FI102465B - Laite puun hienontamiseksi - Google Patents

Description

102465

Laite puun hienontamiseksi

Keksinnön tausta Tämä keksintö liittyy hienonnuskoneeseen ja tarkemmin määritelty-s nä iskuroottorikoneistoon suuren halkaisijan omaavien puutuotteiden ja kantojen pienentämiseksi kooltaan.

Iskumurskaimet malmin hienontamiseksi ja luokittelemiseksi käyttämällä iskuroottoria suurten malmikappaleiden alkuhienonnuksen aikaansaamiseksi ovat tunnettuja tekniikan tasossa (ks. P. M. Francisin US-patentti 10 3 887 141). Francis tuo esille yhdessä vaipassa olevan jyrsimen. Vaipassa sijaitsevaan primaariseen hienonnuskammioon syötetään raakamalmia, joka vaihtelee partikkelikooltaan ja sisältää halkaisijaltaan 30 cm kappaleita. Primaarisen hienonnuskammion sisään on sijoitettu iskuroottori, ja se on kiinnitetty käyttömoottorin jättöakseliin. Iskuroottorin kehälle on asennettu useita 15 pitkänomaisia vasaratankoja. Nämä vasaratangot on suunnattu iskuroottorin pyörimisakselin suuntaisiksi. Roottori on sijoitettu niin, että painovoiman vaikutuksesta putoava malmi suunnataan suoraan vasaratankoja vasten ja lyödään primaarisen hienonnuskammion sivuja vasten.

Francis-tyyppisten jauhentavien jyrsinten soveltaminen puujättee-20 seen on myös tunnettua (ks. C. L. Deisterin US-patentti 4 151 959). Deisterin patentti tuo esille iskujauhentimen, jossa on samankeskisesti hienonnuskammion sisällä sijaitseva roottori. Roottorissa on useita yleisesti säteittäisesti ulottuvia iskuteriä. Terien säteittäinen kulma suurenee roottorin akselia pitkin, jotta annettaisiin jokaiselle teristä kaltevuus roottorin aksiaalisessa suunnas-25 sa. Kappaleiden ruuvimainen pyörimistoiminta, kun niitä lennätetään ja kim-mautetaan primaarisessa hienonnuskammiossa, aikaansaa nopeamman jau-hennustoiminnan kuin Francis-tyyppiset jauhennusjyrsimet. Ruuvimainen pyörimistoiminta vaatii myös vähemmän voimaa kuin Francisin jyrsin.

Aikaisemman lajin jauhennusjyrsimet ovat tehottomia hienontamaan .. 30 pölkkyjä, koska puu ei ole riittävän kovaa murskautumaan, ts. puun kimmoi suus vaatii leikkaavaa ja jauhavaa vaikutusta. Vaikka sen enempää Francisin kuin Deisterinkään jyrsimet eivät kykene pienentämään puutukkeja kooltaan, Deisterin ruuvijyrsintä on käytetty pyörivänä puuhakkurina pölkkyjen hienontamiseksi. Rawlings Construction Co. of Montana markkinoi pyörivää puuhak-35 kuria, joka käyttää kartiomaista roottoria pitkänomaisten puutuotteiden koon pienentämiseksi. Käyttämällä alasinta pyörivän hakkurin edessä Rawiingsin 2 102465 kartiomainen roottori kykenee leikkaamaan ja jauhamaan pölkynkappaleita roottorin jokaisen kierroksen aikana.

Rawlingsin roottorin terien suureneva säteittäinen kulma pyrkii siirtämään ainetta, johon vaikutetaan, yleisesti ruuvimaiseen pyörimisliikkeeseen.

5 Koska pölkkyjä syötetään yleisesti tehokkaimmin pyörivään puuhakkuriin kolmen metrin tai suuremmissa pituuksissa ja suunnassa, jossa pölkyn pituusakseli on roottorin säteittäisakselin suuntainen, roottorin terien ruuvikierteinen toiminta siirtää tukin pään, johon vaikutetaan, roottorin toimesta hienonnus-kammion yhtä nurkkaa kohti. Hienonnettava pölkky pyrkii tämän vaikutuksesta 10 siirtymään pystystä suorasta asennosta vaakasuoraan asentoon usein aiheuttaen silloittumistyyppisen tukkeutuman, kun pölkyn pituus sopii roottori-vaipan leveyteen, ts. pölkky muodostaa sillan roottoriin ja estää lisämateriaalin pääsemisen roottorin teriin. Tämä on erityisesti ongelmana, kun käsitellään halkaisijaltaan suuria puutuotteita, esim. 60 cm -100 cm, sen pitkän seisokki-15 ajan takia, joka vaaditaan juuttuneiden kappaleiden poistamiseksi, jotka ovat suuria ja painavia. Myös ilman tukkeutumista tapahtuu roottorin terien epätasaista kulumista.

Keksinnön yhteenveto

Nykyisessä tekniikan tasossa esiintyvien laitteiden tunnettuihin 20 tyyppeihin liittyvien edellä mainittujen epäkohtien valossa esillä oleva keksintö muodostaa repijän/murskaimen halkaisijaltaan suurten puutuotteiden pienentämiseksi kooltaan. Tällaisena yleisenä tarkoituksena esillä olevassa keksinnössä, jota jäljempänä selostetaan yksityiskohtaisemmin, on muodostaa repi-jä/murskain, joka ei tukkeudu hienonnettaessa puutuotteita.

25 Tämän saavuttamiseksi esillä oleva keksintö käsittää laitteen puun hienontamiseksi leikkaamalla, joka laite käsittää vaipan, jonka sisään on sijoitettu hienonnusontelo; iskuroottorin, joka on asennettu pyörimään vaipassa pyörimisakselin ympäri; käyttövälineet roottorin pyörittämiseksi; syöttövälineet ontelon sisään; useita hienonnusteriä, jotka on asennettu roottoriin; ja ulos-30 menovälineet hienonnettujen hiukkasten poistamiseksi ontelosta, keksinnön « '· ollessa tunnettu siitä, että useat roottoriin asennetut hienonnusterät on sijoi tettu muodostamaan vastakkaisesti suunnattuja ruuvimaisia terärivejä, joista kukin on samankeskinen pyörimisakselin kanssa.

Hienonnusterät, joita tässä nimitetään iskuvasaroiksi, on järjestetty 35 iskuvasararivien ryhmiin, jotka on suunnattu kulmaa iskuroottorin pyörimisakselin suhteen. Jokaisessa iskuvasararyhmässä on yksi rivi vasaroita, joilla on 3 102465 säteittäiset kulmat, jotka suurenevat roottorin pituusakselia pitkin roottorin pituussuunnassa, ja toinen vastakkainen rivi vasaroita, joilla on säteittäiset kulmat, jotka pienenevät roottorin pituusakselin suunnassa roottorin pituussuunnassa. Roottori on sijoitettu niin, että painovoiman vaikutuksesta sisäänsyöt-5 tökourun läpi putoava pitkänomainen puutuote tai kanto suunnataan iskuvasa-roita vastaan, ja lyödään roottorin pyörimissuunnassa eteenpäin alasinta vasten, joka on muodostettu hienonnuskammion toista sivua pitkin. Iskuvasa-rajärjestely aikaansaa puutuotteen sen osan leikkaamisen, johon vasaroiden rivi tarttuu. Iskuvasaroiden vastakkaisten rivien kunkin sarjan toiminta puu-10 tuotteeseen pitää puutuotteen yleisesti vaakasuunnassa ja pystysuunnassa sijoitettuna sen sisääntulokohdassa täten välttäen silloittumisen aiheuttaman tukkeutumisen ja iskuvasaroiden epätasaisen kulumisen. Hienonnettu puutuote pakotetaan ristikolle, joka sijaitsee kammion pohjan ympärillä. Jatkuva iskuroottorin pyöriminen jauhaa ja puristaa leikattuja puutuotteen kappaleita 15 ristikon aukkojen läpi haluttuun kokoon.

Esillä oleva keksintö on parempi kuin Rawlingsin, kun on kysymys tukkeutumispyrkimyksestä, kun hienonnetaan halkaisijaan suurehkoja puutuotteita, samalla kun yhä saadaan Deisterin leikkuuvaikutuksen etu. Esillä olevan keksinnön iskuvasaroiden järjestely vastakkaisten rivien ryhmiin antaa 20 tulokseksi pölkyn pyrkimyksen jäädä samaan asentoon suhteessa roottoriin, kuin se asento, jossa se ensiksi saapui hienonnuskammioon, alasinta vasten, samalla kun iskuvasarat leikkaavat puuta.

Tämä yhdessä keksinnön muiden tehtävien kanssa ja erilaisten uutuusominaisuuksien kanssa, jotka ovat tunnusomaisia keksinnölle, esite- φ 25 tään erityisesti patenttivaatimuksissa, jotka ovat ohessa ja muodostavat tämän selostuksen osan. Keksinnön, sen toiminnallisten etujen ja sen käytöillä saavutettujen erityisten päämäärien paremmaksi ymmärtämiseksi tulisi tutustua oheisiin piirustuksiin ja selostavaan osuuteen, jossa on kuvattu keksinnön parhaana pidetty sovellutusmuoto.

30 Piirustusten lyhyt selostus

Kuvio 1 on sivukuva esillä olevan keksinnön mukaisen repi-jän/murskaimen yhdestä sovellutuksesta.

Kuvio 2 on sivuleikkauskuva repijästä/murskaimesta.

Kuvio 3 on oikaistu kaavamainen kuva esillä olevan keksinnön is-35 kuroottorista.

4 102465

Kuvio 4A on sivuieikkauskuva kuvion 2 ensimmäisestä roottoriloh- kosta.

Kuvio 4B on sivuieikkauskuva kuvion 2 keskiroottorilohkosta.

Kuvio 4C on sivuieikkauskuva kuvion 2 viimeisestä roottorilohkosta.

5 Kuvio 5 on sivuieikkauskuva keksinnön toisesta sovellutuksesta.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Nyt viitataan kuvioihin yksityiskohtaisesti, joissa samoja osia on merkitty samoin numeroin ja joissa on esitetty keksinnön sovellutusmuoto 1, joka käsittää repijän/murskaimen, jossa on pyörivä koneisto, halkaisijaltaan 10 suurten puutuotteiden ja kantojen pienentämiseksi kooltaan. Esillä olevassa keksinnössä on vaippa 10, jossa on yläosa 11, pohja 12, etuosa 13, takaosa 14 ja kaksi sivua 15 ja käyttömoottori 5. Hienonnuskammio 25 on sijoitettu keskeisesti vaipan 10 sisään. Alaspäin viettävä sisäänsyöttökouru 20 on liitetty hienonnuskammioon 25 ja tarkoitettu syöttämään halkaisijaltaan suuria 15 puupölkkyjä, kantoja tai muita puutuotteita kuten puhelinpylväitä, paaluja, ratapölkkyjä, palkkeja ja pilareita hienonnuskammion 25 sisälle. Asennettuna hienonnuskammion 25 sisälle on iskuroottori 50. Roottori 50 on kannatettuna akselilla 85, joka ulottuu poikittain hienonnuskammion 25 poikki, menee vaipan sivujen 15 läpi ja on sovitettu laakereille (ei esitetty), jotka on kiinnitetty 20 pultein tukilevyihin 86, joka on kiinnitetty pultein vaipan sivujen 15 ulkosivuun. Akselin 85 ulkoneva pää 87 on toiminnallisesti liitetty käyttömoottoriin 6, joka antaa pyöritysvoiman akseliin 85.

Iskuroottori 50 muodostuu useista aksiaalisesti vierekkäisistä, kiekkomaisista lohkoista 51. Kun laajentuvat lukkorenkaat (ei esitetty) ovat asen-25 nettuina akselille 85, ne liittävät roottorin ulkopuoliset lohkot 52, 54 akseliin 85. Kunkin lohkon 51 runko 60 on muodoltaan yleisesti nelisivuinen ja hitsattu kuhunkin viereiseen lohkoon 51. Lohkojen 51 sivupinnat on hiottu ehdottoman tasaisiksi, ja tuloksena oleva kitka viereisten lohkojen 51 sivupintojen välillä auttaa pitämään roottorilohkoja 51 pyörimässä yhdessä ilman liukumista ja : 30 myös muodostaa kunkin lohkon keskeisen säteittäisen akselin aukon 55 täy dellisen samassa linjassa olemisen. Jokainen lohko 51 on mahdollisimman leveä. Tässä sovellutuksessa on esitetty 152 cm roottoripituuden sovellutus, joka sisältää viisi aksiaalista lohkoa 51, joista jokainen on 30 cm leveä. Keksinnön tässä sovellutuksessa jokaisessa aksiaalisessa lohkossa 51 on päärunko 35 60 ja neljä yleisesti säteittäisesti ulottuvaa iskuvasaraa 62 kehän 57 ympärillä. Iskuvasarat 62 .muodostavat myös istukkaosan 64 iskijälevylle 110. Jokaises- 5 102465 sa iskuvasarassa 62 on kaksi kierteitettyä reikää 63 iskijälevyjen 110 kiinnittämiseksi pulteilla kahden vastaavan reiän 113 avulla vasaran 62 etupintoihin 65. Vasaran 62 etupinnat 65 on määritelty sinä sivuna, joka on iskuroottorin 50 pyörimisen vastapäiväisessä suunnassa, kuten on esitetty kuvioissa 1-5.

5 Jokainen iskijälevy 110 on kiinnitetty vasaran etupintaan 65 pultin 114 välityksellä, joka on pistetty kunkin iskijälevyn reiän 113 läpi vastaavaan iskuvasaran reikään 63. Pultinreiät 113 ja 63 on sijoitettu mahdollisimman alhaalle vasaralle 62, ts. lähelle aksiaalista lohkon päärunkoa 60. Pultit 114 on kierteitetty, ja niitä pidetään paikallaan niiden kierteiden yhteistoiminnalla vasaran reiän 10 63 kierteiden kanssa. Vaihtoehtoisesti jokaista pulttia 114 voitaisiin pitää paikallaan vasaran 62 takasivulla 66 olevan mutterin 115 välityksellä.

Aksiaaliset lohkot 51 on sovitettu niin akselin 85 ympärille, että is-kuvasarat 62 on muodostettu iskuvasaroiden rivien 68, 69 ryhmiin 67 ja suunnattu kulmaan iskuroottorin 50 vastapäivään pyörimisen akselin suhteen. Is-15 kuvasaroiden 62 jokaisessa ryhmässä 67 on yksi pitkittäinen iskuvasaroiden 62 rivi 68, joissa on säteittäiset kulmat, jotka kasvavat roottorin pituusakselia pitkin roottorin 50 aksiaalisessa suunnassa, ja toinen vastakkainen iskuvasaroiden 62 rivi, jolla on säteittäiset kulmat, jotka pienenevät roottorin pituusakselia pitkin roottorin 50 aksiaalisessa suunnassa. Kasvamisen tai pienenemi-20 sen säteittäinen kulma, joka muodostaa parhaimman leikkaamisen, on 15 astetta. Kun roottorin pituus kasvaa, säteittäinen kulma voi pienetä noin 10 asteeseen. Maksimaalinen säteittäinen kulman vaihteluväli näyttää olevan 5-25 astetta.

Ryhmien 67 ja rivien 68, 69 tämä järjestely on kuvattu kaavamai-' 25 sesti kuviossa 3. Roottorin lohkomuodon paremmaksi ymmärtämiseksi kuviot 4A - 4C kuvaavat esillä olevan viiden lohkon sovellutuksen kahta päätelohkoa 52 ja 54 sekä keskilohkoa 53, ja niitä tulisi tutkia kuvioon 3 liittyen. Toista ja neljättä lohkoa ei ole esitetty. Ensimmäinen lohko 52 on kuviossa 2 täysin näkyvä lohko 51.

.. 30 Roottori 50 on sijoitettu keskeisesti hienonnuskammion 25 sisään, niin että painovoiman vaikutuksesta sisäänsyöttökourun 20 läpi putoava pitkänomainen puutuote tai kanto suunnataan iskijälevyjä 110 vasten, jotka on kiinnitetty iskuvasaroihin 62, ja lyödään roottorin pyörimissuunnassa eteenpäin alasinta 70 vasten, joka on muodostettu hienonnuskammion 25 ylempää 35 etuosaa 33 pitkin. Alasimen 70 takapintaan 77 on kiinnitetty kulutuslevy 78. Esillä olevan keksinnön iskuvasarajärjestely leikkaa puutuotteen sen osan, jo- 6 102465 hon iskuvasaran iskijälevyt 110 ja alasinpohja 71 ovat tarttuneet. Esillä olevan keksinnön nimellisellä 152 cm roottorilla iskuroottori 50 pyörii nopeudella 400 kierrosta minuutissa. Tämä muodostaa 1600 vasararivi-iskua puutuotteeseen minuutissa. Tämän vaikutuksena on, että iskuvasaroiden 62 vastakkaisten ri-5 vien 68, 69 toiminta kussakin ryhmässä 67 puutuotteeseen pitää puutuotteen yleisesti sijoitettuna pystysuunnassa ja vaakasuunnassa samassa suhteellisessa kohdassa, jossa se alunperin saapui, täten välttäen tukkeutumisen ja epätasaisen kulumisen iskuvasaroiden kulutuslevyissä 110.

Hienonnuskammiossa 25 on yläosa 30 ja alaosa 40. Roottorin ak-10 seli 85 on sijoitettu vaakasuoraan ja keskeisesti yläosan ja alaosan 40 väliin poikittain ulottuen hienonnuskammion 25 poikki. Ylemmällä hienonnuskammi-on osalla 30 on nelisivuinen monikulmiomuoto ja siinä on yläosa 31, pohja 32, etuosa 33 ja takaosa 34 ja kaksi sivua 35. Yläosa 31 avautuu ja on yhdistetty sisäänsyöttökourun pohjaan 21. Iskuroottorin 50 lohkohalkaisija iskijälevyn 15 yläosasta 111 vastakkaiseen iskijälevyyn 111 on hieman pienempi kuin hienonnuskammion yläosan 30 pituus etuosasta 33 takaosaan 34. Kuten edellä todettiin, yläosassa on alasin 70, joka on muodostettu hienonnuskammion 25 ylempää etuosaa 33 pitkin. Alasin 70 toimii vastapainona ja leikkuupinta-apuna roottorille 50. Koska puu on niin kimmoisaa, alasimen 70 täytyy olla 20 ehdottoman kiinteä pinta. Tässä sovellutuksessa alasin 70 on tehty teräksestä ja on 30 cm paksu ja suunnilleen 152 cm leveä. 2,5 cm paksuinen kulutuslevy 78 on kiinnitetty alasimen 70 takapintaan. Iskuroottorin 50 pyörimissuunta on vastapäivään alasinta 70 kohti. Puutuotetta heitetään alasimen kulutuslevyä 78 vasten iskijälevyillä 110. Alasimeen tukeutuva kulutuslevy 78 pitää sitten ‘ 25 hetkellisesti puutuotetta paikallaan, samalla kun iskevät vasaralla varustetut iskijälevyt 110 leikkaavat osia puutuotteesta, kuten iskijälevyt 110 alasimen 70 pohjan 71 luona ja kulutuslevyn 78 luona. Alasimen pohjassa 71 on pieni pystysuora laippa 72 kummallakin sivulla 73. Laipat 72 tunkeutuvat vaipan etuosan 13 läpi ja ne on yhdistetty vaipan etuosaan 13 varokepulttien 74 30 avulla. Tämän järjestelyn etuna aikaisemman lajin laitteisiin nähden on, että k ' murtunut pultti 74 voidaan poistaa helposti. Aikaisemman lajin laitteissa taval lisesti varokepultit viety alasinlevyn 70 sivun 73 sisään.

Hienonnuskammion yläosan takaseinän 34 poikki on kiinnitetty kiilan muotoinen pala 38, jolla on nelisivuinen poikkileikkaus. Kiilan 38 tarkoituk-35 sena on pitää pölkkyjä siten, että niitä ei lyödä iskuvasaroiden riveihin 68, 69 niiden pyörimisjakson pystysuoralla ylöspäin olevalla osuudella ja ettei niitä 7 102465 heitetä takaisin ulos sisäänsyöttökourusta 20. Nelisivuinen muoto eliminoi "materiaalikuoren" kerrostumista.

Hienonnuskammion alaosalla 40 on myös yleisesti nelisivuinen monikulmiomuoto ja siinä on yläosa 41, pohja 42, etuosa 43, takaosa 44 ja 5 kaksi sivua 45. Alaosan yläosa 41 avautuu ylöspäin ja muodostaa yläosan pohjan 32. Kaarevoitu ristikkorakenne 90, joka muodostuu kehyksestä 98 ja ristikkosisäkkeestä 99, on sijoitettu iskuroottorin 50 alakehää 57 pitkin halutun kokoisen hienonnetun aineen läpi menemistä varten. Ristikko 90 on yhdistetty toisesta päästä 91 ylemmän ja alemman osan etuseinien 33, 43 likimääräi-10 seen yhtymiskohtaan juuri alasimen 70 alapuolelle, ja sen toinen pää 92 ylemmän ja alemman osan takaseinien 34, 44 likimääräiseen yhtymiskohtaan. Kun puutuotetta leikataan, hienonnettua puutuotetta työnnetään ristikolle 90. Pyörivä iskuroottori 50 puristaa hienonnettua puutuotetta ristikon 90 läpi. Hienonnetun puutuotteen ylijäämä, joka ei mene ristikon 90 läpi, palautetaan is-15 kuriveiliä 68, 69 hienonnuskammion yläosaan 30. Yli jäävä puutuote heitetään sitten kiilan alasivua 39 vasten ja sitten jälleen alasinta 70 vasten ja kulutusle-vyä 78 vasten lisähienonnusta varten. Ristikko 90 on yhdistetty takapäästä 92 poistettavalla saranapultilla 93. Ristikon etupää 91 on yhdistetty kahdella poistettavalla varokepultilla 94. Vakavan tukkeutumisen tapauksessa varoke-20 pultit 94 murutuvat täten päästäen ristikon 90 ja estäen ristikon ja iskuroottorin 50 vaurioitumisen. Pultit 93 ja 94 ovat poistettavia, jotta mahdollistettaisiin ris-tikkosisäkkeen 90 poistaminen ja uudelleen asentaminen vastakkaisen suuntaiseksi. Koska ristikkosisäkkeen reiät (ei esitetty) kuluvat edestä taakse olevassa suunnassa, vastakkaiseksi kääntämisellä vältetään tarve koko ristikon 1 25 90 välittömästä vaihtamisesta kulumisen takia. Tämän järjestelyn mukaiset ristikot 90 kestävät kaksi kertaa kauemmin.

Vaikka esillä oleva keksintö on suunniteltu etupäässä käytettäväksi halkaisijaltaan suurten puutuotteiden yhteydessä, sitä voidaan käyttää myös muiden tyypillisten jauhettavien aineiden yhteydessä. Kun jauhettavia aineita 30 kuten raudoitustangoilla varustettua betonia on hienonnettava, esillä olevassa * keksinnössä voi olla kaksi lisävarustetta lisättynä. Kuten voidaan nähdä kuviosta 5, lehtijousi 75 on kiinnitetty vaakasuoraan alasimen etupinnan 76 poikki ja kiinnitetty vaipan etuosaan 13. Alasimen takapinnassa 77 on kulutuslevy 78, jota vasten jauhettavaa ainetta vasaroidaan. Levyjousen 75 käyttäminen 35 mahdollistaa alasimen taipumisen erityisen kovien aineiden hienontamisen aikana ja täten pienentää tukkeutumisen mahdollisuutta. Keksinnön ristikkoa 90 8 102465 on myös muutettu, erityisesti hienonnettaessa raudoituksilla varustettua betonia, jotka itse eivät sovi hienonnettavaksi ja täytyy poistaa jauhentimesta. Betoni ja raudoitukset erotetaan olennaisesti vasaroimistoiminnalla, kuten edellä on selostettu. Jos käytetään samaa ristikkoa kuin puutuotteiden kanssa, rau-5 doitukset tukkisivat melkein heti ristikkosisäkkeen 99. Puun hienonnusristikko-kokonaisuus 90 on sen vuoksi korvattu osittaisella ristikkokokonaisuudella, joka on sijoitettu hienonnuskammion alaosan 40 etuosaan 43. Ristikkosisäkkeen aukot 96 (ei esitetty) ovat pitkänomaiset pituusakselin ollessa iskurootto-rin pyörimissuunnassa. Jousijärjestelmä 100 on asennettu ristikkokokonaisuu-10 den ja etuseinän 43 väliin. Jousijärjestelmä 100 on liitetty osittaiseen ristikko-kokonaisuuteen pinnan 97 alle, ja se aikaansaa taipumista, kun raudoituste-räkset kulkevat läpi, täten olennaisesti pienentäen tukkeutumisen mahdollisuutta.

Edellä selostetuissa sovellutuksissa aksiaalisissa lohkoissa 51 on 15 edullisesti massiivinen päärunko 60, joka on valmistettu massiivisesta teräsrakenteesta. Tavanomaisia ilman sisäänottovälineitä käytetään hienonnuskammion sisällä.

On ymmärrettävä, että edellä mainitut sovellutukset ovat pelkästään soveltamista kuvaavia. Alan ammattilaiset voivat keksiä helposti muita sovel-20 lutuksia, jotka soveltavat keksinnön periaatteita ja jäävät sen hengen ja puitteiden alueelle.

Claims (13)

1. 9 102465
2. 1. Laite puun hienontamiseksi leikkaamalla, joka laite käsittää vaipan (10), jonka sisään on sijoitettu hienonnusontelo (25); iskuroottorin (50), 5 joka on asennettu pyörimään vaipassa (10) pyörimisakselin ympäri; käyttövälineet (5) roottorin (50) pyörittämiseksi; syöttövälineet (20) ontelon (25) sisään; useita hienonnusteriä (62), jotka on asennettu roottoriin (50); ja ulosmenoväli-neet (99) hienonnettujen hiukkasten poistamiseksi ontelosta (25), tunnettu siitä, että useat roottoriin (50) asennetut hienonnusterät (62) on sijoi-10 tettu muodostamaan vastakkaisesti suunnattuja ruuvimaisia terärivejä (68, 69), joista kukin on samankeskinen pyörimisakselin kanssa.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että käyttömoottori (5) on toiminnallisesti yhdistetty pyörittämään roottoria (50).
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, 15 että jokainen terä (62) määrittelee iskupinnan (110), joka on samassa linjassa ruuvimaisen rivin (68, 69) ruuvikulman kanssa, johon se kuuluu, jolloin jokaisen rivin (68, 69) kaikkien terien (62) iskupinnat (110) yhdessä muodostavat olennaisesti jatkuvan ruuvi-iskupinnan, joka on samankeskinen pyörimisakselin kanssa.
5. 4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnet- t u siitä, että sisäänsyöttövälineet (20) ulottuvat olennaisesti roottorin (50) koko aksiaaliselle pituudelle ja on sijoitettu mahdollistamaan painovoiman vaikutuksen, jotta aiheutettaisiin puutuotteen suuntaaminen teriä (62) vasten.
6. 5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnet-25 tu siitä, että vastakkaisesti suunnatut ruuvirivit (68, 69) ovat toistensa peilikuvia.
7. 6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnet-t u siitä, että se käsittää alasimen (70), joka on sijoitettu ontelon (25) sisään aiheuttamaan terien (62) pois työntämän puun hetkellisen kiinnipitämisen ja 30 leikkaamisen jatkamalla terien (62) pyöritystä. ·* 7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnet- t u siitä, että se käsittää ristikkokokonaisuuden (99), joka on sijoitettu niin, että hienonnettu puutuote pakotetaan ristikkokokonaisuuden (99) päälle ja roottorin (50) pyöriminen jauhaa ja pakottaa tuotteen ristikkokokonaisuuden 35 (99) läpi, ja että ristikkokokonaisuus (99) on poistettavissa. 10 102465
8. 8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnet-t u siitä, että ainakin neljä erillistä ruuviriviä (68, 69) on sijoitettu tasaisesti roottorin (50) ympärille.
9. 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että 5 ruuvirivit (68, 69) eivät kehän suunnassa ole limittäin ja jokainen ulottuu olennaisesti roottorin (50) koko aksiaaliselle pituudelle.
10. 10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, t u n-n e 11 u siitä, että on ainakin neljä erillistä vuorottelevien vastakkaisten suuntausten ruuvimaisia rivejä (68,69).
11. 11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tun nettu siitä, että se käsittää kiilan muotoiset välineet (38), jotka on sijoitettu ontelon (25) sisään estämään puuta tulemasta roottorin (50) lyömänä ulos si-säänsyöttövälineiden (20) läpi.
12. 12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tun-15 n e 11 u siitä, että rivit (68,69) ovat toisistaan erillisiä.
13. 13. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että kussakin terässä (62) on leikkuupinta, joka on suunnattu roottorin (50) pyörimissuuntaan. 11 102465 Patenkrav