FI96443B - Menetelmä ja vesikeskusjärjestelmä asuintilojen lämmitykseen - Google Patents

Description

96443

Menetelmä ja vesikeskusjäijestelmä asuintilojen lämmitykseen - Förfarande och centralvattensystem för uppvärmning av bostadsutrymmen 5 Tämän keksinnön kohteena on menetelmä asuintilojen lämmitykseen, jossa vesikes-kusjärjestelmässä kierrätetään kiertovesi lämpölähteestä, kuten sähkö-, kaasu- tai öljykattilasta lämpimän käyttöveden varaajassa olevan lämmönvaihtimen kautta ve-sikeskusjärjestelmään kytkettyihin kaasukonvektoreihin.

10 Eräs vakavimpia ongelmia yhteiskunnan energiahuollossa ja varsinkin sähkönkulutuksessa on energian epätasainen käyttö. Syntyy ns. kulutuspiikkejä. Esimerkkinä voimme kuvata asian näin.

Jos tarvitsemme 24 kWh vuorokaudessa, voimme kuluttaa sen esim. 2 h x 12 kW tai 15 24 h x 1 kW. Tästä ilmenee tehon (kW) merkitys. Jälkimmäisessä tapauksessa em me saa kulutuspiikkiä vaan kulutus tasaantuu. Teoreettisena laskelmana voimme pitää myös seuraavaa: Suomessa on n. 2 000 000 kotitaloutta. Jos voimme pudottaa tehontarpeen keskimäärin 1 kW/talous, niin se tekee huippukulutuksen aikana 2000 MW. Alhaiset tehontarpeet mahdollistavat säästöjä energianjakeluverkostossa: säh-20 kölinjat, muuntajat, varastot, kuljetuskalusto jne.

Tämän menetelmän käyttötarkoitus on nimenomaan tehontarpeen pudottaminen lämmityksessä ja lämpimän käyttöveden tuotannossa. Seurauksena on myös kuluttajalle säästöjä laitehankinnassa, asennustyössä, tilakustannuksissa ja liitäntä-ja .. 25 käyttömaksuissa.

Aikaisemmin käytetyt ratkaisut ovat: öljy-, sähkö- tai kaasukattila ja vesiradiaattorit suora sähkölämmitys ja erillinen sähköllä lämmitettävä lämpimän käyttöveden 30 varaaja.

Näiden ratkaisevat epäkohdat ovat: a) Suuret vesimäärät kattiloissa ja pattereissa (150-2001). Tästä seuraa suuret tehontarpeet, hidas toiminta ja varastointihäviöitä. Myös tilantarve on suuri (jopa 3 5 omat kattilahuoneet) ja hankinta- ja asennuskustannukset korkeat.

96443 2 b) Suoran sähkölämmityksen tehontarve on osoittautunut korkeaksi ja kun lisätään lämpimän käyttöveden tehontarve, se yhteenlaskettuna nousee samaan kuin yllä mainitut a) eli 15-18 kW normaalitalossa.

5 Huomioitava on, että normaalitalo tarvitsee lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen (ulkkolämpötila -30°C) 5-6 kW.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että asuintilan lämmitys ja lämpimän käyttöveden tuotanto hoidetaan lämpölähteellä siten, että järjestelmään 10 kuuluvalla ohjausventtiilillä lämmitetään ensin käyttövesi, minkä jälkeen ohjaus ja lämmitys siirretään kaasukonvektoreihin. Keksintö kohdistuu myös vesikeskusjär-jestelmään menetelmän toteuttamiseksi, jossa järjestelmässä on lämpölähde, kuten sähkö-, kaasu- tai öljykattila, lämpimän käyttöveden varaaja ja järjestelmään kytkettyjä kaasukonevektoreita. Keksinnön mukaiselle vesikeskusjärjestelmälle on 15 tunnusomaista se, että järjestelmään on kytketty ohjausventtiili, jonka avulla läm mitys ja lämpimän käyttöveden tuotanto on hoidettu samalla alhaisella teholla automaattisella ohjauksella.

Tämän keksinnön perusidea on saavuttaa nopea, tasainen lämmitys ja riittävä, nopea 20 käyttöveden tuotanto alhaisella teholla, jopa n. 1/3 nykyisiin menetelmiin verrattuna.

Tämän ratkaisun edut ovat paitsi alhainen tehontarve (liitäntäteho 10 A) myös pienet tilakustannukset, alhaiset hankinta-ja asennuskustannukset (markkinoiden alhai-.. 25 simmat), nopeatoiminen, tasaisesti toimiva, eliminoi säätö- ja varastointihäviöt. Menetelmä on helppo käyttää myös saneeraustaloissa.

Keksintöä selostetaan seuraavassa esimerkin avulla viittaamalla oheiseen piirustukseen, joka esittää yksinkertaista keksinnön mukaista vesikeskusjärjestelmää kaaviol-30 lisesti.

Vesikeskusjärjestelmässä on lämpölähde 1, lämpimän käyttöveden varaaja 2 ja kaa-sukonvektorit 3. Järjestelmään on kytketty ohjausventtiili 4, jonka avulla lämmitys ja lämpimän käyttöveden tuotanto on hoidettu samalla alhaisella teholla automaatti-35 sella ohjauksella.

I! 3 96443

Perusidea on vesikeskusjärjestelmä, jossa on 6-10 1 kiertovesi. Oleellinen osa on kaasukonvektorit 3. Konvektorin sisältämä kiertovesi on 1-3 dl. Lämpö siirtyy nopeasti höyrystävän kaasun avulla.

5 Toinen oleellinen osa on lämpimän käyttöveden varaja 2. Lämmin käyttövesi läm-penee varaajan sisällä olevan lämmönvaihtimen 5 avulla. Lämmönvaihtimen kierto-vesimäärä on n. 1 1.

Kolmas oleellinen osa on lämmönlähde eli kattila 1. Se voi olla sähkö-, öljy- ja/tai 10 kaasukattila. Näille on tärkeää, että voidaan käyttää alhaiset tehot ja näin ollen pienet vesimäärät. Ratkaisussamme on sähkökattila 6 kW/4 1, öljy-ja kaasukattila 9 kW/12 1.

Oleellista on huomata, että lämmitys ja lämpimän käyttöveden tuotanto hoidetaan 15 samalla alhaisella teholla automaattisesti. Kun tarvitaan sekä lämmitystä että lisää lämmintä käyttövettä, järjestelmä tekee ensin lämmintä vettä. Talo voi olla ilman lämmitystä 1 tunnin ja lämpötila laskee vain 1°C kylmimpänäkin aikana.

Kaasukonvektoreita voidaan käyttää sähköpatterina siten, että vesikiertoputkeen 20 asennetaan (työnnetään) sähkövastus. Koska kaasukonvektori reagoi lämpötilaan, on sen sähkötehontarve vain 200-300 W. Tämä ratkaisu on tärkeä sellaisissa kohteissa, joissa osa lämmitettävistä tiloista on hankalan matkan päässä kiertovesijärjestelmän putkistosta.

Claims (2)

96443

1. Förfarande för uppvärmning av bostadsutrymmen, där man i ett vattencentral-20 system cirkulerar cirkulationsvatten frän en värmekälla (1), sasom en el-, gas- eller oljekamin via en värmeväxlare (5) i varmvattenberedaren (2) tili gaskonvektorer (3) i vattencentralsystemet, kännetecknat av att uppvärmningen av bostadsutrymmet och produktionen av varmvattnet omskötes med värmekällan sä att med styming av en tili systemet hörande styrventil (4) uppvärmes först varmvattnet varefter styr-. 25 ningen och uppvärmningen flyttas tili gaskonvektorema (3).

1. Menetelmä asuintilojen lämmitykseen, jossa vesikeskusjärjestelmässä kierrätetään kiertovesi lämpölähteestä (1), kuten sähkö-, kaasu- tai öljykattilasta, lämpimän käyttöveden varaajassa (2) olevan lämmönvaihtimen (5) kautta vesikeskusjärjestel-5 mään kytkettyihin kaasukonvektoreihin (3), tunnettu siitä, että asuintilan lämmitys ja lämpimän käyttöveden tuotanto hoidetaan lämpölähteellä siten, että järjestelmään kuuluvalla ohjausventtiilin (4) ohjauksella lämmitetään ensin käyttövesi, minkä jälkeen ohjaus ja lämmitys siirretään kaasukonvektoreihin (3).

2. Vesikeskusjäijestelmä patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän toteutta miseksi, jossa järjestelmässä on lämpölähde (1), kuten sähkö-, kaasu- tai öljykattila, lämpimän käyttöveden varaaja (2) ja järjestelmään kytkettyjä kaasukonvektoreita (3), tunnettu siitä, että järjestelmään on kytketty ohjausventtiili (4), joka on kolmi-tieventtiili, joka saa ohjauksen lämpimän käyttöveden lämpötilasta, ja termostaattien 15 ohjauksella lämmitys ja lämpimän käyttöveden tuotanto on hoidettu samalla alhaisella teholla automaattisella ohjauksella.

2. Vattencentralsystem för att förverkliga förfarandet enligt patentkrav 1, i vilket system firms en värmekälla (1) sasom en el-, gas- eller oljekamin, en varmvatten-beredare (2) och tili systemet kopplade gaskonvektorer (3), kännetecknat av att tili 30 systemet är kopplat en styrventil (4), som är en trevägsventil, som far stymingen frän varmvattnets temperatur, och med termostatemas styming är uppvärmningen och produktionen av varmvattnet omskött med samma läga effekt med automatisk styming. Il