FI95755C - Menetelmä digitaalisen informaation siirtämiseksi radiotien aikaväleissä - Google Patents

Description

I) • 95755

Menetelmä digitaalisen informaation siirtämiseksi radiotien aikaväleissä.

Keksintö koskee menetelmää digitaalisen informaa-5 tion siirtämiseksi radiotien aikaväleissä suorakanavalla ensimmäisen ja toisen lähetinvastaanottimen välillä, jossa menetelmässä ensimmäinen lähetinvastaanotin lähettää informaa-tiopurskeen radiotien yhdessä aikavälissä, 10 ensimmäinen lähetinvastaanotin toistaa saman infor- maatiopurskeen lähetyksen tarvittaessa ainakin yhdessä muussa radiotien aikavälissä, ja lähetetyt informaatiopurskeet vastaanotetaan toisessa lähetinvastaanottimessa.

15 Keksintö liittyy radiopuhelinjärjestelmien alaan.

Radiopuhelinjärjestelmissä olevien järjestelmäkanavien lisäksi voidaan radiojärjestelmän yhteydessä käyttää ns. suorakanavia, (direct mode channels), eli toimitaan suorassa toimintamuodossa. Suorakanavat ovat taajuuksia, 20 joilla radiopuhelimet voivat liikennöidä ilman järjestelmää suoraan toistensa kanssa.

Suorakanavia käytetään tyypillisesti tilanteissa, joissa esimerkiksi joukko käsiradiopuhelimia kommunikoi toistensa kanssa niin kaukana tukiasemasta, että järjes-25 telmäkanavia ei voida käyttää.

Toinen suorakanavien tärkeä käyttö on kapasiteetin lisäämisessä, kun järjestelmän liikenne lisääntyy nopeasti jossakin järjestelmän palvelualueen osassa, esimerkiksi jossakin pistemäisessä osassa.

30 Suorakanavasta käytetään termiä direct- tai simp- lex-kanava tai vuorosuuntainen yhteys. Suorakanava on kanava, joka ei ole tyypillisesti lainkaan järjestelmän käytössä. Se ei ole taajuuspari, vaan ainoastaan yksi järjestelmän kanavien levyinen kanava esimerkiksi 12,5 kHz tai 35 25 kHz. Suorakanavalla toimivista radiopuhelimista lähet- 2 95755 täjä on virittänyt lähettimensä kanavalle ja lähettää puhe- tai data-informaatiota. Muut suorakanavien käyttötilaan asetetut radiopuhelimet ovat virittäneet vastaanotti-mensa samalle kanavalle, jolloin ne kuulevat suoraan lä-5 hetteen.

Suorakanavalla voidaan toimia analogisella modulaatiolla tai digitaalisella modulaatiolla. Kanavalla lähettävä radiopuhelin voi lähettää myös merkinantotietoa, kuten tietoa käyttöoikeuksista sekä prioriteeteista tai ka-10 navalla toimivasta ryhmästä. Suorakanavalla voidaan toteuttaa salaus tai siirtää puhetta selväkielisenä.

Kun radiopuhelinjärjestelmän radiopuhelimet toimivat suorassa toimintamuodossa vaihtelee niiden välinen etäisyys yleensä suuresti, koska kyseessä on kaksi liikku-15 vaa asemaa. Tällöin radiopuhelimien välisen radioyhteyden laatu voi vaihdella suuresti. Edelleen, koska liikkuvien radiolähetinvastaanottimien lähetystehot ovat tyypillisesti matalampia, kuin kiinteiden radioasemien lähetystehot, on suorakanavalla toimivien radiolähettimien välinen ra-20 dioyhteys usein heikko tai ainakin huonompi, kuin tukiaseman ja liikkuvan radiolähetinvastaanottimen.

Siten suorakanavalla liikennöivien lähetinvastaan-ottimien välisessä liikenteessä esiintyy usein ongelmia, jotka johtuvat liian huonosta radioyhteyden laadusta lä-25 hettävän ja vastaanottavan lähetinvastaanottimen välillä.

Tämän keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä esitetty ongelma, eli keksinnön tarkoituksena on parantaa suorakanavalla toimivien lähetinvastaanottimien välisen radioyhteyden laatua.

30 Tämä uudentyyppinen menetelmä digitaalisen infor- . ··. maation siirtämiseksi radiotien aikaväleissä saavutetaan keksinnön mukaisella menetelmällä, joka on tunnettu siitä, että menetelmässä toinen lähetinvastaanotin yhdistää vas-taanottamiensa informaatiopurskeiden informaatiot ja muo-35 dostaa niistä yhden korjatun hyötyinformaatiopurskeen.

Il 3 95755

Keksintö koskee myös menetelmää digitaalisen informaation siirtämiseksi radiotien aikaväleissä suorakanaval-la ensimmäisen ja toisen lähetinvastaanottimen välillä, jossa menetelmässä ensimmäinen lähetinvastaanotin lähettää 5 informaatiopurskeen radiotien yhdessä aikavälissä. Tälle menetelmälle on tunnusmerkillistä se, että menetelmässä, ensimmäinen lähetinvastaanotin toistaa saman informaatiopurskeen lähetyksen tarvittaessa ainakin yhdessä muussa radiotien aikavälissä, lähetetyt informaatiopurskeet vas-10 taanotetaan toisessa lähetinvastaanottimessa, vastaanote tuista informaatiopurskeista valitaan laadultaan paras hyötyinformaatiopurskeeksi.

Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että suora-kanavalla toimiva ensimmäinen lähetinvastaanotin lähettää 15 toiselle lähetinvastaanottimelle tarkoitetun informaation tai informaatiopurskeen niin monta kertaa toiselle lähetinvastaanottimelle, että toinen lähetinvastaanotin saa riittävän hyvälaatuisen informaatiopurskeen. Vastaanotetun informaatiopurskeen laatu mitataan ja useista vastaanote-20 tuista informaatiopurskeista voidaan valita se, jonka laatu on paras, eli hyötyinformaatiopurske. Vaihtoehtoisesti useiden informaatiopurskeiden sisällöt voidaan yhdistää siten, että saadaan muodostettua yksi korjattu informaatiopurske, joka muodostaa hyötyinformaatiopurskeen. Edel-25 leen toinen lähetinvastaanotin, joka ottaa vastaan ensimmäisen lähettämät informaatiopurskeet, voi lähettää ensimmäiselle lähetinvastaanottimelle tiedon vastaanottamiensa informaatiopurskeiden laadusta, jolloin lähettävä ensimmäinen lähetinvastaanotin voi muuttaa seuraavissa kehyk-30 sissä lähettämiensä saman sisältöisten informaatiopurskei-··, den toistojen määriä.

Tällaisen menetelmän digitaalisen informaation siirtämiseksi radiotien aikaväleissä etuna on se, että suorakanavalla liikennöivien lähetinvastaanottimien väli-35 sen liikenteen luotettavuus paranee, koska sama sanoma 4 95755 lähetetään ja vastaanotetaan useita kertoja. Tällöin todennäköisyys, että sanoma vastaanotetaan oikeana, kasvaa.

Keksinnön etuna on lisäksi se, että lähetyksen laatu paranee. Tämä voi johtua siitä, että käytettäväksi hyö-5 tyinformaatiopurskeeksi tulee purske, joka on valittu kaikista vastaanotetuista informaatiopurskeista, esimerkiksi laadun perusteella. Edelleen käytettävän hyötyinformaatio-purskeen laatu voi parantua myös sen takia, että vastaanotettujen informaatiopurskeiden sisältämä informaatio yh-10 distetään ja siitä muodostetaan korjattu informaatiopurs-ke.

Keksinnön etuna on edelleen se, että keksintö mahdollistaa takaisinkytkennän lähettävän ja vastaanottavan lähetinvastaanottimen välille siten, että uudelleen lähe-15 tettävien purskeiden määrää voidaan säädellä vastaanotettujen purskeiden laadusta riippuvaisesti. Tämän seurauksena voidaan suorassa toimintamuodossa toimivien lähetinvas-taanottimien suorittamat turhat uudelleenlähetykset poistaa. Tämän seurauksena lähettävän lähetinvastaanottimen 20 tehonkulutus pienenee, koska sen ei tarvitse lähettää samaa informaatiopursketta turhaan uudestaan. Edelleen takaisinkytkennän seurauksena vähenee yhteydessä käytettävä radiotiekapasiteetti, koska lähettävällä lähetinvastaan-ottimella on tieto siitä, kuinka monta kertaa sen kannat-!’! 25 taa lähettää. Tällöin voidaan radiotien kapasiteettia, eli siis tyypillisesti aikavälejä, käyttää muuhun liikenteeseen. Edelleen takaisinkytkennän etuna on se, että lähettävän lähetinvastaanottimen muille lähetinvastaanottimille aiheuttamat häiriöt vähenevät, koska kun lähetin ei lähetä 30 turhaan toistettavia informaatiopurskeita, eivät nuo tois-·· tettavat informaatiopurskeet aiheuta häiriöitä niissä vas taanottimissa, jotka kuuntelevat samaa taajuutta, mutta jotka eivät silti halua kommunikoida mainitun lähettävän lähetinvastaanottimen kanssa.

35 Keksintöä selitetään lähemmin seuraavassa viitaten

II

s 95755 oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää kaksi keksinnön mukaisesti suorassa toimintamuodossa toimivaa lähetinvastaanotinta, kuvio 2 esittää tekniikan tason mukaisen radiolähe-5 tyksen kehysrakenteen, kuvio 3 esittää keksinnön mukaisen radiolähetyksen kehysrakenteen, kuvio 4 esittää vuokaavion keksinnön mukaisesti toimivasta lähettimestä, 10 kuvio 5 esittää vuokaavion keksinnön mukaisesti toimivasta vastaanottimesta kuvio 6 esittää vuokaavion keksinnön mukaisesti toimivasta vastaanottimesta tilanteessa, jossa lähettimel-le voidaan lähettää vastaanotetun sanoman laatutieto, 15 kuvio 7 esittää vuokaavion keksinnön mukaisesti toimivasta lähettimestä, joka toimii kuvion 6 esittämän vastaanottimen yhteydessä.

Kuvio 1 esittää kaksi keksinnön mukaisesti suorassa toimintamuodossa toimivaa lähetinvastaanotinta HP1 ja HP2.

20 Lähetinvastaanottimet ovat yhteydessä toisiinsa radiotien RP välityksellä. Ensimmäinen HP1 lähetinvastaanottimista on lähetysvuorossa ja se pyrkii lähettämään informaatio-purskeen toiselle HP2 lähetinvastaanottimelle. Keksinnön mukaisesti toimiessaan ensimmäinen lähetinvastaanotin lä-25 hettää tarvittaessa saman informaatiopurskeen useita kertoja vastaanottavalle toiselle lähetinvastaanottimelle HP2. Vastaanottava lähetinvastaanotin HP2 voi yhdistää vastaanottamiensa samansisältöisinä lähetettyjen informaa-tiopurskeiden informaatiosisällöt ja muodostaa niistä kor-30 jatun hyötyinformaatiopurskeen varsinaista käyttöä varten.

Toinen mahdollisuus on se, että vastaanottava lähetinvastaanotin HP2 valitsee vastaanottamistaan samansisältöisinä lähetetyistä informaatipurskeista laadultaan parhaan käytettäväksi hyötyinformaatiopurskeeksi.

35 Eräs keksinnön suoritusmuoto on se, että vastaanot- 6 95755 tava eli toinen lähetinvastaanotin analysoi kaikkien vastaanottaneensa informaatiopurskeiden, tai muodostetun tai valitun hyötyinformaatiopurskeen laadun ja mikäli tuo laatu on riittävän hyvä eli esimerkiksi tietyn tason yläpuo-5 lella, ei toinen lähetinvastaanotin lähetä ensimmäiselle lähetinvastaanottimelle tietoa vastaanottamiensa informaatiopurskeiden laadusta. Tällöin ensimmäinen lähetinvastaanotin alkaa, esimerkiksi jonkin ennalta määrätyn tai satunnaisen ajan kuluttua vähentää myöhemmässä kehysraken-10 teessä lähettämiensä toistettujen informaatiopurskeiden toistojen määrää.

Keksinnön eräs suoritusmuoto on sellainen, jossa vastaanottava eli toinen lähetinvastaanotin HP2 mittaa muodostamansa tai valitsemansa hyötyinformaatiopurskeen 15 laadun saaden aikaan siihen verrannollisen tiedon. Tuo tieto lähetetään informaatiopurskeet lähettäneelle ensimmäiselle lähetinvastaanottimelle, joka vastaanottamansa mainitun tiedon perusteella muuttaa myöhemmässä radiotien kehysrakenteessa lähettämiensä hyötyinformaatiopurskeen 20 toistojen määrää. Tämän suoritusmuodon ensimmäisenä variaationa on tapaus, jossa, mikäli hyötyinformaatiopurskeen laatu on tietyn tason alapuolella, lisää ensimmäinen lähetinvastaanotin myöhemmässä kehysrakenteessa lähettämiensä hyötyinformaatiopurskeen toistojen määrää. Toisena variaa-25 tiona on tapaus, jossa, mikäli hyötyinformaatiopurskeen laatu on tietyn tason yläpuolella, vähentää ensimmäinen lähetinvastaanotin myöhemmässä kehysrakenteessa lähettämiensä hyötyinformaatiopurskeen toistojen määrää.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä hyötyinformaa-30 tiopurskeen laatu ja vastaanotettujen informaatiopurskei- den laatu voidaan laskea esimerkiksi informaatiopurskeen bittivirhesuhteesta tai lähetettyjen informaatiopurskeiden sanomavirhesuhteista.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä valitun tai mu-35 odostetun hyötyinformaatiopurskeen laatuun verrannollinen

II

7 95755 tieto lähetetään toiselta eli vastaanottavalta lähetinvas-taanottimelta ensimmäiselle eli lähettävälle lähetinvas-taanottimelle digitaalisena sanomana. Edellä mainittu tieto voidaan lähettää myös kantoaaltopurskeena tai informaa-5 tiopurskeena taajuussiirretyllä kantoaallolla. Edelleen mainittu tieto voidaan lähettää toiselta lähetinvastaan-ottimelta ensimmäiselle lähetinvastaanottimelle tahdistus-murskeena tai tahdistuspärskeiden ryhmänä.

Kuvio 2 esittää tekniikan tason mukaisen radiolähe-10 tyksen kehysrakenteen. Kuviossa on esitetty neljään aikaväliin 1-4 jaettu kehysrakenne. Kuviossa on esitetty lähetettävät purskeet PI, P2 ja P3. Kuvion mukaisessa tapauksessa lähettävä, eli ensimmäinen lähetinvastaanotin lähettää aina esimerkiksi aikavälissä 1 lähettävän infor-15 maatiopurskeen ja vastaanottava tai vastaanottavat lähe-tinvastaanottimet kuuntelevat sitä tuossa aikavälissä. Tällöin aikavälit 2-4 ovat käyttämättä.

Kuvio 3 esittää keksinnön mukaisen radiolähetyksen kehysrakenteen. Keksinnön mukaisessa menetelmässä aikavä-20 lejä 2 ja 3 käytetään saman purskeen Pl ja vastaavasti purskeiden P2 ja P3 toistuvaan lähettämiseen. Tällöin sama purske lähetetään useita kertoja, esimerkiksi peräkkäisissä aikaväleissä, jolloin toistuvasti lähetettyjä informaa-tiopurskeita käytetään virheenkorjaukseen. Kuviossa 3 on 25 sama purske Pl, P2, P3 lähetetty kolme kertaa peräkkäin. Tällöin vastaanottava lähetinvastaanotin voi valita vastaanottamistaan purskeista sen, jonka laatu on paras, ja käyttää sitä haluamaansa tarkoitukseen. Edelleen vastaanottava lähetinvastaanotin voi koota yhteen useita vastaan-30 ottamiaan samansisältöisinä lähetettyjä purskeita ja muo-dostaa niistä korjatun informaatiopurskeen eli hyötyinfor-maatiopurskeen.

Esitetyn ratkaisun ongelmana on se, että koska lähettävä lähetinvastaanotin, eli radiolähetin, lähettää 35 saman informaatiopurskeen useita kertoja, kulutetaan tuon β 95755 lähettimen tehoa tavallaan turhaan. Tämä ongelma voidaan keksinnön mukaisesti välttää siten, että vastaanottavat radiot eli vastaanottavat lähetinvastaanottimet voivat halutessaan lähettää esimerkiksi vastaanotetun lähetteen 5 laadusta kertovan signaalin lähettävälle lähetinvastaanot-timelle, joka osaa tämän informaation perusteella säätää samansisältöisinä lähettämiensä informaatiopurskeiden määrän sopivaksi. Vielä tätäkin tehokkaampi on menetelmä, jossa lähettävä radio lähettää useamman kuin yhden purs-10 keen yhden kehyksen aikana vain, jos jokin vastaanottava radio (eli lähetinvastaanotin) ilmoittaa saavansa lähetetyn informaatiopurskeen heikosti vastaan. Tämä heikon signaalin indikaatio voi olla jokin samanlainen signaali, joka on edellä esitetty vastaanotetun informaatiopurskeen 15 tai hyötyinformaatiopurskeen laadusta kertovan signaalin yhteydessä.

Keksinnön eräs toinen suoritusmuoto on se, että lähettävä radio nostaa lähettämiensä purskeiden määrää kunnes vastaanottavan lähetinvastaanottimen lähettämät 20 pyyntösignaaleiksi tunnistettavat signaalit, eli esimerkiksi vastaanotetun signaalin laadusta kertovat tai uusintalähetyksiä pyytävät informaatiopurskeet loppuvat. Tällöin voi lähettävä radio tietyn ajan kuluttua vähentää samassa kehyksessä toistuvasti lähettämiensä informaatio-*·' 25 purskeiden määrää, jolloin lähettävän radion ei tarvitse lähettää turhaan samoja informaatiopurskeita. Tällöin lähettävän radion tehonkulutus pienenee.

Kuvio 4 esittää vuokaavion keksinnön mukaisesti toimivasta lähettimestä. Kuviossa 4 sanoma tarkoittaa mitä 30 tahansa aikavälissä lähetettävää sanomaa, joka on esimerkiksi koodattu puhesegmentti, jossa voi olla esimerkiksi 10 - 30 ms puhetta koodatussa muodossa. Merkki N on kier-roslaskuri, joka määrää kuinka monta kertaa edellä mainittu sanoma lähetetään yhden kehyksen aikana. Merkki NTX on 35 muuttuja, joka määrää, kuinka monta kertaa sanoma lähete- li 9 95755 tään yhden kehyksen aika. Tässä esimerkissä NTX voi olla korkeintaan neljä, koska yhdessä kehyksessä voi olla korkeintaan neljä aikaväliä. Merkki Npito on pitoaika, laskettuna kehyksinä, joka ilmaisee, kuinka monessa kehykses-5 sä lähetetään NTX-muuttujan ilmoittama määrä sanomia ennen kuin sanomien lähetyskertoja vähennetään. Merkintä NP on jäljellä oleva pitoaika kehyksinä. Vuokaavion esittämä menetelmä alkaa alku vaiheesta 400A, josta siirrytään vaiheeseen valmis 400, joka on myös tämän menetelmän loppu-10 vaihe. Menetelmän mukaan toimiva lähetin voi saada ulkopuoleltaan vaiheeseen 401 sanoman "lähetä sanoma”, joka tulee esimerkiksi radiolähettimen puhekoodekilta ja se sisältää yhteen kertaan lähetettävän sanoman bitit. Sen seurauksena lähetin lähettää 403 toiselle, eli vastaanot-15 tavalle lähetinvastaanottimelle informaatiopurskeen. Samalla vähennetään 404 laskurin N arvoa yhdellä. Tämän jälkeen vertailulohkossa 405 tutkitaan onko laskurin arvo N suurempi kuin nolla. Mikäli laskurin N arvo on suurempi kuin nolla, palaa 406 menetelmän suoritus vaiheeseen 403, 20 ja suoritetaan silmukka 403, 404, 405 uudestaan. Mikäli taas laskurin N arvo on 407 yhtä suuri kuin nolla, vähennetään 408 jäljellä olevaa pitoaikaa NP yhdellä. Tämän jälkeen tutkitaan 409 onko jäljellä oleva pitoaika suurempi kuin nolla. Mikäli on, niin koko menetelmän suoritus 25 palaa 410 valmis vaiheeseen 400, josta se taas alkaa ulkopuolisesta kehotuksesta. Mikäli taas jäljellä oleva pitoaika ei ole suurempi kuin nolla, vähennetään 412 NTX-muuttujaa yhdellä ja asetetaan pitoaikamuuttuja NP samaksi kuin NPito eli pitoaika, jonka jälkeen menetelmän suoritus 30 palaa valmis vaiheeseen 400, josta se taas alkaa ulkopuo-lisesta kehotuksesta. Edelleen menetelmä voi saada ulkopuoleltaan vaiheeseen 414 sanoman "lisäpyyntö", jonka lähettää informaatiopurskeet vastaanottava lähetinvas-taanotin silloin, kun se haluaa, että lähettävä radiolaite 35 lähettää saman informaatiopurskeen useasti samassa kehyk- • · · 10 95755 sessä tai, kun lähettävä lähetinvastaanotin on vastaanottanut vastaanottavalta radiolaitteelta vastaanotetun in-formaatiopurskeen liian huonosta laadusta kertovan signaalin. Kun lisäpyyntö signaali on vastaanotettu vaiheessa 5 414, lisätään NTX-muuttujaa yhdellä vaiheessa 415 ja ase tetaan vaiheessa 416 NP-muuttuja samaksi kuin NPito, eli pitoaika. Tämän jälkeen menetelmän suoritus palaa valmis vaiheeseen 400, josta se taas alkaa ulkopuolisesta kehotuksesta.

10 Vuokaavio kuvaa, miten sanoman lähetyksen toistojen määrää NTX lisätään 415 aina yhdellä, kun otetaan vastaan lisäpyyntö 414, joltakin vastaanottajalta.

Kuvio 5 esittää vuokaavion keksinnön mukaisesti toimivan vastaanottimen toiminnan eräästä suoritusmuodos-15 ta. Vuokaaviossa on yksi vakio K, joka kuvaa kehyksen pituutta aikaväleinä, ja yksi muuttuja NRX, joka kuvaa yhdessä kehyksessä vastaanotettujen informaatioaikavälien (sanomien) lukumäärää. Tässä käsitellyssä tapauksessa K = 4 eli kehyksessä on neljä aikaväliä. Keksinnön mukaisen 20 menetelmän toteutus vastaanottimessa alkaa vaiheesta alku 500A. Sen jälkeen siirrytään tilaan odota 500, joka on myös menetelmän ja vuokaavion loppu- ja alkutila. Lähettävältä, eli ensimmäiseltä lähetinvastaanottimelta tuleva signaali "Aikavälin sisältö", joka tulee kohtaan 501 ker-* 25 too, että lähettäjän lähettämä vastaanotettu sanoma tai sitä vastaava aikaväli on otettu vastaan vastaanottimessa.

Tämän jälkeen vaiheessa 502 muodostetaan hyötyinformaatio-purske valitsemalla vastaanotetuista samansisältöisinä lähetetyistä informaatiopurskeista laadultaan paras hyö-. 30 tyinformaatiopurskeeksi tai muodostetaan vastaanotetuista mainituista informaatiopurskeista korjattu hyötyinformaa-tiopurske käytettäväksi. Sen jälkeen joko vastaanotetun informaatiopurskeen tai valitun tai muodostetun hyötyin-formaatiopurskeen laatu analysoidaan. Saadun hyötyinfor-35 maatiopurskeen laadun 503 ollessa riittävä siirrytään 504

II

• · · 95755 11 odottamaan kehyksen loppumista 505. Signaali "Kehys loppui" 506 on vastaanottimen itsensä aikaansaama tieto siitä, että tarkasteltava kehys loppui ja vastaanotettu hyö-tyinformaatiopurske eli "Sanoma saatu" 507 annetaan vas-5 taanottajalle, esimerkiksi puhekoodekille. Kun kehys on loppunut sen jälkeen palataan odota tilaan 500.

Mikäli taas vastaanotetun hyötyinformaatio-purskeen laatu ei analyysissä 503 ole kelvollinen 508 tutkitaan 509 onko muita tähän kehykseen kuuluvia aikavälejä tulossa.

10 Mikäli muita aikavälejä on tulossa 510 palataan odota tilaan 500. Jos taas muita aikavälejä ei ole tulossa 511, niin tämän hetken mukainen hyötyinformaationpurske eli "Sanoma saatu" 512 annetaan vastaanottajalle, esimerkiksi puhekoodekille. Tämän jälkeen tutkitaan 513 olivatko ke-15 hyksen kaikki aikavälit K jo käytetty NRX eli onko K > NRX. Mikäli kaikki aikavälit olivat käytetyt palaa 514 menetelmän suoritus odota vaiheeseen 500. Jos taas käytettyjä aikavälejä oli alle K kappaletta 515 lähetetään lisä-pyyntö-signaali 516. Se on signaali, jonka vastaanottaja 20 lähettää vuokaavion kohdassa 516 lähettäjälle pyytäen sen avulla lähettäjää lähettämään samansisältöisiä informaa-tiopurskeita useammin samassa kehyksessä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi yhden lähetettävän informaatiopurskeen lisäämistä seuraavaan lähetettävään kehykseen. Kun lisä-25 pyyntö on lähetetty palaa menetelmän suoritus odota-vai-heeseen 500.

Tämän vuokaavion mukaisessa toiminnassa vastaanotin tunnistaa kehyksen aikavälit, vaikka se ei saisikaan vastaanotettua tunnistettavaa signaalia. Vuokaavion mukaises-30 ti vastaanotin ottaa vastaan kehyksen alusta alkaen sano-·'. mia kunnes hyötyinformaatiopurskeen 502 laatu on riittävän hyvä tai kaikki mahdolliset aikavälit yhdestä kehyksestä on vastaanotettu. Tässä vaiheessa hyötyinformaatiopurske 502 sisältää laadultaan parhaan informaatioaikavälin tai 35 se on useiden aikavälien yli tapahtuneen virhekorjausten • ·« 12 95755 502 tuloksena paras mahdollinen. Mikäli hyötyinformaatio-purske eli "Sanoma saatu" 512 ei ole laadultaan riittävän hyvä, lähettää 516 vastaanotin "Lisäpyyntö" sanoman, jolla se pyytää lähetintä toistamaan seuraavassa kehyksessä sa-5 man informaatiopurskeen useampia kertoja, esimerkiksi yhden kerran lisää. Vastaanotin ei kuitenkaan lähetä "lisä-pyyntö" sanomaa, mikäli edellinen kehys on jo ollut täynnä toistettuja informaatiopurskeita.

Keksinnön eräässä toisessa suoritusmuodossa vas-10 taanotin toimii kuvion 6 vuokaavion mukaan aivan samoin kuin kuvion 5 suoritusmuodossa kehyksen loppuun asti, eli vaiheet 600A, 600, 601, 602, 603, 604, 605 ja 606 vastaavat kuviossa 5 esitettyjä vaiheita 500A - 506. Kehyksen lopussa 606 ja 611 hyötyinformaatiopurske 602 eli "Sanoma 15 saatu", eli signaali annetaan vaiheessa 612 vastaanottajalle, esimerkiksi vastaanottimen puhekoodekille. Tämän jälkeen tutkitaan 613 onko tarvetta ilmoittaa lähettäjälle vastaanotetun sanoman hyvyys, eli tutkitaan onko tarpeellista päivittää lähettimelle tietoa vastaanotetun sanoman 20 laadusta. Mikäli tähän ei ole tarvetta 614, niin suoritus palaa odota tilaan 600. Mikäli vastaanotin päättelee 613 lähettäjän voivan 615 hyödyntää sanoman hyvyystietoa, niin se lähettää "Laatutieto"-sanoman 616 lähettävälle radiolaitteelle. Päätös laatutieto-sanoman lähetyksestä voi * 25 perustua aiemmin lähetettyjen laatutietojen 616 samankal taisuuteen tai johonkin lähetysvuoromenetelmään turhien lähetysten välttämiseksi.

Informaatiopurskeita lähettävän radiolaitteen eräs suoritusmuoto kuvion 6 vuokaaviota käyttävän vastaanotti-30 men yhteydessä on esitetty vuokaaviona kuvassa 7. Merkki N :* on kierroslaskuri, joka määrää kuinka monta kertaa kuvion 4 yhteydessä edellä mainittu sanoma 703 lähetetään lähe-tysvuorossa olevan kehyksen aikana. Merkki NTX on muuttuja, joka määrää kuinka monta kertaa sanoma lähetetään yh-35 den kehyksen aikana. Vuokaavion esittämä menetelmä alkaa li

Claims (12)

13 95755 alkuvaiheesta 700A, josta siirrytään vaiheeseen valmis 700, joka on myös menetelmän loppuvaihe. Toiminta viitteiden 701 - 707 osalta on identtinen kuvion 4 viitteiden 401 - 407 toimintojen kanssa, paitsi että laskurin 705 saavut-5 taessa arvon nolla suoritus palaa valmis tilaan 700. Lähettävä radiolaite voi tilassa valmis 700 vastaanottaa myös "Laatutieto"-sanoman 720 vastaanottajalta tai useilta vastaanottajilta. Vaiheessa 721 suoritettavan laatutiedon analysoinnin perusteella lähettävä lähetinvastaanotin voi 10 todeta siirronlaadun olevan jonkin määritellyn ensimmäisen kynnyksen alapuolella 722 ja suoritus siirtyy testaamaan 723 onko seuraavassa kehyksessä K tilaa lisätoistolle NTX. Mikäli aikavälejä ei enää ole käytettävissä 724 suoritus palaa valmis tilaan 700. Mikäli kehyksessä sitävastoin on 15 vielä tilaa uudelle purskeen lisätoistolle 725 eli NTX < K, niin muuttujan NTX arvoa lisätään tyypillisesti yhdellä 726 ja suoritus palaa valmis tilaan 700. Mikäli laatutiedon analysoinnin 721 perusteella lähettävä radiolaite päättelee siirronlaadun olevan jonkin määritellyn toisen 20 kynnyksen yläpuolella 727, niin suoritus siirtyy testaamaan 728 onko yhdessä kehyksessä lähetettävien (samojen) purskeiden määrä suurempi kuin yksi. Mikäli lähetettävien purskeiden määrä on yksi 729 suoritus siirtyy valmis tilaan 700. Mikäli lähetettäviä purskeita on enemmän kuin 25 yksi 730, niin muuttujan NTX arvoa vähennetään tyypillisesti yhdellä 731 ja suoritus siirtyy valmis tilaan 700. Piirustukset ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollistamaan keksinnön ajatusta. Yksityiskohdiltaan voi keksinnön mukainen menetelmä digitaali-30 sen informaation siirtämiseksi vaihdella patenttivaatimusten puitteissa. Vaikka keksintöä onkin edellä selitetty lähinnä suoran toimintamuodon yhteydessä, voidaan keksintöä käyttää muunkinlaisten periaatteiden mukaan toimivien lähetinvastaanottimien välisessä liikenteessä. I · 14 95755

1. Menetelmä digitaalisen informaation siirtämiseksi radiotien (RP) aikaväleissä (1, 2, 3, 4) suorakanavalla 5 ensimmäisen (HP1) ja toisen (HP2) lähetinvastaanottimen välillä, jossa menetelmässä ensimmäinen lähetinvastaanotin (HP1) lähettää in-formaatiopurskeen (Pl) radiotien yhdessä (1) aikavälissä, ensimmäinen lähetinvastaanotin (HP1) toistaa saman 10 informaatiopurskeen (Pl) lähetyksen tarvittaessa ainakin yhdessä muussa radiotien aikavälissä (2, 3), lähetetyt informaatiopurskeet vastaanotetaan toisessa lähetinvastaanottimessa, tunnettu siitä, että toinen lähetinvas-15 taanotin yhdistää vastaanottamiansa informaatiopurskeiden (Pl) informaatiot ja muodostaa niistä yhden korjatun hyö-tyinformaatiopurskeen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toinen lähetinvastaanotin 20 (HP2) mittaa (502) vastaanottamiansa informaatiopurskeiden (Pl) , tai korjaamansa tai valitsemansa hyötyinformaatiopurskeen laadun kehittäen mainittuun laatuun verrannollisen tiedon, mikäli vastaanotetuiden informaatiopurskeiden (Pl) 25 laatu on tietyn tason yläpuolella ei toinen lähetinvastaanotin (HP2) lähetä ensimmäiselle lähetinvastaanottimel-le (HP1) tietoa vastaanotetuiden informaatiopurskeiden laadusta, jolloin ensimmäinen lähetinvastaanotin (HP1) alkaa vähentää 30 myöhemmässä kehysrakenteessa lähettämiensä toistettujen informaatiopurskeiden toistojen määrää.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toinen lähetinvastaanotin (HP2) mittaa (502) vastaanottamiensa informaatiopurskeiden 35 (Pl), tai korjaamansa tai valitsemansa hyötyinformaa- li ib 95755 tiopurskeen laadun kehittäen mainittuun laatuun verrannollisen tiedon, mikäli vastaanotetuiden informaatiopurskeiden (Pl) laatu on tietyn tason alapuolella lähettää toinen lähetin-5 vastaanotin (HP2) ensimmäiselle lähetinvastaanottimelle (HP1) tiedon vastaanotetuiden informaatiopurskeiden laadusta, jolle tiedolle vasteellisesti ensimmäinen lähetin-vastaanotin (HP1) alkaa lisätä myöhemmässä kehysrakentees-10 sa lähettämiensä toistettujen informaatiopurskeiden tois tojen määrää.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toinen lähetinvastaanotin (HP2) mittaa hyötyinfor-15 maatiopurskeen laadun kehittäen hyötyinformaatiopurskeen laatuun verrannollisen tiedon, mainittu tieto lähetetään ensimmäiselle lähetinvastaanottimelle (HP1), vastaanottamansa mainitun tiedon perusteella ensim-20 mäinen lähetinvastaanotin (HP1) muuttaa myöhemmässä kehys- rakenteessa lähettämiensä hyötyinformaatiopurskeen toistojen määrää.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 25 mikäli hyötyinformaatiopurskeen laatu on tietyn ta son alapuolella, lisää ensimmäinen lähetinvastaanotin (HP1) myöhemmässä kehysrakenteessa lähettämiensä hyötyinformaatiopurskeen toistojen määrää.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, . 30 tunnettu siitä, että mikäli hyötyinformaatiopurskeen laatu on tietyn tason yläpuolella, vähentää ensimmäinen lähetinvastaanotin (HP1) myöhemmässä kehysrakenteessa lähettämiensä hyötyinformaatiopurskeen toistojen määrää.

7. Patenttivaatimuksen 2, 3 tai 4 mukainen mene- • · « 16 95755 telmä, tunnettu siitä, että hyötyinformaatiopurs-keen laatuun verrannollinen tieto lasketaan informaa-tiopurskeen (Pl, P2, P3) bittivirhesuhteesta.

8. Patenttivaatimuksen 2, 3 tai 4 mukainen menetel-5 mä, tunnettu siitä, että hyötyinformaatiopurskeen laatuun verrannollinen tieto lasketaan lähetettyjen infor-maatiopurskeiden (Pl, P2, P3) sanomavirhesuhteista.

9. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu hyötyinformaa- 10 tiopurskeen laatuun verrannollinen tieto lähetetään toiselta (HP2) ensimmäiselle (HP1) lähetinvastaanottimelle digitaalisena sanomana.

10. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu hyötyinformaa- 15 tiopurskeen laatuun verrannollinen tieto lähetetään toiselta (HP2) ensimmäiselle (HP1) lähetinvastaanottimelle kantoaaltopurskeena.

11. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu hyötyinformaa- 20 tiopurskeen laatuun verrannollinen tieto lähetetään toiselta (HP2) ensimmäiselle (HP1) lähetinvastaanottimelle informaatiopurskeena taajuussiirretyllä kantoaallolla.

12. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu hyötyinformaa- 25 tiopurskeen laatuun verrannollinen tieto lähetetään toiselta (HP2) ensimmäiselle (HP1) lähetinvastaanottimelle tahdistuspurskeena tai tahdistuspurskeiden ryhmänä. 1 • · li « 17 95755