FI102423B - Kuvalevyn pyörivän lukulaitteen tasapainotusväline ja tasapainotusmene ttely - Google Patents

Description

1 102423

Kuvalevyn pyörivän lukulaitteen tasapainotusväline ja tasapainotusmenettely -Balanseringsmedel i en roterande avläsningsdon för avbildsblad och balanserings-förfarande 5

Keksintö koskee lisävälinettä laitteeseen, jolla luetaan stimuloitavalle kuvalevylle röntgensäteilyllä tai vastaavalla otettua latenttia kuvaa, laitteen käsittäessä: rumpu-elimen, jossa on kovera sylinterinmuotoinen kehäpinta; pyörityselimet rumpuelimen pyörittämiseksi mainitun kehäpinnan akselinjan ympäri sellaisella nopeudella, että 10 rumpuelimen sisäpuolella koveraa kehäpintaa vasten sijaitseva taipuisa kuvalevy pysyy oleellisesti mainitun kehäpinnan muodossa; valolähteen stimuloivan valon kohdistamiseksi kuvalevyyn, valodetektorin emittoituvan valon ilmaisemiseksi sekä elimet stimuloivan valon ja valodetektorin liikuttamiseksi kuvalevyn suhteen mainitun akselilinjan suunnassa. Keksintö koskee myös menetelmää, jota noudattaen keksin-15 nön mukaisella lisävälineellä saadaan rumpuelin tasapainotettua kullekin kuvalevylle.

Röntgenkuvauksessa käytetään yleisesti sellaisia kuvalevyjä, joihin röntgensäteilyn vaikutuksesta syntyy latentti kuva. Tämä latentti kuva luetaan röntgenkuvan valo-tuksen jälkeen kohdistamalla levyyn kohta kohdalta stimuloiva valonsäde, jonka 20 vaikutuksesta syntyy latentin kuvan aktivoima emissiovalo, joka puolestaan tunnistetaan detektorilla ja muunnetaan sähköiseen asuun sen edelleenkäsittelyä varten. Tällaisen kuvalevyn latentin kuvan lukemiseksi on ehdotettu lukuisia erilaisia luke-mismenetelmiä ja lukemislaitteita. Tällaisia kuvalevyn lukuun soveltuvia menetelmiä ja laitteita on kuvattu esim. julkaisuissa JP-59-7945 ja US-4 829 180. Näiden : * 25 julkaisuiden mukaan kuvalevy on sijoitettu sylinterin päälle kuvapinta ulospäin ja kuvalevyä luetaan sylinterin ulkopuolelta pistemäisellä lukuvälineellä, joka sisältää stimuloivan säteen ja emittoidun säteilyn detektorin. Lukemisen aikana sylinteriä pyöritetään akselilinjansa ympäri, millä saadaan aikaan kuvalevyn yksi skannaus-suunta kun taas toinen sylinterin akselinsuuntainen skannaussuunta saadaan aikaan 30 joko liikuttamalla lukupäätä tai sylinteriä pyörimisakselin suunnassa. Näissä julkai-suissa ei ole lainkaan kuvattu sitä, kuinka kuvalevy saadaan kiinnitettyä sylinterin ulkopinnalle. Artikkelissa Hildebolt, Vannier: "PSP-Photostimulable Phosphor Dental Radiography" - Washington University School of Medicine, St. Louis, Missouri (Internet => HTTP:// IMACX. WUSTL. EDU / PSP / psp.HTML, Jan 09 35 1996) on kuvattu vastaava kuvalevyn lukemistapa, mutta siinä on lisäksi selostettu, että kuvalevyn pohja muodostuu ohuesta metallilevystä, joka magneettisesti tarttuu sylinterin ulkopinnalle. Tällaisen magneettisen tartunnan luotettavuus ei ole kovin hyvä ainakaan, jos sylinteriä pyöritetään edes jossain määrin kohtuullisella nopeu- 2 102423 della. Tämän lisäksi kuvalevyn metallinen pohja tekee siitä erittäin jäykän, jolloin sen muotoutuminen sylinterin päälle on epävarmaa ja irtoamisriski sylinterin pyörityksen aikana kasvaa edelleen. Näin ollen näiden kuvattujen järjestelyjen haittapuolena on suuri riski, että kuvalevy irtoaa ja tästä syystä niisä pitää käyttää sylinterillä 5 pientä pyörimisnopeutta, joka taas johtaa siihen, että kuvalevyn lukeminen on kohtuuttoman hidasta.

Hakijan aikaisemmassa ei-julkisessa FI-patenttihakemuksessa 960451 on kuvattu järjestely, jossa kuvalevy sijoitetaan pyöritettävän sylinterin tai rumpuelimen sisä-10 puolelle siten, että kuvapinta tulee sisällepäin ja on muotoutunut koveraksi sylinte-ripinnaksi. Kuvalevy luetaan sylinterin ja siten kuvalevyn sisäpuolella sen koveraan kuvapintaan kohdistetulla ja sylinterin pyörintäakselilinjan suunnassa liikkuvalla lu-kuvälineellä, joka sisältää stimuloivan säteen antavan säteilylähteen ja kuvalevystä emittoituneen säteilyn detektorin. Tämä järjestely mahdollistaa huomattavasti suu-15 remmat lukunopeudet kuin edellä mainittujen julkaisuiden mukaiset järjestelyt, kos ka sylinteriä ja siten kuvalevyä voidaan pyörittää suurella nopeudella. Itse asiassa suuri kehänopeus pitää kuvalevyn tarkasti ympyräsylinterin muodossa keskipakoisvoiman painaessa sitä rumpuelimen sisäpintaa vasten. Suurella kehänopeudella ja siten kierrosluvulla on kuitenkin haittavaikutuksena se, että pienetkin rumpuelimen 20 epäsymmetrisyydet ja kuvalevyn vaihtelevat koot ja/tai erilaiset painot aiheuttavat tärinää. Tärinä taas puolestaan huonontaa ainakin lukutarkkuutta ja voi aiheuttaa koko laitteen vaurioitumisen.

Keksinnön ensisijaisena tavoitteena on siten saada aikaan lisävälineet, jotka voidaan 25 asentaa sellaiseen lukulaitteeseen, jossa kuvalevy asetetaan pyöritettävän sylinterin sisäpuolelle ja joilla lisävälineillä saadaan eliminoitua laitteen tärinä sylinterin suurillakin kierrosluvuilla ja kehänopeuksilla. Keksinnön toisena tavoitteena on saada aikaan tällaiset lisävälineet, joilla tärinä voidaan estää sijoitettaessa lukulaitteeseen erikokoisia ja -painoisia kuvalevyjä. Keksinnön kolmantena tavoitteena on mahdol-30 listaa yksinkertaiset ja nopeasti tehtävät toimenpiteet, joilla edellä mainittu sovitus ‘: erikokoisia ja -painoisia kuvalevyjä varten on tehtävissä. Keksinnön neljäntenä ta voitteena on mahdollistaa tarvittaessa automaattinen asettelu eri kokoisia ja painoisia kuvalevyjä varten. Vielä keksinnön tavoitteena on saavuttaa edellä mainitut muut tavoitteet yksinkertaisella ja kustannuksiltaan edullisella tavalla.

35

Edellä kuvatut haittapuolet saadaan eliminoitua ja edellä määritellyt tavoitteet saavutetaan keksinnön mukaisilla lisävälineillä, joille on tunnusomaista se, mitä on määritelty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa sekä keksinnön mukaisella 3 102423 menetelmällä, joille on tunnusomaista se, mitä on määritelty patenttivaatimuksen 15 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön tärkeimpänä etuna on se, että sen mukaisilla lisävälineillä ja menetelmällä saadaan kuvalevyn luentaa varten kuvalevyn sisältävä pyöritettävä sylinteri tai 5 rumpuelin tasapainotettua yksinkertaisesti ja tarkasti luettavan kuvalevyn koosta ja painosta riippumatta. Tämä tarkoittaa sitä, että rumpuelimen ja kuvalevyn muodostama yhdistelmä tasapainotetaan aina yksilöllisesti, jolloin tärinää aiheuttavaa epätasapainoa ei esiinny. Tasapainotustarkkuus on lisäksi valittavissa laitteen konstruoinnin yhteydessä ja tällöin voidaan ottaa huomioon käytön aikana esiintyvien kuva-10 levyjen koot ja painot sekä sylinterin pyörintänopeus kuvalevyn lukemisen aikana.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti oheisiin kuvioihin viittaamalla.

Kuvio 1 esittää yleisesti ulkopäin ja aksonometrisesti kuvalevyn sellaista luenta-15 laitetta, jossa kuvalevy sijoitetaan pyöritettävän rumpuelimen sisäpuolelle ja luetaan rumpuelimen sisäpuolella koveraan kuvapintaan kohdistetulla lukuvälineellä. Luen-talaite sisältää keksinnön ensimmäisen toteutusmuodon mukaiset lisävälineet.

Kuvio 2 esittää poikkileikkausta kuvion 1 mukaisen luentalaitteen rumpuelimestä 20 pitkin kuvion 1 tasoa I-I.

Kuvio 3 A esittää poikkileikkausta kuvion 1 mukaisen luentalaitteen rumpuelimestä pitkin kuvion 1 tasoa II-II sisältäen elimet keksinnön mukaisen siirrettävän tasapai-notuskappaleen sijoituskohdan muuttamiseksi ensimmäiseen suuntaan.

: 25

Kuviot 3B-3C esittävät samassa kuvannossa kuin kuvio 3A siirrettävän tasapaino-tuskappaleen sijoituskohtaa muuttavien mainittujen elimien asentoa tasapainotus-kappaleen liikuttamiseksi toiseen suuntaan ja vastaavasti asentoa kuvalevyn lukemisen aikana.

30

Kuvio 4 esittää pitkittäisleikkausta kuvion 1 mukaisen luentalaitteen rumpuelimen yhdestä päästä pitkin kuvion 1 tasoa III-III.

Kuvio 5 esittää yleisesti ulkopäin ja aksonometrisesti kuvalevyn sellaista luenta-35 laitetta, jossa kuvalevy sijoitetaan pyöritettävän rumpuelimen sisäpuolelle ja luetaan rumpuelimen sisäpuolella koveraan kuvapintaan kohdistetulla lukuvälineellä. Luen-talaite sisältää keksinnön toisen toteutusmuodon mukaiset lisävälineet.

4 102423

Kuviot 6A-6B esittävät kaaviomaisesti rumpuelimen poikkileikkauksessa keksinnön mukaisen kiinteän tasapainotuskappaleen sijoituskohtaa sekä siirrettävän tasa-painotuskappaleen erilaisia sijoituskohtia kun rumpuelimen sisälle on sijoitettu erikokoisia ja -painoisia kuvalevyjä.

5

Kuvioissa 1 ja 5 on esitetty ulkoapäin laite, jolla luetaan stimuloitavalle kuvalevylle röntgensäteilyllä tai vastaavalla muulla säteilyllä otettua latenttia kuvaa. Tämä laite käsittää rumpuelimen 8, jossa on sisäpuolinen kovera sylinterin muotoinen kehäpin-ta 7. Kuvalevyn 1 lukemista varten se asetetaan rumpuelimen 8 sisäpuolelle 32 si-10 ten, että kuvalevy asettuu koveraa kehäpintaa 7 vasten. Lisäksi laite käsittää pyöri-tyselimet 20, joihin kuuluu moottori 22 ja joilla rumpuelintä 8 pyöritetään sylinterin muotoisen kehäpinnan 7 akselilinjan 3 ympäri. Rumpuelin 8 on normaalisti ympyrä-sylinteri tai ainakin sen sylinterin muotoinen kehäpinta 7 on ympyräsylinteri, jonka akselilinjan 3 ympäri rumpuelintä pyöritetään. Pyörityselimillä 20 rumpuelintä pyö-15 ritetään sellaisella nopeudella, että rumpuelimen sisäpuolella edellä kuvatulla tavalla sijaitseva taipuisa kuvalevy 1 puristuu kehäpintaa vasten ja pysyy oleellisesti kehä-pinnan muodossa. Tämä tarkoittaa sellaista kehänopeutta Rx, joka aikaansaa taipuisaan kuvalevyyn 1 riittävän keskipakoisvoiman puristaakseen kuvalevyn tarkasti kehäpintaa vasten. Keskipakoisvoima vastaa suuruudeltaan kuvalevyn massalle 20 arvoa vähintään 30 gn, mutta edullisesti vähintään 100 gn ja tyypillisesti noin 300 gn. Tällä tavoin taipuisa kuvalevy 1 saadaan pysymään tarkasti ympyräsylinte-rin muodossa ilman irtoamisongelmia. Itse asiassa edellä mainittu keskipakoisvoima pitää nimenomaan huolta siitä, että kuvalevy pysyy tässä halutussa muodossa.

25 Tämän lisäksi kuvalevyn lukulaite käsittää valolähteen 14 stimuloivan valon kohdistamiseksi kuvalevyyn 1 ja valodetektorin 17 kuvalevystä emittoituvan valon ilmaisemiseksi. Tätä valolähdettä 14 ja valodetektoria 17 ei tässä ole selostettu yksityiskohtaisemmin, koska keksintö ei koske niitä. Valolähdettä ja valodetektoria liikutetaan elimillä 27 kuvalevyn suhteen ja erityisesti mainitun akselilinjan 3 suunnassa 30 M yhteen suuntaan tai vastakkaiseen suuntaan tai molempiin suuntiin. Kuvioissa 1 ' ja 5 on esitetty laitteen sellainen toteutusmuoto, jossa valolähde 14 ja valodetektori 17 liikkuvat rumpuelimen sisäpuolella 32 ja esim. kelkassa 23a kiskoja 23b pitkin. Tällöin kuvalevyn 1 säteilyherkkä pinta 21 osoittaa pyörintäakselilinjaa 3 kohti. Tämä toteutusmuoto on edullinen siitä syystä, että tällöin valolähde 14 ja valodetek-35 tori 17 voidaan järjestää hyvin lähelle säteilyherkkää pintaa 21. Tällöin rumpuelin 8 voi olla läpinäkymätöntä materiaalia ja onkin yleensä edullisesti jotain tällaista lujaa mutta kevyttä ainetta. Periaatteessa kuvalevy 1 voitaisiin jäljestää kehäpintaa 7 vasten myös toisinpäin, ts. säteilyherkkä pinta 21 kehäpintaa 7 vasten. Tässäkin ta- 5 102423 pauksessa kuvalevy 1 pysyy rumpuelintä 8 pyöritettäessä erittäin tarkasti sylinterin muotoisena, kun rumpuelintä pyöritetään kehänopeudella Rx. Tässä tapauksessa kuitenkin rumpuelin 8 on muodostettava kuvalevyn lukemisessa käytettyjä stimuloivan säteilyn aallonpituuksia ja emittoituvan valon aallonpituuksia läpäisevästä 5 materiaalista, koska kuvalevyn lukemisen on tapahduttava rumpuelimen ulkopuolelta 30 sen seinämän läpi. Tällöin siis valolähde ja valodetektori liikkuvat rumpuelimen 8 ulkopuolella 30, mutta muutoin samalla tavoin kuin edellä on kuvattu. Tällä toteutuksella on kuitenkin se haittapuoli, että valolähteen ja valodetektorin etäisyys säteilyherkästä pinnasta 21 tulee suuremmaksi kuin edellä kuvatussa toteutusmuo-10 dossa, koska rumpuelimen 8 seinämäpaksuus asettuu väliin. Kummassakin edellä kuvatussa järjestelyssä valolähde ja valodetektori liikkuvat elimien 27 avulla akse-lilinjan 3 suunnassa M samalla, kun rumpuelin ja kuvalevy 1 pyörivät, jolloin kuvalevyn säteilyherkästä pinnasta 21 lukeminen tapahtuu spiraalimuotoisia juovia pitkin, mikä tarkoittaa kuvalevyn pinnalla vieri vieressä sijaitsevia luentajuovia.

15

Kuviossa 1 on kuvattu keksinnön mukaisten lisävälineiden yksinkertaisin järjestely. Keksinnön mukaiset lisävälineet käsittävät vähintään kaksi pyörivässä rumpuelimes-sä 8 sijaitsevaa tasapainotuskappaletta. Näistä kahdesta tasapainotuskappaleesta vähintään yksi, ts. kuviossa 1 tasapainotuskappale 5, on siirrettävissä rumpuelimen 8 20 tiettyä ympyräkehää C pitkin, joka sijaitsee rumpuelimen akselilinjaa 3 vastaan kohtisuorassa tasossa. Toinen tasapainotuskappale 4 on kiinteä ja on sijoitettu jäljempänä tarkemmin selostettavaan kohtaan rumpuelimen 8 kehälle. Nämä kaksi tasapainotuskappaletta 4 ja 5 sijaitsevat etäisyyden L4 ja L5 päässä akselilinjasta 3 ja erityisesti siirrettävä tasapainotuskappale 5 on liikutettavissa sitä ympyräkehää C pit-: 25 kin, jonka tämän tasapainotuskappaleen 5 sijoitusetäisyys L5 säteenä akselilinjan 3 ympäri muodostaa. Tällä järjestelyllä voidaan useimmissa tapauksissa riittävällä tarkkuudella kompensoida rumpuelimen rakenteellisista ominaisuuksista johtuvat painon epähomogeenisuudet samoin kuin kompensoida erikokoisten ja eripainoisten kuvalevyjen 1 aiheuttamat painon epähomogeenisuudet rumpuelimen 8 kehällä.

30 Keksinnön mukaisilla tasapainotuskappaleilla siis tasapainotetaan rumpuelimen ja ‘ kunkin yksittäisen kuvalevyn 1 yhdistelmä kuvalevyn luentaa varten siten, että rum- puelin pyörii R aina tasaisesti luennan aikana ilmenevillä kehänopeuksilla Rx.

Vähintään yhdellä kiinteällä tasapainotuskappaleella 4 kompensoidaan ensinnäkin 35 rumpuelimessä 8 olevien pysyvien epäsymmetrisyyksien, kuten kuvalevyn sisään-vienti-ja ulosvetoraon 51 ja/tai kuvalevyn sisäänvientivasteen 50 ym. vaikutuksia. Tämän lisäksi kiinteällä tasapainotuskappaleella 4 muodostetaan peruskompensointi kuvalevyjen 1 epäsymmetristä massaa vastaan rumpuelimen kehällä. Koska kuvale- 6 102423 vyt ja ainakin suurimmat ja siten raskaimmat kuvalevyt asettuvat pääpiirteittäin kuvalevyn sisäänvienti- ja ulosvetoraon 51 vastakkaiselle kehäpinnan osuudelle, kiinteä tasapainotuskappale 4 tai, mikäli tämä kiinteä tasapainotus on toteutettu fyysisesti useammilla kappaleilla, niiden painopiste tai massakeskipiste on sijoitettu 5 rumpuelimen kehän C kohtaan, joka on raskaimman n% j rumpuelimeen sijoitettavan kuvalevyn päiden 1 la ja 1 Ib välissä ja samalla tätä kuvalevyä vastapäätä, kuten on esitetty kuviossa 1 ja 2. Kuviossa 1 on esitetty yksinkertainen järjestely, jossa on fyysisesti vain yksi liuskamainen tai tankomainen kiinteä tasapainotuskappale 4, joka on sijoitettu rumpuelimen 8 materiaalin sisälle. Kuviossa 3A on esitetty toteu-10 tusmuoto, jossa on kaksi kiinteää tasapainotuskappaletta 4 ja 24 rumpuelimen kehän C eri kohdissa. Kuviossa 5 on esitetty toteutusmuoto, jossa on useita kiinteitä tasa-painotuskappaleita 4a-4e, jotka voivat kaikki olla sijoitettuna rumpuelimen materiaalin sisään tai joista osa voi olla liimattuna tai kiinnitettynä rumpuelimen 8 ulkopintaan esim. laitteen tilaajan käyttämien normaalista poikkeavien kuvalevykokojen 15 kompensoimiseksi. Näiden useiden tasapainotuskappaleiden 4a-4e yhdessä muodostama massakeskipiste sijaitsee rumpuelimen kehäsuunnassa edellä ja jäljempänä määritellyssä kohdassa. Tällä useista kiinteistä tasapainotuskappaleista 4a-4e muodostuvalla järjestelyllä voidaan kompensoida tarkemmin esim. rumpuelimen pituussuunnassa H muutoin ilmeneviä pysyviä epähomogeenisuuksia tai painoeroja. Tar-20 vittaessa voidaan siis käyttää joko yhtä kiinteää tasapainotuskappaletta 4, kahta tasapainotuskappaletta 4, 24 tai useampia tasapainotuskappaleita 4a-4e sen mukaan, kuinka epätasapainoa aiheuttavat tekijät ovat jakaantuneina rumpuelimen kehälle C ja pituudelle H.

25 Valmistusteknisesti kiinteät tasapainotuskappaleet 4, 24, 4a-4e, jotka ovat jotain suuritiheyksistä materiaalia, kuten lyijyä, voidaan järjestää rumpuelimen 8 materiaalin sisään siten, että ne sijoitetaan rumpuelimen sisäpinnan muodostavan alumiinisen tai muuta kevyttä materiaalia olevan hyvin ohutseinämäisen ympyräsylinterin 44 ulkopinnalle esim. liimalla, minkä jälkeen tämän kokonaisuuden päälle valetaan 30 rumpuelimen 8 loppumateriaali 45. Tällöin tasapainotuskappaleet, joista käytetään .. yleisesti viitenumeroa 4, jäävät rumpuelimen 8 seinämämateriaalin 44, 45 sisälle.

Valettava materiaali 45 voi olla mitä tahansa tarkoitukseen sopivaa kevyttä, jäykkää ja lujaa materiaalia ja esim. muovia, kuten edullisesti polyuretaania.

35 Kuviossa 1 on esitetty siis keksinnön mukainen yksinkertainen tasapainotusjärjeste-ly, jossa siirrettävä tasapainotuskappale 5 sijaitsee rumpuelimen yhdessä päässä 18, joka edullisimmin on rumpuelimen 8 se pää, mistä rumpuelin on kiinnitetty pyöri-tyselimiin 20. Tässä toteutusmuodossa voidaan tietenkin käyttää useampaakin siir- 7 102423 rettävää tasapainotuskappaletta, kuten tasapainotuskappaleita 5 ja 6 vastaavalla tavalla kuin kuviossa 5 on rumpuelimen ensimmäisen pään 18 kohdalla kuvattu. Tätä toteutusmuotoa ei ole esitetty erillisessä kuviossa. Tämän lisäksi siirrettäviä tasapainotuskappaleita voi olla rumpuelimen 8 molemmissa päissä 18 ja 19, kuten kuviossa 5 5 on esitetty, jossa rumpuelimen ensimmäisessä päässä 18 on kaksi siirrettävää tasa painotuskappaletta 5 ja 6 ja rumpuelimen toisessa päässä 19 on kaksi siirrettävää tasapainotuskappaletta 25 ja 26. Viimeksi kuvatulla järjestelyllä saadaan rumpuelin tasapainotettua erittäin tarkasti ja monipuolisesti, jolloin kuvalevyt voivat olla paitsi erikokoisia ja eripainoisia myös pintapaineiltaan erilaisia. Kuvion 5 toteutusmuo-10 dosta voidaan tehdä hieman yksinkertaisempi versio, jossa siirrettäviä tasapainotuskappaleita on rumpuelimen kummassakin päässä 18 ja 19 vain yksi, esim. kappaleet 5 ja 25, jota toteutusmuotoa ei ole kuvioissa erikseen esitetty. Tämä ei kuitenkaan liene erityisen edullinen toteutus. Tämän hetkisen käsityksen mukaan edullisia toteutusmuotoja ovat ne, joissa rummun yhdessä päässä 18 on joko yksi siirrettävä ta-15 sapainotuskappale 5 tai kaksi siirrettävää tasapainotuskappaletta 5 ja 6 tai rummun molemmissa päissä 18 ja 19 kaksi tasapainotuskappaletta 5, 6 ja 25, 26.

Edullisesti keksinnön mukaiset tasapainotuskappaleet 4-6 ja 24-26 ovat kaikki sellaisella etäisyydellä L4, L5, L6 akselilinjasta 3, joka poikkeaa enintään 20 % ja 20 edullisesti enintään 10 % rumpuelimen sylinterin muotoisen kehäpinnan 7 säteestä S. Tällä järjestelyllä tasapainotuskappaleiden massojen määrittely on yksinkertaista eikä kuvalevyn pintapainon pienillä eroilla eikä rumpuelimen kehänopeuden Rx pienillä muutoksilla kuvalevyn lukemisen aikana ole oleellista vaikutusta tasapainotukseen. Jos on tarvetta lukea pintapaineiltaan oleellisesti erilaisia kuvalevyjä ja/tai 25 käyttää lukemisen aikana selvästi erilaisia kehänopeuksia Rx, on tasapainotuskappaleet pyrittävä järjestämään mahdollisimman lähelle kuvalevyn 1 keskimääräistä kaa-revuussädettä, joka käytännössä on yleensä riittävällä tarkkuudella yhtä suuri kuin rumpuelimen sylinterin muotoisen kehäpinnan 7 säde S. Mikäli kuvalevyjen tiheydet ovat vakioita ja rumpuelimen kehänopeus Rx luennan aikana on riittävällä tark-30 kuudella vakio voivat tasapainotuskappaleet poiketa kehäpinnan säteestä S edellä mainitun määrän, mutta on kuitenkin edullista, että kaikkien tasapainotuskappaleiden 4-6 ja 24-26 etäisyydet akselilinjasta 3 ovat yhtä suuret. Näiden tasapainotuskappaleiden sijoitusetäisyydet L4, L5 ja L6 saavat poiketa enintään edellä mainitun määrän ts. enintään 20 % ja edullisesti enintään 10 % toinen toisistaan.

35

Keksinnön edullisen toteutusmuodon mukaan siirrettävät tasapainotuskappaleet 5, 6; 25, 26 liikkuvat ympyräkehän muotoisissa kouruissa 9; 29. Eri kourut sijaitsevat omassa akselilinjaa 3 vastaan kohtisuorassa tasossaan, kun taas rumpuelimen yhdes- 8 102423 sä päässä 18, 19 sijaitsevat siirrettävät tasapainotuskappaleet sijaitsevat edullisesti samassa kourussa. Sijoitus havainnollistuu kuviosta 5, jossa tasapainotuskappaleet 5 ja 6 ovat yhdessä ja samassa kourussa 9 ja tasapainotuskappaleet 25 ja 26 ovat yhdessä ja samassa kourussa 29, jolloin kaksi tasapainotuskappaletta 5 ja 6 ja vastaa-5 vasti 25 ja 26 ovat keskenään samassa akselilinjaa vastaan kohtisuorassa tasossa. Tällöin ei synny missään tasapainotuskappaleiden asennossa akselilinjaan 3 nähden poikittaista momenttia. Rumpuelimen ensimmäisessä päässä 18 on tällainen sylinte-rimäinen kouru 9, joka on siirrettävän tasapainotuskappaleen 5 tai tasapainotuskappaleiden 5 ja 6 sijoitusetäisyyksien L5, L6 säteen suunnassa avoin rumpuelimen 10 ulkopuolelle 30, kuten on ymmärrettävissä erityisesti kuvioista 1 ja 4. Rumpuelimen toisessa päässä 19 on toroidimainen kouru 29, joka on siirrettävän tasapainotuskap-paleen 25 tai tasapainotuskappaleiden 25 ja 26 sijoitusetäisyyksien L5, L6 kohdalla akselilinjan 3 suunnassa avoin rumpuelimen ulkopuolelle 30, kuten on ymmärrettävissä kuviosta 5. Kouru 9 sijaitsee omassa akselilinjaa 3 vastaan kohtisuorassa ta-15 sossa ja kouru 29 sijaitsee omassa akselilinjaa 3 vastaan kohtisuorassa tasossa. Kun tällaisessa kourussa sijaitsevaa tasapainotuskappaletta 5, 6 ja/tai 25, 26 liikutetaan kourun kehäsuunnassa, pysyy sijoitusetäisyys L5, L6 muuttumattomana ja ainoastaan tasapainotuskappaleen asema kehän C suunnassa muuttuu. On sinänsä mahdollista sijoittaa tasapainotuskappaleet 5 ja 6 myös eri kouruihin samoin kuin tasapai-20 notuskappaleet 25 ja 26 eri kouruihin, kuten esim. akselilinjan 3 suunnassa vieressä olevaan kouruun, jota toteutusta ei ole kuviossa esitetty. Tällöin toistensa lähellä olevat tasapainotuskappaleet, kuten tasapainotuskappaleet 5 ja 6, voivat sijaita kehä-suunnassa C aivan missä kohdassa tahansa, kuten esim. kohdakkain, mikä ei ole kuvioissa esitetyissä toteutusmuodoissa mahdollista. Tällöin kuitenkin syntyy pieni 25 akselisuuntaa 3 vastaan poikittainen momentti, joka saattaa aiheuttaa laitteeseen tärinää rumpuelimen pyöriessä. Tästä syystä aina kahdella siirrettävällä tasapaino-tuskappaleella 5 ja 6 ja vastaavasti 25 ja 26 tulee olla mahdollisimman pieni akseli-suuntainen välimatka, ts. kouruissa, joissa ne liikkuvat, tulee olla mahdollisimman pieni akselisuuntainen välimatka. Tätä ei pidä sekoittaa siihen kuviossa 5 esitettyyn 30 toteutukseen, että toinen pari tasapainotuskappaleita 5, 6 on rumpuelimen ensimmäisessä päässä ja toinen pari tasapainotuskappaleita 25, 26 on rumpuelimen toisessa päässä 19.

Seuraavassa selostetaan tarkemmin kuvioiden 3A-3C ja kuvion 4 avulla tasapaino-35 tuskappaleen 5 sijoitusta kouruun 9 ja sen liikuttamisessa käytettyä mekanismia. On ymmärrettävää, että tasapainotuskappale 6 on periaatteessa rakenteeltaan ja käytöltään tasapainotuskappaletta 5 vastaava. Ympyräkehän muotoisessa ulospäin 30 avoimessa kourussa 9 on molemmissa sivuissa 10a ja 10b sylinterimäiset ja akselilinjan 9 102423 suunnassa kourusta ulkonevat urat 12a ja 12b. Siirrettävät tasapainotuskappaleet 5, 6 koostuvat liuskoista 35, joiden paksuus on urien 12a, 12b säteen suuntaisen paksuuden suuruinen ja jotka ulottuvat kourun 9 poikki ensimmäisestä urasta 12a toiseen uraan 12b. Liuskat 35 ovat vapaassa tilassa, ts. kourun 9 ulkopuolella, suoria tai eri 5 tavalla kaarevia kuin kourun urat 12a ja 12b. Tällöin liuskoja 35 joudutaan taivuttamaan joko kaarevammiksi tai vaihtoehtoisesti suoremmiksi, kun ne asennetaan uriinsa, jolloin liuska 35 joutuu taivutusjännityksen alaiseksi, joka jännitys saa aikaan liuskan tasoa vastaan poikittaisen voiman. Tämä taas muodostaa liuskan 35 ja urien 12a, 12b välille kitkavoiman, joka pitää liuskan 35 ja siten sen muodosta-10 man tasapainotuskappaleen 5 paikallaan, kun rumpuelintä kiihdytetään kehänopeu-teensa, rumpuelin pyörii kehänopeudella Rx ja se pysäytetään siitä. Tämä liuskan 35 kaarevuus tai suoruus ennen sen asennusta kourun uriin valitaan sellaiseksi, että syntyvä kitkavoima on riittävä pitämään liuskan paikallaan, mutta samalla sen verran alhainen, että liuskan muodostavaa tasapainotuskappaletta voidaan siirtää urissa 15 12a, 12b kourun kehää C pitkin tasapainotuksen edellyttämään kohtaan. Tyypillises ti tasapainotuskappale 5, 6 on muodostettu siten, että tasapainotuskappaleen massa m2 tai vastaavasti m3 on kiinnitetty liuskan 35 taipuessa koveraksi tulevalle puolelle ja sellaiselle etäisyydelle liuskasta, että tasapainotuskappaleen massakeskipiste sijoittuu määritellylle etäisyydelle L5, L6 akselilinjasta 3. Tällöin tasapainotuskap-20 paleen massa m2, m3 sijaitsee liuskan sillä puolella, joka osoittaa akselilinjaan 3 päin, jolloin sen paikallaan pysyminen on vannaa myös rumpuelimen pyöriessä suurella kehänopeudella Rx. Tasapainotuskappaleen massana voidaan käyttää esim. lyijyä tai jotain muuta suuren tiheyden omaavaa metallia tai materiaalia. Tällöin itse liuskan 35 materiaali voidaan valita sopivaksi esim. halutun kitkan aikaansaamiseksi 25 senja urien 12a, 12b välille. Liuskat 35 voivat olla metallia ja muovia ja edellä kuvatussa rakenteessa suhteellisen ohutta materiaalia, kuten paksuudeltaan alueella 0,5-3 mm olevaa levyä. On tietenkin mahdollista muotoilla liuska 35 myös itsessään riittävän painavasta materiaalista.

30 Kouruun 29 voidaan asettaa vastaavalla tavalla liuskat, mutta tässä tapauksessa niiden on oltava vapaassa tilassa jompaankumpaan suuntaan kaarevia, koska kourun 29 molemmissa reunoissa olevat kuvioissa ei tarkemmin esitetyt urat sijaitsevat samassa tasossa. Tällä liuskan esitaivutuksella saadaan myös tasapainotuskappaleet 25 ja 26 pysymään liuskoihin syntyvän taivutusjännityksen vaikutuksesta paikallaan kou-35 russa 29 rumpuelimen pyöriessä suurella kehänopeudella. Kuitenkin kitka voidaan jäljestää riittävän pieneksi, jotta nämä tasapainotuskappaleet 25, 26 ovat siirrettävissä tasapainotuksen edellyttämään kohtaan.

,0 102423

Keksinnön mukaiset lisävälineet käsittävät lisäksi laitteet näiden siirrettävien tasa-painotuskappaleiden 5, 6; 25,26 siirtämiseksi kehän C suunnassa. Rumpuelimen ensimmäisessä päässä 18 on puikko 40, jota voidaan liikuttaa suunnassa k j, joka sijaitsee rumpuelimen akselilinjaa vastaan kohtisuorassa tasossa ja tyypillisesti kohti-5 suorassa akselilinjaa 3 vastaan kourun 9 kohdalla. Vastaavasti rumpuelimen toisessa päässä 19 kourun 29 kohdalla on puikko 41, joka liikkuu akselilinjan 3 suunnassa k2, silloin kun rumpuelimessä on keksinnön mukaiset lisävälineet toisessa päässä 19. Näillä puikoilla 40 ja 41 on ensimmäinen asento Pl, jossa puikko pysyy kourun 9, 29 ulkopuolella, kuten kuviossa 3C on näytetty. Tällöin puikko 40, 41 ei ole kos-10 ketuksissa enempää rumpuelimen 8 kuin tasapainotuskappaleidenkaan kanssa, vaan rumpuelin on vapaana pyörimään kehänopeudella Rx. Puikoilla 40, 41 on toinen asento P2, jossa puikko ulottuu kouruun 9, 29 sisälle, jolloin se voi tulla kosketuksiin siirrettävän tasapainotuskappaleen 5, 6 ja vastaavasti 25, 26 jommankumman reunan 36a, 36b kanssa. Kuviossa 3B on kuvattu ensimmäinen tilanne, jossa puikko 15 40 on kosketuksissa tasapainotuskappaleen 5 ensimmäisen reunan 36a kanssa. Puik ko 40 pysyy paikallaan, ja tällöin rumpuelintä 8 pyöritetään hitaasti vastapäivään suuntaan Rs2, jolloin tasapainotuskappale 5 siirtyy pitkin kehää C myötäpäivään siten, että kiinteän tasapainotuskappaleen 4 ja siirrettävän tasapainotuskappaleen 5 välinen kulma a kuvion 3B tapauksessa suurenee. Rumpuelimen hidasta pyöritystä 20 Rs2 jatketaan, kunnes siirrettävä tasapainotuskappale 5 on halutulla kohdalla kehää C. Kuviossa 3 A on esitetty tilanne, jossa puikko 40 on kosketuksissa tasapainotuskappaleen 5 toisen reunan 36b kanssa. Tällöin, kun puikko 40 pysyy paikallaan ja rumpuelintä 8 pyöritetään hitaasti myötäpäivään suuntaan Rsj, siirtyy tasapainotus-kappale 5 pitkin kehää C vastapäivään, jolloin kuvion 3A tapauksessa kiinteän tasa-25 painotuskappaleen 4 ja siirrettävän tasapainotuskappaleen 5 välinen kulma a pienenee. Rumpuelintä pyöritetään suuntaan Rsj siksi, kunnes siirrettävä tasapainotuskappale 5 on halutulla kohdalla kehää C. Tällä tavoin puikolla 40 voidaan tasapai-notuskappaletta 5 siirtää kehää C pitkin kumpaan suuntaan tahansa. On ymmärrettävä, että kummassakin tapauksessa kulma a voi joko suureta tai pienetä riippuen 30 siitä, miten kulma a kiinteän tasapainotuskappaleen ja liikkuvan tasapainotuskappa-., leen 5 välillä on määritelty ja onko siirrettävä tasapainotuskappale 5 vastapäätä kiin teätä tasapainotuskappaletta 4 vai siitä jompaankumpaan suuntaan. Oleellista kuitenkin on, että tällä tavalla saadaan kiinteän tasapainotuskappaleen ja siirrettävän tasa-painotuskappaleen suhteellisia asemia muutettua.

35

Toimintatapa on aivan edellä kuvatun kanssa analogista vaikka kourussa 9 olisi toinenkin siirrettävä tasapainotuskappale 6, jolloin nämä kaksi siirrettävää tasapainotuskappaletta liikutetaan edellä kuvatulla tavalla haluttuihin kohtiin. Ensin siirretään π 102423 toinen tasapainotuskappaleista 5 tai 6 ja sen jälkeen toinen 6 tai 5. Myös analogisi-sesti edellä kuvatun kanssa siirretään toisella puikolla 41 mahdollisia tasapainotus-kappaleita 25 ja 26 pitkin niiden kehää halutulle kohdalle. Edellä kuvattu rakenne ja toimintatapa on keksinnön edullinen toteutusmuoto. On mahdollista siirtää tasapai-5 notuskappaleita myös pitämällä rumpuelin 8 paikallaan ja jäljestämällä kuvioissa ei-esitetyllä tavalla puikot 40, 41 liikkumaan rumpuelimen ympäri kehäsuunnassa. Tällainen toteutusmuoto on kuitenkin rakenteellisesti monimutkaisempi, vaikka lopputulos on aivan sama.

10 Puikot 40 ja 41 samoin kuin pyörityselimet 20 on kytketty ohjauslaitteisiin 42 ja vastaavasti 43, joilla puikot 40, 41 saadaan liikkumaan mainituissa suunnissa k χ ja k2 asentojen P1 ja P2 välillä. Jos laitteessa on molemmat ohjauslaitteet 42 ja 43, on ne useimmiten kytketty myös toisiinsa rumpuelimen eri päissä olevien siirrettävien tasapainotuskappaleiden liikuttamisen koordinoimiseksi. Ohjauslaitteilla 42, 43 ai-15 kaansaadaan myös rumpuelimen 8 hidas pyöritys myötäpäivään Rs] ja vastapäivään Rs2 ja rumpuelimen pysäyttäminen sellaiselle kohdalle, joka jättää siirrettävät tasa-painotuskappaleet 5, 6; 25, 26 niille tarkoitetuille kohdille, jota varten ohjauslaitteet 42, 43 on kytketty myös rumpuelimen pyörityselimiin 20. Ohjauslaitteiden 42, 43 sisältöä ja kytkentöjä toisiinsa ja pyörityselimiin 20 ei tässä selosteta yksityiskohtai-20 semmin. Ohjauslaitteiden rakenne ja ohjelmointi on tehtävissä asiantuntijan toimesta sinänsä tunnettuja säätötekniikan ja ohjaustekniikan periaatteita noudattaen tästä tekstistä saatavien tietojen perusteella.

Edellä kuvattu keksinnön mukainen laite toimii ja sitä käytetään seuraavalla tavalla.

: 25 Kiinnitetään ennen laitteen käyttöönottoa, ts. yleensä laitteen valmistuksen aikana vähintään yksi kiinteä tasapainotuskappale 4 rumpuelimen kehälle siten, että tasa-painotuskappaleen tai tasapainotuskappaleiden massakeskipiste sijaitsee oleellisesti vastapäätä rumpuelimen sisällä luettavaa raskainta kuvalevyä, kuten edellä on kuvattu. Lisäksi asetetaan vähintään yksi pysyvä, mutta siirrettävä tasapainotuskappale 5 30 rumpuelimen kehälle, joka on siirrettävissä rumpuelimen kehää pitkin edellä kuvatulla tavalla. Kun laitetta käytetään, ts. sen käyttöönoton jälkeen, tietyn yksittäisen kuvalevyn lukemiseen, tunnistetaan kuvalevyn koko D ts. kuvalevyn dimensiot sekä kuvalevyn massa η%. Kuvalevyn koko käsittää sekä sen leveyden että pituuden, joita molempia on osoitettu viitemerkillä D. Useimmissa tapauksissa käyttäjällä on 35 luettavana vain sellaisia kuvalevyjä, joiden pintapainot/tiheydet ovat keskenään samaa suuruusluokkaa, jolloin riittää pelkästään kuvalevyn koon D tunnistaminen, jonka perusteella on suoraan laskettavissa kyseisen kuvalevyn massa ja massakeskipisteen asema. Tämän jälkeen kuvalevy sijoitetaan rumpuelimen 8 sisäpuolelle 32 12 102423 työntämällä se raosta 51 niin pitkälle, että kuvalevyn ensimmäinen reuna 11a asettuu vastetta 50 vasten ja kuvalevyn jälkimmäisen reunan 1 Ib asema määräytyy kuvalevyn koon D mukaan. Tämän jälkeen liikutetaan vähintään yhtä mainittua siirrettävää tasapainotuskappaletta 5 tai tasapainotuskappaletta 5, 6; 25, 26 rumpuelimen 5 kehän C suunnassa kompensointikohtaan tai vastaavasti -kohtiin, jossa se yhdessä kiinteän tasapainotuskappaleen ja rumpuelimen sisällä olevan ja luettavan kuvalevyn kanssa muodostaa rumpuelimen kehälle keskimäärin mahdollisimman tasan jakautuneen painon. Koska keksinnön mukaisesti siirrettävän tasapainotuskappaleen 5 asema todetaan laskennallisesti lähtien eri tasapainotuskappaleiden massoista ja ku-10 valevyn massasta ja massakeskipisteen sijaintikohdasta, voidaan toiminta tehdä myös siinä jäijestyksessä, että ensin liikutetaan siirrettävä tasapainotuskappale 5 tai tasapainotuskappaleet 5, 6; 25, 26 määriteltyihin kohtiin ja vasta tämän jälkeen työnnetään kuvalevy raon 51 kautta rumpuelimen sisäpuolelle 32. Yleensä kuitenkin on työskentelyn kannalta käytännöllisempää noudattaa ensin kuvattua jäijestystä.

15 Joka tapauksessa kiinteä tasapainotuskappale 4, 4a-4e, 24 tai vastaavasti niiden massakeskipiste on rumpuelimen kehän sillä osuudella, jolle raskaimman massan m^i omaava kuvalevy 1 ei ulotu.

Siirrettävät tasapainotuskappaleet 5, 6; 25, 26 asetellaan sellaisiin kohtiin, että rum-20 mun, kuvalevyn ja tasapainotuskappaleiden yhdessä muodostama kokonaisuus on ainakin staattisesti tasapainossa ja myös dynaamisesti mahdollisimman hyvin tasapainossa. Tasapainotuskappaleita liikutetaan rumpuelimen ulkopuolelta kehäsuun-nassa C tasapainotuskappaleen kohdalle ulottuvilla kontaktielimillä, kuten edellä kuvatuilla puikoilla 40 ja 41. Kontaktielin tai kontaktielimet 40,41 siirretään suun-25 nissakj ja vastaavasti k2 asentoon P2, minkä jälkeen pyöritetään rumpuelintä hitaasti joko vastapäivään suuntaan Rs2 tai myötäpäivään suuntaan Rsj, jolloin tasapainotuskappaleet liikkuvat yleensä yksi kerrallaan pitkin rumpuelimen kehää C. Samassa kourussa 9 ja vastaavasti 29 mahdollisesti olevat kaksi tasapainotuskappaletta, kuten tasapainotuskappaleet 5 ja 6 siirretään edellä kuvatulla tavalla ensin toi-30 nen ja sitten toinen siten, että niiden kiertymiskulma a suhteessa kiinteään tasapai-notuskappaleeseen 4 tai tasapainotuskappaleisiin 4 ja 24 nähden on sellainen, että rumpuun syntyy tasapaino. Kun tasapainotuskappale on saavuttanut halutun aseman, pysäytetään rumpuelin 8, ja kontaktielimen 40, 41 yhteys siirrettävään tasa-painotuskappaleeseen irrotetaan. Tällöin siirrettävä tasapainotuskappale jää rumpu-35 elimen tätä tilannetta vastaavan kääntymiskulman a määräämään kohtaan rumpuelimen kehällä. Siirrettäessä kontaktielimellä tasapainotuskappaletta on se kosketuksessa valinnaisesti tasapainotuskappaleen kehäsuuntaisen pituuden jompaakumpaa päätä 36a tai 36b vasten. Mikäli käytetään edellä mainittua toisenlaista tasapainotus- 13 102423 kappaleiden siirtotapaa, jossa rumpuelin pysyy paikallaan ja kontaktielintä liikutetaan rumpuelimen ympäri sen kehäsuunnassa, toimitaan analogisesti edellä kuvatun kanssa. Tällöin kontaktielintä käännetään sellainen kulma rumpuelimen ympäri, että siirrettävä tasapainotuskappale tulee haluttuun kohtaan, minkä jälkeen kontaktieli-5 men kehäsuuntainen liike pysäytetään ja kontaktielimen kosketus tasapainotuskap-paleeseen irrotetaan. Kuten edellä on mainittu, siirretään yleensä yhdessä kourussa 9 tai vastaavasti 29 mahdollisesti olevat useammat siirrettävät tasapainotuskappaleet yksi kerrallaan haluttuihin kohtiin, mutta eri kouruissa 9 ja 29 olevia tasapainotus-kappaleita voidaan tietenkin siirtää samanaikaisesti, jolloin ne tulevat rummun mo-10 lemmissa päissä 18 ja 19 sijoittumaan samaan kohtaan. Siten tasapainotuskappaleet 5 ja 25 voidaan siirtää samanaikaisesti oikeille kohdilleen ja vastaavasti tasapainotuskappaleet 6 ja 26 voidaan siirtää samanaikaisesti oikeille paikoilleen. Kuitenkin tasapainotuskappaleet 5 ja 6 siirretään yksitellen oikeille paikoilleen ja samoin tasapainotuskappaleet 25 ja 26 siirretään yksitellen oikeille paikoilleen. Tämä jälkim-15 mäinen sääntö ei tietenkään koske sitä tilannetta, jossa samassa kourussa olevat tasapainotuskappaleet 5 ja 6 tai vastaavasti 25 ja 26 tulee siirtää kosketuksiin toistensa kanssa ja siinä tilassa johonkin tiettyyn kohtaan.

Edellä kuvatun tasapainotuksen mahdollistamiseksi järjestetään rumpuelimen kehäl-20 le etäisyydelle L4 sen akselilinjasta vähintään yksi kiinteä tasapainotuskappale 4 ja etäisyydelle L5 vähintään yksi siirrettävä tasapainotuskappale 5. Kiinteän tasapaino-tuskappaleen massa m] ja siirrettävän tasapainotuskappaleen massa m2 valitaan laitteella luettavaksi tulevien kuvalevyjen 1 kokojen D ts. kuvalevyn pituuden ja leveyden avulla, sekä kuvalevyjen massojen m^ avulla siten, että siirrettävän tasapai-25 notuskappaleen tai mahdollisten siirrettävien tasapainotuskappaleiden ollessa vastapäätä kiinteää tasapainotuskappaletta aikaansaadaan keveimmän mji3 kuvalevyn tasapainotus ja kiinteän ja siirrettävien tasapainotuskappaleiden ollessa kohdakkain tai lähellä toisiaan saadaan raskaimman kuvalevyn tasapainotus. Tätä varten ovat kiinteä tasapainotuskappale tai kiinteät tasapainotuskappaleet 4, 24 teholliselta ko-30 konaismassaltaan mj erisuuruisia kuin siirrettävä tasapainotuskappale tai siirrettävät tasapainotuskappaleet teholliselta kokonaismassaltaan m2 yhteensä. Tällöin keveimmän mjc3 kuvalevyn tasapainotus tapahtuu tehollisten massojen m j ja m2 erotuksen vaikutuksesta, koska tässä tapauksessahan massat mj ja m2 ovat rumpuelimen kehän vastakkaisilla puolilla. Raskaimman mj^j kuvalevyn tasapainotus taas tapahtuu 35 tehollisten massojen mj ja m2 summan avulla, koska tässä tapauksessa massat ovat joko kohdakkain tai lähellä toisiaan. Muunkokoiset kuvalevyt saadaan tasapainotettua jäljestämällä siirrettävä tasapainotuskappale 5 tai siirrettävät tasapainotuskappaleet 5, 6; 25, 26 edellä mainittujen ääriasentojen välille, jolloin niiden vaikutuskin 14 102423 asettuu edellä kuvatun maksimivaikutuksen ja minimivaikutuksen välille. Tässä yhteydessä on huomioitava, että edellä kuvatun tyyppisessä rumpuelimessä eivät rumpuun sijoitettujen kuvalevyjen massakeskipisteet suinkaan sijoitu samaan kohtaan vaan massakeskipisteen sijaintikohta riippuu kuvalevyn koosta. Tämä johtuu siitä, 5 että kaikki kuvalevyt asettuvat vastetta 50 vasten, jolloin massakeskipiste sijoittuu kuvalevyn kehäsuuntaisen pituuden keskelle, joka kohta tietenkin vaihtelee kuvalevyn koon mukaan. Tällainen kuvalevyn sijoitus vastetta 50 vasten taas on tarpeen sen vuoksi, että muutoin suuri kehänopeus Rx voi saada aikaan kuvalevyn 1 liukumisen luennan aikana pitkin kehäpintaa 7. Tämä ei tietenkään ole toivottavaa.

10

Yksityiskohtaisemmin näiden massojen suuruudesta voidaan todeta seuraavaa. Tässä on ymmärrettävä, että kiinteän tasapainotuskappaleen 4 massalla mj tarkoitetaan tasapainotuskappaleiden 4, 4a-4e ja 24 massoja yhteensä. Tämän lisäksi oletetaan, että on kaksi siirrettävää tasapainotuskappaletta 5 ja 6, joilla on massat m2 ja vas-15 taavasti m3. Tässä taas massalla m2 tarkoitetaan aina kehäsuunnassa samaan kohtaan sijoitettavien siirrettävien tasapainotuskappaleiden massojen summaa, kuten esim. massalla m2 tasapainotuskappaleiden 5 ja 25 painoja yhteensä ja esim. massalla m3 tasapainotuskappaleiden 6 ja 26 painoja yhteensä. On selvää, että jos tasa-painotuskappaleita on vähemmän, muodostuvat massat mj, m2 ja m3 näistä kulloin-20 kin käytetyistä tai mahdollisesti edellä kuvatulla tavalla massaa m3 ei ole. Keveim-män m^3 rumpuelimeen sijoitettavan kuvalevyn 1 ns. puuttuva massa on mp3, joka muodostuu kuvalevyn päiden 1 la ja 1 Ib välissä olevasta osuudesta, jossa ei ole kuvalevyä. Tälle osuudelle voidaan laskea tämä kuvitteellinen puuttuva massa mp3 kertomalla kuvalevyn pintapaino kuvalevyn leveydellä akselilinjan 3 suunnassa ja : · 25 sen päiden 1 la ja 1 Ib välisellä mitalla osuudella, jolla kuvalevyä ei ole. Vastaavasti raskaimman rumpuelimeen sijoitettavan kuvalevyn ns. puuttuva massa mpj muodostuu tämän raskaimman m^i kuvalevyn päiden 1 la ja 1 Ib välissä olevasta osuudesta, jossa ei ole kuvalevyä. Tälle osuudelle voidaan laskea tämä kuvitteellinen puuttuva massa mpj kertomalla kuvalevyn pintapaino kuvalevyn leveydellä akseli-30 linjan 3 suunnassa ja sen päiden 1 la ja 1 Ib välisellä mitalla osuudella, jolla kuvalevyä ei ole. Kuvioissa 6A ja 6B vastaa puuttuva massa mp3 kehäkulman β3 mitalle kuviteltua kuvalevyn massaa ja mpi kehäkulman β] mitalle kuviteltua kuvalevyn massaa. Tässä on huomioitava, että kehäkulman β3 osuuden aikaansaama puuttuva massa on pienempi kuin kehäkulman β \ aikaansaama puuttuva massa, vaikka kulma 35 β3 on tässä tapauksessa yhtä suuri kuin β koska keveämpi η%3 kuvalevy on kuvion tasoa vastaan kohtisuorassa suunnassa paljon kapeampi kuin raskaimman m^i kuvalevyn leveys samassa suunnassa. Tällä järjestelyllä on massojen toteutettava yhtälöt mp3 = mj + m2 + m3 ja mp] = mj - (m2 + m3).

is 102423 Käytännön esimerkkinä mitoituksesta voidaan esittää kuvioissa 6A-6C esitetyt ku-valevykoot ja massojen painot. Kuviossa 6A on esitetty kevein mj^ kuvalevy 1, jonka koko on 148 x 298 mm ja paino 61,3 g, jolloin kehäkulma β3 = 126° muodos-5 taa puuttuvan massan mp3 = 33 g. Kuviossa 6B taas on esitetty raskain m^j kuvalevy 1, jonka koko on 238 x 298 mm ja massa 98,6 g, jolloin kehäkulma β j = 126° muodostaa puuttuvan massan nipi = 53 g. Näillä arvoilla saadaan kiinteän tasapai-notuskappaleen 4 massaksi mj = 43 g ja siirrettävän tasapainotuskappaleen 5 massaksi m2 = 10 g. Kiinteä tasapainotuskappale 4 on sijoitettu vastapäätä raskaimman 10 mjfi kuvalevyn massakeskipistettä M ja tämän kuvalevyn tasapainottamiseksi siir rettävä tasapainotuskappale 5 on samalla kohdalla kuin kiinteä tasapainotuskappale 4, ts. kulma a = 0°. Keveimmän n%3 kuvalevyn tapauksessa siirrettävä tasapainotuskappale 5 on vastapäätä kiinteää tasapainotuskappaletta 4, ts. kulma a = 180°. Kuviossa 6C on esitetty kuvalevy 1, jonka paino mj^ = 58,9 g, joka asettuu ras-15 kaimman ja keveimmän kuvalevyn väliin. Tämän kuvalevyn koko on tässä tapauksessa 178 x 238 mm ja paino 58,9 g, jolloin kulman β2 = 173° muodostama puuttuva massa mp2 on 54 g. Tällöin siirrettävä massa on poikkeutettu pienen kulman a = 23,5° verran kiinteästä tasapainotuskappaleesta 4, jolloin tehollinen tasapainotus-massa mj+m2 asettuu kulman β2 puolittajalle. Tässä tapauksessa tasapainotuskap-20 paleiden tehollinen massakeskipiste on täsmälleen oikeassa kohdassa, mutta on tarkkaan ottaen painoltaan 1 g liian pieni. Tämä on kuitenkin niin pieni ero, että sillä ei käytännössä ole merkitystä. Kuvioiden 6A-6C esimerkeissä on oletettu, että rumpu-elimen 8 muut epätasapainoa aiheuttavat tekijät kuin kuvalevy on kompensoitu erikseen esim. kuvioissa 3 A ja 5 esitetyillä lisätasapainotuskappaleilla 4a-4e, 24. Näissä • 25 esimerkeissä on kuvalevyn pintapainona pidetty 0,139 g/cm^ ja rummun sisähalkai- sija 2S = 146 mm.

Edellä kuvattua kuvalevyn lukulaitetta käytettäessä ja siirrettävien tasapainotuskap-paleiden paikkoja kulloisenkin kuvalevyn 1 mukaisesti määritettäessä tulee kuvale-30 vyn koko D ja massa 1% tunnistaa. Tämän käyttäjä voi tehdä visuaalisesti, mikä on tavallisesti yksinkertaista, koska tietyssä toimintapisteessä yleensä käytetään vain muutamaa kuvalevykokoa, jotka käyttäjä välittömästi tunnistaa ja erottaa toisistaan. Tämän jälkeen hän voi ohjelmoida ohjauslaitteet 42 ja 43 tämän perusteella. On tietenkin mahdollista mitata tai punnita kukin luettavaksi tuleva kuvalevy joko ma-35 nuaalisesti tai automaattisesti ja syöttää nämä tiedot tai niiden avulla saadut asette-lutiedot ohjauslaitteeseen. Tämä taas useimmiten on tarpeen vain silloin, kun luettavaksi tulee normaalivalikoimasta poikkeava kuvalevy. Eräs yksinkertainen ja varma mahdollisuus on järjestää kuhunkin kuvalevyyn sopivilla koodeilla, kuten esim. nu- 16 102423 mero-kirjainkoodeilla tai viivakoodilla, tiedot kyseisen kuvalevyn koosta ja massasta, jotka tiedot luetaan joko manuaalisesti tai automaattisesti ja syötetään ohjauslaitteeseen 42, 43. Ohjauslaitteessa voi olla ennalta asetetut asettelutiedot, ts. ennalta kutakin käytettävää kuvalevytyyppiä varten valmiiksi lasketut siirrettävien tasapai-5 notuskappaleiden sijoituskohdat. Ohjauslaitteessa 42, 43 voi olla myös ohjelmoituna laskentaohjeet, joilla kutakin luettavaa kuvalevyä varten lasketaan siirrettävien tasa-painotuskappaleiden 5, 6; 25, 26 sijoituskohdat. Laskenta voidaan tietysti tehdä myös manuaalisesti. Tasapainotuksen tarkkuuden tulee olla riittävä, jottei laitteessa esiinny tärinää tai muita haitallisia ilmiöitä pyöritettäessä rumpuelintä kehänopeu-10 della, joka aikaansaa kuvalevyyn edellä mainitun keskipakoisvoiman vähintään 30 gn, usein vähintään 100 gn ja tyypillisesti noin 300 gn. Useimmiten tämä tarkoittaa sitä, että epätasapainon kokonaismäärä saa olla enintään 10 % kuvalevyn painostaja yleensä alle 4 % kuvalevyn painosta. Useimmiten ongelmia ei enää ilmene, jos epätasapaino on pienempi kuin 1 % tai 2 % kuvalevyn painosta. On tietenkin ymmärret-15 tävää, että tämä epätasapainon sallittu määrä riippuu käytetystä kehänopeudesta Rx.

Ohjauslaitteet 42, 43 asettelevat siirrettävät massat oikeisiin kohtiin eli kulma-asentoihin a mitä tahansa sopivaa tekniikkaa käyttäen. Kiinteiden tasapainotuskappalei-den aikaansaama massakeskipiste voi olla esim. rumpuelimen valmistuksen yhtey-20 dessä merkitty sen rakenteeseen sopivalla tavalla ja pyörityselimien 20 ja rumpuelimen 8 välissä voi olla keskinäistä asentoa tunnistavat elimet, joita on ainakin mekaanisia, optisia ja magneettisia. Tätä mekanismia ei kuitenkaan tässä selosteta tämän yksityiskohtaisemmin, koska asiantuntijalle tällaisten laitteiden suunnittelu on selvää sen jälkeen, kun hän on saanut tiedon edellä kuvatuista keksinnöllisistä piir-25 teistä. On selvää, että siirrettävien tasapainotuskappaleiden sijoituskohdat voidaan saada oikeiksi tekemällä niiden siirrot manuaalisella seurannalla. Turvallisuussyistä ei siirrettävien tasapainotuskappaleiden varsinaista liikuttamista pitkin rumpuelimen 8 kehää C ole kuitenkaan syytä tehdä käsin, vaan on käytettävä mekaanisia elimiä. Oikeaa sijoittumista voidaan tarvittaessa valvoa visuaalisesti esim. sopivien apuvä-30 lineiden kautta.

Claims (22)

1. Lisävälineet laitteeseen, jolla luetaan stimuloitavalle kuvalevylle röntgensäteilyllä tai vastaavalla otettua latenttia kuvaa, laitteen käsittäessä: rumpuelimen (8), jossa on kovera sylinterinmuotoinen kehäpinta (7); pyörityselimet (20) rumpuelimen 5 pyörittämiseksi (R) mainitun kehäpinnan akselinjan (3) ympäri sellaisella nopeudella, että rumpuelimen sisäpuolella koveraa kehäpintaa vasten sijaitseva taipuisa kuvalevy (1) pysyy oleellisesti mainitun kehäpinnan muodossa; valolähteen (14) stimuloivan valon kohdistamiseksi kuvalevyyn (1), valodetektorin (17) emittoituvan valon ilmaisemiseksi sekä elimet (27) stimuloivan valon ja valodetektorin liikutta-10 miseksi kuvalevyn suhteen mainitun akselilinjan suunnassa (M), tunnetut siitä, että lisävälineet käsittävät vähintään kaksi rumpuelimen pysyvää osaa muodostavaa ta-sapainotuskappaletta (4, 5, 6; 24, 25, 26), jotka sijaitsevat etäisyyden (L4, L5; L6) päässä akselilinjasta (3) ja joista vähintään yksi (5; 6) on siirrettävissä sitä ympyrä-kehää (C) pitkin, jonka kyseisen tasapainotuskappaleen sijoitusetäisyys säteenä ak-15 selilinjan (3) ympäri muodostaa, rumpuelimen tasapainottamiseksi kun siihen sijoitetaan luettavaksi eri kokoisia kuvalevyjä (1).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukaiset lisävälineet, tunnetut siitä, että vähintään yksi tasapainotuskappaleista (4) on kiinteä ja on sijoitettu rumpuelimen kehäsuunnassa 20 kohtaan, joka on raskaimman rumpuun sijoitettavan kuvalevyn päiden (1 la ja 1 Ib) välissä ja samalla tätä kuvalevyä vastapäätä, edullisesti vastapäätä tämän raskaimman sijoitettavan kuvalevyn kehäsuuntaista keskikohtaa.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukaiset lisävälineet, tunnetut siitä, että tasapainotus-25 kappaleet (4, 24; 5, 6; 25,26) ovat kaikki sellaisella etäisyydellä (L4, L5, L6) akselilinjasta, joka poikkeaa enintään 20 %, edullisesti enintään 10 % rumpuelimen sylinterinmuotoisen kehäpinnan (7) säteestä (S).

4. Patenttivaatimuksen 1 mukaiset lisävälineet, tunnetut siitä, että siirrettävät ta-30 sapainotuskappaleet (5, 6) sijaitsevat rumpuelimen yhdessä päässä (18) staattisen tasapainotuksen aikaansaamiseksi.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukaiset lisävälineet, tunnetut siitä, että siirrettävät ta-sapainotuskappaleet (5, 6; 25, 26) sijaitsevat rumpuelimen molemmissa päissä (18 ja 35 19) dynaamisen tasapainotuksen aikaansaamiseksi.

6. Patenttivaatimuksen 1, 4 tai 5 mukaiset lisävälineet, tunnetut siitä, että rumpu-elimessä (8) on tarvittaessa kiinteä lisätasapainotuskappale (24) tai useampia kiin 102423 teitä lisätasapainotuskappaleita, rummun rakenteen vakiona pysyvien epäsymmetri-syyksien, kuten kuvalevyn sisäänvienti-ja ulosvetoraon (51) ja/tai kuvalevyn sisään-vientivasteen (50) tms., massan kompensoimiseksi.

7. Patenttivaatimuksen 2 mukaiset lisävälineet, tunnetut siitä, että siirrettävien tasapainotuskappaleiden (5, 6; 25, 26) massat (m2, m3) ja kiinteän tasapainotuskap-paleen (4) massa (mi) yhteensä (mi + m2 + mahd. m3) on mahdollisimman yhtä suuri kuin keveimmän rumpuelimeen sijoitettavan kuvalevyn se puuttuva massa (mp3), jolla saavutetaan rumpuelimen kehäsuunnassa homogeeninen painojakautu-10 ma, ja että kiinteän tasapainotuskappaleen (4) massan (mi) ja siirrettävien tasapainotuskappaleiden (5, 6; 25, 26) massojen (m2, m3) erotus (mi - [m2 + mahd. m3]) on mahdollisimman yhtä suuri kuin raskaimman rumpuelimeen sijoitettavan kuvalevyn se puuttuva massa (mpi), jolla saavutetaan rumpuelimen kehäsuunnassa (C) homogeeninen painojakautuma. 15

8. Patenttivaatimuksen 1, 3 tai 5 mukaiset lisävälineet, tunnetut siitä, että siirrettävät tasapainotuskappaleet (5, 6; 25, 26) liikkuvat ympyräkehän muotoisissa kouruissa (9; 29), jotka sijaitsevat akselilinjaa (3) vastaan kohtisuorassa tasossa tai tasoissa ja jotka ovat sijoitusetäisyyksien (L5, L6) säteen suunnassa tai vaihtoehtoi- 20 sesti akselilinjan (3) suunnassa avoimia rumpuelimen (8) ulkopuolelle (30).

9. Patenttivaatimuksen 8 mukaiset lisävälineet, tunnetut siitä, että ympyräkehän muotoisissa kouruissa (9) on molemmissa sivuissa (10a ja 10b) sylinterimäiset akselilinjan suunnassa kourusta ulkonevat urat (12a, 12b), että siirrettävät tasapaino- 25 tuskappaleet (5, 6) koostuvat liuskoista (35), jotka ulottuvat kourun poikki sen ensimmäisen uran (12a) sisältä toisen uran (12b) sisään ja jotka ovat urien mukaisesti taipuneet kaareviksi ja ovat tällöin taivutusjännityksen alaisina.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukaiset lisävälineet, tunnetut siitä, että siirrettävän ta-30 sapainotuskappaleen massa (m2, m3) on kiinnitetty liuskan (35) taipuessa koveraksi tulevalle puolelle ja sellaiselle etäisyydelle liuskasta, että massakeskipiste sijoittuu määritellylle etäisyydelle (L5, L6) akselilinjasta (3).

11. Patenttivaatimuksen 8 mukaiset lisävälineet, tunnetut siitä, että ne lisäksi kä-35 sittävät rumpuelimen akselilinjaa (3) vastaan kohtisuorassa tasossa tai vastaavasti akselinjan (3) suunnassa liikutettavan (ΚΙ; K2) puikon (40; 41), joka ensimmäisessä asennossaan (Pl) on kourussa (9; 29) sijaitsevan siirrettävän tasapainotuskappaleen ulkopuolella ja toisessa asennossaan (P2) ulottuu kouruun, jolloin se voi tulla koske- 19 102423 taksiin siirrettävän tasapainotaskappaleen (5, 6; 25, 26) jommankumman reunan (36a tai 36b) kanssa kyseisen tasapainotaskappaleen siirtämiseksi kehäsuunnassa (C), ja että lisävälineet lisäksi käsittävät ohjauslaitteen (42, 43) puikon siirtämiseksi ensimmäisen ja toisen asennon (PI, P2) välillä ja rummun hitaaksi pyörittämiseksi 5 (Rsj, Rs2) ennen kuvalevyn luentaa siirrettävien tasapainotaskappaleiden asemoi-miseksi kulloinkin luettavan kuvalevyn (1) koon ja painon mukaan.

12. Patenttivaatimuksen 1 mukaiset lisävälineet, tunnetut siitä, että pyörityselimet (20) käsittävät moottorin (22) rumpuelimen (8) pyörittämiseksi sellaisella kehäno- 10 peudella (Rx), joka aikaansaa kuvalevyyn (1) sellaisen keskipakoisvoiman, joka pu ristaa kuvalevyn tarkasti koveraa kehäpintaa (7) vasten, ja että tämä keskipakoisvoima vastaa suuruudeltaan kuvalevyn massalle vähintään 30 gn, edullisesti vähintään 100 gn, tyypillisesti noin 300 gn.

13. Patenttivaatimuksen 1 mukaiset lisävälineet, tunnetut siitä, että kuvalevyn (1) säteilyherkkä pinta (21) osoittaa sylinterin pyörintäakselilinjaa (3) päin ja että elimet (14, 17) stimuloivan valon kohdistamiseksi kuvalevyn valoherkkään pintaan ja siitä emittoitavan valon keräämiseksi sijaitsevat rumpuelimen (8) sisällä (32) ja siten pyörivän kuvalevyn sisäpuolella. 20

14. Patenttivaatimuksen 1 mukaiset lisävälineet, tunnetut siitä, että ne käsittävät kaksi siirrettävää tasapainotaskappaletta (5, 6 ja/tai 25, 26) joko oleellisesti saman akselilinjaa vastaan kohtisuoran tason kohdalla tai eri tasojen kohdalla, joilla on mahdollisimman pieni akselisuuntainen välimatka, ja että kahta tasapainotaskappa- 25 letta siirretään toisistaan riippumattomasti ja joko symmetrisesti tai epäsymmetrisesti kiinteän tasapainotaskappaleen (4) suhteen.

15. Menetelmä sellaisen laitteen tasapainottamiseksi, jolla luetaan stimuloitavalle kuvalevylle röntgensäteilyllä tai vastaavalla otettua latenttia kuvaa, laitteen käsittä- 30 essä: rumpuelimen (8), jossa on kovera sylinterinmuotoinen kehäpinta (7); pyöritys-elimet (20) rumpuelimen pyörittämiseksi (R) mainitun kehäpinnan akselinjan (3) ympäri sellaisella nopeudella, että rumpuelimen sisäpuolella koveraa kehäpintaa vasten sijaitseva taipuisa kuvalevy (1) pysyy oleellisesti mainitun kehäpinnan muodossa; valolähteen (14) stimuloivan valon kohdistamiseksi kuvalevyyn (1), valode- 35 tektorin (17) emittoitavan valon ilmaisemiseksi sekä elimet (27) stimuloivan valon ja valodetektorin liikuttamiseksi (M) kuvalevyn suhteen mainitun akselilinjan suunnassa, tunnettu siitä, että se käsittää vaiheina: 102423 (a) kiinnitetään ennen laitteen käyttöönottoa vähintään yksi kiinteä tasapainotus-kappale (4) rumpuelimen (8) kehälle siten, että massakeskipiste sijaitsee oleellisesti vastapäätä rumpuelimen sisällä luettavaa raskainta kuvalevyä ja lisäksi asetetaan vähintään yksi pysyvä, mutta siirrettävä tasapainotuskappale (5) rumpuelimen ke- 5 hälle; (b) tunnistetaan käyttöönoton jälkeen ennen tietyn kuvalevyn (1) luentaa kyseisen kuvalevyn koko (D) ja massa (η%); ja (c) liikutetaan ennen tämän kyseisen kuvalevyn luentaa vähintään yhtä siirrettävää tasapainotuskappaletta (5) rumpuelimen kehäsuunnassa (C) kompensointikohtaan, 10 jossa se yhdessä kiinteän tasapainotuskappaleen ja tämän luettavan kuvalevyn kans sa muodostaa rumpuelimen kehälle keskimäärin mahdollisimman tasan jakautuneen painon.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siirrettävä ta-15 sapainotuskappale (5) ja vastaavasti siirrettävät tasapainotuskappaleet (5, 6; 25, 26) liikutetaan kompensointikohtaansa vaihtoehtoisesti joko ennen kuin kyseinen luettava kuvalevy (1) asetetaan rumpuelimen sisälle tai edullisesti sen jälkeen kun kyseinen luettava kuvalevy on asetettu rumpuelimen (8) sisälle (32).

17. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siirrettävän tasapainotuskappaleen liikuttaminen kompensointikohtaan käsittää vaiheina: (cia) ollaan kosketuksissa siirrettävän tasapainotuskappaleen (5, 6; 25, 26) kanssa rumpuelimen ulkopuolelta (30) tämän tasapainotuskappaleen kohdalle ulottuvalla kontaktielimellä (40; 41); 25 (c2a) pyöritetään (Rs j, Rs2) rumpuelintä hitaasti, jolloin, kun kontaktielin pi tää tämän tasapainotuskappaleen paikallaan, tasapainotuskappale liikkuu rumpuelimen kiertymiskulman (a) mukaisesti rumpuelimen kehäsuunnassa (C); ja (03^ irrotetaan kontaktielimen ja siirrettävän tasapainotuskappaleen välinen kosketus, jolloin kyseinen tasapainotuskappale jää rumpuelimen tätä tilannetta vas-30 taavan kääntymiskulman määräämään kohtaan rumpuelimen (8) kehällä.

17 102423

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kontaktieli-menä (40, 41) käytetään rumpuelimen akselilinjaa (3) vastaan kohtisuorassa tasossa tai vaihtoehtoisesti akselilinjan (3) suuntaisessa tasossa liikkuvaa (ΚΙ, K2) kappa-35 letta, joka yhdessä asennossaan (P2) on kosketuksissa siirrettävän tasapainotuskappaleen kehäsuuntaisen mitan valinnaisesti jompaakumpaa päätä (36a tai 36b) vasten, tasapainotuskappaleen liikuttamiseksi kulloinkin haluttuun suuntaan rumpuelimen kehäsuunnassa (C). 102423

19. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi ennen laitteen käyttöönottoa vaiheen, jossa valitaan vähintään yhden kiinteän tasapainotuskappaleen (4) ja vähintään yhden siirrettävän tasapainotuskappaleen (5) massat (mi ja m2) laitteella luettavien kuvalevyjen (1) kokojen (D) ja massojen 5 (η%) avulla siten, että siirrettävän tasapainotuskappaleen tai vast, siirrettävien tasa- painotuskappaleiden ollessa vastapäätä kiinteää tasapainotuskappaletta aikaansaadaan keveimmän (n%3) kuvalevyn tasapainotus ja kiinteän ja siirrettävien tasapaino-tuskappaleiden ollessa kohdakkain tai lähellä toisiaan saadaan raskaimman (m^i) kuvalevyn tasapainotus. 10

20. Patenttivaatimuksen 15 tai 19 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuvalevyt sijoitetaan rumpuelimen kehäpintaa (7) vasten siten, että jokaisen kuvalevyn yksi pää (11a) asettuu kehäpinnalla olevaa akselilinjan suuntaista vastetta (50) vasten, jolloin kiinteä tasapainotuskappale (4) kiinnitetään rumpuelimen kehän sille 15 alueelle, jolle raskain (m^i) kuvalevy (1) ei ulotu.

21. Patenttivaatimuksen 15 tai 17 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuvalevyn koko (D) ja massa (η%) tunnistetaan visuaalisesti, kuvalevyyn koodeilla merkityistä tiedoista niiden lukulaitteella tai manuaalisesti tai automaattisesti mittaamal- 20 la ja punnitsemalla, että nämä tiedot syötetään kontaktielimen (40; 41) ohjauslaitteeseen (42, 43), joka ennalta asetettujen asettelutietojen tai laskentaohjeiden avulla säätää kontaktielimen ja rumpuelimen (8) toimintaa siirrettävän tasapainotuskappaleen tai vast, siirrettävien tasapainotuskappaleiden (5, 6; 25, 26) asettelemiseksi kulloinkin tarpeellisiin kohtiin, keskimäärin tasaisen painojakautumisen saamiseksi 25 rumpuelimen kehälle kuvalevyn lukutilannetta varten, jossa rumpuelin pyörii kehä-nopeudella (Rx), joka aikaansaa kuvalevyyn (1) keskipakoisvoiman vähintään 30 gn, edullisesti vähintään 100 gn ja tyypillisesti noin 300 gn.

22 102423