FI100042B - Ilmaisumenetelmä ja -laitteisto sähkönsiirtoverkossa tapahtuvaa tiedon siirtoa varten - Google Patents

Description

100042

Ilmaisumenetelmä ja -laitteisto sähkönsiirtoverkossa tapahtuvaa tiedonsiirtoa varten

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdannon mukainen ilmaisumenetelmä sähkönsiirtoverkossa tapahtuvaa tiedonsiirtoa varten.

5

Keksinnön kohteena on myös ilmaisulaitteisto sähkönsiirtoverkossa tapahtuvaa tiedonsiirtoa varten.

Sähkönsiirtoverkossa siirretään nykyisin informaatiota, jolla ohjataan ja valvotaan 10 verkon toimintaa. Informaation siirto tapahtuu nykyisin tyypillisesti vaihemoduloituna saijamuotoisena siirtona, jossa kantoaaltotaajuus on esimerkiksi 3025 Hz. Informaation siirtonopeudet puolestaan käytetyissä jäijestelmissä ovat tyypillisesti 12,5 bit/s tai 50 bit/s. Tällöin yhden symbolin kesto on vastavasti 80 tai 20 millisekuntia.

15 Käytettäessä verkkotaajuutta 50 Hz sattuvat verkkotaajuuden harmoniset esimerkiksi 50 bit/s siirtonopeudella lähetteen taajuusspektrin pääkeilaan, joka heikentää merkittävästi bittivirhesuhdetta. Sama ongelma kohdataan luonnollisesti 60 Hz:n verkossa 60 bit/s:n siirtonopeudella. Koska siirtonopeuden kasvattaminen kasvattaa signaalin pääkeilan leveyttä taajuustasossa, kasvaa siirtonopeuden kasvun myötä myös pääkeilaan sattuvien 20 verkkotaajuisten komponenttien lukumäärä, mikä siis lisää häiriöongelmia suuremmilla siirtonopeuksilla.

Lisäksi värillinen kohina ja DC-komponentti ilmaistavassa signaalissa aiheuttavat virhettä vastaanotetun signaalin symboliarvojen tulkinnassa.

25 Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada aivan uudentyyppinen ilmaisumenetelmä ja -laitteisto sähkönsiirtoverkossa tapahtuvaa tiedonsiirtoa varten.

Keksintö perustuu siihen, että ilmaistaessa N symbolia sisältävää digitaalista signaalia 30 oletetaan ensimmäinen symboli (tai ensimmäiset symbolit) tunnetuksi ja integroidaan symboleja häiriötaajuuden jakson tai sen monikerran ajan ja integrointituloksen ja aiemmin tunnettujen symbolien perusteella määritetään uusi symboli. Integrointi toteutetaan N-symbolisessa viestissä N-j kertaa, jossa j on tunnettujen symbolien lukumäärä. Keksinnön määritelmän mukaan siis tunnetut symbolit lasketaan mukaan 100042 2 sanomapi tuuleen. Lisäksi ilmaistun signaalin avulla määritetään mahdollinen värillinen kohina ja tätä tietoa käytetään hyväksi symboliarvojen tulkinnassa.

Keksinnön mukainen laitteisto puolestaan perustuu siihen, että laitteistossa on elimet 5 integroinnin ja päätöstakaisinkytkennän toteuttamiseksi.

Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

10 Keksinnön mukaiselle laitteistolle puolestaan on tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 4 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön avulla saavutetaan huomattavia etuja.

15 Keksinnön mukaisella ratkaisulla sanomien perillepääsy on varmempaa, koska verkko-taajuuden harmonisten komponenttien aiheuttamat häiriöt pystytään eliminoimaan tehokkaasti. Värillisen kohinan tunnistamisella virheenkoijausta voidaan entisestään parantaa. Parantunut bittivirhesuhde nopeuttaa tietoliikennettä, koska sanomien lähetystä ei tarvitse toistaa yhtä usein kuin ilman keksinnön mukaisia parannuksia 20 tarvitsisi.

Keksintöä ryhdytään seuraavassa lähemmin tarkastelemaan oheisten kuvioiden mukaisten suoritusesimerkkien avulla.

25 Kuvio la esittää taajuustason esitystä tyypillisestä verkkotaajuisia harmonisia komponentteja sisältävästä signaalista.

Kuvio Ib esittää kuvion la mukaista signaalia demoduloituna kantataajuudelle.

30 Kuvio 2 esittää lohkokaaviona laitteistoa, jossa keksinnön mukaista ratkaisua voidaan käyttää.

i I ' tt«-i MM 4 i 1 Λ ' 3 100042

Kuvio 3 esittää lohkokaaviona keksinnön mukaista ilmaisulaitteistoa.

Kuvio 4 esittää kaavallisesti keksinnön mukaista päätöstasojen estimointia 6 bitin sanomasta.

5

Kuvio 5 esittää kaavallisesti esimerkkejä keksinnön mukaisessa ratkaisussa esiintyvistä aaltomuodoista.

Keksintöä on seuraavassa kuvattu lähinnä BPSK-modulointiin (Binary Phase Shift Ke-10 ying) liittyvässä ympäristössä, jossa yksi bitti vastaa yhtä symbolia. Keksintö ei ole rajoittunut modulointitapaan ja niinpä sitä voidaan käyttää esimerkiksi QPSK-moduloin-nin (Quadrature Phase Shift Keying) yhteydessä, jossa vastaavasti yksi symboli käsittää kaksi bittiä.

15 Kuvion la mukaisesti digitaalinen signaali jakautuu taajuusalueessa pääkeilaan 1, jonka keskitaajuus on Fc, sekä pääkeilan 1 ympärillä oleviin sivukeiloihin 3. Sivukeilojen 3 energiasisältö vähenee etäännyttäessä keskitaajuudesta Fc. Niinpä pääosa signaalin energiasta on pääkeilassa 1. Häiriötaajuudet Fh ovat verkkotaajuuden 50 Hz harmonisia ja sijaitsevat näin taajuustasossa 50 Hz:n välein esimerkiksi taajuuksilla 3000, 3050, 20 3100 Hz jne. Keskitaajuus Fc, jonka on samalla kantoaallon taajuus valitaan käytännön syistä joko täsmälleen yhden häiriöpiikin Fh kohdalle tai vaihtoehtoisesti täsmälleen kahden häiriöpiikin väliin. Tässä suoritusmuodossa on valittu jälkimmäinen vaihtoehto ja tyypillinen keskitaajuus onkin 3025 Hz. Keilan 1 leveys W määräytyy signaalin siirtonopeudesta siten, että mitä suurempi signaalinopeus, sitä leveämpi keila on. Käy-25 tettäessä 2PSK-modulaatiota on keilan 1 leveys W taajuustasossa on 2 * signaalin siirtotaajuus F,. Kuten kuviosta näkyy, sattuu 50 bit/s:n siirtonopeudella kaksi 50 Hz:n harmonista häiriötaaj uutta Fh (3000 ja 3050 Hz) pääkeilan 1 sisälle. Normaalein suodatusmenettelyin näiden harmonisten häiriökomponenttien poisto vähentäisi pääkeilan sisältämää signaalienergiaa liikaa, jotta suodatuksesta olisi merkittävää 30 hyötyä.

Kuvion Ib mukaisesti signaali on muunnettu kantataajuudelle Fc\ jolloin signaalin 4 100042 keski taajuus on tässä tapauksessa 0 Hz ja vastaavasti dominoivat häiriötaaj uudet siirtyvät taajuuksille -25 Hz ja +25 Hz. Keskitaaj uuden Fc’ ja häiriötaaj uuden Fh’ erotaajuus AF on siis 25 Hz. Kuviosta voidaan havaita, että siirtotaajuus on valittu siten, että kahden tai useamman symbolin kesto on kantataajudelle muunnetundemo-5 duloidun, taajuudeltaan alhaisimman verkkotaajuuden harmonisen Fh’ (25 Hz) jak-sonpituuden tai sen monikerran suuruinen. Tässä tapauksessa siirtonopeus on 50 bit/s. Tällöin integroimalla kantataaj uudelle muunnetun, taajuudeltaan alhaisimman verkko-taajuuden harmonisen Fh’ jaksonpituuden aika (tai sen monikerta), eliminoidaan verkkotaaj uuden harmonisten aiheuttamat häiriöt.

10

Keksinnölle oleellista on se, että symbolien kestojen λ„ summa on kantataaj udelle demoduloidun, taajuudeltaan alhaisimman verkkotaaj uuden harmonisen Fh’ jaksonpituuden tai sen monikerran suuruinen. 50 bit/s:n nopeudella em. jaksonpituuteen mahtuu kaksi symbolia. Vastaavasti 75 bit/s:n nopeudella symboleja vastaavaan 15 jaksoon mahtuu kolme ja 100 bit/s:n nopeudella neljä.

Kuvion 2 mukaisesti sähkönsiirtoverkkoa siirtotienä käyttävä vastaanotinlaitteisto sisältää kytkentäpiirin 11, jolla vastaanotin liitetään sähkönsiirtoverkkoon 10. Sähkön-siirtoverkko 10 on tyypillisesti keskijännitteinen siirtoverkko. Kytkentäpiirin 11 jälkeen 20 seuraa suodatuslohko 12, jolla radiotaajuiset häiriöt, verkkotaajuus ja sen harmoniset pyritään poistamaan. Suodatuslohkon 12 jälkeen seuraa A/D-muunnospiiri 13, jolla analoginen tieto muutetaan digitaaliseksi. Digitalisoitu sarjamuotoinen tieto synkronoidaan synkronointilohkossa 14 ilmaisulohkossa 15 tapahtuvaa ilmaisua varten. II-maisulohkosta 15 ulostulona saadaan sarjamuotoinen bittitieto.

25

Kuvion 3 mukaisesti keksinnön mukainen ilmaisin käsittää ensimmäisenä asteenaan integraattorin 21, jolla signaalia integroidaan yhden symbolin jaksoissa. Kytkimellä 23 integrointitulokset kvantisoidaan summaintyyppiselle suodatinpiirille 25, joka on kahden integrointituloksen summain. Integraattorin 21, kytkimen 23 ja suodattimen 25 30 muodostama kokonaisuus muodostaa siis kahden symbolin yli integroivan integraattorin, jonka ulostulosta (25) saadaan aina kahden viimeisimmän symbolin yli toteutettu integraali. Koska symbolin kesto on 20 ms, tehdään integrointi siis kantataajudelle 5 100042 demoduloidun, taajuudeltaan alhaisimman verkkotaajuuden harmonisen Fh’ (25 Hz) jaksonpituuden ajan. Em. integrointitulokset syötetään summaimelle 31, johon summataan myös laskentayksiköltä 29 tuleva signaali. Laskentayksikkö 29 puolestaan saa laskentansa alkuinformaation summaimelta 35, johon summataan signaali viivepiiriltä 5 27. Viivepiiri 27 viivästää suodattimelta 25 tulevaa signaalia yhden symbolin keston (20 ms) verran, jotta summaimen 35 tulosignaalit olisivat samanaikaisia. Summaimeen 35 summataan myös takaisinkytkentänä tuleva signaali vertailutason laskentapiiriltä 41. Summaimessa 31 poistetaan värillisen kohinan, esimerkiksi DC-siirtymän vaikutus. Lohkossa 36 yhdistetään korjattu integrointitulos tietoon aikaisemmasta symbolista 10 lohkosta 39 ja tämän tietoyhdistelmän perusteella määritellään integroinnin jälkimmäisen symbolin arvo. Lohkosta 36 on takaisinkytkentä edellä kuvatun mukaisesti lohkoihin 39 ja 41. Lohkossa 41 signaalit vielä skaalataan, jotta summaus pisteessä 35 olisi vertailukelpoinen. Muistirekisterinä toimivaan lohkoon 39 talletetaan aina päätös-lohkon 36 viimeisin päätös seuraavaa määritystä varten. Koska keksinnön mukaisesti 15 sanoman alussa tulee olla ainakin yksi tunnettu symboli, jotta edellä kuvattu päätösta-kaisinkytkentä voidaan toteuttaa, voidaan sanoman alussa lähettää tunnistusjakso tämän tunnetun symbolin varmistamiseksi. Vaihtoehtoisesti sanoman päätyttyä muistirekisterin 39 arvo voidaan asettaa haluttuun arvoon tunnetun "alkuarvon" aikaansaamiseksi.

20 50 bit/s:n siirtonopeudella ja 50 Hz:n verkkotaaj uudella on siis edullista integroida kahden symbolin yli verkkotaajuisten komponenttien vaimentamiseksi, mikäli keskitaa-juus Fc on valittu edellä esitetyn mukaisesti häiriökomponenttien väliin. Tällöin siis sanoman ensimmäinen symboli on tunnettava tai "alkuarvo" on järjestettävä tunnetuksi muulla tavoin. Integroinnin kohteena oleva toinen (uusi) symboli ratkaistaan esimer-25 kiksi seuraavan taulukon mukaisesti kuvion 3 päätöslohkossa 37:

Tunnettu symboli Integrointitulos Uusi symboli (ensimmäinen symboli) (toinen symboli) _-A__0__A_

_-A__-2A_ -A

30 A__2A__A_ A _0__-A_ 100042 6

Edellä olevan taulukon mukaisessa ilmaisussa signaalin DC-taso on ollut nolla ja päätöskynnyksinä ovat A ja -A.

Aina ilmaisutavan mukaan joudutaan estimoimaan erilaisia päätöstasoja. Datanopeudel-5 la 12,5 bit/s päätös tehdään yhden databitin yli integroitujen ilmaisutulosten perusteella. Tällöin estimoidaan päätöstaso ykkös- ja nollabittejä vastaavien integrointitulos-ten perusteella. Datanopeudella 50 bit/s tilanne on monimutkaisempi, koska integrointi suoritetaan aina kahden databitin yli. Tällöin pitää määrittää päätöstasot "nollatason" (= 10 tai 01 symbolin keskimääräisen integrointituloksen) molemmille puolille. Näiden 10 kahden päätöskynnyksen perusteella tehdään päätökset, mikä neljästä mahdollisesta kahden symbolin sekvenssistä on vastaanotettu.

Päätöstasot voidaan estimoida esimerkiksi laskemalla nollatason ylittävien näytearvojen keskimääräinen taso, esim. aritmeettinen keskiarvo tai mediaani, (=> estimaatti 15 ykkössymbolille) ja nollatason alittavien näytearvojen keskimääräinen taso (=> estimaatti nollasymbolille). Tämä menetelmä on huono voimakkaassa valkoisessa kohinassa ja erityisesti jos vastaanotettavaan signaaliin on summautunut kantoaalto-häiriö.

20 Edulliseen tulokseen päästään kuvion 4 mukaisesti käyttämällä hyväksi tunnettujen bittien informaatiota siten, että tunnettujen bittien avulla lajitellaan integrointitulokset nollasymbolien tai ykkössymbolien keskiarvon laskentaan. Kuvio 4 esittää esimerkkiä päätöstasojen estimoinnista 6 bitin sanomasta tunnettujen bittien B)-B6 avulla.

25 Kuvion mukaisesti 12,5 bit/s tapauksessa (integrointi yhden bitin yli) päätöstasot estimoidaan esim. seuraavasti käyttäen aritmeettista keskiarvoa:

Ykkösbittejä vastaavien symbolien integrointitulosten keskiarvo = YIK = (A + A + A)/3 = A Nollabittejä vastaavien symbolien integrointitulosten keskiarvo = NIK = (-A-A-A)/3 = -A 30 Päätöstaso = (YIK + NIK)/2 = (A + (-A)/2 = 0 50 bit/s tapauksessa estimoidaan päätöstasot kuvion mukaan seuraavasti: I I: j lii k Mi I et Ά 100042 7

ylätaso = l 1 symbolien summa = 2A = 2A alataso = 00 symbolien summa = -2A = -2A

nollatasol = 1. estimaatti 10 ja 01 symbolien keskiarvo = (0+0+0)/3 = 0 no!lataso2 = 2. estimaatti = (ylätaso+alataso)/2 = 0 S nollataso = 1. ja 2. estimaatin keskiarvo = (nollatasol + nollataso2)/2 = 0

ylempi päätöskynnys = nollataso + (ylätaso-alataso)/4 = 0 + (2A -(2A))/4 = A alempi päätöskynnys = nollataso - (ylätaso-alataso)/4 = 0 - (2A -(2A))/4 = -A

Edellä olevassa esimerkissä vastaanotetun signaalin DC-taso on nolla. Kun DC-taso ei ole nolla, niin 10 integrointitulokset muuttuvat. Esimerkiksi ylätaso = 3 A, alataso -Aja nollataso A, jolloin ylempi päätöskynnys = A+(3A-(-A))/4 = 2A ja alempi päätöskynnys = A-(3A-(-A))/4=0.

Lähetysnopeudella 50 bit/s sanoma 101010... on ongelmallinen, koska tällöin ei löydy 15 11 eikä 00 symboleja. Näiden sanomien päätöstasojen estimointi voidaan tehdä kuten nopeudella 12,5 bit/s, eli sanoman pienin integrointitulos = alatasoja sanoman suurin integrointi tulos = ylätaso.

Datanopeudella 12,5 bit/s ilmaisu tehdään yhden databitin yli integroitujen ilmaisutu-20 losten perusteella normaalisti vertaamalla integrointituloksia estimoituun päätöstasoon.

50 bit/s tapauksessa integrointitulokset on laskettu kahden databitin yli ja tällöin joudutaan tekemään päätöstakaisinkytketty ilmaisu. Suodatukset muuttavat valkoisen kohinan värilliseksi. Kahden databitin yli integroitaessa värillinen kohina kannattaa 25 estimoida ja poistaa ennen ilmaisua.

Päätöstakaisinkytketty ilmaisu vaatii tiedon edellisestä bittipäätöksestä, jotta 10 ja 01 symbolit voidaan erottaa toisistaan. Kohinan DC-tason poisto vaatii tietoa kahdesta edellisestä bittipäätöksestä, jotta voidaan mitata edellisten symbolien DC-ryömintä.

Yksinkertaisen mallialgoritmin toiminta: (oletetaan, että ollaan tekemässä päätöstä kolmannesta symbolista (tässä tapauksessa (2PSK) symboli = bitti), jolloin 1. ja 2. symboli tunnetaan).

30 100042 g 1. Lasketaan DC korjauksen suuruus

Taso = estimoitu alataso, ylätaso tai nollataso (valitaan 1. ja 2. tunnetun symbolin perusteella) 5

Kerroin = DC-koijauksen säätökerroin, jolla säädetään korjauksen voimakkuutta (Suurentamalla säätövakion arvoa DC-korjauksen vaikutus kasvaa. Kun vakion arvo lähestyy nollaa, niin ei tehdä korjausta ollenkaan ja algoritmi toimii kuten pelkkä päätöstakaisinkytketty ilmaisin).

10 11 = integrointitulos 1. ja 2. symbolin ( = bitti) yli Korjaus = (Taso - II) * Kerroin 15 2. Korjataan ilmaistavaa symbolia ennen ilmaisua 12 = integrointitulos 2. ja 3. symbolin yli 12 = 12 + Korjaus 20 3. Tehdään päätöstakaisinkytketty ilmaisu

Jos 12 > ylempi päätöskynnys niin 11 sekvenssi => 3. symboli = 1

Jos 12 < alempi päätöskynnys niin 00 sekvenssi = > 3. symboli = 0 25

Jos alempi päätöskynnys < = 12 < = ylempi päätöskynnys niin 10 tai 01 sekvenssi jos 2. symboli = 1 niin 3. symboli = 0

jos 2. symboli = 0 niin 3. symboli = I

30 4. Aloitetaan 4. symbolin määritys kohdasta 1.

Kuvion 5 mukaisesti keksinnön perusedellytyksenä on se, että datanopeus on valittu 9 100042 siten, että kantataaj udelle demoduloidun, taajuudeltaan alhaisimman verkkotaajuuden harmonisen Fh’ jaksonpituus V (tai sen monikerta) on monikerta yhden symbolin kestosta XD. Kuviossa ylin kuvaaja edustaa verkkotaajuuden harmonista, seuraava alaspäin kaksi kertaa verkkotaajuuden harmonisen suuruisella nopeudella (50 bittiä/s) 5 tapahtuvaa datanopeutta, jossa symbolin kesto XD on puolet verkkotaajuuden harmonisen Fh’jaksonpituudesta Xh’. Tämä kuvaaja toteuttaa siis ehdon N * XD = Xh’, jossa N = 2. Seuraava kuvaaja edustaa datanopeutta 75 bit/s ja vastaavasti kerroin N on tässä tapauksessa 3. Alin kuvaaja puolestaan edustaa datanopeutta 100 bit/sekunti ja kerroin N on tällöin 4. Keksinnön puitteissa kaikki kokonaislukukertoimet yhdestä alkaen ovat 10 mahdollisia.

Edellä esitettyjen suurempien siirtonopeuksien (75 ja 100 bit/s) tapauksessa integroidaan myös koko häiriötaajuuden jaksonpituuden yli. Niinpä viimeisen symbolin selvittämiseksi tulee siirtonopeudella 75 bit/s tuntea integrointijakson kaksi ensimmäistä 15 symbolia, jotta viimeinen symboli voitaisiin selvittää ja vastaavasti nopeudella 100 bit/s tulee tuntea integrointijakson 3 ensimmäistä symbolia viimeisen symbolin selvittämiseksi.

Kuten edellä esitetystä selvityksestä kävi ilmi, kasvoi päätöstasojen määrä, kun 20 integrointi tehtiin yhden symbolin sijasta kahden symbolin yli. Sama ilmiö tapahtuu kasvatettaessa integroitavien symbolien määrää edelleen esimerkiksi kuvion 5 mukaisesti kolmeen tai neljään.

Claims (5)

10 100042

1. Ilmaisumenetelmä tiedonsiirtoa varten sähkönsiirto verkossa, jonka sähköenergian-siirtotaajuus on FE ja vastaava jaksonpituus jossa menetelmässä 5 - tietoa siirretään symboleina, jolloin yhden symbolin kesto on λρ, - tieto tarvittaessa muunnetaan digitaaliseksi sarjamuotoiseksi tiedoksi ilmaisua varten, jolloin verkkotaajuuden harmoniset häiriökomponentit Fh 10 siirtyvät kantataajuisiksi häiriöiksi Fh', joiden jaksonpituus on V» joka sar jamuotoinen tieto muodostuu ajallisesti N.stä peräkkäisestä symbolista (B,.Bn), - symbolin kesto λρ valitaan siten, että kantataajuisen alimman häiriötaajuu- 15 den Fh'yhden jakson pituus λ,,' on yhden symbolin keston λρ monikerta (N* V) = ^h)> - määritetään ennalta ainakin sanoman ensimmäisen symbolin arvo (B,), 20 tunnettu siitä, että - tämän jälkeen integroidaan toistuvasti sanoman ainakin yhden häiriötaajuuden jaksonpituuteen λ*' sisältyvien peräkkäisten symbolien (Bj} Bj+]) ylitse siten, että sanoman kukin tuntematon symboli (B2...Bn) on vuorollaan integ- 25 roinnin viimenen symboli (Bj+1), - integroinnin lopputuloksen ja ainakin yhden ajallisesti aikaisemman symbolin (B,) arvon perusteella määritellään kunkin jälkimmäisen symbolin (B2...Bn) arvo. 30

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että integroinnin jälkeen määritellään signaaliin sisältyvä värillinen kohina ja ennen symbolin arvon 11 100042 määritystä korjataan kohinan aiheuttama virhe.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että määritelläään signaalin hidas vaihtelu. 5

4. Ilmaisulaitteisto tiedonsiirtoa varten sähkönsiirtoverkossa, jonka sähköenergiansiir-totaajuus on FE ja vastaava jaksonpituus joka laitteisto käsittää - muunnoselimet sähkönsiirtoverkosta vastaanotetun signaalin siirtämiseksi 10 kantataajuudelle Fc', tunnettu - integrointielimistä (21) signaalin integroimiseksi kantataajuisen alimman IS häiriötaajuuden Fh' jakson λ,,' tai sen monikerran pituisen ajan siten, että sanoman kukin tuntematon symboli (B2...Bn) on vuorollaan integroinnin viimenen symboli (Bi+1), ja - päätöstakaisinkytkentäelimistä (36, 39) integroidun signaalin viimeisen (Bj+I) 20 symbolin määrittämiseksi ainakin yhden aiemmin määritettyn symbolin (B,) perusteella.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laitteisto käsittää lisäksi koijauselimet (41, 35, 31, 29, 27) värillisen kohinan ilmaisemiseksi ja kom- 25 pensoimiseksi. 100042 12