FI98138C - Menetelmä nesteen tasaiseksi johtamiseksi ja laitteisto menetelmän suorittamiseksi - Google Patents

Description

98138

Menetelmä nesteen tasaiseksi johtamiseksi ja laitteisto menetelmän suorittamiseksi

Keksintö kohdistuu menetelmään nestemäisen aineen 5 tasaiseksi johtamiseksi nestekylpyyn vaippapinnaltaan lävistetyn jakoputken avulla sekä laitteistoon menetelmän suorittamiseksi.

Nestemäinen aine voi olla nestettä tai kaasua. Erityisesti menetelmä mahdollistaa kaiken tyyppisten neste-10 mäisten aineiden tasaisen johtamisen, kuten esimerkiksi elektrolyyttiliuosten elektrokemiallisesti toimivissa nau-halaitteissa, esikäsiteltyjen alumiininauhojen valmistamiseksi, joista valmistetaan alustoja offsetpainolevyille.

Menetelmällä voidaan myös saavuttaa kaasuvirtausten 15 tasaisia ulostulonopeuksia pitkin jakoputkia.

Seuraavassa selityksessä esitetään ennen kaikkea käyttö alumiininauhojen esikäsittelyssä offsetpainolevyjä varten. Offsetpainolevyjen alustamateriaalin käsittelyvaiheissa alumiininauha tasoitetaan ja lopuksi anodisoi-20 daan sähkövirran vaikutuksessa elektrolyyttiliuoksessa.

Keksinnön tehtävä on toteuttaa menetelmä nesteen tasaiseksi johtamiseksi, erityisesti elektrolyyttiliuoksen tai muun nestemäisen aineen, vastaavaan kylpyyn, jonka läpi tasoitettava nauhamateriaali kuljetetaan.

25 Tämä tehtävä ratkaistaan menetelmän mukaisesti si ten, että nestemäisen aineen massavirta jaetaan osavir-toihin sen virratessa jakoputken sisään sekä johdetaan putkiakselin suuntaisesti ja jakoputken kehää pitkin siten, että putkiakseliin nähden poikittain syntyy tasaises-30 ti virtaava tilavuusvirta.

’ Tällöin osavirrat pitkittäin ja yhdensuuntaisesti putkiakseliin nähden jakautuvat yhtä suuriin tilavuuksiin. Nestevirta johdetaan menetelmän mukaisesti otsapuolen luona jakoputkeen, ja massavirta ja nestemäisen aineen osa-35 virrat vastapäätä otsapuolta olevilla tilojen sivuilla 2 98138 jaetaan laipoilla osastoihin sekä käännetään poikittain putkiakseliin nähden.

Menetelmän suoritusmuodossa jokainen käännettävistä osavirroista jaetaan pitkin yhtä sisääntulosektoria ja 5 jakoputken sisäkehää virtauksen mukaan, ennen kuin ne tulevat ulos jakoputken lävistyksistä.

Menetelmän toisessa suoritusmuodossa nestemäisen aineen massavirrassa jakoputken sisällä on jakoputken si-sääntulomatkalla aksiaalisessa ja säteettäisessä suunnassa 10 samat paineolosuhteet. Tällöin nestemäisen aineen vir-tauspaine pysyy vakiona jakoputken pituudella sopivien putkirakenteiden johdosta, jotka aiheuttavat jakoputken pienenevän läpivirtauspoikkipinnan.

Eräs laitteistoista menetelmän suorittamiseksi, 15 vaippapinnaltaan lävistetyllä jakoputkella, tunnetaan siitä, että lävistetty jakoputki ympäröi täyteputken, joka on jaettu virtauskammioihin, ja että jokainen virtauskammio on rajattu kahdella ympyrälevyllä ja on yhteydessä yhteen sisääntulosektoriin ja että jakoputken sisääntulopuolella 20 on tilavuusvirranjakaja putkivarusteena, joka jakaa johdetun massavirran osavirtoihin virtauskanaviin.

Toinen laitteisto menetelmän suorittamiseksi vaippapinnaltaan lävistetyllä jakoputkella tunnetaan siitä, että lävistetty jakoputki ympäröi pyörähdyssymmetrisen 25 paineenjakajan, joka on jakoputkessa tähdenmuotoisesti ripojen avulla keskellä, jolla on sisääntuloaukosta pää-tyotsapintaan päin kasvava halkaisija ja joka on kiinni päätyotsapinnassa.

Keksinnöllä saavutetaan se etu, että elektrolyyt-30 tiliuos virtaa hyvin tasaisesti koko leveydeltä kyseisen käsittelyvaiheen elektrolyyttiliuoskylpyyn, mikä on erityisen tärkeää suurtehokäsittelyvaiheissa, jotka vaativat suuren elektrolyyttiliuosmäärän, jotta elektrokemiallisen tasoituksen tasaisuus alustan koko leveydeltä varmistuu.

t· . . u.t mu liiia 98138 3

Keksintöä selvitetään seuraavassa tarkemmin piirustusten avulla. Nähdään: kuviossa 1 kaaviomaisesti keksinnön mukainen jako-putki elektrolyyttikylpyastiassa, jonka läpi käsiteltävä * 5 alustanauha kulkee, kuviossa 2 perspektiivikuva osittain leikatusta keksinnön mukaisesta jakoputken suoritusmuodosta, kuviossa 3 kuvion 2 leikkaus I - I, kuviossa 4 perspektiivikuva toisesta, osittain 10 leikatusta jakoputken suoritusmuodosta, keksinnön mukaisella porrastetulla paineenjakajalla, kuviossa 5 kuvion 4 leikkaus II - II, kuviossa 6 kuva pyörähdysparaboloidista, jota käytetään paineenjakajana jakoputkessa, ja 15 kuviossa 7 kuva kartiosta, joka on paineenjakajana jakoputkessa.

Kuviossa 1 on esitetty kaaviomaisesti perspektiivikuvassa astia 27 nestemäiselle aineelle, esimerkiksi elektrolyyttiliuokselle. Tämä elektrolyyttiliuos muodos-20 taa, yhdessä ei tässä kuvattujen elektrodien kanssa, elektrolyyttikylvyn 28 säiliössä, jonka sisääntulo- ja ulostuloraoista tiivistetyn säiliön läpi, kulkee nauha 26 alustamateriaalista painolevyjä varten. Tämä alustanauha on yleensä metallinauha, esimerkiksi alumiininauha, jonka 25 pinta tasoitetaan mekaanisen tasoituksen lisäksi elektro-kemiallisesti ja lisäksi anodisoidaan. Säiliössä 27 on lävistetty jakoputki 1 poikittain nauhan 26 kulkusuuntaan. Jakoputkeen 1 johdetaan yhdeltä sivulta elektrolyyttiliu-osta, joka tulee ulos esimerkiksi putkiraoista 10 jakoput-30 ken 1 kehäpinnalla. Jakoputkella 1 toteutetaan elektro-’ lyyttinesteen tasainen ulostulo ja johtaminen pitkin ja koputkea elektrolyyttikylpyyn 28, kuten jäljempänä vielä tarkemmin kuvataan.

Jakoputken 1 toimintatapaa selvitetään johdetun 35 elektrolyyttinesteen tai nesteen avulla, mutta tapauskoh- 4 98138 täiset kokeet ovat osoittaneet, että tällaista jakoputkea voidaan käyttää samalla menestyksellä myös kaasuille, jotka johdetaan yhdeltä sivulta jakoputkeen 1 ja joiden tulee tulla hyvin tasaisesti jakautuneena ulos jakoputken 1 put-5 kiraoista 10.

Kuviossa 2 on perspektiivikuva osittain leikatusta jakoputken 1 suoritusmuodosta, jossa on kehäpinnalla put-kiraot 10, jotka ovat poikittain putkiakseliin 13 nähden jakoputken 1 kehäpinnalla. Putkiraot 10 ovat tasaisesti 10 jakoputken 1 kehäpinnalle ja pituudelle jakautuneena, joka jakoputki 1 ympäröi koteloputken 7, joka on jaettu vir-tauskammioihin 4. Jakoputken 1 sisääntulopuolella on put-kivarusteena tilavuusvirtajakaja 2, joka on esimerkiksi kuusi-tai kahdeksantähtinen putkivaruste säteettäisillä 15 jakouumilla 3. Tilavuusvirtajakaja jakaa johdetun koko- naismassavirran osavirtoihin, jotka virtaavat virtauskam- mioihin 4. Jokainen virtauskammio 4 rajoittuu kahteen ym-pyrälevyyn 11, 11. Tilavuusvirtajakaja 2 jakaa johdetun massavirran poikkipinnan jakouumilla 3 kuuteen tai kahdek-20 saan samansuuruiseen yksittäiseen sisäänvirtauspoikkipin-taan, joista jokainen muodostaa yhden sisääntulosektorin 14 sisääntuloaukon, joka johtaa vastaavaan virtauskammioon 4.

Tilavuusvirtajakaja 2 on aksiaalisessa suunnassa, 25 eli pitkittäin putkiakseliin 13 nähden, jaettu kuuteen tai kahdeksaan vastaavaan virtauskammioon 4, joista kuhunkin tulee virtaus yhdestä sisääntulosektorista 14 ja jotka kukin on jaettu osastoihin ympyrälevyillä 11.

Jakoputken 1 sisäpuolen ja koteloputken 7 välissä 30 on ympyrätila 9, joka jakautuu ympyrälevyillä 11 kuuteen tai kahdeksaan yksittäiseen ympyrätilaan. Jokaisessa vir-tauskammiossa 4 on törmäyslevy 6, joka ulottuu pitkittäin ja yhdensuuntaisesti putkiakseliin 13 nähden sisääntulosektorin 14 yli ja muodostaa sisääntulosektorin 14 kam-35 mioseinien 12, 12 kanssa virtauskammion 4 kaksi keskenään 98138 5 yhdensuuntaista ulostulorakoa 8. Virtauskammiot 4 ovat ulostuloaukkoineen 8, jotka johtavat ympyrätilaan 9, suunnatut jakoputkeen 1 päin ja niissä on poikittain virtaus-suuntaan kussakin kaksi tukipintaa 5, joiden päällä on 5 törmäyslevy 6. Tukipinnat 5, jotka kaventavat osittain sektorinmuotoisen virtauskammion 4 virtauspoikkipintaa, aiheuttavat paikallisen virtauksenjakamisen pitkin vir-tauskammiota ja kiinnittävät samalla törmäyslevyn 6, joka on ulostulorakojen 8 yläpuolella. Nestemäisen aineen ulos-10 tulo, olipa kyseessä elektrolyyttiliuos tai kaasu, vir-tauskanavasta, tapahtuu koteloputken 7 kehän suuntaisesti kummankin sivun puolelle ulostuloraoista 8.

Kuvion 3 leikkausesityksestä pitkin kuvion 2 mukaisen suoritusmuodon viivaa I - I on nähtävissä, että kaksi 15 tukipintaa 5 ovat poikittain virtaussuuntaan nähden ja koteloputken 7 kehäpinnan päällä pystyssä siten, että törmäyslevyn 6 ja virtauskammion 4 kammioseinien 12 väliin tulevat ulostuloraot 8, 8. Ulostuloraot 8 antavat virtauksen kulkea vapaasti tangentiaalisessa suunnassa. Ympyrä-20 tilassa 9 jakoputken 1 ja koteloputken 7 välissä virtaus jakautuu tasaisesti, lukuunottamatta kuollutta aluetta törmäyslevyn 6 takana. Vaikka tätä ei ole kuvattu kuvioissa 2 ja 3, voi törmäyslevy 6 olla lävistetty, mistä johtuen mainittu kuollut alue eliminoituu ja myös tällä alu-25 eella muodostuu virtaus törmäyslevyn 6 kehällä ympyräti-lassa 9.

Ympyrätilasta 9 tulee nestemäinen aine, esimerkiksi elektrolyyttiliuos, jakoputkessa 1 olevien putkirakojen 10 kautta samalla nopeudella ja saman sisäisen paineen alai-30 sena ulos. Aksiaalisuunnassa on ulostuloraot 8 koteloput-kessa 7 sijoitettu eri kohtiin. Jokaisen virtauskammion 4 alussa ja lopussa olevat ympyrälevyt 11 keskittävät tila-vuusvirtajakajan 2 jakoputken 1 kanssa. Koko sisääntulo-putki järjestelmän materiaali koostuen jakoputkesta 1, ti-35 lavuusvirtajakajasta 2, virtauskammioista 4, koteloput- 6 98138 kesta 7 ja muista osista, valmistetaan tarkoituksenmukaisesti haponkestävästä muovista, kuten esimerkiksi poly-propyleenistä tai polyvinyylikloridista.

Nestemäisen aineen tai nesteen virta johdetaan ot-5 sapuolelta jakoputkeen 1, ja osavirrat yksittäisissä vir-tauskammioissa 4 käännetään poikittaisiksi putkiakseliin 13 nähden. Jokainen käännetyistä osavirroista jaetaan tasaisesti jakoputken 1 sisäkehälle, ennen kuin se tulee ulos jakoputken 1 putkiraoista 10.

10 Kuviossa 4 on esitetty perspektiivikuva eräästä toisesta, osittain leikatusta jakoputken 1 suoritusmuodosta. Putkiraoilla 10 lävistetty jakoputki 1 ympäröi pyöräh-dyssymmetrisen paineenjakajan 15, joka on keskitetty jakoputkessa 1 tähdenmuotoisesti rivoilla 17. Paineenjaka-15 jalla 15 on nestemäisen aineen jakoputken 1 sisääntulo-otsapinnalta 23 päätyotsapintaan 24 päin kasvava halkaisija ja se kiinnittyy välittömästi päätyotsapintaan 24. Jakoputken 1 sisällä olevan paineenjakajan 15 kasvavasta halkaisijasta johtuen nestepaine tasoittuu putken sisällä. 20 Paineenjakaja 15 koostuu useammasta paineenjakoportaasta 18, 19, 20, esimerkiksi lieriönmuotoisista, jotka on liitetty toisiinsa lyhyillä kartiomaisilla sidoksilla 16. Jakoputken 1 sisääntuloaukkoa 23 lähinnä oleva lieriö 18 päättyy pyörähdysparaboloidiin 25. Paineenjakaja 15 ai-25 kaansaa tasaisen paineenjakautumisen aksiaalisessa ja sä-teettäisessä virtaussuunnassa. Yksittäiset paineenjako-portaat voivat olla myös eri muotoiset, esimerkiksi paineen j akoporras 20 voi olla lyhyt kartio-osa, kun toiset paineenjakoportaat 18 ja 19 ovat lieriöitä. Myös sellainen 30 suoritusmuoto on mahdollinen, jossa kaikki paineenjakoportaat ovat lyhyitä kartio-osia ja sen lisäksi ne on liitetty toisiinsa lyhyillä kartiomaisilla sidoksilla 16. Olennaista tällöin on vain, että paineenjakaja 15 on tehty sellaiseksi, että paineenjakautuminen läpivirtaavassa nes-35 temäisessä aineessa tai sisäänvirtaavassa nesteessä, raos- 98138 7 sa jakoputken 1 sisäpuolen ja paineenjakoportaiden tai koko paineenjakajan 15 vaippapintojen välissä, on isobaa-rinen. Kuten kuvion 5 leikkausesityksestä käy ilmi, tulee nestemäinen aine tai neste säteettäisesti jakoputken 1 ' 5 putkiraoista 10 tasaisella sisäisellä paineella ja tasai sella nopeudella ulos.

Suoritusesimerkki:

Nesteen johtamiseksi sivulta jakoputkeen 1, esimerkiksi 225 m3/h, voi tällä olla seuraavat mitat, jotka ovat 10 riittävät pyörteettömän ja tasaisen jakautumisen aikaansaamiseksi lävistetyn jakoputken 1 putkiakselin kautta: sisähalkaisija 200 mm pituus 1 690 mm 15 seinämänpaksuus 12 mm putkirakojen 10 pituus 74 mm putkirakojen leveys 3 mm putkirakojen jako 16 mm 20 Putkiraot 10 ovat riveissä poikittain putkiakseliin nähden jakoputken 1 kehäpinnalla.

4-portaisen paineenjakajan 15 mitat:

Koko paineenjakajan 15 pituus on 1 450 mm. Paineenjakaja 15 on kiinni jakoputken 15 takapää- 25 dyssä.

Yksittäisten paineenjakoportaiden mitat päätyotsa-pinnasta 24 sisääntuloaukkoon 23 päin: halkaisija pituus 30 1. paineenjakoporras 160 mm 150 mm 2. paineenjakoporras 110 mm 600 mm 3. paineenjakoporras 90 mm 400 mm 4. paineenjakoporras 63 mm 300 mm 8 98138

Siirtymäkohdat toisesta paineenjakoportaasta toiseen ovat lyhyen kartio-osan muotoiset.

Kuviossa 6 on esitetty kaaviomaisesti eräs toinen paineenjakajan 21 suoritusmuoto, jolloin kyseessä on tämän 5 paineenjakajan 21 tapauksessa yksiosainen pyörähdyspara-boloidi. Tietylle paikalliselle pyörähdysparaboloidin pituusleikkaukselle k kohdassa i kuuluu sisähalkaisija d* yhtälön dt2 = d02 + iD2/n 10 mukaisesti pituusleikkausten k määrällä n = L/k, i * 0, 1, 2, 3,...n, paineenjakajan 21 annetulla kokonaispituudella L, suurimmalla jakoputken 1 sisähalkaisijalla D tai suurimmalla paineenjakajan 21 ulkohalkaisijalla ja pituus-leikkauksen k annetulla pituudella 10 mm. Edellä olevassa 15 yhtälössä d0 on paineenjakajan 21 pienin halkaisija kun i = 0, eli sillä on arvo 0 mm, kun peräkkäisten pituus-leikkausten k laskenta i aloitetaan paineenjakajan 21 kärjestä ja laskentaa jatketaan paineenjakajan 21 suurimman ulkohalkaisijan D suuntaan, jolloin i:llä on jatkuva nu-20 merointi 0, 1, 2...n.

Yllä oleva yhtälö paikalliselle sisähalkaisijalle dt seuraa yhtälöstä di2 - d,.!2 = D2/n, jolloin tässä yhtälössä pieneneväksi i:ksi asetetaan kul-25 loinkin uudestaan vastaava arvo. Tällöin saadaan: dt2 = D2/n + dul2 di-i2 = D2/n + di-22 30 di-u-i) = D /n + di.((1.1)tl] d^ = D2/n + D2/n + . .. D2/n + d02 i-,-1 i kertaa 35 dt2 = d02 + iD2/n.

PS 138 9 Näin saaduilla pyörähdysparaboloidin paikallisilla halkaisijoilla dA voidaan riittävän suurella segmenttilu-kumäärällä n suunnitella ja valmistaa ahdinosan pääty.

Seuraavassa annetaan lävistetyn jakoputken 1 ja 5 paineenjakajan 21 mitat: suurin sisähalkaisija D 143 mm paineenjakajan pituus L 1 400 mm seinämänpaksuus 12 mm 10 putkiraon pituus 74 mm putkiraon leveys 3 mm putkirakojen jako 16 mm.

Kyseinen pyörähdysparaboloidisen paineenjakajan 21 15 keskimääräinen pituusleikkauksen k sisähalkaisija saadaan yhtälön dj^2 - di.!2 = D2/n mukaisesti.

Tämä yhtälö antaa, kun n = 140 (n = pituus/k = 1400 mm/10 mm = 140) vastaavan sisähalkaisijän dt = 20 v146,0643 + d^2 , kun halkaisijamitta annetaan milli metreinä .

Eräs toinen paineenjakajan 22 suoritusmuoto on esitetty kaaviomaisesti kuviossa 7. Tällöin kyseessä on pyö-rähdyssymmetrinen kartio paineenjakopituudella L ja jako-25 putken 1 suurimmalla sisähalkaisijalla D tai paineenjakajan 22 suurimmalla ulkohalkaisijalla. Paineenjakaja 22 on liitetty kuten kuvion 6 paineenjakaja 21 suoraan päätyot-sapinnan 24 sisäpuolelle (vrt. kuvio 4). Painejakautuma jakoputken 1 sisällä käytettäessä puhtaasti kartionmuo-30 toista paineenjakajaa 22 poikkeaa hieman tasaisesta paineen jakautumasta käytettäessä tarkasti pyörähdysparabo-loidista paineenjakajaa 21, vaikkakin tämä paineenjakautuman vähäinen epätasaisuus on käytännön toleranssirajoissa. Puhtaasti kartiomaisen paineenjakajan 22 hyöty pyöräh-35 dysparabolodiseen paineenjakajaan 21 nähden on sen yksinkertaisemmassa valmistamisessa.

Claims (19)

98138 10

1. Menetelmä nestemäisen aineen tasaiseksi johtamiseksi nestekylpyyn vaippapinnaltaan lävistetyn jakoput- 5 ken avulla, tunnettu siitä, että nestemäisen ai neen massavirta sen tullessa jakoputkeen jaetaan osavir-toihin ja johdetaan pitkittäin putkiakseliin nähden sekä jakoputken vaippapinnan kautta siten, että poikittain putkiakseliin nähden syntyy tasaisesti virtaava tilavuusvir- 10 ta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että osavirrat pitkittäin sekä yhdensuuntaisesti putkiakseliin nähden jakautuvat samansuuruisiin tilavuuksiin.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että nestevirta johdetaan yhden otsapin-nan luona jakoputkeen ja että massavirta tai nestemäisen aineen osavirrat jaetaan osastoihin vastapäätä otsapintaa olevilla tilavuuksien puolilla ja käännetään poikittain 20 putkiakseliin nähden.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että jokainen käännetty osavirta jaetaan pitkin sisääntulosektoria ja jakoputken sisäkehän kautta virtauksen mukaan, ennen kuin se tulee ulos jakoputken 25 lävistyksistä.

5. Menetelmä nestemäisen aineen tasaiseksi johtamiseksi nestekylpyyn vaippapinnaltaan lävistetyn jakoputken avulla, tunnettu siitä, että nestemäisen aineen massavirrassa jakoputken sisällä on jakoputken si- 30 sääntulopituudella aksiaalisessa ja säteettäisessä vir- taussuunnassa samat paineolosuhteet.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nestemäisen aineen virtauspaine jakoputken pituudella pidetään vakiona sopivien pienene- 11 98138 väliä läpivirtauspoikkipinnalla varustettujen putkiraken-teiden avulla.

7. Laitteisto yhden tai useamman patenttivaatimuksista 1-4 mukaisen menetelmän suorittamiseksi, vaippa- 5 pinnaltaan lävistetyllä jakoputkella, tunnettu siitä, että lävistetty jakoputki (1) ympäröi koteloputken (7), joka on jaettu virtauskammioihin (4), että jokainen virtauskammio (4) rajoittuu kahteen ympyrälevyyn (11) ja on yhteydessä yhteen sisääntulosektoriin (14) ja että ja-10 koputken (1) sisääntulopuolella on tilavuusvirtajakaja (2) putkirakenteena, joka jakaa johdetun massavirran osavir-toihin virtauskammioihin.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että tilavuusvirtajakaja (2) on 15 kuusi- tai kahdeksantähtinen putkirakenneosa säteettäisil-lä jakouumilla (3), jotka lähtevät yhteisestä keskipisteestä, ja että putkirakenneosa jakaa johdetun massavirran poikkipinnan jakouumilla (3) kuudesta kahdeksaan yhtä suureen sisäänvirtauspoikkipintaan.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että jokainen sisäänvirtauspoik-kipinta muodostaa yhden sisääntulosektorin (14) sisääntu-loaukon, joka johtaa vastaavaan virtauskammioon (4), ja että virtauskammiot (4) ovat yhtä pitkät, jolloin jokai-25 sessa virtauskammiossa (4) on törmäyslevy (6), joka ulottuu pitkittäin ja yhdensuuntaisesti putkiakseliin (13) nähden sisääntulosektorin (14) alueella ja muodostaa sisääntulosektorin (14) kammioseinien (12) kanssa kaksi toisilleen yhdensuuntaista virtauskammion (4) ulostulorakoa 30 (8), jotka johtavat ympyrätilaan (9) jako- (1) ja kotelo- putken (7) välissä.

10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että jokaisessa sisääntulosekto- 12 98138 rissa (14) on poikittain virtaussuuntaan nähden kaksi tu-kipintaa (5), jotka ovat koteloputken (7) kehäpinnalla pystyssä ja joiden päällä on tuettuna törmäyslevy (6).

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laitteisto, 5 tunnettu siitä, että törmäyslevy (6) on lävistetty.

12. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ympyrälevyt (11) keskittävät tilavuusvirtajakajan (2) jakoputkeen (1).

13. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että putkiraot (10), jotka ovat poikittain putkiakseliin (13) nähden jakoputken (1) vaippapinnalla, muodostavat jakoputken lävistykset.

14. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laitteisto, 15 tunnettu siitä, että virtauskammiot (4) putkiak-selissa (13) on sijoitettu tähdenmuotoisesti.

15. Laitteisto patenttivaatimusten 5 ja 6 mukaisen menetelmän suorittamiseksi, vaippapinnaltaan lävistetyllä jakoputkella, tunnettu siitä, että lävistetty 20 jakoputki (1) ympäröi pyörähdyssymmetrisen paineenjakajan (15; 21; 22), joka on keskitetty jakoputkeen (1) tähdenmuotoisesti rivoilla (17), jolla on sisääntuloaukosta (23) päätyotsapintaan (24) päin kasvava halkaisija ja joka kiinnittyy päätyotsapintaan (24).

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että paineenjakaja (15) koostuu useammasta paineenjakoportaasta (18, 19, 20), että paineen j akoportaat (18, 19, 20) ovat lieriöitä ja ne on liitetty toisiinsa lyhyillä kartiomaisilla liitoksilla (16) 30 ja että sisääntuloaukkoa (23) lähinnä oleva lieriö (18) päättyy pyörähdysparaboloidiin (25).

17. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että paineenjakaja (15; 21; 22) on muodostettu siten, että paineenjakautuma sisäänvirtaa- 35 vassa nestemäisessä aineessa raossa jakoputken (1) sisä- :! m h ttllii Im ί rt* 98138 13 puolen ja paineenjakajan vaippapinnan välissä on isobaari-nen.

18. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että paineenjakaja (21) koostuu 5 yksiosaisesta pyörähdysparaboloidista, jonka tietylle pituusleikkaukselle k kuuluva sisähalkaisija di määräytyy yhtälön d£2 = d02 + iD2/n mukaan, pituusleikkausten k lukumäärällä n = L/k, annetulla kokonaispituudella L, suurimmalla sisähalkaisijalla D, pituusleikkauksen k annetulla 10 pituudella 10 mm ja i = 0,1,2,...n.

19. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että pyörähdyssymmetrinen paineenjakaja (22) on kartio. 14 98138