FI98113C - Valaistuslaite - Google Patents

Description

! 098113 00 Valaistuslaite - Belysningsanordning Tämä keksintö tarkoittaa valaistuslaitetta, jossa valonlähteenä käytetään argonlamppua ja nimenomaan sellaisessa 05 valaistuslaitteessa, jossa argonlamppu sytytetään kytkemällä siihen sen nimellis jännitettä korkeampi jännite.

Viime aikoina pseudomyopiaa potevien koululaisten ja rasittuneista silmistä kärsivien työntekijöiden määrä on 10 jatkuvasti lisääntynyt. Tämä saattaa johtua pitkäaikaisesta tv:n ja pienikokoisen painotekstin katselemisesta sopimattomassa valaistuksessa sekä myös lisääntyvästä ku-varuutupäätetyöskentelystä. Viimeaikainen suuntaus pitää parempana sellaisia valaistuslaitteita, joiden avulla 15 ihmiset tunnistavat artikkelin värin sellaisena kuin se todellisuudessa on. Yhä uudelleen on käyty keskusteluja, joissa keskitytään valaistuksen värintoisto-ominaisuuk-siin.

20 Valaistuslaitteissa on käytetty laajalti valonlähteinä fluoresoivia ja hehkulamppuja. Fluoresoivien lamppujen etuna on verrattain suuren kokonaisvirtauksen aikaansaama kirkas valaistus. Haittana taas on värähtelyn taipumus saada aikaan silmien rasittumista ja sekin, että koko-25 naisvirtauksen ja värilämpötilan epätasapaino huonontaa värintoisto-ominaisuuksia ja tekee esineistä haaleamman näköisiä kuin mitä ne todellisuudessa ovat.

Vaikka hehkulamppu onkin ylivoimainen fluoresoivaan lamp-30 puun verrattuna, koska sen hyvä kokonaisvirtauksen ja värilämpötilan välinen tasapaino saa aikaan tyydyttävät värintoisto-ominaisuudet, hehkulampun haittapuolena on taas sen yleensä alhainen kokonaisvirtaus, minkä taipu- 00 2 098113 muksena on aiheuttaa silmien rasittumista, varsinkin kun valaistusta käytetään pitkiä aikoja.

Näiden tavanomaisten valaistuslaitteiden haittojen voit-05 tamiseksi tämän keksinnön tekijä tutki erinomaiset värin-toisto-ominaisuudet omaavia hehkulamppuja. Tutkimusten tuloksena keksijä havaitsi, että valo, joka saadaan aikaan kohdistamalla hehkulamppuun sen nimellis jännitteen ylittävä jännite, yltää suunnilleen samaan värilämpötilaan 10 kuin varhaisen aamun auringonvalo (noin 3.000K), mikä on mukavaa silmille, sekä, että tällainen valo sopii myös yleisvalaistukseen. Tämän keksinnön tekijä paljasti nämä tulokset julkaisuissa Japanese Patent Laid-Opens, nro 193.398/86, nro 185.516/87, nro 26.909/88 ja nro 15 88.792/88.

Tämän keksinnön tekijä havaitsi myös, että monet kokeissa mukana olleet argonlamput, joissa argonkaasua oli mukana tävtekaasuna, eivät kuitenkaan säteilleet luonnollista 20 valoa, jolla olisi sekä noin 2.900K:n tai sitä korkeampi värilämpötila, mieluiten noin 2.950-3.050K, että erinomaiset värintoisto-ominaisuudet, sytytettynä yli jännitteellä, joka asettui käytännön mukaan valitulle alueelle, käyttöiän ja turvallisuuden huomioon ottaen.

25

Edellä esitetyn perusteella tämän keksinnön tekijä tutki niiden valojen ominaisuuksia, jotka saatiin aikaan kytkemällä erilaisia nimellis jännitteitä, nimellistehoja ja muotoja edustaviin argonlamppuihin niiden nimellisjännit-30 teen ylittäviä jännitteitä.

Kokeiden tuloksena tämän keksinnön tekijä havaitsi, että kokeen aikana joissakin argonlampuissa säteilevän valon värilämpötila ei noussutkaan suhteessa käytettyyn, nimel-35 1is jännitteen ylittävään jännitteeseen, joka oli yleensä 3 098113 siihen verrattuna tasolla 105-125%, sekä että värilämpötilan nousu pysähtyi kauan ennen arvoa 2.900K, tuottamatta enää luonnollista valoa sen erinomaisine värintoisto-ominaisuuksineen.

5

Havaitsimme myös, että sellaisen luonnollisen valon aikaansaaminen, jonka värilämpötila on noin 2.900K tai sitä korkeampi, mieluimmin 2.950-3.050K alueella, sekä jolla on erinomaiset värintoisto-ominaisuudet, edellyttää vält-10 tämättä sellaisen argonlampun käyttöä, joka säteilee valoa, jonka värilämpötila nousee suhteessa käytettyyn jännitteeseen.

Tarkemmin sanoen, tämä keksintö tarkoittaa valaistuslai-15 tetta, joka käsittää argonlampun ja virtalähteen, jossa on argonlamppuun liitetty antoliitäntä argonlampun nimellis jännitteen ylittävän jännitteen syöttämistä varten siihen. Keksinnön mukaisesti virtalähde ollessaan käytössä syöttää jännitettä, joka on välillä 105 ja 125 % ar-20 gonlampun nimellisjännitteestä, ja että argonlamppu on sentyyppinen, että se saadessaan tällä välillä olevaa jännitettä lähettää valoa, jonka värilämpötila kasvaa suhteessa saatuun jännitteeseen.

25 Tämän keksinnön tarkoituksena on sytyttää argonlamppu valonlähteeksi jännitteellä, joka ylittää sen nimellis-jännitteen, jotta se säteilisi valoa, jonka värilämpötila on noin 2.900K tai korkeampi, mieluummin noin 2.950-3.050K alueella, mikä on luonnollista ja hellää valoa 30 silmille sekä erinomaista värintoisto-ominaisuuksien kannalta.

Keksinnön yhteydessä käytetty sana "argonlamppu" tarkoittaa hehkuvaa volframilankalamppua, jossa kaasutäytteenä on 35 argonkaasua tai se sisältää tätä. Mitä tahansa argonlamppua voidaan käyttää keksinnön soveltamiseen, riippumatta sen nimellisjännitteestä, -wattitehosta, tehosta tai muodosta, edellyttäen, että se säteilee jatkuvaa valoa, jonka väri- 00 4 098113 lämpötila on noin 2.900K tai korkeampi, mieluiten alueella 2.950-3.050K, kun se sytytetään lampun nimellisjännitteen ylittävällä jännitteellä, joka on mieluiten 105-125% siitä. Värintoisto-ominaisuuksien kannalta on toivottavaa 05 valita jännite, jonka kokonaisvirtaus on noin 1.000 lume-nia tai enemmän, mieluiten alueella 1.050-1.200 lumenia.

Tällainen argonlamppu on kaupallisessa myynnissä oleva argonlamppu, jonka nimellisteho on 25-150 wattia, mielui-10 ten 40-60 wattia, tai sellainen, joka on erityisesti suunniteltu ja valmistettu tarjoamaan haluttu nimellis-jännite, nimellisv/attirnäärä, teho ja muoto. Varsinkin sellaiset kaupallisessa myynnissä olevat argonlamput, kuten esimerkiksi "SOFT-WHITE 120V 60W", "STANDARD 120V 15 60W" ja "INSIDE FROST 130V 60W", valmistajana General

Electric Co., Connecticut, USA, ja "INSIDE FROST 120V 60W", valmistajana N.V. Philips' Gloeilampenfabrieken, Eindhoven, Hollanti, ovat helposti saatavissa säteilemään luonnollista valoa, jolla on sekä noin 2.900K:n tai sitä 20 suurempi värilämpötila että erinomaiset värintoisto-ominaisuudet, kun se sytytetään nimellisjännitteeseen verrattuna noin 105% yli jännitteellä. Tällainen yli jännite asettuu normaalisti kaupalliselle vaihtovirtaverkolle asetettavien vaihtelujen rajoihin eikä mikään ylijännit-25 teestä johtuva kestoiän lyhennys aiheuta vakavia ongelmia normaalissa käytössä.

Virtalähde tällaista argonlamppua varten, jännitteen saamiseksi ylittämään sen nimellisjännitteen on sellainen, 30 joka pystyy syöttämään argonlamppuun vaihto- tai tasavir-tajännitettä yli sen nimellis jännitteen, mieluiten alueella 105-125% siitä, kun sen antoiiitäntään(töihin) on liitetty yksi tai useampi argonlamppu. Tällainen virtalähde on vakautettavissa sähköpiirillä.

00 5 098113

Jotta argonlamppuun voisi syöttää sen nimellisjännitteen ylittävää vaihtovirtajännitettä, esimerkiksi vaihto- tai tasavirtajännitettä yleisestä vaihtovirtaverkosta, generaattorista tai akusta, sitä säädetään sopivilla keinoil-05 la, kuten muuntajilla ja tehonmuuntimilla nimellis jännitteen ylittävälle jännitteelle, mieluiten alueelle, joka on siihen verrattuna 105-125%, ja syötetään sen jälkeen argonlamppuun: esimerkiksi julkaisussa Japanese Patent Laid-Open, nrossa 136,492/88 julkistettu, tämän keksinnön 10 tekijän lamppuvalaisinlaite on sopiva tällaista virtalähdettä varten.

Jotta argonlamppuun voitaisiin syöttää sen nimellisjän-nitteen ylittävää tasavirtaa, akun käytön lisäksi, se 15 tapahtuu siten, että esim. kaupallinen vaihtovirtalähde tai generaattorivirta tasasuunnataan ja tasoitetaan tasa-suuntauspiirillä, joka on varustettu tasoitukseen sopivilla keinoilla, ja näin aikaansaatu argonlampun nimellis jännitteen ylittävä tasavirtajännite, mieluiten siihen 20 verrattuna alueella 105-125%, syötetään argonlamppuun: esimerkiksi julkaisuissa Japanese Patent Laid-Open nro 193.398/86, nro 185.516/87 ja nro 26.909/88 julkistetut, tämän keksinnön tekijän lamppuvalaisinlaitteet ovat erittäin sopivia tällaista virtalähdettä varten.

25

Lisäksi esimerkiksi kaupallisesta vaihtovirtalähteestä tai generaattorista saatava vaihtovirta jännite tasasuunnataan ja tasoitetaan ensimmäisellä tasasuuntauspiirillä, jossa on tasoitusta varten tarvittavat osat, ja näin aikaansaatu 30 tasavirtajännite syötetään tasa-vaihtovirtamuuttajapiiriin ja muutetaan korkeataajuiseksi jännitteeksi, joka syötetään sen jälkeen sellaisenaan argonlamppuun, tai toisella tasasuuntauspiirillä muunnettuna lampun nimellis jännitteen ylittäväksi tasavirtajännitteeksi, mieluiten alueelle, 35 joka on siihen verrattuna noin 105-125%, ennen argonlamp- 00 6 098113 puun syöttämistä. Vaikka tässä tapauksessa toisessa tasa-suuntauspiirissä käytetäänkin yleensä tasoitusosana verraten pienen kapasitanssin omaavaa kondensaattoria, tällainen tasoitusosa voidaan jättää pois.

05

Lisäksi tällainen muunninpiiri ja toinen tasasuuntauspiiri ovat muutettavissa kytkentävoimapiiriksi tai kytkentäsää-timeksi hankkimalla vertailupiiri tasavirta/tasavirta tehonmuuttajapiiriin, käsittäen muuntajapiirin ja toisen 10 tasasuuntauspiirin; vahvistinpiirin, joka on liitetty vertailupiiriin siitä tulevan signaalin vahvistamiseksi; ja kytkettynä/irti-aikasäädinpiirin, joka vaikuttaa kyt-kettynä/irti-säätimeen muuntajapiiriä varten, noudattaen vertailulaitteesta tulevaa signaalia. Tällaiselle kytken-15 tätehon lähteelle on ominaista, että se miniaturisoi helposti teho-osat, johtuen sen suuresta tehosta; toisin sanoen siitä, ettei teho vaihtele kovin paljon, vaikka syöttöjännite vaihteliskin; ja siksi, että antojännitettä voi niin helposti säädellä. Nämä ominaisuudet ovat erit-20 täin sopivia siinä tapauksessa, että kaksi tai useampia argonlamppuja sytytetään yhdellä ainoalla valaistuslaitteella; että valaistuslaite voi olla alttiina verrattain suurelle jännite-erolle; ja että verrattain korkean teho-kapasiteetin omaava valaistuslaite on sijoitettu rajoi-25 tettuun tilaan. Erityiset kytkentätehonlähdetyypit ovat katkoin, eteen tai keskelle tuleva väliotto, puolisilta ja täyssilta.

Yllä kuvattujen menetelmien joukosta se menetelmä, jonka 30 mukaan vaihtovirta jännite muunnetaan tasasuuntainpiirillä, jossa on mukana tasoitus, tasavirtajännitteeksi, jota syötetään sen jälkeen argonlamppuun, on parempi kuin muut kaksi menetelmää, johtuen siitä, että tämän menetelmän virtalähde on yksinkertaistettavissa siten, että nimel-35 lisjännitteen ylittävä jännite, joka on mieluiten siihen ! IU ( »III, I - * *e 098113 00 7 verrattuna 105-125%, on saatavissa helposti aikaan pelkästään ohjaamalla tasoitusten kapasitanssia; ja että aikaansaatu valo on erittäin hyödyllinen yleisvalais-tuksessa, johtuen sen värähtelemättämästä, tavallista 05 luonnollisemmasta ja auringonvaloa enemmän muistuttavasta luonteesta, verrattuna saman argonlampun valoon, kun käytetään lampun nimellisjännitteen ylittävää vaihtovirta-jännitettä .

10 Tällä tavalla aikaan saadun valon värilämpötila on yleensä noin 2.900K tai sitä korkeampi, mieluiten siihen verrattuna alueella 2.950-3.050K, ja tällöin kestoikä on yleensä noin 50 tuntia tai enemmän, mikä ei aiheuta mitään vakavia ongelmia tavanomaisessa käytössä.

15 Tämän keksinnön tekijä on todennut etenkin, että niissä tapauksissa, jolloin argonlamppu sytytetään tasavirtajännitteellä, joka on saatu aikaan tasasuuntaamalla ja tasoittamalla vaihtovirtajännitettä tasaasuuntauspiirillä, 20 johon on liitetty tasoitukset, argon!ampulla voi turvallisella tavalla saada aikaan värähtelemätöntä, luonnollista valoa, jonka värilämpötila on noin 2.950K tai sitä korkeampi, mieluiten alueella, joka on noin 2.950-3.050K, aikana, joka on noin 100 tuntia tai enemmän, mieluiten 25 alueella 200-1.000 tuntia, saamalla aikaan virtalähteeseen nollapisteristikäynnistyspiirin ja/tai kaaripurkausvirtaa rajoittavan piirin sekä vastaavasti sysäysvirtaa rajoittavan piirin tasasuuntauspiirin vaihtovirtapiirin ja tasavirtapiiri liittimessä.

30

Kun useimpia argonlamppuja sen jälkeen vaihdetaan vuoro-järjestyksen mukaisesti ja niitä sytytetään ohjeen mukaisin väliajoin, yhden argonlampun kestoikä pitenee paljon enemmän kuin silloin, kun yhtä argonlamppua sytytetään 35 jatkuvasti.

00 8 098113 Tällä perusteella keksinnön mukainen valaistuslaite on edullisesti käytettävissä pöytä- ja tiskivalojen yhteydessä, esimerkiksi säädettävänä lamppuna, pöytälamppuna, myrskylamppuna ja pienoislamppuna; sisä- ja ulkovaloissa, 05 esimerkiksi kattovaloissa, kohdevaloissa, seinävaloissa, riippuvissa valoissa, kyntteliköissä, katosta riippuvissa valoissa ja jalkalampuissa, puutarhavaloissa ja eteisva-loissa, työhuoneissa, lastenhuoneissa, makuuhuoneissa, olohuoneissa, ruokahuoneissa, keittiöissä, wc-huoneissa, 10 pesuhuoneissa, kylpyhuoneissa, käytävissä, portaissa, parvekkeilla ja omakotitalojen kuisteilla, huoneistoissa ja rivitaloissa sekä lukusalien, koululuokkien, hallien, eteisten, odotushuoneiden, toimenpidehuoneiden, valvomoiden, toimistojen, keittiöiden, leikkaussalien ja muiden 15 toimenpidetilojen valaistuksena sellaisissa laitoksissa, kuten kirjastot, koulut, studiot, kauneushoitolat, sairaalat, tehtaat, toimistot, "ryokanit" (japanilaistyyp-piset hotellit), hotellit, ravintolat, tanssisalit, vih-kimistilat, kokoustilat, varastot, kaupat, valintamyy-20 mälät, taidemuseot, museot, konserttisalit, hallit, lentokoneet, ajoneuvot, uima-altaat, voimistelusalit, urheilutilat, kanafarmit, kalanviljelylaitokset ja taimistot.

Yksi tai useampia keksinnön mukaan valmisteltua valais-25 tusyksikköä on alistettavissa valokuvion valvonnan, aikavalvonnan, päivänvalon väliintulon valvonnan, seinäkat-kaisinohjauksen, keskitetyn katkaisun ja/tai himmennys-katkaisimen alaiseksi sijoittamalla valaistusyksikkö(yksiköt) yllä kuvattuihin tiloihin ja käyttöpaikkoihin sekä 30 alistamalla valaistusyksikkö(yksiköt) noudattamaan valaistuksen ohjausjärjestelmää, jossa käytetään himmennys-ja kytkentäpiirejä, esimerkiksi johdon ohjausjärjestelmiä, kuten yksittäistä johdotusjärjestelmää, henkilökohtaista moni johtojärjestelmää, puhelinjohtojärjestelmää, virta-35 johdon kantojärjestelmää ja optiseen kuituun perustuvaa *M:t UtU l!I.I Bl 00 9 098113 järjestelmää sekä langatonta ohjausjärjestelmää, kuten sähköisen aallon välittämää ohjausjärjestelmää, valo-ohjausjärjestelmää, ultraääniohjaus järjestelmää ja akustista ohjausjärjestelmää. Varsinkin kotitalouden valaistuksen 05 yhteydessä tämän keksinnön mukaista, yhtä tai useampaa valaistuslaitetta voi ohjata kokonaisuutena toisilla sähkölaitteilla, liittämällä valaistuslaite(laitteet) kotiväyläjärjestelmään.

10 Koska tämä valaistuslaite tuottaa lähellä aamuauringon-paistetta olevaa luonnollista valoa ja sisältää lisäksi huomattavan paljon vaikutuksia, jotka estävät ja hoitavat sairauksia, kuten esimerkiksi pseudomyopiaa, astenopiaa ja masennusta sekä edistää myös eläinten ja kasvien kasvua ja 15 tuottavuutta, valaistuslaitetta voi lisäksi käyttää edullisella tavalla fysikaaliseen hoitoon kotona ja hoitolaitoksissa, kuten sairaaloissa ja klinikoissa, kuten myös valaistuslaitteena maatiloilla ja teollisissa tuotantolaitoksissa, kuten kanafarmeilla, kalanviljelyslaitoksissa 20 ja taimistoissa.

Valossa, joka saadaan aikaan sytyttämällä argonlainppu kytkemällä siihen sen nimellis jännitteen ylittävä jännite, on runsaasti infrapuna-ainesta, varsinkin reunimmaista 25 punaosaa, jonka aaltopituus on 25-1.000 mikronia. Reunimmainen punaosa saa aikaan eläinten hikoilun, hapenoton ja verenkierron kiihtymistä, mikä puolestaan johtaa parantamaan niiden metabolismiä, alentamalla verenpainetta ja veren sokeripitoisuutta, metabolisten aineiden poista-30 mistä, vapauttamalla lihavuudesta ja edistämällä toipumista sekä poistamalla myös tulehdusten aiheuttamia kipuja ja spasmeja.

Näin ollen tämän keksinnön edustamalla valaistuslaitteella 35 on huomattavia vaikutuksia jäykkien hartioiden ja lihas- 00 10 98113 kipujen aiheuttaman lihastilanteen rentouttamiseksi; spasmojen ja traumaattisten selkäkipujen, palovammojen, reumatismin, niveltulehdusten, lumbagon, neuralgian, ulkoisen otitiksen, tymanitiksen, nasosinusitiksen, tonsil-05 litiksen, pharyngitiksen, laryngitiksen, kurkun karheuden ja sisäelinsairauksien lievittämiseksi; se estää myös sellaisten geriatristen sairauksien ehkäisyä ja hoitoa, kuten syöpä, hepatitis ja hepatokirroosi, kun argonlamppua käytetään lyijyttömän ja vähälyijyisen lasipolttimon yh-10 teydessä tavallista suuremman infrapunaosuuden säteilyn aikaansaamiseksi. Tällaista valaistuslaitetta voi käyttää edullisesti fysikaalisessa hoidossa niin kotona kuin sairaaloiden tai klinikoiden kaltaisissa hoitolaitoksissakin.

15 Koska paljon infrapunasäteitä sisältävässä valossa on lisäksi huomattavasti tehoa mikro-organismien bakteereja tuhoavaa vaikutusta varten, kuten myös kasvien kasvua edistävä ominaisuus, tätä valaistuslaitetta voi käyttää edullisesti myös bakteerintuhoamislamppuna, kuten myös 20 taimistojen kaltaisten kasvatustilojen valaistuslähteena.

Keksintöä selitetään viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa: 25 kuvio 1 on keksinnön mukainen valaistuslaitteen lohko-kaavio ; kuvio 2 on keksinnön mukaisten valaistuslaitteiden valaistusjärjestelmän lohkokaavio; 30 kuvio 3 on keksinnön mukaisen kokonaisuuden sähköpiiri; kuvio 4 on keksinnön mukaisen toisen kokonaisuuden sähkö-piiri ; 3 5 '1 ta i at» n i rt - 00 11 98113 kuvio 5 on keksinnön mukaisen, vielä toisen kokonaisuuden sähköpiiri; ja kuvio 6 on kuvaaja, joka osoittaa argonlampun läpi kulke-05 van tasavirtajännitteen ja säteilevän valon värilämpötilan välisen suhteen.

Kaikissa kuvioissa viitenumero (1) tarkoittaa valokaari-purkausvirtaa rajoittavaa piiriä; (2) sysäysvirtaa ra-10 joittavaa piiriä; (3) valaistuksen säätölaitetta; (4) tasa-vaihtovirtamuuttajapiiriä; D tasasuuntausdiodia; AL argonlamppua; AC vaihtovirtalähdettä; SW kytkintä: R re-sistoria; C kondensaattoria; T muuntajaa; Tr transistoria; L induktoria tai käämiä; Q tyristoria; Z zenerdiodia; Th 15 termistoria; U valaistusyksikköä; ja F varoketta.

Nyt, viitaten kuvioon 1, tasasuuntauspiiri, joka käsittää siltatasasuuntaimen D ja tasoituskondensaattorin C, liitetään vaihtovirtalähteen AC vaihtovirtaliittimeen valo-20 kaaripurkausvirtaa rajoittavalla piirillä (1), kun taas argonlamppu AL liitetään siltavirtapiirin D tasavirta-liittimeen sykäysvirtaa rajoittavalla piirillä (2). Valokaaripurkausvirtaa rajoittavan piirin (1), joka käsittää tavallisesti induktorin, kondensaattorin ja/tai 25 resistorin, tarkoituksena on rajoittaa valokaaripurkausvirtaa, jota saattaa esiintyä lampun hehkulangan loppuunpalamisen yhteydessä, sekä myös pysäyttää valokaaripurkaus sinänsä. Tällainen valokaaripurkaus esiintyy tvallisesti oikosulun tapaan, nostaen päävirtapiiriin 200 ampeeriin 30 saakka yltävän syöksyvirran, joka voi vaurioittaa pahoin virtapiirien osia, kuten tasasuuntainta ja tyristoria.

Valokaaripurkausvirran rajoituspiirissä (1) käytettävän induktorin, kondensaattorin ja resistorin induktanssi, 35 kapasitanssi ja vastus säädetään siten, että kun päävir- 00 12 98113 tapiiri on vakaassa tilassa, ne eivät aiheuta mitään olennaista jännitteen laskua tasasuuntaimen D vaihtovir-taliittimessä, mutta rajoittavat tehokkaasti valokaari-purkausvirran purkauksen jatkumista, mikäli tällainen 05 valokaaripurkaus esiintyy.

Mitä tulee käytön aikana syntyvään kuumuuteen, induktori on toivotuin osa, jota käytetään muodostamaan valokaari-purkausvirtaa rajoittava piiri (1). Sydämetön tai sydän-10 tyyppinen induktori, kuten käämirautasydäntyyppinen ja laminoitu rautatyyppinen, tai erittäin tehokas ja tilaa säästävän tyyppinen, kuten troidaalikäämi, sopivat käyttöön induktorina, kunhan se rajoittaa valokaaripurkaus-virtaa liitettynä tasoituskondensaattorilla C varustetun 15 tasasuuntainpiirin vaihtovirtaliittimeen. Tällaisen in-duktorin induktanssi valitaan siten, että yhdessä tasoi-tuskondensaattorin C kanssa muodostuva resonanssipiiri edistää vaihe-eroa valokaaripurkausvirran jännite- ja virtakomponenttien välillä, toisin sanoen, vähentää sen 20 todellista tehoa.

Verrattain alhaisella tasavirtavastuksella toimivan in-duktorin käyttö johtaa sinänsä induktorissa pienempään lämmön kehittymiseen, kuten myös tehokkaaseen valokaari-25 purkausvirran rajoittamiseen. Esimerkiksi kun sytytetään argonlamppu, jonka nimellisjännite on 100-110 volttia, nimellisteho 40-60 wattia, siihen verrattuna alueella 105-125¾ olevalla tasavirtajännitteellä, toivottava induktanssi on noin 1-10 millihenryn alueella, kun 30 tasoituskondensaattorin C kapasitanssi on noin 30-100 mikrofaradia. Valokaaripurkausvirtaa rajoittava piiri (1) rajoittaa myös niitä argonlamppuun ja tasoitusvirtaan kytkeytyviä sysäysvirtoja, joita kuvaillaan edempänä.

35 00 13 98113

Argonlampun hehkulangan vastus ympäristön lämpötilassa on useita kymmenesosia hehkutilan vastaavasta. Tästä johtuen argonlampun nimellisjännitteen ylittävän jännitteen käyttö johtaa sysäysvirtaan, joka saattaa nousta moninkertaiseksi 05 tasaiseen virtaan nähden tai suuremmaksikin, mikä kiihdyttää lampun hehkulangan höyrystymistä ja loppuunpalamista. Sysäysvirtaa rajoittavan piirin (2) tarkoituksena on rajoittaa tällaista sysäysvirtaa ja myös estää sysäys-virrasta johtuvan kestoiän lyhenemistä. Sysäysvirtaa ra-10 joittava piiri (2) käsittää tavallisesti virtaa rajoittavan keinon, kuten resistorin, joka on kytketty sarjaan argonlampun kanssa, tyristorin, jonka päävirtaväylä on kytketty rinnan virtaa rajoittavan osan kanssa, ja lau-kaisupiirin, joka viivyttää tyristorin johtavuutta ennalta 15 määrätyn ajan kytkennän jälkeen. Virtaa rajoittavan osan vastus valitaan siten, että sen yhteisvastus hehkulangan kanssa ympäristön lämpötilassa on suunnilleen sama kuin hehkulangan vastus hehkutilassa.

20 Näine järjestelyineen virtaa rajoittava osa jätetään kytketyksi sarjaan argonlampun kanssa ennalta määrätyksi ajaksi, jotta rajoitettaisiin mahdollista sysäysvirtaa ja myös hehkulangan esilämmittämiseksi. Kun ennalta määrätty aika on kulunut, tyristori laukaistaan ohittamaan virtaa 25 rajoittava osa ja syöttämään argonlamppuun sen nimellis-jännitteen ylittävää jännitettä. Näin argonlamppuun tulevaa sysäysvirtaa saadaan rajoitetuksi äärimmilleen tai se saadaan jopa poistetuksi kokonaan.

30 Kuvio 2 on esimerkki valaistusjärjestelmästä, jossa useita valaistusyksiköitä, kuten kuvio 1 osoittaa, ohjataan va-laistuksenohjauslaitteella, käyttäen esimerkiksi himmen-nys- ja kytkentäpiirejä.

35 00 14 98113

Tarkemmin sanoen, tässä valaistusjärjestelmässä useat valaistusyksiköt Ui , U2 .- - Un kuuluvat tasasuuntauspii-riin, jossa on tasoituspiiri, kuten kuvio 1 osoittaa, sekä valokaaripurkausvirtaa rajoittava piiri ja sysäysvirtaa 05 rajoittava piiri on varustettu argonlampuilla ALi , AL2 ...

ALn toivottunne nimellistehoineen ja liitettyinä vaihto-virtalähteeseen AC valaistuksenohjauslaitteella (3), jossa on esimerkiksi himmennys- ja kytkentäpiirejä.

10 Valaistuksenohjauslaite (3) sekä virtalähteet ja argon- lamput kussakin valaistusyksikössä voidaan sijoittaa seuraavasti: esimerkiksi valaistuksenohjauslaite (3) ja virtalähteet sijaitsevat samassa paikassa, kun taas ar-gonlamput sijaitsevat halutuissa paikoissa taloissa ja 15 laitoksissa, kuiten kirjastoissa, kouluissa, studioissa, kauneushoitoloissa, sairaaloissa, tehtaissa, toimistoissa "ryokaneissa", hotelleissa, ravintoloissa, tanssisaleissa, vihkimistiloissa, kokoussaleissa, varastoissa, kaupoissa, valintamyymälöissä, tavarataloissa, taidemuseoissa, mu-20 seoissa, konserttisaleissa, halleissa, lentokoneissa, ajoneuvoissa, uima-altaissa, kuntosaleissa, kanaloissa, kalanviljelylaitoksissa ja taimitarhoissa.

Vaihtoehtoisesti valaistuksenohjauslaite (3) sijaitsee sopivassa paikassa talossa tai laitoksessa, kun taas 25 suurin osa yksiköistä, joissa on virtalähde ja argonlamp-pu, sijaitsevat halutuissa paikoissa taloissa ja laitoksissa .

Kuvio 3 esittää kuviossa 1 tai 2 esitetyn valaistuslait-30 teen tai -yksikön sähköpiirin. Kuviossa 3 siltatasasuun-

taimen, joka käsittää tasasuuntausdiodit Di , D2 , D3 ja , vaihtovirtaliitäntä liitetään virtalähteeseen AC virta-kytkimen SW, varokkeiden Fi ja F2 sekä induktorin L kautta, samalla kun sil tatasasuuntaimen t.asavirtal iitäntä 35 liitetään tasoituskondensaattoriin Ci ja argonlamppuun AL

,i tili, i.i 1 as 00 15 98113 laukaisupiirin kautta, joka käsittää resistorit Ri , R2 ,

Ra , R4 ja Rs, kondensaattorin C2 ja tyristorit Qi ja Q2 , ja sysäysvirtaa rajoittavana piirinä toimivan resistorin Re kautta.

05

Kondensaattori C3 ja zenerdiodi Z liitettyinä siltatasa-suuntaimen vaihtovirtaliitäntään on tarkoitettu absorboimaan vaihtovirtaliitännässä mahdollisesti esiintyviä sykäys jännitteitä syöttöjännitteen vakauttamiseksi. Re-10 sistori R6 ja varoke F2 järjestetään toimimaan yhdessä siten, että jos resitorin R6 lämpötila nousee epätavallisen korkeaksi, varoke F2 sulaa ja katkaisee automaattisesti päävirtapiirin.

15 Tämän esimerkin mukaista toimintaa selitetään edempänä.

Kun virtakytkin SW on suljettuna, tasavirtalähteestä AC tuleva tasavirta on alistettuna täysiaaltoiseen tasasuuri-taukseen siltatasasuuntaimen vaikutuksesta ja tasoitus-kondensaattori Ci tasoittaa sitä, tasoituskondensaattorin 20 Ci kautta tuleva tasavirtajännite tulee argonlampun AL ja resistorin R6 sarjapiiriin.

Laukaisupiirin kondensaattorin C2 varaamisen alkaessa välittömästi virtakatkaisimen SW kytkemisen jälkeen ja 25 resistorin R4 ja kondensaattorin C2 määrittämän ajan kulumisen jälkeen, kondensaattorin Cz kautta tuleva jännite johdetaan tyristorin Qi porttiin sen saamiseksi johtavaksi. Tyristorin Qi kautta konduktiovirta johdetaan vuorostaan tyristorin Q2 porttiin sen saamiseksi 30 johtavaksi. Tyristorin Q2 konduktio ohittaa tyristorin Q2 päävirtaväylän kanssa rinnan liitetyn resistorin Re. Täten määrätty jännite syötetään argonlamppuun AL.

Koska argonlampun AL hehkulangan vastus on välittömästi 35 virtakytkimen SW kytkennän jälkeen useita kymmennyksiä 00 16 98113 hehkutilan vastaavasta, kaikki sysäysvirrasta johtuva kestoiän lyheneminen on estettävissä säätämällä resistori Re siten, että sen yhdistetty vastus hahehkulangan kanssa on suunnilleen sama kuin tämän vastus hehkutilassa. Tässä 05 tapauksessa argonlamppuun AL tulevaa sysäysvirtaa voi poistaa olennaisella tavalla säätämällä yllä kuvattu aikavakio riittävän pitkäksi esikuumentamaan argonlampun AL hehkulankaa.

10 Tällä esimerkillä on lisäksi nekin edut, että tyristori Q2 on laukaistavissa verrattain pienellä virralla, koska tässä esimerkissä käytetään kahta tyristoria peräkkäis-liitettyinä, ja että vaikka ympäristön lämpötila vaihte-lisi suurestikin, laukaisupiiri on paljon varmemmin käy-15 tettävissä kuin siinä tapauksessa, että käytetään vain yhtä tyristoria.

Jos argonlampun AL hehkulanka palaa loppuun, seurauksena syntyvään hehkulangan aukkoon syntyy valokaaripurkaus ja 20 äkillinen valokaaripurkausvirta saattaa päästä virtaamaan päävirtapiiriin. Siltatasasuuntaimen vaihtovirtaliittimeen sijoitettu induktori L lopettaa tehokkaasti kaiken päävirtapiiriin päässeen syöksyvirran, katkaisten tällaisen valokaaripurkausvirran ja pysäyttäen myös itse valokaa-25 ripurkauksen. Jos valokaaripurkaus palautuu, induktori L vaimentaa sen uudelleen eikä se pääse jatkumaan enää hehkulangan aukon suurentuessakaan. Jos virtakytkin on vielä kiinni sen jälkeen kun valokaaripurkaus on pysäytetty, valokaaripurkaus ei palaudu koskaan, koska hehku-30 lanka on palanut loppuun.

Koska tämä esimerkki on järjestetty tällä tavalla, argon-lampulla saadaan aikaan värähtelemätöntä, luonnollista valoa, jonka värilämpötila on noin 2.900K tai korkeampi, 35 mieluiten noin 2.950-3.050K alueella, ja erinomaiset 00 17 98113 värintoisto-ominaisuudet pitkäksi ajaksi, sytyttämällä se nimellisjännitettä korkeammalla tasavirtajännitteellä, joka on siihen verrattuna suunnilleen alueella 105-125%.

05 Tätä esimerkkiä voi sen lisäksi käyttää turvallisesti, koska jos hehkulangan loppuun palaminen aiheuttaa valo-kaaripurkauksen, se rajoittaa tehokkaasti valokaaripur-kauksesta johtuvaa syöksvvirtaa.

10 Kuvio 4 esittää keksinnön mukaisen toisen kokonaisuuden sähkövirtapiiriä, jossa käytetään tasa-vaihtovirtamuut-tajapiiriä.

Siltatasasuuntaimen Di yksi vaihtovirtaliitäntä liitetään 15 vaihtovirtalähteeseen AC, kun taas siltatasasuuntaimen Di yksi tasavirtaliitäntä liitetään tasauskondensaattoriin Ci. Tasa-vaihtovirtamuuttajapiirin (4) korkeataajuista virtaa tuottava ottoliitäntä liitetään kondensaattorin Ci kummankin pään väliin, samalla kun tasa-vaihtovirtamuut-20 tajapiirin (4) antoliitäntä liitetään tasasuuntausdiodin D2 kautta integraatiopiiriin, joka käsittää kondensaattorin C2 . Argonlamppu AL liitetään kondensaattorin C2 kummankin pään väliin.

25 Tasa-vaihtovirtamuuttajapiirissä (4) on tasa-vaihtovirta-muuntaja T ja transistori Tr; kondensaattori C3 on liitetty rinnan tasa-vaihtovirtamuuntajän T ensiökäämin Ti kanssa. Molemmat kondensaattorin C3 päät on liitetty tasauskondensaattorin Ci positiiviseen päähän ja 30 transistorin Tr köliektoriin. Tasa-vaihtovirtamuuntajän T peruskäämin L2 toinen pää liitetään transistorin Tr kantaan kondensaattorin C* kautta, kun taas toinen peruskäämin L2 pää liitetään tasojtuskondensaattorin Ci negatiiviseen päähän. Transistorin Tr kanta liitetään myös 35 tasoituskondensaattorin Ci positiiviseen päähän resistorin 00 18 98113 R kautta. Tasa-vaihtovirtamuuntajän T toinen käämi La käsittää tasa-vaihtovirtamuuttajapiirin (4) antoliitännän; tasa-vaihtovirtamuuttajapiirin (4) ja kondensaattorin C2 määrätyt piirin vakioarvot valitaan siten, että argonlam-05 pun AL kautta kulkeva jännite ylittää vaihtovirtalähteen AC tehokkaan jännitteen, ollen mieluiten siihen verrattuna alueella 105-125%, sekä, että hehkulangan kautta kulkeva virta on mieluiten siihen verrattuna alueella 105-125%.

10 Nyt selitetään tämän esimerkin toiminta, kun vaihtovir- talähde AC on suljettuna, jolloin siitä tuleva vaihtovirta on alistettuna siltatasasuuntaimen Di täysiaaltoiselle tasasuuntaukselle ja sitä tasoittaa tasoituskondensaattori Ci sykkiväksi tai tasavirraksi, jota syötetään sen jälkeen 15 tasa-vaihtovirtamuuttajapiiriin (4). Tämä saa tasa-vaih tovirtamuutta japiirin (4) värähtelemään ja antamaan kor-keataajuista jännitettä tasa-vaihtovirtamuuntajän T toi-siokäämiin L3. Korkeataajuinen jännite alistetaan puoliaaltotasasuuntaukseen diodilla D2 , joka on integroitu 20 kondensaattori!la C2 , ja syötetään argonlamppuun AL.

Koska tämä esimerkki on järjestetty tällä tavalla, argon-lampulla saadaan aikaan pitkäksi aikaa luonnollista valoa, jolla on sekä noin 2.900K tai sitä korkeampi värilämpö-25 tila, mieluiten alueella 2.950-3.050K, ja erinomaiset värintojsto-ominaisuudet, sytyttämällä se sen nimellis-jännitteen ylittävällä jännitteellä, joka on mieluiten siihen verrattuna alueella 105-125%.

30 Kuvio 5 esittää vielä toisen, tämän keksinnön mukaisen kokonaisuuden sähköpiiriä, jossa argonlainppu on sytytetty sen nimellisjännitteen ylittävällä jännitteellä.

35 00 19 98113 Tässä esimerkissä on mukana toisiokäämit L2, L3, Lm ja Ls, joilla kullakin on vastaava käämisuhde, esimerkiksi 100:12, 100:13, 100:14 ja 100:15 ensiökäämiin La verrattuna, ja virtakytkin SWi on asennettu siten, että 05 sitä voi käyttää yhdessä kytkimen SW2 kanssa, jota käytetään toisiokäämejä kytkettäessä. Näin ollen argon-lampun AL läpi tulevaa jännitettä voi muuttaa vapaasti alueella 12-15 volttia. Muuntajan T toisiopiirissä on lisäksi termistori Th, joten virtakytkimen SK! kytkemisen 10 aiheuttamaa sysäysvirtaa rajoitetaan käyttämällä ter- mistorin ominaisuutta, jonka avulla sen sähkövastus alenee ympäristön lämpötilan noustessa.

Koska tämä esimerkki on järjestetty tällä tavalla, ar-15 gonlampulla saadaan aikaan pitkäksi aikaa luonnollista valoa, jolla on sekä noin 2.900K tai sitä korkeampi värilämpötila, mieluiten alueella 2.950-3.050K, ja erinomaiset värintoisto-ominaisuudet, sytyttämällä se sen nimellisjännitteen ylittävällä jännitteellä, joka on 20 mieluiten siihen verrattuna alueella 105-125%.

Tätä esimerkkiä voi lisäksi yksinkertaistaa, koska muuntaja T rajoittaa myös virtakytkimen SWi kytkemisen aiheuttamaa sysäysvirtaa ja muuntajan T kiinnittäminen 25 valaistuslaitteen pohjaan auttaa sen vakauttamista paikalleen.

Vaikka kuviossa 5 ainoastaan yksi argonlamppu on kiinnitetty' valaistuslaitteeseen, tietysti useitakin argon-30 lamppuja voisi sytyttää samanaikaisesti yhdellä valaistuslaitteella, kunhan argonlamppujen kokonaiswattiteho on muuntajan T tehokapasiteet in puitteissa.

Seuraavassa esitetään tulokset kokeesta, jossa kaksi 35 tyypillistä argonlamppua sytytettiin käyttämällä tasa- 00 20 98113 virta jännitettä kaikkien tasavirtajännitteen ja saadun valon värilämpötilan välisten suhteiden selvittämiseksi.

Kokeessa kahdeksan sarjaa kuviossa 3 kuvattua valaistus-05 laitetta liitettiin yhteen molempiin kaupallisesti saatavissa oleviin argonlampputyyppeihin (joista on edempänä käytetty viiettä "näyte A" tai "näyte B"), samalla kun kummankin sarjan tasoituskondensaattori Ci säädettiin siten, että argonlamppujen läpi tuleva tasavirtajännite 10 vaihteli niiden nimellis jännitteeseen verrattuna alueella 100-130%. Vaihtovirtalähteenä käytettiin kaupallista verkkovirtaa, taajuudeltaan 60 hertziä.

Argonlamppujen läpi tuleva jännite määritettiin tavan-15 omaisella tavalla, kun taas säteilevän valon värilämpötila määritettiin mustasisäseinämäisellä laatikolla, asennossa 40 cm suoraan argonlampun alapuolella, mittarin ollessa "COLOR METER II", joka on kaupallisessa myynnissä oleva värilämpötilan mittauslaite, valmistajana Minolta Camera 20 Co., Ltd., Osaka, Japani.

Tulokset on esitetty kuviossa 6.

Kuten kuviosta 6 käy ilmi, näytteen A tapauksessa sätei-25 levän valon värilämpötila kasvoi suhteessa käytettyyn jännitteeseen nimellisarvoon verrattuna alueella 100-130%.

Näin ollen näyte A säteili valoa, jonka värilämpötila oli noin 2.900K tai sitä korkeampi, kun sytytykseen käytettiin nimellisjännitteeseen verrattuna 122% suurempaa jänni-30 t e 11 ä .

Toisaalta näytteen B tapauksessa säteilevän valon väri-lämpötila oli verrattain alhainen, toisin sanoen korkeintaan 2.850K, vaikka sytytys tapahtui tasavirtajännitteel-35 lä, joka oli edellä esitetyn tapauksen mukaisesti noin k id.k ilki! li·-* ma · 00 21 98113 120% nimellisjännitteestä. Värilämpötila ei noussut enää suhteessa tasavirtajännitteeseen, joka oli 124% tai korkeampi nimellisjännitteeseen verrattuna, ja tasavirtajännitteen käyttö noin 130% saakka nimellisjännitteeseen 05 verrattuna, mikä saattaisi jo aiheuttaa hehkulangan loppuunpalamisen, nosti värilämpötilan ainoastaan noin 2.890K arvoon saakka.

Tarkemmin sanoen, tämän keksinnön tekijä havaitsi, että 10 argonlamppuja on ainakin kahta tyyppiä: toinen tyyppi saavuttaa värilämpötilan, joka kasvaa suhteessa käytettyyn jännitteeseen nähden ja säteilee luonnollista valoa, jonka värilämpötila on noin 2.900K tai sitä korkeampi ja jolla on erinomaiset värintoisto-ominaisuudet. Toinen tyyppi ei 15 tuota mitään luonnollista, haluttua valoa, joka on silmille otollinen ja jolla olisi erinomaiset värintoisto-ominaisuudet, koska värilämpötila ei nouse suhteessa käytettyyn yli jännitteeseen ja saavuttaa korkeintaan 2.900K värilämpötilan.

20 Nämä seikat vahvistavat, että keksinnön mukaan tehtävissä olevat argonlamput ovat sellaisia, joiden värilämpötila on mieluiten noin 2.900K tai sitä korkeampi, varsinkin alueella 2.950-3.050K, mikä on suoraan verrannollinen 25 käytetävään ylijännitteeseen.

Tämä keksintö perustuu tähän ensimmäiseen havaintoon, jonka mukaan "argonlampuiksi" luokitellut lamput voidaan ryhmittää sekä tyyppiin, joka säteilee sellaista luon-30 nollista valoa, jonka värilämpötila on noin 2.900K tai sitä korkeampi ja jolla on erinomaiset värintoisto-ominaisuudet, kun ne sytytetään ylijännitteellä, että toiseen tyyppiin, joka säteilee valoa, jonka värilämpötila on paljon yli 2.900K, kun se sytytetään yli jännitteellä.

35 00 22 98113 Tällainen erottelu perustuu tutkimukseen.

Kun oletetaan, että tätä syytä ei ole aikaisemmin paljastettu, on oletettavissa, että tavanomainen 05 lähestymistapa on tietysti ollut pyrkiä kaikin keinoin saamaan aikaan lamppuja, argonlamput mukaan luettuina, joiden jännite on huolellisesti sovitettu nimellis-jännitteen mukaiseksi, jotta niiden käyttöikä olisi saatavissa mahdollisimman pitkäksi. Tästä johtuen, kukaan 10 ei ole tutkinut argonlamppuja niiden käyttäytymisen kannalta, varsinkaan värilämpötilan, värintoisto-ominaisuuk-sien ja silmiin kohdistuvan vaikutuksen kannalta, kun ne sytytetään nimellisjännitettä korkeammalla jännitteellä, kuten tämän keksinnön tapauksessa on tehty.

15

Nykyisin terveyttä korostavia suuntauksia on havaittavissa monilla aloilla. Tämä keksintö on suunnattu silmien terveyden edistämiseksi, johon ei ole koskaan kiinnitetty kovin paljon huomiota. Näin ollen tämä keksintö saattaisi 20 laajentaa samalla argonlamppujen käyttöä.

Kuten yllä kuvatusta käy ilmi, tämän keksinnön mukaan argonlampun sytyttämisellä sen nimellisjännitettä korkeammalla jännitteellä voidaan saada aikaan valoa, 25 jonka värilämpötila on noin 2.900K tai sitä korkeampi ja joka on luonnollista, värintoisto-ominaisuuksiltaan erinomaista sekä sopivaa yleisvalaistukseen, ollen myös pitkään kestävää.

30 Tällaisella valaistuslaitteella saadaan lisäksi aikaan värähtelemätöntä ja entistä vähemmän silmiä rasittavaa valoa, kun valaistus saadaan aikaan nimellis jänni t. teen ylittävällä tasavirta jännitteellä.

35 00 23 98113

Kun lisäksi argonlampun tapauksessa syttytämiseen käytetään tasavirtajännitettä, joka on saatu aikaan tasa-suuntaamalla vaihtovirta jännitettä tasasuuntauspiiri11ä, joka tukeutuu tasoitusosiin, yhtä argonalmppua pystytään 05 käyttämään pitempiäkin aikoja hankkimalla sen yhteyteen valokaaripurkausta rajoittava piiri ja sysäysvirtaa rajoittava piiri, kumpikin vastaavasti tasasuuntauspiirin vaihtovirtaliitäntään ja tasavirtaiiitäntään.

10 Näin ollen tätä valaistuslaitetta voi käyttää edullisella tavalla valaistukseen erilaisissa taloissa ja laitoksissa, kuten kirjastoissa, kouluissa, studioissa, kauneushoitoloissa, sairaaloissa, tehtaissa, toimistoissa, "ryokaneissa", hotelleissa, ravintoloissa, tanssisaleissa, 15 vihkimistiloissa, konferenssitiloissa, varastoissa, kaupoissa, valintamyymälöissä, tavarataloissa, taidemuseoissa, museoissa, konserttisaleissa, halleissa, lentokoneissa, ajoneuvoissa, uimahalleissa, kuntosaleissa, kanaloissa, kalankasvatuslaitoksissa ja taimitarhoissa.

20

Koska kyseinen valaistuslaite tuottaa lisäksi luonnollista valoa, joka on lähellä aamuauringon valoa ja sillä on lisäksi huomattavia vaikutuksia sairauksien ehkäisyn ja hoidon kannalta esimerkiksi pseudomyopian, astenopian ja 25 masennuksen hoidossa, kuten myös eläinten ja kasvien kasvun ja tuottavuuden kehittämisen kannalta, tätä valaistuslaitetta voi käyttää edullisella tavalla valonlähteenä maatiloilla ja sellaisissa tuotantolaitoksissa, kuten kanalat, kalanviljelylaitokset ja taimitarhat.

30

Koska tämä keksintö pystyy aikaansaamaan niin huomattavia vaikutuksia, se voi vaikuttaa suuresti alan kehitykseen.

Koska keksintöä on esitelty yksityiskohtaisesti ja sitä on selitetty viittaamalla sen parhaisiin esiintymismuotoihin, 35 alaan perehtyneet käsittävät hyvin, että edellä esitetty 00 24 98113 ja muut muotoon ja yksityiskohtiin kohdistuvat muutokset ovat tehtävissä poikkeamatta itse keksinnön hengestä ja laajuudesta.

Claims (11)

98113

1. Valaistuslaite, joka käsittää argonlampun (AL) ja virtalähteen (AC), jossa on argonlamppuun (AL) liitetty antoliitäntä argonlampun (AL) nimellisjännitteen ylittä- 5 vän jännitteen syöttämistä varten siihen, tunnettu siitä, että virtalähde (AC) ollessaan käytössä syöttää jännitettä, joka on välillä 105 ja 125 % argonlampun (AL) nimel-lisjännitteestä, ja että argonlamppu (AL) on sentyyppinen, että se saadessaan tällä välillä olevaa jännitettä 10 lähettää valoa, jonka värilämpötila kasvaa suhteessa saatuun jännitteeseen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen valaistuslaite, tunnettu siitä, että argonlamppu (AL) ollessaan käytössä 15 saavuttaa 2900K tai sitä korkeamman värilämpötilan.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen valaistuslaite, tunnettu siitä, että argonlamppu (AL) saavuttaa 1000 lu-menin tai sitä korkeamman kokonaisvalovirran. 20

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen valaistuslaite, tunnettu siitä, että virtalähteenä (AC) on tasavirtalähde.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen valaistus- laite, tunnettu siitä, että virtalähde tuottaa tasavirta-jännitettä, joka on saatu aikaan tasasuuntaamalla ja tasoittamalla vaihtovirtajännitettä tasasuuntauspiirillä, joka sisältää tasoitusosan (C). 30

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen valaistuslaite, tunnettu siitä, että virtalähteen (AC) vaihtovirtaliitännäs-sä ja tasavirtaliitännässä on vastaavasti valokaaripur-kausvirtaa rajoittava piiri ja sysäysvirtaa rajoittava 35 piiri. 98113

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen valaistuslaite, tunnettu siitä, että sen saavuttama käyttöikä on 50 tuntia tai sitä enemmän.

8. Patenttivaatimuksen l mukainen valaistuslaite, tun nettu siitä, että siihen kuuluu tasa-vaihtovirtamuuttaja-piiri (4).

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen valaistuslaite, tun-10 nettu siitä, että virtalähde (AC) on kytkettävä virtalähde.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen valaistuslaite, tunnettu siitä, että se käsittää tasavirtalähteen; tasa- 15 vaihtovirtamuuttajapiirin (4), joka saa voimansa virtalähteestä; tasasuuntauspiirin, jossa on tasavaihtovirta-muuttajapiiriin (4) liitetty ottoliitäntä; vertailupii-rin, jonka antoliitäntä on liitetty tasasuuntauspiiriin; ja päällä/pois päältä -aikaperusteisen säätöpiirin, jossa 20 on sekä vertailupiiriin liitetty ottoliitäntä että tasa-vaihtovirtamuuttajapiiriin (4) liitetty antoliitäntä.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen valaistuslaite, tunnettu siitä, että se on tarkoitettu käytettäväksi pöytä- 25 tai sisävalaistukseen.