FI98423C - Multimediaohjelma palvelukomponenttien koodaus digitaalisessa radiokanavassa - Google Patents

Description

98423

Multimediaohjelman palvelukomponenttien koodaus digitaalisessa radiokanavassa -Kodning av multimediaprogrammets servicekomponenter i en digitalisk radiokanal 5 Keksintö koskee yleisesti multimediaohjelman välittämistä digitaalisena yleisradio-lähetyksenä lähettimeltä vastaanottimelle ja erityisesti multimediaohjelman osien keskinäistä järjestämistä ja synkronointia sekä näiden toimenpiteiden välittämistä digitaalisen radiokanavan keinoin.

10 Digitaalinen audiolähetys eli DAB (engl. Digital Audio Broadcasting) on uudenlainen lähetysjärjestelmä, jonka on tarkoitus ajan myötä korvata suurelle vastaanottajajoukolle tarkoitetuissa yleisradiolähetyksissä nykyisin käytössä olevat analogiseen amplitudi- ja taajuusmodulaatioon perustuvat lähetysjärjestelmät. Sitä koskevat määrittelyt on pääpiirteissään esitetty Euroopan Yleisradiojärjestön (EBU, European 15 Broadcasting Union) ja Eurooppalaisen Televiestinnän Standardointi-instituutin (ETSI, European Telecommunications Standards Institute) standardissa ETS 300 401. Esillä olevan keksinnön taustan selvittämiseksi seuraavassa esitetään lyhyesti ne DAB-järjestelmän piirteet, jotka ovat keksinnön kannalta oleellisia.

20 Yksi standardin mukaisen lähetinlaitteen lähettämä signaalivirta muodostaa DAB-kokonaisuuden 1 (DAB ensemble), joka voi sisältää kuvan 1 mukaisesti useita palveluita 2, 3, 4 (service). Kukin palvelu vastaa käyttäjän kannalta nykyisten järjestelmien yhtä radiokanavaa ja se koostuu yhdestä tai useammasta palvelukomponen-: ; '; tista 5, 6, 7, 8, 9, 10 (service component). Yksittäinen palvelukomponentti 5 voi si- : 25 sältää esimerkiksi palvelun 2 tarjoaman audio-osuuden, kuten musiikin, tai jonkin ’···. siihen liittyvän dataosuuden, kuten parhaillaan soitettavan laulun sanat, tai muuta • · · palveluun 2 liittyvää informaatiota. Yksi palvelukomponentti 6 voi olla osana use- . . ampaa palvelua 2, 4. Palvelun kannalta oleellisinta palvelukomponenttia nimitetään • · · ···/ ensisijaiseksi palvelukomponentiksi (primary service component) ja muita palveluun φ · · *.* * 30 kuuluvia palvelukomponentteja nimitetään toissijaisiksi palvelukomponenteiksi ·:·· (secondary service component). Ensisijainen palvelukomponentti on usein palvelun ....· tarjoama audio-osuus, mutta se voi olla myös jokin dataosuus. Palvelu voi sisältää , *, palvelukomponentteina myös useita audio-osuuksia. Kuvassa 1 on esitetty yhteys : · ; kunkin palvelun (esim. Radio A; 2) ja sen ensisijaisen palvelukomponentin (tässä • ' 35 tapauksessa Audio; 5) välillä paksulla viivalla.

DAB-järjestelmän radiorajapinnan yli lähettimestä vastaanottimeen välitettävä informaatio jaetaan sen tarkoituksen mukaisesti kuvan 2 esittämällä tavalla kolmeen 98423 2 kanavaan, jotka ovat palvelukanava 11 (MSC, Main Service Channel), nopea informaatiokanava 12 (FIC, Fast Information Channel) ja synkronointikanava 13 (Synchronization channel). Edellä mainitut palvelukomponentit 5-10 välitetään palveluka-navassa 11, joka on edelleen jaettu erillisiksi konvoluutiokoodatuiksi alikanaviksi 5 (1 la, 1 lb, 1 le, 1 Id, 1 le kuvassa 1). Kukin alikanava voi välittää yhden virtamuotoi- sen (stream mode) tai useampia pakettimuotoisia (packet mode) palvelukomponent-teja. Palvelukomponenttien ja alikanavien keskinäistä järjestystä nimitetään multi-pleksauskonfiguraatioksi (multiplex configuration). Nopea informaatiokanava 12 sisältää erityisesti mainittua multipleksauskonfiguraatiota koskevat tiedot (MCI, 10 Multiplex Configuration Information), mutta sitä voidaan käyttää myös muiden tietojen välittämiseksi nopeasti lähettimeltä vastaanottimelle. Synkronointikanavaa 13 käytetään järjestelmän lähetys-ja vastaanottotoiminnan ohjaamiseen, kuten lähetys-kehysten synkronointiin.

15 Nopea informaatiokanava eli FIC (Fast Information Channel) on tarkoitettu tietojen välittämiseksi nopeasti lähettimeltä vastaanottimelle. Kuten kuvassa 2 on esitetty, nopea informaatiokanava käsittää oman osuutensa 12 lähetyskehyksestä 14. Osuus koostuu FIB-lohkoista 15 (Fast Information Block), joita voi olla 3, 4 tai 12 ja joista kunkin pituus on 32 tavua eli 256 bittiä. Kuvassa 2 on edelleen esitetty tarkemmin 20 yksi FIB-lohko 15, jossa 30 ensimmäistä tavua 15a käsittävät dataa ja kaksi viimeistä tavua muodostavat 16-bittisen CRC-virheentarkistusosan 15b. Dataosuus 15a on edelleen jaettu FIG-ryhmiksi 16, 17, 18 (Fast Information Group), ja jos nämä · ': eivät täytä koko dataosuutta, sen loppuosassa on lopetusmerkki 19 ja mahdollisesti : . ·. täytebittejä 20. Yhden FIB-lohkon dataosuus voi käsittää yhden tai useampia FIG- : 25 ryhmiä sen mukaisesti, kuinka pitkiä FIG-ryhmät ovat. Yksi FIG-ryhmä 17 käsittää • · · 'y..\ 3-bittisen tyyppitunnuksen 17a, joka on binääriluku väliltä 000 - 111, 5-bittisen pi tuusilmaisimen 17b ja datakentän 17c. Pituusilmaisin 17b on etumerkitön binääriluku, jonka arvo vastaa jotain kymmenjärjestelmän lukua väliltä 1-29 ja joka ilmai- • · · : see datakentän 17c pituuden tavuina.

C: : 30 ....i Tyyppitunnus 17a määrittää, minkä tyyppistä tietoa datakenttä 17c sisältää. Keksin- nön kannalta tärkein on FIG-tyyppi 0 (tyyppitunnus 000), joka on varattu erityisesti multipleksauskonfiguraation ja palveluinformaation (SId, Service Information) väli-5 ' · tykseen ja jonka datakentän rakenne on esitetty tarkemmin kuvassa 3. Datakentässä ' · : 35 on ensin kolme ns. lippubittiä, jotka ovat C/N-bitti 21, OE-bitti 22 ja Id-bitti 23 ja niiden jälkeen viisibittinen ns. jatkotunnus- eli Extension-kenttä 24, joka varsinaisesti määrittää, miten FIG-ryhmän dataosa 25 on tulkittava. Lippubittien 21-23 käyttö on esitetty standardissa ETS 300 401 ja se ei ole keksinnön kannalta oleel- 98423 3 lista. Jatkotunnuksen 24 viidellä bitillä voidaan osoittaa 32 eri tulkintaa, joita kaikkia ei ole määritelty. Määrittelemättömät tulkinnat on tarkoitettu järjestelmän myöhempiä laajennuksia varten. Koska FIG-ryhmän tyyppitunnus 17a ja jatkotunnus 24 yhdessä yksilöivät yksikäsitteisesti tiettyyn tarkoitukseen käytetyn FIG-ryhmän, 5 tällaiseen ryhmään viitataan merkinnällä, jossa käytetään tunnusten kymmenjärjes-telmävastineita vinoviivalla erotettuna. Esimerkiksi tyyppiä 000 olevaan FIG-ryh-mään, jonka jatkotunnus on 00010, viitataan merkinnällä FIG 0/2.

Seuraavassa käsitellään erityisesti FIG 0/2 -tyyppisiä ryhmiä ja sitä, miten niitä 10 käytetään tietyn DAB-kokonaisuuden sisältämien palvelujen ja palvelukomponentti-en kuvaamiseen. Kuvassa 4 on ylimpänä esitetty FIG 0/2 -tyyppisen ryhmän dataosa 25. Se jakautuu kuvan mukaisesti peräkkäisiin osuuksiin, joista kukin kuvaa yhtä palvelua. Kuvassa on esitetty erikseen kolmen eri palvelun osuudet 26, 27 ja 28.

Osuudet voivat olla eri pituisia sen mukaan, käytetäänkö niissä jäljempänä kuvatulla 15 tavalla 16- vai 32-bittisiä palvelun tunnisteita (SId, Service Identifier) ja kuinka monta palvelukomponenttia kukin palvelu sisältää. Kuvassa on esitetty yksityiskohtaisemmin k:nnen palvelun osuus 27. Se sisältää vasemmalta oikealle lukien - 16- tai 32-bittisen palvelun tunnisteen (SId, Service Identifier) 29, joka yksilöi ky-20 seisen palvelun yksikäsitteisesti käyttäen RDS-spesifikaation (Radio Data System) EN 50067 mukaisesti tiettyjä maa- ja tyyppikoodeja sekä palvelun viittausnumeroa, :'; - yksibittisen paikallisuuslipun (Local flag) 30, joka viittaa siihen, onko kyseinen ; . . palvelu käytettävissä koko DAB-kokonaisuuden kattavuusalueella vai paikallisesti, 25 « · · '! j.* - kolmibittisen salaustunnisteen (CAId, Conditional Access Identifier) 31, joka ker too tietyn kooditaulukon mukaisesti, onko kyseinen palvelu salattu ja jos on, mitä salausmenetelmää käytetään, • · · • · · • · · · • · · :: 30 - nelibittisen komponenttien määrän 32, joka on etumerkitön binääriluku ja kertoo, ....· kuinka monta palvelukomponenttia (enintään 12) kyseinen palvelu sisältää, sekä • · - yhden tai useampia 16-bittisiä komponenttikuvauskenttiä 33, 34, joista kukin koskee yhtä kyseisen palvelun palvelukomponenttia.

Komponenttikuvauskenttien 33, 34 määrä on sama kuin kyseisen palvelun palvelu-komponenttien määrä, joka on ilmaistu määräkentässä 32. Kuvassa on edelleen esitetty tarkemmin yhden komponenttikuvauskentän 34 rakenne. Siinä on ensimmäi- 35 98423 4 senä kaksibittinen kuljetusmekanismin tunniste eli TMId-parametri (Transport Mechanism Identifier) 35, joka ilmaisee, missä kanavassa ja missä moodissa kyseinen palvelukomponentti kuljetetaan. TMId-parametrin arvo "00" vastaa palveluka-navassa (MSC, Main Service Channel) ja virtamoodissa kuljetettavaa audiolähetys-5 tä, arvo "01" vastaa palvelukanavassa ja virtamoodissa kuljetettavaa datalähetystä, arvo "10" vastaa nopean informaatiokanavan ns. FIDC-osuudessa (Fast Information Data Channel) kuljetettavaa palvelukomponenttia ja arvo "11" vastaa palvelukanavassa ja pakettimoodissa kuljetettavaa datalähetystä.

10 Kuvassa 4 on edelleen esitetty, mitä tietoja komponenttikuvauskentän 34 neljätoista viimeistä bittiä välittävät kunkin TMId-parametrin arvon tapauksessa. Vastaten TMId-parametrin arvoa "00" kuusi parametrin jälkeen seuraavaa bittiä sisältävät ns. ASCTy-parametrin (Audio Service Component Type) 36 eli tiedon siitä, minkäluon-teista ääntä kyseinen audiolähetys on. Vain arvot "000000" ja "000001" on varattu 15 etualan äänelle (foreground sound) ja taustaäänelle (background sound); muut arvot on jätetty tulevaisuuden lisäsovelluksille. Seuraavat kuusi bittiä muodostavat alika-navan tunnisteen (SubChld, Subchannel Identifier) 37, joka kertoo, missä palvelu-kanavan alikanavassa kyseinen palvelukomponentti välitetään. Osuuden lopussa on kaksi lippubittiä, joista P/S-lippu (Primary / Secondary) 38 kertoo, onko kyseinen 20 palvelukomponentti palvelun ensisijainen (arvo "1") vai toissijainen (arvo "0") komponentti, ja CA-lippu (Conditional Access) 39 kertoo, onko kyseinen palvelukom-; ‘: ponentti salattu (arvo " 1") vai ei (arvo "0").

: . Vastaten TMId-parametrin arvoa "01" kuusi parametrin jälkeen seuraavaa bittiä si- .". ‘ 25 sältävät tyyppiparametrin 40 eli tiedon siitä, minkäluonteista tietoa kyseinen datalä- * · · hetys on. Jos hierarkiassa ylempänä olevassa palvelukohtaisessa osuudessa käyte- • · · tään 16-bittistä palvelun tunnistetta 29, tyyppiparametri 40 tulkitaan aina datapalve-lukomponentin tyypiksi (DSCTy, Data Service Component Type), jolloin vain arvot : "000000", "000001", "000010" ja "000011" on toistaiseksi varattu tiettyihin stan- • · · v ; 30 dardoituihin tarkoituksiin. Jos palvelun tunniste 29 on 32-bittinen, tyyppiparametri 40 tulkitaan palvelukohtaiseksi erityistyypiksi (SSCTy, Specific Service Component ....: Type), jolloin sen merkitykset määritellään palvelukohtaisesti. Alikanavan tunnis- • ♦ tetta 37 ja lippubittejä 38 ja 39 käytetään samalla tavoin kuin edellä.

: 35 Vastaten TMId-parametrin arvoa" 10" kuusi parametrin jälkeen seuraavaa bittiä si sältävät edellä kuvatulla tavalla määritellyn tyyppiparametrin 40. Seuraavat kuusi bittiä sisältävät FIDCId-parametrin 41 (Fast Information Data Channel Identifier), joka määrittelee kyseisen palvelukomponentin sijainnin nopean informaatiokanavan 98423 5 FIDC-osuudessa käyttäen tiettyjä tämän osuuden rakenteeseen viittaavia tietoja, jotka on esitetty standardissa ETS 300 401. Lippubittejä 38 ja 39 käytetään samalla tavoin kuin edellä.

5 Vastaten TMId-parametrin arvoa "10" kaksitoista parametrin jälkeen seuraavaa bittiä sisältävät palvelukomponenttitunnisteen (SCId, Service Component Identifier) 42, joka on yksikäsitteinen tietyn DAB-kokonaisuuden sisällä ja joka yksilöi tietyn pakettivälitteisen palvelukomponentin. Lippubittejä 38 ja 39 käytetään samalla tavoin kuin edellä.

10

Muun tyyppisistä FIG-ryhmistä mainitaan tässä FIG 2 -tyyppiset ryhmät, jotka on standardissa ETS 300 401 varattu tarkemmin määrittämättömään tarkoitukseen, mutta joita on ehdotettu käytettäviksi palvelukomponenttien keskinäisen synkronoinnin järjestämiseen.

15

Edellä on selostettu tekniikan tasona DAB-järjestelmän niitä piirteitä, jotka liittyvät palvelujen ja niiden sisältämien palvelukomponenttien sekä näiden keskinäisen järjestyksen kuvaamiseen. Keksinnön koko taustan selvittämiseksi seuraavassa selostetaan vielä multimediaohjelmien välitystä digitaalisessa radiokanavassa siinä määrin, 20 kuin se on keksinnön ymmärtämisen kannalta tarpeellista.

. Multimedialla tarkoitetaan yleensä tietylle käyttäjälle esitettävää tai käyttäjävuoro- vaikutteista audiovisuaalista esitystä, joka sisältää useita ns. monomediaosia, jotka ovat kukin tietyn yhden median keinoin välitettävää informaatiota. Yksinkertaisessa ; 25 multimediaohjelmassa voi olla esimerkiksi musiikkia sisältävä ääniosa ja sen kanssa * · · ·;!/ tahdistetusti esitettäviä still-kuvia. Monimutkaisemmat multimediaohjelmat sisältä- » * * *·* ‘ vät usein mahdollisuuden vuorovaikutukseen käyttäjän kanssa, jolloin käyttäjä voi omilla valinnoillaan vaikuttaa ohjelman kulkuun. Ohjelman rakenteen kannalta vuo- « · • .· : rovaikutteiset osat muodostuvat yleensä linkeistä, jotka osoittavat tietyistä ohjelman : 30 osista toisiin ja jotka aktivoidaan vain, jos käyttäjä tekee vastaavan valinnan.

Multimediaohjelman osat on yleensä edullista välittää tiedonsiirtoyhteyden yli vir-

f I

töinä tai tiedostoina. Virralla tarkoitetaan ajallisesti jatkuvaa kokonaisuutta, jota •, · esitetään sitä mukaa kuin se saadaan välitettyä vastaanottavalle laitteelle, ja tiedos- :1 ·. 35 tolia tarkoitetaan ennalta määrätyn kokoista ja muotoista tietorakennetta, joka välite tään kokonaisena tai osina tiedonsiirtoyhteyden yli ja tallennetaan vastaanottavassa laitteessa johonkin muistivälineeseen myöhempää käyttöä varten.

98423 6

Multimediaohjelmien käsittelemiseksi abstraktilla tasolla on luotu ISO/IEC -standardi 13522, jossa on toistaiseksi 5 osaa ja josta käytetään seuraavassa nimitystä MHEG-standardi (Multimedia Hypermedia Information Coding Experts Group), ja jossa multimediaohjelma määritellään ns. objektien muodostamana kokonaisuutena.

5 Mainitut objektit ymmärretään oliotyyppisiksi, eli on määritelty tietyn syntaksin mukaisesti objektiluokkia, joiden jäsenet ovat luokkakohtaisten määrittelyjen mukaisia objekteja. Objektiluokkia ovat esimerkiksi linkit, toiminta- eli action-objektit, yhdistelmä- eli composition-objektit, sisältö- eli content-objektit ja säiliö- eli con-tainer-objektit. Tietyt objektit voivat olla ajallisesti jatkuvia, jolloin niitä nimitetään 10 virroiksi (stream). Lisäksi objektit voivat olla lomitettuja eli multipleksoituja, jolloin multipleksattu objekti koostuu kahdesta tai useammasta virrasta, joita nimitetään komponentti virroiksi (component stream). Nämä voivat edelleen olla multipleksoituja eli sisältää lisää virtoja.

15 Multimediaesityksen tuottamiseksi MHEG-standardin mukaisia objekteja käyttäen tarvitaan erityinen väline, joka osaa käsitellä eli tulkata objekteja, järjestää niiden väliset suhteet oikein mainittuja numeroviittauksia käyttäen ja ohjata niiden esittämistä käyttäjälle. Tämä väline tunnetaan englanninkielisellä nimityksellä "MHEG engine" ja siitä käytetään seuraavassa suomennettua nimitystä MHEG-20 moottori. Se on tavallisesti toteutettu ohjelmallisesti ja sen toiminta on yleisellä ta-;: solia määritelty MHEG-standardissa.

. . Hypertekstisovelluksista tunnetaan myös HTML-ohjelmointikieli (HyperText ; . . Markup Language), jolla voidaan toteuttaa eräänlaisia multimediaohjelmia. Nämä ; V 25 koostuvat tiedostomuotoisista ohjelmallisista osista, joiden suorittaminen tietoko-• « 1 * I1. ’ neessa tuottaa näyttöön tekstiä ja kuvia ja joiden välillä voidaan siirtyä ja muodostaa t · · yhteyksiä niihin sijoitettujen linkkien avulla. Multimediavarustetussa tietokoneessa ajettava HTML-sovellus voi käsittää myös äänitiedostoja. MHEG-moottoria vastaa IA : HTML:ssä HTML-ajuri (HTML browser), ohjelma, joka osaa lukea HTML-kielisiä «· 1 V : 30 tiedostoja ja jäljestää niiden suorituksen.

li · ..Tulevaisuudessa tullaan todennäköisesti välittämään erilaisia multimedia- ja hyper-. tekstisovelluksia myös DAB-järjestelmän kautta. Multimediapalvelu on samanlainen : : i kuin muutkin palvelut siinä mielessä, että se voidaan välittää osana DAB-kokonai- ' · ‘ ’ · 35 suutta, se voi käsittää yhden tai useampia palvelukomponentteja ja siihen voidaan soveltaa samoja ohjelmatyypin kuvaus-, ohjelman numerointi-, aloituksen liipaisu-, ilmoitusviesti-, nimeämis-, linkitys-ja alueellisuuskäytäntöjä kuin muihin palveluihin. DAB-järjestelmässä ei kuitenkaan ole määritelty kaikkia sellaisia toimintoja ja 98423 7 tietorakenteita, joita tarvitaan multimediaohjelman aloitukseen ja sen osien väliseen synkronointiin.

Ensimmäinen ongelma on, että vastaanotin ei voi nykyisten määritysten puitteissa 5 päätellä DAB-palvelusta, sisältääkö se multimediaohjelman vai ei. Pelkkä palvelu-komponenttien laskeminen ei anna varmaa tietoa, koska on mahdollista välittää tietty audio-osuus yhdessä audiomuotoisessa palvelukomponentissa ja siihen liittyvä kuvatiedostoja näiden kahden synkronointi-informaatio saman palvelukomponentin ns. ohjelman sivutieto-osuudessa (PAD, Program Associated Data) tai toisen, au-10 diomuotoiseksi toissijaiseksi palvelukomponentiksi määritellyn palvelukomponentin audiokehyksissä. Ulospäin monomediaohjelmalta näyttävää multimediaohjelmaa kutsutaan itsenäiseksi multimediaksi (self-contained multimedia). Vaikka multimediaohjelma käsittäisi useita erilaisia palvelukomponentteja, ns. aloituksen liipaisu-vaiheessa (service trigger) DAB-järjestelmä ei vielä välitä vastaanottimelle palvelun 15 tunnistinta (SId-parametria), jonka perusteella vastaanotin voisi tulkita FIG 0/2-ryhmän sisällöstä, mitkä eri komponentit kuuluvat samaan palveluun.

Toinen ongelma on, että DAB-järjestelmässä ei ole määritelty mekanismia, jolla vastaanottimelle välitettäisiin tieto siitä, mitä tulkitsemis-ja synkronointimekanis- 20 mia (FIG 2, HTML, MHEG) käytetään multimediaohjelman esittämiseen. Jos syn- kronoinnissa tarvittavat ohjeet välitetään muualla kuin FIG 2 -ryhmissä, vastaanotin «. ei myöskään voi nykyisten määritysten perusteella tietää, välitetäänkö ne nopean in- . . formaatiokanavan FIDC-osuudessa (eli FIG 5 -tyyppisissä ryhmissä), ensisijaisen • · : audiokanavan ohjelman sivutieto-osuudessa (PAD-osuudessa), omana pakettimuo- t * . V 25 toisena palvelukomponenttinaan vai virtamuotoisena datasiirtona. Kolmas, hiukan ♦ 4 * *!!/ vastaava ongelma on, että vastaanotin ei myöskään voi tietää, mitä ehdotetuista tie- ·* * dostonsiirtoprotokollista käytetään multimediaohjelman osia sisältävien tiedostojen siirtämiseen. Alan ammattimiehen tuntemia protokollia tiedostojen siirtämiseksi i.: 1 DAB-järjestelmässä lähettimeltä vastaanottimelle ovat ns. Bosch/Nokia-protokolla V : 30 ja ns. Fraunhofer-protokolla. Näistä edellinen kuvataan mm. tämän hakemuksen jättöhetkellä salaisessa saman hakijan suomalaisessa patenttihakemuksessa 952879 ..("Siirtoprotokolla tiedostojen välittämiseksi DAB-järjestelmässä") ja samanaikai- r » sesti tämän hakemuksen kanssa jätetyssä saman hakijan suomalaisessa patenttiha-i kemuksessa "Tiedostosegmenttien koodaus digitaalisessa radiokanavassa".

35 Tämän keksinnön tavoitteena on esittää menetelmä, jolla digitaalisen radiokanavan vastaanottimelle, edullisesti DAB-vastaanottimelle, voidaan välittää tieto tietyn palvelun multimedialuonteesta, sen synkronointiin käytettävistä ohjeista ja sen osatie- 98423 8 dostojen siirtoon käytetystä protokollasta. Keksinnön tavoitteena on myös, että sen mukaisen menetelmän toteutus ei ole ristiriidassa DAB-järjestelmän standardien kanssa. Keksinnön tavoitteena on lisäksi esittää mainitunlainen menetelmä, jonka toteutus on yksinkertainen ja joka ei aiheuta lähetin-ja vastaanotinlaitteistoille 5 kohtuutonta laskentakuormaa.

Keksinnön tavoitteet saavutetaan määrittelemällä DAB-järjestelmän puitteissa kaksi uutta palvelukomponentin tyyppiä ja valitsemalla niiden ilmaisemiseen käytettävät tieto-osat sopivasti.

10

Keksinnön mukaiselle menetelmälle multimediaohjelmaa välittävän palvelun ja sen palvelukomponenttien kuvaamiseksi digitaalisessa yleisradiolähetyksessä, joka käsittää informaatiokanavan, on tunnusomaista, että menetelmässä muodostetaan multimediaohjelmaa välittävän palvelun ensisijaista palvelukomponenttia vastaten 15 tyyppiparametri, joka ilmaisee - tiedon siitä, että kyseessä on multimediaohjelmaa välittävän palvelun palvelukom-ponenttija 20 - tiedon siitä, missä mainitun digitaalisen yleisradiolähetyksen osassa välitetään mainitun multimediaohjelman osien välistä synkronointia kuvaavat ohjeet, j ; ja mainittu tyyppiparametri liitetään osaksi mainitun informaatiokanavan sitä : :': osuutta, joka kuvaa mainittua palvelukomponenttia, joka on multimediaohjelmaa : 25 välittävän palvelun ensisijainen palvelukomponentti.

• i· • · · • · ·

Keksinnön mukaisesti sopivin kohde niiden lisämääritysten tekemiseksi, joita tarvi- ; taan edellä esitettyjen ongelmien ratkaisemiseksi, ovat palvelukomponenttien tyyp- • · · \‘.Y piä ilmaisevat parametrit ASCTy (Audio Service Component Type) ja DSCTy (Data *\ * 30 Service Component Type) sekä mahdollisesti SSCTy (Specific Service Component

Type). Edellä tekniikan tason selostuksen yhteydessä on esitetty näiden parametrien ·:**: sijainti ja periaatteellinen käyttö FIG 0/2 -ryhmän käsittämissä palvelukomponentti- : ' en kuvausosuuksissa. Mainittujen parametrien pituus bitteinä on riittävän suuri, jotta niihin saadaan koodattua tarpeellinen määrä multimediaa koskevaa tietoa. Niissä on 35 myös tarpeeksi suuri toistaiseksi määrittelemättömien bittikombinaatioiden joukko, jotta keksinnön mukaiset määritykset eivät osu päällekkäin mihinkään toisiin tarkoituksiin tehtyjen määritysten kanssa. Koska nykyiset DAB-vastaanottimet on ohjelmoitu jättämään huomiotta ne palvelukomponentit, joiden tyyppikuvaus ei ole ollut li 98423 9 aikaisemmin määritelty, keksinnön mukaisen menetelmän käyttö ei aiheuta mitään muutoksia tai hankaluuksia nykyisten vastaanottimien käytössä. Uudet DAB-vas-taanottimet on helppo ohjelmoida tunnistamaan keksinnön mukaiset tyyppikuvaukset ja tulkitsemaan multimediaohjelmia niiden avulla.

5

Keksinnön mukaisesti uusiin palvelukomponentin tyyppiä ilmaiseviin parametreihin sisällytetään audiotyyppisen ensisijaisen palvelukomponentin tapauksessa edullisesti - tieto siitä, kuuluuko kyseinen palvelukomponentti multimediaohjelmaan, 10 - tieto siitä, kuljetetaanko kyseisen audiopalvelukomponentin kehyksiin sisältyvässä ohjelman sivutieto-osuudessa (PAD-osuudessa) tiedostomuotoista tietoa, - tieto siitä, onko osa audiokehyksen audiodataosuudessa kuljetettavasta tiedosta 15 tiedostomuotoista ja jos on, mitä menettelyä on käytetty tiedostoksi erotettavan osan merkitsemiseksi tunnistusta varten, sekä -jos kyseinen palvelukomponentti kuuluu multimediaohjelmaan, missä kuljetetaan kyseisen multimediaohjelman sykronoinnissa käytettävät ohjeet.

20 • : Datatyyppisen ensisijaisen palvelukomponentin tapauksessa uusiin palvelukompo nentin tyyppiä ilmaiseviin parametreihin sisällytetään edullisesti tieto siitä, käsit-• · tääkö kyseinen palvelukomponentti multimediadataa, tieto synkronointimekanismin : : ’: sijainnista ja tieto tiedostonsiirrossa käytettävästä protokollasta, iii 25 . *: ’; Seuraavassa selostetaan keksintöä yksityiskohtaisemmin viitaten esimerkkinä esitet- tyihin edullisiin suoritusmuotoihin ja oheisiin kuviin, joissa • · · « · · kuva 1 esittää tunnettua DAB-kokonaisuuden rakennetta, • · · • · · _ Λ 30 * '·' ‘ ·' kuva 2 esittää tunnettua DAB-järjestelmän lähetyskehystä ja sen jakaantumista ·:··: kanaviin, *' ‘ kuva 3 esittää tunnettua DAB-järjestelmän FIB-lohkon rakennetta, 35 kuva 4 esittää tunnettua FIG 0/2 -ryhmän kokoonpanoa, ja 98423 10 kuva 5a esittää keksinnön mukaisen ASCTy-parametrin sijoittumista ja rakennetta ensisijaisen palvelukomponentin tapauksessa, ja kuva 5b esittää keksinnön mukaisen ASCTy-parametrin sijoittumista ja rakennetta 5 toissijaisen palvelukomponentin tapauksessa.

Edellä tekniikan tason selostuksen yhteydessä on viitattu kuviin 1 - 4 ja seuraavassa keksinnön ja sen edullisten suoritusmuotojen selostuksessa viitataan lähinnä kuviin 4 ja 5. Kuvissa käytetään toisiaan vastaavista osista samoja viitenumerolta.

10

Ensin käsitellään audiomuotoiseen palvelukomponenttiin viittaavan ASCTy-parametrin määrittelyä keksinnön mukaisella tavalla. Keksinnön mukaisesti tiettyyn palvelukomponenttiin yksikäsitteisesti viittava ASCTy-parametri 36 kannattaa muotoilla eri tavalla ensi- ja toissijaisen palvelukomponentin tapauksessa. Multimedia-15 ohjelmassa synkronointimekanismi tai ainakin tieto sen sijainnista on kuljetettava ensisijaisessa palvelukomponentissa. Vastaanotin tunnistaa tietyn palvelun ensisijaisen palvelukomponentin tekniikan tason mukaisesti tietystä FIG 0/2 -ryhmän lip-pubitistä, joka on selostettu edellä.

20 Kuvassa 5a on esitetty keksinnön edullisen suoritusmuodon mukainen jako, jolla ensisijaisen audiopalvelukomponentin kuusibittinen ASCTy-parametri 36a jaetaan ,: yhden ja kahden bitin pituisiksi kentiksi, joilla on oma merkityksensä. Kyseinen : : ASCTy-parametri sijoittuu sinänsä tunnetulla tavalla FIG 0/2 -ryhmän käsittämissä • : ’: palvelukomponenttien kuvausosuuksissa sellaisen kuvausosuuden bittipaikkoihin ; 25 bl3-b8, jossa TMId-parametriin kuuluvat kaksi ensimmäistä bittiä (bitit bl5 ja bl4) • » · i .· :*. ovat "00". Kuvan 5a jaossa kentät ovat vasemmalta lukien , . - XPAD file-kenttä 43: • · · *; |: Lippubitti, jota käytetään sen ilmaisemiseen, siirretäänkö kyseisen audiomuotoisen • · « *·* 30 multimediapalvelukomponentin audiokehyksiin kuuluvassa ohjelman sivutieto- : *: osuudessa (PAD-osuudessa) tiedostoja. Kuhunkin audiokehykseen kuuluva PAD- ·:··· osuus käsittää tunnetulla tavalla kiinteän osan (F-PAD, Fixed PAD) ja mahdollisesti . . jatko-osan (X-PAD, extended PAD), joista jälkimmäistä voidaan käyttää tiedosto jen kuljetukseen. Keksinnön edullisessa suoritusmuodossa ASCTy-parametrin 35 XPAD file -kentän 43 arvo "0" ilmaisee, että kehysten X-PAD-osassa ei kuljeteta tiedostoja, ja arvo " 1" ilmaisee, että kehysten X-PAD-osassa kuljetetaan tiedostoja. Tiedostot, joita X-PAD-osassa kuljetetaan, voivat olla varsin riippumattomia palve- 98423 11 lukomponentin audio-osuudesta, joten niiden olemassaolo on hyvä ilmoittaa keksinnön mukaisella tavalla nopeassa informaatiokanavassa.

- Audio file -kenttä 44: 5 Kaksibittinen kenttä, jota käytetään sen ilmaisemiseen, onko tietty audiokehysten välittämä tieto-osuus tarkoitettu tallennettavaksi vastaanottavassa laitteessa tiedostoksi ja jos on, millä mekanismilla kyseinen tieto-osuus on osoitettu. Keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaiset arvot ja niiden tulkinnat on esitetty seuraavassa taulukossa: 10

Taulukko 1 0 0 audiokehyksissä ei ole tiedostoksi tallennettavia tieto-osuuksia 0 1 audiokehyksissä on tiedostoksi tallennettavia tieto-osuuksia, jotka _on osoitettu X-PAD-osassa kuljetettavalla mekanismilla_ 1 0 audiokehyksissä on tiedostoksi tallennettavia tieto-osuuksia, jotka _on osoitettu FIG 2/0 -ryhmissä kuljetettavalla mekanismilla_ 1 1 audiokehyksissä on tiedostoksi tallennettavia tieto-osuuksia, jotka on osoitettu pakettimuotoisessa alikanavassa kuljetettavalla me-_kanismilla._ <

Viimeisimmässä tapauksessa se pakettimuotoinen alikanava, jossa tieto-osuuksien osoittamiseen käytettävä mekanismi kuljetetaan, on oltava mainittuna palvelukom- : : 15 ponenttien keskinäistä organisaatiota kuvaavassa FIG 0/2 -ryhmässä.

» · » • « » » * ‘, · · - Multimedia/Ext.-lippu 45 ja tyyppikenttä 46: /Γ: Lippubitti 45 ilmaisee, liittyykö kyseinen ensisijainen palvelukomponentti multi mediapalveluun vai ei. Jos palvelu ei ole multimediapalvelu, lippubitin 45 arvo on ; .*. 20 "0". Tällöin kyseinen audiomuotoinen palvelukomponentti välittää tavalliseen ta- . ·: ·, paan ääntä tai äänitiedostoja, jotka voivat toistua lähetyksessä ja jotka on tarkoitettu * > tallennettaviksi ja esitettäviksi vasta edellä mainitun audiotieto-osuuksien osoitus- ; : mekanismin määräämällä tavalla. Jotta tyyppikentän 46 arvojen määrittely ei olisi ***· ristiriidassa jo standardoitujen määrittelyjen kanssa, sen arvot ja tulkinnat lippubitin 25 45 arvon "0" yhteydessä kannattaa valita seuraavasti: 98423 12

Taulukko 2 _ 0 0 palvelukomponentti on etualan ääni (foreground sound)_ 0 1 palvelukomponentti on taustaääni (background sound)_ 1 0 palvelukomponentti on äänitiedostojen virta (audio file stream) 1 1 varattu tuleville laajennuksille_

Jos kyseinen ensisijainen palvelukomponentti liittyy multimediapalveluun, lippubi-tin 45 arvo on "1". Tällöin tyyppikentän 46 arvot ja tulkinnat on edullista määritellä 5 seuraavasti:

Taulukko 3 _ 0 0 palvelukomponentti on audio-ohjelmavirta, multimedian synkro-_nointimekanismi kuljetetaan audiokehysten X-PAD-osuudessa 0 1 palvelukomponentti on audio-ohjelmavirta, multimedian synkro- _nointimekanismi kuljetetaan FIG 2 -ryhmissä_ 1 0 palvelukomponentti on äänitiedostojen virta, multimedian synkro-_nointimekanismi kuljetetaan audiokehysten X-PAD-osuudessa 1 1 palvelukomponentti on äänitiedostojen virta, multimedian synkro-_nointimekanismi kuljetetaan FIG 2 -ryhmissä_ Tässä audio-ohjelmavirralla (audio programme stream) tarkoitetaan audiovirtaa, jo- ' · ; ’ 10 ka voi käsittää edellä mainitun audiotieto-osuuksien osoitusmekanismin määrää- ’ : : mällä tavalla tulkittavia osia, mutta joka on myös esitettävissä sellaisenaan käyttä- :.: : jälle. Tyyppikentän 46 bittikombinaatioiden ja niiden tulkintojen vastaavuuksilla ei :.· · ole sinänsä keksinnön kannalta oleellista merkitystä eli taulukko 3:n toisen sarak- :T: keen järjestystä voidaan vaihtaa. Esitettyjä vastaavuuksia puoltaa kuitenkin se, että 15 niiden mukaisesti kentän vasemmanpuoleisen (eniten merkitsevän) bitin arvo 1 vas- : taa samalla tavalla palvelukomponentin luonnetta äänitiedostojen virtana kuin taulu- • · · · . ·: ·. kon 2 tapauksessa, jossa palvelu ei ole multimediapalvelu.

: On huomattava, että vaikka esitetty menettely ei tue multimediapalvelun ensisijai- 20 sena palvelukomponenttina olevan äänen merkitsemistä etualan ääneksi tai taustaääneksi, tämä tuskin haittaa, koska multimediaohjelmassa synkronointiohjeet yleensä sisältävät tiedon siitä, mikä äänikomponentti on ohjattava mihinkin kaiuttimeen ja millä voimakkuudella.

Il 13 98423

Kuvassa 5b on esitetty keksinnön edullisen suoritusmuodon mukainen jako, jolla toissijaisen audiopalvelukomponentin kuusibittinen ASCTy-parametri 36b jaetaan kentiksi, joilla on oma merkityksensä. Kyseinen ASCTy-parametri sijoittuu samalla tavalla FIG 0/2 -ryhmän käsittämiin palvelukomponenttien kuvausosuuksiin kuin 5 edellä käsitelty ensisijaisen audiopalvelukomponentin ASCTy-parametri 36a. Kuvan 5b jaossa kaksi vasemmanpuoleisinta kenttää 43 ja 44 ovat samat kuin edellä. Kol-mibittistä tyyppikenttää 47 tulkitaan kuten taulukossa 2:

Taulukko 4 0 0 0 palvelukomponentti on etualan ääni (foreground sound)_ 0 0 1 palvelukomponentti on taustaääni (background sound)_ 0 10 palvelukomponentti on äänitiedostojen virta (audio file stream) muut varattu tuleville laajennuksille_ 10

Seuraavaksi käsitellään datamuotoiseen palvelukomponenttiin viittaavien DSCTy- ja SCTy-parametrien määrittelyä keksinnön mukaisella tavalla. Määrittelyt on esitetty taulukoissa 5 ja 6. On huomattava, että kummassakin taulukossa neljä ylintä riviä vastaavat jo standardisoituja tulkintoja.

15

Taulukko 5: DSCTy_ b!3 b8_ ' 0 0 0 0 0 0 hakulaiteviestejä (Paging)_ ; : 0 0 0 0 0 1 liikenneviestikanava TMC (Traffic Message Channel)_ · 0 0 0 0 1 0 hätäviestijärjestelmät EWS (Emergency Warning Systems)_ i 0 0 0 0 1 1 interaktiivinen teksti ITTS (Interactive Text Transmission System) • · * ” : 0 0 0 1 1 0 tiedostojen siirto_ 1 0 0 0 0 0 palvelukomponentti liittyy multimediaohjelmaan, synkronointi*: _timekanismi kuljetetaan FIG 2 -ryhmissä_ :’:*: 10 0 1 10 palvelukomponentissa tiedostojen siirtoa, liittyy multimediaoh- "t: jelmaan, synkronointimekanismi kuljetetaan ensisijaisessa pal- • · . _velukomponentissa_ t · · · 98423 14

Taulukko 6: SCTy_ _b7_b0__ 00000000 hakulaiteviestejä(Paging)_ 0 0 0 0 0 0 0 1 liikenneviestikanava TMC (Traffic Message Channel)_ 0 0 0 0 0 0 1 0 hätäviestijärjestelmät EWS (Emergency Warning Systems) 0 0 0 0 0 0 1 1 interaktiivinen teksti ITTS (Interactive Text Transmission Sys- _tem)_ 0 0 0 0 0 1 1 0 tiedostojen siirto Bosch/Nokia-protokollaa käyttäen_ 0 0 0 0 0 1 1 0 tiedostojen siirto Fraunhofer-protokollaa käyttäen_ 1 0 0 0 0 0 0 0 palvelukomponentti liittyy multimediaohjelmaan, synkro- _nointimekanismi kul jetetaan FIG 2 -ryhmissä_ 1 0 0 0 0 1 1 0 palvelukomponentissa tiedostojen siirtoa Bosch/Nokia-protokollaa käyttäen, liittyy multimediaohjelmaan, synkronoin- _timekanismi kuljetetaan ensisijaisessa palvelukomponentissa 1 0 0 0 0 1 1 1 palvelukomponentissa tiedostojen siirtoa Fraunhofer-proto kollaa käyttäen, liittyy multimediaohjelmaan, synkronointi-_mekanismi kuljetetaan ensisijaisessa palvelukomponentissa

Lihavoituina esitetyt palvelukomponenttityypit ovat sovellettavissa vain multimediapalvelun ensisijaiseen palvelukomponenttiin, koska ne sisältävät synkronointime-5 kanismin tai tiedon siitä, missä synkronointimekanismi kuljetetaan. Bittikombinaa-‘ ‘ tioiden ja niiden tulkintojen keskinäinen järjestys ei tässäkään ole sinänsä keksinnön : kannalta oleellinen, mutta valinnoilla on pyritty tiettyyn loogisuuteen. Esimerkiksi :. · · sekä DSCTy:n että SCTy:n eniten merkitsevän bitin (DSCTy:ssä bl3 ja SCTy:ssä j | b7) arvo "1" ilmaisee, että kyseinen palvelukomponentti sisältää synkronointimeka- 10 nismin tai tiedon siitä, missä synkronointimekanismi kuljetetaan, jolloin se on multimediapalvelun ensisijainen palvelukomponentti. Toisena oikealta olevan bitin : .·. (DSCTy:ssä b9 ja SCTy:ssä bl) arvo "1" ilmaisee, että palvelukomponentti muodos- taa tiedostojen virran samalla tavalla kuin ASCTy:n tapauksessa (vrt. taulukot 2, 3 ja • · · 4).

15

Vastaavia, keksinnön mukaisia määrittelyjä voidaan soveltaa myös SSCTy-para- « : . ·. metrin tapauksessa, vaikkakin kyseisen parametrin arvot ja tulkinta on jätetty sovel- luskohtaiseksi.

20 Edellä esitetyissä taulukoissa on esitetty, miten ensisijaisen palvelukomponentin tyyppiä kuvaavaan parametriin voidaan sisällyttää tieto siitä, onko kyseinen palvelu 98423 15 multimediaa vai ei. Lisäksi taulukoissa esitetyistä parametrien arvojen tulkinnoista käy ilmi, kuljetetaanko multimediapalvelun synkronointia koskevat ohjeet FIG 2 -ryhmissä vai jossain muualla. Jos palvelua ei ohjata FIG 2 -ryhmillä, se on nykyisten olosuhteiden vallitessa MHEG- tai HTML-muotoinen, jolloin sen etenemistä 5 säätelevät linkit ja script-ohjeet sisältyvät useisiin tiedostoihin. Yksi kyseisistä tie dostoista on ns. startup-tiedosto sisältäen ohjeet ohjelman aloittamisesta. Tekniikan tasosta ja saman hakijan aikaisemmista suomalaisista patenttihakemuksista tunnetaan menettelyjä, joilla vastaanotin saadaan tunnistamaan startup-tiedosto ja sitä kuvaava tiedostokuvaus, joka on tietyn tyyppinen, lähetyksen mukana välitettävä data-10 ryhmä (ks. esim. saman hakijan suomalainen patenttihakemus 952880, "Multimedia-objektien välitys digitaalisessa tiedonsiirtojärjestelmässä"). Tietty kyseisen tiedostokuvauksen parametri ilmaisee, onko startup-tiedosto HTML- tai MHEG-tyyppi-nen. Tämän perusteella vastaanotin käynnistää muistivälineisiinsä tallennetun HTML-ajurin tai MHEG-moottorin, joka aloittaa multimediaohjelman esittämisen.

15

Keksinnössä esitetään ensimmäistä kertaa, miten DAB-järjestelmässä digitaalisen radiokanavan vastaanottimelle voidaan välittää tieto tietyn palvelun multimedialuon-teesta, sen synkronointiin käytettävistä ohjeista ja sen osatiedostojen siirtoon käytetystä protokollasta. Koska keksinnössä käytetään sinänsä DAB-järjestelmän stan-20 dardeihin kuuluvia, mutta määrittelemättömiksi jätettyjä tietorakenteita, sen mukai-:: · sen menetelmän toteutus ei ole ristiriidassa DAB-järjestelmän standardien kanssa.

:' ’ : Keksinnön mukaisten parametrien muodostus- ja tulkintamekanismit ovat helposti . ·. lisättävissä sinänsä tunnettuihin ja muita parametreja käsitteleviin DAB-järjestelmiin : . ·. ja sen yksinkertainen toteutus muutamalla bitillä ei aiheuta lähetin- ja vastaanotin- « I · !' V 25 laitteistoille kohtuutonta laskentakuormaa.

t : : ··· · • ·· • · · • · · • · • · 1 ♦ « 1 • 1« · « · • · · • · · • · • ·

Claims (16)

98423

1. Menetelmä multimediatyyppisen ohjelman välittämiseksi digitaalisessa yleis-radiolähetyksessä, jossa ohjelmat välitetään palveluina (2, 3, 4), joista palveluista kukin käsittää yhden tai useampia palvelukomponentteja (5, 6, 7, 8, 9, 10), joista 5 yksi ja vain yksi on ensisijainen palvelukomponentti (5, 8, 10), ja joka digitaalinen yleisradiolähetys käsittää informaatiokanavan (12) mainittuihin palvelukomponent-teihin liittyvän tiedon välittämistä varten, jossa informaatiokanavassa kutakin yhtä palvelukomponenttia kuvaava osuus (33,34) käsittää palvelukomponenttia kuvaavia parametreja (35, 36, 37, 38, 39, 40, 41, 42), tunnettu siitä, että menetelmässä muo-10 dostetaan multimediaohjelmaa välittävän palvelun ensisijaista palvelukomponenttia vastaten tyyppiparametri (36a, 40), joka ilmaisee - tiedon (45) siitä, että kyseessä on multimediaohjelmaa välittävän palvelun palvelu-komponentti, ja 15 - tiedon (46) siitä, missä mainitun digitaalisen yleisradiolähetyksen osassa välitetään mainitun multimediaohjelman osien välistä synkronointia kuvaavat ohjeet, ja mainittu tyyppiparametri liitetään osaksi mainitun informaatiokanavan sitä 20 osuutta (34), joka kuvaa mainittua palvelukomponenttia, joka on multimediaohjel-• · maa välittävän palvelun ensisijainen palvelukomponentti.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu mul- ; V timediaohjelmaa välittävän palvelun ensisijainen palvelukomponentti on audiomuo- ! Ύ 25 toinen palvelukomponentti, jolloin sen sisältämää tietoa siirretään mainitussa digi- ·; j.: taalisessa yleisradiojärjestelmässä audiokehyksinä, joista kukin kehys käsittää au- • · · diodataosuuden ja ohjelman sivutieto-osuuden.

• · : 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu : .5 : 30 tyyppiparametri (36a) ilmaisee lisäksi tiedon (43) siitä, välitetäänkö mainitun au- diomuotoisen palvelukomponentin audiokehysten ohjelman sivutieto-osuuksissa tie- • · dostomuotoista tietoa.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu 35 tyyppiparametri (36a) ilmaisee lisäksi tiedon (44) siitä, välitetäänkö mainitun au-diomuotoisen palvelukomponentin audiokehysten audiodataosuudessa tietoa, joka on tallennettavissa vastaanottavassa laitteessa tiedostoksi, ja jos välitetään, missä 98423 mainitun digitaalisen yleisradiolähetyksen osassa välitetään osoitusmekanismi tiedostoksi tallennettavan tiedon osoittamiseksi.

5. Patenttivaatimuksen 2, 3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 5 mainittu tyyppiparametri (36a) ilmaisee lisäksi tiedon (45) siitä, välitetäänkö mainitun audiomuotoisen palvelukomponentin audiokehysten audiodataosuudessa tietoa, joka on esitettävissä vastaanottavan laitteen käyttäjälle ilman tallennusta.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 10 mainittu multimediaohjelmaa välittävä palvelu käsittää lisäksi toissijaisen palvelu- komponentin, joka on audiomuotoinen palvelukomponentti, jolloin sen sisältämää tietoa siirretään mainitussa digitaalisessa yleisradiojärjestelmässä audiokehyksinä, joista kukin kehys käsittää audiodataosuuden ja ohjelman sivutieto-osuuden.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siinä muodos tetaan mainittua multimediaohjelmaa välittävän palvelun toissijaista audiomuotoista palvelukomponenttia vastaten tyyppiparametri (36b), joka ilmaisee tiedon (43) siitä, välitetäänkö mainitun audiomuotoisen toissijaisen palvelukomponentin audiokehysten ohjelman sivutieto-osuuksissa tiedostomuotoista tietoa. 20 .:.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu toissijaista palvelukomponenttia vastaava tyyppiparametri (36b) ilmaisee lisäksi tie- i don (44) siitä, välitetäänkö mainitun toissijaisen palvelukomponentin audiokehysten . V audiodataosuudessa tietoa, joka on tallennettavissa vastaanottavassa laitteessa tie- ; · ·. · 25 dostoksi, ja jos välitetään, missä mainitun digitaalisen yleisradiolähetyksen osassa ·♦1 : välitetään osoitusmekanismi tiedostoksi tallennettavan tiedon osoittamiseksi. • ·· ♦ · 1 • « · •

9. Jonkin patenttivaatimuksen 6-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu toissijaista palvelukomponenttia vastaava tyyppiparametri (36b) ilmaisee 30 lisäksi tiedon (47) siitä, välitetäänkö mainitun toissijaisen palvelukomponentin m‘mm. audiokehysten audiodataosuudessa etualan ääntä, taustaääntä, tallennettavien audio- • · . tiedostojen virtaa tai muuta audiotietoa.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu mul-35 timediaohjelmaa välittävän palvelun ensisijainen palvelukomponentti on datamuo- toinen palvelukomponentti, jolloin sen sisältämää tietoa siirretään mainitussa digitaalisessa yleisradiojärjestelmässä datakehyksinä. 98423

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu ensisijaista palvelukomponenttia vastaava tyyppiparametri ilmaisee lisäksi tiedon siitä, välitetäänkö mainitun datamuotoisen palvelukomponentin datakehyksissä tiedostomuotoista tietoa. 5

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu tyyppiparametri ilmaisee lisäksi tiedon siitä, mitä tiedostonsiirtoprotokollaa käytetään tiedostomuotoisen tiedon välittämiseksi.

13. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu multimediaohjelmaa välittävä palvelu käsittää lisäksi toissijaisen palvelu-komponentin, joka on datamuotoinen palvelukomponentti, jolloin sen sisältämää tietoa siirretään mainitussa digitaalisessa yleisradiojärjestelmässä datakehyksinä.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siinä muo dostetaan mainittua multimediaohjelmaa välittävän palvelun toissijaista datamuo-toista palvelukomponenttia vastaten tyyppiparametri, joka ilmaisee tiedon siitä, välitetäänkö mainitun datamuotoisen palvelukomponentin datakehyksissä tiedostomuotoista tietoa, ja jos välitetään, mitä tiedostonsiirtoprotokollaa käytetään tiedostomuo-20 toisen tiedon välittämiseksi. 1 .

15. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu digitaalinen yleisradiojärjestelmä on DAB-jäijestelmäja mainittu tyyppipa-. '.' rametri sisältyy mainitun DAB-järjestelmän nopeassa informaatiokanavassa FIG 0/2 ;':,: 25 -tyyppisten informaatioryhmien (17) palvelukomponenttikohtaisiin osuuksiin (32, 33, 34). • · · • · m m

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu : tyyppiparametri on sen kuvaaman palvelukomponentin kuljetusmekanismista riippu- 30 en ASCTy-parametri, DSCTy-parametri, SCTy-parametri tai SSCTy-parametri. • · 19 98423