FI98166C

FI98166C - Modulaarinen jakki varustettuna yhdistetyllä ohikytkentälaitteella

Info

Publication number: FI98166C
Application number: FI905111A
Authority: FI
Inventors: Lodewijk Jacobus Christ Stolte
Original assignee: Amp Inc
Priority date: 1989-10-30
Filing date: 1990-10-17
Publication date: 1997-04-25
Also published as: US5037320A; GB8924360D0; ATE116486T1; EP0426010B1; DE69015574D1; DE69015574T2; NO904681L; FI98166B; FI905111A0; KR0183386B1; KR910008891A; EP0426010A1; JP2893214B2; NO904681D0; JPH03155074A; DK0426010T3; ES2065458T3

Description

98166

Modulaarinen jakki varustettuna yhdistetyllä ohikytkentä-laitteella

Keksintö koskee sähköliitintä, joka on tarkoitettu 5 käytettäväksi tietoliikenneteollisuudessa. Tarkemmin ottaen keksintö kohdistuu sähköliittimen vastakappaleeseen, joka on tyyppiä joka sisältää eristävän rungon jossa on pistokkeen vastaanottoaukko, useita sähköjohtimia rinnakkain ja toisistaan erillään, kunkin johteista käsittäessä 10 jousikontaktin, joka ulkonee vinottain aukkoon ja kohti vastakkaista sisempää sivuseinää, pistokkeen vastaanotto-aukon ollessa mitoitettu vastaanottamaan liitinpistoke, jossa on erillään olevat kontaktiosat, jotka kytkeytyvät johtimien jousikontakteihin, liittimen vastakappaleen ol-15 lessa.

Modulaariset jakit tunnetaan hyvin teollisuudessa. Erityisesti tämän tyyppisiä liittimiä käytetään puhelin-teollisuudessa standardisoinnin saavuttamiseksi useiden eri laitetyyppien kesken, joita käytetään teollisuudessa 20 ja joita käytetään liittyen liikennöintilaitteisiin. Monet näistä liitinten vastakappaleista tai jakeista on suojattu patenteilla, sellaisilla kuin US-patentit 3 954 320, 3 998 514, 4 210 376, 4 496 991 jne.

Tavanomaiset tämän tyyppiset jakit käsittävät 25 yleensä yhtä kappaletta olevan muovisen rungon, jossa on pituusakselin suuntainen onkalo, joka on sovitettu vastaanottamaan modulaarinen pistoliitin. Runkoon liittyy useita jakin koskettimia, joiden toinen pää on sovitettu kiinnittymään pistoliittimen kontaktinapojen suoriin reu-30 noihin kun viimeksi mainittu työnnetään jakin vastakappaleeseen, ja vastakkainen pää on sovitettu työnnettäväksi painokytkentälevyyn. Kukin jakin kontakteista pysyy paikallaan hahlojen tai urien avulla, jotka on muodostettu jakin runkoon.

2 98166 Määrätyissä tapauksissa on toivottavaa varustaa sellaiset modulaarisiset jakit ja muut sellaiset tietoliikennelaitteet ohikytkentämekanismilla. Ohikytkentämekanis-mi toimii yhdessä jakin kontaktien kanssa kun modulaarista 5 pistoketta ei ole työnnetty siihen, taaten että ainakin kaksi kontaktia pidetään sähköisessä kosketuksessa toistensa suhteen. Esimerkki tyypillisestä ohikytkentäosasta on kuvattu US-patentissa 32 760. Tämän tyyppiseen ohikyt-kentäosaan liittyvä ongelma on kuitenkin osien määrä, joka 10 tarvitaan toimintaa varten, ja näin ollen siihen liittyvä kustannus.

Useiden osien poistamiseksi liittimestä osoittautuisi hyödylliseksi tuottaa modulaarinen jakki, jossa on rungon kanssa yhtenäinen ohikytkentälaite, mikä siten eli-15 minoisi ylimääräisten osien tarpeen. Tämä vähentäisi suuresti liittimen mutkikkuutta ja kustannuksia.

Keksinnön mukaiselle sähköliittimen vastakappaleelle on tunnusomaista että, kontaktijousien vapaat päät sijaitsevat ensimmäisissä ja toisissa syvennyksissä, jotka 20 sijaitsevat pistokkeen vastaanottoaukon vieressä, toisten syvennysten rakenteen ollessa sellainen joka sallii jousi-kontaktien vastaavien vapaiden päiden sijoittamisen sähköiseen kosketukseen toistensa suhteen, kun jousikontaktit on sijoitettu ensimmäiseen asentoon; 25 kun jousikontakteja liikutetaan ensimmäisestä asen nosta toiseen asentoon, toisten syvennysten rakenne aiheuttaa jousikontaktien vastaavien vapaiden päiden irtoamisen toisistaan.

Keksintö kohdistuu sähköliittimen vastakappalee-30 seen, jossa on halpa ohikytkentälaite sen takaamiseksi, että sähkön kulkureitti on olemassa useiden kontaktien yli jopa kun vastaliitintä ei ole työnnetty vastakappaleeseen. Erityisesti sen tyyppinen sähköliittimen vastakappale, joka sisältää eristävän rungon jossa on pistokkeen vas-35 taanottava aukko, kuvataan. Vastakappaleessa on useita 3 98166 sähköjohtimia ja johtimet on sijoitettu rinnakkaisesti ja määrävälein. Kussakin johtimista on kontaktijousi, joka ulkonee vinottaisesti aukkoon ja kohti vastakkaista sisempää sivuseinää. Pistokkeen vastaanottoaukko on mitoitettu 5 vastaanottamaan liitinpistoke, jossa on määrävälein sijoitetut kontaktiosat, jotka kytkeytyvät johtimien jousikon-taktiosiin.

Liittimen vastakappaleelle on ominaista, että kon-taktijousien vapaat päät sijaitsevat ensimmäisessä ja toi-10 sessa syvennyksessä. Ensimmäinen ja toinen syvennys on sijoitettu pistokkeen vastaanottoaukon viereen. Toiset syvennykset on muotoiltu siten, että jousikontaktien vastaavat vapaat päät voidaan sijoittaa sähköiseen kosketukseen toistensa kanssa kun jousikontaktit on sijoitettu 15 ensimmäiseen asentoon. Kun jousikontakteja liikutetaan ensimmäisestä asennosta toiseen asentoon, toisten syvennysten rakenne aiheuttaa, että jousikontaktien vastaavat vapaat päät irtoavat toisistaan.

Keksinnön mukaisen vastakappaleen edulliset suori-20 tusmuodut ilmenevät oheisista epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 2-8.

Kuvio 1 on perspektiivikuva keksinnön mukaisesta liittimen vastakappaleesta, joka on asennettu piirilevylle, ja siinä esitetään osa paneelista ja liitinpistokkees-25 ta siitä irroitettuna.

Kuvio 2 on tasokuva piirilevyn alapuolelta, jossa esitetään siinä olevat johtimet ja reikien muodostelma, joka vastaanottaa vastakappaleen johtimet.

Kuvio 3 on poikkileikkauskuva, joka on otettu pit-30 kin linjaa 3-3 kuviossa 1, mutta jättäen piirilevyn pois.

Kuvio 4 on kuva liitinpistokkeesta, jossa esitetään sen pitovarsi.

Kuvio 5 on kuva liittimen vaihtoehtoisen toteutuksen asennusosasta, joka asennusosa on muotoiltu vastaanot-35 tamaan vedetyt johdot.

4 98166

Kuvio 6 on osittainen perspektiivikuva liittimen syvennyksistä, joihin ei ole sijoitettu mitään johtimia.

Kuvio 7 on kaaviokuva, joka havainnollistaa vedettyjen lankajohdinten liikettä liittimen syvennyksissä.

5 Tarkasteltaessa kuvioita 1 ja 2, sähköliittimen vastakappale tai jakki 2, keksinnön mukaisesti, toimii kytkien kaapelin 4 johtimet piirilevyn 10 alapuolella 8 oleviin johtimiin. Johtimet 6 ulottuvat piirilevyn reikiin 7, jotka vastaanottavat johtimien loppuosat vastakappalee-10 seen 2 siten, että liittimen johtimet voidaan juottaa piirilevyn johtimiin 6. Kaapelin 4 päässä on vakiopistoke 12 ja kaapelin johtimet ovat sähköisessä kosketuksessa kon-taktiosien 14 kanssa, jotka ulottuvat pistokkeen yläpinnalle 16. Kun pistoke työnnetään vastakappaleeseen, pal-15 jaana olevat kontaktit 14 kiinnittyvät kontaktijouseen vastakappaleessa 2, kuten alla tullaan kuvaamaan.

Kuten on parhaiten esitetty kuvioissa 1 ja 3, vastakappale 2 sisältää yhtä kappaletta olevan valetun rungon 18, joka on valmistettu sopivasta muovimateriaalista, sel-20 laisesta kuin täytetty nylon, jossa on pistokkeen vastaan-ottopää 20, takapää 22, ja jossa on pistokkeen vastaan-ottoaukko 24, joka ulottuu pistokkeen vastaanottopäähän 20. Aukossa 24 on ylempi ja alempi sisäinen sivuseinä 26, 28 ja niitä vastapäätä olevat päätyseinät 30. Rungossa on 25 ylempi ja alempi ulkoinen sivuseinä 32, 34, jotka ovat lähellä sisäisiä sivuseiniä 26, 28 vastaavasti ja ne ovat vastapäätä ulkoisia päätyseiniä 36. Asennusjalat 38 ulkonevat alemmasta ulkoisesta sivuseinästä 34, ja ne on mitoitettu menemään toisistaan etäällä oleviin reikiin 40 30 (kuvio 2) piirilevyssä 10, ja loittonevat kohoumat 42 ovat sivuseinässä 34 tämän sivuseinän nostamiseksi piirilevyn ylemmän pinnan yläpuolelle, kun runko on asennettu siihen.

Useita rinnakkaisia meistettyjä ja muotoiltuja johtimia 44, kuviot 1 ja 2, sijaitsee rungon sisä- ja ulko- 35 puolella. Vedettyjen lankajohtimien, kuten on kuvattu ku- 5 98166 viossa 7, käyttöä voidaan suosia määrätyissä olosuhteissa. Kuten kuviossa 3 on parhaiten esitetty, kussakin johtimes-sa on kontaktijousiosa 46, jossa on vapaa pää 66, vastakkaiseen suuntaan taivutettu osa 48, välijohdinosa 50 joka 5 ulkonee taaksepäin vastakkaiseen suuntaan taivutetun osan 52 kohdalta, ja alaspäin ulkonevat johdinosat 54, 54'.

Osien 54, 54' alemmat päät 56, 56' on tarkoitettu työnnettäviksi piirilevyn reikiin 7, ja niillä on sellainen siirtymä toistensa suhteen, että ne voidaan vastaanottaa piilo rilevyn reikiin, jotka on järjestetty kolmiomaiseen muotoon.

Johtimien osat 50 on sijoitettu yhdensuuntaisiin rinnakkaisiin kanaviin 58 (kuvio 1) ylempään ulkoiseen sivuseinään 32. Nämä kanavat ulkonevat rungon taaimmaises-15 ta päästä toisistaan etäällä oleviin aukkoihin 60 (kuvio 3), jotka ovat lähellä mutta erillään pistokkeen vastaan-ottopäästä 20. Nämä aukot ovat täysin suljettuja ja johtimien taivutetut osat 48 ulkonevat näiden aukkojen läpi ja ympäri rungon mukautuvien pintojen, kuten kuviossa 3 on 20 esitetty. Sisemmässä sivuseinässä 26 on erillään olevat syvennykset 62, jotka on mitoitettu vastaanottamaan johtimien kontaktijousiosat 46, kun pistoke työnnetään. Pistoketta työnnettäessä jouset 46 taipuvat ylöspäin, kuten nuolella D on esitetty kuviossa 3, ja kytkeytyvät jousta-25 vasti paljaana oleviin pistokkeen kontaktiosiin. Syvennykset 62 on avarrettu aukon 60 vierestä, kuten kohdassa 64 on esitetty, tämän taivutuksen sallimiseksi.

Useita rinnakkaisia toisistaan erillään olevia esteitä 68 ulkonee alaspäin aukkoon 24 ylemmästä sivusei-30 nästä 26, joka on takapään 22 vieressä, ja nämä esteet muodostavat syvennykset 71, 71' jotka vastaanottavat kon-taktijousien 46 vapaat päät 66. Lisäksi takaseinä 70 ulottuu yli pistokkeen vastaanottoaukon ja alaspäin sulkien osittain sisäänsä pistokkeen vastaanottoaukon takapäässä.

6 98166

Kuten kuviossa 6 on esitetty, syvennykset 71 ulkonevat sisemmästä sivuseinästä 26 kohti sisempää sivuseinää 28 suuntaan, joka on oleellisesti samansuuntainen ulompien päätyseinien 36 kanssa. Syvennykset 71' ulkonevat myös 5 sisemmästä sivuseinästä 26 kohti sisempää sivuseinää 28. Kunkin syvennyksen 71' ensimmäinen osa 102 ulkonee oleellisesti samansuuntaisesti syvennysten 71 kanssa. Ensimmäiset osat on erotettu toisistaan vastaavalla esteellä 68, joka on sijoitettu niiden väliin. Kunkin syvennyksen 71' 10 toinen osa ulkonee kulmittain ensimmäisen osan suhteen. Vierekkäiset syvennykset 71', kuten kuvioissa 6 ja 7 on esitetty, on muotoiltu olemaan oleellisesti toistensa peilikuvia, kunkin syvennyksen toisen osan 104 ollessa sijoitettu kosketuksiin toistensa kanssa siten, että vierekkäi-15 set syvennykset 71' muodostavat jatkuvan V-muotoisen syvennyksen.

Syvennysten 71 ala- tai yläpinnat, kuten kuvioissa 6 ja 7 on esitetty, on sijoitettu lähemmäksi sivuseinää 28 kuin syvennysten 71' alapinnat. Näin ollen, kun kontakti-20 jousien vapaat päät 66 on sijoitettu syvennyksiin 71, 71', vapaat päät asettuvat alempaan asentoon, kuten kuviossa 7 on esitetty. Tässä asennossa kontaktijousien, jotka on sijoitettu syvennyksiin 71, vapaat päät 66 on sijoitettu lähelle alapintoja. Tässä alkuasennossa kontaktijouset 25 eivät sijoitu kosketuksiin alapintojen kanssa, ja sen vuoksi kontaktijousia ei rasiteta. Kuitenkin kontaktijouset, jotka on sijoitettu syvennyksiin 71', on asetettu jännitettyyn tilaan. Tämä johtuu seikasta, että syvennyksen 71' alapinta on sijoitettu lähemmäksi sivuseinää 26 30 kuin syvennysten 71 alapinta. Sen vuoksi sijoitettaessa vastaavia kontaktijousia syvennyksiin ja liikutettaessa niitä niiden jännittämättömään asentoon, vapaat päät kytkeytyvät alapintaan estäen vapaita päitä liikkumasta enempää ja pitäen kontaktijousia jännitetyssä asennossa.

7 98166

Kuten kuviossa 7 on esitetty, vierekkäisissä V-muo-toisissa syvennyksissä 71' sijaitsevien jousikontaktien vapaat päät 66 ovat sähköisessä kosketuksessa toistensa suhteen. Kun jousikontaktien vapaat päät 66 työnnetään 5 syvennykssiin 71', jousikontaktien joustava ominaisuus aiheuttaa vaapaiden päiden 71' liikkumisen kohti syvennysten pohjapintaa. Kun tämä liike tapahtuu, syvennysten 71' toisten osien 104 seinämät aiheuttavat, että vapaat päät 66 liikkuvat kohti toisiaan. Tämä liike jatkuu, kunnes 10 johtimet koskettavat toisiaan ja syvennysten seinämiä estäen vapaita päitä liikkumasta enempää alaspäin. Tässä asennossa jousikontaktit pysyvät jännittyneessä asennossa. On tärkeää huomata, että vaikka vain kaksi syvennystä 71' on esitetty, mikä tahansa määrä syvennyksiä 71' voi olla 15 olemassa.

Kuten on parhaiten esitetty kuviossa 2, ulospäin kaareutuvan rungon takapäähän on sijoitettu kanavat 72 ulomman sivuseinän 32 viereen, ja ylimääräiset johtimen vastaanottokanavat 76 on sijoitettu alemman ulkoisen sivu-20 seinän 34 vieressä olevaan takapäähän. Kanavat 76 vuorot-televat siten, että joka toinen kanava on suhteellisen syvä kun taas jäljelle jäävät kanavat ovat suhteellisen matalia.

Johtimet ulkonevat ylemmästä ulkosivuseinästä 32 25 kanaviin 72 ja alaspäin ohi alemman ulkosivuseinän 38.

Alaspäin ulkonevat johtimien osat on levitetty erilleen kahdella tavoin: keski-keski-erotusta johtimien välillä on kasvatettu ja lisäksi johtimilla 56 on siirtymä johtimien 56' suhteen siten, että päät 56 ja 56' vastaanotetaan rei-30 kiin 7, jotka on järjestetty kolmiomaiseen kuvioon. Syvät kanavat 76 vastaanottavat johtimet 56' ja nämä johtimet ulkonevat yli seinän 70 takapinnan kun taas johtimet 56 ulkonevat ulospäin tästä seinästä suhteellisen mataliin kanaviin 76. Pidäkepiikit (ei esitetty) voivat olla sijoi-35 tetut johtimiin niiden alempien päiden 56, 56' viereen 8 98166 toimimaan yhdessä kanavien 76 sivuseinien kanssa johtimien pitämiseksi kanavissa.

Palattaessa tarkastelemaan kuviota 1, rungon pistokkeen vastaanottavassa päässä on jatkuva kehys 80, joka 5 ympäröi täydellisesti pistokkeen vastaanottoaukkoa 24.

Laippa 82 ulkonee tästä kehyksestä kaikkiin suuntiin siten, että kun vastakappale on asennettu, kuten kuviossa on esitetty, piirilevylle sillä tarkoituksella, että paneeli 94 voidaan sijoittaa lähelle piirilevyn reunaa, paneelissa 10 voi olla aukko 96, joka on mitoitettu siten että kehysosa 80 menee aukkoon. Laippa 82 ulkonee silloin aukon 96 reunojen yli ja antaa miellyttävän ja siistin ulkonäön paneelin ulkopuolelta. Tämä järjestely siten mahdollistaa laitteiden valmistuksen, joissa käytetään vakioita modulaari-15 siä pistorasioita.

Pistokkeessa 12 on pitovarsi 86 (kuvio 4), joka ulkonee taaksepäin sen sivulta 84, ja tässä pitovarressa on olakkeet 88 pistokkeen kiinnittämiseksi pistorasiaan. Pistokkeen vastaanottoaukossa on ylöspäin taivutettu por-20 ras 90 sen sovituspäässä, joka ulottuu erilleen sijoitet-tuhin olakkeisiin 92, jotka toimivat yhdessä pistorasian olakkeiden 88 kanssa.

Toiminnan aikana pistoke 12 työnnetään jakkiin 2. Kun työntö tapahtuu, pistoke 12 toimii yhdessä johtimien 6 25 kanssa jousien 46 taivuttamiseksi kuvion 3 nuolen D suuntaan, kuten aiemmin käsiteltiin. Kun jouset joustavat, niitä liikutetaan alemmasta asennosta, joka on esitetty kuviossa 7, ylempään asentoon. Tämä liike saa jouset 46 asettumaan jännittyneeseen asentoon, mikä takaa että joh-30 timet 6 kytkeytyvät sähköisesti pistokkeen 12 kontakti-osiin 14.

On tärkeätä huomata, että kun jouset 46 siirretään alemmasta asennosta ylempään asentoon, kontaktijousien, jotka sijaitsevat vierekkäisissä syvennyksissä 71' vapaat 35 päät 66 liikkuvat erilleen. Näin ollen vierekkäiset jousi- 9 98166 kontaktit 46 eivät ole sähköisessä kosketuksessa toistensa kanssa, kun pistoke työnnetään jakkiin.

Poistettaessa pistoketta jakista, kontaktijouset palaavat joustavasti kuviossa 7 esitettyyn alempaan asen-5 toon. Tässä asennossa vierekkäisissä syvennyksissä 71' sijaitsevien jousien vapaat päät 66 sijoittuvat jälleen sähköiseen kosketukseen toistensa kanssa, kuten aiemmin käsiteltiin. Näin ollen sähköinen reitti on jatkuvasti olemassa syvennyksiin 71' sijoitettujen johteiden yli.

10 Alan ammattimiehille tulee mieleen rakennemuutoksia ja useita näennäisesti erilaisia muunnelmia ja toteutuksia voidaan tehdä poikkeamatta keksinnön alueesta. Edellä olevassa selityksessä ja oheisissa piirroksissa esitetty asia on esitetty vain esimerkinomaisesti.

Claims

10 98166

1. Sähköliittimen vastakappale (2), joka on tyyppiä joka sisältää eristävän rungon (18) jossa on pistokkeen 5 vastaanottoaukko (24), useita sähköjohtimia (44) rinnakkain ja toisistaan erillään, kunkin johteista (44) sisältäessä jousikontaktin (46), joka ulkonee vinottain aukkoon (24) ja kohti vastakkaista sisempää sivuseinää, pistokkeen vastaanottoaukon (24) ollessa mitoitettu vastaanottamaan 10 liitinpistoke (12), jossa on erillään olevat kontaktiosat, jotka kytkeytyvät johtimien jousikontakteihin (46), liittimen vastakappaleen (2) ollessa tunnettu siitä, että kontaktijousien (46) vapaat päät (66) sijaitsevat 15 ensimmäisissä ja toisissa syvennyksissä (71, 11'), jotka sijaitsevat pistokkeen vastaanottoaukon vieressä, toisten syvennysten (71') rakenteen ollessa sellainen joka sallii jousikontaktien (46) vastaavien vapaiden päiden (66) sijoittamisen sähköiseen kosketukseen toistensa suhteen, kun 20 jousikontaktit (46) on sijoitettu ensimmäiseen asentoon; kun jousikontakteja (46) liikutetaan ensimmäisestä asennosta toiseen asentoon, toisten syvennysten (71') rakenne aiheuttaa jousikontaktien (46) vastaavien vapaiden päiden (66) irtoamisen toisistaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sähköliittimen vastakappale (2), tunnettu siitä, että toisissa vastaanottosyvennyksissä (71') on ensimmäiset osat (102), jotka ovat toisistaan erillään ja oleellisesti samansuuntaisia, ja toiset osat (104) jotka ulkonevat ensimmäisistä 30 osista kulmittaisesti.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen sähköliittimen vastakappale (2), tunnettu siitä, että vierekkäisten toisten syvennysten (71') toiset osat (104) ulkonevat kohti toisiaan siten, että toisten osien (104) 11 98166 vastaavat päät toimivat yhdessä muodostaen aukon syvennysten väliin.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen sähköliittimen vastakappale (2), tunnettu siitä, että vierekkäi- 5 set toiset syvennykset (71') toimivat yhdessä muodostaen yleisesti V-muotoisen syvennyksen, joka toimii yhdessä johtimien vastaavien jousikontaktien parin vapaiden päiden (66) kanssa.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sähköliittimen 10 vastakappale (2), tunnettu siitä, että ensimmäisen ja toisen syvennyksen (71, 71') pysäytyspinnat ulkonevat kohti vastakappaleen alapintaa ja ensimmäisten syvennysten (71) pysäytyspinnat on sijoitettu lähemmäksi alapintaa kuin toisten syvennysten (71') pysäytyspinnat.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen sähköliittimen vastakappale (2), tunnettu siitä, että toisissa syvennyksissä sijaitsevien jousikontaktien (46) vapaat päät (66) kytkeytyvät toisten syvennysten (71') pysäytys-pintoihin, kun jousikontaktit ovat ensimmäisessä asennos-20 sa.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen sähköliittimen vastakappale (2), tunnettu siitä, että vierekkäiset toiset syvennykset (71') toimivat yhdessä toistensa suhteen lähellä pysäytyspintoja muodostaen aukon, joka 25 kulkee niiden välissä, samalla kun vierekkäisissä toisissa syvennyksissä (71') olevien jousikontaktien (46) vapaat päät (66) sijoittuvat ja pysyvät sähköisessä kosketuksessa toistensa suhteen, kun kontaktit ovat ensimmäisessä asennossa .

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sähköliittimen vastakappale (2), tunnettu siitä, että ensimmäiset ja toiset syvennykset (71, 71') kuuluvat kiinteästi eristävään runkoon (18). 12 98166