FI100566B

FI100566B - Kehyksen laadun tunnistamismenetelmä ja vastaanotin

Info

Publication number: FI100566B
Application number: FI960326A
Authority: FI
Inventors: Kari Jyrkkae
Original assignee: Nokia Telecommunications Oy
Priority date: 1996-01-24
Filing date: 1996-01-24
Publication date: 1997-12-31
Also published as: DE69729024T2; CN1178051A; EP0815667A1; CN1110165C; US5936979A; ATE266918T1; FI960326A; EP0815667B1; AU1547297A; WO1997027686A1; NO974393L; DE69729024D1; NO974393D0; AU717697B2; FI960326A0; JPH11502691A

Description

100566

Kehyksen laadun tunnistamismenetelmä ja vastaanotin

Tekniikan ala

Keksinnön kohteena on kehyksen laadun tunnistusme-5 netelmä, jota käytetään radiojärjestelmässä, joka käsittää useita tukiasemia ja tilaajapäätelaitteita, jotka lähettävät ja vastaanottavat erilaisten kanavien kautta signaaleita, joiden laatua mitataan bittivirhesuhteella, ja jotka tilaajapäätelaitteet muodostavat äänestä puhekehyksiä 10 ja hiljaisuudesta säännöllisesti hiljaisuuden kuvauskehyk-siä, jotka kehykset käsittävät bittejä ja joista kukin kehys on lomitettu toisen kehyksen kanssa ja kukin kehys lähetetään tunnetussa määrässä oleellisesti peräkkäisiä purskeita, jotka käsittävät kehyksen alku- ja lopputunnis-15 teen ja joiden bitit dekoodataan pehmeillä bittipäätöksil-lä .

Keksinnön kohteena on myös vastaanotin, joka on sovitettu käytettäväksi radiojärjestelmässä, joka käsittää useita tukiasemia ja tilaajapäätelaitteita, jotka on sovi-20 tettu lähettämään ja vastaanottamaan erilaisten kanavien kautta signaaleita, joiden laatua ne on sovitettu mitta-maan bittivirhesuhteella ja jotka käsittävät ainakin puhe-kehyksiä ja hiljaisuuden kuvauskehyksiä, jotka kehykset käsittävät bittejä ja joista kukin kehys on lomitettu toi-25 sen kehyksen kanssa ja kukin kehys sovitettu lähetettäväksi tunnetussa määrässä oleellisesti peräkkäisiä purskeita, jotka käsittävät kehyksen alku- ja lopputunnisteen ja joiden bitit on sovitettu dekoodattavaksi pehmeillä bittipää-töksillä.

30 Tekniikan taso

Solukkoradiojärjestelmässä ja erityisesti GSM-jär-jestelmässä käytetään epäjatkuvaa lähetystä (DTX) vähentämään häiriöitä ja tilaajapäätelaitteen tehon kulutusta.

Tämä toimii siten, että kun tilaajapäätelaitteen puhekoo-35 deri huomaa puheessa hiljaisuuden, tilaajapäätelaite ei 2 100566 lähetä muuta kuin aika ajoin (480 ms periodeissa) hiljaisuuden kuvaus kehyksen (SID), jota käytetään tyypillisesti kohinan generoimiseen vastaanottavassa tilaajapäätelait-teessa. Ilman kohinaa vastaanottaja kokee hiljaisuuden 5 epämiellyttävänä ja voi jopa luulla yhteyden katkenneen.

Hiljaisuuden kuvauskehys aiheuttaa kuitenkin ongelmia. Solukkoradiojärjestelmässä vastaanottimen kanavade-kooderi yrittää korjata virheitä, jotka johtuvat suurimmalta osaltaan tilaajien välisestä ilmarajapinnasta. Kor-10 jaus ei kuitenkaan aina onnistu. Tällöin kanavadekooderi tunnistaa huonon kehyksen (BFI), jolloin puhedekooderissa oleva korvaus- ja hiljennysalgoritmi "soittaa" viimeksi tulleen hyvän kehyksen uudelleen. Useiden peräkkäisten huonojen kehysten tapauksessa puhedekooderi "soittaa" vii-15 meksi tullutta hyvää kehystä yhä uudestaan vaimentaen sen vähitellen pois. Tunnettuja huonon kehyksen tunnistusmenetelmiä ovat esimerkiksi kolme-bittinen syklinen redun-danssitar kastus eli 3 bit CRC (3 bit Cyclic Redundancy Check) ja pseudober-menetelmä. CRC-menetelmässä lasketaan 20 tarkistuspariteetti bittilohkolle tunnetun koodipolynomin mukaan. Tavallisesti bittilohko käsittää puhelohkon merkittävimmät bitit, joista saadaan kolmen bitin pariteetti-tarkiste. Tätä verrataan kanavakooderin laskemiin pari-teettibitteihin, ja jos pariteettibitit ovat samat, vas-25 taanotettu kehys on hyvä. Pseudober-menetelmässä Viterbi-dekoodauksen jälkeen vastaanotettu kehys kanavakoodataan uudelleen konvoluutiokoodilla. Tätä koodattua kehystä verrataan suoraan kanavasta tulleeseen kehykseen, ja kehysten bittisekvensseissä olevat erot tarkoittavat Viterbi-dekoo-30 derin tekemiä virheiden korjauksia. Viterbi-dekooderilla ei kuitenkaan voi korjata kaikkia virheitä. Tässä menetelmässä kehys, joka vastaa esimerkiksi puhelohkoa, tunnistetaan huonoksi, jos Viterbi-dekooderi on muuttanut enemmän bittejä kuin ennalta määrätty raja sallii. Toinen tunnettu 35 menetelmä bittivirhesuhteen arvioimiseksi on laskea bit- li 3 100566 tivirhesuhde kunkin liikennekanavan ennalta määrätystä opetussekvenssistä mittausperiodin aikana. Jos vastaanotetussa signaalissa on enemmän virheellisiä bittejä kuin ennalta määrätty raja sallii, kehys tunnistetaan huonoksi.

5 Epäjatkuvan lähetyksen vastaanotto on kaikkein her kin virheille huonon kehyksen tunnistuksessa. Jos puhede-kooderi tunnistaa hyväksi huonon puhekehyksen hiljaisuuden aikana, puhedekooderi kytkeytyy puhetilaan ja "soittaa" tämän väärän kehyksen. Koska huono kehys tunnistettiin 10 väärin, seuraavat kehykset ovat todennäköisesti todellisia vääriä kehyksiä ja puhedekooderi aloittaa kehyksen korvaus- ja vaimennusprosessit väärällä kehyksellä, jolloin se tuottaa vastaanottajan korvaan hyvin epämiellyttäviä ääniä.

15 Keksinnön tunnusmerkit

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena onkin parantaa oleellisesti huonon kehyksen tunnistusta aiempaan verrattuna. Tällöin parannetaan myös tilaajapäätelaitteen käyttäjäystävällisyyttä .

20 Tämä saavutetaan johdannossa esitetyn tyyppisellä menetelmällä, jolle on tunnusomaista, että kehyksen laadun tunnistamiseksi verrataan kahta tulosta, A- tulos ja B-tulos, toisiinsa ja ennalta määrättyyn kynnysarvoon, joista tuloksista A-tulos muodostetaan pehmeiden bittipäätök-25 sien summana yhdestä tai useamman purskeesta, jotka käsittävät bittejä peräkkäisistä kehyksistä N ja N + 1, ja B-tulos muodostetaan pehmeiden bittipäätösten summana yhdestä tai useammasta purskeesta, jotka käsittävät bittejä peräkkäisistä kehyksistä N - 1 ja N, ja että verrattaessa 30 A-tulosta ja B-tulosta toisiinsa tunnistetaan kehys N huonoksi, mikäli jompikumpi tulos on toista tulosta oleellisesti pienempi, tai verrattaessa A-tulosta ja B-tulosta ennalta määrättyyn kynnysarvoon kehys N tunnistetaan huonoksi, mikäli molemmat tulokset ovat ennalta määrättyä 35 kynnysarvoa pienempiä.

4 100566

Toiselle keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että kehyksen laadun tunnistamiseksi verrataan kahta tulosta, A- tulos ja B-tulos, toisiinsa ja ennalta määrättyyn kynnysarvoon, joista tuloksista A-tulos muodos-5 tetaan pehmeiden bittipäätösten tulona yhdestä tai useammasta purskeesta, jotka käsittävät bittejä peräkkäisistä kehyksistä N ja N + 1, ja B-tulos muodostetaan pehmeiden bittipäätösten tulona yhdestä tai useammasta purskeesta, jotka käsittävät bittejä peräkkäisistä kehyksistä N - 1 ja 10 N, ja että verrattaessa A-tulosta ja B-tulosta toisiinsa tunnistetaan kehys N huonoksi, mikäli jompikumpi tulos on toista tulosta oleellisesti pienempi, tai verrattaessa A-tulosta ja B-tulosta ennalta määrättyyn kynnysarvoon kehys N tunnistetaan huonoksi, mikäli molemmat tulokset ovat en-15 naita määrättyä kynnysarvoa pienempiä.

Kolmannelle keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että kehyksen laadun tunnistamiseksi verrataan kahta tulosta, A- tulos ja B-tulos, toisiinsa ja ennalta määrättyyn kynnysarvoon, joista tuloksista A-tulos 20 muodostetaan laskemalla bittivirhesuhde yhdestä tai useam masta purskeesta, jotka käsittävät bittejä peräkkäisistä kehyksistä N ja N + 1, ja B-tulos muodostetaan laskemalla bittivirhesuhde yhdestä tai useammasta purskeesta, jotka käsittävät bittejä peräkkäisistä kehyksistä N - 1 ja N, ja 25 että verrattaessa A-tulosta ja B-tulosta toisiinsa tunnistetaan kehys N huonoksi, mikäli jompikumpi tulos on toista tulosta oleellisesti pienempi, tai verrattaessa A-tulosta ja B-tulosta ennalta määrättyyn kynnysarvoon kehys N tunnistetaan huonoksi, mikäli molemmat tulokset ovat ennalta 30 määrättyä kynnysarvoa suurempia.

Keksinnön kohteena on lisäksi vastaanotin, joka käsittää tulosvälineen muodostaa kaksi tulosta, A-tuloksen ja B-tuloksen, joista tulosväline on sovitettu muodostamaan A-tuloksen pehmeiden bittipäätösten summana yhdestä 35 tai useammasta purskeesta, jotka käsittävät bittejä peräk- li 5 100566 käisistä kehyksistä N ja N + 1, ja B-tuloksen pehmeiden bittipäätösten summana yhdestä tai useammasta purskeesta, jotka käsittävät bittejä peräkkäisistä kehyksistä N - 1 ja N, ja vertailuvälineen verrata mainittua kahta tulosta 5 toisiinsa ja ennalta määrättyyn kynnysarvoon, joka vertai-luväline verrattaessa tuloksia toisiinsa on sovitettu tunnistamaan kehyksen N huonoksi, mikäli vertailuvälineiden jompikumpi tulos on toista tulosta oleellisesti pienempi, tai verrattaessa tuloksia ennalta määrättyyn kynnysarvoon 10 vertailuväline on sovitettu tunnistamaan kehyksen N huonoksi, mikäli molemmat tulokset ovat ennalta määrättyä kynnysarvoa pienempiä.

Keksinnön kohteena on myös vastaanotin, joka käsittää tulosvälineen muodostaa kaksi tulosta, A-tuloksen ja 15 B-tuloksen, joista tulosväline on sovitettu muodostamaan A-tuloksen pehmeiden bittipäätösten tulona yhdestä tai useammasta purskeesta, jotka käsittävät bittejä peräkkäisistä kehyksistä N ja N + 1, ja B-tuloksen pehmeiden bittipäätösten tulona yhdestä tai useammasta purskeesta, jot-20 ka käsittävät bittejä peräkkäisistä kehyksistä N - 1 ja N, ja vertailuvälineen verrata mainittua kahta tulosta toisiinsa ja ennalta määrättyyn kynnysarvoon, joka vertailu-väline verrattaessa tuloksia toisiinsa on sovitettu tunnistamaan kehyksen N huonoksi, mikäli vertailuvälineiden 25 jompikumpi tulos on toista tulosta oleellisesti pienempi, tai verrattaessa tuloksia ennalta määrättyyn kynnysarvoon vertailuväline on sovitettu tunnistamaan kehyksen N huonoksi, mikäli molemmat tulokset ovat ennalta määrättyä kynnysarvoa pienempiä.

30 Keksinnön kohteena on myös vastaanotin, joka käsit tää tulosvälineen muodostaa kaksi tulosta, A-tuloksen ja B-tuloksen, joista tulosväline on sovitettu muodostamaan A-tuloksen yhden tai useamman purskeen bittivirhesuhteena, missä purskeet käsittävät bittejä peräkkäisistä kehyksistä 35 N ja N + 1, ja B-tuloksen yhden tai useamman purskeen bit- 6 100566 tivirhesuhteena, missä purskeet käsittävät bittejä peräkkäisistä kehyksistä N - 1 ja N, ja vertailuvälineen verrata mainittua kahta tulosta toisiinsa ja ennalta määrättyyn kynnysarvoon, joka vertailuväline verrattaessa tuloksia 5 toisiinsa on sovitettu tunnistamaan kehyksen N huonoksi, mikäli vertailuvälineiden jompikumpi tulos on toista tulosta oleellisesti pienempi, tai verrattaessa tuloksia ennalta määrättyyn kynnysarvoon vertailuväline on sovitettu tunnistamaan kehyksen N huonoksi, mikäli molemmat 10 tulokset ovat ennalta määrättyä kynnysarvoa suurempia.

Keksinnön mukaisella menetelmällä ja vastaanottimella saavutetaan huomattavia etuja. Keksinnön mukaisella menetelmällä vähennetään oleellisesti huonon kehyksen väärää tunnistusta epäjatkuvassa lähetyksessä erityisesti 15 silloin, kun väärä tunnistus aiheuttaa epämiellyttäviä kuuntelukokemuksia vastaanottajalle. Keksinnöllisessä menetelmässä käytetään suhteellista kynnystä, jolloin vastaanotin automaattisesti sopeutuu muuttuviin olosuhteisiin kanavassa.

20 Keksinnön mukaisten menetelmien edulliset suoritus muodot ilmenevät myös oheisista epäitsenäisistä patenttivaatimuksista ja keksinnön mukaisen vastaanottimien edulliset toteutusmuodot ilmenevät oheisista vastaanottimiin liittyvistä epäitsenäisistä patenttivaatimuksista.

25 Kuvioiden selitys

Seuraavassa keksintöä selitetään tarkemmin viitaten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, joissa kuvio 1 esittää GSM-järjestelmän normaalipursketta, kuvio 2 esittää kehyksen laadun tunnistusta ennen 30 SID-kehystä, kuvio 3 esittää kehyksen laadun tunnistusta SID-ke-hyksestä, kuvio 4 esittää kehyksen laadun tunnistusta SID-ke-hyksen jälkeen, 35 kuvio 5 esittää kehyksen laadun tunnistusta kohinas- li 7 100566 ta ja kuvio 6 esittää keksinnön mukaista vastaanotinta.

Edullisten toimintamuotojen kuvaus

Tyypillinen radiojärjestelmä, jossa keksintö sovel-5 tuu käytettäväksi, on esimerkiksi GSM-järjestelmä. Tällaiseen järjestelmään kuuluva tilaajapäätelaite muuttaa käyttäjän puheen tai muun äänen digitaaliseksi ja muodostaa puhekooderissa puheesta puhelohkoja eli puhekehyksiä, jotka koostuvat biteistä ja joissa ääntä on tietty ajanjakso, 10 esimerkiksi 20 ms. Tyypillinen puhekooderi perustuu RELP-kooderiin (Residually Linear Predictive Coder). Puhekooderi tunnistaa puheen ja hiljaisuuden. Kun käyttäjä ei puhu tai yleisesti puhekooderi ei havaitse ääntä, lähetin muodostaa säännöllisesti, esimerkiksi 480 ms välein, SID-ke-15 hyksiä. Sekä SID- että puhekehykset lähetetään purskeissa, joita on tunnettu määrä.

Tarkastellaan aluksi esimerkkinä GSM-järjestelmän normaalipursketta, joka on kuvion 1 mukainen. Se käsittää yhteensä 148 bittiä. Purskeen bitit ovat jaksoissa, jotka 20 käsittävät 3 kpl aloitusbittejä TS1, 58 kpl databittejä datajaksossa DATA1, 26 kpl opetusbittejä opetusjaksossa TRS, 58 kpl databittejä DATA2 ja 3 kpl lopetusbittejä TS2 55. Datajaksot DATA1 ja DATA2 käsittävät tilaajan viestittämän informaation, jota on esimerkiksi puhe. Opetusjakso 25 TRS on ennalta määrätty sekvenssi, jonka avulla voidaan määrittää esimerkiksi kanavan ominaisuuksia ja signaalin laatua.

GSM-järjestelmässä puhe- ja SID-kehyksen lähettämiseen käytetään kahdeksaa pursketta, jotka ovat oleellises-30 ti peräkkäisiä. Ehdottoman peräkkäisyyden estää erityisesti SACCH-kanava (Slow Associated Control Channel), jossa tukiasema lähettää ohjaustietoja tilaajapäätelaitteelle.

Kahden peräkkäisen kehyksen bittejä lomitetaan yhteen purskeeseen ja esimerkiksi GSM-järjestelmässä tämä tapah-35 tuu siten, että purskeen datajakson parillisille paikoille 8 100566 sijoitetaan ensimmäisen puhe- tai SID-kehyksen bittejä ja parittomille paikoille sijoitetaan toisen puhe- tai SID-kehyksen bittejä. Vastaanotin tunnistaa kehysten alun ja lopun ja purskeet dekoodataan kanavadekooderissa biteiksi 5 pehmeällä bittipäätöksellä, mihin käytetään tavallisesti Viterbi-dekooderia.

Kuviot 2-5 esittävät sarjaa tilanteista, joissa kehyksen tunnistus suoritetaan SID-kehyksen ympäristössä hiljaisuuden vallitessa. Tarkastellaan aluksi hieman kuvi-10 oita 2-4. SID-purskeet on merkitty S-kirjaimella. Yläosassa olevat numerot 42 - 50 ja 52 - 64 (- 67) kuvioissa 2-4 ovat TDMA-kehyksissä (Time Division Multiple Access) olevien purskeiden numeroita. Näissä esimerkeissä pursket-ta 42 aiemmat ja pursketta 64 myöhemmät purskeet eivät ole 15 tarkastelun kannalta oleellisia. Koska hiljaisuus on pitkä, lähetin lähettää SID-kehyksen päivityksen purskeissa 52 - 59. Kehys 51 on varattu ohjausinformaation lähettämiseen SACCH-kanavalla, mistä syystä se ei ole käyttökelpoinen keksinnön kannalta ja se on jätetty kuvioista 2-4 20 pois.

Tarkastellaan nyt hieman kuviota 5. Se esittää tilannetta SID-kehyksen lähettämisen jälkeen, jolloin lähetin hiljaisuuden takia ei lähetä sille varatuissa aikaväleissä purskeita. Tässäkin tapauksessa kuitenkin numeroin-25 ti 60 - 80 tarkoittaa TDMA-kehyksen purskeiden numeroita, joita purskeita ei kylläkään ole lähetetty hiljaisuuden takia. Pursketta 60 aiemmat ja pursketta 80 myöhemmät purskeet eivät ole tarkastelun kannalta oleellisia. Tunnettua tekniikkaa käytettäessä väärä huonon kehyksen tun-30 nistus tapahtuu todennäköisimmin vastaanotettaessa kehyk siä, jotka ovat molemmin puolin SID-kehyksen päivityslähe-tystä 52 - 59. Keksinnöllinen menetelmä toimii käyttämällä hyväksi pehmeitä bittipäätöksiä tai vaihtoehtoisesti bittivirhesuhdetta .

I, 35 9 100566

Pehmeä bittipäätös

Keksinnön mukaisessa menetelmässä kanavadekoodauksen jälkeen pehmeistä bittipäätöksistä muodostetaan kaksi ver-5 taittavaa tulosta, joita ovat A-tulos ja B-tulos. Yleisesti sekä A- että B-tulos muodostetaan additiivisella_ tai kumulatiivisella, aritmeettisella operaatiolla, jollaisia ovat esimerkiksi yhteenlasku ja kertominen ja jollaisiin muut vastaavanlaiset operaatiot perustuvat. Tulokset muo-10 dostetaan käytännössä edullisesti laskemalla yhteen eli summaamalla pehmeät bittipäätökset yhdestä tai useammasta purskeesta, joissa on bittejä peräkkäisistä kehyksistä. A-tulos muodostetaan siten purskeista, joiden kehysten järjestysnumeroa voidaan merkitä N:llä ja N + l:llä. B-tulos 15 muodostetaan purskeista, jotka kuuluvat edellisiin kehyksiin N - 1 ja N. Vaikka tällaisia purskeita lähetin ei olisi lähettänytkään, kuten tapahtuu hiljaisuuden aikana, vastaanotin ei voi sitä tietää, vaan muodostaa pehmeät bittipäätökset myös vastaanottamistaan häiriösignaaleista, 20 kohinasta yms. Bittipäätökset ovat epävarmoja, kun niitä ei tehdä varsinaisesta signaalista, josta tehdyt bittipäätökset ovat tätä vastoin huomattavasti varmempia, ja tätä keksinnöllisessä menetelmässä käytetään hyväksi.

GSM-järjestelmässä keksintö toteutetaan edullisesti 25 siten, että koska yksi kehys eli puhe- tai SID-lohko lähetetään tyypillisesti lomitettuna kahdeksassa purskeessa, A-tulos muodostetaan edullisesti neljästä oleellisesti peräkkäisestä purskeesta. Tällöin on edullista käyttää kaikkia neljää pursketta hyväksi, jolloin tulos integroi-30 tuu kaikkien purskeiden bittipäätöksillä ja satunnaiset vaihtelut vähenevät, mutta on myös mahdollista käyttää vain yhtä, kahta tai kolmea pursketta kaikista neljästä. A-tulosta, joka käsittää bittejä kehyksistä N ja N + 1, verrataan B-tulokseen, joka on nykyistä A-tulosta heti 35 edeltävä A-tulos ja joka käsittää bittejä kehyksestä N - 1 10 100566 ja N. Täten B-tulosta ei tarvitse erikseen laskea. Jos A-ja B-tuloksen välinen ero on huomattavan suuri, kehys N tunnistetaan huonoksi, koska tällöin pienemmän tuloksen tuottaneita purskeita ei mitä todennäköisimmin ole lähe-5 tetty. Samoin jos molemmat tulokset A ja B ovat pienempiä kuin ennalta määrätty kynnysarvo, kehys N tunnistetaan huonoksi. Tämä ennalta määrätty kynnysarvo riippuu yhteyden laadusta ja on tapaus- ja tilannekohtainen. Kehys N tunnistetaan edullisesti hyväksi, jos molemmat tulokset A 10 ja B ovat jotain toista ennalta määrättyä kynnysarvoa suurempia, jolloin muunlaiset tulokset johtavat kehyksen N tunnistamiseen huonoksi. Tämä ennalta määrätty kynnysarvo riippuu myös yhteyden laadusta ja on tapaus- ja tilannekohtainen. Keksinnöllisessä menetelmässä voidaan käyttää 15 hyväksi kunkin purskeen kaikkia bittejä tai vain esimerkiksi datajakson tai opetusjakson bittejä. Kun on muodostettu vain A-tulos huonon kehyksen tunnistusmenetelmän alussa, B-tulokselle annetaan edullisesti jokin ennalta määrätty arvo, esimerkiksi nolla. Tämä saa aikaan sen loo-20 gisesti edullisen tuloksen, että se, mitä ei koskaan kuunneltukaan (ennen alkua ei otettu vastaan mitään), tulee periaatteessa tulkituksi huonoksi kehykseksi. Keksinnön toisessa toteutustavassa pehmeistä bittipäätöksistä muodostetaan tulo, jolloin keksinnöllinen menetelmä toimii 25 muutoin samoin kuin bittipäätösten summauksellakin käytettäessä bittipäätöksistä positiivisia lukuarvoja.

Keksinnön mukaista menetelmää voidaan havainnollistaa kuvioiden 2-5 avulla. Aloitetaan kuviosta 2. Muodostukoon kehys N - 1 purskeista 43 - 50, kehys N purskeista 30 47 - 50 ja 52 - 55 ja kehys N + 1 purskeista 52 - 59. Tu los B muodostuu tällöin purskeiden 47 - 50 pehmeistä bittipäätöksistä. Koska väli 42 - 50 on hiljaisuutta, lähetin ei ole lähettänyt mitään, mistä syystä vastaanotin on ottanut vastaan oleellisesti pelkkää kohinaa. Vastaanottimen 35 kanavadekooderi on yrittänyt tehdä bittipäätöksiä tästä

II

11 100566 kohinasta, mutta päätökset ovat luonnollisesti epävarmoja kaikissa neljässä purskeessa 47 - 50, joista tulos B-muo-dostetaan. Koska bittipäätökset ovat epävarmoja, niiden tulos summana ja tulona on pieni. Oleellisesti seuraavissa 5 purskeissa 52 - 55 lähetin lähettää SID-kehystä. SID-bit-tien kanssa purskeisiin on lomitettu edellisen eli tässä tapauksessa lähettämättömän kehyksen bittejä. Se, mitä lä-hettämättömän kehyksen bittien tulisi olla eli millä SID-purske lomitetaan, ei ole GSM-spesifikaatioissa määritel-10 ty. Ne voivat olla esimerkiksi SID-kehyksen bittejä. Toisaalta sillä ei ole keksinnön kannalta merkitystä, koska tärkein ero on siinä, että lähetin menee päälle ja lähettää SID-kehyksen. Koska lähetin lähettää, vastaanotin tekee varmoja päätöksiä ja A-tulos muodostuu suureksi sekä 15 summana että tulona kohdassa 55, jossa A-tulos muodostetaan purskeiden 52 - 55 pehmeistä bittipäätöksistä. Verrattaessa B-tulosta, joka on muodostettu purskeista 47 -50, A-tulokseen, joka on muodostettu purskeista 52 - 55, todetaan, että A-tulos on oleellisesti suurempi kuin B-20 tulos. Tästä voi päätellä, että dekoodauksessa olevaa kehystä N, jonka purskeet 47 - 50 ja 52 - 55 käsittävät, ei ole lähetetty. Sitä seuraava kehys N + 1, josta osa on lähetetty purskeissa 52 - 55, on ilmeisesti lähetetty tämän mittauksen perusteella. Se, mikä on oleellinen ero A-25 ja B-tuloksen välillä, määritetään tapauskohtaisesti. Oleellisen eron kynnyksenä voi olla esimerkiksi se, että jompi kumpi tulos on toista neljä kertaa suurempi.

Keksinnön mukainen menetelmä toimii seuraavasti hyvän kehyksen tapauksessa, jota kuvio 3 esittää. Käsittä-30 köön kehys N - 1 purskeet 47 - 50 ja 52 - 55, kehys N purskeet 52 - 59 ja kehys N + 1 purskeet 56 - 63. Ajatellaan, että ollaan kohdassa 59. Tällöin A-tulos on muodostettu purskeiden 56 - 59 pehmeistä bittipäätöksistä edullisesti summana tai tulona ja se on suuri, koska SID-kehys 35 N on lähetetty. Samoin myös B-tulos on suuri, koska sekin 12 100566 on muodostettu lähettyjen SID-kehyksen N purskeista 52 -55 pehmeiden bittipäätösten summana tai tulona. SID-kehyksen sijasta kyse voisi olla yhtä hyvin myös puhekehykses-ta, koska puhekehysten aikana lähetin luonnollisesti lä-5 hettää ja siten pehmeät bittipäätökset ovat varmoja. Koska A- ja B-tuloksen välillä ei ole oleellista eroa ja tulokset ovat suuria, lähetettyä kehystä N ei tunnisteta huonoksi, vaan se on hyvä.

Kuvion 4 avulla voidaan tarkastella keksinnöllisen 10 menetelmän toimintaa SID-kehyksen tai puhekehyksen loppupäässä. Käsittäköön kehys N - 1 purskeet 52 - 59, kehys N purskeet 56 - 63 ja kehys N + 1 purskeet 60 - 67. Tällöin A-tulos muodostetaan purskeiden 60 - 63 pehmeistä bitti-päätöksistä kohdassa 63. Näitä purskeita ei ole lähetetty, 15 koska ne esiintyvät hiljaisuuden aikana ja siten A-tulos saa pienen arvon sekä summana että tulona. B-tulos muodostetaan purskeiden 56 - 59 pehmeiden bittipäätösten summana tai tulona ja B-tulos saa suuren arvon, koska purskeet 56 - 59 ovat SID-kehystä. Näin A- ja B-tulos poikkeavat toi-20 sistaan oleellisesti ja kehys N tunnistetaan huonoksi.

Kuvion 5 avulla voidaan havainnollistaa vielä muuta edullista keksinnön ominaisuutta. Käsittäköön kehys N - 1 purskeet 64 - 67, kehys N purskeet 68 - 75 ja kehys N + 1 purskeet 72 - 79. Ajatellaan nyt, että ollaan kohdassa 75, 25 jossa on muodostettu A-tulos purskeiden 72 - 75 pehmeistä bittipäätöksistä. Tätä tulosta verrataan B-tulokseen, joka on muodostettu purskeiden 68 - 71 pehmeistä bittipäätöksistä. Koska näitä purskeita ei koskaan lähetetty hiljaisuuden takia ja ne ovat siten pääasiassa taustakohinaa, 30 kummassakin tapauksessa vastaanottimen bittipäätökset ovat olleet epävarmoja ja siksi molemmat tulokset ovat pieniä sekä summana että tulona. Kun molemmat A- ja B-tulos ovat pienempiä kuin jokin ennalta määrätty kynnysarvo, on lähetetty kehys huono, vaikka A- ja B-tulos eivät suuruudel-35 taan kovin paljon toisistaan eroaisikaan. Tässä tapaukses- li 13 100566 sa siis purskeiden 68 - 75 käsittämä kehys tunnistetaan huonoksi. Ennalta määrätty kynnysarvo riippuu myös tässä yhteyden laadusta ja on siten tapauskohtainen.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä A-tulosta rauodos-5 tettaessa sitä voidaan edullisesti painottaa halutulla kertoimella. Tällöin on kuitenkin huomattava, että negatiivisella luvulla kerrottaessa tulosten suuruudet kääntyvät etumerkiltään päinvastaiseksi ja vertailu on tehtävä ikään kuin itseisarvoisesti.

10

Bittivirhesuhde

Kuvioita 2-5 voidaan käyttää myös havainnollistamaan bittivirhesuhteeseen perustuvaa keksinnöllistä kehyk-15 sen laadun tunnistusmenetelmää. Tarkastelu on myös monin osin samanlainen kuin pehmeisiin bittipäätöksiin perustuvassa menetelmässäkin paitsi, että kun pehmeiden bittipää-tösten varmuus kasvaa bittivirhesuhde pienenee. Kuvion 2 mukaisessa tapauksessa A-tuloksen bittivirhesuhde on pie-20 ni, koska SID-kehys on lähetetty ja signaali on siten voimakas. B-tuloksen bittivirhesuhde on suuri, koska B-tulok-sen muodostuksessa käytettyjä purskeita ei ole lähetetty ja vastaanotin on vastaanottanut pääasiassa kohinaa. Näin A-tuloksen ja B-tuloksen välinen ero on suuri ja kehys N 25 tunnistetaan huonoksi.

Kuviossa 3 sekä A-tulos että B-tulos ovat pieniä, koska ne on muodostettu SID-kehykseen liittyvistä purs-keista. Siten kehys N tunnistetaan edullisesti hyväksi kehykseksi.

30 Kuvion 4 tapauksessa A-tulos muodostetaan kohinasta, koska vastaanottimen olettamia purskeita ei ole lähetetty hiljaisuuden vuoksi. Täten A-tuloksesta tulee suuri. B-tulos muodostetaan SID-kehykseen liittyvistä purskeista ja siten B-tulos saa pienen arvon. Koska A-tuloksen ja B-tu-35 loksen välinen ero on suuri, kehys N tunnistetaan huonok-

* I

14 100566 si .

Kuvion 5 tapauksessa molemmat tulokset A ja B muodostetaan kohinasta, koska hiljaisuuden takia purskeita ei lähetetä. Täten sekä A-tulos että B-tulos saavat suuren 5 arvon ja kehys N edullisesti tunnistetaan huonoksi.

Vastaanotin

Tarkastellaan keksinnön mukaista vastaanotinta tar-10 kemmin kuvion 6 avulla. Vastaanotin, joka on tyypillisesti radiojärjestelmän tilaajapäätelaite, käsittää antennin 20, esikäsittelyvälineet 21, kanavadekooderin 22, tulosväli-neen 23, vertailuvälineen 24, signaalikäsittelyvälineet 25 ja kaiuttimen 26. Esikäsittelyvälineet 21 käsittävät esi-15 merkiksi RF-välineet (Radio Frequency), joilla antennista 20 tullut signaali demoduloidaan, suodattimen, jolla demoduloitu signaali suodatetaan, ja A/D-muuntimen suodatetun signaalin muuntamiseksi digitaaliseksi. Kanavadekooderi 22 dekoodaa tyypillisesti konvoluutiokoodatun signaalin ja 20 sen toiminta perustuu esimerkiksi Viterbi-algoritmiin. Kanavadekooderi 22 purkaa tavallisesti myös esikäsitellyn •signaalin salauksen ja lomituksen. Signaalinkäsittelyväli-neet 25 dekoodaavat tavallisesi RELP-tyyppisesti koodatun signaalin, joka tulee kanavadekooderista 22, ja D/A-muun-25 tavat lopulta signaalin kaiuttimelle 26 sopivaan muotoon.

Keksinnön kannalta oleelliset välineet ovat tulosväline 23 ja vertailuväline 24 sekä muisti 242, jossa ennalta määrätty kynnysarvo 241 on talletettuna. Tulosväline 23 muodostaa tuloksen keksinnön mukaisella menetelmällä ja ver-30 tailuväline 24 vertaa A- ja B-tulosta sekä ennalta määrättyä kynnysarvoa 241 keksinnön mukaisilla menetelmillä. Vertailuväline 24 tunnistaa vastaanotetun kehyksen laadun ja siirtää tiedon siitä signaalin käsittelyvälineille 25.

Jos vastaanotettu kehys on hyvä, signaalinkäsittelyväline 35 25 ohjaa kaiutinta 26 siten, että signaalin käsittämä tie- l! 15 100566 to on vastaanottajan kuultavissa. Tämä tarkoittaa sitä, että jos kehys on puhekehys, lähettäjän ääni on kuultavissa kaiuttimesta 26, mutta jos kehys on hiljaisuuden ku-vauskehys, signaalikäsittelyväline tyypillisesti generoi 5 kaiuttimeen 26 kohinaa, joka on kuulijasta miellyttävämpää kuin hiljaisuus. Jos kehys on huono, signaalikäsittelyväline 25 ryhtyy tunnetun tekniikan mukaisiin toimenpiteisiin ja esimerkiksi toistamalla edellisen kunnollisen kehyksen. Oleellista on kuitenkin se, että vastaanotin tun-10 nistaa hyvät ja huonot kehykset tunnettua tekniikkaa varmemmin myös hiljaisuuden kuvauskehysten molemmin puolin eikä sen vuoksi aiheuta epämiellyttävää häiriöääntä vastaanottajan korvaan.

Keksinnön kannalta oleelliset välineet 23 ja 24 on 15 toteutettu elektronisesti esimerkiksi mikroprosessoritekniikalla, jolla tulosten laskenta ja vertailu tapahtuu edullisimmin. Muut välineet 20 - 22 ja 25 ovat tavanomaista radiojärjestelmissä käytettävää antenni-, analogia-, digitaali-, mikroprosessoritekniikkaa.

20 Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut niihin, vaan sitä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten esittämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims

100566

1. Kehyksen laadun tunnistusmenetelmä, jota käyte-5 tään radiojärjestelmässä, joka käsittää useita tukiasemia ja tilaajapäätelaitteita, jotka lähettävät ja vastaanottavat erilaisten kanavien kautta signaaleita, joiden laatua mitataan bittivirhesuhteella, ja jotka tilaajapäätelait-teet muodostavat äänestä puhekehyksiä ja hiljaisuudesta 10 säännöllisesti hiljaisuuden kuvaus kehyksiä, jotka kehykset käsittävät bittejä ja joista kukin kehys on lomitettu toisen kehyksen kanssa ja kukin kehys lähetetään tunnetussa määrässä oleellisesti peräkkäisiä purskeita, jotka käsittävät kehyksen alku- ja lopputunnisteen ja joiden bitit 15 dekoodataan pehmeillä bittipäätöksillä, tunnettu siitä, että kehyksen laadun tunnistamiseksi verrataan kahta tulosta, A- tulos ja B-tulos, (27 ja 28) toisiinsa ja ennalta määrättyyn kynnysarvoon (241), joista tuloksista A-tu-20 los (2-7) muodostetaan pehmeiden bittipäätöksien summana yhdestä tai useamman purskeesta, jotka käsittävät bitte]a peräkkäisistä kehyksistä N ja N + 1, ja B-tulos (28) muodostetaan pehmeiden bittipäätös-ten summana yhdestä tai useammasta purskeesta, jotka kä-25 sittävät bittejä peräkkäisistä kehyksistä N - 1 ja N, ja että verrattaessa A-tulosta ja B-tulosta (27 ja 28) toisiinsa tunnistetaan kehys N huonoksi, mikäli jompikumpi tulos (27 tai 28) on toista tulosta (28 tai 27) oleelli-30 sesti pienempi, tai verrattaessa A-tulosta ja B-tulosta (27 ja 28) ennalta määrättyyn kynnysarvoon (241) kehys N tunnistetaan huonoksi, mikäli molemmat tulokset (27 ja 28) ovat ennalta määrättyä kynnysarvoa (241) pienempiä.

2. Kehyksen laadun tunnistusmenetelmä, jota käyte- h 100566 tään radiojärjestelmässä, joka käsittää useita tukiasemia ja tilaajapäätelaitteita, jotka lähettävät ja vastaanottavat erilaisten kanavien kautta signaaleita, joiden laatua mitataan bittivirhesuhteella, ja jotka tilaajapäätelait-5 teet muodostavat äänestä puhekehyksiä ja hiljaisuudesta säännöllisesti hiljaisuuden kuvauskehyksiä, jotka kehykset käsittävät bittejä ja joista kukin kehys on lomitettu toisen kehyksen kanssa ja kukin kehys lähetetään tunnetussa määrässä oleellisesti peräkkäisiä purskeita, jotka käsit-10 tävät kehyksen alku- ja lopputunnisteen ja joiden bitit dekoodataan pehmeillä bittipäätöksillä, tunnettu siitä, että kehyksen laadun tunnistamiseksi verrataan kahta tulosta, A- tulos ja B-tulos, (27 ja 28) toisiinsa ja ennal-15 ta määrättyyn kynnysarvoon (241), joista tuloksista A-tu-los (27) muodostetaan pehmeiden bittipäätösten tulona yhdestä tai useammasta purskeesta, jotka käsittävät bittejä peräkkäisistä kehyksistä N ja N + 1, ja B-tulos (28) muodostetaan pehmeiden bittipäätös-20 ten tulona yhdestä tai useammasta purskeesta, jotka käsittävät bittejä peräkkäisistä kehyksistä N - 1 ja N, ja että verrattaessa A-tulosta ja B-tulosta (27 ja 28) toisiinsa tunnistetaan kehys N huonoksi, mikäli jompikumpi 25 tulos (27 tai 28) on toista tulosta (28 tai 27) oleellisesti pienempi, tai verrattaessa A-tulosta ja B-tulosta (27 ja 28) ennalta määrättyyn kynnysarvoon (241) kehys N tunnistetaan huonoksi, mikäli molemmat tulokset (27 ja 28) ovat ennalta 30 määrättyä kynnysarvoa (241) pienempiä.

3. Kehyksen laadun tunnistusmenetelmä, jota käytetään radiojärjestelmässä, joka käsittää useita tukiasemia ja tilaajapäätelaitteita, jotka lähettävät ja vastaanottavat erilaisten kanavien kautta signaaleita, joiden laatua 35 mitataan bittivirhesuhteella, ja jotka tilaajapäätelait- 100566 teet muodostavat äänestä puhekehyksiä ja hiljaisuudesta säännöllisesti hiljaisuuden kuvauskehyksiä, jotka kehykset käsittävät bittejä ja joista kukin kehys on lomitettu toisen kehyksen kanssa ja kukin kehys lähetetään tunnetussa 5 määrässä oleellisesti peräkkäisiä purskeita, jotka käsittävät kehyksen alku- ja lopputunnisteen ja joiden bitit dekoodataan pehmeillä bittipäätöksillä, tunnettu siitä, että kehyksen laadun tunnistamiseksi verrataan kahta tu-10 losta, A- tulos ja B-tulos, (27 ja 28) toisiinsa ja ennalta määrättyyn kynnysarvoon (241), joista tuloksista A-tu-los (27) muodostetaan laskemalla bittivirhesuhde yhdestä tai useammasta purskeesta, jotka käsittävät bittejä peräkkäisistä kehyksistä N ja N + 1, 15 ja B-tulos (28) muodostetaan laskemalla bittivir hesuhde yhdestä tai useammasta purskeesta, jotka käsittävät bittejä peräkkäisistä kehyksistä N - 1 ja N, ja että verrattaessa A-tulosta ja B-tulosta (27 ja 28) toisiinsa tunnistetaan kehys N huonoksi, mikäli jompikumpi 20 tulos (27 tai 28) on toista tulosta (28 tai 27) oleellisesti pienempi, tai verrattaessa A-tulosta ja B-tulosta (27 ja 28) ennalta määrättyyn kynnysarvoon (241) kehys N tunnistetaan huonoksi, mikäli molemmat tulokset (27 ja 28) ovat ennalta 25 määrättyä kynnysarvoa (241) suurempia.

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lähetettäessä yksi kehys kahdeksassa oleellisesti peräkkäisessä purskeessa A-tulosta (28) ja B-tulosta (28) muodostettaessa käytetään neljää 30 oleellisesti peräkkäistä pursketta.

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kehys N tunnistetaan hyväksi, mikäli kummatkin sekä A-tulos (27) että B-tulos (28) ovat ennalta määrättyä kynnysarvoa (241) suurempia.

6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, t u n - li 100566 n e t t u siitä, että kehys N tunnistetaan hyväksi, mikäli kummatkin sekä A-tulos (27) että B-tulos (28) ovat ennalta määrättyä kynnysarvoa (241) pienempiä.

7. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen menetel-5 mä, tunnettu siitä, että A-tulosta (27)ja B-tulos- ta (28) painotetaan kertoimella.

8. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että A-tulos (27) ja B-tulos (28) muodostetaan oleellisesti peräkkäisistä purskeista 10 siten, että mainittujen tulosten (27 ja 28) muodostuksessa käytetään vain kanavia, jotka on tarkoitettu puhekehyksien ja hiljaisuuden kuvauskehyksien lähettämiseen.

9. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että B-tuloksella (28) on jo- 15 kin ennalta määrätty arvo, mikäli vain A-tulos (27) on muodostettu.

10. Vastaanotin, joka on sovitettu käytettäväksi radiojärjestelmässä, joka käsittää useita tukiasemia ja tilaajapäätelaitteita, jotka on sovitettu lähettämään ja 20 vastaanottamaan erilaisten kanavien kautta signaaleita, joiden laatua ne on sovitettu mittamaan bittivirhesuhteella ja jotka käsittävät ainakin puhekehyksiä ja hiljaisuuden kuvauskehyksiä, jotka kehykset käsittävät bittejä ja joista kukin kehys on lomitettu toisen kehyksen kanssa ja ·. 25 kukin kehys sovitettu lähetettäväksi tunnetussa määrässä oleellisesti peräkkäisiä purskeita, jotka käsittävät kehyksen alku- ja lopputunnisteen ja joiden bitit on sovitettu dekoodattavaksi pehmeillä bittipäätöksillä, tunnettu siitä, että vastaanotin käsittää 30 tulosvälineen (23) muodostaa kaksi tulosta, A-tulok- sen (27) ja B-tuloksen (28), joista tulosväline (23) on sovitettu muodostamaan A-tuloksen (27) pehmeiden bittipää-tösten summana yhdestä tai useammasta purskeesta, jotka käsittävät bittejä peräkkäisistä kehyksistä N ja N + 1, ja

35 B-tuloksen (28) pehmeiden bittipäätösten summana yhdestä 100566 tai useammasta purskeesta, jotka käsittävät bittejä peräkkäisistä kehyksistä N - 1 ja N, ja vertailuvälineen (24) verrata mainittua kahta tulosta (27 ja 28) toisiinsa ja ennalta määrättyyn kynnysarvoon 5 (241), joka vertailuväline (24) verrattaessa tuloksia (27 ja 28) toisiinsa on sovitettu tunnistamaan kehyksen N huonoksi, mikäli vertailuvälineiden (24) jompikumpi tulos (27 tai 28) on toista tulosta (28 tai 27) oleellisesti pienempi, tai 10 verrattaessa tuloksia (27 ja 28) ennalta määrättyyn kynnysarvoon (241) vertailuväline (24) on sovitettu tunnistamaan kehyksen N huonoksi, mikäli molemmat tulokset (27 ja 28) ovat ennalta määrättyä kynnysarvoa (241) pienempiä .

11. Vastaanotin, joka on sovitettu käytettäväksi radiojärjestelmässä, joka käsittää useita tukiasemia ja tilaajapäätelaitteita, jotka on sovitettu lähettämään ja vastaanottamaan erilaisten kanavien kautta signaaleita, joiden laatua ne on sovitettu mittamaan bittivirhesuhteel-20 la ja jotka käsittävät ainakin puhekehyksiä ja hiljaisuuden kuvauskehyksiä, jotka kehykset käsittävät bittejä ja joista kukin kehys on lomitettu toisen kehyksen kanssa ja kukin kehys sovitettu lähetettäväksi tunnetussa määrässä oleellisesti peräkkäisiä purskeita, jotka käsittävät ke-25 hyksen alku- ja lopputunnisteen ja joiden bitit on sovitettu dekoodattavaksi pehmeillä bittipäätöksillä, tunnettu siitä, että vastaanotin käsittää tulosvälineen (23) muodostaa kaksi tulosta, A-tulok-sen (27) ja B-tuloksen (28), joista tulosväline (23) on 30 sovitettu muodostamaan A-tuloksen (27) pehmeiden bittipää-tösten tulona yhdestä tai useammasta purskeesta, jotka käsittävät bittejä peräkkäisistä kehyksistä N ja N + 1, ja B-tuloksen (28) pehmeiden bittipäätösten tulona yhdestä tai useammasta purskeesta, jotka käsittävät bittejä peräk-35 käisistä kehyksistä N - 1 ja N, ja I: 100566 vertailuvälineen (24) verrata mainittua kahta tulosta (27 ja 28) toisiinsa ja ennalta määrättyyn kynnysarvoon (241), joka vertailuväline (24) verrattaessa tuloksia (27 ja 28) toisiinsa on sovitettu tunnistamaan kehyksen N huo-5 noksi, mikäli vertailuvälineiden (24) jompikumpi tulos (27 tai 28) on toista tulosta (28 tai 27) oleellisesti pienempi, tai verrattaessa tuloksia (27 ja 28) ennalta määrättyyn kynnysarvoon (241) vertailuväline (24) on sovitettu tun-10 nistamaan kehyksen N huonoksi, mikäli molemmat tulokset (27 ja 28) ovat ennalta määrättyä kynnysarvoa (241) pienempiä .

12. Vastaanotin, joka on sovitettu käytettäväksi radiojärjestelmässä, joka käsittää useita tukiasemia ja 15 tilaajapäätelaitteita, jotka on sovitettu lähettämään ja vastaanottamaan erilaisten kanavien kautta signaaleita, joiden laatua ne on sovitettu mittamaan bittivirhesuhteella ja jotka käsittävät ainakin puhekehyksiä ja hiljaisuuden kuvauskehyksiä, jotka kehykset käsittävät bittejä ja 20 joista kukin kehys on lomitettu toisen kehyksen kanssa ja kukin kehys sovitettu lähetettäväksi tunnetussa määrässä oleellisesti peräkkäisiä purskeita, jotka käsittävät kehyksen alku- ja lopputunnisteen ja joiden bitit on sovitettu dekoodattavaksi pehmeillä bittipäätöksillä, t u n -25 n e t t u siitä, että vastaanotin käsittää tulosvälineen (23) muodostaa kaksi tulosta, A-tulok-sen (27) ja B-tuloksen (28), joista tulosväline (23) on sovitettu muodostamaan A-tuloksen (27) yhden tai useamman purskeen bittivirhesuhteena, missä purskeet käsittävät 30 bittejä peräkkäisistä kehyksistä N ja N + 1, ja B-tuloksen ' ** (28) yhden tai useamman purskeen bittivirhesuhteena, missä purskeet käsittävät bittejä peräkkäisistä kehyksistä N - 1 ja N, ja vertailuvälineen (24) verrata mainittua kahta tulos-35 ta (27 ja 28) toisiinsa ja ennalta määrättyyn kynnysarvoon 100566 (241), joka vertailuväline (24) verrattaessa tuloksia (27 ja 28) toisiinsa on sovitettu tunnistamaan kehyksen N huonoksi, mikäli vertailuvälineiden (24) jompikumpi tulos (27 tai 28) on toista tulosta (28 tai 27) oleellisesti pienem-5 pi, tai verrattaessa tuloksia (27 ja 28) ennalta määrättyyn kynnysarvoon (241) vertailuväline (24) on sovitettu tunnistamaan kehyksen N huonoksi, mikäli molemmat tulokset (27 ja 28) ovat ennalta määrättyä kynnysarvoa (241) suu- 10 rempia.

13. Patenttivaatimuksen 10, 11 tai 12 mukainen vas taanotin, tunnettu siitä, yhden kehyksen ollessa sovitettu lähetettäväksi kahdeksassa oleellisesti peräkkäisessä purskeessa tulosväline (23) on sovitettu muodos- 15 tamaan A-tuloksen (27) ja B-tuloksen (28) neljän oleelli sesti peräkkäisen purskeen pehmeistä bittipäätöksistä.

14. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen vastaanotin, tunnettu siitä, että yhden kehyksen ollessa sovitettu lähetettäväksi kahdeksassa oleellisesti peräk- 20 käisessä purskeessa ja tulosvälineen (23) A-tuloksen (27) B-tuloksen (28) ollessa muodostettu lähetetyn kehyksen neljästä oleellisesti peräkkäisestä purskeesta vertailuväline (24) on sovitettu tunnistamaan kehyksen N hyväksi, mikäli kumpikin tulos on ennalta määrättyä kynnysarvoa ·, 25 (241) suurempi.

15. Patenttivaatimuksen 12 mukainen vastaanotin, tunnettu siitä, että yhden kehyksen ollessa sovitettu lähetettäväksi kahdeksassa oleellisesti peräkkäisessä purskeessa ja tulosvälineen (23) A-tuloksen (27) B-tu- 30 loksen (28) ollessa muodostettu neljästä oleellisesti peräkkäisestä purskeesta vertailuväline (24) on sovitettu tunnistamaan kehyksen N hyväksi, mikäli kumpikin tulos on ennalta määrättyä kynnysarvoa (241) pienempi.

16. Patenttivaatimuksen 10, 11 tai 12 mukainen vas- 35 taanotin, tunnettu siitä, että tulosväline (23) on I: 100566 sovitettu painottamaan kertoimella A-tulosta (27) ja B-tulosta (28).

17. Patenttivaatimuksen 10, 11 tai 12 mukainen vas taanotin, tunnettu siitä, että tulosväline (23) on 5 sovitettu muodostamaan A-tuloksen (27) ja B-tuloksen (28) oleellisesti peräkkäisistä purskeista siten, että tulosväline (23) on sovitettu käyttämään A-tuloksen (27) ja B-tuloksen (28) muodostuksessa vain kanavia, jotka on tarkoitettu puhekehyksien ja hiljaisuuden kuvauskehyksien 10 lähettämiseen. 100566