FI97446C - Sovitelma ventilaattorin yhteydessä tapahtuvaa vuototestausta varten - Google Patents

Description

97446

Sovitelma ventilaattorin yhteydessä tapahtuvaa vuototes-tausta varten

Keksinnön kohteena on sovitelma ventilaattorin ja ventilaattorin ja potilaan välissä olevan hengitysjärjestelmän muodostaman laitteiston vuototestausta varten, joka ventilaattori käsittää kaasunsiirtovälineen sekä ekspiraa-tio- ja inspiraatioventtiilin ja joka hengitysjärjestelmä 5 käsittää vähintäin potilaan ja ventilaattorin välissä olevan letkuston ja liitinkappaleen ja mahdolliset muut lisävarusteet, jolloin sovitelma käsittää sulkuosan, jonka avulla liitinkappale voidaan sulkea vuototestauksen aikana.

Vent ilaattori voidaan määritellä lyhyesti seuraaval-10 la tavalla. Ventilaattorin tehtävänä on huolehtia potilaan hengityksestä ja kaasujenvaihdosta potilaan oman spontaanin hengityksen ollessa estynyt. Anestesian aikana hengitys on estynyt lihaksia lamauttavien lääkeaineiden ja anestesia-kaasujen annostelun johdosta. Tehohoidossa potilas voi olla 15 kytkettynä ventilaattoriin spontaanin hengityksen tukemiseksi .

Letkustoa, jonka avulla kierrätetään hengitys- ja anestesiakaasuja potilaan keuhkojen ja anestesiaventilaat-torin välillä ja siihen liittyviä ventilaattorin paljetta, 20 venttiilejä, suodattimia, suuntaisventtiileitä, hiilidiok-sidiabsorberia, liitinkappaleena toimivaa Y-kappaletta ja .· ·. mahdollisia muita lisävarusteita kutsutaan puolestaan yh- • · teisellä nimellä potilaspiiriksi tai potilaskierroksi.

• · * ,* Potilaspiiriin liittyen voidaan yleisesti todeta, • i · ··· 25 että mitä enemmän potilaspiirissä on liitoskohtia sitä • · · V * suurempi on vuotojen todennäköisyys.

Nukutuksen ja tehohoidon aikana tapahtuvista lait-teistojen vikatilanteista tavallisimpia ovat erilaiset vuodot ja letkujen irtoamiset, joista pahimmassa tapaukses-30 sa voi olla seurauksena potilaan hapen saannin estyminen.

Veren happipitoisuuden lasku eli hypoksia onkin tavallisin 2 97446 anestesiaonnettomuuksiin liittyvä kuolinsyy. Laitteen automaattisen vuototestauksen tarkoituksena on ennalta ehkäistä potilaspiirin, mukaanlukien suuntaisventtiilit, absorberit ja Y-kappale, tai ventilaattorin sisäisten vuotojen aiheut-5 tama hoidon aikainen hypoksia.

On kuitenkin huomattava, että potilasvaaran voi aiheuttaa myös ylipaine potilaspiirissä. Tavallisesti potilas on kytketty potilaspiiriin intubaatioputken ja Y-kappa-leen välityksellä, jolloin potilaskierto ja potilaan keuh-10 kot sekä ventilaattorin potilaskiertoon yhteydessä olevat osat ovat käytännöllisesti katsoen samassa paineessa. Potilaspiirin paineen nousu välittyy siis suoraan keuhkoihin, jotka laajenevat paineen vaikutuksesta. Keuhkojen laajene-misominaisuudet vaihtelevat suuresti eri potilaiden välil-15 lä, erityisesti lapsipotilaiden ja vakavasti keuhkosairauden potilaiden keuhkot ovat jäykkiä, joten näihin potilasryhmiin kuuluvien potilaiden keuhkoissa paine nousee nopeasti vaarallisen korkeaksi. Ylipaineen vaikutuksesta keuhkon kudokset voivat repeytyä tai muutoin vahingoittua, 20 jolloin seurauksena on mahdollisesti keuhkon sisäisiä verenvuotoja ja pahimmassa tapauksessa jopa kuolema. Aivan vastaavia vahinkoja voi aiheutua myös keuhkojen liiallisesta venymisestä ylipaineen vaikutuksesta. Keuhkojen altistumisesta liian korkealle paineelle käytetään lääketieteessä 25 nimitystä barotrauma.

··.·. Ventilaattorin ja koko anestesiajärjestelmän vuoto- • · jen estämiseksi laitteisto tarkistetaan vähintäin kerran • · · .* päivässä perusteellisesti ja leikkausten välillä suorite- • · · ·- · taan lyhyempi tarkistus, joka kattaa potilaspiirin ja muut V ’ 30 osat, jotka vaihdetaan hygieniasyistä potilaan vaihtuessa.

Vuototestaus tehdään päivittäin laitetta käyttöön- ’· · otettaessa manuaalisesti noudattaen viranomaisten laatimia • · · : tai sairaalan omia ohjeita, jotka tavallisesti on esitetty tarkistuslistan muodossa. Tarkistuslistana voi olla aneste-35 siakertomukseen liitettävä lomake tai koneen kyljessä roik- 97446 3 kuva muovitettu tarkistuslista, jonka merkinnät voidaan pyyhkiä pois ennen uuden tarkistuksen alkua.

Tehtäessä koneventilaation vuototesti tarkistuslistaa, joka voi olla esimerkiksi FDA:n (Food and Drug Admi-5 nistration) vuodelta 1992 peräisin oleva malli, apuna käyttäen kiinnitetään ensin Y-kappaleeseen ylimääräinen venti-lointipussi. Hapen tuorekaasuvirtaus asetetaan arvoon 250 ml/min ja suljetaan muut tuorekaasuvirtaukset. Mikäli kiertoon on kytketty ilmatiemonitorin adapteri, se on poistet-10 tava kierrosta ennen testin aloittamista. Tämän jälkeen paineistetaan potilaspiiri käyttäen apuna hätähappipaini-ketta, joka aiheuttaa voimakkaan ylimääräisen happivirtauk-sen. Ventilaattorin palje nousee yläasentoon ja hengitys-pussi täyttyy hapesta. Laitteen annetaan ventiloida useiden 15 hengityssyklien ajan. Samalla tarkistetaan, että sisäänhen-gitysvaiheen aikana ventilaattori toimittaa pussiin asetetun kertatilavuuden ja että uloshengitysvaiheen aikana palje täyttyy kokonaan. Mikäli palje alkaa vähitellen täyttyä vain vaillinaisesti, potilaspiiri vuotaa.

20 Käsiventilaation vuototesti tapahtuu seuraavasti.

Ensin suljetaan kaikki tuorekaasuvirtaukset. APL venttiili suljetaan ja liitinkappale, ts. Y-kappale tukitaan sormella. Potilaspiiri paineistetaan paineella 30 cm H20 käyttäen hätähappipainiketta. Paineen on pysyttävä em. tasolla vä-25 hintäin 10 sekunnin ajan.

Esimerkkinä alalla tunnetuista ratkaisuista voidaan • · ,·, ; mainita Drägerwerk AG:n valmistamassa Cicero anestesiatyö- • «« .* asemissa testi suoritetaan laitteen käynnistyksen yhteydes- • · · *;*.* sä, mutta se voidaan myöskin tehdä potilaiden välillä.

• · · *·’ ’ 30 Cicerossa on sulkuosa, johon Y-kappale kytketään vuototes- tauksen ajaksi. Testin tarkoituksena on havaita mäntäsylin-teriyksikön ja potilaskierron letkujen vuodot. Se ei ha- • · · • ’ · vaitse reservoir letkun ja tuorekaasuosan vuotoja. Ciceron käytössä on huomattava, että testiä ei saa suorittaa lait-35 teen ollessa yhdistettynä potilaaseen.

97446 4

Em. laitteen testin heikkoutena voidaan mainita, että siihen ei sisälly turvamekanismia, joka estäisi vuoto-testauksen potilasletkuston ollessa kiinni potilaassa. Paine voidaan säätää korkeintaan 40 mbariin ja testin kesto 5 20-25 sekuntiin. Normaalille aikuispotilaalle em. paine ei ole vielä hengenvaarallinen, mutta lapsipotilaalle ja keuh-kosairaalle se on haitallisen korkea. Toisena heikkoutena on se, että Cicerolle on kerrottava milloin Y-kappale on tukittu ja milloin sitä ei ole tukittu.

10 Toisena esimerkkinä tunnetusta tekniikasta voidaan mainita ratkaisu, jossa perusperiaate on sama kuin edellä esitetyssä FDA:n tarkistuslistaan perustuvassa ratkaisussa, mutta erona on se, että joitain vaiheita on automatisoitu. Ennen vuototestin aloittamista on kuitenkin tehtävä 15 muutamia toimenpiteitä manuaalisesti. Tuorekaasuvirtaukset on suljettava. Ilokaasua voidaan rajoittaa magneettivent-tiilin avulla, joten se voitaisiin sulkea automaattisesti-kin. Happi ja ilma on sen sijaan suljettava käsin. Järjestelmä mittaa tuorekaasupitoisuuksia ja havaitsee, koska 20 tuorekaasuvirtaukset ovat suurin piirtein kiinni. Tämän ratkaisun AUTO/MAN venttiili on käsikäyttöinen, joten käyttäjän on käännettävä venttiili oikeaan asentoon siinä tapauksessa, että se ei ole valmiiksi vuototestin edellyttämässä asennossa. Järjestelmä tunnistaa AUTO/MAN venttiilin 25 asennon automaattisesti. Kun venttiili on oikeassa asennos-;V. sa järjestelmä kuittaa venttiilin käännetyksi.

Edellä esitetyn ratkaisun heikkoutena on se, että Y-kappaleen tukkiminen on tehtävä käsin ja systeemin käyttä- » i t ·;]/ jän on kerrottava ohjelmistolle, että Y-kappale on tukittu, ’·' ’ 30 sillä järjestelmä ei pysty toteamaan automaattisesti onko Y-kappale suljettu oikealla tavalla, ts. käyttämällä sulku-·,·.· osaa oikealla tavalla vai ei.

i t I

’ ' : Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan sovitelma, jonka avulla aiemmin tunnetun tekniikan epäkohdat pystytään 35 eliminoimaan. Tähän on päästy keksinnön mukaisen sovitelman li 97446 5 avulla, joka on tunnettu siitä, että sulkuosa on varustettu tunnistuselimellä, joka on sovitettu antamaan signaalin silloin kun sulkuosa sulkee liitinkappaleen.

Keksinnön etuna on ennen kaikkea se, että keksinnön 5 avulla pystytään estämään barotrauman syntyminen potilaan keuhkoihin laitteen automaattisen vuototestauksen aiheuttaman potilaspiirin paineistamisen seurauksena. Lisäksi keksinnön etuna on sen yksinkertaisuus, sillä keksintöä käyttämällä ei ole tarvetta mutkikkaalle ja samalla kalliille 10 algoritmille, joka yrittäisi luotettavasti päätellä paineen nousutavasta onko liitinkappale todellakin tukittu vai onko se ilmassa vai kytkettynä potilaaseen.

Keksintöä ryhdytään selvittämään seuraavassa tarkemmin oheisessa piirustuksessa kuvattujen edullisten sovellu-15 tusesimerkkien avulla, jolloin kuvio 1 esittää periaatteellisena kuvantona venti- laattorin ja potilaspiirin muodostamaa laitteistoa, kuvio 2 esittää periaatteellisena kuvantona keksinnön mukaisen sovitelman ensimmäistä sovellutusmuotoa, 20 kuvio 3 esittää periaatteellisena kuvantona keksin nön mukaisen sovitelman toista sovellutusmuotoa, kuvio 4 esittää periaatteellisena kuvantona keksinnön mukaisen sovitelman kolmatta sovellutusmuotoa ja kuvio 5 esittää periaatteellisena kuvantona keksin- 25 nön mukaisen sovitelman neljättä sovellutusmuotoa.

Keksinnön kohteena on siis sovitelma ventilaattorin • · • · ,·, ; ja ventilaattorin ja potilaan välissä olevan hengitysjär- • · · jestelmän muodostaman laitteiston vuototestausta varten.

i * t • · « *”,* Eräs tällainen laitteisto on kuvattu periaatteellisesti < · « '·* ’ 30 kuviossa 1. Em. laitteisto kuuluu osana kuvion 1 esimerkis sä olevaan anestesiatyöasemaan 40. Letkuston 41 avulla joh-detaan hengitys- ja anestesiakaasuja anestesiatyöasemaan 40 : : kuuluvalta ventilaattorilta potilaan keuhkoihin. Ventilaat- tori käsittää vähintäin letkustoon liittyvän kaasunsiirto-35 välineen 42, ja ekspiraatio- ja inspiraatioventtiilin 44.

6 9 7446

Kaasunsiirtovälineenä voi olla esimerkiksi palje 43. Ekspi-raatio- ja inspiraatioventtiilinä voi olla yksi useampitoi-minen venttiili tai kaksi erillistä venttiiliä. Ventilaat-torin ja potilaan välissä oleva hengitysjärjestelmä käsit-5 tää vähintäin potilaan ja ventilaattorin välissä olevan letkuston 41 ja liitinkappaleen 1. Lisäksi järjestelmään kuuluu muita mahdollisia lisävarusteita, kuten bakteerisuo-datin, joka voi olla esimerkiksi liitinkappaleessa 1, suun-taisventtiilit 45 ja hiilidioksidiabsorberin 46. Edellä 10 esitetyt yksityiskohdat, niiden toiminnat ja em. yksityiskohtien muodostama kokonaisuus ovat alan ammattimiehelle täysin tavanomaista tekniikkaa, joten ko. seikkoja ei esitetä tarkemmin tässä yhteydessä.

Keksinnön mukaisen sovitelman ensimmäinen sovellu-15 tusmuoto on esitetty kuviossa 2 selvyyden vuoksi niin, että viitenumeron 1 avulla on esitetty ainoastaan liitinkappale, jonka avulla potilas voidaan kytkeä edellä mainittuun poti-laspiiriin. Liitinkappale 1 näkyy myös kuviossa 1. Viitenumeron 2 avulla on esitetty yleisesti sulkuosa, jonka avulla 20 liitinkappale 1 voidaan sulkea vuototestauksen aikana.

Sulkuosa 2 näkyy myös kuviossa 1. Liitinkappale voi olla esimerkiksi Y-kappale. Sulkuosa 2 voi olla esimerkiksi olennaisesti lieriön muotoinen kappale kuten kuviossa 2 on esitetty. Liitinkappaleen sulkeminen tapahtuu työntämällä 25 liitinkappale 1 sulkuosan päälle kuten kuviossa 1 on esi-tetty nuolen avulla.

• · : Keksinnön olennaisen ajatuksen mukaisesti sulkuosa • · · 2 on varustettu tunnistuselimellä 3, joka on sovitettu « · * • « · antamaan signaalin silloin kun sulkuosa 2 sulkee liitinkap- • · · *·’ 3 0 paleen 1. Kuvion 2 sovellutusmuodossa tunnistuselin 3 kä sittää liikkuvan osan 4, joka on sovitettu liikkumaan sul-kuosan 2 ulkopinnasta ulkonevan ensimmäisen asennon ja • · · ensimmäisestä asennosta pokkeavan toisen asennon välillä.

Liikkuva osa voi olla esimerkiksi nappimainen osa tai kii-35 lamainen osa kuten kuviossa 2 on esitetty. Liikkuvan osan il 97446 7 4 ensimmäisestä asennosta poikkeava toinen asento voi olla esimerkiksi asento, jossa liikkuva osa 4 on painunut olennaisesti sulkuosan 2 pinnan tasoon. On kuitenkin huomattava, että edellä esitetetyt esimerkkiratkaisut eivät ole 5 ainoita mahdollisia sovellutuksia, vaan keksinnön perusajatuksen mukaisesti on myös täysin mahdollista sovittaa sul-kuosa kotelorakenteen sisään, jolloin tunnistuselin voidaan sovittaa kotelorakenteeseen niin, että liitinkappale mahtuu sulkutilanteessa sulkuosan ja kotelorakenteen väliin jää-10 vään tilaan, jolloin liikkuva osa voi liikkua ensimmäisen ja toisen asennon välillä periaatteessa samoin kuin edellä on esitetty. Liikkuva osa voi tällaisessa sovellutuksessa liikkua toiseen asentoon esimerkiksi liitinkappaleen ulkopinnan vaikutuksesta silloin kun sulkuosa sulkee liitinkap-15 paleen.

Tunnistuselin 3 käsittää lisäksi mikrokytkimen 5, joka on sovitettu ilmaisemaan milloin liikkuva osa 4 on toisessa asennossa. Mikrokytkin 5 voi olla mikä tahansa sinänsä tunnettu komponentti. Liikkuva osa 4 on sovitettu 20 siirtymään sulkuosan ulkopinnasta ulkonevaan ensimmäiseen asentoon jousen 6 vaikutuksesta ja vastaavasti siirtymään toiseen asentoon silloin kun liitinkappale on työnnettynä sulkuosan 2 päälle. Liikkuva osa voidaan kuvion 2 mukaisesti saranoida sulkuosan uloimpaan päähän, jolloin sisempi 25 pää lepää jousen 6 päällä kuten kuviossa 2 on esitetty.

Liikkuva osa 4 on siis sovitettu liikkumaan vapaasti edellä • · ,·, ; esitetyllä tavalla sen mukaan onko sulkuosaan 2 kiinnitetty » · t liitinkappale 1 vai ei.

: ; :

Liitinkappaleen ja sulkuosan välinen liitos on saa- j ♦ * ·* * 30 tava mahdollisimman tiiviiksi. Tällöin on edullista muodos taa liikkuva osa 4 niin, että se ulottuu edullisesti vain ·.*.· alle puoleen väliin sulkuosan 2 pituutta, kuten kuviossa 2 ·»· • on periaatteellisesti esitetty. Tällöin liitinkappale saa daan tiivistymään tiiviisti sulkuosan 2 ympärille.

35 Sulkuosa 2 voi olla osittain ontto, jolloin mikro- 97446 8 kytkimen 5 ja jousen 6 tukirakenteet on suunniteltava erikseen. Onton rakenteen on oltava myös ulospäin tiivis, jotta liitinkappaleen tukkiminen onnistuisi. Sulkuosa voi myöskin olla muotoonvalettu kappale, johon sisältyvät mikrokytkimen 5 ja jousen tukirakenteet sekä liikkuvan osan 4 saranointi, jolloin rakenteen pitäminen tiiviinä onnistuu helpommin.

Edellä esitetyn mukainen sovitelma pystyy tunnistamaan milloin liitinkappale 1 on työnnettynä sulkuosaan 2 ja antamaan siitä signaalin testijärjestelmälle. Toiminta 10 on täysin automaattista, ts. mitään käsin tehtävää kuittausta ei tarvita. Sulkuosa 2 voi synnyttää signaalin esimerkiksi niin, että tunnistuselimen 3 siirtyminen sulkuosan 2 pinnan tasoon painuneeseen toiseen asentoon synnyttää signaalin. Asian voi luonnollisesti toteuttaa myös esimerkiksi 15 niin, että tunnistuselimen 3 siirtyminen em. toiseen asentoon katkaisee tietyn jatkuvan signaalin, jolloin tunnistuselimen antamana signaalina on itseasiassa jatkuvan signaalin katkeaminen.

Viitenumeron 7 avulla kuvioon 2 on merkitty ontto 20 putki, johon sulkuosa 2 on kiinnitetty. Putki 7 kiinnitetään tukevasti toisesta päästään, ts. viitenumeron 8 osoittamasta kohdasta sopivaan alustaan, esimerkiksi tehoventi-laattorin tai anestesialaitteiston kylkeen. Viitenumeroiden 9 ja 10 avulla on merkitty johdot, joiden avulla mikrokyt-25 kin 5 on yhteydessä ventilaattorin keskusyksikön binäärisi- ··,·, sääntulokanaviin.

♦ · *. *, Kuviossa 3 on esitetty keksinnön mukaisen sovitelman • · · ’ toinen sovellutusmuoto. Kuviossa 3 on vastaavissa kohdissa •y * käytetty samoja viitenumerolta kuin kuvion 2 mukaisessa ♦* 30 esimerkissä. Kuviossa 3 on viitenumeron 12 avulla esitetty sulkuosa ja viitenumeron 13 avulla vastaavasti tunnistus-elin. Tässä ratkaisussa tunnistus tapahtuu optisesti antu-' : rin 14 avulla. Valolähde 15, joka voi olla esimerkiksi LED, on sijoitettu muotoiltuun koloon 16 niin, että valo ei 35 pääse suoraan valolähteeltä 15 anturille 14. Kun liitinkap- tl 97446 9 pale 1 työnnetään sulkuosaan 12, jonkin verran valoa heijastuu liitinkappaleen sisäpinnasta anturiin 14. Anturin 14 on luonnollisesti oltava herkkä vain sille aallonpituudelle, jota valolähde 15 lähettää.

5 Edellä esitetty sovellutusmuoto voidaan luonnolli sesti toteuttaa myös päinvastaisesti, ts. niin, että sulku-osaan työnnetty liitinkappale 1 estää valon pääsyn anturille. Tällöin käytetään hyväksi esimerkiksi sopivaa kotelora-kenteen pintaa, josta valo heijastuu anturille silloin kun 10 liitinkappaletta 1 ei ole työnnetty sulkuosaan jne. Anturi voidaan luonnollisesti sovittaa myös em. kotelorakentee-seen, jolloin sulkutilanteessa anturi on liitinkappaleen ulkopuolella.

Kuviossa 4 on esitetty keksinnön kolmas sovellutus-15 muoto. Kuviossa 4 on vastaavissa kohdissa käytetty samoja viitenumerolta kuin kuvioiden 2 ja 3 mukaisissa esimerkeissä. Kuviossa 4 on viitenumeron 22 avulla esitetty sulkuosa ja vastaavasti viitenumeron 23 avulla tunnistuselin. Tässä ratkaisussa käytetään hyväksi ympäristössä vallitsevaa 20 valoa. Valoherkkä anturi 24 on sijoitettu sopivasti muotoiltuun koloon 26. Kolo 26 voidaan sovittaa esimerkiksi sulkuosan 22 kärjen alueelle. On edullista sovittaa kolo 26 osoittamaan sivulle ylöspäin kuten kuviossa 4 on esitetty. Kun liitinkappale 1 työnnetään sulkuosaan 22 ympäristössä 25 vallitseva valo ei pääse sulkuosaan 22 muodostetun kolon 26 ;V» kautta anturille 24.

• · '-/j Tämäkin sovellutusmuoto voidaan toteuttaa päinvas- r » · taisesti, ts. niin, että sulkuosaan työnnetty liitinkappale * * f r;*,’ sallii ympäristön valon pääsyn anturille. Sovellutus voi-

• j J

*· ' 30 daan toteuttaa myös kotelorakenteena kuten kuvion 3 esi merkki, jolloin anturi on sulkutilanteessa liitinkappaleen ulkopuolella.

••I

: ‘ ! Kuviossa 5 on esitetty keksinnön mukaisen sovitelman neljäs sovellutusmuoto. Kuviossa 5 on vastaavissa kohdissa 35 käytetty samoja viitenumerolta kuin kuvioiden 2-4 esimer- 97446 10 keissä. Tässä sovellutusmuodossa sulkuosa 32 on sovitettu laitteen kotelorakenteen sisään. Laite voi olla esimerkiksi anestesialaitteisto, jonka yhteydessä sovitelmaa käytetään. Kuvion 5 sovellutusmuodossa käytetään tunnistuselimenä 33 5 sulkuosaan 32 sovitettua valolähdettä 35 ja kotelorakentee-seen sovitettua valoherkkää anturia 34. Valolähde ja anturi voidaan luonnollisesti sovittaa myös päinvastoinkin. Valolähde 35 on sijoitettu sulkuosaan niin kauas kotelorakenteen sivussa olevasta aukosta 36 kuin mahdollista ettei 10 aukon kautta tuleva valo haittaisi tunnistusta. Aukon 36 ulkomitat ovat samaa luokkaa kuin liitinkappaleen mitat ja sulkuosan 32 ympärille kotelorakenteen sisään on muodostettu välitila 37, joka mahdollistaa liitinkappaleen 1 työntämisen sulkuosan 32 päälle kuvion 5 mukaisella tavalla. 15 Aukon 36 ympärillä voi olla pehmeästä ja joustavasta tummasta materiaalista muodostettu kaulus, joka estää valon pääsyn anturille 34 aukon 36 kautta. Kun liitinkappale 1 on työnnetty paikalleen sulkuosan päälle niin liitinkappale estää valon pääsyn valolähteeltä 35 anturille 34. liitin-20 kappale täytyy luonnollisesti valmistaa sellaisesta materiaalista, että valon kulku liitinkappaleen seinämän läpi estyy. Valon kulkuun voidaan vaikuttaa esimerkiksi liitin-kappaleen valmistusmateriaalin värin avulla.

Tämäkin sovellutus voidaan toteuttaa päinvastaises-25 ti, ts. niin, että sulkuosaan työnnetty liitinkappale sal-1'/’.^ lii valon pääsyn anturille.

Sähköiset kytkennät, johdotukset ja muut vastaavat • · · ’· / yksityiskohdat voidaan toteuttaa kuvioiden 3-5 sovellu- • · · ’· tusmuodoissa periaatteessa samoin kuin kuvion 2 sovellutus- V ' 30 muodon yhteydessä on esitetty.

Edellä esitettyjä sovellutusesimerkkejä ei ole tar-::: koitettu mitenkään rajoittamaan keksintöä, vaan keksintöä voidaan muunnella patenttivaatimusten puitteissa täysin vapaasti. Näin ollen on selvää, että keksinnön mukaisen 35 sovitelman tai sen yksityiskohtien ei välttämättä tarvitse ti 97446 11 olla juuri sellaisia kuin kuvioissa on esitetty, vaan muun-laisetkin ratkaisut ovat mahdollisia. Sulkuosa voi olla myös esimerkiksi kartion muotoinen kappale jne. On edelleen täysin selvää, että kuvion 5 mukaisessa sovellutuksessa 5 voidaan käyttää myös mikrokytkimeen perustuvaa tunnistus-elintä tai kuvioiden 3 tai 4 mukaisia tunnistuselinsovellu-tuksia. On edelleen mahdollista toteuttaa tunnistus kapasi-tiivisesti jne.

• · · · • · · • · · • · « · « · · • · • · • « · • · » • · · · i t i • · · • · · « 1 · · • · · • · ·

Claims (11)

97446

1. Sovitelma ventilaattorin ja ventilaattorin ja potilaan välissä olevan hengitysjärjestelmän muodostaman 5 laitteiston vuototestausta varten, joka ventilaattori käsittää kaasunsiirtovälineen sekä ekspiraatio- ja inspiraa-tioventtiilin ja joka hengitysjärjestelmä käsittää vähintäin potilaan ja ventilaattorin välissä olevan letkuston ja liitinkappaleen (1) ja mahdolliset muut lisävarusteet, 10 jolloin sovitelma käsittää sulkuosan, jonka avulla liitin-kappale (1) voidaan sulkea vuototestauksen aikana, tunnettu siitä, että sulkuosa (2,12,22,32) on varustettu tunnistuselimellä (3,13,23,33), joka on sovitettu antamaan signaalin silloin kun sulkuosa sulkee liitinkappaleen (1). 15

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sovitelma, tun nettu siitä, että tunnistuselin (3) käsittää liikkuvan osan (4), joka on sovitettu liikkumaan ensimmäisen asennon ja ensimmäisestä asennosta poikkeavan toisen asennon välillä ja mikrokytkimen (5), joka on sovitettu ilmaisemaan 20 milloin liikkuva osa (4) on toisessa asennossa.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että tunnistuselin (13) käsittää optisen anturin (14) ja valolähteen (15), jotka on sovitettu toisiinsa nähden niin, että liitinkappale (1) estää tai sallii 25 valolähteeltä (15) lähtevän valon pääsyn optiselle anturil-le (14) silloin kun sulkuosa sulkee liitinkappaleen. • · *. 1.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen sovitelma, / tunnettu siitä, että sulkuosa (2,12) on sovitettu » · · kotelorakenteen sisään niin, että kotelorakenne ympäröi V ’ 30 välimatkan päässä sulkuosaa (2,12) sulkuosan säteittäisuun- nassa katsottuna muodostaen välitilan sulkuosan ja kotelo-: : · rakenteen väliin.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että tunnistuselin (23) käsittää optisen 35 anturin (24), joka on sovitettu sulkuosaan (22) niin, että li 97446 liitinkappale (1) estää tai sallii ympäristön valon pääsyn optiselle anturille silloin kun sulkuosa sulkee liitinkap-paleen.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sovitelma, t u n-5 n e t t u siitä, että sulkuosa (32) on sovitettu kotelora- kenteen sisään niin, että kotelorakenne ympäröi välimatkan päässä sulkuosaa (32) sulkuosan säteittäisuunnassa katsottuna muodostaen välitilan (37) sulkuosan ja kotelorakenteen väliin ja että tunnistuselin (33) on muodostettu valoläh-10 teestä (35) ja optisesta anturista (34), joista toinen on sovitettu sulkuosaan ja toinen kotelorakenteeseen niin, että sulkuosan ja kotelorakenteen väliseen välitilaan (37) sulkuosan (32) päälle työnnetty liitinkappale (1) estää tai sallii valolähteestä (35) tulevan valon pääsyn optiselle 15 anturille (34) .

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että liitinkappale (1) on Y-kappale.

8. Patenttivaatimuksen 2 mukainen sovitelma, t u n-20 n e t t u siitä, että liikkuva osa (4) on kiilamainen osa.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että ventilaattorin ja potilaan välissä oleva hengitysjärjestelmä käsittää bakteerisuodattimen, suuntaisventtiilit (45) ja hiilidioksidiabsorberin (46).

10. Patenttivaatimuksen 1 tai 9 mukainen sovitelma, YY'. tunnettu siitä, että ventilaattori on anestesiaven- ♦ · ♦ *. ·. tilaattori .

• · * *· *· 11. Patenttivaatimuksen 1, 9 tai 10 mukainen sovi- • · ♦ · · • ·ί : telma, tunnettu siitä, että hengitys- ja anestesia- V * 30 kaasut on sovitettu kierrätettäväksi potilaan keuhkojen ja anestesiaventilaattorin välillä ohjaamalla potilaan keuh- « : : : koista poistuvaa kaasua ainakin hiilidioksidiabsorberin ♦ ·· (46) ja suuntaisventtiilien (45) kautta potilaan keuhkoihin . I _ 97446