FI61248C - Pao roentgendifraktion sig grundade kamerafoerfarande foer maetning av spaenningstillstaondet i metaller i synnerhet austenitiska staol samt kameraanordning foer tillaempning av foerfarandet - Google Patents

Description

[5iFn M (11) ULUTUSJULKAISU

jUA {υ UTLÄGGN I NGSSKRIFT O I λ 4 O

C Patentti myönnetty 10 05 1932 •SäS (-»s) Patent tneddelat ^ T ^ (51) Kv.lk.3/lnt.CI.3 G 01 N 23/205 SUOMI —FINLAND (21) P«*nttlh»k«mui —P»t*nt*n»öknlng 801823 (22) H»k*ml«pUvi — An*eknlng»d*g 06.06.80 ^ ^ (23) AlkupUvi — Glltlgh«t*dig 06.06.80 (41) Tullut Julkliuk·! — Bllvlt offuntilg 07.12.8l

Patentti- ia rekliterlhallltu· .... . . . .....

_ ' (44) NlhUvikalpanon {· kuuL|ulkalaun pvm. —

Patent- och reglsterityrelaen ' An*ttk»n «tltgd eeh utl.»krift*n publicand 26.02.Ö2 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begird priori» »t (71) Insinööritoimisto Mexpert Oy, Länsituulentie 10, 02100 Espoo 10,

Suomi-Finland(FI) (72) Matti Korhonen, Espoo, Veikko Lindroos, Espoo, Suomi-Finland(Fl) (7M Forssan & Salomaa Oy (5*0 Röntgendifraktioon perustuva kamerajärjestelmä metallien, etenkin austeniittisten terästen, jännitystilan mittaamiseksi sekä menetelmää soveltava kameralaite - Pä röntgendifraktion sig grundade kame-raförfarande för mätning av spanningstillständet i metaller, i syn-nerhet austenitiska st&l samt kameraanordning för tillämpning av förfarandet

Keksinnön kohteena on röngtendifraktioon perustuva kameramenetelinä austeniittisten terästen tai vastaavien jännitystilan mittaamiseksi, jossa menetelmässä röugtenfilmikasettia kallistetaan tutkittavan näytteen pinnalla kulkevan sellaisen akselin kautta, joka on olennaisesti kohtisuorassa havaittavien jännitysten suuntaan nähden ja jossa menetelmässä röngtenfilmille havaitaan kahdella tai useammalla kallistuskulmalla ns. Debye-renkaiden horisontaalihalkaisijat tai vastaavat.

Lisäksi keksinnön kohteena on keksinnön mukaisen menetelmän toteuttamiseen tarkoitettu kameralaite, joka käsittää röngtenputken, sen yhteyteen kiinnitetyn ka-merajalustan ja filmikasetin, jonka sisään röngtenfilmi sijoitetaan.

Koneiden ja konstruktioiden oikean suunnittelun ja mitoituksen perustaksi tarvitaan tietoja niissä todella vaikuttavista jännitystiloista sekä valmistuksen että sitä seuraavan käytön aikana. Jännityksen mittausmenetelmän tulee näin ollen olla ainetta rikkomaton.

2 61248

Jos metallikonstruktio on väärin mitoitettu - tai jos sitä käytetään olosuhteissa, joihin sitä ei ole suunniteltu - on usein seurauksena metallin murtuminen kohdasta, jossa jännitystila pääsee kasvamaan liian korkeaksi. Usein tällainen paikallinen murtuma johtaa aikaa myöten koko rakenteen vaurioitumiseen tai jopa tuhoutumiseen kuten paineastioiden räjähdystapauksissa on laita. Jos vaurio on kuitenkin tapahtunut, on vastaisen varalta sen syyt selvitettävä, mihin tarvitaan jälleen jännitysanalyysia: on selvitettävä, missä kohden ja mistä syystä jännitystila on muodostunut suuremmaksi kuin mitoitusvaiheessa arvioitiin.

Viime aikoina on entisestään lisääntynyt tarve saada suunnittelun tueksi tietoja metallikonstruktioiden jännityksistä, koska konstruktiot pyritään rakentamaan mahdollisimman keveiksi ja ohutseinämäisiksi usein jo taloudellisista mutta myöskin teknillisistä syistä. Näin mitoituksessa käytettävä "pelivara" jää yhä pienemmäksi, mikä vaatii tarkempaa tietoa rakenteissa todella vaikuttavista jännityksistä. Tätä tarvetta korostaa vielä se, että valmistusteknologiat esimerkiksi kylmämuo-vaus ja hitsaus, synnyttävät huomattavia jännityksiä rakenteisiin jo valmistukeen aikana. Konstruktioissa on siten usein jäännösjännityksiä, joiden vaikutuksesta ne saattavat murtua jo ennenkuin ne ovat ehtineet käyttöön; käytössä ne voivat murtua huomattavasti pienemmillä kuormituksilla kuin mitä ne on suunniteltu kestämään.

On kaksi periaatteellista tapaa määrittää pysyvät eli sisäiset jännitykset, nimittäin 1) ainetta rikkovat menetelmät, jotka perustuvat jännityksen laukaisemiseen leikkaamalla koekappale, jolloin elastinen muodonmuutos mitataan esim. venymäliuskoilla, ja 2) ainetta rikkomattomat menetelmät, jotka niinikään perustuvat elastisen muodonmuutoksen mittaamiseen, mutta eivät vaadi koekappaleen leikkaamista.

Röntgendifraktio paljastaa metallin atomitasojen välisen etäisyyden vaihtelut difraktiokulman muutoksina ja tarjoaa siten mahdollisuuden mitata metallin jännitystila ainetta rikkomattomasti. Röntgendifraktiomenetelmä on itseasiassa ainoa riittävän tarkka rikkomaton jännitysmittausmenetelmä, jolla on teknillistä merkitystä.

Jännitysmittaukseen käytetään joko kamera- tai difraktiometrimenetelmää. Kamera-menetelmä on sopivampi jännitysmittaukseen, kun on mitattava paikallisia jännityksiä, kun on selvitettävä jännitysjakautumien kulku tai kun tutkittavan kappaleen pinta ei ole tasomainen.

3 61248

Kun jokin em. kohdista tavallisesti koskee käytännössä esiintyviä jännitystutkimuksia ja koska lisäksi kameralaitteisto on kevyt ja kompakti sekä helposti siirrettävissä ja asennettavissa, kameramenetelmä on sovelias käytännön, usein "paikan päällä" tapahtuviin, jännitystutkimuksiin, mikäli sillä voidaan saavuttaa riittävä tarkkuus.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on kehittää edelleen ns. parannettua kamera-menetelmää, jota myöhemmin selostetaan tarkemmin. Keksinnön erityisenä tarkoituksena on saada aikaan sellainen menetelmä ja kameralaite, jolla on mahdollista mitata austeniittisten terästen jännitystiloja tarkkuudella, joka on olennaisesti yhtä hyvä kuin mihin päästään ferriittisten terästen jännitystiloja tutkittaessa ennestään tunnetuilla kameramenetelmillä, joita soveltaen austeniittisten terästen jännitystilojen määrittäminen käytännössä riittävällä tarkkuudella on aiemmin ollut mahdotonta.

Edellä ilmenneisiin ja myöhemmin selviäviin päämääriin pääsemiseksi keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että Debye-renkaiden mainittujen halkaisijoiden rekisteröiminen eri kallistuskulmilla suoritetaan sellaisella filmikasetilla ja sen sisään tuetulla filmillä, joka kasetti on mainittuun kallistusakseliin nähden kohtisuorassa suunnassa katsottuna siten kaaren muotoinen, että kasetin ja filmin päiden alueet ovat austeniittisten terästen jännitystilan mittauksen kannalta riittävän lähellä kallistusakselia ja että menetelmässä käytetään sellaista mainitun kallistusakselin suunnassa pitkänomaista ja riittävän kapeaa kaaren muotoista filmikasettia, että menetelmän toteutuksen kannalta riittävän suuri kasetin kallistuskulma on mahdollinen.

Keksinnön mukaiselle kameralaitteelle on puolestaan pääasiallisesti tunnusomaista se, että röngtenputki muine laitteineen on järjestetty kierrettäväksi kyseisen kallistusakselin ympäri, joka akseli kulkee tutkittavan näytteen tutkittavan kohdan kautta ja että kameran kasetti on kaareva, sopivimmin ympyrän kaaren muotoinen, akseliin nähden kohtisuorasta suunnasta nähtynä.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisen piirustuksen kaaviokuviin, sekä kameralaite-esimerkkeihin.

Kuvio IA esittää kaaviollisesti tietyn aineen atomitasojen keskinäistä etäisyyttä jännityksettömässä tilassa ja kuvio IB esittää vastaavaa etäisyyttä jännityksen σ alaisessa tilassa, xx

Kuvio 2 havainnollistaa röngtensäteiden tutkittavasta kohteesta heijastumisen periaatetta.

4 61248

Kuvio 3 havainnollistaa röntgenmenetelmässä käytettyjä eri parametreja.

Kuvio 4 esittää ns. Debye-renkaan rekisteröintiä filmille.

Kuvio 5 esittää keksinnössä sovellettavaa sylinterin osan muotoista filmikasettia.

Kuvio 6 esittää yleiskuvaa keksinnön mukaisesta kameralaitteistosta sivulta nähtynä.

Kuvio 7 esittää yksityiskohtaisempaa kuvaa kameralaitteesta ja sen filmikasetista sivulta nähtynä.

Kuvio 8 esittää samaa kuin kuvio 7 näytteen puolelta nähtynä.

Kuvio 9 esittää keksinnön mukaisessa kameralaitteistossa käytettyä erityistä keksittyä filmikasettia koottuna aksonometrisenä kuvantona.

Kuvio 10 esittää kuvion 9 mukaisen filmikasetin eri osia eriksensä.

Röntgenmenetelmässä käytetään atomitasojen välistä etäisyyttä d mittapituutena (kuvio 1). Aaltopituuden λ omaavat röntgensäteet heijastuvat atomitasoista osuessaan tasoihin kulmassa Θ, joka saadaan Braggin laista (1) 2 d sin θ = λ kuten kuvio 2 esittää.

Tarkastelkaamme nyt kuvion 1 esittämää tapausta, jossa atomitasoja vastaan kohtisuora normaalijännitys suurentaa atomitasojen välin arvosta d^ arvoon do.

Braggin lain avulla voidaan molemmat etäisyydet dQ ja d^ laskea käyttämällä ao. Braggin kulmaa Θ, joka mitataan röntgensädedifraktion avulla, ja täten saadaan normaali muodonmuutos lasketuksi kaavasta d - d (2) e = -2_£ xx d o

Vastaava jännitys o , joka aiheuttaa muodonmuutoksen e , on nyt määritettävissä

XX XX

Hooken lain (3) o * E e ,

XX XX

avulla, missä E on kimmomoduli.

5 61248

Yleisemmin röntgenmenetelmä tuottaa normaalijännityskomponentin vali tussa suunnassa x, kun vähintään kaksi xz-tasossa olevaa muodonmuutosta e(*f ) mitataan (kuvio 3). Yleisestä Hooken laista saadaan E e( *2) - e( Ψχ) ^ °xx 1 + v .2 . 2 ψ sm ^^-sin Ψ missä v on Poissonin suhdeluku.

Yleisen kimmo-opin mukaisesti on koko jännitystila määritelty, kun tunnetaan kolme erisuuntaista j ännityskomponenttia.

Ennestään tunnetuissa tavallisissa kameramenetelmissä mitataan vertikaalisia

Debye-säteitä S , kuvio 4. Kahdella eri kallistuskulmalla mitatuista säteistä vert jännitys ratkaistaan seuraavasti E cos22e S( ψ )-S( Ψ ) (5) σ(φ ) = -----γ- 1+v 2Dtg6 sin ^

Yhtälöstä nähdään, että mitatun jännityksen tarkkuus on sitä parempi, mitä - suurempi on kulma 2Θ - suurempi on kallistuskulmien ^^ ja Ψ^ ero.

Kaupallisesti saatavilla olevista teräksen tutkimiseen soveltuvista röntgenput-kista kromiputki antaa austeniittisten terästen heijastukset korkeimmalle 2Θ-alueelle: (i) Cr-K a -säteily: ^®220 s ^-^8° (vahva heijastus) (ii) Cr-K 8 -säteily: ^®3io ö 150° (heikko heijastus) Nämä ovat liian pieniä kulmia, jotta tarkkuus muodostuisi hyväksi. Lisäksi näiden heijastusten rekisteröinti vaatii, että kasetti viedään niin lähelle näytettä (tai sitten kasetin kokoa on vastaavasti suurennettava), että sitä ei voida enää kallistaa riittävän paljon, jotta saavutettaisiin hyvään tarkkuuteen tarvittava kulmaero Asiaa pahentaa vielä se, että ennestään tunnetuissa kamera- menetelmissä eri kallistuksilla rekisteröidyt viivat tulevat erimuotoisiksi johtuen erilaisista fokusointi- ja absorptio-olosuhteista, mikä edelleen laskee saa- 6 61248 vutettavaa tarkkuutta. Täten austeniittisten terästen jännitystilan määrittäminen tavallisilla kameramenetelmillä käytännössä riittävällä tarkkuudella on osoittautunut mahdottomaksi.

Seuraavassa selostetaan yksityiskohtaisemmin keksinnön perustana olevaa parannettua kameramenetelmää, jota esillä olevassa keksinnössä on tarkoitus aiemmin ilmoitettujen päämäärien saavuttamiseksi kehittää edelleen.

Intensiteettejä kameralla rekisteröitäessä mitataan kuvautuneiden Debye-renkaiden akselinsuuntaiset halkaisijat2S esim. fotometroimalla filmi. Näistä halkaisijoista saadaan heijastumiskulman 180° - 2Θ = 2Θ tangentti kaavasta (6) tg 2Θ = , missä D on koekappaleen ja filmin väli. Muodonmuutokset saadaan siten kaavasta (7) e(O = |2|!2| (tg 2Θ ψ -tg20o), minkä sijoittamisella yhtälöön (4) saadaan kameratekniikan työskentely-yhtälö (8) σ xx = ^2 (S ψ 2 " S ψ i) , missä jännityskerroin on (g) v = E cos228 -2-1-T- 2 2D(l+v)tg8 s in ψ2-δ^η

Selostetun parannetun kameratekniikan saavuttama tarkkuus on hyvin vertauskelpoi-nen difraktometrimenetelmien kanssa johtuen siitä, että ihanteellista Schultz-tyyppiä oleva fokussointi vähentää fokussointi- ja absorptiovirheet minimiinsä ja että halkaisijoiden mittaaminen säteiden sijasta pienentää satunnaisvirheitä ja monia laitevirheitä; näitä samoja ominaisuuksia ei tavanomaisilla kameramenetelmillä ole.

7 61248

Esillä olevan keksinnön lähtökohtana olevassa parannetussa kameramenetelmässä mitataan aksiaalihalkaisijoita 2S , kuvio 4. Kun lisäksi keksinnön mukaisesti hei-jastusten säteet rekisteröidään mitattavan halkaisijan A-A suuntaisella sylinte-rimäisellä tai vastaavalla kasetilla (kuvio 5), voidaan austeniittisten terästen heijastukset,esim. (220) ja(310)„ vo »rekisteröidä käyttäen tarpeeksi eri- suuria kallistuskulmia ja niin, että voidaan saavuttaa riittävä jännitys-määrityksen tarkkuus.

Koska kuitenkin 20-kulma on hieman liian pieni, on Debye-halkaisijat mitattava vastaavasti tarkemmin, jotta saavutettaisiin tarkkuus, joka on luonteenomainen ennestään tunnetuille tavallisille kameramenetelmille ferriittisten terästen jännitystilaa määritettäessä. Tämä onkin keksinnön perustana olevassa parannetussa kameramenetelmässä mahdollista, koska siinä eri kallistuksilla otetut kuvat saadaan fokusoiduiksi, absorptiotekijä ei riipu kallistuksesta, useat laitetekni-set tekijät eivät aiheuta virhettä mitattaessa halkaisijoita ja halkaisijaraitta-uksen avulla saadun 20-kulman satunnaisvirheet ovat pienemmät kuin vertikaali-säteitä mitattaessa.

Täten keksinnön mukaisella parannetulla kameraroenetelmällä, jossa käytetään erityistä austeniittisten terästen tutkimiseen soveltuvaa filmikasettia, on mahdollista mitata austeniittisten terästen jännitystiloja tarkkuudella, joka on tyypillinen tutkittaessa ferriittisten terästen jännitystiloja tavallisilla tunnetuilla kameramenetelmillä, joilla austeniittisten terästen jännitystilojen määrittäminen käytännössä riittävällä tarkkuudella on aiemmin ollut mahdotonta.

Seuraavassa selostetaan etenkin kuvioihin 6,7,8,9 ja 10 viitaten keksinnön mukaista menetelmää toteuttavan kameralaitteen ja siinä käytetyn erikoisen filmikasetin rakenne ja toiminta menetelmän suorituksessa.

Kuvioissa 6,7 ja 8 esitetty laite käsittää röntgenputken 10, joka on sovitettu käännettäväksi kuvioissa vaakasuuntaisen kiertoakselin A-A ympäri. Akseli A-A vastaa kuviossa 4 Ψ -akselia, joka on kohtisuorassa mitattavan jännityksen a vaikutussuuntaan nähden. Kuvion 6 mukaisesti akseli A-A kulkee käsillä olevan näytteen 15 tutkittavan kohdan P kautta tai sen läheisyydessä. Laitteen kääntämiseksi akselin A-A ympäri laitteen jalustaan kuuluu pyöreäpoikkipintainen kierto-akseli 11, jonka ympärillä on kiristettävä ja lukittava rengas 16, joka on kiinnitetty röntgenputken 10 runkorakenteisiin.

Itse kameralaite käsittää jalustan 12, johon on kiinnitetty röntgenfilmikasetti 13, joka on toteutukseltaan uusi ja erikoinen. Röntgensäteiden kollimaattori 14 8 61248 kohdistuu kasetin 13 keskeltä näytteen 15 tutkittavaa aluetta P kohti. Lisäksi kuvion 6 mukaisesti laitteeseen kuuluu sinänsä tunnettu kameran oskillointilaite 17, jonka yksityiskohtaisempi rakenne selviää kuviosta 7. Kameran oskillointilaite 17 käsittää synkronimoottorin 18, jonka käyttämälle akselille on kiinnitetty epä-kesko 19, joka liikuttaa vipua 20 edestakaisin. Kun kameraa oskilloidaan valotuk-sen aikana, saadaan filmille tasaisempi ja tarkempi mustuma. Kameralaitteeseen kuuluu myös sinänsä tunnetut jäähdytyslaitteet 21. Keksinnön puitteissa kamera-laitteen tuenta akselin A-A ympäri käännettäväksi voidaan toteuttaa monella muullakin tavalla kuin kuviossa 6 esitetyllä akselilla 11 ja renkaalla 16. Kamera-laite voidaan tukea esim. ylhäältäpäin, jolloin kiertoakselin A-A ympäri kääntyminen järjestetään mahdolliseksi käyttämällä ympyrän kaaren, jonka keskipiste on akselilla A-A, muotoisella tukiuralla varustettua osaa, jota käyttäen röntgenputki 10 muine laitteineen on lukittavissa eri asentoihin.

Kuviossa 7 keksinnön mukainen filmikasetti 13 on kallitusakseliin A-A nähden kohtisuorassa suunnassa katsottuna ympyrän kaaren muotoinen kulman a ollessa n. 140° ja säteen R n. 70 mm. Kasetin leveys kuvion 7 tasoon nähden kohtisuorassa suunnassa on n. 40 mm.

Kuvioista 1 ja 10 selviää keksinnön mukaisen filmikasetin rakenne. Filmikasetti 13 käsittää peitelevyn 22, filmin pitimen 23 ja runko-osan 24. Nämä osat kiinnitetään toisiinsa kiinnitysruuvilla 25. Kuvioon 9 on filmiä merkitty viitenumerolla 26 ja filmin suojusta viitenumerolla 27. Peitelevy 22 on kasetin muotoinen kaareva kappale, jossa on kiinnitysulokkeet 28, joiden avulla peitelevy on valinnaisesti kiinnitettävissä kasetin jommalle kummalle reunalle siten, että vain tietty puolisko filmistä kerralla "valottuu". Kiinnitysruuvissa 25 on kierre, joka kiinnittyy runko-osassa olevan reiän 30 kierteeseen. Ruuvi 25 menee filmin pitimessä 23 olevan reiän 31 läpi. Filmin pitimen poikkileikkaukseltaan L-muotoi-set reunaosat 32 puristavat filmin 26 suojuksineen 27 tarkoin määrättyyn asemaan ja muotoon runko-osan 24 sylinterimäistä sisäpintaa vasten.

Seuraavassa esitetään patenttivaatimukset, joiden määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa keksinnön eri yksityiskohdat voivat vaihdella.

Claims (9)

9 61248

1. Röngtendifraktioon perustuva kameramenetelmä austeniittisten terästen tai vastaavien jännitystilan mittaamiseksi, jossa menetelmässä röngtenfilmikasettia (13) kallistetaan tutkittavan näytteen (15) pinnalla kulkevan sellaisen akselin (A-A) kautta, joka on olennaisesti kohtisuorassa havaittavien jännitysten (σ ) suuntaan nähden ja jossa menetelmässä röngtenfilmilie (26) havaitaan kahdella tai useammalla kallituskulmalla (Ψ) ns. Debye-renkaiden horisontaalihalkaisijat (2S ) tai vastaavat, tunnettu siitä, että Debye-renkaiden mainittujen äx halkaisijoiden (2S ) rekisteröiminen eri kallistuskulmilla (Ψ) suoritetaan fil- äx mikasetilla ja sen sisään tuetulla filmillä, joka kasetti on mainittuun kallistus-akseliin (A-A) nähden kohtisuorassa suunnassa (B-B) katsottuna siten kaaren muotoinen, että kasetin ja filmin päiden alueet ovat austeniittisten terästen jännitystilan mittauksen kannalta riittävän lähellä kallistusakselia (A-A) ja että menetelmässä käytetään sellaista mainitun kallistusakselin (A-A) suunnassa pitkänomaista ja riittävän kapeaa kaaren muotoista filmikasettia, että menetelmän toteutuksen kannalta riittävän suuri kasetin kallistuskulma (Ψ) on mahdollinen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että filmi-kasetin (13) ja sen tukeman filmin (26) kaareutuminen on järjestetty olennaisesti ympyrän kaaren (säde R) muotoiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että filmi-kasetin (13) ja sen siällä olevan röngtenfilmin (26) kaarevuuskeskipisteen kautta asetettu aksiaalisuuntainen akseli (B-B) on järjestetty leikkaamaan mainittu kal-listusakseli (A-A) tutkittavan näytteen pinnan alueella.

4. Patenttivaatimuksen 1,2 tai 3 mukaisen menetelmän toteuttamiseen tarkoitettu kameralaite, joka käsittää röngtenputken (10), sen yhteyteen kiinnitetyn kamera-jalustan (12), ja filmikasetin (13), jonka sisään röngtenfilmi (26) sijoitetaan, tunnettu siitä, että röngtenputki (10) muine laitteineen on järjestetty kierrettäväksi kyseisen kallistusakselin (A-A) ympäri, joka akseli (A-A) kulkee tutkittavan näytteen (15) tutkittavan kohdan (P) kautta ja että kameran kasetti (13) on kaareva, sopivimmin ympyrän kaaren muotoinen, akseliin (A-A) nähden kohtisuorasta suunnasta (kuvio 7) nähtynä.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite käsittää kiertoakselin (11), jonka ympärillä on tukirengas (16) tai vastaava, joka on kiinnitetty röngtenputken (10) yhteyteen. 10 61 24 8

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite käsittää runkorakenteet, joissa on pitkänomainen ympyrän kaaren muotoinen ura, jonka yhteyteen röngtenputki (10) runkorakenteineen on kiinnitetty käännettäväksi mainitun akselin (A-A) ympäri.

7. Patenttivaatimuksen 1-3 mukaisen menetelmän toteuttamisessa käytetty ja/tai patenttivaatimuksen 4-6 mukaisessa laitteessa käytettäväksi tarkoitettu röngten-filmikasetti, tunnettu siitä, että kasetti (B) muodostuu sylinterimäi-sen sisäpinnan omaavasta runko-osasta (24) sekä olennaisesti vastaavan muotoisesta filmin pitimestä (23), jolla röngtenfilmi (26) suojuksineen (27) kiinnitetään mainitun runko-osan (24) kaarevaa sisäpintaa vasten.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen filmikasetti, tunnettu siitä, että fil-mikasetti käsittää edelleen peitelevyn (22), jossa on ulokkeet (28), joiden avulla peitelevy (22) voidaan valinnaisesti kiinnittää filmikasetin (13) jommalle kummalle reunalle tarkoituksena vain filmin toisen puoliskon "valottaminen".

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen filmikasetti, tunnettu siitä, että kasetin runko-osa (24) on olennaisesti ympyrän kaaren muotoinen, jonka kaaren keskuskulma (a) on n. 140°. n 61248