FI96379C - Menetelmä ja laitteisto näytteen analysoimiseksi - Google Patents

Description

96379

Menetelmä ja laitteisto näytteen analysoimiseksi

Keksintö koskee laitteistoa ja menetelmää potilaan elimistöstä otettavan yhdisteen analysoimiseksi.

Laitteisto käsittää näytteenottoelimen, jonka seinämän 5 analysoitava yhdiste kykenee läpäisemään ja siten siirtymään elimistöstä näytteenottoelimen näytetilaan, paine-eron aikaansaavan elimen, joka paine-eron vaikutuksesta kykenee imemään näytetilasta näytettä näytteenottoelimeltä lähtevää johtoa pitkin, ja 10 analysaattorin, joka kykenee suorittamaan näytteenottoelimeltä otetun näytteen analysoinnin.

Nykytekniikan mukaisesti vatsankalvon hapetuksen seuraamiseksi mitataan vatsansisäinen hiilidioksiditaso ja veren bikarbonaatti diskreeteillä veri- ja 15 puskurinestenäytteillä.

Potilaan sisäelimen kaasun, erikoisesti C02, pitoisuuden mittaamiseksi otetaan tämän sisäelimen läheisyydestä kuten esim vatsasta näytteitä, jotka analysoidaan laboratorioanalysaattorissa. Näytteen ottaminen tapahtuu 20 U.S. patentissa no. 4643192 kuvatun ratkaisun mukaisesti katetrin avulla. Katetri koostuu näytteenottoelimestä, jonka seinämän läpi kaasu imeytyy katetrin sisällä olevaan suolaliuokseen, ja joka seinämä ei läpäise nestemäistä komponenttia, ja johdosta, jota pitkin näyte 25 voidaan imeä pois näytekammiosta ja jota pitkin uusi suolaliuos voidaan johtaa näytekammioon. Nesteen imeminen ja lisääminen johtoon ja näytekammioon tapahtuu ruiskulla, joka kytketään johdon päässä olevaan erityiseen liittimeen. Näytteenottoelimessä olevan 30 nesteen tulee antaa olla suhteellisen pitkän aikaa esim puoli tuntia vuorovaikutuksessa sen ulkopuolella olevan mitattavan kaasun kanssa, jotta kaasu ehtisi imeytyä näytteenottoelimen seinämän läpi ja saavuttaa tasapaino.

96379 2 Tämän jälkeen imetään neste katetrista pois ruiskuun ja viedään laboratorioon analysoitavaksi, jolloin saadaan selvitettyä katetrin seinämän läpi diffundoituneen kaasun pitoisuus.

5 Tällaisen ratkaisun ongelmana on katetrin seinämän läpäisseen kaasun mittauksen suoritustapa, joka on hankala ja hidas. Hitautta ja hankaluutta lisää vielä se, että joka kerta, kun katetri on imetty tyhjäksi nesteestä, tulee katetri täyttää uudella nesteellä, jonka 10 tulee antaa seistä katetrissa riittävän pitkän aikaa kaasutasapainon saavuttamiseksi enenkuin se imetään pois ja viedään tutkittavaksi.

Tämän keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä mainitut ongelmat. Tarkoituksena on saada aikaan nopeatoiminen 15 menetelmä ja laitteisto potilaan elimistössä olevan yhdisteen analysoimiseksi. Myös tarkoituksena on saada aikaan yksinkertainen menetelmä ja laitteisto potilaan elimistössä olevan yhdisteen analysoimiseksi. Lisäksi tarkoituksena on saada aikaan sellainen menetelmä ja 20 laitteisto potilaan elimistössä olevan yhdisteen analysoimiseksi, että näytteen johtaminen näytteenottopaikasta mittausta suorittavalle elimelle tapahtuu automaattisesti. Edelleen tarkoituksena on saada aikaan sellainen menetelmä ja laitteisto potilaan 25 elimistössä olevan yhdisteen analysoimiseksi, että näytteen siirto voi tapahtua edestakaisin näytteenottopaikan ja mittausta suorittavan elimen välillä. Erityisesti tarkoituksena on saada aikaan . sellainen menetelmä ja laitteisto potilaan elimistössä 30 olevan yhdisteen analysoimiseksi, joka mahdollistaa automaattisesti tapahtuvan jatkuvan mittaustoiminnan.

Aivan erityisesti tarkoituksena on saada aikaan menetelmä ja laitteisto potilaan elimistössä olevan yhdisteen pitoisuuden mittaamiseksi.

96379 3

Keksinnön mukaisen menetelmän ja laitteiston tunnusomaiset piirteet on annettu oheisissa patenttivaatimuksissa.

Keksinnön mukaisesti sijoitetaan näytteenottoelin 5 potilaan elimistöön kuten esim vatsalaukkuun ja otetaan näyte tästä ympäristöstä tähän näytteenottoelimeen, josta näyte edelleen johdetaan johtoa pitkin analysaattorille yhden tai useamman näytteessä olevan yhdisteen analysointia varten. Analysointi voi käsittää yhdisteen 10 pitoisuuden määrityksen ja/tai yhdisteen tunnistuksen. Erityisesti on tarkoituksena analysoida hiilidioksidipitoisuus. Näytteenottoelin voidaan syöttää potilaan vatsaan suorittamatta sen suurempia kirurgisia toimenpiteitä suoraan potilaan suun kautta.

15 Näytteenottoelimen poikkihalkaisijan tulisi edullisesti ainakin potilaan kurkun ja ruokatorven läpi tapahtuvan siirtovaiheen aikana olla riittävän kapea, jotta sen siirtäminen näytteenottopaikkaan ja sieltä pois tapahtuisi potilaan kannalta mahdollisimman 20 miellyttävästi.

Näytteenottoelimeen tuleva näyte tulisi edullisesti kyetä rajoittamaan joko nestemäiseen tai kaasumaiseen olomuotoon, jolloin toista olomuotoa oleva aines jäisi näytteenottoelimen ulkopuolelle. Siten pyrittäessä 25 analysoimaan hiilidioksidipitoisuutta, tulisi kaasumaista olomuotoa edustavan näytteen ainoastaan päästä näytteenottoelimeen. Tätä varten näytteenottoelin voidaan ympäröidä kaasua läpäisevällä, mutta mielellään mahdollisimman vähän nestettä läpäisemättömällä 30 seinämällä, joka koostuu esim. silikonista.

Näytteen otto voi tapahtua joko imemällä tai edullisimmin antamalla näytteenottoelimen ulkopuolella olevan yhdisteen vähitellen diffundoitua näytteenottoelimeen 4 96375 esim sitä ympäröivän seinämän läpi. Pyrittäessä suorittamaan pitoisuusmääritystä diffundoitumisen annetaan tavallisesti tapahtua niin pitkään, että tasapainotila saavutetaan näytteenottoelimen ja sen 5 ympäristön välillä, jolloin siis pitoisuus on ainakin lähes yhtäläinen sekä näytteenottoelimessä että ympäristössä. Näytteenottoelimen sisällä tulee olla jokin väliaine kuten esim neste tai kaasu, johon näytteenottoelimen ulkopuolelta tuleva yhdiste sekoittuu.

10 Hiilidioksidipitoisuutta mitattaessa sopiva väliaine on kaasu, josta esimerkkinä on ilma.

Analysointia varten näyte siirretään näytteenottoelimestä paine-eron avulla analysaattorille, joka voi olla esim infrapuna- analysaattori. Paine-ero voidaan saada aikaan 15 esim käsikäyttöisellä tai sähköisesti toimivalla pumpulla. Edullisesti näytteenottoelimestä on suora yhteys johtoa pitkin analysaattorille. Näytteenottoelin voidaan täyttää uudelleen joko uudella väliaineella tai edullisimmin samalla väliaineen ja tutkittavan yhdisteen 20 eli näytteen seoksella. Saman väliaineen ja tutkittavan yhdisteen seoksen, josta on jo suoritettu analyysi, uudelleen johtamisesta näytteenottoelimelle on etua ainakin silloin, kun seurataan jonkin yhdisteen kuten hiilidioksidin pitoisuudessa tapahtuvia muutoksia.

25 Tällöin vanhan seoksen pitoisuus on todennäköisesti lähempänä sen hetkistä uutta pitoisuusarvoa kuin uuden väliaineen, mistä syystä tasapaino saavutetaan nopeammin kierrätettäessä vanhaa väliaineen ja tutkittavan yhdisteen seosta näytteenottoelimen ja analysaattorin . 30 välillä. Edullisimman sovellutusmuodon mukaisestihan tutkittavan yhdisteen siirtyminen voi tapahtua näytteenottoelimen sisälle ja sieltä ulos. Uuden väliaineen tai jo tutkitun näytteen ja väliaineen muodostaman seoksen ohjaus näytteenottoelimeen voi 96379 5 tapahtua samaa tai eri johtoa pitkin kuin näytteen imeminen analysaattorille.

Analysaattorissa vallitsevan paineen mittaamiseksi on analysaattoriin virtausyhteydessä olevaan tilaan kytketty 5 painetta mittaava elin. Analysaattori puolestaan sijaitsee edullisimmin näytteenottoelimen ja paine-eron aikaansaavan elimen välissä, kun viimeksi mainitun elimen katsotaan kuuluvaksi tähän mukaan. Painetta mittaava elin mittaa analysaattorissa vallitsevan paineen silloin, kun 10 on mahdollista saada näytteenottohetkeä vastaava painelukema, koska paineen vaihtelu vaikuttaa huomattavasti erityisesti pitoisuusmittaustuloksiin. Edullisimmin paineen mittaus tapahtuu analysointihetkellä. Mitattua painearvoa voidaan käyttää 15 laskennalisesti tapahtuvaan pitoisuusmittaustuloksen korjaamiseen. Tuloksen laskennallinen korjaus voidaan tehdä joko käsin tai edullisemmin prosessorin avulla.

Keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisesti kaasua analysoitaessa annetaan näytteenottoelimeltä tulevan 20 väliaineeseen sekoittuneen vesihöyryn konsentraation tasapainottua ulkoilmaan. Tämä voi tapahtua näytteenottoelimen ja paine-eron aikaansaavan elimen väliin kytketyn vettä läpäisevästä materiaalista valmistetun seinämän avulla. Se sallii veden siirtymisen 25 paikasta, jossa on enemmän vettä, paikkaan, jossa vettä on vähemmän. Tämä seinämä voi muodostaa ainakin osan näytteenottoelimeltä tulevaa johtoa. Ylimääräisen veden poiston tarkoituksena on välttää analysaattorissa tavallisesti tapahtuvasta veden kondensoitumisesta 30 johtuva mittaustuloksen vääristyminen.

Seuraavassa keksintöä kuvaillaan tarkemmin viittaamalla oheisiin patenttipiirustuksiin, joissa 6 96379 kuvio 1 esittää kaaviokuvan keksinnön mukaisesta ratkaisusta potilaan elimistöstä otettavan näytteen analysoimiseksi, kuvio 2 esittää erään vaihtoehtoisen keksinnön mukaisen 5 ratkaisun potilaan elimistöstä otettavan näytteen analysoimiseksi kuvio 3 esittää vielä erään vaihtoehtoisen keksinnön mukaisen ratkaisun potilaan elimistöstä otettavan näytteen analysoimiseksi.

10 Kuviossa 1 näytteenottoelin 1 on viety potilaan elimistöön 2, joka tässä esimerkkitapauksessa on vatsalaukku. Näytteenottoelimeltä johtaa johto 3 potilaan ruokatorven 4 kautta paine-eron aikaansaavalle elimelle 5 kuten esim pumpulle, joka imee näytteenottoelimessä 15 olevaa näytettä. Tältä elimeltä johtoa 6 pitkin näyte ohjataan analysaattorille 7 näytteessä olevan yhden tai useamman komponentin pitoisuuden mittausta varten. Yhtä hyvin myös analysaattorilla voitaisiin suorittaa yhdisteen tunnistus. Kuvion 1 mukaisesti analysaattorilta 20 tuleva näyte edullisesti ohjataan takaisin johtoa 8 pitkin näytteenottoelimelle 1. Analysaattoriin yhteydessä olevaan kaasutilaan on sijoitettu myös painetta mittaava elin 9. Kuvion 1 eräässä edullisessa sovellutusmuodossa elin 9 on yhteydessä analysaattorille 7 johdon 6 25 välityksellä. Johto 6 sijaitsee analysaattorin ja paine-eron aikaansaavan elimen 5 välissä.

Edelleen kuviossa 1 esiintyy ohjauselin 10, joka on 1 edullisesti mikroprosessori. Ohjauselin on kytketty linjojen li, 12 ja 13 välityksellä paine-eron 30 aikaansaavalle elimelle 5, painetta mittaavalle elimelle 9 ja analysaattorille 7. Kuvion 1 edullisessa suoritusmuodossa paine-eron aikaansaava elin 5, painetta mittaava elin 9, analysaattori 7 ja ohjauselin 10 ovat 1· ' M'» Ι·ΙΜ I I 4 -tt 96379 7 erityisen monitorin 14 osasia. Tähän monitoriin kuuluva analysaattori 7 on siis suoraan yhteydessä näytteenottoelimeen 1.

Tämän keksinnön mukaiseen tarkoitukseen soveltuvia 5 näytteenottoelimiä on vapaasti kaupan, joten tässä yhteydessä sen rakennetta ei ole tarkemmin esitetty. US patentissa no. 4643192 on kuvattu eräs tällainen ratkaisu. Tonometries, Inc USA:sta myy näitä tuotteita.

Toimiakseen kuvion 1 ratkaisussa tarvitaan väliaine, 10 johon näytteenottoelimeen 1 vatsalaukusta imeytynyt yhdiste tai näyte sekoittuu. Väliaineena voi olla kaasu, esim ilma, kun mitataan vatsalaukun hiilidioksidipitoisuutta. Näytteenottoelin on edullisesti suljettu suoran ulkoapäin saapuvan virtauksen estämiseksi 15 päästäen kuitenkin halutun yhdisteen, joka tässä tapauksessa on hiilidioksidi, diffundoitumaan näytteenottoelimen sisällä näytetilassa 15 olevaan väliaineeseen. Tästä syystä näytteenottoelimen sisällä oleva väliaine on erotettu näytteenottoelimen 20 ulkopuolelle jäävästä tilasta tavallisesti seinämällä 16, joka läpäisee kaasumaisessa olomuodossa olevan yhdisteen kuten hiilidioksidin, mutta ei ainakaan merkittävässä määrin nestettä. Seinämän läpi tapahtuva diffundoituminen johtaa siihen, että hiilidioksidin osapaineet seinämän 25 molemmin puolin vähitellen tasoittuvat.

Edullisesti siinä vaiheessa, kun hiilidioksidipitoisuus näytteenottoelimessä on saavuttanut sillä hetkellä : vallitsevan maksimiarvon viedään paine-eron aikaansaavan elimen 5 avulla näyte näytteenottoelimestä 1 30 analysaattorille 7 johtoa 3 ja 6 pitkin. Tieto hiilidioksipitoisuusmittauksen tuloksesta menee ohjauselimelle 10 samoin kuin painetta mittaavalta elimeltä 9 saatu painearvotieto. Ohjauselin laskee 96375 8 saaduista mittaustuloksista painearvolla korjatun hiilidioksidipitoisuuden. Analysaattorilla (7) suoritetun analyysin tulos korjataan vastaamaan ennalta määritettyä paineolosuhdetta painetta mittaavalla elimellä (9) 5 havaitun analysaattorissa olevan seoksen paine-arvon poiketessa ennalta määritellystä paineolosuhteesta. Tuloksen korjaus voi tapahtua seuraavan kaavan mukaisesti: pC02,real " pC02,diff * ρι7ρ0 > jossa 10 <ptot-p0> <ptot-pl> ptot = Mitattavan kaasuseoksen kokonaispaine, PC02 real = Hiilidioksidin osapaine, kun kokonaispaine ptot p0 ympäristön ilmanpaine, 15 pC02,diff = PC02' ^un yropäristön paine näytteenottoelimen puristuksen vuoksi on erilainen (suurempi) = P1

Diffuusio kalvon läpi tasaa osapaineet, jolloin 20 PC02,elim = pC02,diff

Mitattu näyte ohjataan analysaattorilta takaisin näytteenottoelimeen 1 johtoa 8 pitkin edelleen paine-eron aikaansaavan elimen 5 avulla. Tässä edullisessa suoritusmuodossa näyte siis palautuu näytteenottoelimeen 25 eri johtoa pitkin kuin näytteen imeminen sieltä analysaattorille tapahtuu. Koska väliainetta ja : hiilidioksidia sisältävän seoksen hiilidioksidipitoisuus on nyt lähellä elimistön hiilidioksidipitoisuutta, saavutetaan näytteenottoelimen sisällä aloitushetkeä 30 huomattavasti nopeammin elimistön sen hetkistä uutta tilannetta vastaava hiilidioksidiosapaine. Ohjauselin voi ohjata paine-eron aikaansaavan elimen toimintaa esim • · . IM I «,Ι·Ι 114·· 96379 9 siten, että tietyin aikavälein käynnistetään paine-eron aikaansaavan elimen toiminta, jolloin näyte otetaan aika ajoin näytteenottoelimestä, tai siten, että pumppu saa aikaan jatkuvan imun, jonka vaikutuksesta näytteen ja 5 väliaineen muodostama seos kiertää koko ajan näytteenottoelimestä analysaattoriin ja takaisin. Näin kyetään seuraamaan jatkuvasti hiilidioksiditasossa tapahtuvia muutoksia.

Kuviossa 1 esiintyy eräs edullinen ratkaisu näytteeseen 10 tulleen kosteuden poistamiseksi. Erityisesti näytteenottoelimessä 1 olevaan väliaineeseen vesihöyry saattaa diffundoitua elimistöstä hiilidioksidin lisäksi. Vesihöyry saattaa tiivistyä analysaattorin ikkunoihin haitaten suoritettavaa mittausta. Tästä syystä 15 näytteenottoelimeltä tuleva näyte voidaan ohjata edullisimmin ennen analysaattoria vesihöyryä läpäisevästä materiaalista tehdyn seinämän 17 ohitse, ja joka seinämä tasoittaa vesihöyryn osapaineen ulkoilmaa vastaavaksi. Seinämä 17 voi olla osa johtoa 3 tai seinämä muodostaa 20 johtoon 3 kytkettävän erillisen johdon, jonka läpi näyte virtaa. Esim E. I. du Pont de Nemours and Company, Del., US valmistaa Nafion-tavaramerkillä myytävää vesihöyryä läpäisevää materiaalia.

Kuviossa 2 on esitetty eräs toinen hyvin käyttökelpoinen 25 ratkaisu potilaan elimistöstä otetun näytteen analysoimiseksi. Siinä väliaineeseen sekoittunut näyte ohjataan näytteenottoelimeltä 1 paine-eron aikaansaavalle elimelle 5 ja sieltä takaisin samaa johtoa 3 pitkin.

' : Painetta ilmaiseva elin 9 samoinkuin edullisesti myös 30 vesihöyryä läpäisevästä materiaalista tehty johto 17 on paine-eron aikaansaavan elimen ja näytteenottoelimen välissä.

10 9637ο

Paine-eron aikaansaava elin 5, joka voi olla käsikäyttöinen tai sähkökäyttöinen, ja analysaattori 7 on kuviossa 2 yhdistetty. Analysaattori koostuu säteilylähteestä 17, joka lähettää edullisesti 5 infrapunasäteilyä hiilidioksidia analysoitaessa, suotimesta 18 ja säteilyn vastaanottajasta 19 eli detektorista. Paine-eron aikaansaava elin 5 puolestaan koostuu runko-osasta 20, jonka sisällä oleva mäntä 21 liikkuu edes-takaisin mäntään kytketyn ja sen liikettä 10 hallitsevan elimen 22 ohjaamana. Mäntää liikutettaessa siten, että näytteenottoelimeltä männälle ulottuva tilavuus kasvaa, jolloin kuviossa 2 esitetyssä ratkaisussa mäntä liikkuu taaksepäin, imeytyy näyte näyteenottoelimeltä runko-osan 20 ja männän 21 15 rajoittamaan kammioon 23. Kuviossa 2 männän sijainti siinä vaiheessa, kun riittävästi näytettä on saatu männän liikkeen vaikutuksesta suurenevaan kammioon 23, on merkitty pisteviivoituksella 24. Analysaattori on puolestaan sijoitettu suhteessa paine-eron aikaansaavaan 20 elimeen 5 siten, että säteilylähde 14 ja säteilyn ilmaisin sijaitsevat runko-osan 20 vastakkaisilla puolin, jolloin säteilylähteeltä säteilyn vastaanottajalle kulkeva säde lävistää kammion 23 ja myös runko-osan 20. Runko-osa ainakin säteen kulkukohdalla koostuu 25 materiaalista, joka läpäisee säteilylähteeltä ilmaisimelle suuntautuvaa säteilyä. Tässä vaiheessa suoritetaan siis tutkittavaa yhdistettä sisältävän näytteen pitoisuusmittaus ja edullisesti myös painemittaus painetta mittaavalla elimellä 9 kammiossa 23 30 vallitsevan paineen havainnoimiseksi, jotta voitaisiin suorittaa pitoisuusmittaustuloksen painekompensaatio. Männän 21 ollessa työnnettynä eteen eli näyte on puristettu takaisin näytteenottoelimeen, suoritetaan nollakaasutarkistus, sillä kammion 23 tilavuus on : : IBit 911U lilja ; .i I- 11

9637P

supistunut niin, että se ei ulotu enää säteilylähteen 17 ja ilmaisimen 19 väliin.

Kuviossa 3 on kuvion 2 kaltainen ratkaisu, jossa erona on lähinnä se, että analysaattori 7 ja paine-eron 5 aikaansaava elin 5 ovat erillään ja painetta mittaava elin 9 on kytketty näiden väliin johtoon 6. Myös tässä tapauksessa näytteenottoelimen l ja analysaattorin välillä näytteen virtaus tapahtuu molempiin suuntiin samaa johtoa 3 pitkin. Edullisesti johtoon 3 on kytketty 10 vesihöyryä läpäisevästä materiaalista valmistettu johto 17, joka vähentää analysaattorille joutuvan näytteessä mukana seuraavan vesihöyryn määrää. Näytteenottoelimellä oleva näyte imetään paine-eron aikaansaavassa elimessä 5 olevan männän 21 avulla analysaattorille 7 15 hiilidioksidipitoisuusmittausta varten. Tässä vaiheessa painetta mittaava elin 9 suorittaa painemittauksen, jotta analysointitulokseen vaikuttava painearvo saataisiin korjatuksi tästä tuloksesta. Mittauksen tapahduttua näytekaasu painetaan männän 21 avulla takaisin 20 näyteenottoelimeen uutta mittausta odottamaan. Paine-eron aikaansaavan elimen rakenne ja toiminta on siten muutoin samanlainen kuin kuvion 2 yhteydessä on kerrottu paitsi, että tähän elimeen kuviossa 2 kytkettyä analysaattoria * varten tehtyjä ratkaisuja ei tarvita.

25 Keksintö ei mitenkään rajoitu edellä esitettyihin sovellutusmuotoihin, vaan patenttivaatimusten puitteissa voidaan keksinnön eri yksityiskohtia muunnella. On myös mahdollista syöttää uusi väliaine näytteenottoelimelle sen jälkeen, kun väliaineen ja tutkittavan yhdisteen seos 30 on sieltä imetty analysaattorille, jos se jostain syystä olisi tarpeen.

Claims (19)

1. 96379 12
2. 1. Laitteisto potilaan elimistöstä (2) otettavan yhdisteen analysoimiseksi, joka laitteisto käsittää näytteenottoelimen (1), jonka seinämän (16) analysoitava 5 yhdiste kykenee läpäisemään ja siten siirtymään elimistöstä näytteenottoelimen näytetilaan (15), paine-eron aikaansaavan elimen (5), joka paine-eron vaikutuksesta kykenee siirtämään näytetilasta (15) näytettä näytteenottoelimeltä (l) lähtevää johtoa (3) 10 pitkin, ja analysaattorin (7), joka kykenee suorittamaan näytteenottoelimeltä otetun näytteen analysoinnin, tunnettu siitä, että analysaattori on johdon (3) välityksellä virtausyhteydessä näytteenottoelimeen (l) ja edelleen analysaattorilta (7) on virtausyhteys painetta 15 mittaavalle elimelle (9).
3. 2. Vaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että analysaattorilla (7) suoritetun analyysin tulos korjataan vastaamaan ennalta määritettyä paineolosuhdetta painetta mittaavalla elimellä (9) havaitun 20 analysaattorissa olevan seoksen paine-arvon poiketessa ennalta määritellystä paineolosuhteesta.
4. 3. Vaatimuksen 1 tai 2 mukainen laitteisto, tunnettu * siitä, että näytteenottoelimen näytetilassa (15) on väliainetta, johon elimistöstä näytetilaan tuleva yhdiste 25 siirtyy.
5. 4. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että väliaineen ja elimistöstä ·. näytetilaan (15) siirtyneen yhdisteen muodostama seos siirtyy paine-eron vaikutuksesta johtoa (3) pitkin .30 analysaattorille (7) . 1 2 Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen laitteisto, 2 tunnettu siitä, että analysaattorin (7) ja 96379 13 näytteenottoelimen (1) välissä on johto (3), jota pitkin > näyte virtaa näytteenottoelimeltä analysaattorille ja sieltä takaisin näytteenottoelimelle.
6. 6. Jonkin edellisen vaatimuksen 1-4 mukainen laitteisto, 5 tunnettu siitä, että analysaattorin (7) ja näytteenottoelimen (1) välissä on kaksi rinnakkaista johtoa (3,8), jolloin toista johtoa pitkin näyte virtaa analysaattorille ja toista pitkin näyte virtaa takaisin näytteenottoelimelle.
7. 7. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että analysaattorilta (7) ja painetta mittaavalta elimeltä (9) on yhteys linjojen (13,12) välityksellä ohjauselimelle (10), joka kykenee korjaamaan analysaattorilla suoritetun analyysin tuloksen vastaamaan 15 ennalta määritettyä paineolosuhdetta painetta mittaavalta elimeltä (9) saadun näytteen paine-arvon poiketessa ennalta määritellystä paineolosuhteesta.
8. 8. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että paine-eron aikaansaava elin (5) 20 koostuu runko-osasta (20) ja männästä (21), joka liikkuu runko-osan sisällä supistaen tai laajentaen männän ja runko-osan väliin jäävää kammiota (23) männän liikesuunnasta riippuen, ja joka kammio on virtausyhteydessä johtoa (3) pitkin näytteenottoelimelle 25 (1). 1 Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että analysaattori (7) ja paine-eron aikaansaava elin (5) on kytketty yhteen siten, että paine-eron aikaansaavan elimen runko-osan vastakkaisilla 30 puolin on analysaattorin säteilylähde (17), joka lähettää säteilyä, ja säteilyn vastaanottaja (19), joka vastaanottaa säteilylähteeltä saapuvan ja runko-osan lävistäneen säteilyn. M 96379
9. 10. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että näytteenottoelimen (l) ja paine-eron aikaansaavan elimen (5) välissä on vesihöyryä läpäisevä seinämä (17), jonka ohi näyte virtaa, ja jonka seinämän 5 läpi näytteessä oleva vesihöyry kykenee siirtymään ympäristöön.
10. 11. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että analysaattori (7) on kytketty näytteenottoelimen (1) ja paine-eron aiheuttavan elimen 10 (5) väliin.
11. 12. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että analysaattori analysoi elimistöstä otetun yhdisteen pitoisuutta.
12. 13. Vaatimuksen 1 mukaisen laitteiston käyttö 15 hiilidioksidipitoisuuden analysointiin.
13. 14. Menetelmä potilaan elimistöstä (2) otettavan yhdisteen analysoimiseksi, kun yhdiste siirtyy potilaan elimistöön sijoitetun näytteenottoelimen (1) seinämän (16) läpi tämän elimen näytteenottotilaan (15), jossa on 20 väliainetta, johon yhdiste sekoittuu, ja jonka väliaineen ja elimistöstä otetun yhdisteen muodostamaa seosta siirretään pois näytteenottoelimeltä analysaattorille (7) suoritettavaa analysointia varten, tunnettu siitä, että suoritetaan väliaineen ja elimistöstä otetun yhdisteen 25 muodostaman seoksen paineen mittaus ja paineen poiketessa ennalta määrätystä painearvosta suoritetaan analysointituloksen korjaus ennalta määrättyä painearvoa : vastaavaksi.
14. 15. Vaatimuksen 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 30 että näytteenottoelimen (1) seinämän (16) läpi yhdisteen siirtyminen voi tapahtua sekä ympäröivästä elimistöstä 15 96375 näytetilaan että päinvastoin riippuen siitä, kummalla puolen seinämää yhdisteen osapaine on suurempi.
15. 16. Vaatimuksen 14 tai 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että analysaattorilta (7) palautetaan 5 näytteenottoelimelle väliaineen ja elimistöstä otetun yhdisteen muodostama seos ja annetaan analysoitavan yhdisteen pitoisuuden muuttua kohti elimistössä vallisevaa sen hetkistä pitoisuutta.
16. 17. Jonkin edellisen vaatimuksen 14-16 mukainen 10 menetelmä, tunnettu siitä, että siirretään seos uudelleen näytteenottoelimeltä analysaattorille analysoitavaksi näytteenottoelimen seinämän läpi siirtyvän yhdisteen pitoisuuden seuraamiseksi.
17. 18. Jonkin edellisen vaatimuksen 14-17 mukainen 15 menetelmä, tunnettu siitä, että näytteenottoelimeltä (l) tulevassa väliaineen ja elimistöstä näytteenottoelimeen (1) siirtyneen yhdisteen muodostamassa seoksessa olevan vesihöyryn annetaan tasoittua ympäristöön johtamalla tämä seos vesihöyryä läpäisevän seinämän (17) ohi.
18. 19. Jonkin edellisen vaatimuksen 14-18 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että näytteenottoelimeltä (1) siirretään analysoitavaksi tarkoitettua seosta määrävälein analysaattorille (7).
19. 20. Jonkin edellisen vaatimuksen 14-18 mukainen 25 menetelmä, tunnettu siitä, että näytteenottoelimeltä (1) siirretään analysoitavaksi tarkoitettua seosta jatkuvasti ^ analysaattorille (7). 16 96379