FI96516C - Menetelmä tärkkelysliimojen valmistamiseksi - Google Patents

Description

9651.·'

Menetelmä tärkkelyslilmojen valmistamiseksi

Esillä oleva keksintö koskee tärkkelysliimojen, erityisesti sellaisten tärkkelysliimojen valmistusta, jot-5 ka soveltuvat käytettäviksi aaltopaperin tai -pahvin valmistuksessa.

Tärkkelysliisterin liimaominaisuudet ovat hyvin tunnettuja Ja tällaisia ominaisuuksia aaltopahvin valmistuksessa hyväksikäyttävä teollisuusprosessi esitettiin 10 niinkin kauan sitten kuin 1937 US-patentissa 2 102 937. Aaltopahvia valmistetaan jatkuvassa prosessissa, jossa paperiraina ensiksi aallotetaan kuumennetuilla teloilla ja pintapaperiraina kiinnitetään sen jälkeen liiman avulla toiselta puoleltaan aaltojen harjanteisiin. Tämä on "tois-15 puolinen" ("single facer") aaltopahvi, kun taas molemminpuolisesti peitetyssä aaltopahvissa ("double vacker") pin-tapaperit on kiinnitetty aaltopaperin molemmille sivuille.

Aaltopahviin tarkoitetun liiman oleellinen ominaisuus on se, että sen tulee nopeasti muodostaa paperipinto-20 jen välinen sidos sellaisissa olosuhteissa, joissa erityisesti molemminpuolisesti peitetystä aaltopahvista kysymyksen ollessa tulee käyttää vain suhteellisen alhaista puristusta ja joissa sidottavien pintojen välillä on olemassa pieni ja mahdollisimman heikko kosketus. Tämän vuoksi 25 on toivottavaa, että joskin liiman viskositeetin tulee olla sellainen, että se sallii helpon ja tehokkaan levityksen jatkuvasti liikkuvaan pintaan, tulee siinä sen jälkeen tapahtua viskositeetin nopea suureneminen salliakseen sitoutumisen tapahtua.

30 US-patentin 2 102 937 menetelmää, niin kutsuttua "Stein-Hall’in" menetelmää on käytetty vuodesta 1937 lähtien ja sitä käytetään yhä laajalti. Menetelmässä käytetään liimana hyytelöidyn ja ei-hyytelöidyn tärkkelyksen vesipitoista seosta. Hyytelöity tärkkelys toimii "kantaja-35 na" ja se on tehokas dispergoimisaine ei-hyytelöidylle 2 96£1: tärkkelykselle. Ei-hyytelöity tärkkelys saadaan hyytelöi-tymään in situ paperin pinnalla tuloksena viskositeetin nopeasta suurenemisesta ja muodostuu hyydyttävä sidos. Tärkkelyksen hyytelöitymistä edistetään kohotetun lämpö-5 tilan avulla ja lisäämällä liimaan alkalia, kuten natrium-hydroksidia .

Kehitystä tärkkelysliimojen teknologiassa tapahtui niin kutsuttuja "ei-kantaja-tyyppisiä ("no-carrier") liimoja käytäntöön otettaessa. Tässä liimassa oleva tärkkelys 10 käsittää ei-hyytelöityä, mutta osittain turvonnutta tärkkelystä veteen suspendoituna. Kiinteiden aineiden pitoisuus liimassa on noin 10 - 40 %, ja liimaa valmistetaan kuumentamalla vesipitoista tärkkelysseosta välillä 21 -74 °C pH-välillä 8-14 siksi kunnes Stein-Hall-viskosi-15 teetti on saatu välille noin 20 - noin 90 sekuntia, jolloin turpoamisreaktio keskeytetään lisäämällä reaktionkes-keyttäjää, kuten alunaa tai boorihappoa. Kuvaus ei-kantaja-tyyppisistä tärkkelysliimoista sisältyy US-patenttiin 3 355 307.

20 US-patenttijulkaisussa 3 524 750 kuvataan tärkke- lysliimakoostumuksia, jotka on valmistettu ei-kantaja-menetelmällä, jossa rakeinen tärkkelys lisätään alkaliseen vesiliuokseen lämpötilassa, jossa ei tapahdu oleellisesti tärkkelyksen turpoamista, nostamalla lämpötilaa asteittain 25 saaden alkuun tärkkelyksen turpoamisen ja antamalla turpoamisen jatkua, kunnes haluttu spesifinen viskositeetti on saavutettu. Turpoaminen pysäytetään lisäämällä reaktion pysäyttäjää. Vastaavanlainen menetelmä ja laitteisto yksinkertaisen tärkkelyskomponenttiaallotusliiman valmista-30 miseksi on kuvattu US-patenttijulkaisussa 3 622 388.

Ei-kantaja-tyyppisillä liimoilla on "lyhyempi" ("shorter"), so. vähemmän elastinen rakenne kuin Stein-Hall'in tärkkelysliimoilla, josta on tuloksena liiman parempi tartunta aaltojen uurteiden harjanteisiin ja tämä 35 auttaa pitämään aallotuslaite puhtaampana. Verrattuna il! m a ni m ir: i 965 If 3

Stein-Hall'in liimoihin, eivät ei-kantaja-tyyppiset liimat lisäksi osoita palautuvaa, leikkausvaikutuksen aikaansaamaa ohentumista (pseudoplastisuutta), mikä antaa parantuneen pumpattavuuden ja leikkaus-staniliteetin hämmentämi-5 sen aikana ja varastoitaessa. Kantajatärkkelyksen puuttuessa on tuloksena veden voimakkaampi ja nopeampi kulkeutuminen tärkkelysrakeisiin, jotka hyytelöityvät ja purkautuvat kuumennettaessa antaen viskoosisen ja tahmean tahtaan, jonka avulla tapahtuu paperien sitoutuminen. Vaikka-10 kin ei-kantaja-tyyppiset liimat antavat aallotuslaitteessa hyvän tehon, vaativat ne enemmän huolenpitoa valmistuksen aikana kuin Sten-Hall'in liimat, jolloin viskositeettia on valvottava jatkuvasti.

Myöhemmässä vaiheessa osa liiman kokonaistärkkelys-15 pitoisuudesta turpoaa kuten ei-kantaja-tyyppisessä liimassa ja loput tärkkelyksestä lisätään sen ei-turvonneessa, ei-hyytelöidyssä muodossa. Yksityiskohtaisemmin esitettynä, tärkkelyksen alkalista lietettä kuumennetaan esimerkiksi 35 eC:ssa siksi kunnes toivottu viskositeetti saavu-20 tetaan. Reaktio keskeytetään sen jälkeen lisäämällä loput tärkkelyksestä. Tämän menetelmän avulla valmistetulla liimalla on tasaiset virtaus- ja viskositeettiominaisuudet ja se on taloudellisempaa raaka-ainekustannusten osalta, jolloin vältytään käyttämästä erityisiä reaktion keskeyttäviä 25 aineita, kuten alunaa, jotka ovat välttämättömiä ei-kanta-ja-tyyppisessä menetelmässä.

Ei-kantaja-tyyppisessä menetelmässä ja edellä olevassa kappaleessa kuvatussa muutetussa, ei-kantajatyyppi-sessä menetelmässä liiman hämmentämistä jatketaan sen jäl-30 keen kun turpoamisreaktio on keskeytetty, jolloin liiman ·' viskositeetin muutosta tapahtuu johtaen liiman "lopulli seen" viskositeettiin, so. siihen viskositeettiin, jossa sitä käytetään käytännössä.

Tärkkelysliiman käyttäjälle on oleellista valmistaa 35 liimoja, joilla on tasainen lopullinen viskositeetti ja on

965V

4 toivottavaa, että liimalla on tasainen tärkkelyspitoisuus. Tärkkelys on kuitenkin luonnontuote eikä synteettinen tuote Ja siinä ilmenee vaihtelevuutta sen turpoamisessa nat-riumhydroksidin läsnä ollessa Ja sen tämän Jälkeen saamas-5 sa lopullisessa viskositeetissa, riippuen sen alkuperästä, sen iästä Ja sen käsittelystä valmistuksen aikana. Ennen liiman valmistuksessa käytettävän tärkkelyksen valintaa on mahdollista pienentää Jossain määrin tärkkelyksen herkkyyden vaihtelevuutta, mutta ei ole täysin mahdollista eli-10 minoida vaihtelevuutta ja sen siitä johtuvaa vaikutusta liiman lopulliseen viskositeettiin. Lopullisen viskositeetin säätämisellä, esim. vettä lisäämällä on pakosta ei-toivottu vaikutus liiman tärkkelyspitoisuuden muuttumiseen.

15 Olemme kiinnittäneet melkoista huomiota tärkkelys- liimojen valmisprobleeman standardi-tyyppisessä valmistusmenetelmässä, jossa on toivottua saavuttaa tasaiset tärk-kelyspitoisuudet ja tasaiset lopulliset viskositeetit huolimatta vaihteluista käytetyn tärkkelyksen turpoamisomi-20 naisuuksissa. Olemme todenneet, että standardiolosuhteissa liiman lopullinen viskositeetti on riippuvainen ajasta, joka kuluu kriittisen turpoamisviskositeetin saavuttamiseen, so. sen viskositeetin saavuttamiseen, jossa turpoa-misreaktio keskeytetään. Olemme lisäksi todenneet, että 25 suhteellisen vakioisen lopullisen viskositeetin saavuttamiseksi tulee kriittistä turpoamisviskositeettia pienentää, kun reaktioaika pitenee. Olemme hyödyntäneet näitä tosiasioita suunnittelemalla menetelmän ei-kantaja-tyyppisen tai muutetun ei-kantaja-tyyppisen liiman valmistus-30 prosessin kontrolloimiseksi siten, että saadaan tuotteita, joilla on tasaiset lopulliset viskositeetit ja vakioiset tärkkelyspitoisuudet.

Tällöin keksinnön mukaan menetelmälle, jossa säädetään tärkkelysliiman valmistusprosessia, joka prosessi 35 käsittää osan liimasisällöstä tai koko liimansisällön I M i UI! !!!!!

965 V

5 osittaisen turvottamisen alkalin vesidispersiossa ja tur-votusprosessin keskeyttämisen ennakolta määrätyssä kriittisessä turpoamisviskositeettiarvossa, on tunnusomaista, että kriittistä turpoamisen viskositeettiarvoa pienenne-5 tään prosessin aikana, kun kulunut reaktioaika pitenee.

Keksintö käsittää myös laitteistoa tärkkelysliiman valmistamiseksi, joka laitteisto käsittää: a) astian tärkkelyksen alkalisen vesisuspension käsittelemiseksi niin, että tärkkelysrakeet turpoavat 10 osittain, b) laitteen suspension viskositeetin mittaamiseksi jatkuvasti tai puolijatkuvasti, c) laitteen turpoamisreaktion keskeyttämiseksi saavutettaessa ennakolta määrätty kriittinen turpoamisvisko- 15 siteetti, jolle laitteistolle on tunnusomaista d) laitteen suspension mitattujen viskositeettiar- vojen vertaamiseksi kriittisten turpoamisviskositeettiar-vojen ennalta määrätyn vaihteluvälin kanssa, jotka kriittiset turpoamisviskosisteettiarvot pienenevät käytetyn 20 reaktioajan pidentyessä, joka vertaileva laite käynnistää reaktion keskeytyslaitteen silloin, kun mitattu viskositeetti on yhtäpitävä ennalta määrätyn kriittisen turpoa-misviskositeetin kanssa tälle käytetylle reaktioaikajaksolle.

25 Esillä olevaa keksintöä voidaan soveltaa ei-kanta- ja-tyyppiseen prosessiin, jossa kaikki liimassa oleva tärkkelys on osittain turvonneena ja turvotusreaktio keskeytetään lisäämällä esimerkiksi alunaa tai boorihappoa, tai keksintöä voidaan soveltaa muutettuun ei-kantaja-tyyp- 30 piseen prosessiin, jossa vain osa tärkkelyksestä on osittain turvonnut ja turvotusreaktio keskeytetään lisäämällä ei-turvonnutta tärkkelystä joko vesilietteenä tai kiinteässä muodossa. Keksintö on erityisesti sovellettavissa jälkimmäistä tyyppiä olevaan prosessiin.

35 Tyypillisen muutetun ei-kantaja-tyyppisen prosessin ·. mukaan suspendoidaan 300 kg maissitärkkelystä 2100 litraan 9651; 6 vettä 35 °C:ssa, ja sen jälkeen kun on hämmennetty 10 minuuttia, lisätään 16 kg natriumhydroksidia liuotettuna 50 - 100 litraan vettä. Saatua seosta hämmennetään ja sen viskositeettia mitataan jatkuvasti. Kun viskositeetti saa-5 vuttaa arvon 20 - 60 Stein-Hall-sekuntia, keskeytetään turpoamisreaktio lisäämällä vielä 300 kg rakeista maissi-tärkkelystä ja sen jälkeen 9 kg booraksia. Hämmentämistä jatketaan sen jälkeen 5-15 minuuttia siksi kunnes toivottu lopullinen viskositeetti, arvoltaan 35 Stein-Hall-sekun-10 tia, on saavutettu. Jos tärkkelys on luonteeltan sellaista, että 10-15 minuutin kuluttua ei ole tapahtunut lainkaan viskositeetin suurenemista, niin lisätään lisää natriumhydroksidia ja sen jälkeen vielä lisäykset 5 minuutin väliajoin siksi kunnes kriittinen turpoamisviskositeetti 15 saavutetaan. Jos lopullinen viskositeetti on toivottua suurempi, niin voidaan lisätä vettä sen pienentämiseksi.

Esillä olevaa keksintöä voidaan soveltaa edellisessä kappaleessa kuvattuun prosessiin suorittamalla valmis-tuslaitteistoa käyttäen sarja kokeita, jotka kohdistuvat 20 sen nopeuden selvittämiseen, jolla kriittinen turpoamisviskositeetti pienenee kuluneen reaktioajan kanssa määrättyyn toivottuun lopulliseen viskositeettiarvoon, jolloin kulunut reaktioaika lasketaan natriumhydroksidin ensimmäisestä lisäyksestä lukuunottamatta sitä seurannutta aikaa, 25 joka kuluu turpoamisen alkamiseen. Tietokone voidaan asentaa prosessin käyttöön ja sillä huomioidaan ajasta riippuvat kriittiset viskositeettiarvot. Mitatut viskosi-teettiarvot syötetään tietokoneeseen, jossa niitä verrataan kriittisiin viskositeettiarvoihin. Kun mitattu arvo 30 on yhtäpitävä kriittisen arvon kanssa tällä kohtaa kuluneessa reaktioajassa, aloitetaan tärkkelyksen lisääminen reaktion keskeyttämiseksi.

Esimerkiksi sen kriittisen turpoamisviskositeetin riippuvuudesta ajasta, joka tarvitaan määrätyn vakioisen 35 lopullisen viskosteetin saavuttamiseen on esitetty jäljempänä seuraavien kuvioiden avulla, jotka saatiin liimanval- I itHI'IHI'fil 7 9651r mistusprosessissa, jossa toivottu lopullinen viskositeetti oli 60 Stein-Hall-sekuntia. Muutoin vakioisissa käsittely-olosuhteissa todettiin kriittisten turpoamisviskosteet-tien, jotka tarvittiin toivotun lopullisen viskositeetin 5 saavuttamiseksi, olevan seuraavanlaiset 40 Stein-Hall-sekuntia jaksolla 0-10 minuuttia 35 Stein-Hall-sekuntia jaksolla 11 - 15 minuuttia 33 Stein-Hall-sekuntia jaksolla 16-20 minuuttia 32 Stein-Hall-sekuntia jaksolla 21 - 25 minuuttia 10 31 Stein-Hall-sekuntia jaksolla 26 - 30 minuuttia 30 Stein-Hall-sekuntia jaksolla 31 - 35 minuuttia 29 Stein-Hall-sekuntia jaksolla 36 - 40 minuuttia Useimmille ei-kantaja-tyyppisille tai muutetuille ei-kan-taja-tyyppisille prosesseille, joissa käytetään joukkoa 15 tärkkelyksiä liiman saamiseksi, jonka lopullinen viskosi teetti on 35 - 80 Stein-Hall-sekuntia, voi kriittinen tur-poamisviskositeetti olla 30 - 50 Stein-Hall-sekuntia 10 minuutin pituisen kuluneen reaktioajan jälkeen, 25 - 30 Stein-Hall-sekuntia 20 minuutin pituisen kuluneen reaktio-20 ajan jälkeen ja 20 - 30 Stein-Hall-sekuntia sen jälkeen kun on kulunut yli 30 minuuttia reaktioaikaa. Tähän keksinnön selitykseen liittyvä kuvio I esittää ihanteellista suhdetta kriittisen turpoamisviskositeetin ja kuluneen reaktioajan välillä, jota suhdetta kuvaa käyrä A. Käyrät 25 B, C ja D edustavat viskositeetin muutosta ajan kuluessa kolmelle liimanvalmistuserälle ja reaktiot keskeytettäisiin, niinä ajankohtina, joissa käyrät B, C ja D vastaavasti leikkaavat käyrän A.

Keksintöä käytäntöön sovellettaessa on mahdollista 30 käyttää kuviossa I esitettyä suhdetta kriittinen turpoa-misviskositeetti/kulunut reaktioaika tai asettaa tietokoneeseen sarja kriittisten turpoamisviskositeettien eri arvoja. Tässä viimemainitussa tapauksessa esitetään kuviossa II graafinen kuvaus, jossa tapahtuu kriittisen tur-35 poamisviskositeetin vaihteittainen pieneneminen kuluneen reaktioajan kanssa.

965 V

8

Esillä olevan keksinnön mukaista menetelmää voidaan parantaa käyttämällä hyväksi aikaisempien erien tuloksista saatua palautetta käyrän A aseman säätämiseksi seuraavaa erää varten. Jos esimerkiksi toivotaan, että liiman toi-5 vottu lopullinen viskositeetti on 60 Stein-Hall-sekuntia ja käytännössä saavutetaan arvoksi 65, niin tulee käyrää A kuvioissa I ja II siirtää "viskositeetti"-akselin suuntaan. Päinvastaisella tavalla tulee menetellä, jos saavutettu lopullinen viskositeetti on pienempi kuin 60 Stein-10 Hall-sekuntia. Kuvio III esittää käyräsarjaa erilaisten lopullisten viskositeettien saavuttamiseksi.

Aikaisemmasta erästä saatuja tuloksia voidaan myös käyttää määrätyssä erässä (katso esimerkkiä 2) käytettävän natriumhydroksidin määrän säätämiseksi. Jos esimerkiksi 15 kuvioissa I ja II esitettyjen kriittisten turpoamisvlsko-siteettien saavuttamiseen vaaditut kuluneet reaktioajat katsotaan liian pitkiksi tehtaan taloudellisen toiminnan kannalta, niin voidaan prosessiin lisätyn natriumhydroksidin määrää suurentaa, josta on seurauksena esimerkiksi 20 käyrän D vaihtuminen kuviossa II käyräksi C tai käyräksi B.

Niiden liimanvalmistusprosessien yleiset toiminta-olosuhteet, joihin esillä oleva keksintö on sovellettavissa, ovat tällä alalla hyvin tunnettuja. Tällöin voivat 25 valmistetut liimat sisältää 10 - 40 paino-% tärkkelystä (kuiva-ainetta), edullisesti 18 - 30 %, edullisemmin 20 -25 %, ja niiden lopullinen viskositeetti voi olla välillä 30 - 80 Stein-Hall-sekuntia ja pH välillä 10 - 14. Liima voi sisältää 20 - 100 paino-% osittain turvonnutta tärkke-30 lystä, lopun ollessa ei-turvonnutta tärkkelystä.

·' Esillä olevalla keksinnöllä on edellä esitettyjä etuja, jotka tekevät mahdolliseksi sen, että liiman valmistaja voi tuottaa liimoja, joilla on tasainen tärkkelys-pitoisuus, tasainen lopullinen viskositeetti ja vakioinen 35 reaktioaika hänen käyttämässään ei-kantajatyyppisessä tai . muutetussa ei-kantaja-tyyppisessä prosessissa.

ii' im im iiia 9651:- 9

Keksintöä valaistaan nyt lähemmin viittaamalla seu-raaviin esimerkkeihin.

Esimerkki 1

Sarja kokeita tuotti seuraavan yhteyden kriittisen 5 turpoamisviskositeetin ja kuluneen reaktioajan välillä toivotun lopullisen viskositeetin ollessa 50 Stein-Hall-sekuntia.

Kulunut reaktio- Kriittinen turpoamisvis- aika min. kositeetti Stein-Hall- 10 _sekuntia_ 10 35 15 34 20 33 25 31,5 15 30 30,5 35 29

Valmistettaessa teollisuusyksikössä hartsiliimaa lietettiin 225 kg maissitärkkelystä 2120 kg:n kanssa vettä 20 35 eC:ssa. Tämän jälkeen lisättiin 16,8 kg natriumhydrok- sidia (40 %:ista (paino/tilavuus) vesiliuosta) ja lietettä hämmennettiin 10 minuutin kuluttua viskositeetin todettiin olevan kriittisen turpoamisviskositeetin alapuolella 10 minuutin pituisella kuluneella reaktioajalla. Sen jälkeen 25 kun vielä on kulunut 10 minuuttia, lisättiin 0,8 kg nat-riumhydroksidia (tällöinkin 40 %:isena (paino/tilavuus) vesiliuoksena) ja hämmentämistä jatkettiin. Sen jälkeen kun reaktioaikaa oli kulunut 22 minuuttia, saavutti viskositeetti arvon 33 Stein-Hall-sekuntia, so. kriittisen 30 turpoamisviskositeetin tällä kuluneella reaktioaikajaksol-*' la. Turpoaminen keskeytettiin lisäämällä 315 kg tärkkelys tä ja 7 kg booraksia. Sen jälkeen kun seosta oli hämmennetty vielä 10 minuuttia ja siihen oli lisätty 0,38 litraa säilöntäainetta (formaldehydiä), todettiin lopullisen vis-35 kositeetin olevan 50 Stein-Hall-sekuntia.

t ίο 9651r

Esimerkki 2 (a) Liete, joka sisälsi 2200 kg vettä ja 350 kg maissitärkkelystä, kuumennettiin toivottuun 35 °C:n lämpötilaan käyttäen 100 kg vesihöyryä teollisuusyksikössä 5 (erilainen kuin esimerkissä 1 käytetty yksikkö). Tämän jälkeen lisättiin 32,4 litraa natriumhydroksidia (40 %:ista (paino/tilavuus) vesiliuosta) ja lietettä hämmennettiin. 14 minuutin kuluttua ei vielä oltu saavutettu kriittistä turpoamisviskositeettia, joten joukkoon lisät-10 tiin vielä 1,8 litraa natriumhydroksidia ja hämmentämistä jatkettiin vielä 4 minuuttia. Kun vieläkään ei oltu saavutettu kriittistä turpoamisviskositeettia, lisättiin joukkoon vielä 1,8 litraa natriumhydroksidia ja vielä kolmen minuutin hämmentämisen jälkeen, saavutettiin kriittinen 15 turpoamisviskositeetti (31 Stein-Hall-sekuntia) tällä ku luneella reaktioaikajaksolla ja reaktio keskeytettiin lisäämällä 350 kg tärkkelystä ja 10 kg booraksia. Sen jälkeen kun seosta oli vielä hämmennetty 20 minuuttia, saatiin lopulliseksi viskositeetiksi 51 Stein-Hall-sekuntia. 20 (b) Kun käytettiin erilaista tärkkelystä, mutta olosuhteet muutoin pidettiin samoina kuin edellä kohdassa (a), todettiin, että sen sijaan että olisi lisätty natriumhydroksidia kolmena lisäyksenä, joiden suuruudet olivat vastaavasti 32,4 litraa, 1,8 litraa ja 1,8 litraa ku-25 luneiden reaktioaikojen ollessa 0 minuuttia, 14 minuuttia ja 18 minuuttia, oli nyt tarpeen tehdä kuusi lisäystä. Uusi tarve oli nyt suuruudeltaan aluksi 32,4 litraa ja viisi seuraavaa lisäystä, kukin 1,8 litraa, ensin 14 minuutin kohdalla ja neljän minuutin välein sen jälkeen. 30 Kriittinen turpoamisviskositeetti, joka lopuksi saavutettiin 31,5 minuutin pituisen kuluneen reaktioajan jälkeen, oli 29 Stein-Hall-sekuntia ja lopullinen viskositeetti oli 52 Stein-Hall-sekuntia.

(c) Tarkoituksella lyhentää reaktioaikaa seuraavas-35 sa kokeessa käytettäessä kohdassa (b) käytettyä tärkkelys- I ! Il l UM I I ! 3 ! 96^1 ·*" 2 j S V> \j1 [ \ tä, suurennettiin natriumhydroksidin lisäysmäärää niin, että lisättiin 37,3 litraa ajankohtana 0 ja sen jälkeen 2,1 litraa 14 minuutin kuluttua ja vielä 2,1 litraa 18 minuutin kuluttua. Kriittinen turpoamisviskositeetti 31 5 Stein-Hall-sekuntia saavutettiin sen jälkeen kun reaktio-aikaa oli kulunut 19 minuuttia ja liiman lopullinen viskositeetti oli 51 Stein-Hall-sekuntia.

Tämä esimerkki valaisee edellä keksinnön selityksessä esitettyä käytäntöä vaihdeltaessa natriumhydroksidin 10 lisäyksiä pohjautumalla aikaisemmasta koe-erästä saatuun kokemukseen ja saavuttamalla siten hyväksyttävä yhdenmukainen reaktioaika.

i

Claims (9)

965 If

1. Menetelmä tärkkelyslilman valmistusprosessin säätämiseksi, joka prosessi käsittää osan liiman kokonais- 5 tärkkelyspitoisuudesta tai koko tärkkelyspitoisuuden osittaisen turvottamisen alkalisessa vesidispersiossa ja tur-votusprosessin keskeyttämisen kriittisessä turpoamisvis-kositeettiarvossa, tunnettu siitä, että turpoamisen kriittistä viskositeettiarvoa pienennetään prosessin 10 aikana, kun kulunut reaktioaika pitenee.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liiman kokonaistärkkelyspitoisuus on 15 - 40 paino-% (kuiva-ainetta) ja lopullinen viskositeetti on 35 - 80 Stein-Hall-sekuntia.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 20 - 100 % liiman kokonais-tärkkelyspitoisuudesta turvotetaan osittain.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että turvotusprosessi 20 keskeytetään lisäämällä ei-hyytelö!tyä tärkkelystä, alunaa tai boorihappoa.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kriittinen turpo-amisviskositeetti pienenee arvosta, joka on välillä 30 - 25 50 Stein-Hall-sekuntia, kuluneen reaktioajan ollessa 10 minuuttia, arvoon, joka on välillä 25 - 40 Stein-Hall-sekuntia, kuluneen reaktioajan ollessa 20 minuuttia, ja välille 20 - 30 Stein-Hall-sekuntia, kuluneen reaktioajan ollessa yli 30 minuuttia, liimoilla, joiden toivottu lo- 30 pullinen viskositeetti on välillä 35 - 80 Stein-Hall-se- * kuntia.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kriittisiä turpo-amisviskositeettiarvoja kohotetaan tai alennetaan suhtees- 35 sa edellieessä erässä valmistetun liiman lopulliseen vis- , kositeettiin. Λ l#:f llHIUfl:

965 If

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siltä, että nopeutta, jolla kriittiset turpoamisviskositeetit saavutetaan, suurennetaan tai pienennetään, riippuen edellisen erän kokonais- 5 reaktioajasta, suurentamalla tai pienentämällä liiman valmistusprosessiin lisätyn natriumhydroksidin määrää.

8. Laitteisto tärkkelysliiman valmistamiseksi, joka laitteisto käsittää: a) astian tärkkelyksen alkalisen vesisuspension 10 käsittelemiseksi niin, että tärkkelysrakeet turpoavat osittain, b) laitteen suspension viskositeetin mittaamiseksi jatkuvasti tai puolijatkuvasti, c) laitteen turpoamisreaktion keskeyttämiseksi saa-15 vutettaessa ennakolta määrätty kriittinen turpoamisvisko- siteetti, joka laitteisto on tunnettu siitä, että se käsittää d) laitteen suspension mitattujen viskositeettiar-vojen vertaamiseksi kriittisten turpoamisviskositeettiar- 20 vojen ennalta määrätyn vaihteluvälin kanssa, jotka kriittiset turpoamisviskosisteettiarvot pienenevät käytetyn reaktioajan pidentyessä, joka vertaileva laite käynnistää reaktion keskeytyslaitteen silloin, kun mitattu viskositeetti on yhtäpitävä ennalta määrätyn kriittisen turpoa-v 25 misviskositeetin kanssa tälle käytetylle reaktioaikajak- solle.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että vertailulaite on tietokone. 9651?