FI95785B - Menetelmä terän kestävyyden lisäämiseksi ja terä - Google Patents

Description

1 - 95785 MENETELMÄ TERÄN KESTÄVYYDEN LISÄÄMISEKSI JA TERÄ Tämä keksintö koskee menetelmää puun haketuksessa käytetyn terän leikkaavan kärkiosan kestävyyden lisäämiseksi siten, että terän lastua tai haketta irrottavaan pintaan aikaansaa-5 daan puristusjännitys kylmätyöstämällä terää kuulapommituksen tai valssauksen avulla. Keksintö koskee myös leikkaavaa terää, jonka lastua tai haketta irrottavalla pinnalla on huomattava puristusjännitys, joka on synnytetty kuulapommitta-malla tai valssaamalla terän lastua tai haketta irrottavaa ίο pintaa.

Keksintö soveltuu lähinnä puun haketuksessa käytetylle terävälle, yleensä teräksestä valmistetulle terälle, jolla leikataan puuta tai muuta materiaalia niin, että leikkausvoima kohdistuu terän kärkeen ja muodostaa sitä kuluttavan ja mur-15 tavan voiman. Esimerkiksi FI-patenttijulkaisussa 79799 on kuvattu terillä varustettua kiekkohakkua, jota käytetään puun haketukseen.

Nykyisten terien ongelmana on, että terän kestävyys vaatii suhteellisen suuren teroituskulman ja iskumaisella leikkuuko tapahtumalla pitää terän kovuutta rajoittaa niin, että terän kärki ei lohkeile.

Nykyään rajoittaa terän kärjen kestävyys hyvin usein terän teroituskulmaa niin, että se esimerkiksi sellupuun haketuksessa on yleensä 34 - 35°. Tällöin voidaan käyttää terän koki vuuksia 56 - 60 HRC välillä. Liian terävä tai liian kova te rän kärki lohkeilee käytön aikana. Terän kärjen kestävyyttä lisätään nykyään varustamalla se vastaviisteellä, joka antaa kärkikulmaksi kärjestä lukien noin 2 mm matkalla 38 - 40°.

Kovalla puulla muodostaa terän kärjen kuluminen pääongel-30 man, jolloin terät on vaihdettava, koska hakku ei enää ota vastaan puuta.

Lujuusopin mukaan on yleensä tunnettua, että murtuma ta-: pahtuu vetojännityksen ylitettyä tietyn rajan tai toistuvat vetojännityshuiput murtavat aineen väsyttämällä, jolloin mur-35 tumaan johtava alkusärö syntyy huomattavasti pienemmällä jän-nitystasolla.

Puun haketuksessa terän kärkeen vaikuttavia voimia käsitellään Kungl. Tekniska Högskolan Stockholm 1993 julkaisussa (Andreas Uhmeier).

a - 95785

Kuulapommitus on eräs tunnettu metallin kylmämuokkausme-netelmä. Kuulapommituksen hyödyntämiseen voi tutustua Peening Reference Manualin (January 1991) avulla. Kuulapommitusta käsitellään myös VTT:n julkaisussa Konepajamiehessä nro 11 5 1992.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista sef että kylmätyöstettäessä terän lastua tai haketta irrottavaa pintaa sen kärkiosa taipuu terän varsinaista teroituspintaa kohti, jolloin myös teroituspinnalle syntyy taipumisesta joh-10 tuva puristusjännitys. Keksinnön mukaiselle terälle on tunnusomaista se, että kuulapommitus tai valssaus on taivuttanut terän kärkiosaa teroituspintaa kohti, jolloin on syntynyt huomattava puristusjännitys myös teroituspintaan.

Keksinnön mukainen menetelmä perustuu siihen, että terän 15 kärjen lastua tai haketta irrottavalle puolelle muodostetaan terän valmistuksen yhteydessä puristusjännitys, jolloin terän kärki taipuu teroituspintaa kohti niin, että myös kärjen päästöpuolelle syntyy puristusjännitys, joka pienenee nopeasti taipuneen alueen päätyttyä. Keksinnön mukaisen valmistus-20 menetelmän yhteydessä syntyy lisäksi hyvin lyhyt nykyistä vastaviistettä vastaava terän kärkeä vahvistava muoto ja kärjen toiselle puolelle teroituspinnasta ulkoneva hakun imua lisäävä "nokkamainen" terän kärki.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä terän kärjestä lähtevil-25 le pinnoille synnytetään puristusjännitys sille osalle, joka aktiivisesti työstää puuta. Samalla syntyy terän kärki, joka lisää hakun imua ja kärjelle voidaan suorittaa jälkiteroitus.

Keksintöä ja sen yksityiskohtia selostetaan lähemmin seu-raavassa viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa terä on ku-30 vattu poikkileikkauksena.

Kuvio 1 esittää sellupuun haketuksessa käytetyn hakun työskentelytapaa.

Kuvio 2 esittää terän kärjen painumista puuhun.

Kuvio 3 esittää terän kärkeen syntyneitä voimia.

35 Kuviot 4 ja 5 esittävät keksinnön mukaisen terän valmis tusmenetelmää .

Kuviot 6, 7, 8 ja 9 esittävät terän kärjen jännitystilaa.

Kuviot 10 ja 11 esittävät keksinnön mukaisen valmiin terän muodot.

3 95785

Kuviot 12 ja 13 kuvaavat jälkihiontamenetelmää.

Kuvio 1 esittää puun haketuksessa käytetyn terän toimintaa. Terän 1 kiinnitys teräkiekkoon 15 ilmenee kuviosta 13. Kulutuslevyt 16 ovat kiinnitettyjä teräkiekkoon 15 ja terä 1 5 lukitaan paikalleen teränpidikkeellä 17. Haketettavat puut 2 liukuvat suisteen 4 ohjauksella vasten teräkiekkoa, jonka mukana suuntaan S liikkuvat terät 1 irrottavat hakepaloja 3. Terällä 1 on leikkaavan kärjen teroituskulma a ja terä 1 on lisäksi kallistettu niin, että terän 1 teroituspinnan 6 ja ίο haketetun puun 2 leikkuupinnan väliin syntyy päästökulma β, joka yleensä vaihtelee niin, että β on hyvin pieni lähellä teräkiekon akselia ja suuri teräkiekon ulkokehällä. Levymäisen terän 1 paksuus on t ja se puristetaan paikalleen levy-pinnoista 10 ja 21.

15 Kuvio 2 esittää puun syiden 9 taipumista terän kärjen 8 leikkuuvoimasta. Syiden 9 taipuman suuruus on riippuvainen puun 2 ominaisuuksista ja kärjen 8 terävyydestä. Kun kaarelle taipuneet puun syyt 9 leikkautuvat poikki, painuvat ne kuitujen kimmovoimalla vasten terän 1 teroituspintaa 6 mitan A 20 osoittaman pinnan osalta. Terän 1 pinta 10 irrottaa hakepalat 3, jolloin syntyy hakepaloja irrottava voima mitan B osoittamalle pinnan osuudelle.

Kuvio 3 esittää terän 1 kärkeen 8 syntyneitä voimakenttiä QA ja Qb. Terän 1 teroituspintaan 6 syntynyt voimakenttä QÄ 25 estää puun 2 liukumista pitkin syöttöluiskaa 4. Mitalla A esitetty alue lyhenee kulman β kasvaessa ja tällöin pienenee myös voimakenttä QA. Kun terän kärki 8 on tylsynyt, lisääntyy puun syiden 9 jousto, jolloin myös mitta A kasvaa lisäten voimaa QÄ, jolloin puun syöttö vaikeutuu.

30 Terän 1 pintaan vaikuttavan voimakentän QB laajuus B vaih telee laajalti haketuksen aikana.

Hakepalan 3 irrottua linjan 11 mukaan on voimakentän QB suuruus miltei olematon ja puuta 2 hakkuun vetävä voima eli niin kutsuttu "imuvoima" on nolla.

35 Tällöin on eduksi tapaus, jolloin puuta hakettaa saman aikaisesti kaksi terää. Mäin käy usein isolla puulla tai silloin, kun haketus tapahtuu lähellä teräkiekon akselia.

Haketuksen aikana kohdistuu terän 1 kärkeen 8 ajoittain vain kuvion 3 mukainen voima QÄ, jolloin pintaan 6 syntyy 4 95785 huomattava vetojännitys ja terän 1 kärjen 8 murtumavaara on suuri. Voiman QÄ vaikutusalue on kuitenkin hyvin kapea ja mitta A on 1 - 3 mm riippuen puusta 2, terän l kärjen 8 terävyydestä ja imukulmasta β. Lisäksi kohdistuu terän kärkeen 8 5 kuituja 9 katkaiseva voima P, joka antaa terän 1 kärjelle puristusjännityksen, jolla ei ole ratkaisevaa osuutta terän kestävyyteen.

Terän 1 haketta irrottavaan pintaan 10 kohdistuvan voiman alue B ja kokonaisvoima QB vaihtelevat hyvin laajalti ja telo rän 1 kärjestä 8 lähtevään pintaan kohdistuva voima ylittää usein myös pintapaineen suhteen kärjestä 8 lähtevään pintaan 6 kohdistuvan voiman. Tästä seuraa, että terän 1 kärkeen syntyy voimia, jotka taivuttavat sitä molempiin suuntiin.

Yleinen käsitys on, että terän 1 toiminta paranee, kun sen 15 teroituskulmaa a voidaan pienentää. Tällöin voidaan lisätä imukulmaa β, joka vähentää puun syöttöä vastustavaa voimaa QÄ ja samassa suhteessa voidaan myös pienentää imuvoimaa QB, jonka suuruus on verrannollinen hakepalojen 3 vaurioihin.

Täten voidaan tämän keksinnön avulla vaikuttaa huomatta-20 vasti hakkeen laatuun ja hakun tuotantokykyyn. Pienempi te-roituskulma a* antaa hyvät mahdollisuudet lisätä imukulmaa β ilman terän 1 kääntämistä suhteessa teräkiekkoon.

Keksinnön mukaisella menetelmällä pystytään valmistamaan kestävä terä 1, jonka kärjen 8 teroituskulma a on 5 - 6° pie-25 nempi kuin mitä nykyään käytetään.

Kuvio 4 esittää terää 1, jonka kärjestä 8 lähtevät teroi-tuspinta 6 ja haketta irrottava pinta 10 ja näiden välissä oleva teroituskulma a* on huomattavasti pienempi kuin nykyisillä terillä. Nykyään lisätään terän 1 kestävyyttä hiomalla 30 siihen katkoviivan 13 osoittama vastaviiste.

Kuvio 5 kuvaa terän 1 kärjen käsittelyä keksinnön mukaisella menetelmällä, joka on "kuulapommitus" ja suoritetaan :* terän 1 karkaisun ja päästön jälkeen. Kuvion 5 mukaan pommi tetaan pintaa 10 halkaisijaltaan pienillä 0,1 - 0,6 mm ra-35 keillä tai kuulilla 20, jotka iskevät pintaan nopeudella 50 - 150 m/sek nuolien V osoittamalla tavalla. Tutkimuksien mukaan saavutetaan tällöin teräslevyn pintaan puristusjännity skaIvo.

5 95785

PuristusjännityskaIvon vahvuus on 0,1 - 0,6 mm ja puristusjännityksen taso on 50 - 60 % aineen myötölujuudesta.

Kuulapommituksen jälkeen on terän 1 kärki taipunut kuvion 5 mukaan ja muodostaa taipuneen kärjen 8'. Koska kärki 8 tai-5 puu hyvin pitkälle, ei terää 1 voida käyttää ilman jälkihion-taa.

Kuvio 6 esittää jälkihiottua terää 1, jonka pinta 10 on kuulapommitettu ja jälkihiottu, kärki 8” on hiottu teroitus-pinnan 6 suuntaiseksi siten, että jälkihiotun pinnan 6' taso ίο ylittää teroituspinnan 6 tason mitalla H1. Terän 1 kärjen 8" leikkaavan särmän 12 kulmaksi muodostuu a", joka on huomattavasti suurempi kuin alkuperäinen teroituskulma a'.

Kuvio 7 esittää vaihtoehtoista jälkihiontamenetelmää, jolloin jälkihiottu pinta 6' liittyy jouheasti pintaan 6 ja te-15 rän kärjen 8 leikkaava särmä 12 ylittää pinnan 6 tason mitalla Hj_. Myös kuvion 7 mukaisella terällä 1 on leikkaavan särmän 12 kulma a" huomattavasti suurempi kuin teroituskulma a'. Kuvioiden 6 ja 7 mukaisilla terillä muuttuu leikkaavan särmän kulma a" hyvin lyhyellä matkalla kulmaksi a', jonka mukaan 20 määräytyvät terän ominaisuudet. Täten voidaan keksinnön mu kaisella menetelmällä valmistaa "ihanteellinen" terän 1 kärki 8, jonka leikkaavan särmän 12 kulma e" on yleensä 40 - 45°, mutta voi olla jopa 60°, eli hyvin vahva ja kulutustakestävä ja muuttuu alle 0,5 mm matkalla hyvin teräväksi teroituskul-25 maksi a'. Suurin osa kulmien a* ja a" välisestä erosta muodostuu pinnan 10 kaarevasta muodosta terän 1 kärjessä 8', jolloin kaari on yleensä 10° - 15°, mutta muissa sovellutuksissa voi olla 5 - 30°.

Jälkihiotun pinnan 6 pituus on alle 0,5 mm ja sen avulla 30 saavutetaan hyvin lyhyt kuvioiden 2 ja 3 mukainen voimakentän Qa vaikutusmatka A, koska kuvioiden 6 ja 7 mukainen terän 1 kärki 8 antaa käytännössä suuren imukulmaa β lisäävän vaiku-tuksen johtuen siitä, että leikkaavan särmän 12 siirtymä mitalla H} muuttuu kokonaisuudessaan "lisäimukulmaksi".

35 Tästä seuraa, että terillä 1, joiden leikkaava särmä 12 on siirtynyt teroituspinnasta 6 mitan Hx ylöspäin, on pienempi puun 2 syöttöä vastustava voima QÄ. Täten paranee puun syöttö hakkuun ja hakun tukkeutumisvaara vähenee myös kovalla puulla ja tylsyneillä terillä. Sama tulos saavutetaan suurentamalla 6 95785 imukulmaa β, joka kuitenkin huonontaa terän 1 kärjen 8 kestävyyttä enemmän kuin hyvin lyhyt kuvioiden 6 ja 7 mukainen mitan Hx antama terän kärjessä oleva "päästö".

Keksinnön päätarkoitus on lisätä terän 1 kärjen 8 kestä-5 vyyttä. Koska terän kärkeen vaikuttaa voimia molempiin sivusuuntiin edellä mainitun selostuksen mukaan, pitää terän kärkeen saada pinnoille 10 ja 6 ohut puristusjännitysvyöhyke.

Kuulapommitettu terä 1, jonka kärki 8 on taipunut kuvioiden 5 ja 8 mukaan, saavuttaa kuviossa 8 kaaviomaisesti kuvako tun puristusjännitystason terän pinnoissa 6 ja 10. Kuulapom-mitetun pinnan suhteellinen puristusjännitys on kaaviomaisesti kuvattu viivoilla 14, joiden pituus edustaa puristusjännityksen suhteellista suuruutta. Suurin puristusjännitys P10 saavutetaan täystehoisella kuulapommituksella. Kärjen 8 tai-15 pumisesta johtuen vähenee puristusjännitys kohti terän leik-kaavaa särmää 12.

Teroituspintaan 6 syntyy puristusjännitys, koska terän kärki 8 taipuu ja tässä tapahtuu myös osittaista aineen tys-sääntymistä. Puristusjännityksen huippu P6 pinnassa 6 on suu-20 rempi kuin puristusjännitys P10 pinnassa 10.

Kun terälle 1 suoritetaan kärjen 8 jälkihionta, putoavat puristusjännitystasot kuvion 9 kuvaamalla tavalla etenkin lähellä terän särmää 12. Myös pinnan 6 suurin puristusjännitys P'6 < P6 ja pinnan 10 suurin puristusjännitys P'10 < P10.

25 Tämä puristusjännityksen osittainen laukaisu on eduksi, koska tällöin on suurempi kuormitusvara aineen myötörajaan nähden.

Kuvio 10 esittää keksinnön mukaista terän 1 päätä, jonka kärki 8' on valmistettu selostetun keksinnön mukaan. Kärjestä 8' otetun leikkauksen puristusjännitystasoa esittää kuvio 11.

30 Pinnassa 10 on puristusjännitys P'10, joka on lähes vakio 0,2 - 0,4 mm pinnan alle. Pinnassa 6 on puristusjännitys P'6, joka putoaa suoralinjaisesti pinnan alla ja saavuttaa lähellä :* poikkileikkauksen keskiötä vetojännityksen Vmax. Kuvioissa 8 ja 9 on kuvattu pinnan alla olevaa puristus-vetojännitysrajaa 35 katkoviivalla 19.

Kuvio 12 esittää keksinnön mukaisen terän kärkeä 8 käytön jälkeen, jolloin särmä 12 on poistunut ja tilalle on muodostunut pyöristetty kärki 8R, jolla on pyöristyssäde R8. Tämän kärjen yli liukuvat kuvion 2 mukaan puun kuidut pitkään ennen 7 95785 katkeamista ja kuluttavat kärkeä yhä enemmän. Tämä kehitys voidaan keskeyttää suorittamalla terän 1 kärjen 8 toinen jäl-kihionta, jolloin mitta pienenee tai terän pinta 6 tasoittuu kokonaan. Jälkihionnan mahdollistaa terän 1 kärjen 8 5 "nokkamainen" muoto ja kyseinen jälkihionta käsittää 0,05 - 0,1 mm aineen poistoa 0,2 - 0,5 mm leveältä kaistalta. Kyseinen työ voidaan tehdä poistamatta teriä hakkurista ja tällöin voidaan terien 1 vaihtoväli lähes kaksinkertaistaa.

Kuvio 13 esittää, kuinka terälle 1 suoritetaan jälkihionta 10 sen ollessa kiinnitetty teräkiekkoon 15. Tällöin poistetaan käsin ohjatulla hiontalaitteella 18 terän kärjestä hyvin pieni ainemäärä ja saadaan terälle terävä leikkaava särmä 12.

Vain keksinnön mukaisella terällä voidaan jälkihionta suorittaa, koska teroituspinnasta 6 ulkoneva jälkihiontapinta 6' on 15 hyvin kapea. Kaikki teräalalla työskentelevät tietävät, että koko teroituspinnan 6 hiominen on käytännössä liian vaikea tehtävä terän 1 ollessa kiinnitettynä teräkiekkoon 15.

Terien yleisin valmistustapa on, että terät 1 karkaistaan, päästetään ja teroituspinta hiotaan. Hiominen on kuitenkin 20 hidas ja kallis työstömenetelmä ja muodostaa suuren osan terien valmistuskustannuksista. Keksinnön mukaisen menetelmän avulla voidaan uuden terän valmistuksen yhteydessä jättää pois teroituspinnan 6 hiominen ennen kylmätyöstöä, koska jyrsimällä ennen karkaisua saavutetaan riittävän hyvä pinnan 6 25 laatu. Tällöin suoritetaan vain jälkihionta karkaisun ja kuu- lampommituksen jälkeen. Terän 1 koko teroituspinta 6 hiotaan täten vasta käytön jälkeen, joten kertakäyttöteriltä voidaan kokonaan poistaa esihiontavaihe.

Keksinnön mukaisia menetelmiä voidaan soveltaa hakkujen 30 lisäksi silloin, kun tarvitaan vaihtelevia kuormituksia kestävä terän 1 kärki 8 ja kun terän käytössä on hyötyä hyvin suuresta päästökulmasta (imukulmasta β) välittömästi leikkaa-van särmän 12 jälkeen.

Menetelmä soveltuu myös kestävyyden lisäämiseen, kun ky-35 seessä on terä, jonka leikkaavan särmän kulma on 90°. Kokeet osoittavat, että kuulapommituksen yhteydessä lisääntyy pommitetun pinnan kovuus 1-2 HRC yksikköä nykyään käytössä olevilla teräaineilla ja huomattavasti enemmän aineilla, jotka 8 95785 kovettuvat huomattavasti kylmätyöstössä. Täten saavutetaan myös terän kärjelle parempi kulutuksen kestävyys.

Kuulapommitus voidaan myös korvata muulla kylmämuokkaus-menetelmällä, joka antaa aineen pintaan puristusjännitysvyö-5 hykkeen. Tällainen menetelmä on esimerkiksi pinnan valssaami-nen rullilla käyttäen suurta pintapainetta.

Keksinnön pääkäyttöalue on kuitupuun hakun terät, joilla keksinnön avulla pystytään huomattavaan terien kestävyyden ja hakkeen laadun parantamiseen. Lisäksi saavutetaan keksinnön 10 avulla huomattavat säästöt teräkustannuksissa, terien vaihto-ajassa, hakun apulaitteissa (seulat, hakeleikkurit) sekä puun kulutuksessa.

Edellä esitetyssä selityksessä ja seuraavissa patenttivaatimuksissa tarkoitetaan terän kärkiosalla terän pituussuun-15 täistä, leikkaavan särmän kahden puolen sijaitsevaa osaa. Kuvioiden esittämissä sovellutuksissa sen muodostaa varsinainen teroituspinta 6 ja lastua tai haketta irrottava pinta 10.

i

Claims (10)

1. Menetelmä puun haketuksessa käytetyn terän (1) leikkaa-van kärkiosan (8) kestävyyden lisäämiseksi siten, että terän (1) lastua tai haketta irrottavaan pintaan (10) aikaansaadaan 5 puristusjännitys (P10) kylmätyöstämällä terää kuulapommituk- sen tai valssauksen avulla, tunnettu siitä, että kylmätyös-tettäessä terän (1) lastua tai haketta irrottavaa pintaa (10) sen kärkiosa (8) taipuu terän varsinaista teroituspintaa (6) kohti, jolloin myös teroituspinnalle (6) syntyy taipumisesta ίο johtuva puristusjännitys (P6).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että teroituspintaa (6) kohti taipuneelle terän (1) kärkiosalle (8) suoritetaan jälkihionta niin, että jälkihionta-pinta (6') ulkonee varsinaisen teroituspinnan (6) tasosta.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnet tu siitä, että terän (1) kärkiosan (8) leikkaava särmä (12") valmistetaan taivuttamalla terän kärkiosaa kuulapommituksella ja jälkihionnalla niin, että syntyy suhteellisen suuri eli 40 - 60° särmän (12") kulma (a"), joka hyvin lyhyellä terän 20 poikkisuuntaisella matkalla muuttuu terän (1) pienemmäksi I · : teroituskulmak^i (a tai a').

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että terän (1) kärkiosan (8) teroituspinnasta (6) ulkonevalle pinnalle (6') suoritetaan toinen jälkihionta, 25 jolloin pinnan (6') taso lähenee tai saavuttaa varsinaisen teroituspinnan (6) ja kulumisesta syntynyt leikkaavan särmän (12) säde (Rg) poistuu, jolloin terän kärkeen syntyy uusi terävä leikkaava särmä (12').

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu sii-;-o tä, että terän (1) jälkihionta tehdään sen ollessa paikallaan käyttölaitteessa (15).

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että uuden terän (1) teroituspinta (6) koneistetaan valmiiksi ennen karkaisua ja kärkiosalle (8) suo- 35 ritetaan vain jälkihionta jälkihiontapinnalle (6') kylmätyös- tön jälkeen.

7. Leikkaava terä (1), jonka lastua tai haketta irrottavalla pinnalla (10) on huomattava puristusjännitys (P10), joka on synnytetty kuulapommittamalla tai valssaamalla terän ίο 95785 lastua tai haketta irrottavaa pintaa (10), tunnettu siitä, että kuulapommitus tai valssaus on taivuttanut terän kärkiosaa (8) teroituspintaa (6) kohti, jolloin on syntynyt huomattava puristusjännitys (P6) myös teroituspintaan (6).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen terä, tunnettu siitä, että terän (1) kärkiosan (8) taipuneelle osalle on tehty jäl-kihionta niin, että jälkihiontapinta (6') ulkonee ulommas kuin varsinaisen hiontapinnan (6) taso.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen terä (1), tunnettu 10 siitä, että kuulapommittamalla ja jälkihiomalla valmistettu terän (1) kärkiosan (8) muodostamien pintojen (10 ja 6') välinen kulma (aM) on huomattavasti (5 - 30°) suurempi kuin varsinainen teroituskulma (a tai a').

9 95785

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen terä (1), tunnet-15 tu siitä, että terän (1) kärkiosan (8) jälkiteroituspinta (6') on koholla tietyn mitan (H^) varsinaisesta teräpinnasta (6) niin, että terän (l) kärkiosalle (8) syntyy huomattava imukulman (β) lisäys. 1 · 11 95785