoiminteita (109) varten.

9. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestelmä tunnettu siitä, että mainittu suure (111) kertoo matkaviestinjärjestelmässä käytettävän päättelymenetelmän 20 tilaajatietokannan sijainnin (302) selvittämiseksi tilaa jan tunnuksesta.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen järjestelmä tunnettu siitä, että mainittu tilaajatietokannan *'.* sijainti (302) päätellään epäsuorasti (301) tilaajan tun- 25 nukseen ennalta määrätyllä tavalla sijoitetun indek-siosoittimen (34) avulla.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen järjestelmä tunnettu siitä, että mainittu tilaajatietokannan sijaintitieto (302) haetaan mainitun indeksiosoittimen 30 avulla mainitun indeksiosoittimen arvojen perusteella muodostetusta taulukosta (kuvio 3). 15 103006