FI101263B - Menetelmä sieni-infektioiden hoitamiseksi tarkoitetun hammasproteesila kan valmistamiseksi - Google Patents

Description

101263

Menetelmä sieni-infektioiden hoitamiseksi tarkoitetun ham-masproteesilakan valmistamiseksi

Keksinnön kenttä 5 Tämä keksintö koskee menetelmää hammasproteesilakan valmistamiseksi, joka on tarkoitettu sieni-infektioiden hoitamiseksi hammasproteesin käyttäjien suuontelossa.

Keksinnön tausta

Tulehdustila, josta käytetään nimitystä stomatitis 10 prothetica on yleinen valituksen aihe hammasproteesin käyttäjien keskuudessa. E. Budtz-Jörgensenin mukaan [Community Dent. Oral Epidemiol. 3 (1975) 115 - 119] esiintymistiheys on 65 % vanhahkojen hammasproteesin käyttäjien joukossa.

15 Stomatitis prothetica on nimitys limakalvotulehduk- sille, joita usein havaitaan hammasproteesin käyttäjillä, erityisesti niissä suun osissa, jotka joutuvat kosketukseen hammasproteesin kanssa. Tila voi ilmetä muutamiin osiin rajoittuneena yksinkertaisena tulehduksena tai se 20 voi olla levinnyt koko hammasproteesin kanssa kosketukses sa olevalle alueelle. Tila esiintyy tavallisesti kovaa suulakea peittävän hammasproteesin alla, jossa se saattaa aiheuttaa turpoamista.

Joskus tulehdus leviää huuliin ja suupieliin, missä 25 se voi aiheuttaa pistelyä ja kirvelyä (cheilosis angula- ris) .

Useimmiten stomatitis prothetican aiheuttaa sieni-infektio, normaalisista Candida albicans (sammas, hiivan kaltainen sieni) [E. Budtz-Jorgensen, Community Dent. Oral 30 Epidemiol. 3 (1975) 115 - 119]. Hammasproteesin ja suula- -. estä otettujen kudosnäytteiden mikroskooppitutkimuksessa näkyy selviä merkkejä kasvustosta.

Kliininen ja histologinen todistusaineisto osoittaa selvästi, että tila on yliherkkyysreaktio C. albicansiin, 35 joka on aikuisissa normaalisti esiintyvä hiivamainen sie nilaji. Tässä yhteydessä tulisi huomata, että Candida-pe- 101263 2 säkkeiden lukumäärän vähentäminen johtaa tilan suhteelliseen paranemiseen.

On selvää, että stomatitis prothetican hoito koostuu sieni-infektion poistamisesta osittain tai täydelli-5 sesti. Paikallinen antimykoottihoito on yksi tapa tämän saavuttamiseksi.

Nykyisin on saatavana monia erilaisia lääkkeitä, jotka on suunniteltu suuontelossa esiintyvien sienten aiheuttamien tulehduksien paikallishoitoon.

10 Yksi valmiste on nystatiinivoide, jota levitetään hammasproteesin suulakea vasten olevaan yläosaan. Voidetta tulisi levittää kolmesti vuorokaudessa viikon ajan. On myös ehdotettu hammasproteesille siroteltavaksi tarkoitettua jauhemuodossa olevaa nystatiinia.

15 Amfoterisiini B:tä, erästä toista sieni-infektioi den paikallishoitoon tarkoitettua valmistetta, voidaan antaa pastilleina, joita otetaan 4-8 kertaa vuorokaudessa.

Mikonatsoligeeliä tulisi levittää limakalvoa vasten olevaan hammasproteesin osaan neljästi vuorokaudessa kah-20 den viikon ajan. Hammasproteesi tulisi laittaa paikalleen välittömästi levityksen jälkeen ja mahdollinen ylimääräinen geeli tulisi pitää suussa mahdollisimman pitkään ennen nielemistä.

Edellä kuvatut hoidot ovat varmasti tehokkaita, 25 mutta ne ovat hyvin epämukavia potilaille. Lisäksi tila uusiutuu pian hoitokuurin lopettamisen jälkeen, koska C. albicansia esiintyy laajasti ihmiselimistössä. Tarvitaan selvästi antotavaltaan toisentyyppistä antimykoottivalmistetta edellä mainittujen epäkohtien poistamiseksi.

30 US-patenttijulkaisussa 3 476 854 esitetään hammas- proteesien käsittelemistä vuorauksilla ja kudoksenhoitoai-neilla, jotka koostuvat muovikoostumuksista, jotka sisältävät hartseja, jotka valitaan alempien alkyylimetakry-laattien, silikonin, vinyylikopolymeerien ja polyamidin 35 joukosta ja joihin dispergoidaan sienten vastaista yhdis- 101263 3 tettä. Sienten vastaisia aineita ovat monokarboksyyliras-vahappojen, ketjunpituudeltaan korkeintaan keskinkertaisiin rasvahappoihin asti, sinkki- ja kuparisuolat, bent-soehappo, bentsyylibentsoaatti, salisyylihappo ja bentsyy-5 lisalisylaatti. Tämän koostumuksen tarkoituksena on toimia muovisen vuorauksen muodossa olevana hammasproteesityynynä huonosti istuvien hammasproteesien korjaamiseksi. Vuoraus levitetään geelin muodossa, siten että tuloksena oleva muovikerros on riittävän paksu muodostaakseen tyynyn. Vuo-10 raus sisältää sienten vastaista säilytettä, joka on erityisesti valittu siten, ettei se uutu pois vuorauksesta. Niinpä tämä vuoraus ei muodosta lääkkeenantojärjestelmää.

PCT-hakemuksessa WO 87/02580, EP-julkaisussa 29 8271 ja DE-patenttijulkaisussa 3 720 147 esitetään kyn-15 sisienen hoitamista kynsienpäällystyskoostumuksella, joka sisältää kalvon muodostavaa, veteen liukenematonta materiaalia ja antimykoottista ainetta. Kalvon muodostava materiaali on esimerkiksi polyvinyyliasetaatti, vinyy-liasetaatti- ja akryyli- tai krotonihappopolymeerien seos, 20 rasvahappovinyyliestereiden polymeeri tai metakrylaattipo-lymeeri. Antimykoottinen aine on tiokonatsoli, ekonatsoli, mikonatsoli, ketokonatsoli tai klotrimatsoli. Kaikissa kolmessa tapauksessa päämääränä on muodostaa kuiva lääk-keenantojärjestelmä, joka mahdollistaa antimykoottisen * 25 aineen absorboitumisen suoraan kuivassa tai liukenematto massa tilassa kynteen kynnen päällysteestä. Tällaisen anto järjestelmän tehoa pidetään normaalisti merkityksettömänä. Hakemuksen WO 87/02580 mukainen koostumus voi sisältää kemiallisia aineita vehikkelien ja mainituista vehikke-30 leistä muodostuneiden kalvojen fysikaalisten ja/tai ke-'1 miallisten ominaisuuksien muuntamiseksi. Esimerkkejä täl laisista aineista ovat kosteutta säätelevät ja tarttumista säätelevät aineet. Kyseisessä viitteessä ei lisäksi anneta tietoja mistään hydrofiilisestä pehmittimestä.

101263 4 GB-hakemusjulkaisussa 1 603 899 esitetään kiil-lotevalmiste tai keholotioni, joka käsittää metyylisellu-loosaliuosta, joka voi lisäksi sisältää fungisidia. Metyy-liselluloosa on vesiliukoista ja toimii kosteutta sitovana 5 aineena. Valmisteesta vapautuu fungisidia nopeasti, eikä sillä pystytä saamaan aikaan pitkitettyä lääkkeen antoa.

EP-hakemusjulkaisussa 250 187 kuvataan lääkettä, joka sisältää suulakepuristetun yksi- tai monikerroksisen itsekantavan kalvon, joka pystyy tarttumaan märkään lima-10 kalvon pintaan ja sisältää hydroksipropyyliselluloosaa, joka on vesiliukoista ja saa aikaan tarttumisen märkiin pintoihin. Kalvo sisältää lisäksi etyleenioksidin homopo-lymeeriä, vesiliukoista polymeeriä, joka valitaan etyyli-selluloosan, propyyliselluloosan, polyeteenin ja polypro-15 peenin joukosta, ja pehmitintä. Kalvo ei sisällä liuotinta, eikä kalvon suulakepuristuksessa käytetä liuotinta. Kuiva kalvo ei sovellu käytettäväksi hammasproteeseilla.

Julkaistussa JP-hakemuksessa 60-228 412 (A) esitetään iholle levitettäväksi tarkoitettu paikallinen koos-20 tumus, joka sisältää kalvonmuodostusainetta, sienten vastaista ainetta, liuotinta ja pehmitintä. Ennen levittämis-tään iholle koostumus laimennetaan 10-kertaisella tilavuudella vettä.

Julkaistussa, tutkimattomassa JP-hakemuksessa 63-25 146 972 esitetään hydrofiilinen liimakoostumus, joka si sältää vesi- ja alkoholiliukoista polymeeriä, alkoholi-liukoista ja veteen liukenematonta polymeeriä, pehmennys-ainetta ja liuotinta, ja johon on mahdollisesti sekoitettu mm. sienten vastaista ainetta. Koostumuksesta tehdään lii-30 malevy, joka voidaan painaa kantajalle, kuten muovikalvol-le, tai koostumusta voidaan levittää eri tavoin suoraan kantajamateriaalille, jota voidaan käyttää mm. suuontelon limakalvoon tai ihoon tarttuvana laastarina. Tämä koostumus on täysin soveltumatonta levitettäväksi hammasprotee-35 seille.

101263 5 EP-julkaisussa 55 396 esitetään menetelmä ihon sieni-infektioiden hoitamiseksi fungisidikoostumuksella, joka sisältää 0,1 - 1 % aktiivista aineosaa, 2 - 10 % levittymistä edistävää ainetta, 1 - 8 % liukenemista edistävää 5 ainetta ja selluloosaeetteriä kalvonmuodostusaineena. JP- patenttihakemuksessa 59-83 867 esitetään samankaltainen menetelmä ja koostumus, jossa aktiivisena aineosana on klotrimatsoli. Myös näiden kahden julkaisun mukaisesti lääkkeen pitäisi tunkeutua kalvon muodostavasta kerrokses-10 ta suoraan ihoon.

Yhteenveto keksinnöstä Tämän keksinnön päämääränä on tarjota käyttöön lääkkeenantojärjestelmä, jolla on pitkäaikainen antimy-koottinen vaikutus hammasproteesin käyttäjien suuontelossa 15 ja joka ei aiheuta potilaalle huomattavaa epämukavuutta.

Keksintö esittää hammasproteesilakan valmistusmenetelmän, jonka mukaisesti antimykoottista ainetta, veteen liukenematonta kalvonmuodostusainetta ja 1 - 25 paino- % glyserolimono-oleaattia sekoitetaan liuottimen kans-20 sa.

Lakka voi edullisesti sisältää 1-30 paino-%, edullisesti 2-10 paino-%, ainakin yhtä antimykoottista ainetta, 1-20 paino-%, edullisesti 5-15 paino-%, vähintään yhtä veteen liukenematonta kalvonmuodostusainetta · 25 ja edullisesti 10 - 20 paino-% ainakin yhtä hydrofiilistä pehmitintä, joka keksinnön mukaisesti on glyserolimono-oleaatti. Loppuosa koostumuksesta sisältää ainakin yhtä liuotinta ja mahdollisia muita aineosia. Sellakka on yksi mahdollinen aineosa, jota voi olla läsnä 0-10 paino-%, 30 edullisesti 0,5 - 5 paino-%. Sellakka on hyödyllinen lii- maominaisuuksiensa ansiosta.

Lakka on sellaista, että kun se levitetään tekohampaille, se muodostaa hammasproteesille mekaanisesti stabiilin päällysteen, joka saa aikaan antimykoottisen aineen 35 pitkitetyn vapautumisen käyttäjän suun limakalvoon.

101263 6 "Kalvonmuodostusaineella" tarkoitetaan mitä tahansa yhdistettä, jolla on kyky muodostaa kalvo, kun vehikkelin ja mainitun aineen seosta on levitetty pinnalle, kuten hammasproteesille, ja vehikkeli on haihtunut.

5 Tässä kuvataan lisäksi menetelmä hammasproteesien käyttäjien suuontelossa esiintyvien sieni-infektioiden hoitamiseksi, jossa levitetään edellä mainittua lakkaa hammasproteesille. Lakka levitetään hammasproteesille millä tahansa kätevällä menetelmällä. Lakka tulisi tyypilli-10 sesti levittää siveltimellä limakalvoa vasten tulevalle hammasproteesin osalle. Lakan tulisi antaa kuivua perusteellisesti ennen hammasproteesin asettamista käyttäjän suuhun.

Keksinnön yksityiskohtainen kuvaus 15 Keksintö perustuu siihen, että levitettäessä kek sinnön mukaista hammasproteesilakkaa pinnoille, jotka ovat kosketuksessa suun limakalvon kanssa, kun hammasproteesi on laitettu paikalleen, antimykoottista ainetta vapautuu suuontelossa vallitsevaan vesipitoiseen ympäristöön tera-20 peuttisesti vaikuttavina pitoisuuksina 2-3 viikon ajan.

Tämä tarkoittaa, että tämän keksinnön ollessa kyseessä potilaiden tarvitsee käsitellä hammasproteesinsa hammas-proteesilakalla suhteellisen pitkin väliajoin.

Lakka on tehty sellaiseksi, että se muodostaa ham-25 masproteesille levitettynä ja kuivuttuaan hammasproteesil le stabiilin ja taipuisan päällysteen, jolla on edulliset mekaaniset ominaisuudet. Lisäksi siten muodostettu päällyste vapauttaa antimykoottista ainetta hammasproteesin käyttäjän suun limakalvoon pitkän aikaa ja toimii ohuena 30 lääkettä vapauttavana matriksina. Pitkittynyt lääkkeen vapautuminen antaa käyttäjälle jatkuvan, pitkitetyn suojan sienten kasvua vastaan suun limakalvossa ja sen ympärillä vain yhden lakanlevityskerran jälkeen. Jatkuvan lääkkeen vapautumisen tarkka kesto ja siten aikaansaatu suoja sien-35 ten kasvua vastaan voi vaihdella hammasproteesin käyttä jästä toiseen. Lääkkeen vapautumisen kesto riippuu myös 101263 7 antimykoottisen aineen luonteesta, lakkakoostumuksen muiden komponenttien luonteesta, mainittujen komponenttien suhteellisista määristä tms. tekijöistä. Tämän keksinnön mukaisesti on kuitenkin havaittu, että antimykoottisen 5 aineen vapautuminen voi edullisesti kestää viikon tai kak si tai mahdollisesti kolme viikkoa yhden levityskerran j älkeen.

Veteen liukenemattomiin kalvonmuodostusaineisiin voivat kuulua esimerkiksi veteen liukenemattomat selluloo-10 sajohdannaiset, kuten selluloosan C2_3-alkyylieetterit, esi merkiksi etyyli- ja propyyliselluloosa; polyvinyyliase-taatti ja (poly)akryylihappojohdannaiset, kuten akryyli-tai metakryylihapon esterit. Sellakkaa voi sisällyttää mukaan mahdollisena lisäkalvonmuodostusaineena.

15 Liuotin voi olla mikä tahansa sopiva liuotin, jolla on kyky liuottaa veteen liukenematon kalvonmuodostaja, kuten esimerkiksi alempi alkoholi (ts. C-^-alkoholi) , kuten metanoli, etanoli, 1-propanoli tai 2-butanoli, edullisesti etanoli; mainitunlaisten alempien alkoholien etikkahappo-20 esteri, kuten esimerkiksi etyyliasetaatti, isopropyyliase- taatti tai n-propyyliasetaatti.

Pehmitin on hydrofiilinen pehmitin vastakohtansa, lipofiilisen pehmittimen, sijasta. Hydrofiilisillä pehmit-timillä saadaan aikaan lakka, jolla on sopiva taipuisuus "25 ja mekaaninen stabiilius. Lisäksi otaksutaan, että hydro- fiilisen aineen käyttö pehmittimenä suosii antimykoottisen aineen pitkittynyttä vapautumista lakasta, kun lakka on levitetty hammasproteesin pinnalle. Edullisiin hydrofiili-siin pehmittimiin kuuluvat esimerkiksi glyseroli, propaa-30 nidioli, polyetyleeniglykoli (moolimassa 200 - 2 000), : glyserolimono-oleaatti, trietyylisitraatti, trimetyylisit- raatti, C2_26-monoglyseridit ja glyseryylitriasetaatti . Keksinnön mukaisesti pehmitin on ainakin glyserolimono-ole-aatti.

35 Hydrofiilisen pehmittimen suhteellinen pitoisuus hammasproteesilakassa on tärkeää lääkkeen vapautumiselle hammasproteesin päällysteestä sylkeen ja suun limakalvoon.

101263 8

Mitä suurempi hydrofiilisen pehmittimen pitoisuus on, sitä nopeammin lääkettä vapautuu. Hammasproteesin päällysteen mekaaninen stabiilius kuitenkin laskee pehmitinpitoisuuden kasvaessa, ja mekaanista stabiiliutta pidetään liian al-5 haisena pehmitinpitoisuuden ollessa yli 25 %. Toisaalta pehmitinpitoisuuden täytyy olla vähintään 1 % hammasproteesin päällysteen säröilyn estämiseksi.

Käytettävän antimykoottisen aineen tulisi olla stabiili ja kestävä lakassa. Esimerkkeihin tällaisista anti-10 mykoottisista aineista kuuluvat mikonatsoli, ekonatsoli, ketokonatsoli, tiokonatsoli ja klotrimatsoli.

Tämän antimykoottisen valmisteen tehoa on tutkittu seuraavissa alustavissa kliinisissä tutkimuksissa.

Kahdeksalla potilaalla tehty tutkimus 15 Seuraava tutkimus tehtiin sairaalassa Malmössä,

Ruotsissa, geriatrisilla pitkäaikaispotilailla 12 - 28. syyskuuta 1988. Tutkimukseen osallistui kahdeksan potilasta. Potilaat valittiin noudattamalla menettelyä, jossa mukaanottoperusteena oli todettu Candida-infektion aiheut-20 tama stomatitis prothetica diagnosoituna "Oricult-N:llä".

Tarkastuksessa nro 1 kaikilla potilailla oli kliinisesti keskinkertaista - huomattavaa suun limakalvon punoitusta. Huomattavaa sienten kasvua (yli 100 pesäkettä) havaittiin "Oricult-N"-hiivantoteamisvälineistöllä (Orion 25 Diagnostica, Espoo, Suomi). Jäljempänä olevan esimerkin 1 mukaisesti valmistettua hammasproteesilakkaa levitettiin puhdistetuille hammasproteeseille. Viidet tekohampaat puhdistettiin vedellä; kolmet vetyperoksidilla, alkoholilla ja vedellä. Hammasproteesien annettiin kuivua 1-6 tuntia 30 ennen laittamista takaisin suuhun.

Tarkastus nro 2 tehtiin viikkoa myöhemmin. Suun limakalvon tulehdus oli vähentynyt kliinisesti, ja pesäkkeiden lukumäärä oli laskenut objektiivisesti todettuna, mikä varmistettiin "Oricult-N:llä". Yhdellä potilaalla, joka 101263 9 oli pitänyt hammasproteesia suussaan noin 90 % ajasta, Candida-pesäkkeitä ei ollut ollenkaan.

Tarkastus nro 3 tehtiin viikon kuluttua tarkastuksesta nro 2. Pesäkkeiden lukumäärä oli kasvanut tarkastuk-5 sessa nro 2 havaittuun nähden. Kliinisesti tulehdus ei ollut yhtä merkittävää kuin tarkastuksessa nro 1.

Tarkastus nro 4 tehtiin vielä viikkoa myöhemmin. Tulokset eivät eronneet tarkastuksen nro 3 tuloksista, eikä hammasproteesien puhdistus ennen levitystä ollut vai-10 kuttanut pesäkkeiden lukumäärään.

Viidellä potilaalla tehty tutkimus

Toiseen kliiniseen tutkimukseen osallistui viisi naispuolista hammasproteesinkäyttäjää, joilla on diagnosoitu Candida-suuinfektio. Potilaiden hammasproteeseille 15 siveltiin jäljempänä olevan esimerkin 1 mukaisesti valmistettua hammasproteesilakkaa. Laskettiin Candida-pesäkkei-den lukumäärä sekä hammasproteeseilla että läheisellä suun limakalvolla määrätyin väliajoin neljän viikon ajan. Tulokset esitetään taulukossa 1.

20

Taulukko 1

Candida-pesäkkeiden lukumäärä

Alussa Viikon kuluttua 2 viikon kuluttua* 4 viikon kuluttua

Potilaan nro Hammas* Limakalvo Hammas- Limakalvo Hammas* Limakalvo Hammas* Limakalvo 25 proteesi proteesi proteesi proteesi 1 >100 28 0 0 Jälkiä 0 >100 50 2 >100 >100 0 0 0 0 VG 55 3 VG abt. 100 0 0 0 0 >100 25 4 abt. 80 abt. 70 0 0 0 0 >100 60 30 5 VG VG VG VG VG 30 >100 75 VG = voimakasta kasvua * * tämän laskennan jälkeen hammasproteesi lakka poistettiin

Ensimmäinen viljely tehtiin ennen lakan levittämis-35 tä ja tutkittiin kasvu sekä hammasproteeseilta että suun limakalvolta. Potilaita pyydettiin pitämään hammasprotee-sejaan paikallaan mahdollisimman paljon ja poistaessaan ne 10 säilyttämään hammasproteeseja kosteissa olosuhteissa, muttei nesteeseen upotettuina.

Tutkimuksen alussa laskentatulos oli positiivinen kaikilla potilailla sekä hammasproteeseilla että suun li-5 makalvolla. Yhden viikon hoidon jälkeen laskentatulos oli negatiivinen kaikilla potilailla potilasta nro 5 lukuun ottamatta. Tällä potilaalla esiintyi olennaista sienikasvustoa sekä limakalvolla että hammasproteesilla ennen hoidon aloittamista. Suun limakalvolla havaittiin pesäkkeiden 10 lukumäärän laskua 2 viikon hoidon jälkeen.

2 viikon kuluttua hoidon aloittamisesta laskentatulos oli edelleen negatiivinen kaikilla potilailla numeroa 5 lukuun ottamatta. Sitten lakka poistettiin ja siitä määritettiin jäljellä oleva mikonatsolipitoisuus.

15 Toisen kahden viikon jakson kuluttua Candida oli uusinut kaikissa potilaissa.

Taulukossa 2 esitetään hammasproteesilakasta tämän tutkimuksen aikana vapautuneen mikonatsolin määrä.

20 Taulukko 2

Hammaspro- Levitetty Talteen saatu Vapautunut teesin nro mikonatsoli mikonatsoli mikonatsoli 1 22,8 mg 12,03 mg 10,77 mg 2 27,0 mg 2,16 mg 24,84 mg 25 3 35,0 mg 5,1 mg 29,90 mg 4 38,7 mg 4,9 mg 33,80 mg 5 45,6 mg 0,2 mg 45,40 mg Näistä tutkimuksista voidaan päätellä, että lakalla 30 on määrätty terapeuttinen vaikutus.

Seuraavat esimerkit valaisevat erityyppisten keksinnön mukaisten hammasproteesilakkojen valmistamista, mutta niitä ei tulisi pitää keksinnön suoja-alaa rajoittavina.

101263 11

Esimerkki 1 5 g mikonatsolia liuotetaan etanoliin (86 ml) ja lisätään 6 g etyyliselluloosaa, 1 g sellakkaa ja 2 g gly-serolimono-oleaattia. Liuosta sekoitetaan, kunnes aineosat 5 ovat täydellisesti liuenneet. Lakka näyttää puoliksi läpinäkyvältä, jäykkäliikkeiseltä liuokselta.

Lakkaa levitetään lasipullosta, jonka kannessa on sivellin.

Esimerkki 2 10 Lakka valmistetaan kuten esimerkissä 1, mutta käy tetään sama määrä ketokonatsolia mikonatsolin sijasta aktiivisena aineosana.

Esimerkki 3 4 g ekonatsolia liuotetaan isopropanoliin (33 ml) 15 ja etyyliasetaattiin (33 ml). Tähän liuokseen lisätään 2 g glyserolimono-oleaattia ja 28 g polyvinyyliasetaattia. Liuosta sekoitetaan, kunnes aineosat ovat täydellisesti liuenneet.

Claims (12)

101263

1. Menetelmä hammasproteesilakan valmistamiseksi, joka on tarkoitettu sieni-infektioiden hoitamiseksi ham- 5 masproteesin käyttäjien suuontelossa, tunnettu siitä, että antimykoottista ainetta, veteen liukenematonta kalvonmuodostusainetta ja 1 - 25 paino-% glyserolimono- oleaattia sekoitetaan liuottimen kanssa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n- 10. e t t u siitä, että käytetään 1-30 paino-% antimy koottista ainetta ja 1 - 30 paino-% veteen liukenematonta kalvonmuodostusainetta.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään 2-10 paino-% antimy- 15 koottista ainetta, 5-15 paino-% veteen liukenematonta kalvonmuodostusainetta ja 10-20 paino-% glyserolimono-oleaattia.

4. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että antimykootti- 20 nen aine valitaan mikonatsolin, ketokonatsolin, ekonatso- lin, tiokonatsolin, klotrimatsolin ja niiden yhdistelmien joukosta.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että antimykoottinen aine on mikonatso- 25 li.

6. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että veteen liukenematon kalvonmuodostusaine valitaan selluloosan C2.3-al-kyylieetterien, polyvinyyliasetaatin, akryyli- tai met- 30 akryylihapon C^-estereiden ja niiden yhdistelmien joukos- '! ta.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kalvonmuodostusaine on etyylisellu-loosa. 101265

8. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-7 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että liuotin on alkoholi tai C^-alkoholista ja etikkahaposta muodostettu esteri.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen hammaspro- teesilakka, tunnettu siitä, että liuotin on etanoli.

10. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siinä käy- 10 tetään 0-10 paino-% sellakkaa.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siinä käytetään 0,5 - 5 paino-% sellakkaa.

12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen menetel- 15 mä, tunnettu siitä, että siinä käytetään sellakan ja kalvonmuodostusaineena toimivan etyyliselluloosan seosta . 101265