FI101214B - Rullaushylsyjen kiinnityspää - Google Patents

Description

j 101214

Rullaushylsyjen kiinnityspää Fastspänningslock för rullningshylsor

Keksintö kohdistuu patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa esitetyn kaltaiseen rullaushylsyjen kiinnityspäähän.

Tällainen kiinnityspää tunnetaan julkaisusta DE 1 574 438 B. Sitä käytetään rainamaisten tuotteiden, kuten paperirainojen, kalvorainojen ja vastaavien kiinnirullaukseen rullaushylsyille ja samoin aukirullaukseen tällaisilta rullaushylsyiltä, jolloin kiinnityspäät kiinnitetään hylsyn kummassakin päässä oleellisesti pyöreään keskiaukkoon kiinnirullauksessa tarvittavan vääntömomentin siirtämiseksi rullaushyisyyn tai jarrutetussa aukirullauksessa tarvittavan vääntömomentin siirtämiseksi rullaushylsystä. Tässä tunnetussa kiinnityspäässä on kuusikulmainen kiinnityspään kara, jota segmentinmuotoisiksi tehdyt kiristyskappaleet ympäröivät. Kiristyskappaleiden säteen suunnassa sisäpuoliset pinnat (kosketuspinnat) ovat pintakoske-tuksessa kiinnityspään karan kuuteen ulkopintaan, kun ne ovat (levittämättömässä) lepoasennossaan. Kiristyskappaleiden säteen suunnassa ulkopuoliset pinnat, jotka on tarkoitus myöhemmin asettaa rullaushylsyn aukkoon, muodostavat lepoasennossa kehän, joka on normaalitapauksesa pienempi kuin rullaus-hylsyn päädyssä olevan aukon vapaa mitta. Kiristyskappaleet ja kiinnityspään kara voivat kiertyä toistensa suhteen. Kiristys-kappaleita voidaan tämän avulla painaa niiden koko kiinnityspään karan suuntaisella pituudellaan tasaisesti säteen suunnassa ulospäin, niin että niiden ulkopinnat levittyvät rullaushylsyn aukkoon puristuksen avulla kiinnittyvästi. Rainan rullauksen jatkuessa rullan halkaisija ja siten siirrettävä vääntömo-·. mentti kasvavat. Tämä johtaa automaattisesti kiristyskappalei den voimakkaampaan levittymiseen. Kiinnirullaus- tai aukirul-laustoimituksen päätyttyä hylsyn tai rullan ja kiinnityspään välille ei kuitenkaan voida ilman muuta kohdistaa yhtä suurta vastakkaissuuntaista vääntömomenttia kuin mikä rullaustoimituk-sessa esiintyi (vastakkaissuuntaisena) maksimivääntömomentti- na. Levityslaitteen irroitus tai palauttaminen ei siten ole 101214 2 mahdollista. Kiinnityspää on tämän vuoksi vedettävä rullaushylsystä levitetyssä työasennossaan suurta voimaa käyttäen.

Julkaisusta DE 29 10 114 AI tunnetaan samankaltainen kiinni -tyspää kuin julkaisusta DE 1 574 438 B, jolloin erona on se, että ensiksi mainitussa julkaisussa kiristyskappaleiden säteen suunnassa sisäpuolella olevat pinnat eivät ole pintakosketuk-sessa kiinnityspään karan ulkopintoihin, vaan niillä on

ympyräsylinterimäinen sisäprofiili, jossa on aksiaaliset urat, ja jolloin pitkänomaisten, uriin sovitettujen puristuskappaleiden kuperaksi muotoillut pinnat ulkonevat säteen suunnassa sisäänpäin ja nämä pinnat ovat viivakosketuksessa kiinni-tyspään karan kuuteen ulkopintaan. Viimeksi mainitun laitteen tapauksessa kiinnityspää voidaan irroittaa valmiiksi rullatusta hylsystä pienemmällä voimalla kuin julkaisusta DE

1 574 438 B tunnetun kiinnityspään tapauksessa.

Eräässä toisessa kiinnityspäärakenteessa, jollainen on esitetty mm. julkaisussa DE 28 15 310 C, rullaushylsyjen vetäminen kiinnityspäästä on yksinkertaisempaa kuin johdannossa esitetyn kaltaisten kiinnityspäiden tapauksessa, koska tässä toisessa tunnetussa kiinnityspäärakenteessa kiinnityspään karaa ja kiristyskappaleita kiertämisen sijasta siirretään aksiaalisesta toistensa suhteen kiristyskappaleiden laajenemisen tai supistumisen aikaansaamiseksi. Kiinnityspään karan ja kiristys-kappaleiden väliset liukupinnat ovat tätä tarkoitusta varten kiilamaisia. Kiristyskappaleisiin yhdistetty aksiaalivaste, joka kiristyskappaleiden ollessa vielä levittämättöminä osuu hylsyn päätypintaan, mahdollistaa akselin suuntaan vaikuttavan voiman siirtämisen, jonka vaikutuksesta kiristyskappaleet \ liukuvat kiinnityspään akselia pitkin ja levittyvät tällöin rullaushylsyn pään aukkoon. Koko kiristyspätuudella vakiosuu-ruinen laajenemismatka riippuu tällöin akselin suuntaisesti kohdistetusta työntövoimasta. Kiinnityspäätä rullaushylsystä pois vedettäessä kiinnityspään kara vetäytyy aluksi kiristys-kappaleiden suhteen taaksepäin, minkä vaikutuksesta kiristys-kappaleet liikkuvat säteen suunnassa sisäänpäin ja säteensuun-tainen puristusvoima hellittää. Tämän kiinnityspäärakenteen 3 101214 tapauksessa kiinnityspään vetäminen pois rullaushylsystä on siis yksinkertaisempaa kuin johdannossa mainitun tyyppisten kiinnityspäiden tapauksessa. Tähän etuun liittyy kuitenkin mm. se haitta, että kiristysvoima riippuu ainoastaan kiristyskappaleisiin kohdistetusta aksiaalivoimasta. Jos tämä on liian suuri, rullausholkki muuttaa muotoaan ja jos voima on liian pieni, vääntömomentin kasvaessa on vaarana rullaushylsyn ja kiinnityspään välinen liukuminen. Molemmat ovat epäsuotavia.

Julkaisusta DE 37 00 472 AI tunnetaan vielä eräs johdannossa esitetyn tyyppinen kiinnityspää, jossa kiinnityspään karassa on monikulmaisen aksiaalisuunnassa katsottuna poikkileikkaukseltaan vakiosuuruisen kiristysvyöhykkeen lisäksi katkaistun kartion muotoinen kiristysvyöhyke, jolla on pyöreä, sisääntyön-tösuunnassa kapeneva poikkileikkaus. Katkaistun kartion muotoinen kiristysvyöhyke sijaitsee tällöin sisääntyöntösuun-nassa katsottuna ennen monikulmaista poikkileikkaukseltaan vakiosuuruista kiristysvyöhykettä. Kahden peräkkäin sovitetun kiristysvyöhykkeen tarkoituksena on se, että kiinnityspäähän akselin suuntaisesti vaikuttavan voiman tai kiinnityspäähän kehän suunnassa vaikuttavan voiman hellittäessä tai poistuessa kokonaan toinen kiristysvyöhykkeistä jäisi vielä toimivaksi. Jos kiinnityspää halutaan vetää pois valmiiksi rullatusta hylsystä, kiinnityspään karan ja kiristyskappaleiden välinen suhteellinen kiertäminen aiheuttaa samoja vaikeuksia kuin julkaisun DE 1 574 438 B tapauksessa, koska rullattuun hylsyyn on vaikeaa tai jopa mahdotonta kohdistaa vastaavaa vastakkaiseen suuntaan vaikuttavaa vääntömomenttia. Katkaistun kartion muotoinen kiristysvyöhyke toimii tällöin lisäesteenä, koska katkaistun kartiopinnan vaippa on tiukasti kiinni kiristyskap-: paleiden vastaavissa katkaistun kartion muotoisissa pinnoissa.

Tämä tunnettu kiristysvyöhykkeiden geometria johtaa siihen, että kiristyskappaleiden säteen suuntaisen kiristysmatkan, joka katkaistun kartion muotoisella kiristysvyöhykkeellä enintään on toteutettavissa, on oltava täsmälleen yhtä suuri kuin poikkileikkaukseltaan vakiosuuruisella monikulmaisella kiristysvyöhykkeellä aikaansaatavissa oleva maksimikiristysmatka. Vain täten voidaan taata, että kumpikin kiristysvyöhykkeis- < 101214 tä voi välittää kiristysvoimat myös yksin, ts. ilman toisen ki ri s tys vyöhykkeen myötävaikutus ta.

Keksintö perustuu siten tehtävään saada aikaan sellainen johdannossa esitetyn tyyppinen kiinnityspää, jossa vääntömomen-tista riippuvan levittymisen aikaansaamisen yhteydessä helpotetaan rullaushylsyn pois vetämistä.

Tämä tehtävä ratkaistaan patenttivaatimuksessa 1 esitettyjen tunnusmerkkien avulla.

Keksinnön mukaisen kiinnityspään etuna on mm. , että säteen suuntainen laajenemismatka riippuu vääntömomentista, niin että sekä rullaushylsyjen vaurioitumiset että rullaushylsyjen liukuminen estetään, ja että se kuitenkin helpottaa kiinnityspään poisvetämistä rullaushylsystä. Molempien johdannossa mainittujen kiinnityspäärakenteiden edut on siten yhdistetty, ilman että saataisiin kummankaan epäkohtia. Patenttivaatimuksen 1 kiinnityspäällä saadaan lisäksi se etu, että rullaushylsyn ja kiinnityspään karan välinen suhteellinen asema akselin suunnassa on aina tarkasti määrätty, koska laajentumismatka muodostuu aina siirtymästä johtuvasta osasta ja kiertymästä johtuvasta osasta, jolloin siirtymästä johtuvalla osalla on aina automaattisesti etusija, koska kiinnityspää on välttämättä ensin työnnettävä sisään akselin suunnassa ennen kuin kierto voi alkaa. Toisena esitetyssä kiinnityspäiden rakenteessa kiristyskappaleiden (ja siten myös rullaushylsyn) ja kiinnityspään karan välinen suhteellinen asema on sitä vastoin välttämättä vaihteleva ja määräämätön. Tämä on kuitenkin yleensä epäsuotavaa.

Jotta myös keksinnön mukaisissa kiinnityspäissä kiristyskappaleiden laajentumismatka saataisiin väkiosuuruiseksi koko tehollisella pituudella, ehdotetaan patenttivaatimuksen 3 tunnusmerkkien mukaista kiinnityspäätä.

5 101214

Jos jossakin konkreettisessa käyttötapauksessa ei ole niin tärkeää, että kiinnityspään karan ja kiristyskappaleiden akselin suuntainen suhteellinen asema on aina sama, mutta sen sijaan on erittäin tärkeää, että laajentumismatka on kiristys -kappaleiden koko tehollisella pituudella vakio, patenttivaatimuksen 1 mukaisen kiinnityspään vaihtoehdoksi ehdotetaan patenttivaatimuksen 3 mukaista kiinnityspäätä.

Laajentumismatkan vakiosuuruus kiristyskappaleiden tehollisella pituudella saavutetaan erityisen yksinkertaisella tavalla patenttivaatimuksessa 4 esitetyillä tunnusmerkeillä.

Patenttivaatimuksen 5 mukaisilla tunnusmerkeillä kiinnityspään karan ja kiristyskappaleiden välille saadaan suhteellisen vähäinen kitkavastus laajentumisen ja supistumisen aikana. Lisäksi niiden avulla saadaan erittäin tarkasti määrätyt suhteelliset asemat kiinnityspään karan ja kiristyskappaleiden välille. Kiristyskappaleiden ja kiinnityspään karan välisen vierintäliikkeen lisäksi voi kuitenkin edelleen esiintyä myös tiettyä liukuvaa liikettä. Vierintäliike voidaan toteuttaa erityisen yksinkertaisella tavalla patenttivaatimuksen 6 mukaisilla tunnusmerkeillä.

Kiinnityspään karan ja kiristyskappaleiden välisen kiertoliik-; keen automaattisen palauttamisen aikaansaamiseksi kiinnitys pään rullaushylsystä vetämisen jälkeen ehdotetaan patenttivaatimuksen 7 tunnusmerkkien mukaista kiinnityspäätä. Patenttivaatimuksissa 8 ja 9 on esitetty käytännön toteutusmuotoja tälle ratkaisulle, jota voidaan edullisesti käyttää johdannon mukaisissa kiinnityspäissä myös patenttivaatimuksien 1 ja 3 tunnusmerkeistä riippumatta

Mitään edellä mainittujen keksinnön mukaan käytettävien rakenneosien kokoa, muotoilua, materiaalivalintaa tai teknillistä toteutusta ei ole erikoisesti suljettu pois, joten kussakin käyttökohteessa tunnettuja valintakriteerejä voidaan käyttää rajoituksetta.

, 101214

Keksinnön kohteen muut yksityiskohdat, piirteet ja edut ilmenevät seuraavasta selityksestä ja siihen liittyvistä piirustuksista, joissa on esitetty esimerkkinä keksinnön mukaisen kiinnityspään eräs edullinen suoritusmuoto. Piirustuksissa esittävät: kuviot la-lc keksinnön mukaista kiinnityspäätä lepoasennossa, ts. kiristyskappaleiden ollessa täysin sisäänvedettyinä, jolloin kuvio la esittää kiinnityspään pitkittäisleikkausta (leikkausta pitkin kuvion Ib viivaa Ia - Ia), kuvio Ib kuvion la kiinnitys -pään poikkileikkausta (leikkausta pitkin viivaa Ib - Ib) ja kuvio le päätykuvantoa kuvion la mukaisesta kiinnityspäästä (kuvanto A, ts. ilman kantta), kuvio 2a samaa kiinnityspäätä aksiaalisiirtymästä johtu van kiristysmatkan päättymisen jälkeen (leikkaus pitkin kuvion 2b viivaa Ha - Ha), kuviot 2b ja kuvioita Ib ja le vastaavia esityksiä kiinnitys-2c pään kuviossa 2a esitetylle toiminta-asennolle, kuviot 3a-3c samaa kiinnityspäätä kuvioita la - le vastaavina ; esitystapoina, mutta kolmannessa toiminta- asennossa (rullausasennossa, ts. kiristyskappaleiden ollessa levittyneinä kiinni rullaushylsyn sisään), kuviot 4a-4c samaa kiinnityspäätä neljännessä toiminta-asen-nossa, ts. kiinni tyspään karan ollessa vielä kiristyskappaleiden suhteen kierrettynä, mutta akselin suunnassa jo takaisinvedettynä, kuvio 5 saman kiinnityspään kaaviollinen päätykuvanto (vastaa kuvantoa A) kiinnityspään karan ja kiristyskappaleiden välisten suhteellisten 7 101214 asentojen esittämiseksi toistensa suhteen kiertyneinä ja kiertymättöminä, kuvio 6 kiinnityspään karan vaihtoehtoista suoritusmuo toa kuviota 5 vastaavana esityksenä.

Kuvioissa yleisesti viitenumerolla 100 osoitettu rullaushylsy-jen 10 kiinnityspää muodostuu kiinnityspään karasta 20, kiinnityspään kotelona 30 toimivasta hoikkimaisesta osasta sekä kiristyskappaleista 40.

Kuvioissa esitetyt rullaushylsyt 10 muodostuvat, kuten kuvioista la/b ilmenee, ympyräsylinterin muotoisista putkista, joissa on päädyt 11 ja päätypuolelta avoin samankeskeinen aukko 12, johon kiinnityspää 100 voidaan työntää akselin suuntaisesti. Vaikka putkimaiset rullaushylsyt ovat tavallisimpia, rullaus-hylsyinä on kuitenkin periaatteessa mahdollista käyttää sisältä umpinaisia ympyräsylinterin muotoisia kappaleita, joiden päädyissä on vastaavat aukot.

Kiinnityspään kara 20 on muodostettu kuusitahoiseksi katkaistuksi pyramidiksi, jonka pohja 21 on kiinnitetty levyyn 22. Levy 22 tai itse kiinnityspään kara 20 on laakeroitu kannatin-varteen sinänsä tunnetulla tavalla pyörivästi ja sitä voidaan käyttää pyörivästi akselin suunnan B ympäri. Kiinnityspään kara on muodostettu ulokeakseliksi, ts. se on laakeroitu yksipuolisesti. Kiinnityspään kotelo 30 on laakeroitu pyörivästi karan pohjan 21 ja vapaan pään 23 suhteen. Karan vapaaseen päähän on lisäksi kiinnitetty myöhemmin vielä selitettävä palautuslaite 50.

Kiinnityspään karan 20 kuusi kiristyspintaa 24 ovat akselin suuntaan B nähden hieman kaltevia ja muodoltaan suoraviivaisia akselin suuntaa vastaavassa ulottuvuussuunnassa. Sitä vastoin kiinnityspään kehän suunnassa C (kts. kuvio le sekä kuvio 5) kiristyspinnat 24 on tehty koveriksi, tämän koveruuden ollessa voimakkainta katkaistun pyramidin kapeassa päässä (vapaassa 101214 8 päässä 23) ja vähetessä jatkuvasti nollaan pohjaan 21 päin mentäessä. Tämä näkyy erityisen selvästi kuviosta 5.

Kuusi kehälle tasaisesti jaettua kiristys kappaletta 40 muodostuvat puristuskappaleista 41 ja liukukappaleista 42, jotka on yhdistetty toisiinsa sinänsä tunnetulla tavalla. Jokaisen kiristyskappaleen 40 aukon 43 läpi on asetettu kehän suuntaisesti jouset 44, jotka (kuten kuviosta Ib ilmenee) on tehty avoimiksi renkaiksi ja jotka toimivat supistavaan suuntaan vaikuttavina palautusjousina. Liukukappaleet 42 on, kuten kuviosta la ilmenee, muodostettu akselin suunnassa suoraviivaisiksi ja, kuten kuvioista 5 ja 6 ilmenee, tehty poikittaissuunnassa (kehän suunnassa C) kuperiksi, niin että niiden kosketuspinnat 45, joilla ne nojaavat kiinnityspään karan 20 vastaavaan kiristyspintaan 24, ovat ympyräsylinterin muotoisia. Kiristyskappaleiden ja kiinnityspään karan välinen kosketus tapahtuu siten kosketusviivaa 46 pitkin (kts. kuviot 5 ja 6), riippumatta kiinnityspään karan ja kiristyskappaleiden välisen kiertokulman suuruudesta,

Kiinnityspään kotelossa 30 on karan pohjan puoleisessa päässä sylinterimäinen liukupinta 31 ja kiinnityspään vapaan pään puolella sylinterimäinen liukupinta 32. Pohjapäässä kiinnityspään koteloon liittyy samana kappaleena tai siihen on kiinnitetty laippamaisesti ulkoneva vaste 33. Se muodostaa ensimmäisen päätyvasteen 34 rullaushylsyn 10 päädylle 11 sekä aksiaali-liikkeelle kiinnityspään karan 20 suhteen toisen päätyvasteen 35, joka on yhteistoiminnassa levyn 22 kanssa (kts. kuvio 2a). Kiinnityspään kotelo 30 on varustettu pitkänomaisilla aukoilla 36, joiden sisälle kiristyskappaleet 40 on sijoitettu säteen . suuntaisesti siirtyvästi. Päätyvasteet 37 rajoittavat kiristys- kappaleiden 40 suurimman mahdollisen laajenemismatkan.

Palautuslaite 50 on kartiomaisesti kapenevan kannen 51 sisällä, joka on liitetty kiinnityspään koteloon 30 kiertymättömäs-ti, esim. piirustuksessa esittämättä jätetyillä ruuveilla. Kannen 50 sisällä on renkaan muotoinen tai rengassegment!n muotoinen ura 52, jossa on kaksi kierrejousta 53, kannen 9 101214 suhteen kiinteä, ts. myös kotelon suhteen kiinteä vaste 54 sekä ympyrärengassegmentin muotoinen tarttuja 55. Tarttuja 55 on kiinnitetty siihen yhdistetyn varren 56 avulla kiertymättö-mästi kiinnityspään karan 20 vapaaseen päähän. Tarttuja 55 ja varsi 56 on muotoiltu siten, että ne voivat kiertyä yhdessä kannen 51 sisällä ja kiinnityspään kotelon 30 suhteen jousien 53 palauttavaa vaikutusta vastaan. Jouset 53 pitävät kiinnityspään kotelon 30 ja kiinnityspään karan 20 toistensa suhteen neutraalissa kiertymäasennossa niin kauan kun kiinnityspää on rullaushylsyn ulkopuolella tai kun kiinnityspään karaa ja kiinnityspään koteloa ei ole vielä kierretty toistensa suhteen, kuten on asianlaita kuvioiden 1 ja 2 mukaisissa toiminta-asennoissa. Kiertämisen jälkeen toinen jousista 53 on jännitettynä ja toinen jousi 53 jannityksettömänä tai vastakkaiseen suuntaan jännitettynä. Tämä ilmenee kuvioista 3c ja 4c. Tällöin kokoonpuristuneeseen tai aukivedettyyn jouseen varastoitunut energia vapautuu vasta, kun rullaushylsy vedetään pois kiinnityspäästä.

Kuvioita la ja 2a vertailemalla havaitaan, että suurin mahdollinen kiinnityspään karan 20 ja kiinnityspään kotelon 30 välinen siirtymämatka akselin suunnassa B on suhteellisen pieni ja sitä rajoittavat tarttujan varren 56 välityksellä toisaalta kannen 51 sisäpinta 57 ja toisaalta kiinnityspään kotelon 30 päätypinta 38. Yhdessä kiinnityspään karan 20 kiristyspintojen vain vähäisen kartiomaisuuden kanssa tämä johtaa siihen, että kiristyskappaleiden 40 siirtymästä johtuva laajenemismatka on suhteellisen pieni. Tämä selviää ilman muuta kuvioiden la ja 2a välisestä vertailusta. Yleensä ei ole välttämätöntä (vaikkakin mahdollista), että kiristyskappalei-. den 40 säteen suunnassa ulospäin olevat puristuspinnat 47 puristuisivat rullaushylsyn 10 sisäseinämäpintoihin, kun kiristyskappaleiden siirtymästä johtuva laajenemismatka on kokonaisuudessaan kuljettu (kts. kuvio 2a). Riittää kun tässä toiminta-asennossa rullaushylsyn 10 ja kiinnityspään 100 välille syntyy ensimmäinen, vielä suhteellisen heikko kitkalii-tos, niin että kiinnityspäätä rullaushylsyn kehään kohdistuvaa vetovoimaa vastaan kierrettäessä toisaalta kiinnityspään ίο 101214 kotelo ja kiristyskappaleet ja toisaalta kiinnityspään kara voivat kiertyä toistensa suhteen. Tällaisessa kiinnityspään karan ja kiristyskappaleiden välisessä kiertoliikkeessä tapahtuu yhdistetty liuku- ja vierintäliike. Tämä näkyy erityisen selvästi kuvioista 5 ja 6. Se levittää kiristyskappaleet säteen suunnassa ulospäin ja ne levittyvät kiinni rullaus-hylsyn 10 aukkoon 12 (kts. kuviot 3a - 3c).

Kun rullaushylsy on jälleen vedettävä pois kiinni tyspäästä, kiinnityspäähän kohdistetaan tunnetulla tavalla aksiaalinen ulospäin suuntautuva voima. Tämän vaikutuksesta kiinnityspään kara 20 vetäytyy pienen siirtymämatkan takaisin kiinnityspään kotelosta 30. Kiristyskappaleiden siirtoliikkeestä johtuva laajentumismatka saadaan palautumaan palautusjousien 44 tukemana. Tämä suhteellisen pieni, kuvioiden 4a - 4c mukaisessa esityksessä jo päättynyt kiristyskappaleiden supi s tunti s matka riittää saamaan aikaan sen, että kiinnityspää voidaan vetää suhteellisen pienellä voimalla pois rullaushylsystä 10.

Kuvioista 5 ja 6 ilmenee, että kiristyskappaleiden 40 tahi liukukappaleiden 42 laajenemismatka on yhtä suuri kiristyskappaleiden akselin suunnassa katsottuna etu- ja takapäässä, koska kiristyspintojen kaarevuus muuttuu jatkuvasti kiinnityspään karan pituudella. Koska maksimikaarevuuden ja minimikaare-vuuden välinen siirtymä kiinnityspään karalla tapahtuu vähitellen, 1iukukappaleet ovat koko pituudellaan kiinni kiristyspinnoissa 24. Kiristyskappaleiden 40 puristuspinnat 47 pysyvät siten kaikissa laajentumis- tai supistusasennoissa akselin suuntaisina. Tarvittava kaarevuusgeometria voidaan saada suhteellisen yksinkertaisesti matemaattisesti. Sama vaikutus voidaan saada myös silloin, kun liukukappaleiden 42 kosketuspintojen 45 kaarevuus, erikoisesti kaarevuussäde, muuttuu kiristyskappaleen 40 pituudella jatkuvasti tai kun sekä kiinnityspään karassa että kiristyskappaleissa on erilaiset kaarevuudet. Kuvioissa 5 ja 6 esitetyn geometrian etuna on kuitenkin erityisen yksinkertainen hallittavuus.

Claims (10)

11 101214

1. Kiinnityspää rullaushylsyjä varten, joille rullataan tai joilta aukirullataan rainamaista tavaraa, kuten paperirainoja tai vastaavia, jossa on - monikulmainen kiinnityspään kara (20) ja - tässä kiinnityspään karassa kiinni olevat kiristyskappaleet (40), jolloin kiristyskappaleet (40) ja kiinnityspään kara (20) ovat kierrettävissä toistensa suhteen ja tämä kiertyminen aikaansaa kiristyskappaleiden säteittäisliikkeen (laajenemis-/supistumismatkan), tunnettu siitä, että - kiinnityspään kara (20) on muodostettu katkaistuksi pyramidiksi, - kiristyskappaleet (40) ja kiinnityspään kara (20) ovat siirrettävissä toistensa suhteen akselin suunnassa (B), - kiristyskappaleissa (40) on tai niihin on liitetty toiminnallisesti akselin suunnassa (B) vaikuttavat päätyvas-teet (34 ja 35) toisaalta rullaushylsyä (10) varten ja toisaalta kiinnityspään karaa (20) varten ja - kiristyskappaleiden (40) kiristysmatka (laajenemis-/supistu-mismatka) muodostuu kiertymisestä johtuvasta osasta ja siirtymästä johtuvasta osasta siten, että (toinen) päätyvaste (35) tulee aksiaaliseen päätyasentoonsa ennen kiristysmatkan päättymistä.

2. Kiinnityspää rullaushylsyjä varten, joille rullataan tai joilta aukirullataan rainamaista tavaraa, kuten paperirainoja tai vastaavia, jossa on - monikulmainen kiinnityspään kara (20) ja - tässä kiinnityspään karassa kiinni olevat kiristyskappaleet (40), jolloin kiristyskappaleet (40) ja kiinnityspään kara (20) ovat kierrettävissä toistensa suhteen ja tämä kiertyminen aikaansaa kiinnityskappaleiden säteittäisliikkeen (laajenemis-/supistumismatkan), tunnettu siitä, että - kiinnityspään kara (20) on muodostettu katkaistuksi pyramidiksi, 12 101214 - kiristyskappaleet (40) ja kiinnityspään kara (20) ovat siirrettävissä toistensa suhteen akselin suunnassa (B), - kiristyskappaleissa (40) on tai niihin on liitetty toiminnallisesti akselin suunnassa (B) vaikuttavat päätyvas-teet (34 ja 35) toisaalta rullaushylsyä (10) varten ja toisaalta kiinnityspään karaa (20) varten ja - kiinnityspään karan (20) sivupinnat (kiristyspinnat 24) tai näihin kiristyspintoihin kosketuksessa olevat kiristyskappaleiden kosketuspinnat (45) tai molemmat näistä pinnoista on tehty kaareviksi kiinnityspään kehän suunnassa (C) ja kaarevuuden määrä muuttuu akselin suuntaan (B) kuljettaessa oleellisen jatkuvasti, niin että kiinnityspään karan (20) ja kiristyskap-paleiden (40) välinen kiertyminen johtaa yhtäsuureen laajenemis-/supistumismatkaan koko kiristyskappaleiden (40) akselin suuntaan (B) ulottuvalla pituudella.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kiinnityspää, tunnet-t u siitä, että kiinnityspään karan (20) sivupinnat (kiristys -pinnat 24) tai kiristyskappaleiden (40) kosketuspinnat (45) tai molemmat näistä pinnoista on tehty kaareviksi kiinnityspään kehän suunnassa (C) ja kaarevuuden määrä muuttuu akselin suuntaan (B) kuljettaessa oleellisen jatkuvasti, niin että kiinnityspään karan (20) ja kiristyskappaleiden (40) välinen kiertyminen johtaa yhtäsuureen laajenemis-/supistumismatkaan koko kiristyskappaleiden (40) akselin suuntaan (B) ulottuvalla pituudella.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen kiinnityspää, tunnettu siitä, että kiristyspinta (24) on muodostettu kiinnityspään karan (20) paksummassa päässä (pohja 21) suoraksi ja ohuemmassa päässä (vapaa pää 23) koverasti kaarevaksi tai paksussa päässä kuperasti kaarevaksi ja ohuemmassa päässä suoraksi.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen kiinnityspää, tunnettu siitä, että kiinnityspään karan (20) kiristyspinnat (24) tai niihin liittyvät kiristyskappaleiden (40) kosketuspinnat (45) tai molemmat näistä pinnoista on 13 101214 tehty kiinnityspään kehän suunnassa (C) kaareviksi siten, että kiinnityspään karan (20) ja yksittäisten kiristyskappaleiden (40) välinen keskinäinen kosketus on tehty oleellisesti viivamaiseksi ja kiinnityspään karan ja yksittäisten kiristyskappaleiden välillä tapahtuu ainakin osittainen vieri ntäliike.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen kiinnityspää, tunnet-t u siitä, että kiristyskappaleiden (40) kosketuspinnat (45) on tehty ympyräsylinterin muotoisiksi.

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-6 mukainen kiinnityspää, tunnettu ainakin yhdestä kiristyskappaleiden (40) ja kiinnityspään karan (20) välisen kiertymän jännittämästä jousesta (53), joka palauttaa kiertymän sen jälkeen, kun rullaushylsy (10) on vedetty pois kiinnityspäästä (100).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen kiinnityspää, tunnet-t u siitä, että ainakin yksi jousi (53) on suunnilleen kiinnityspään (100) kehän suuntaisesti (C) ulottuva kierrejousi.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen kiinnityspää, tunnettu siitä, että ainakin yksi jousi (53) tukeutuu toisaalta yhdessä kiristyskappaleiden (40) kanssa kiinnityspään karan (20) suhteen kiertyvän, ja etenkin myös siirtyvän, kotelo-osan (kiinnityspään kotelon 30) sisällä koteloon nähden kiinteään vasteeseen (54) ja toisaalta kiinnityspään karaan (20) kiinnitettyyn tarttujaan (55).

10. Jonkin patenttivaatimuksista 1-9 mukainen kiinnityspää, t tunnettu kotelon osasta (kiinnityspään kotelosta 30), johon kiristyskappaleet (40) on sijoitettu edullisesti aukkoihin (36) ja joka voi liikkua yhdessä kiristyskappaleiden (40) kanssa kiinnityspään karan suhteen ainakin yhteen suuntaan. 14 101214