FI98957C - Menetelmä tykin, kranaatin- tai raketinheittimen tai vastaavan ammuksen lentoradan korjaamiseksi - Google Patents

Description

98957

Menetelmä tykin, kranaatin- tai raketinheittimen tai vastaavan ammuksen lentoradan korjaamiseksi

Keksinnön kohteena on menetelmä tykin, kranaatin- tai rake-5 tinheittimen tai vastaavan tuliaseen ammuksen lentoradan korjaamiseksi, jossa menetelmässä määritetään tuliaseman ja tiedustellun maalin paikkakoordinaatit kartalla, ja kompassilla, suuntahyrrällä tai muulla menetelmällä määritetään tulisasemasta maaliin oleva suunta muutaman asteen tarkkuu-10 della. Tarkemmin sanottuna keksintö koskee sitä, miten aseen piipun sivusuunta ja korotus vaakatasoon nähden tarkennetaan nopeasti hyvän osumistarkkuuden saavuttamiseksi.

Ammuttaessa tykillä, kranaatin- ja raketinheittimellä tai 15 vastaavalla tuliaseella pitkien matkojen päähän, käy ammus lentoratansa lakipisteessä hyvin korkealla, jopa 5 - 15 km korkeudella. Tällöin ilmastolliset häiriötekijät vaikuttavat suuresti osumistarkkuuteen. Tuulen voimakkuus ja suunta voivat vaihdella eri korkeuksilla. Myös ilmantiheys ja 20 -kosketus voi vaihdella olennaisesti eri korkeuksilla. Jotta aseen piipun sivukulma ja korotus vaakatasoon nähden saadaan korjatuksi niin, että ilmastolliset häiriötekijät voidaan ottaa huomioon, on tunnettua käyttää säätilaluotaukseen sääsondia, joka yläilmakerroksiin noustessaan lähettää 25 tiedot tuulen suunnasta ja ilmanpaineesta. Näitä tietoja käytetään sitten hyväksi korjatun lentoradan laskemiseksi ns. kerrosmallin avulla, jossa lentorataa lasketaan pätkittäin eri ilmakerroksissa. Täten voidaan parantaa osumistark-kuutta, mutta tähän tunnettuun menetelmään liittyy useita 30 epäkohtia. Sääsondin nousu riittävän korkealle voi kestää jopa 40 minuuttia, minkä johdosta menetelmä on hidas, eikä sovellu nykyaikaiseen nopeasti liikkuvaan sodankäyntiin. Lisäksi menetelmään liittyy kaksi epätarkkuustekijää. Ensinnäkin sääsondi on tuulen vietävänä, jolloin se nousun aikana 35 voi ajautua hyvinkin kauas ammuksen lentoradan paikasta. Toiseksi kerrosmallilla suoritettava laskenta antaa vain likiarvon tarvittavasta korjauksesta. Paikkaepätarkkuutta on 98957 2 pyritty korjaamaan pudottamalla sääsondi lentokoneesta. Tämä mahdollisuus ei ole aina käytettävissä. Lisäksi korotusta määritettäessä tarvitaan myös ammuksen ruudin lämpötilakor-jaus, koska ruudin palamisnopeus ja ammuksen lähtönopeus 5 ovat riippuvaisia ruudin lämpötilasta. Kaikkien korjausten huomioonottaminen vaatii melko suurta laskentatehoa ja vastaavasti kalliita laitteita, jos laskenta halutaan suorittaa kohtuullisessa ajassa.

10 Aikaisemmin yleisesti käytettyä hakuammuntaa, jossa tulenjohto seuraa osumakohtia ja antaa korjauskoordinaatteja tuliasemaan, ei nykyisin enää enemmälti käytetä, koska tällaisella hakuammunnalla tuliasema paljastaa sijaintinsa viholliselle ja joutuu mahdollisesti itse maalitauluksi 15 ennenkuin osuu maaliin. Tämä perustuu siihen, että nykyaikaisin välinein voidaan nopeasti selvittää tulevan ammuksen lentoradasta ammuksen lähtöpaikka.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan parannettu menetelmä 20 tykin tai kranaatin- ja raketinheittimen putken suuntauksen ja korotuksen korjaustarpeen määrittämiseksi niin, että voidaan samalla kertaa ottaa huomioon kaikki ammuntaan liittyvät häiriötekijät, jolloin saavutetaan aiempaa parempi osumistarkkuus. Lisäksi keksinnön tarkoituksena on nopeuttaa 25 korjaustarpeen määrittelyä, jolloin samalla nopeutetaan tuliaseman liikkuvuutta.

Nämä tarkoitukset saavutetaan keksinnöllä oheisessa patenttivaatimuksessa 1 esitettyjen tunnusmerkkien perusteella.

30 Epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa on esitetty keksinnön edullisia sovellutusmuotoja.

Seuraavassa keksintöä havainnollistetaan viittaamalla oheiseen piirustukseen, jossa 35 kuvio 1 esittää kaaviollisesti päältä nähtynä keksinnön mukaisen menetelmän toimintaperiaatetta, ja

II

3 98957 kuviot 2a ja 2b esittävät vaihtoehtoisia toteutustapoja keksinnön mukaisen menetelmän yhteen vaiheeseen liittyvistä yksityiskohdista.

5

Esitetyssä tapauksessa tykki 1 on ajettu tuliasemaan 2, joka on paikantanut itsensä tarkasti esim. GPS-järjestelmältä 6,7 saamiensa paikannussignaalien avulla. Tiedustelu on selvittänyt maalin 4 sijaintikoordinaatit kartalla riittävällä 10 tarkkuudella, jotta ko. koordinaatteihin osuva ammus tuhoaa maalin 4.

Maan magneettikenttää käyttävällä kompassilla (esim. flux gate kompassi), suuntahyrrällä tai muulla menetelmällä 15 määritetään suunta tuliasemasta 2 maaliin 4 muutaman asteen tarkkuudella. Ammutaan mittausammus 5 tarkoituksellisesti muutamia asteita sivuun maalista 4 ja määritetään korotus niin, että standardi ilmakehällä osuma saadaan maalin 4 etäisyydellä olevaan pisteeseen P·) . Jos tuuli vaikuttaa 20 esim. nuolen A suunnasta, poikkeaa mittausammuksen suunta ja lentomatka standardi-ilmakehään perustuvista oletusarvoista siten, että mittausammus 5 osuu pisteeseen P2. Mittausammuksen 5 lento-ominaisuudet, kuten paino, muoto ja pyörähdysmo-mentit eri akselien suhteen, vastaavat oikean räjähdys-25 panosammuksen ominaisuuksia.

Mittausammukseen 5 on sijoitettu elektroniikkapaketti 8, joka sisältää - vastaanottimen ulkopuolisen paikannusjärjestelmän, esim.

30 GPS-järjestelmän 6,7 paikannussignaalien vastaanottamiseksi - tavanomaiset elektroniikkaelimet paikan määrittämiseksi vastaanotettujen signaalien perusteella - lähetin paikkakoordinaattien lähettämiseksi sopivasti salatulla digitaalisella radiosignaalilla tuliaseman vas- 35 taanotinyksikölle 3.

98957 4

Kun tuliaseman vastaanotinyksikkö 3 saa mittausammuksen paikkakoordinaatit, voidaan korotuksen ja suunnan korjaukset tehdä helposti mittausammuksen oletetun sijainnin P1 ja todellisen sijainnin P2 koordinaattien erotuksen perusteel-5 la.

Vaikka mittausammus 5 ammutaan sen verran sivuun maalista 4, ettei maalissa havaita mittausammusta, joutuu mittausammus kuitenkin kulkemaan olennaisesti samoissa sääolosuhteissa 10 olennaisesti saman matkan kuin varsinainen ammus maaliin 4. Näin ollen kaikki ammuntaan liittyvät häiriötekijät voidaan ottaa huomioon samalla kertaa. Tämä koskee myös ruudin lämpötilaa, joka tulee automaattisesti huomioiduksi kun muotoilultaan ja painoltaan varsinaista räjähdysammusta 15 vastaavaa mittausammusta säilytetään samassa lämpötilassa varsinaisten ammusten kanssa.

Paikannusjärjestelmänä voi olla kiinteisiin maa-asemiin perustuva paikannusjärjestelmä tai GPS-järjestelmä tai 20 differentiaalinen GPS-järjestelmä, jossa satelliittipaikannukseen 6 tarkoituksellisesti lisätty epätarkkuus poistetaan maa-aseman 7 avulla. Nämä paikannusjärjestelmät ovat hyvin tunnettuja ja yleisessä käytössä, joten niitä ei tässä yhteydessä tarkemmin selosteta.

25

Jos mittausammuksen 5 paikanmääritys perustuu tavanomaiseen (ei differentiaaliseen) GPS-järjetelmään, voidaan paikannus-tarkkuutta lisätä keksinnön mukaisesti siten, että tuliaseman vastaanottoyksikössä 3, jonka paikkakoordinaatit tunne-30 taan tarkasti, suoritetaan paikanmittaus samanaikaisesti mittausammuksen paikanmittauksen kanssa siten, että vastaanotetaan GPS-satelliittien 6 paikannussignaalia ja verrataan paikanmittaustulosta tuliaseman 2, 3 tarkasti tunnettuihin paikkakoordinaatteihin. Tämän vertailun tuloksena havaitaan 35 järjestelmän koordinaattien huojutuksen aiheuttama paikan-nusvirhe, jota vastaava korjaus voidaan tehdä mittausammuk-selta 5 saatuihin paikkakoordinaatteihin.

Il 98957 5

Kuviossa 2a on esitetty, kuinka lähettimen ja vastaanottimen sisältävä elektroniikkapaketti 8 voidaan laukaista tai heittää mittausammuksesta 5 takaisinpäin olennaisesti paikalleen pysähtyneeksi ennen mittausammuksen 5 törmäystä maahan.

5 Tekniikka, jolla sopiva ajanhetki havaitaan, on käytössä mm. ilmassa räjähtävissä ammuksissa.

Vaihtoehtoisesti mittausammus 5 tai siitä irtilaukaistu elektroniikkapaketti 8 voidaan jarruttaa laskuvarjolla 9 10 ennen maahan törmäystä, kuten on esitetty kuviossa 2b.

Kuvioiden 2a ja 2b mukaisilla järjestelyillä varmistetaan se, ettei elektroniikkapaketti 8 uppoa liian syvälle maahan _ tai hajoa, jos mittausammus 5 osuu kallioon tai kiveen.

1 5

Elektroniikkapaketti 8 voidaan tehdä itsetuhoutuvaksi sen jälkeen kun se on lähettänyt paikkakoordinaatit. Tämän tarkoituksena on välttää käytetyn tekniikan paljastuminen.

Claims (5)

6 98957

1. Menetelmä tykin, kranaatin- tai raketinheittimen tai vastaavan tuliaseen ammuksen (5) lentoradan korjaamiseksi, 5 jossa menetelmässä määritetään tuliaseman (2) ja tiedustellun maalin (4) paikkakoordinaatit kartalla, ja kompassilla, suuntahyrrällä tai muulla menetelmällä määritetään tu-lisasemasta (2) maaliin (4) oleva suunta muutaman asteen tarkkuudella, tunnettu siitä, että tuliaseen (1) 10 ampumasuunta suunnataan jonkin verran sivuun maalista (4) ja ammutaan lento-ominaisuuksiltaan oikeaa räjähdyspanosammusta vastaava mittausammus (5) sellaisella korotuksella, että standardi-ilmakehällä, siis ilman häiriötekijöitä, osuma Pa saadaan olennaisesti maalin (4) etäisyydelle, vastaanotetaan 15 mittausammuksessa (5) olevalla vastaanottimella ulkopuolisen paikannusjärjestelmän, esim. GPS-järjestelmän (6) lähettämää paikannussignaalia ja määritetään mittausammuksen (5) paikka, lähetetään mittausammuksessa olevalla lähettimellä mittausammuksen (5) paikkakoordinaatit P2 tuliaseman vastaanot-20 toyksikölle (3) ja korjataan tuliaseen (1) korotusta ja suuntaa mittausammuksen oletetun Pj ja todellisen P2 sijainnin erotuksen perusteella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu 25 siitä, että tulisaseman vastaanottoyksikössä (3), jonka paikkakoordinaatit tunnetaan tarkasti, suoritetaan paikan-mittaus samanaikaisesti mittausammuksen paikanmittauksen kanssa vastaanottamalla mainitun ulkopuolisen paikannusjärjestelmän (6) paikannussignaalia, verrataan paikanmittaustu-30 losta mainittuihin tarkasti tunnettuihin tuliaseman (2,3) paikkakoordinaatteihin ja havaitun eron perusteella korjataan mittausammukselta (5) saatua paikanmittaustulosta.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, 35 tunnettu siitä, että lähettimen ja vastaanottimen sisältävä elektroniikkapaketti (8) laukaistaan tai heitetään 98957 7 mittausammuksesta (5) takaisinpäin olennaisesti paikalleen pysähtyneeksi ennen mittausammuksen törmäystä maahan.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, 5 tunnettu siitä, että mittausammus (5) tai siitä irti laukaistu elektroniikkapaketti (8), joka sisältää lähettimen ja vastaanottimen, jarrutetaan laskuvarjolla (9) ennen maahan törmäystä.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mittausammus (5) vastaa muotoilultaan ja painoltaan varsinaista räjähdyspanosammusta ja että mittausammusta (5) säilytetään samassa lämpötilassa varsinaisten ammusten kanssa. 1 5 8 98957