FI95731C - Keksintö kohdistuu menetelmään ja laitteeseen paperirainan lepatuksen estämiseksi paperikoneen kuivatusosalla sen kahden yksiviiravientiryhmän välillä - Google Patents

Description

5 95731

Keksintö kohdistuu menetelmään ja laitteeseen paperi-rainan lepatuksen estämiseksi paperikoneen kuivatus-osalla sen kahden yksiviiravientiryhmän välillä.

Paperikoneiden ajonopeudet ovat jatkuvasti kasvaneet ja ne lähestyvät jo 1600 m/min rajaa. Näissä nopeuksissa rainan lepatus ja varsinkin sen päänvienti muodostuvat vakavaksi ajettavuutta haittaavaksi ongelmaksi.

10 Rainan tuenta ja vienti puristinosalta kuivatusosalle ja saman yksiviiravientiryhmän sisällä on hallittavissa ennestään tunnetun tekniikan avulla. Vaikka yksiviira-viennillä saadaankin rainaa tuettua hyvin myös suurissa ajonopeuksissa, tulee se saman yksiviiravientiryhmän 15 sisällä toispuoleisesti kuivatuksi, minkä johdosta kuivatusosassa täytyy olla kaksi peräkkäistä yksiviira-vientiryhmää. Siirto ja päänvienti näiden ryhmien välillä on tällöin ongelmana. Myös normaalissa kak-siviiraviennissä saattaa olla ryhmävälejä, joissa 20 raina on tukematon. Kaikkien kuivatusosan ryhmien välillä päänvientinauhaa ja rataa pyritään siirtämään siten, että kuivatusviirojen välillä ei ole kontaktia, koska ryhmien välillä on pieni nopeusero siitä syystä, että rainaa joudutaan vetämään säätämällä kuivatusryh-25 mien nopeuseroa. Normaalin ajon aikana raina on tällä . välillä tukematon, jolloin radassa on lepatuksia, jotka saattavat aiheuttaa radan katkeamisen. Lepatukset aiheuttavat myös laadun kannalta epäedullisia ominaisuuksia. Paperirainan vetäminen aiheuttaa avoimessa 30 välissä rainan kutistumista koneen poikkisuunnassa.

Paperirainan päänviennin yhteydessä täytyy vapaalla • välillä käyttää puolestaan siirrossa kuivatusryhmältä toiselle erityisiä päänvientiköysiä, mikä vaatii lukuisia köysipyöriä, jotka aiheuttavat jatkuvaa 35 huoltoa. Köysien kulumiset ja katkeamiset aiheuttavat lisäksi paperikoneen pysäyttämisen köysien vaihtamista varten. Lisäksi köysillä tapahtuva päänvientinauhan siirtyminen toiselle ryhmälle ei ole kuitenkaan aina 2 95731 varmaa ja se vaatii tarkaa köysipyörien ja köysien säätämistä.

Vapaa, rainaan tukeutumaton väli ryhmien välillä on 5 poistettu mm. US-patentissa 4,934,067 esitetyllä ratkaisulla. Tässä raina tai päänvientinauha voidaan viedä ryhmävälissä viirojen tukemana ryhmältä toiselle. Puutteena tässä ratkaisussa on kuitenkin se, että raina kulkee pitkän matkan vain viiroihin tuettuna, jolloin 10 ryhmäväleissä tapahtuvat ilmavirtaukset ja paine-erot voivat irrottaa rainan viirasta. Rainan koneen poikittaissuuntainen kutistuminen voi tapahtua myös helpommin.

15 Keksinnön tarkoituksena on esittää menetelmä ja laite, jolla raina sekä päänvientinauha voidaan viedä tuettuna ryhmältä toiselle ilman edellä esitettyjä epäkohtia.

Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiassa tunnusomaista se, mikä on 20 esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Siirto suoritetaan ensimmäisen ryhmän kuivatusviiralta toisen ryhmän kuivatusviiralle siirtoimutelan avulla, jonka kautta toisen ryhmän kuivatusviira kiertyy, minkä lisäksi ensimmäisen ryhmän kuiva tus viiran 25 puolelle ennen sillä olevan rainan ja siirtoimutelan • < .. kautta kiertyvän toisen ryhmän kuivatusviiran välistä kosketuskohtaa järjestetään alipaine. Raina ja päänvientinauha saadaan pysymään hyvin kuivatusviiroilla ryhmävälissä ja siirtokohdassa ei ole aluetta, jossa 30 raina olisi alttiina ilmavirtauksille pelkästään kuivatusviiran tukemana. Ryhmävälissä ei ole vapaata • väliä, jossa raina olisi tukemattomana, ja viirojen välinen nopeusero ei pääse haittaamaan siirtoa, koska siirto suoritetaan yhdessä pisteessä tai vain lyhyellä 35 matkaa siirtoimutelan kehällä. Päänvienti on lisäksi mahdollista suorittaa ilman päänvientiköysiä ja siihen kuuluvia oheislaitteitteistoja.

Il 3 95731

Erään edullisen suoritusmuodon mukaan puhalletaan ilmaa siirtoimutelan jälkeen olevan rainasta vapautuneen viiran läpi siirtoimutelalla olevan rainan kohdalle, jolloin siirto viiralta toiselle varmistuu.

5 Lisäksi puhallus voidaan osaksi saada aikaan suuttimien avulla, jotka synnyttävät alipaineen ejektiovaikutuksen avulla.

Keksinnön mukaiselle laitteelle on puolestaan tun-10 nusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 6 tunnusmerkkiosassa. Laitteessa on siirtoimutela rainan siirtämiseksi ensimmäiseltä viiralta telan kautta kiertyvälle toiselle viiralle sekä ennen telaa ensimmäistä viiraa kohti oleva pinta sekä puhalluselimet 15 alipaineen synnyttämiseksi viiran ja pinnan väliseen tilaan. Tällä saadaan aikaan em. alipainealue, jolla on edellä mainitut suotuisat vaikutukset.

Erään edullisen laitteen suoritusmuodon mukaan ensim-20 mäisen viiran puolella on puhalluselimet, jotka on järjestetty saamaan aikaan ilmavirtaus siirtoimutelan jälkeisen ensimmäisen viiran osuuden läpi. Tällä voidaan varmistaa rainan siirtyminen toiselle viiralle ja sen pysyminen viiralla. Erään edullisen vaihtoehdon 25 mukaan osa ennen siirtoimutelaa vallitsevan alipaineen . ejektiovaikutuksen avulla synnyttävistä suuttimista on suunnattu viiran läpi syntyvän virtauksen synnyttävälle ylipainealueelle.

30 Lisäksi laitteella on ali- ja ylipaineen synnyttävien ilmavirtausten määrän jakamiseen koneen pituus- ja poikkisuunnassa liittyviä edullisia ratkaisuja, joita selostetaan jäljempänä.

35 Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti oheisten piirustusten avulla. Piirustuksissa i 4 95731 kuva 1 havainnollistaa yli- ja alipaineiden syntymistä sylinterin, imutelan ja kuiva-tusviirojen rajoittamiin kuiluihin, mikäli viirat ovat läpäisemättömiä, 5 kuva 2 havainnollistaa yli- ja alipaineiden aikaansaamia ilmavirtauksia siinä tapauksessa, että viirat ovat ilmaa läpäiseviä, 10 kuvat 3, 4, 5 ja 6 esittävät keksinnön mukaisia laitteita leikattuna rainan kulkusuunnassa ja sijoitettuna kuivatusosan yksiviiravien-nin ryhmäväliin, 15 kuvat 7 ja 8 esittävät kuvan 3 mukaista laitetta tarkemmin leikkauksena koneen pituus- ja poikkisuunnassa, kuvat 9, 10, 11 esittävät kuvan 4 mukaista laitetta 20 tarkemmin leikkauksena koneen pituus- ja poikkisuunnassa, kuvat 12 ja 13 esittävät kuvan 5 mukaista laitetta tarkemmin leikkauksena koneen pituus- ja 25 poikkisuunnassa, kuvat 14, 15 ja 16 esittävät kuvan 6 mukaista laitetta tarkemmin leikkauksena koneen pituus- ja poikkisuunnassa, ja 30 kuva 17 esittää erästä vaihtoehtoista laitteen sijoitusta.

Kuvissa 1 - 6 on esitetty kahden kahdesta sy 1 interiri-35 vistä muodostuvan yksiviiravientiryhän välisen siir- tokohdan yleinen rakenne. Raina W kulkee ensimmäisen kuivatusryhmän viimeiseltä sylinteriltä 1 ensimmäisen

kuivatusviiran Fl kannattamana. Kohdassa K rainan W

5 95731 päälle tulee siirtoimutelan 4 vaipalla kiertyvä toisen ryhmän kuivatusviira F2, jolle raina W siirtyy ja jonka kannattamana raina kulkee ensimmäiselle toisen ryhmän kuivatussylinterille 2. Rainasta W vapaa viira 5 F2 kulkee kohdan K jälkeen taittotelan 3 kautta, jonka aseman avulla viiran F2 kietoutumissektoria siirtoimutelalla 4 voidaan säätää. Kuvissa 1-6 viira F2 sivuaa telaa 4 pisteessä K, jossa raina W siirtyy viiralta toiselle.

10

Kuvissa 1-6 siirtoimutela 4 on sijoitettu suunnilleen linjaan sen rivin sylinterin kanssa, johon kuuluu ensimmäisen ryhmän viimeinen sylinteri 1. Vastaavasti tela 4 on linjassa sen sylinteririvin kanssa, jonka 15 sylinterien kautta viira F 2 ja raina W kiertyvät sen rivin sylinterien välillä, johon kuuluu toisen ryhmän ensimäinen sylinteri 2.

Kuten kuvasta 1 näkyy, viiran F1 ja rainan W nopeus 20 sekä sylinterin 1 kehänopeus, merkitty kirjaimella vl, indusoivat sylinterin ja siltä lähtevän viiraosuu-den muodostamaan kitaan alipaineen Tl-. Siirtoimutelan 4 ja toisen viiran F2 sekä ensimmäisen viiran F1 väliseen kitaan muodostuu tulopuolella ylipaine T1+ 25 ja lähtöpuolella alipaine T2- vastaavien nopeuksien ansiosta. Toisen viiran F2 ja sylinterin 2 väliseen kitaan muodostuu taas tulopuolella viiran F2 ja rainan W nopeuden sekä sylinterin 2 kehänopeuden, merkitty kirjaimella v2, johdosta ylipaine T2+. Viiran F1 ja 30 taittotelan 3 väliin muodostuu samojen tekijöiden johdosta ylipaine T3+.

Kuvassa 2, jossa viirat F1 ja F2 ovat ilmaa läpäiseviä, syntyy alipaineen Tl- johdosta virtaus Bl viiran F1 35 läpi vastaavaan kitaan päin, ylipaine T1+ synnyttää virauksen B2 vastaavasta kidasta viiran F1 läpi, ylipaine T3+ ja alipaine T2- synnyttävät virtauksen B3 viiran F1 läpi ylipaineisesta kidasta alipaineiseen 6 95731 kitaan ja ylipaine T2+ saa aikaan virtauksen B4 viiran F2 läpi vastaavasta kidasta.

Seuraavassa selostetaan sitä, miten virtausten Bl, B2 5 ja B3 aiheuttama rainan W lepatus voidaan poistaa siirtokohdassa.

Käytetyistä termeistä tulee huomata, että ensimmäinen ryhmä ja toinen ryhmä sekä ensimmäinen viira ja toinen 10 viira tarkoittavat mitä tahansa kahta peräkkäistä ryhmää tai viiraa, eikä kahta absoluuttisesti ensimmäistä ryhmää tai viiraa. Lisäksi termi raina kattaa myös täyslevyistä rainaa kapeammat radat, kuten päänvientinauhat, joiden siirtoon keksintö myös sovel-15 tuu. Joissain kohdin jäljempänä tullaan selostamaan päänvientinauhaa varten tarkoitettuja erityissovel-lutuksia.

Kuvien 3, 7 ja 8 mukaisesti viiran F1 puolelle sylin-20 terin F1 puolelle sylinterin 1 ja telan 4 väliselle osuudelle on sijoitettu puhalluslaatikko 5, jonka pinta ns. kantopinta 6 on kohti tätä viiran F1 osuutta.

Pintaa 6 rajoittaa viiran kulkusuuntaa vastaan suunnattu viiran poikkisuunnassa sijaitseva suutinrako 20 25 viiraosuuden sylinterin 1 puoleisessa päässä, viiran kulkusuuntaan suunnattu samoin viiran poikkisuuntainen suutinrako 21 telan 4 puoleisessa päässä sekä viiran reunojen läheisyydessä poikittaissuuntaan suunnatut reunojen suuntaisina sijaitsevat suutinraot 22 ja 30 23. Puhalluslaatikon 5 puhallussuuttimien 20...23 suutinraon leveys s on yleensä alueella 1...8^mm, : sopivimmin n. 1...5 mm. Suutinraot 20 - 23 samoin kuin jäljempänä kuvatut suutinraot toimivat Coanda-periaatteella. Suutinraon toinen reuna jatkuu puhallus-35 suuntaan kaarevana pintana, jonka säde on yleensä 20 - 50 mm, sopivimmin 20 - 40 mm. Suuttimista puhallettava virtaus seuraa tällöin Coanda-ilmiön johdosta em. kaarevaa pintaa. Suutinraot 20-23 on suunnattu li 7 95731 poispäin pinnan 6 ja viiran F1 väliseltä alueelta siten, että niiden toisten reunojen (kaareva pinta) ja viiran väli on kapeampi kuin pinnan 6 ja viiran väli. Suutinraoista 20...23 purkautuvat ilmasuihkut 5 G1...G4 imevät ejektiovaikutuksellaan mukaansa ilmaa kantopinnan 6 ja viiran F1 välisestä tilasta, johon muodostuu näin alipainetta.

Seinämän 5a avulla laatikkoon 5 on muodostettu kan-10 topinnan 6 muodostavan seinämään rajautuva matalampi lohko 8, jonka reunoissa suuttimet 20 - 23 sijaitsevat. Puhaltimesta P tuleva ilmavirtaus tulee kanavan välityksellä laatikkoon 5, josta se pääsee seinämässä 5a olevan aukon kautta lohkoon 8 virraten seinämän 5a 15 ja kantopinnan 6 suuntaisena suuttimiin.

Koska viira F1 on ilmaa läpäisevä, mutta raina W on olennaisesti ilmaa läpäisemätön, raina W imeytyy viiraan kiinni ja. siten raina kulkee stabiilisti 20 sylinterin 1 ja imutelan 4 välillä. Puhalluslaatikko 5 on sijoitettu viiran F1 suuntaisesti, siten, että kantopinnan 6 etäisyys viirasta F1 (mitta C4) on sopivimmin n. 10-25 kertaa suutinrakojen leveys s.

Tällöin poikkisuuntaiset virtaukset kantopinnan 6 ja 25 viiran F1 välillä ovat suhteellisen pieniä myös päänvientitilanteessa, jolloin ilmaa puhalletaan vain lohkoon 82 kammion 9 kautta jäljempänä kuvatulla tavalla. Laatikon etäisyys viirasta F1 eli suutinrakojen toisten reunojen lyhin etäisyys siitä (mitta 30 C3) on yleensä 5-10 kertaa, sopivimmin n. 5-7 kertaa suutinrakojen leveys s. Lisäksi laatikon asemaan vaikuttavat tarvittavat turvaetäisyydet sylinterin 1 ja puhalluslaatikon 5 (mitta C^) sekä imutelan 4 ja puhalluslaatikon 5 (mitta C2) välillä.

Kuvassa 8 on esitetty laatikko 5 koneen poikkisuun-taisena leikkauksena. Puhallus laatikossa on poikkisuun-nassa erilliset kammiot 9 ja 10, joista kammio 9 on 35 8 95731 kapealla osalla viiran reunassa koneen hoitopuolella. Laatikkoon ilmaa tuova puhallin P on yhdistetty tähän kammioon. Kammio 9 on yhteydessä reunassa olevaan suuttimeen 22 sekä vastaavalla leveydellä suuttimiin 5 20 ja 21. Muu osa suuttimista 20 ja 21 sekä reunasuutin 23 on yhteydessä kammioon 10, johon ilma tulee kammiosta 9 kammioita erottavan väliseinämän aukon kautta, jossa on säätöläppä 7. Lohko 8 on vastaavalla tavalla erotettu kammioon 9 yhteydessä olevaksi lohkoksi Sj 10 ja kammioon 10 yhteydessä olevaksi lohkoksi 82.

Päänvientitilanteessa kammioon 10 tuleva ilmavirtaus voidaan sulkea säätöläpän 7 avulla, jolloin kammioon 9 tuleva ilmavirtaus kasvaa ja vastaavasti puhallus-nopeudet kammion kohdalla olevista suuttimista kasvavat 15 ja siten alipaine kammion 9 leveydeltä kasvaa. Reunassa olevan kammion 9 tarkoituksena on parantaa vastaavalla kohdalla olevan päänvientinauhan W1 kulkua. Kammion 9 leveys on suurempi kuin päänvientinauhan W1 leveys, yleensä 400 - 1500 mm, sopivimmin 500 - 800 mm.

20 Päänviennin ajaksi taittotelaa 3 voidaan nostaa siten, että siirtoimutelan 4 alipaine imee päänvientinauhan kiinni viiraan F2 ja siten päänvientinauha siirtyy ryhmältä toiselle ongelmitta.

25

Kuvat 4, 9, 10 ja 11 esittävät keksinnön suoritus muotoa, jossa rainan tuenta sylinterin l ja imutelan 4 välillä on hoidettu imulaatikon 13 avulla sekä rainan tai päänvientinauhan puhallusta ryhmältä toiselle.

30

Kuvan 9 mukaisesti imulaatikko 13 on yhdistetty puhal-• timeen P2, joka imee alipaineen laatikon pohjapinnan 13a ja viiran F1 väliseen tilaan. Laatikon päädyissä ja sivuilla käytetään joustavasta materiaalista, 35 esim. kumista tai huovasta tehtäviä elastisia tiivisteitä 19 päätyseinämien ja sivuseinämien yläreunojen ja viiran F1 välissä. Mainittujen tiivisteiden ei tarvitse koskettaa viiraa Fl, vaan niiden väli C5 on li 9 95731 tyypillisesti luokkaa 3-20 nun. Laatikon ensimmäinen pääty sijaitsee kohdassa, jossa viira F1 ja raina W irtoavat sylinteriltä 1 ja vastakkainen pääty kohdassa K, jossa toinen viira F2 tulee kosketuksiin rainan W 5 kanssa. Imuyhteellä imettäessä alipaine pitää radan kiinni viirassa F1 koko siltä vapaalta väliltä (mitta L0), joka on sylinterin 1 ja imutelan 4 välillä.

Kuvan 10 mukaisesti laatikon 13 hoitopuolelle tietylle 10 leveydelle viiran reunaan voidaan tarvittaessa rakentaa erillinen osasto 11, johon puhaltimen P2 imuyhde tulee. Osaston 11 alipainetta voidaan lisätä sulkemalla yhteyttä muun laatikon sisustan muodostavaan pääosastoon 12 säätelevä läppä 14 ja siten estää ilman virtaus 15 osastosta 12. Edellä mainitulla järjestelyllä saadaan hoitopuolelle tarvittaessa päänvientinauhan Wl alueelle suurempi alipaine. Osaston 11 leveys on yleensä 400-1500 mm, sopivimmin 500 - 800 mm.

20 Kuvissa 9 ja 11 on esitetty osat, joilla vaikutetaan rainan kulkuun kohdan K jälkeen. Laatikon 13 jatkeena on viiran F1 kulkusuunnassa laatikko 34, johon on yhdistetty puhallin Pl. Laatikon 34 päädyssä jonkin matkaa kohdan K jälkeen on viiran F2 kulkusuuntaa 25 vastaan suunnattu poikittainen suutinrako 24. Rainan i . ja päänvientinauhan siirtäminen viiralta Fl viiralle F2 voidaan suorittaa puhaltamalla ilmaa suutinraosta 24. Suutinraon leveys s on yleensä alueella 1...8 mm, sopivimmin n. 1...5 mm. Suutinraosta purkautuva 30 ilmasuihku aikaansaa ylipaineen tilaan H2, joka on laatikon 34 viiran puoleisen seinämän ja viiran - välissä. Ylipaine työntää rainan W tai päänvientinauhan

Wl irti viirasta Fl viiralle F2. Päänviennin tehostamiseksi laatikko 34 on jaettu lohkoihin 15 ja 16 35 edellä eistetyn periaatteen mukaisesti. Päänviennin ajaksi lohkojen välinen läppä 17 voidaan tarvittaessa sulkea ja siten ylipaine kasvaa päänvientinauhan W1 kohdalla olevan kapeamman lohkon 15 alueella. Myös 10 95731 laatikon 34 sivureunoissa on tiivisteet 19. Lohkon 15 leveys on yleensä 400 - 1500 mm, sopivimmin 500 - 800 mm. Koneen pituussuunnassa ylipainevyöhykkeen H2 pituus (mitta L^) on yleensä 100 - 500 mm, sopivimmin 5 100 - 300 mm.

Kuvat 5 ja 12 esittävät keksinnön suoritusmuotoa, jossa rainan tuenta sylinterin 1 ja imutelan 4 välillä on hoidettu puhalluslaatikon 25 avulla ja rainan sekä 10 päänvientinauhan siirtämistä ryhmältä toiselle on tehostettu puhallusten avulla.

Samoin kuin kuvassa 9 laatikko 25 on jaettu kahteen osaan 26 ja 27. Osat ovat yhteydessä toisiinsa säätö-15 läpän 35 välityksellä. Laatikon osa 26 on toiminnaltaan ja sijainniltaan vastaava kuin kuvissa 7 ja 8 on esitetty ja siinä on samalla tavalla kantopinnan 6 kanssa toimivat puhallussuuttimet 20 - 23. Laatikon osassa 27 on viiran F1 kulkusuunnan puoleisessa 20 päädyssä suut in 28, joka on suunnattu viiran kulkusuuntaa vastaan ja osaan 26 yhteydessä olevaa suutintä 21 vastaan. Viiran reunojen kohdalla on lisäksi suutinten 21 ja 28 välillä keskelle päin suunnatut suuttimet 36 (kuva 13). Suutinten 21, 28 ja 36 suutinraon leveys 25 s on yleensä 1...8 mm, sopivimmin n. 1...5 mm. Suutin- • · | raoista 28, 36 ja 21 vastakkain purkautuvat ilmasuihkut aikaansaavat ylipaineen niiden väliseen viiraan F1 rajautuvan tilaan H3, jota rajoittaa viiran tasoa vastaan kohtisuorassa suunnassa osan 27 viiran puolei-30 nen seinämä ja viiran tason suunnassa mainitut suuttimet. Ylipaineen johdosta syntyvä ilmavirtaus viiran ” läpi työntää rainan W tai päänvientinauhan W1 irti viirasta F1 viiralle F2.

35 Kuvan 12 osa 26 voidaan jakaa poikkisuunnassa erillisiin kammioihin kuvan 8 periaatteen mukaisesti.

Kuva 13 esittää puhalluslaatikon 25 poikkileikkausta *“ ’ osien 26 ja 27 kohdalta. Osa 27 voidaan tarvittaessa 11 95731 jakaa edelleen poikkisuunnassa erillisiin osiin 29 ja 30, jotka ovat yhteydessä toisiinsa säätöläpän 31 avulla. Erillisten osien tarkoituksena on lisätä osan.29 puhallusta päänviennin aikana läpän ollessa kiinni 5 ja ilman virratessa auki olevan läpän 35 kautta osasta 26 osaan 29, ja siten lisätä painetta alueen H3 reunan päänvientinauhan (Wl) kohdalla.

Kuva 14 esittää erästä keksinnön suoritusmuotoa, 10 jossa radan tuenta sylinterin 1 ja imutelan 4 välillä on hoidettu vastaavalla laitteella kuin kuvat 3, 7 ja 8 esittävät. Lisäksi laitteeseen on lisätty siirrettävä erillinen puhalluslaatikko 32, jota käytetään pääasiassa päänviennin yhteydessä. Laatikko 32 on yhdistetty 15 samaan puhaltimeen P kuin laatikko 5. Laatikon pituus konesuunnassa on yleensä 100 - 500 mm, sopivimmin 100 - 300 mm. Laatikon päädyissä ja reunoissa on keskelle päin suunnatut suutinraot 33, jotka sijaitsevat samalla tavalla laatikon seinämään nähden ja toimivat saman 20 periaatteen mukaisesti kuin ylipainealueelle H3 suunnatut suutinraot 21, 28 ja 36 kuvissa 12 ja 13.

Kuva 15 esittää siirrettävää puhalluslaatikkoa 32 poikkileikkauksena koneen poikkisuunnassa. Laatikko 25 on leveydeltään vähintään päänvientinauhan W1 levyinen, : yleensä alueella 400 - 1500 mm, sopivimmin 500 - 800 mm. Päänvientitilanteessa laatikko siirretään lähelle kuivatusviiraa Fl, siten että välys C6 (suutinraon reunan ja viiran Fl väli) on yleensä alueella 5-20 30 mm, sopivimmin 5 - 10 mm. 1 Tällöin suuttimista 33 (kuvat 14 ja 15) puhallettaessa ilmavirtaukset aikaansaavat ejektiovirtauksen ja siten paine suutinrakojen ja laatikon 32 viiran 35 puoleisen seinämän rajaamalla alueella H5 kasvaa ja ylipaine työntää päänvientinauhan W1 viirasta Fl viiralle F2.

12 95731

Kuva 16 esittää puhalluslaatikon 32 erästä sovellus-muotoa, jossa laatikko on koneen poikkisuunnassa vähintään paperiradan W levyinen. Muuten rakenne on samanlainen kuin kuvissa 14 ja 15.

5

Edellä on kuvattu ratkaisua, jossa eri suoritusmuotojen mukaiset laitteet sijaitsevat kuvien 3-6 mukaisessa kongeometriässä samassa tasossa peräkkäin sijaitsevien sylinteriryhmien välillä, jolloin ne ovat 10 lähes vaakasuorassa ansimmäisen viiran F1 taittotelan 3 kohdalla muodostaman lenkin sisällä sylinterin 1 ja taittotelan 3 välistä viiran osuutta vasten. Kuva 17 esitää keksinnön mukaista toista ratkaisua, jossa puhallus- ja imulaatikot voidaan asettaa myös ver-15 tIkaaliseen asentoon sen johdosta, että kuivatus- sylinteriryhmät ovat eri tasoissa ja ensimmäinen viira F1 kulkee sylinterin 1 ja taittotelan 3 välillä pystysuoraan. Kuvan 17 mukaisessa konfiguraatiossa voidaan käyttää kaikkia edellisissä kuvissa esitettyjä 20 puhallus - ja imulaatikoita ja rakenneratkaisuja.

Claims (18)

13 95731

1. Menetelmä paperirainan (W) lepatuksen estämiseksi paperikoneen kuivatusosalla sen kahden yksiviiravien- 5 tiryhmän välillä, jossa raina (W) siirretään ensimmäisen ryhmän kuivatusviiralta (Fl) toisen ryhmän kuivatusviiralle (F2) viirojen yhteisen juoksun kohdalla, tunnettu siitä, että siirto suoritetaan viiralta toiselle siirtoimutelan (4) avulla, jonka 10 kautta toisen ryhmän kuivatusviira (F2) kiertyy ja että ensimmäisen ryhmän kuivatusviiran (Fl) puolelle ennen sillä olevan rainan (W) ja siirtoimutelan (4) kautta kiertyvän toisen ryhmän kuivatusviiran (F2) välistä kosketuskohtaa (K) järjestetään viiraan (Fl) 15 rajautuva alipainealue (D), jolla raina (W) pidetään kiinni ensimmäisen ryhmän kuivatusviirassa (Fl).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että viiran (Fl) kulkusuunnassa mainitun 20 kosketuskohdan (K) jälkeen puhalletaan ilmaa ensimmäisen ryhmän rainasta vapautuneen kuivatusviiran (Fl) puolelta viiran läpi siirtoimutelalla (4) olevan kuivatusviiran (F2) ja rainan (W) sekä rainasta (W) vapautuneen kuivatusviiran (Fl) väliseen kitaan. 25 • 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alipaine ensimmäisen ryhmän kuivatusviiran (Fl) puolelle saadaan aikaan suuttimista (20, 21, 22, 23) viiran (Fl) lähellä poispäin alipai-30 nealueelta puhalletun ilman (Gl, G2, G3, G4) ejek- tiovaikutuksen avulla.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alipaine ensimmäisen ryhmän 35 kuivatusviiran (Fl) puolelle saadaan aikaan imemällä imukanavan kautta ilmaa pois viiraan (Fl) rajautuvasta suljetusta tilasta (13). 14 95731

5. Patenttivaatimusten 2 ja 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin osa suuttimista (20- 23. puhalletusta ilmasta osallistuu kosketuskohtaa (K) seuraavan viiran (Fl) rainasta vapautuneeseen 5 osuuteen rajautuvan ylipainealueen (H3) muodostukseen osuuden läpi tapahtuvan puhalluksen aikaansaamiseksi.

6. Laite paperirainan (W) lepatuksen estämiseksi 10 paperikoneen kuivatusosalla sen kahden yksiviiravien- tiryhmän välillä, jossa on rainan (W) siirtokohta ensimmäisen ryhmän kuivatusviiralta (Fl) toisen ryhmän kuivatusviiralle (F2) viirojen yhteisellä juoksulla, tunnettu siitä, että se käsittää siirtoimutelan (4), 15 jonka kautta toisen ryhmän kuivatusviira (F2) on järjestetty kiertymään ja jolla siirtokohta sijaitsee laitteen käsittäessä lisäksi ensimmäisen ryhmän kuivatusviiran (Fl) puolella ennen rainan (W) ja toisen ryhmän kuivatusviiran (F2) välistä kosketuskoh-20 taa (K) mainittua viiran (Fl) osuutta kohti olevan pinnan (6, 13a) sekä puhaltimen (P, PI, P2) ja siihen kanavan välityksellä yhdistettyn tilan (5, 13, 26) käsittävät ensimmäiset puhalluselimet alipaineen synnyttämiseksi mainitun osuuden ja pinnan (6, 13a) 25 väliin. •

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että siinä on puhaltimen (P, Pl) ja siihen kanavan välityksellä yhdistetyn tilan (27, 32, 34) 30 käsittävät toiset puhalluselimet ensimmäisen ryhmän rainasta vapautuneen kuivatusviiran (Fl) puolella, * • jotka elimet on järjestetty saamaan aikaan ilmavirtauk sen mainitun kosketuskohdan (K) jälkeen viiran (Fl) läpi siirtoimutelalla (4) olevan toisen ryhmän kuiva-35 tusviiran (F2) ja rainan (W) sekä rainasta (W) vapautuneen kuivatusviiran (Fl) väliseen kitaan. 15 95731

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että viiran (Fl) ja pinnan (6) välistä tilaa rajoittavat viiran (Fl) tason suunnassa ensimmäisiin puhalluselimiin kuuluvat suuttimet (20, 21, 5 22, 23), jotka on suunnattu poispäin tilasta alipai neen synnyttämiseksi suuttimesta tapahtuvan ilmavirtauksen (Gl, G2, G3, G4) ejektiovaikutuksen avulla.

9. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen laite, 10 tunnettu siitä, että pinnan (13a) ja viiran (Fl) välinen tila (13) on imukanavan välityksellä kytketty puhaltimeen (P2) alipaineen synnyttämiseksi mainittuun tilaan.

10. Patenttivaatimusten 7 ja 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että osa ensimmäisten puhalluselimien suuttimista (20 - 23) on suunnattu viiran (Fl) rainasta vapautuneen osan kohdalla olevalle ylipainealueelle (H3). 20

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että toisissa puhalluselimissä (27) on suuttimet (28), jotka yhdessä pintaa (6) rajoittavan suuttimen (21) kanssa rajaavat viiran (Fl) tason suunnassa 25 puhalluselimiin kuuluvan pinnan ja viiran (Fl) välisen ylipainealueen (H3) suutinten (21, 28) ollessa suunnatut mainitulle alueelle (H3).

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu 30 siitä, että viiran (Fl) ja pinnan (6) välistä tilaa rajoittaviin suuttimiin (20 - 23) yhteydessä oleva ensimmäisten puhalluselinten tila (26) ja toisten puhalluselinten suuttimiin (28) yhteydessä oleva tila (27) on yhdistetty virtauksen säätöelimen (35) välityk-35 sellä jompaan kumpaan tiloista (26, 27) tuodun, puhaltimeen (P) yhteydessä olevan puhaliuskanavan ilmamäärän jakaantumisen säätämiseksi tilojen (26, 27. välillä. 16 95731

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite tunnettu siitä, että puhaliuskanava on tuotu ensimmäisten puhalluselinten tilaan (26). 5

14. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite tunnettu siitä, että puhalluselimiin kuuluvan pinnan ja viiran (Fl) välissä on ylipainealue (H5), jota viiran tason suunnassa rajaavat toisten puha1luelinten tilaan (32) 10 yhteydessä olevat, ylipainealueelle suunnatut suuttimet (33) .

15. Patenttivaatimusten 7 tai 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että toisten puhalluselinten tila 15 (32) on järjestetty liikuteltavaksi erillään ensimmäis ten puhalluselinten tilasta (5).

16. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 6-15 mukainen laite tunnettu siitä, että puhalluselinten 20 vaikutus on rajoitettu tai siirrettävissä täysilevyistä rainaa (W) kapeamman päänvientinauhan (Wi) alueelle ensimmäisen viiran (Fl) reunaan.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen laite, tunnettu ·· 25 siitä, että ensimmäisten puhalluselinten ja/tai toisten puhalluselinten tilasta on erotettu viiran (Fl) reunassa päänvientinauhan (Wl) kohdalla sijaitseva osatila (9, 11, 15, 29) laitteen käsittäessä lisäksi säätöelimen puhaltimen (P, PI, P2) vaikutuksen jakau-30 tumisen säätämiseksi osatilan ja päätilan (10, 12, . 16, 30) välillä.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen laite, tunnettu siitä, että osatilan ja päätilan välissä on virtauksen 35 säätöelin (7, 14, 17, 31) ja että toinen tiloista on lähempänä puhaltimeen (P, PI, P2) yhteydessä olevan * kanavan vaikutusta, jolloin puhaltimen (P, pi, P2) vaikutuksen jakaantuminen tilojen välillä on järjestet- 17 95731 säädettäväksi virtauksen säätöelimen (7, 14, 17, 31) avulla. . a 95731 18 -