FI95427B - Tiedonsiirtojärjestelmä - Google Patents

Description

1 95427 TIEDONSIIRTOJÄRJESTELMÄ

Keksinnön kohteena on tiedonsiirtoverkkoperustainen tiedonsiirtojärjestelmä tiedonsiirtoverkkoon kytkettyjen päätelaitteiden tai vastaavien sijaintipaikan määrittämiseksi.

Kun on useita päätelaitteita, niiden välille voidaan muodostaa yhteys tiedonsiirtoverkon välityksellä. Verkon välityksellä yksittäiset asemat, työasemat tai toimipisteet voivat kommunikoida, siirtää tietoa välillään verkon kautta. Yksi verkon osoitteeseen liitetty päätelaite voidaan muodostaa verkon palvelimeksi, johon kerätään kaikkien verkkoon liitettyjen tietojen käsittelylaitteiden välittämät tiedot. Eräs tiedonsiirtojärjestelmä on Ethernet-verkko, joka on määritelty standardeissa ISO/IEC 8802-3:1992 (E) ja IEEE 802.3 (I) 1990 (E). Myös rengastyyppisiä tiedonsiirtoverkkoja on käytössä, kuten standardissa IEEE 802.5 1992 (E) määritelty Token Ring. Toimistoissa, virastoissa, sairaaloissa yms. tiedonsiirtoverkon avulla eri työntekijäin työasemat voivat siirtää tietoja keskenään. Tiedonsiirtoverkkona voidaan käyttää koaksiaalikaapelia, optista kuitua, parikaapelia, infrapunaa tai radioaaltoja tai muuta tunnettua yhteyttä.

Voi olla joko yksi tiedonsiirtoverkko tai useita tiedonsiirtoverkkoja, jotka ovat yhteydessä keskenään. Pienissä yksiköissä, kuten pienissä sairaaloissa käytetään yleensä vain yhtä tiedonsiirtoverkkoa. Kun sairaaloissa on useita leikkausosastoja, joissa on lukuisia leikkaussaleja, heräämöosastoja tai teho-osastoja muiden osastojen ja hallinnon lisäksi, käytetään useita tiedonsiirtoverkkkoja, esim. eri osastojen tai kerrosten välillä. Kuvassa 1 on esitetty esimerkki isosta sairaalasta, jossa leikkausosastojen yhteydessä tai erikseen on myös heräämöosastoja, joissa on useita heräämöpaikkoja. Edelleen näiden läheisyydessä on tehohoito-osastoja, joissa on useita tehohoitopisteitä. Keskitettyä eri hoitotoimipisteiden toiminnan valvontaa varten yhden osaston sisällä, toimipisteet on yhdistetty osaston sisällä tiedonsiirtoverkolla. Jos vielä halutaan lisäksi yhdistää osastot toisiinsa sekä sairaalan muihin laboratorioihin ja hallintoon, on tämä tehtävissä erillisellä tiedonsiirtoverkolla, 2 95427 johon on yhteydet muista verkoista.

Potilasvalvontalaitteella 16, joka on myös päätelaite, voidaan valvoa potilaan tilaa leikkauksen aikana leikkaussalissa, leikkauksen jälkeisen heräysvaiheen aikana heräämössä tai tehohoidon aikana tehohoito-osastolla potilaaseen kiinnitettyjen mitta-anturien, näytteenottoletkujen yms. välityksellä. Toimipiste on edullisesti sairaalassa paikka, jossa potilasvalvontalaitteella valvotaan potilaan tilaa.

Osaston sisällä potilasvalvontalaitteiden tai vastaavien tiedot siirretään verkkokeskukseen, joka voi olla esim. valvomo tai palvelin, josta voidaan seurata useiden potilasvalvontalaitteiden toimintaa. Näin potilaiden tilaa voidaan seurata keskitetysti yhdestä paikasta. Samalla tämä keskus voi olla myös potilas-valvontalaite. Myös muista verkon osoitteista voidaan seurata muiden potilasvalvontalaitteiden toimintaa.

Potilasvalvontalaitteen tai muun verkkoon kytketyn tai kytkettävän päätelaitteen paikkoja muutettaessa aina muuton jälkeen laitteen sijainti on ilmoitettava käsin näppäilemällä sijaintipaikka päätelaitteen tietokoneeseen. Esim. kansainvälinen Ether-net-tunnus erottelee vain tiedonsiirtojärjestelmään liitetyt laitteet toisistaan. Se ei kuitenkaan ota mitään kantaa siihen, missä kukin laite fyysisesti sijaitsee. Tällä tavoin ei voida ’. luotettavasti seurata eri toimipisteiden tietoja, koska laite voi olla siirretty väliaikaisesti esim. toiselle potilaalle ilman että on näppäilty ao. toimipisteen sijaintitietoja.

Nykyään potilasvalvontalaitteen paikka tiedetään valvomossa, kun potilasvalvontalaitteelle on annettu näppäimistön välityksellä *: toimipisteen sijaintipaikkatunnus ennen potilaaseen kohdistuvan » ♦ toimenpiteen alkua. Potilasvalvontalaite edullisesti yhdistää Ethernet-tunnuksen ja sijaintipaikkatunnuksen loogisesti toisiinsa ja välittää nämä tiedot valvomoon. Valvomossa tiedetään tällöin yksiselitteisesti potilasvalvontalaitteen paikka. Tämä sijaintitunnuksen anto näppäimistöltä aiheuttaa ongelman, koska toimenpiteen alussa on yleensä kiire, jolloin toimipisteen si-

II

3 95427 jaintipaikkatunnuksen ilmoittaminen saattaa unohtua.

Sekaannusta voi aiheuttaa lisäksi virheellisesti näppäilty si-jaintipaikkatunnus. Näin ollen valvomossa voi syntyä sotkua po-tilasvalvontalaitteen sijaintipaikasta. Lisäongelma syntyy, kun potilas ja häneen liitetty potilasvalvontalaite siirretään he-räämöön, tehohoito- tai muulle osastolle leikkauksen jälkeen. Potilasvalvontalaitteeseen liitettyä näppäimistöä käyttäen on aina siirron jälkeen ilmoitettava, missä ao. laite kulloinkin sijaitsee.

Sen mukaisesti keksinnön yhtenä kohteena on tuoda käyttöön järjestelmä tiedonsiirtoverkkoon liitettyjen tai liitettävien päätelaitteiden fyysisen sijaintitiedon selvittämiseksi.

Keksinnön lisäkohteena on vähentää henkilökunnan rutiinitehtäviä.

Lisäkohteena on vähentää virheellisiä tietoja tiedonsiirtoverkkoon kytkettyjen laitteiden sijainnista.

Keksinnön lisäkohteena on potilasvalvontalaitteiden helpompi löytyminen, erityisesti paikoissa, kuten sairaaloissa, joissa samaa laitetta voidaan käyttää useissa eri toimipisteissä. Vältytään sijaintipaikkatiedon näppäilyltä.

•

Keksinnön lisäkohteena on saada aikaan kustannussäästöjä siten, että valvomossa voidaan seurata useista potilaista jatkuvasti mitattavia tietoja keskitetysti.

Kuva 1 esittää yleisen sairaaloissa käytettävän tiedonsiirto-•| järjestelmän kaaviokuvaa.

Kuva 2a esittää sarjamuotoisella muistipiirillä toteutetun koo-dauselementin.

Kuva 2b esittää rinnakkaismuotoisesta toteutettua koodausele-v menttiä.

4 95427

Kuvat 3a ja 3b esittävät liitäntäelektroniikkaa, jolla koo-dauselementti liitetään X2-liittimen välityksellä päätelaitteeseen.

Kuvat 4a-d esittävät eri toteutusmuotoja koodauselementin kytkemisestä päätelaitteeseen erilaisissa verkkoratkaisuissa osasta tiedonsiirtojärjestelmää.

Kuva 5 esittää periaattellista kuvaa potilasvalvontalaitteeseen kytkettävistä osista, joiden tuottamaa tietoa voidaan ohjata tiedonsiirtoverkkoon.

Kuva 1 esittää kaaviokuvana sairaalan yleistä rakennetta. Sairaala koostuu leikkausosastoista 1, 2, heräämöosastosta 3, tehohoito-osastosta 4, laboratorioista 5, röntgenosastosta 6, välinehuolto-osastosta 7 sekä sairaalan hallinnosta 8 ja johdosta 9.

LSI, LS2 ... LSN esittää leikkaussaleja ja 10 valvomoita, johon tiedonsiirtoverkon kautta leikkaussaleista valvontatiedot siirretään. Hl, H2, .... HN ja PPl, PP2, ... PPN kuvaavat huoneita tai potilaspaikkoja. Verkon työasemien yhteiskäytössä olevaa palvelinta on esitetty numerolla 11. Kun on kyse suuresta sairaalasta, leikkausosastojen 1, 2, heräämöosastojen 3 ja tehohoito-osastojen 4 sisälle on rakennettu edullisesti erillinen tie-·. donsiirtoverkko, jotta jatkuva tiedonsiirto potilaan hoitopisteestä ei kuormita sairaalan muuta tiedonsiirtoverkkoa. Erilliset tiedonsiirtoverkot voidaan korvata yhdellä tiedonsiirtoverkolla erityisesti siinä tapauksessa, että sairaalan tiedonsiirtoverkko ei ole raskaasti kuormitettu. Em. kullakin osastolla voi olla valvomonsa, jotka on liitetty toisiinsa ja muun sairaalan tiedonsiirtojärjestelmään. Kuvassa 1 on esitetty, että kutakin leikkausosastoa tai heräämöosastoa varten on oma sisäinen verkkonsa. Tämä siitä syystä, että potilaan valvontatietojen määrä on huomattavan suuri, jolloin ilman erillisiä tiedonsiirtoverkkoja, tiedonsiirron nopeus ei välttämättä olisi riittävä. Kuvassa ei ole näytetty sairaalan eri osastoja, kuten kirurgista ' osastoa. Ne voidaan liittää tiedonsiirtoverkkoon, jos halutaan.

li 5 95427

Tehohoito-osaston tai heräämöosaston huoneessa saattaa edelleen olla useita toimipisteitä/ joilla on kuitenkin eri fyysinen si-jaintipaikkatunnuksensa tiedonsiirtoverkossa. Sijaintipaikka on paikka, josta päätelaitteella saadaan yhteys verkkoon liityntäpisteen kautta, ja jossa on paikkaan sidottu ennalta määrätyn ja luettavan osoitteen sisältävä koodauselementti. Liityntäpiste on verkon kohta, johon päätelaite voidaan liittää.

Kun potilasvalvontalaite on kytketty tiedonsiirtoverkkoon, siitä saatu tieto voidaan lukea myös valvomosta 10. Jotta kukin tiedonsiirtoverkkoon liitetty potilasvalvontalaite voitaisiin erottaa toisistaan valvomossa, on kullakin potilasvalvontalaitteella oltava oma tunnuksensa. Tieto hoitopisteen sijainnista on annettava käsin. Tämä saattaa olla hankalaa ja virhealtista.

Näin ollen on tehty parannus. Kullekin potilaan toimipisteelle, joita voi olla mm. leikkaussalissa, heräämössä, tehohoito-osastolla jne., annetaan oma sijaintitunnuksensa, esim. binäärinen tunnus, joka talletetaan ns. koodauselementtiin. Tunnuksen tal-letusvälineenä koodauselementissä voidaan käyttää esim. rinnakkais- tai sarjamuotoista muistipiiriä, koodauskytkimiä tms.

Toimipisteessä sähköjen kytkeydyttyä päätelaitteeseen päätelaite lukee hoitopisteen sijaintipaikan ennalta määrätyn tunnuksen koodauselementiltä sekä verkkotunnuksen, joka on edullisesti ·. Ethernet-tunnus. Päätelaite on päätteenä toimiva laite tai laitteisto tai kokonainen työasema, jolla voi olla yhteydessä tietokoneeseen tai joka itse toimii tietokoneena tai edullisesti potilasvalvontalaitteena.

Kuvassa 2a on esitetty eräällä sarjamuotoisella muistipiirillä toteutettu koodauselementti, jolloin ohjauslinjojen merkitys ja nimet liittyvät tähän tai muiden valmistajien valmistamiin sinänsä tunnettuihin yhteensopiviin piireihin. Liittimen Xl avulla koodauselementti liitetään päätelaitteeseen, syötetään käyttö-jännite kytkentään sekä ohjataan sarjamuotoisen muistipiirin Dl toimintaa. Ohjauslinjoja kuvaavat IDCS, joka on sarjamuotoisen ·’: muistipiirin valintalinja, IDCL muistipiirin tulevan/lähtevän 6 95427 datan kellolinja, IDDI tuleva datalinja, IDDO lähtevä datalinja ja IDPE suojauksen sallimisiinja. VI on käyttöjännitteen tran-sienttisuoja ja Cl on suotokondensaattori.

Luettaessa sarjamuotoisesta muistipiiristä aluksi asetetaan IDCS "1" tilaan ja IDCL:n nousevilla reunoilla kellotetaan IDDI-lin-jalla sarjamuotoisesta aloitusmerkki, joka on "1", kaksi bittinen lukemista osoittava operaatiokoodi sekä 6-bittinen osoite, josta data luetaan. Tämän jälkeen IDCS:n ollessa "1"-tilassa kellotetaan IDCL:n nousevilla reunoilla 6-bittisen osoitteen osoittamasta muistipaikasta sarjamuotoisesta 16-bittinen data IDDO:n kautta päätelaitteen luettavaksi. Kirjoitettaessa sarjamuotoiseen muistipiiriin aluksi asetetaan IDCS:n "1" tilaan ja IDCL:n nousevilla reunoilla kellotetaan IDDI-linjalla sarjamuo-toisesti aloitusmerkki, joka on "1", kaksi bittinen kirjoitusta osoittava operaatiokoodi sekä 6-bittinen osoite, johon data talletetaan. Tämän jälkeen IDCS:n ollessa "1” tilassa kellotetaan IDCL nousevilla reunoilla 6-bittisen osoitteen osoittamaan muistipaikkaan sarjamuotoisesti 16-bittinen data IDDI:n kautta päätelaitteelta muistiin talletettavaksi. Mikäli kirjoitettava data halutaan kirjoitussuojata, suoritetaan se IDCS:n ja IDPE:n ollessa "1” tilassa ja kellottamalla IDCL:n nousevilla reunoilla tietyt operaatiokoodit muistipiiriin.

Kuva 2b esittää kytkimillä toteutettua 16-bittistä koodausele-menttiä. Sananleveyttä on helppo lisätä tai vähentää tarpeen mukaan. Liittimen Xl avulla koodauselementti liitetään päätelaitteeseen, syötetään käyttöjännite kytkentään sekä luetaan kytkimiin koodattu sijaintipaikkatunnus. DO - D15 kuvaavat datalinjoja, joiden välityksellä kytkinpakettien SI - S4 kytkimiin koodattu sijaintipaikkatunnus välitetään kytkimiltä Xl liittimeen.

Rl ja R2 ovat alasvetovastuksia. Kun kytkin on auki datalinja asettuu loogiseen "0" tilaan ja kun kytkin on kiinni asettuu vastaava datalinja "1" tilaan. Päätelaitteen lukiessa koo-dauselementin sisällön on päätelaitteen asia miten se tulkitsee lukemansa sijaintipaikkatunnuksen. Yleisin tapa on käyttää 16-, 10- tai 8-lukujärjestelmiä. Myös muita tiedonkoodausmenetelmiä on mahdollista käyttää.

Il 7 95427

Kuvassa 3a esitetään periaatteellisesti sarjamuotoiseen muistipiiriin perustuvan koodauselementin liittäminen liityntäkortin välityksellä Intel Corp. valmistamista tunnetuista 80X86-sarjan prosessoreista tehtyihin emolevyihin. Tieto siirretään piireissä sinänsä tunnetulla tavalla väylän DBUS välityksellä prosessorin luettavaksi. ABUS kuvaa osoiteväylää, CBUS kontrolliväylää ja IBUS koodauselementin ohjausväylää. Liittimen Xl välityksellä liityntäkortti liitetään prosessorin emolevyyn. Liittimen X2 välityksellä koodauselementti liitetään liityntäkorttiin. Vastukset Rl ja R2 ovat suojavastuksia. Kondensaattorit Cl - C6 toimivat suotokondensaattoreina. Piirit Dl ja D2 ovat osoitteen vertailupiirejä (comparator), joilla tarkkaillaan prosessorin osoiteväylää. Kun osoiteväylällä on osoite lOO(hexa) ja BALE-linja on "0" tilassa eli osoite on stabiili, asettuu IODC/-linja "0" tilaan. Mikäli prosessori suorittaa kirjoitusviittauksen 10-alueelle 0 - FFFF(hexa), asettuu BIOW/-linja "0"-tilaan, jolloin TAI-portti (OR-gate) D3:n lähtönasta 3 asettuu "O" tilaan. 10-jakson lopuksi BIOW/-linja asettuu "1H tilaan, jolloin piirin D3 lähtönasta 3 asettuu takaisin "1" tilaan ja rekisteripiirin (register) D4 tulolinjojen SDO - SD7 sisältämä tieto kellottuu D4-piirin D-rekistereiden lähtöihin, jossa ne säilyvät kunnes tietoja jälleen muutetaan. Sähköjen kytkeydyttyä päälle RESET/-lin-jassa esiintyvä alasaktiivinen pulssi nollaa piirin D4 lähdöt "0"-tilaan. Mikäli prosessori suorittaa lukuviittauksen IO-alu-eelle, asettuu BI0R/-linja "0"-tilaan. Tällöin D3:n lähtönasta 6 asettuu "0" tilaan, puskuripiirin (buffer) D5 lähdöt poistuvat kolmitilasta ja rupeavat seuraamaan piirin tulolinjoja. 10-jakson lopussa prosessori lukee datalinjojen SDO - SD7 sisältämän tiedon. Aivan 10-jakson lopuksi BIOR/-linja asettuu "l"-tilaan ja D3 piirin lähtönasta 6 asettuu "1", jonka seurauksena piirin D5 lähdöt asettuvat jälleen kolmitilaan.

Kuvassa 3b esitetään periaatteellisesti 16-bittisen rinnakkaismuotoisen koodauselementin liittäminen liityntäkortin välityksellä Intel Corp. valmistamista tunnetuista 80X86-sarjan prosessoreista tehtyihin emolevyihin. Liittimen Xl välityksellä liityntäkortti liitetään prosessorin emolevyyn. Liittimen X2 välityksellä koodauselementti liitetään liityntäkorttiin. Kortille 8 95427 tehdään ainoastaan 16-bittinen IO-lukuviittaus osoitteeseen 100(hexa).

Liitettäessä päätelaite 16 esim. Ethernet-tiedonsiirtojärjesteistään, kytketään myös sijaintipaikan tunnuksen sisältävä koo-dauselementti 15, joka sisältää sijaintipaikan 20 osoitteen esim. binäärisesti koodattuna päätelaitteeseen 16, kuten kuvassa 4a on esitetty. Kun vielä päätelaitteen 16 lähettämän Ethernet-viestin datapaketin datakentässä varataan paikka toimipisteen sijaintipaikkatunnukselle, on tiedonsiirtoverkkoon liitettyjen päätelaitteiden fyysinen sijainti koko ajan valvomossa 10 selvillä. Kuvissa 4b-d on sitten esitetty muutamia vaihtoehtoja periaatepiirroksina, miten tiedonsiirtoverkko sinänsä tunnetulla tavalla voidaan hajottaa useampi haaraiseksi kaapelointikeskit-timen "Hubin" 22 välityksellä, joka toimii kuvassa 4b tähtimäisen verkon haarottimena tiedonsiirtoverkossa 13. Nykyaikainen keskitin 22 voi muodostaa eri lähiverkkostandardien mukaisesti toimivia ja eri tavoin kaapeloituja verkkoja tai niihin voidaan samanaikaisesti liittää usean lähiverkkostandardin mukaisia tiedonsiirtoverkkoja, joista saadaan yhteys toinen toiseensa. Kuvassa 4c on esitetty eräs toteutusmuoto keskittimen 22 käytöstä.

Kuva 4d esittää esimerkkiä langattomasta tiedonsiirtoverkosta 13 kahden päätelaitteen 16 välillä. Tässä tapauksessa tiedonsiirto tapahtuu radioaalloilla antennien 23 välityksellä. Antennin sijasta voidaan käyttää esim. infrapunavastaanotinta/lähetintä.

Nämä tapaukset ovat esimerkkejä langattomasta tiedonsiirtoverkosta. Samassa sijaintipaikassa voi olla useita päätelaitteita, jolloin niillä on tavallisesti sama sijaintipaikkatunnus.

Koodauselementti on edullisesti liitetty toimipisteeseensä kiin-nityselimellä 19, joka voi olla esimerkiksi ketju. Kiinni-tyselimen välityksellä koodauselementti voi olla liitettynä esim. tiedonsiirtoverkkoon 13, kun on kyseessä kaapeli ja/tai seinään 21, joissa tapauksissa päätelaitetta poissiirrettäessä koodauselementti jää toimipisteeseensä. Koodauselementti 15 on siten edullisesti irrotettavissa päätelaitteesta 16. Tiedonsiirtoverkon ja verkkoliintyntävälineen, joka on edullisesti verkko-liityntäkortti, välillä on tarvittavat liittimet, esim. T-kappa- 9 95427 le, BNC- tai RJ 45 -liitin. Verkkoliityntäkortti tekee päätelaitteen ja siirtopiirin välillä tarvittavat koodi- ja/tai sig-naalimuunnokset verkkoon ja päätelaitteeseen päin.

Toimipistesijainnin määrittelyssä on edullista käyttää koo-dauskytkinten sijasta sarjamuotoista muistipiiriä (kts. sivut 479-489 MEMORY PRODUCTS Databook, 2nd Edition, August 1992 SGS-THOMPSON), koska siihen on mahdollista tallettaa ja siitä lukea huomattavasti toimipistettä kuvaavaa tietoa esim. tiedonsiirtoverkossa käytettävästä kaapelityypistä, hoitopisteen kiinteästä varustuksesta, tiedon salauksesta jne. Lisäksi sarjamuotoisen muistipiiriliitännän tekemiseen kuluu vähemmän signaali-linjoja kuin koodauskytkinperustaisen liitynnän tekemiseen (kts kuva 2).

Jos päätelaite on kytketty tiedonsiirtoverkkoon ilman sijainti-paikkatunnuksen antavaa koodauselementtiä, päätelaitetta ohjaava tietokone edullisesti varoittaa siitä käyttäjää.

Päätelaitetta ohjaava tietokone ohjelmoidaan lukemaan päätelaitteen fyysisen sijaintipaikan tunnus päätelaitteeseen liitetystä koodauselementistä, joka sisältää ennalta määrätyn sijaintipaikan osoitteen. Tiedonsiirtoverkkoon liitetyt laitteet ja/tai valvomo saavat tiedon laitteen paikasta lukemalla tietyn kohdan datakentästä.

Keksinnön mukaan päätelaite 16 on liitetty tiedonsiirtoverkon 13 liityntäpisteeseen 18, joka on yleensä liitin, verkkoliityntä-kortin 14 kautta. Verkkoliityntäkortti on liitetty päätelaitteeseen 16 yhteyden 17 kautta. Lisäksi verkkoliityntäkorttiin voidaan tehdä edullisesti liitäntä koodauselementtiä 15 varten, joka sisältää siltä luettavan paikkatiedon. Koodauselementti periaatteessa voitaisiin liittää päätelaitteeseen verkkokortin sijasta prosessorin emolevyyn liitettävällä liityntäkortilla, jossa on rinnakkaismuotoiset rekisteröidyt lähtö- ja puskuroidut tulolinjat (ks. kuvat 3a ja 3b). Verkkoliityntäkortti voi olla liitetty päätelaitteen prosessorin emolevyyn.

• · 10 95427

Kun päätelaitteen prosessori on lukenut verkkoliityntäkortilta sen verkkotunnuksen sekä verkkoliityntäkortin välityksellä koo-dauselementiltä sijaintipaikkatunnuksen, päätelaitteen lähettämä viesti sisältää tiedon verkko-osoitteesta ja laitteen sijaintipaikasta. Päätelaitteesta on yhteys valvomoon ja/tai yhteen tai useampaan verkkoon liitettyyn päätelaitteeseen.

Kun yleensä tiedonsiirtoverkkoon kytkettäessä verkkoliityntäkortilta luetaan verkon osoite, niin nyt luetaan edullisesti peräkkäin sekä verkon osoite, joka on viestissä omassa kentässään, että koodauselementin sisältämä tieto sijaintipaikasta viestin datakenttään, vastaavasti.

Kuvassa 5 on esitetty esimerkki sijaintipaikan 20 määrittämiseksi potilasvalvontalaitteen 16 tiedonsiirtojärjestelmässä. Koo-dauselementti 15 ja tiedonsiirtoverkko 13 on kytketty erikseen valvontalaitteeseen. Potilasvalvontalaitteessa 16 voidaan mitata eri mittausyksiköillä esim. sydämen lyöntitiheyttä 30, sydämen kammioiden paineita 31, lämpötilaa 32 eri ruumiin kohdista, veren happisaturaatioarvoa 33, sisään- ja uloshengitysilman happi-ja hiilidioksidin pitoisuuksia 34 jne. Näihin mittausyksikköihin on sitten liitetty anturit 30A, 3IA, 32A, 33A, 34A kaapelin välityksellä niin, että voidaan liittää potilaaseen. Nämä kaikki tiedot voidaan siirtää päätelaitteen sisällä dataväyliä pitkin niiden käsittelemiseksi ja edelleen siirtämiseksi viestinä verkkoon niin, että verkon kytketyissä laitteissa on mahdollista tietää laitteen ja yksittäisen mittausyksikön sijaintipaikka 20 syöttämällä viestiin esim. edellä mainitulla tavalla sijaintipaikan 20 osoite. Kun esim. siirretään useita mittausyksikön tietoja samanaikaisesti verkkoon, sijaintipaikkainformaatio sijoitetaan viestin datakentän alkuun ja eri mittausyksikköjen tiedot ennalta määrätyn pituisiin datakenttiin peräkkäin. Jos jokin mittausyksikkö ei ole käytössä, siitä saadaan tieto esim. valvomoon. Näin saadaan tieto, onko päätelaitteeseen liitetty mittausyksikkö vapaa siirrettäväksi toiseen sijaintipaikkaan. Tiedonsiirtoverkon viesti koostuu tunnetusti erisuuruisista ja eri tarkoitusta varten olevista viestin kentistä, joissa on tie-:* toa esim. paketin määränpään ja lähteen osoitteesta, pituudesta, 11

Claims (16)

11 95427 datasta ja tarkastuskentistä. Kunkin mittausyksikön tiedoille on varattu datakentästä oma alueensa, jossa on mm. tieto yksikön kytkennästä päätelaitteeseen. Erityisesti on painotettava, että vaikka tässä hakemuksessa on esitetty potilasvalvontalaitteeseen liittyvää tiedonsiirtoa, niin keksinnön menetelmä on sovellettavissa myös muilla aloilla, joilla laitteita tai niihin liitettyjä mittauslaitteita siirretään ja niiden fyysinen sijaintipaikka halutaan tietää. Keksinnön järjestelmää voidaan käyttää erityyppisissä verkoissa, langattomassa tiedonsiirrossa jne. Sijaintipaikkatunnus voi olla Ethernet-osoite, joka on luettavissa koodauselementiltä. Tällöin Ethernet-osoite vastaa ennalta määrättyä sijaintipaikkaa. Olemme selittäneet keksintöä vain yhteen sen edulliseen toteut-tamisesimerkkiin viitaten. Edellä ja piirustuksissa esitetyt ratkaisut ovat esimerkkejä, joilla ei millään tavoin haluta rajoittaa keksintöä, vaan kaikki muunnokset patenttivaatimusten määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa ovat luonnollisesti mahdollisia. ,PATENTTIVAATIMUKSET

1. Tiedonsiirtojärjestelmä laitteen paikantamiseksi, joka jär-'jestelmä koostuu päätelaitteista (16), jotka toimivat ohjelman antamien käskyjen mukaan, tiedonsiirtoverkosta (13) tiedon siirtämiseksi päätelaitteiden (16) välillä, tiedonsiirtoverkon (13) liityntäpisteistä (18), jotka on sovitettu välittämään signaaleja edelleen, ja joihin päätelaitteista (16) on yhteys, päätelaitteeseen liitetystä välineestä (14), joka sovittaa siirret-. .itävän viestin signaalit päätelaitteelle (16) ja tiedonsiirtoverkolle (13) sopivaksi, vastaavasti, tunnettu siitä, että tiedonsiirtoverkkoon (13) liitettävään päätelaitteeseen (16) on liitettävissä koodauselementti (15), josta on luettavissa laitteen sijaintipaikan (20) fyysinen osoite siirrettävään viestiin, joka koodauselementti (15) on tiedonsiirtoverkosta (13) irrallinen. 12 95427

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että koodauselementti on muistipiiri.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että koodauselementti koostuu koodauskytkimistä.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että tiedonsiirtoverkko on lähiverkko.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että verkko on edullisesti Ethernet-verkko.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että tiedonsiirtoverkko (13) toteutetaan langattomasta.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-6 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että koodauselementti (15) on kiinteästi liitetty ennalta määrättyyn sijaintipaikkaan (20).

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-6 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että päätelaite (16) käsittää ainakin yhden siihen liitetyn mittausyksikön (30-34), jonka verkko-osoite ja sijaintipaikan (20) osoite on se, johon päätelaitteeseen (16) mittausyksikkö (30-34) on kulloinkin liitetty. : 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että päätelaitteen (16) käsittelemään mittausyksikön (30-34) viestiin on liitetty koodauselementin (15) ilmoittama sijaintipaikan (20) osoite.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu . siitä, että koodauselementin (15) kytkennän puuttumisesta päätelaitteeseen annetaan ilmoitus.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että verkkoliityntäväline (14) on verkkoliityntäkortti.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen järjestelmä, tunnet- II 13 95427 t u siitä, että koodauselementti (15) on liitettävissä verkko-liityntäkorttiin.

13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että koodauselementti (15) on liitettävissä erilliseen liityntäkorttiin.

14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että tiedonsiirtoverkko (13) on tähtimäinen.

15. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että tiedonsiirtoverkko (13) on rengasmainen, edullisesti Token Ring.

16. Patenttivaatimuksen 14 tai 15 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että kaapelointikeskitintä (22) käytetään tähtimäisen tai rengasmaisen tiedonsiirtoverkon luomiseksi.