FI100023B - Menetelmä ja laitteisto sähköajoneuvon käyttämiseksi - Google Patents

Description

, 100023

Menetelmä ja laitteisto sähköajoneuvon käyttämiseksi Tämän keksinnön kohteena on menetelmä ja laitteisto sähköajoneuvon käyttämi-5 seksi ja tarkemmin sen käyttämiseksi tavalla, jossa suorituskykyisessä sähköajo-neuvossa tarvittavat toiminteet, eli 3-vaiheisen AC-moottorin ajomoottorikäyttö, laajalla jännite-ja tehoalueella toimiva pulssilataukseen kykenevä latauslaite, 12 V muuttaja sekä lämmitys-ja ilmastointilaitteen kompressorin ohjain on integroitu < samaan kokonaisuuteen niin, että saavutetaan edullinen ratkaisu laitteiston 10 kompleksisuuden ja kustannusten minimoimiseksi sekä minimoidaan mekaanisten kytkinten tarve.

Yleisesti tunnetun tekniikan mukainen menetelmä on mainittujen toimintojen toteuttaminen erillisinä laitteina. Menettely johtaa tarpeettoman monimutkaiseen 15 rakenteeseen. US-patentit 5291388 ja 5309073 esittävät niin ikään tunnetun tekniikan mukaisia menetelmiä integroida joitain mainituista toiminteista samaan kokonaisuuteen kompleksisuuden minimoimiseksi. Näissäkään järjestelmissä ei ole voitu integroida kaikkia mainittuja toimintoja.

20 Keksinnön mukainen kytkentä toteuttaa kaikki mainitut toiminnot likimain samalla tehopuolijohdemäärällä, jotka tarvittaisiin jo pelkästään 3-vaiheisen AC-moottorin ajomoottorikäyttöön ja latauslaitteeseen erillisinä yksiköinä.

Keksinnön mukaista esimerkinomaista kytkentää sähköajoneuvon toimintojen 25 järjestämiseksi on kuvattu seuraavassa kuviossa 1, joka esittää kaikki tärkeimmät perustoiminnot keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti järjestettyinä. Osat ja niiden pääasialliset toiminnot on ensin esitetty luettelomaisesti ja sen jälkeen selostetaan tarkemmin, kuinka kytkentä toimii eri tarkoituksia varten.

30 Sähkökone 1 on sähköajoneuvon propulsiokäytössä. Tämä sähkökone on 3-vaiheinen ja se voi olla rakenteeltaan epätahtikone, kestomagnetoitu tahtikone, erillismagnetoitu tahtikone tai reluktanssikone. Tämä sähkökone voi toimia sekä moottorina että generaattorina molempiin pyörimissuuntiin. Sähkökonetta 1 ohjaa 2 100023 invertterisilta, joka koostuu kuudesta sähköisesti ohjattavasta kytkimestä 2, joissa on lisäksi vastarinnankytketty diodi 2'. Nämä kytkimet 2 voivat olla transis-toreita, fettejä, IGBTitä tai MCT:tä, tai mitä hyvänsä muita vastaavalla tavoin toimivia kytkimiä. Sähkökoneen 1 vaihevirtoja mitataan kahdella virta-anturilla 3.

5 Invertterisillan tasajännitteen suodatuksen suorittaa kondensaattori 4, joka muodostaa invertterisillan 2 tasajännitepiirin.

Sähköajoneuvon energianlähteestä, erityisesti akustosta, laitteelle tulevaa virtaa mitataan haluttaessa virta-anturilla 5. Tämä virta-anturi ei ole keksinnön toiminto nan kannalta oleellinen, se voi sijaita eri kohdissa piiriä tai jopa puuttua kokonaan. Energianlähteestä tuleva virta voidaan yhdistää tai irrottaa invertterisillasta mekaanisella tehokytkimellä 6. Energianlähteestä tulevaa virtaa valvotaan sulakkeella 7. Tämä sulake voi olla lankasulake, puolijohdesulake tai mikä tahansa muu ylivirtasuojaukseen soveltuva komponentti. Sulake 7 ei ole tämän 15 keksinnön toiminnan kannalta kriittinen, joten se voi sijaita eri kohdassa piiriä, tai jopa puuttua kokonaan.

Sulake 8 toimii toisen muuttajan piirin suojana, ja sitä koskevat muutoin samat huomiot kuin sulaketta 7. Kytkin 9 koostuu kahdesta vastarinnankytketystä 20 sähköisesti ohjattavasta komponentista. Kytkin 9 voi olla esimerkiksi releen kosketin, tyristori, triak tai mikä hyvänsä muu vastaava kytkin. Kuristin 10 toimii lataushakkurin kuristimena. Diodi 11 erottaa invertteripiirin tasajännitteen ja toisen muuttajan tasajännitteen siten, että toisen muuttajan tasajännite voi olla invertterin tasajännitettä korkeampi, mutta virta voi kulkea invertterin tasajännite-25 piiristä toisen muuttajan tasajännitepiiriin.

Kaksi kondensaattoria 13, 13' ja vastusta 14,14' muodostavat toisen muuttajan tasajännitepiirin suodattimen, sekä apujännitetason, joka on toisen muuttajan tasajännitteen ja nollan välillä. Kaksi kondensaattoria 13,13' niin ikään osallistuit) vat edellä mainitun apujännitetason muodostamiseen toimien lisäksi energiavarassa. Kondensaattoriparin 13,13' tai mahdollisesti kahden kondensaattoripa-rin muodostamien apujännitetasojen välillä kulkevaa virtaa rajoittamaan voidaan sijoittaa vastus, mikäli nämä apujännitetasot ovat eri potentiaalissa. Vastus ei ole 3 100023 tämän keksinnön toiminnan kannalta kriittinen, vaan se voidaan myös korvata oikosululla, tai jättää kokonaan pois. Diodipari 15, 15' toimii puolisiltakatkojan muuntajan 16 jäännösvuovirran kulkutienä.

S Kytkinpari 17,17' sisältää kaksi sähköisesti ohjattavaa kytkintä vastarinnankyt-kettyine diodeilleen 17". Näitä kytkimiä koskevat samat huomiot kuin invertterisil-lan kytkimiä 2. Kytkinpari 18, 18' on saman luontoinen kuin kytkinpari 17, 17' ja sitä koskevat samat huomiot, vaikka kytkinparit 17,17' ja 18,18' voivatkin olla eri tyyppiä. Kytkinparit 17,17' ja 18, 18' yhdessä muodostavat em. toisen 10 muuttajan.

Sähkökone 19 on lämpöpumpun kompressorin moottori, joka voi olla joko tasavirtamoottori tai ns. 1-vaihemoottori, jossa esim. kondensaattorin avulla muodostetaan toinen vaihe kiertokentän aikaansaamiseksi. Kytkin 24 on esim.

15 releen kytkin, jolla erotetaan sähkökone 19 toisen muuttajan piiristä. 6-pulssisilta 21 toimii 1-3 vaiheisen vaihto- tai tasasähkölähteen tasasuuntajana ja liityntäyksikkönä laitteeseen. Tämä sähkölähde voi olla verkkojännite (joko 1- tai 3-vaiheinen), pikalatauslaitteen lähtö (tasa- tai vaihtojännitettä), generaattori tai mikä hyvänsä muu soveltuva sähkölähde, joko sähköajoneuvon sisäinen tai 20 ulkoinen, jonka jännitteen huippuarvo on sähköajoneuvon energialähteen jännitettä korkeampi.

Tasasuuntaussilta 22 toimii 1-vaiheisen- tai tasasähkön liityntäyksikkönä laitteeseen. Tässä liitynnässä syöttöjännite voi olla joko sähköajoneuvon ener-25 giavaraston jännitettä suurempi tai pienempi. Tasasuuntaussillan 22 anodin ja invertteriyksikön vaiheen välisen johtimen kanssa sarjaan voidaan kytkeä myös kuristin, mikäli käytetyn sähkökoneen rakenne estää sen vaihekäämin käyttöä kuristimena (kuten on asian laita esimerkiksi tietyissä kestomagnetointirat-kaisuissa).

Virta-anturin 23 avulla mitataan latausvirtaa lataustilassa, sekä lämpöpumpun kompressorin moottorin 19 virtaa. Tämä virta-anturi ei ole keksinnön toiminnan kannalta kriittinen, se voi sijaita eri kohdassa piiriä, tai jopa puuttua kokonaan.

30 4 100023

Kytkin 24 erottaa lämpöpumpun kompressorin moottorin 19 piiristä silloin, kun sitä ei käytetä. Kytkin voi olla esimerkiksi rele.

Järjestelmällä on seuraavat toiminnot: 5 1) Ajotila:

Ajotilassa sähkökonetta 1 käytetään sähköajoneuvon propulsiokäyttöön. Invertte-risillan kytkimiä 2 ohjataan ohjausyksiköllä (ei esitetty) mikroprosessorin välityk-10 sellä pulssittaen sopivasti niin, että sähkökoneeseen saadaan muodostettua halutun mukainen sähkömagneettinen tila, jotta moottori toimii optimaalisesti tuottaen halutun suuruista momenttia. Ohjausjärjestelmän mikroprosessori kykenee vaikuttamaan suoraan sähkökoneen 1 pyörintänopeuteen ja suuntaan, momenttiin ja sen suuntaan sekä sähkökoneen hyötysuhteeseen muuttamalla 15 sopivasti invertterisillan kytkimien 2 pulssitusta, ja mittaamalla vaihevirtoja ja jännitteitä sekä muita tarvittavia suureita mm. virta-antureiden 3 avulla.

Kondensaattorin 4 (joka voi muodostua yhdestä tai useammasta fyysisestä kondensaattorista) tarkoituksena on suodattaa pois invertterisillan hajainduk-20 tanssien aiheuttamat jännitepiikit, toimia energiavarastona sekä suodattimena sähköajoneuvon varsinaisen energianvaraston apuna. Kondensaattori 4 vaimentaa myös sähköajoneuvon varsinaisen energianvaraston virtaan muodostuvaa rippeliä invertterisillan pulssituksen sekä sähkökoneen mahdollisen loisvirtatar-peen vuoksi. Tasasuuntaussilta 22 on irrotettuna syöttävästä lähteestään. Kytkin 25 6 on kiinni, jota propulsioteho voi suoraan kulkea varsinaisesta energiavarastos- ta mahdollisimman vähähäviöisesti invertterisillalle 2.

2) 1-vaihelataustila 30 1 -vaihelataustilassa avataan kytkin 6, jonka jälkeen 1 -vaihelatausvirta tuodaan tasasuuntaussillalle 22. Tästä virta johdetaan sähkökoneen 1 vaihekäämille ja invertterisillalle. Piirin kytkennästä johtuen kondensaattorin 4 jännite muodostuu vähintään 1-vaihelatausvirran huippujännitteen suuruiseksi. Mikäli kondensaatto- 00023 5 rin 4 jännite on 1-vaihelatausvirran huippujännitettä alempi, voidaan piiriin lisätä kytkemishetken virtaa rajoittava vastus, joka voidaan oikosulkea kondensaattorin 4 latauduttua em. jännitteeseen. On huomattava, että kytkentä asettaa varsin väljät rajat em. 1-vaihelatausvirralle. Tämä virta voi olla joko tasa- tai vaihtovirtaa 5 aina usean kilohertsin taajuuteen asti, se voi sisältää yliaaltoja ja se voi olla jännitteen huippuarvoltaan korkeintaan yhtä suuri kuin invertterisillan komponenttien jännitekestoisuus on ja vähimmillään noin 5 volttia. Invertterisillan tasajännitepiiristä virta kulkee diodin 11 läpi toisen muuttajan tasajännitepiiriin.

10 Kytkin 9 ohjataan johtamaan virtaa toiselta muuttajalta sähköajoneuvon ener-giavarastoon päin. Invertterisillan kytkimiä 2 pulssitetaan niin, että virtaa kulkee diodisillalta 22 invertterisillan tasajännitepiiriin. Erityisesti tämä voi tapahtua niin, että virta-antureiden 3 ja jännitemittaustietojen avulla virranotto tasasuuntaussil-lalta 22 säädetään tapahtumaan tehokertoimella 1 (virta ja jännite samassa 15 vaiheessa ja saman muotoisia). Tällöin sähkökoneen 1 vaihekäämi ja invertteri-silta toimivat nk. step-up katkojakytkennässä. Tästä johtuen jännite invertterisillan 2 tasajännitepiirissä on käytännössä jonkin verran korkeampi kuin 1-vaihela-tausvirran jännitteen huippuarvo.

20 Kuten aikaisemmin jo mainittiin, sähkökoneen vaihekäämin sijasta tai lisäksi voidaan piiriin kytkeä induktanssi tasasuuntaussillan 22 ja invertterisillan 2 väliin, mikäli sähkökoneen rakenne ei salli sen vaihekäämin käyttöä kuristimena.

Toisen muuttajan kytkinparia 18 pulssitetaan niin, että ne yhdessä induktanssin 25 10 kanssa muodostavat nk. step-down katkojakytkennän. Tämän avulla voidaan sähköajoneuvon energianlähteeseen kulkevaa latausvirtaa säätää, vaikka sen jännite olisi pienempi kuin invertterisillan 2 tasajännitepiirin jännite. Mikäli 1-vaihelatausjännitteen huippuarvo on sähköajoneuvon energianlähteen jännitettä selvästi matalampi, ohjataan toisen muuttajan kytkinparin 18 ylempi kytkin 30 kokonaan johtavaksi, ja latausvirran säätely tapahtuu kokonaisuudessaan invertterisillan 2 kytkinten avulla. Mikäli 1 -vaihelatausjännitteen huippuarvo on lähellä sähköajoneuvon energianlähteen jännitettä tai sitä korkeampi, invertterisillan 2 kytkimiä ohjataan niin, että invertterisillan 2 tasajännite pysyy vakiona ja 6 100023 latausvirran säätely tapahtuu toisen muuttajan kytkinten 18 pulssituksen avulla.

On huomattava, etteivät tässä esitetyt ohjaustavat ole ainoita vaihtoehtoja samanlaisen toiminnan aikaansaamiseksi keksinnön mukaisella laitteistolla, ja S etteivät muutokset ohjaustapoihin aikaansaa olennaista eroa tähän keksintöön.

1-vaihelataustilan aikana sähkökonetta 1 ei voida käyttää propulsiokäyttöön.

3) 3-vaihelataustila 10 3-vaihelataustilassa latausvirta kytketään diodisillan 21 kautta toisen muuttajan tasajännitepiiriin. Diodi 11 estää virran kulun invertterisillalle 2. Kondensaattorit 13 toimivat suotokondensaattoreina ja energiavarastoina. Kytkin 9 ohjataan johtamaan virtaa toiselta muuttajalta sähköajoneuvon energiavarastoon päin. Kytkinparia 18 pulssitetaan samaan tapaan kuin 1 -vaihelataustilassa, eli nk.

15 step-down katkojakytkennässä yhdessä induktanssin 10 kanssa. 3-vaihelatausti-lassa tasasuuntaussillalle 21 kytkettävä jännite voi olla myös tasajännitettä aivan yhtä hyvin kuin 1-, 2- tai 3-vaihejännitettä eri taajuuksilla. Mikäli latausvirta on tasajännite, se voidaan kytkeä myös suoraan toisen muuttajan tasajännitepiiriin ohi tasasuuntaussillan 21.

20

Latausjännitteen huippuarvon on oltava sähköajoneuvon energialähteen jännitettä korkeampi, kuitenkin korkeintaan toisen muuttajan komponenttien suurimman sallitun jännitteen suuruinen. Mikäli halutaan käyttää matalampaa latausjännitet-tä, on se mahdollista kytkemällä tasasuuntaussillan 21 ja toisen muuttajan 25 tasajännitepiirin välille induktanssi, ja käyttää sitä yhdessä toisen muuttajan kytkinparin 18 kanssa nk. step-up katkojakytkennässä. 3-vaihelataustila on mahdollista yhtäaikaisesti ajotilan kanssa, joten 3-vaihelatausvirta voi tulla ulkoisen lähteen lisäksi myös vaihtoehtoisesti sähköajoneuvon sisäisestä lähteestä, kuten esimerkiksi polttomoottorikäyttöisestä generaattorista.

Edelleen, mikäli sähköajoneuvossa on matalajännitteinen energianlähde, se voidaan kytkeä induktanssin välityksellä toisen muuttajan tasajännitepiiriin, muuttamalla kytkentää lisäksi niin, että diodin 11 sijaan käytetään ohjattavaa 30 7 100023 kytkintä, ja ohjataan se sulkutilaan. Tällöin toisen muuttajan kytkinparin 18 avulla voidaan em. matalajännitteisen energianlähteen jännite nostaa tasolle, joka on invertterisillan 2 ja propulsiosähkökoneen 1 toiminnan kannalta optimaalisinta.

5 4) Purkutila

Purkutilassa kytkin 9 ohjataan johtamaan sähköajoneuvon energianlähteestä toisen muuttajan suuntaan. Kytkinparia 18 ohjataan yhdessä induktanssin 10 kanssa nk. step-up katkojakytkennässä, jolloin virta kulkee sähköajoneuvon 10 energianlähteestä toisen muuttajan tasajännitepiiriin. Toisen muuttajan tasajänni- tepiirin kondensaattoreita 13 voidaan käyttää energiavarastona. Mikäli sähköajo-neuvossa on matalajännitteinen ladattava energiavarasta, tätä tilaa voidaan käyttää em. energiavaraston lataamiseen sähkökoneen 1 toimiessa generaattorina, kun toteutetaan samat muutokset, jotka mainittiin 3-vaihelataustilan yh-15 teydessä.

5) Tasajännitemuuttajatila

Toisen muuttajan kytkinpari 17, muuntaja 16, diodipari 15,15' ja kondensaattorit 20 13,13' muodostavat yhdessä puolisilta-tyyppisen tasajännitemuuttajan. Konden- saattoreiden 13, 13' keskipisteessä vallitsee jännite, joka on toisen muuttajan tasajännitettä pienempi, esimerkiksi puolet siitä. Kytkinparin 17 kytkimiä vuorotellen pulssitettaessa muuntajalla voidaan siirtää tehoa toisiopuolelle. Toisiopuolel-la syötetään tyypillisesti sähköajoneuvon sähköisten apulaitteiden järjestelmää 25 (normaalisti 12V järjestelmä) sekä esimerkiksi akuista koostuvan sähköajoneu von energiavaraston balansointijärjestelmää, jossa valinnaista, muita akkumodu-leja matalammassa varaustilassa olevaa yksittäistä akkumodulia ladataan erillisenä, tarvittaessa myös ajon aikana. Toisiolähdöt ovat galvaanisesti erotettuja ensiöstä ja toisistaan.

Diodien 15,15' tarkoituksena on stabiloida tasajännitemuuttajan toimintaa estäen kondensaattoreiden 13,13' keskipisteen jännitteen ajautumista pois asetellusta kohdasta. Tasajännitemuuttajatila voi toimia riippumatta siitä, onko samanaikai- 30 8 100023 sesti käytössä ajotila, 1-vaihelataustila, 3-vaihelataustila tai purkutila.

6) Lämpöpumpun kompressorin käyttötila 5 Tässä tilassa kytkin 24 suljetaan lämpöpumpun kompressorin moottorin 19 kytkemiseksi piiriin. Kytkin 9 pidetään sulkutilassa kumpaankin suuntaan. Kytkinparia 18 pulssitetaan niin, että lämpöpumpun kompressorin moottorin virta on sinimuotoista halutun taajuista ja amplitudista vaihtosähköä. Kondensaatto-reiden13 ja 13' keskipiste toimii lämpöpumpun kompressorin moottorin 19 10 toisena syöttöpisteenä, jota vastaan vaihtosähkö muodostetaan kytkinparin 18 avulla. Kompressorin moottorin 19 käynnistysvaiheessa mahdollisesti tarvitseman lisämomentin vuoksi voidaan kytkinparilla 17 muuntajan 16 ensiökäämin ja mahdollisen vastuksen läpi auttaa kondensaattoreiden 13 keskipisteen jännitteen pysymistä asetellussa arvossa. Tämä voidaan tarvita siksi, että kompresso-15 rin moottorin 19 ottaman virran hetkellisarvo saa kondensaattoreiden 13 keskipisteen jännitteen vaihtelemaan moottorille 19 ohjattavan vaihtojännitteen tahdissa, mikä pienentää moottorille 19 ohjattavissa olevan jännitteen huippuarvoa.

20 Tämän lisäksi ennen käynnistystä on mahdollista käyttää purkutilaa (kohta 4) kondensaattoreiden 13 lataamiseksi korkeaan jännitteeseen juuri ennen käynnistystä, jolloin käynnistyksen aikana kondensaattoreiden energia varmistaa riittävän korkean jännitteen huippuarvon saavuttamisen moottorille 19 huolimatta käynnistysvirran hetkeilisarvon aiheuttamasta kondensaattoreiden 13 keskipis-25 teen jännitteen vaihtelusta.

Vastus rajoittaa virtaa, joka aiheutuu kondensaattoreiden 13 ja toisen konden-saattoriparin sellaista käytettäessä, keskipisteiden keskinäisestä jännite-erosta. Tämä vastus ei kuitenkaan ole kytkennän kannalta oleellinen.

Lämpöpumpun kompressorin moottorin 19 käyttäminen rajoittaa lataus- ja purkutoimintojen (kohdat 2-4) käyttöä. Näitä toimintoja voidaan käyttää samanaikaisesti, mutta siten, että lataus-ja purkutoiminnot toimivat vain lyhytaikaisesti » ! HH l i rl 4» 30 9 100023 ohjaamalla kytkin 9 päälle sopivassa kohdassa moottorille 19 menevän vaihtojännitteen hetkellisarvoa. Tällöin vain pienellä virralla tapahtuva lataus tai purku on mahdollista.

5 Järjestelmästä voidaan tehdä lukuisia variaatioita.

« Lämpöpumpun kompressorin moottori voi olla myös DC-moottori, jolloin moottorin toinen napa kytketään kondensaattoreiden 13 keskipisteen sijaan joko + tai -jännitteeseen ja kytkinparia 18 pulssitetaan niin, että moottorin virta on halutun 10 suuruista tasavirtaa.

Lämpöpumpun kompressorin moottori voi olla myös 3-vaiheinen, jolloin kytken tään lisätään kytkinparin 18 kaltainen kytkinpari ja kompressorin moottorin kolme vaihejohdinta kytketään lisätyn kytkinparin, kytkinparin 18 ja kondensaattorein 15 den 13 keskipisteisiin.

Samoin diodisilta 21 voidaan poistaa lisäämällä edellä mainittu kytkinpari ja kytkemällä 3-vaihejännitteen kolme vaihetta samoin kuin 3-vaiheisen lämpöpumpun kompressorin moottorin kytkennästä on selostettu edellisessä kappaleessa.

20

Claims (9)

1. Menetelmä sähköajoneuvon sähkökäyttöjärjestelmään kuuluvien toiminteiden yhdistämiseksi yhdeksi kokonaisuudeksi laitteiston kompleksisuuden ja kom- 5 ponenttikustannusten minimoimiseksi järjestelmässä, joka käsittää ajomoottorina toimivan sähkökoneen (1) invertterin (2), jota tarvittaessa käytetään myös latauksen ohjaukseen, lataus-ja purkausjärjestelmän ajosähkölähteelle, alemman ajosähköjärjestelmästä galvaanisesti erotetulla jännitetasolla toimivien apulaitteiden jännitesyötön, sekä lämpöpumpun kompressorin moottorin (19) ja 10 mahdollisen resistiivisen lisälämmittimen syötön, kaksi sähköisesti ohjattavaa kytkinparia (17,17; 18,18), kondensaattoriparin (13,13’), apusähköjärjestelmän muuntajan (16), sähköisesti ohjattavan kytkimen (9) lataus-/purkutilan valitsemiseksi, sekä mekaanisen kytkimen (6), tunnettu siitä, että ajosähkölähteen latausta ja purkua sekä lämpöpumpun kompressorin moottoria (19) käytetään 15 samalla kytkinparilla (18,18) ja että kytkinparia (17,17), jota käytetään apusähköjärjestelmän muuntajan invertterinä, käytetään apuna lämpöpumpun kompressorin moottorin (19) momentin kasvattamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ajosähköläh-20 teen lataukseen pulssilatauksessa liittyvien purkausjaksojen energia varastoidaan kondensaattoripariin (13, 13) ja käytetään sitten uudelleen seuraavassa tatausjaksossa.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ajosähköläh-25 teen latausjärjestelmän purkaustoimintaa käytetään lämpöpumpun kompressorin moottorin käynnistysmomentin kasvattamiseen varaamalla kondensaattoripari (13,13) korkeaan jännitteeseen ajosähkölähteen purkaustoiminnan avulla ennen kompressorin moottorin käynnistämistä.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ajosähköläh teen latausjärjestelmä varustetaan tehokertoimen korjauksella. 100023 π

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ajosähkö-moottorina toimivan sähkökoneen (1) vaihekäämejä käytetään lataustilassa latausvirran tehokertoimen korjauskytkennässä tarvittavana kuristimena.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suurta virtaa kuljettavissa piireissä käytetään vain yhtä mekaanista kytkintä (6), jota käytetään samalla myös ajoneuvon päävirran katkaisimena.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 10 että kytkinpareja (17,17; 18,18) käytetään olennaisina komponentteina kaikissa sähköajoneuvon sähkökäyttöjärjestelmän toimintatiloissa lukuun ottamatta pelkkää ajomoottorikäyttöä.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että diodia (11) 15 käytetään mahdollistamaan muun sähköjärjestelmän korkeampi jännite invertte- rin (2) tasajännitepiiristä.

9. Laitteisto sähköajoneuvon käyttämiseksi järjestelmässä, joka käsittää ainakin sähkölähteen, erityisesti akuston, moottorin (1), sähköisesti ohjattavista kytkimis- 20 tä muodostuvan invertterisillan (2) moottorin ohjaamiseksi ja latausvälineen latauksen aikaansaamiseksi ajosähkölähteelle ja mahdolliselle erilaisten alemman jännitteen laitteiden sähkölähteelle, tunnettu siitä, että siinä on kytkinpari (18, 18) ajosähkölähteen latauksen ja purkamisen sekä lämpöpumpun kompressorin moottorin (19) käyttämiseksi ja kytkinpari (17, 17) toimimaan apusähköjär-25 jestelmän muuntajan invertterinä ja apuna lämpöpumpun kompressorin moottorin (19) momentin kasvattamiseksi. 100023