FI95283C - Menetelmä kasviperäisten aineiden valmistamiseksi - Google Patents

Menetelmä kasviperäisten aineiden valmistamiseksi Download PDF

Info

Publication number
FI95283C
FI95283C FI894240A FI894240A FI95283C FI 95283 C FI95283 C FI 95283C FI 894240 A FI894240 A FI 894240A FI 894240 A FI894240 A FI 894240A FI 95283 C FI95283 C FI 95283C
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
oil
substances
medium
plant
oxygen
Prior art date
Application number
FI894240A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI894240L (fi
FI95283B (fi
FI894240A0 (fi
Inventor
March Ghislaine De
Jean Hariel
Vincent Petiard
Original Assignee
Nestle Sa
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Nestle Sa filed Critical Nestle Sa
Publication of FI894240A0 publication Critical patent/FI894240A0/fi
Publication of FI894240L publication Critical patent/FI894240L/fi
Publication of FI95283B publication Critical patent/FI95283B/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI95283C publication Critical patent/FI95283C/fi

Links

Classifications

    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C12BIOCHEMISTRY; BEER; SPIRITS; WINE; VINEGAR; MICROBIOLOGY; ENZYMOLOGY; MUTATION OR GENETIC ENGINEERING
    • C12NMICROORGANISMS OR ENZYMES; COMPOSITIONS THEREOF; PROPAGATING, PRESERVING, OR MAINTAINING MICROORGANISMS; MUTATION OR GENETIC ENGINEERING; CULTURE MEDIA
    • C12N5/00Undifferentiated human, animal or plant cells, e.g. cell lines; Tissues; Cultivation or maintenance thereof; Culture media therefor
    • C12N5/04Plant cells or tissues
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C12BIOCHEMISTRY; BEER; SPIRITS; WINE; VINEGAR; MICROBIOLOGY; ENZYMOLOGY; MUTATION OR GENETIC ENGINEERING
    • C12NMICROORGANISMS OR ENZYMES; COMPOSITIONS THEREOF; PROPAGATING, PRESERVING, OR MAINTAINING MICROORGANISMS; MUTATION OR GENETIC ENGINEERING; CULTURE MEDIA
    • C12N5/00Undifferentiated human, animal or plant cells, e.g. cell lines; Tissues; Cultivation or maintenance thereof; Culture media therefor
    • C12N5/0018Culture media for cell or tissue culture
    • C12N5/0025Culture media for plant cell or plant tissue culture

Landscapes

  • Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Health & Medical Sciences (AREA)
  • Biotechnology (AREA)
  • Biomedical Technology (AREA)
  • Zoology (AREA)
  • Organic Chemistry (AREA)
  • Bioinformatics & Cheminformatics (AREA)
  • Genetics & Genomics (AREA)
  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Wood Science & Technology (AREA)
  • General Engineering & Computer Science (AREA)
  • Biochemistry (AREA)
  • Cell Biology (AREA)
  • General Health & Medical Sciences (AREA)
  • Botany (AREA)
  • Microbiology (AREA)
  • Breeding Of Plants And Reproduction By Means Of Culturing (AREA)
  • Medicines Containing Plant Substances (AREA)
  • Agricultural Chemicals And Associated Chemicals (AREA)
  • Preparation Of Fruits And Vegetables (AREA)
  • Fertilizers (AREA)
  • Jellies, Jams, And Syrups (AREA)
  • Cosmetics (AREA)
  • Preparation Of Compounds By Using Micro-Organisms (AREA)
  • Compounds Of Unknown Constitution (AREA)
  • Micro-Organisms Or Cultivation Processes Thereof (AREA)
  • Organic Low-Molecular-Weight Compounds And Preparation Thereof (AREA)

Description

95283
Menetelmä kasviperäisten aineiden valmistamiseksi
Esillä oleva keksintö koskee menetelmää kasviperäisten aineiden valmistamiseksi viljelemällä "in vitro".
5
Monilla kasviperäisillä aineilla on tietty taloudellinen arvo sellaisilla teollisuudenaloilla kuten lääketeollisuus (lääkeaineiden aktiiviset aineet), kosmetiikkateollisuus (hajuvedet) ja elintarviketeollisuus (maku- ja lisäaineet).
10 Kyseessä olevat aineet valmistetaan yleensä uuttamalla kerätyistä tai viljellyistä kasveista. Tällä menetelmällä on kuitenkin monia haittapuolia, esimerkiksi kun kasviperäisen lähtöaineen varastoja on täydennettävä (kausiluonteisuus, stabiilius, laatu, jne.).
15
Monia korvaavia menetelmiä näiden haittapuolien välttämiseksi on tutkittu. Yksi niistä on "in vitro" -menetelmä satoisien lajien ei-erilaistuneiden kudosten tai solujen viljelemiseksi. Tähän liittyen viitataan japanilaiseen 20 patenttiin JP 57-39778, joka koskee haavasolukkojen viljelyä sekoitettavassa nesteväliaineessa, joka sisältää selluloosaa aktiivisten aineiden uuttamiseksi siitä parafiiniöljyn ja/tai rasvojen avulla; ja Bisson et al:n artikkeliin (Journal of Medicinal Plant Research, 1983, 47, 164), joka 25 koskee eteeristen öljyjen uuttamista kamomillan ei-erilais-tuneita soluja sisältävästä viljelmästä lisäämällä ravintoaineeseen rasvafaasitippoja, johon öljyt kerääntyvät. Koska näissä menetelmissä kuitenkin käytetään ei-erilaistuneita soluja, rajoittuu niiden käyttö tarkasti määriteltyjen 30 tuotteiden valmistukseen.
Esillä olevan keksinnön tavoitteena on yhdistää erilaistuneen järjestelmän edut ja "in vitro" -viljelyn edut.
35 Tämän tavoitteen saavuttamiseksi keksinnönmukainen menetelmä on tunnettu siitä, että kasvinosa istutetaan viljelyai-neeseen ja pidetään niukassa hapessa upottamalla öljyker- 2 95283 rokseen, ja tuotetut kasvisperäiset aineet uutetaan öljystä .
Valmistettavat aineet uutetaan parhaiten kasvinosasta, 5 viljelyaineesta ja/tai öljystä. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää tavanomaisia uuttomenetelmiä. Menetelmän suurin etu liittyy kasvinosien "in vitro" -viljelyyn, jotka tuottavat haluttuja aineita, ja niiden ylläpitoon ja näiden aineiden pitkän aikaa kestävään valmistukseen niistä.
10
Hapen niukkuuden ylläpitämiseksi käytettävä öljy saattaa aiheuttaa joidenkin vältettävien haihtuvien aineiden häviämisen ja kyseessä olevien aineiden uuton.
15 Yksi esillä olevan keksinnön eduista on, että sen avulla aineita voidaan valmistaa jatkuvalla ja toistuvalla tavalla. Keksinnön toinen etu on, että sen avulla kasvinosista valmistettavien aineiden valmistusvaihetta voidaan ylläpitää huomattavasti kauemmin kuin tavanomainen "in situ"-20 kasvivalmistus kestää. Keksinnön etuna on edelleen se, että sen avulla kasvinosa säilyttää tietyt laadulliset ominai-suutensa, joka on harvinaista ei-erilaistuneissa soluviljelmissä, joissa voidaan valmistaa toissijaisia aineita.
25 Tällä tavoin kasvinosat eivät pilaannu ja säilyvät useita kuukausia ja sen lisäksi niiden kudoksiin, viljelyaineeseen ja hapen niukkuuden aiheuttavaan öljyyn kerääntyy jatkuvasti sellaisia aineita kuten eteerisiä öljyjä, jotka ovat luonteeltaan samanlaisia tai samantapaisia kuin ne, joita 30 valmistuu tavanomaisissa kasviuuttomenetelmissä.
Keksinnönmukainen menetelmä koskee kasvinosien ylläpitoa, eikä kudosten kasvua ja/tai lisääntymistä, vaikka näitä saattaakin rajoitetussa määrin esiintyä tietyissä tapauk-35 sissa.
3 95283
Sopivia kriteerejä kasvinosan eloonjäämisen arvioimiseksi ovat - ulkonäkökriteereinä: * pigmentin muodostuminen istutukseen 5 * kloroosin tai ruskettumisen esiintyminen (hapettumi nen) , - morfologisina kriteereinä: * kukkiminen 10 * haavasolukoiden ja/tai juurien muodostuminen.
Näitä kriteereitä arvioidaan eri tavoin, nimittäin: - visuaalisesti - biokemiallisin kokein (värjäyskoe, jne.), joiden avulla 15 kasvinosan elinkykyisyys voidaan arvioida.
Viljeltävät kasvinosat voivat olla minkälaisia tahansa ja niitä voidaan viljellä osina tai kokonaisina. Ne voivat olla esimerkiksi juurten, lehtien tai varsien osia tai jopa 20 kukkanuppuja tai auenneita kukkia.
Kasvit tai kasvinosat voivat olla peräisin mistä tahansa lähteestä, toisin sanoen saatu - joko viljeltyjen tai kerättyjen kasvien sadonkorjuusta, 25 jolloin menetelmässä voidaan käyttää perinteistä kasvien tuottoa, jota parannetaan pidentämällä haluttujen aineiden biosynteesiä ja valmistusvaihetta, - tai muodostamalla soluviljelmistä, missä tapauksessa menetelmä on täysin riippumaton perinteisestä viljelystä.
30
Kasvit tai kasvinosat voidaan puhdistaa ennen niiden istuttamista viljelyaineeseen haitallisten mikro-organismien poistamiseksi. Kasvit tai kasvielimet voidaan puhdistaa upottamalla muutamaksi minuutiksi puhdistusliuokseen, 35 esimerkiksi Javelin veteen, elohopeadikloridiin, kalsium- tai natriumhypokloriittiin tai muuhun tavanomaiseen puhdis- ----------- 1.
4 95283 tusaineeseen, tai muulla kemiallisella tai fysikaalisella tavalla (röntgensäteet, γ-säteet, jne.).
Viljelyaineen tulee sisältää kaikkia niitä ravintoaineita, 5 joita kasvinosa tarvitsee selviytyäkseen valmistusvaiheesta. Tämä ravintoaine voi olla puolijähmeässä muodossa (vesipitoinen geloosi) tai vaihtoehtoisesti sekoitettavan nesteen muodossa kasvinosien viljelyn yksinkertaistamiseksi. Jälkimmäisessä tapauksessa viljely saattaa käsittää 10 ainoastaan puhdistettujen osien upottamisen ravintoaineeseen, jonka jälkeen se peitetään öljykalvolla ettei pinnalla pääse tapahtumaan muutoksia.
Viljelyainetta voidaan uusia siten, että kasvinosalla on 15 aina käytettävissään niitä aineita, joita se tarvitsee jäädäkseen eloon ja että siihen sekoittuneet yhdisteet (antagonistiset ja/tai halutut) poistuvat. Viljelyalueen uusiminen voi olla jatkuvaa tai puolijatkuvaa.
20 Samalla tavoin viljelyainetta voidaan muuntaa lisäämällä kasvunsäätelyaineita ja/tai lisäämällä aineita, jotka edistävät haluttujen metaboliittien muodostumista (esiasteiden lisääminen).
25 Viljelyaine on parhaiten sellaista tyyppiä, jota käytetään yleisesti kudosten "in vitro"-viljelyssä, esimerkiksi Gamborgin väliainetta, Hellerin väliainetta tai jopa Murashigen ja Skoogin väliaineita, joiden koostumukset on esitetty jäljempänä taulukossa I. Esillä olevassa keksin-30 nössä edullisin viljelyaine on Gamborgin väliaine.
Kasvinosan peittämiseen käytetyllä öljyllä voi olla kaksi tarkoitusta, nimittäin: - se toimii ennen kaikkea säilöntäaineena varmistaen, että 35 hapen niukkuus pysyy yllä ja - se voi toimia pidätys-/uuttoaineena haluttuja lipofiili-sia aineita varten.
5 95283 Öljyn valinta riippuu tietyistä kriteereistä, kuten: - sen kyvystä aikaansaada hapen niukkuutta, eli kyvystä olla päästämättä yhtään ulkopuolista happea kasvinosaan, tai siirtää hyvin vähän ulkopuolista happea kasvinosaan ja 5 sen viljelyaineeseen, - sen kyvystä liuottaa haluttuja aineita, - sen myrkyttömyydestä suhteessa kasvinosiin.
Koska on suositeltavaa uusia öljy määräajoin - sillä se 10 saattaa haluttuja aineita uutettaessa tyydyttyä - nestemäistä hapen niukkuutta aikaansaavaa väliainetta on helpompi käsitellä kuin kiinteää väliainetta, joskin kiinteääkin väliainetta voidaan käyttää. Öljyä voidaan vaihtaa jatkuvasti tai puolijatkuvasti. Sopivia öljyjä ovat mineraali -15 öljyt, orgaaniset tai kasviperäiset öljyt, synteettiset öljyt ja kaikki muut sellaiset öljyt, jotka voivat toimia säilöntäaineena. Esillä olevan keksinnön mukaan edullisin öljy on parafiiniöljy. Öljystä voidaan poistaa kaasu ja se voidaan steriloida ennen käyttö. Kaasu voidaan poistaa 20 sijoittamalla öljy tyhjiöön, jolloin siinä olevat kaasut pakenevat ja vaihtoehtoisesti korvataan typellä.
Klorofyllin heikentymisen estämiseksi - mikä voisi vaikuttaa huonontavasti kasvinosan eloonjäämiseen - himmeää 25 valaistusta, noin 0-400 luksin luokkaa, voidaan käyttää sovellettaessa keksinnönmukaista menetelmää. Viljelylämpö-tila voi vaihdella välillä 18°C - 35°C ja on parhaiten 25°C:n luokkaa.
30 Keksinnönmukainen menetelmä kasviperäisten aineiden valmistamiseksi voidaan toteuttaa katkonaisesti, puolijatkuvasti tai jatkuvasti.
Keksintöä on kuvattu yksityiskohtaisemmin seuraavissa 35 esimerkeissä. Esimerkit A, B ja C liittyvät pääasiassa ylläpitoon ja sen arvioinnissa käytettäviin kriteereihin.
6 95283
Ennen esimerkkejä esitetään seuraava taulukko, jossa on kuvattu käytettävän viljelyaineen koostumus.
Taulukko I: 5 Käytettyjen väliaineiden koostumukset (pH = 5,8)
Murashigen Gamborgin Hellerin ja Skoogin väliaine väliaine väliaineet 10 mg/1 mg/1 mg/1
Sakkaroosi 20000 20000 20000
Agar-agar (väliaineet) 8000 8000 8000 käsitelty geloosilla) 15 Makroelementit NH4 N03 1650 (NH4)2S04 134
CaCl2.H20 440 150 75
MgS047H2O 370 250 250 20 KC1 - - 750 KN03 1900 2500 KH2P04 170
NaN03 - - 600
NaH2P04.H20 - - 125 25
Mikroelementit A1C13.6H20 - - 0,05
CoC12.6H20 0,025 0,025
CuS04.5H2O 0,025 0,025 30 FeCl3.6H20 - - 1,0
FeS04.7H2O 27,8 27,8 27,8 : Na2 -EDTA 37,3 37,3 37,3
MnS04.4H2O 22,3 10,0 0,1
NiCl2.6H20 - - 0,03 35 K1 0,83 0,75 0,01
Na2Mo04.2H20 0,25 0,25
ZnS04.7H2O 8,6 2,0 1,0 H3B03 6,2 3,0 1,0
II
7 95283
Murashigen Gamborgin Hellerin ja Skoogin väliaine väliaine väliaineet mg/1 mg/1 mg/1 5 Vitamiinit
Kalsiumpantotenaatti - 1
Mesoinositoli 100 100 100
Nikotiinihappo 10,5 1 1
Pyridoksiini (vit. B,) 0,5 1 1 10 Tiamiini (vit. B:) 0,1 10 1
Biotiini - - 0,1
ESIMERKKI A
15 Fenkolinvarsien osia puhdistettiin upottamalla muutamaksi minuutiksi kalsiumhypokloriittiliuokseen ja huuhtomalla huolellisesti steriilissä tislatussa vedessä. Sen jälkeen nämä osat istutettiin Gamborgin väliaineeseen, joka oli jähmetetty lisäämällä agar-agaria. Sen jälkeen ne sijoitet-20 tiin niukkaan happeen lisäämällä steriloitua parafiiniöljyä ja jätettiin seisomaan 25°C:een, himmeässä valaistuksessa (200 luksia). Fenkolinvarsien värinmuodostuksen kehittymistä niukassa hapessa verrattuna samanlaisiin varsiin, jotka sijoitettiin samaan ravintoaineeseen, mutta lisäämät-25 tä öljyä, seurattiin 18 viikon ajan.
Kuuden viikon kuluttua kaikki niukassa hapessa olleet varret olivat edelleen vihreitä eikä niissä ollut merkkiäkään kloroosista, kun taas kaikissa vertailuvarsissa oli 30 havaittavissa alkavaa kloroosia. 30 %:iin vertailuvarsista oli vaikuttanut hapettuminen tai täydellinen kloroosi 8 : viikon kuluttua, kun puolestaan niukassa hapessa olevista varsista vain 10 %:ssa oli havaittavissa alkavaa kloroosia saman ajanjakson kuluttua, ja vain 20 %:ssa 12 viikon 35 kuluttua. 16 viikon kuluttua 90 % vertailuvarsista oli kokonaan hapettunut verrattuna 40 %:iin niukassa hapessa olleista varsista, joista loput olivat edelleen vihreitä.
18 viikon kuluttua 100 % vertailuvarsista oli täysin hapet- 8 95283 tunut, kun puolestaan vain 50 % niukassa hapessa olevista varsista oli täysin hapettunut ja lopuissa 50 %:ssa esiintyi vain alkavaa kloroosia. Lopulta, 16 viikon kuluttua yksikään vertailuvarsista ei enää ollut täysin vihreä, kun 5 puolestaan 50 % niukassa hapessa olleista varsista oli edelleen täysin vihreitä 16 viikon jälkeen.
ESIMERKKI B
10 Tuberoosan kukkanuppuja kerättiin kolmessa eri kehitysvaiheessa, nimittäin: vaihe I: teriö 1-1,5 cm pitkä - vihreät terälehdet vaihe II: teriö 2 cm pitkä - terälehdet alkaneet muuttua 15 valkoisiksi vaihe III: teriö 3 cm pitkä - valkoiset terälehdet
Ne puhdistetaan ja istutetaan Gamborgin väliaineeseen, jota on käsitelty geloosilla. Sen jälkeen nuput sijoitetaan 20 niukkaan happeen lisäämällä parafiiniöljyä. Vertailunuppui-hin ei lisätä öljyä. Kaikki jätetään himmeään valoon (200 luksia), 25°C:een lämpötilaan.
Näiden kukkanuppujen hapettumisen kehittyminen ajan funk-25 tiona rekisteröidään mielivaltaisesti asteikolla 0-7, jossa 0 = hapettumisen aiheuttamia läikkiä ei ole 1 = hapettuminen alkanut terälehtien päistä korkeintaan 10 %:ssa terälehdistä 30 2 = hapettuminen alkanut terälehtien päistä yli 10 %:ssa terälehdistä : 3 = puolet terälehtien pinta-alasta on hapettunut korkein taan 10 %:11a terälehdistä 4 = puolet terälehtien pinta-alasta on hapettunut yli 35 10 %:lla terälehdistä 5 = puolet terälehtien pinta-alasta on hapettunut yli 50 %:lla terälehdistä 9 95283 6 = kukka on hapettunut huomattavissa määrin (80 %) 7 = kukka on hapettunut kokonaan.
Huomautettakoon, että antioksidanttien lisääminen para-5 fiiniöljyyn ei vähennä hapettumisen muodostumista merkittävästi .
Sellaisen öljyn käyttö, josta kaasu oli poistettu ei antanut oleellisesti erilaisia tuloksia kuin öljy, josta kaasua 10 ei oltu poistettu. Sen sijaan niukkaan happeen sijoitettujen nuppujen ja vertailunuppujen välillä oli selvä ero.
Seuraavissa taulukoissa on esitetty hapettumisasteen kehittyminen ajan funktiona: 15
Vaiheessa I olevat nuput:
Aika (päivinä) 2 5 7 10 13 17 18 24 28
Vertailu 001155677 20 Öljy 000111223
Kaasuton öljy 000111223 Tästä voidaan nähdä, että vertailunuput olivat hapettuneet täysin 24 päivän kuluttua, kun taas niukassa hapessa olevat 25 säilyivät yli 4 viikkoa.
Vaiheessa II olevat nuput:
Aika (päivinä) 2 5 7 10 13 17 18 24 28 30 Vertailu 002257777 Öljy 000111122 r Kaasuton öljy 000111122
Vertailunuput olivat 17 päivän kuluttua hapettuneet, kun 35 puolestaan niukassa hapessa olleet nuput olivat hapettuneet vain hieman '4 viikon kuluttua.
10 95283
Vaiheessa III olevat nuput:
Aika (päivinä) 2 5 7 10 13 17 18 24 28
Vertailu 257777777 5 Öljy 001123344
Kaasuton öljy 0 1 1 2 3 4 4 5 5
Vertailunuput olivat hapettuneet 7 päivän kuluttua, kun öljyssä olevia nuppuja voitiin puolestaan säilyttää jopa 28 10 päivää ennen kuin ne hapettuivat kokonaan.
ESIMERKKI C
Useita kasvinosia steriloitiin, istutettiin Gamborgin 15 väliaineeseen, jota oli käsitelty geloosilla, sijoitettiin sen jälkeen niukkaan happeen parafiiniöljykerroksen alle ja jätettiin seisomaan 25°C:een, himmeään valoon (200 luksia). Kasvit olivat maustekasveja (I), hajustekasveja (II) ja sellaisia kasveja, jotka eivät tuota aromia, mutta tuotta-20 vat haihtumattomia aineita, joilla on arvonsa lääkeaineissa tai kosmeettisissa tuotteissa (III) .
Näiden kokeiden tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa : 25 Mahdollinen säilyvyys niukassa _Lai i_Osat_hapessa_ I * Ocimum basilicum lehdet 10 - 12 viikkoa * Verbena triphylia lehdet 3-4 viikkoa 30 II * Pelargonium capitatum lehdet 8-10 viikkoa * Pogostemon patchouli lehdet 8-10 viikkoa . Ill * Ferula galbanum juuret 10 - 12 viikkoa haavasolukkoj en esiintymistä 35 * Gingko biloba lehdet 14 - 16 viikkoa li 11 95283
Istutetusta kasvi- tai kasvinosatyypistä riippumatta säilyminen niukassa hapessa on mahdollista jopa kuukauden ajan ja voidaan ylläpitää jopa neljä kuukautta.
5 ESIMERKKI 1
Mintun lehtiä, jotka oli puhdistettu ja sen jälkeen istutettu Gamborgin väliaineeseen, sijoitettiin niukkaan hap-peen parafiiniöljykerroksen alle 25°C:ssa. Aromaattisten 10 yhdisteiden muodostumista säilymisvaiheen aikana seurattiin 5 viikon ajan. Mintun lehdet jaettiin kolmeen ryhmään ja alistettiin erilaisille koeolosuhteille: ryhmä A: voimakas valo (2000 luksia) 15 ryhmä B: heikko valo (200 luksia) ryhmä C: voimakas valo (2000 luksia) ja lisätty terpeenin esiastetta.
Öljyssä olevaa eteeriselle öljylle ominaista yhdistettä, 20 nimittäin karvonia, seurattiin erityisesti. Öljyä uusittiin säännöllisesti 35 päivän ajan kaikissa kolmessa ryhmässä ja kvantitatiivinen analyysi suoritettiin densitometrisesti ohutkerroskromatografiällä kerätyssä öljyssä olevan karvo-nimäärän määrittelemiseksi. Tulokset vahvistettiin kaasu-25 faasikromatografiällä. Alla olevassa taulukossa on esitetty öljyyn kerääntyneen karvonin määrä kolmessa ryhmässä 5 viikon jakson aikana. Karvonin määrä on annettu mikrogrammoina grammaa tuoretta istutettua lehtimateriaalia kohti.
30 Aika (päivinä) 1 2 3 4 7 14 21 28 35
Ryhmä A 20 60 10 240 10 170 120 240 110
Ryhmä B 110 60 10 20 20 20 20 140 110
Ryhmä C 620 60 80 10 170 170 260 340 170 35 Huippu karvonin muodostumisessa voidaan havaita kinetiikan alussa, jonka jälkeen muodostuminen väheni ja sen jälkeen 12 95283 jatkui ja uusi kerääntymishuippu muodostui 28 päivän kohdalla .
Seuraavassa taulukossa on esitetty karvonin muodostumisen 5 lisääntyminen 35 päivän ajanjaksolla ^g/g tuoretta materiaalia) .
_I_II_III_IV
Ryhmä A 690 980 635 925
Ryhmä B 690 510 600 520 10 Ryhmä C 690 1880 820 2010 I: alkuperäinen karvonimäärä istutetussa lehdessä II: öljyyn 35 päivän aikana kerääntynyt karvoni III: jäljelle jääneissä kudoksissa oleva lopullinen kar-15 vonimäärä IV: karvonin lisäys 35 päivän aikana (II + III - I).
Nämä luvut osoittavat selvästi karvonin synteesin jatkumisen tietyn ajanjakson kuluessa pikemmin kuin yksinkertaise-20 na kiinteä aine/neste uuttotapahtumana; kokonaistuotanto-määrä voi olla kolminkertainen verrattuna alkuperäisessä istutuksessa olevaan määrään.
ESIMERKKI 2 25
Esimerkin A mukaisia fenkolinvarsia viljeltiin in vitro parafiiniöljyllä peitettynä Gamborgin väliaineessa, jota oli käsitelty geloosilla. P-allyl anisolin - joka on eteeriselle öljylle ominainen yhdiste - synteesiä seurattiin 30 säilymisvaiheessa 2 kuukauden ajan.
: Fenkolinvarret jaettiin kolmeen ryhmään, jotka alistettiin erilaisille koeolosuhteille: 35 Ryhmä A: tavallista Gamborgin väliainetta sakkaroosia: 20 g 1_1 valaistus: 200 luksia
II
13 95283
Ryhmä B: tavallista Gamborgin väliainetta + kasvunsäätely- ainetta sakkaroosia: 20 g l-1 valaistus: 200 luksia 5
Ryhmä C: 1/10 Gamborgin väliainetta sakkaroosi: 10 g l"1 valaistus: 200 luksia 10 Parafiiniöljyä uusittiin säännöllisesti 1, 3, 5 ja 7 viikon jälkeen ja analysoitiin sen jälkeen kvantitatiivisesti ja kvalitatiivisesti kaasufaasikromatografiällä. P-allyl anisolin läsnäolo öljyssä ja useiden muiden aromaattisten yhdisteiden esiintyminen kirjattiin.
15
Seuraavassa taulukossa on esitetty öljyyn kerääntyneen p-allyl anisolin määrä (μg/g tuoretta istutettua lehtimate-riaalia) ajan funktiona:
20 Aika (päivinä) 7 21 35 49 I II III IV
Ryhmä 2 222 42 122 jälkiä 333 386 35 88
Ryhmä B 400 48 42 jälkiä 333 490 30 187
Ryhmä C 291 94 52 136 333 573 106 346 25 I: alkuperäinen p-allyl anisolin pitoisuus istutetussa varressa II: öljyyn kerääntynyt p-allyl anisoli III: jäljelle jääneissä kudoksissa oleva lopullinen p-allyl anisolin määrä 30 IV: p-allyl anisolin lisääntyminen 7 viikon aikana (II + III - I)
Kokonaistuotanto voi olla kaksinkertainen istutukseen verrattuna (ryhmä C).
35

Claims (6)

95283
1. Menetelmä kasviperäisten aineiden valmistamiseksi viljelemällä "in vitro", tunnettu siitä, että kasvinosa 5 istutetaan viljelyaineeseen ja pidetään niukassa hapessa upottamalla öljykerrokseen, ja tuotetut kasvisperäiset aineet uutetaan öljystä.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet -10 t u siitä, että kasvinosa on kokonainen juuri, lehti, kukka tai kukkanuppu tai osa siitä.
3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet -t u siitä, että öljy on mineraaliöljy tai orgaaninen öljy, 15 kasviperäinen tai synteettinen öljy.
4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnet -t u siitä, että öljy on parafiiniöljy.
5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet - t u siitä, että kasvinosan pidetään niukassa hapessa, himmeässä valossa välillä 0 - 400 luksia ja lämpötilassa välillä 18 - 35°C.
6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet - • t u siitä, että esiasteita ja/tai kasvunsäätelyaineita lisätään viljelyaineeseen. Il 95283
FI894240A 1988-09-19 1989-09-08 Menetelmä kasviperäisten aineiden valmistamiseksi FI95283C (fi)

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
EP88115354A EP0359844B1 (fr) 1988-09-19 1988-09-19 Procédé de production de substances d'origine végétale
EP88115354 1988-09-19

Publications (4)

Publication Number Publication Date
FI894240A0 FI894240A0 (fi) 1989-09-08
FI894240L FI894240L (fi) 1990-03-20
FI95283B FI95283B (fi) 1995-09-29
FI95283C true FI95283C (fi) 1996-01-10

Family

ID=8199337

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI894240A FI95283C (fi) 1988-09-19 1989-09-08 Menetelmä kasviperäisten aineiden valmistamiseksi

Country Status (16)

Country Link
US (1) US5279959A (fi)
EP (1) EP0359844B1 (fi)
JP (1) JP2635181B2 (fi)
AT (1) ATE91710T1 (fi)
AU (1) AU620130B2 (fi)
CA (1) CA1332922C (fi)
DE (1) DE3882528T2 (fi)
DK (1) DK457989A (fi)
ES (1) ES2042673T3 (fi)
FI (1) FI95283C (fi)
IE (1) IE63431B1 (fi)
NO (1) NO174854C (fi)
NZ (1) NZ230581A (fi)
PT (1) PT91738B (fi)
SG (1) SG78394G (fi)
ZA (1) ZA896378B (fi)

Families Citing this family (1)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
FR2649860A1 (fr) * 1989-07-18 1991-01-25 Nestle Sa Procede de conservation d'embryons vegetaux

Family Cites Families (3)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
DE824935C (de) * 1950-07-22 1951-12-13 Dr Hans Walter Unger Verfahren zum Schutz alkoholhaltiger Getraenke von schaedlicher Lufteinwirkung
DE3138493A1 (de) * 1981-09-28 1983-04-07 Rolf 6902 Sandhausen Beiderbeck Ein verfahren zur gewinnung lipophiler stoffwechselprodukte aus suspensionskulturen lebender pflanzenzellen
JPS61254127A (ja) * 1985-05-02 1986-11-11 三浦 喜温 ニチニチソウ器官培養によるインド−ルアルカロイドの製造方法

Also Published As

Publication number Publication date
PT91738A (pt) 1990-03-30
IE892661L (en) 1990-03-19
DE3882528D1 (de) 1993-08-26
SG78394G (en) 1994-10-14
EP0359844A1 (fr) 1990-03-28
DK457989D0 (da) 1989-09-18
AU4011389A (en) 1990-03-22
NO893594L (no) 1990-03-20
NZ230581A (en) 1991-03-26
AU620130B2 (en) 1992-02-13
FI894240L (fi) 1990-03-20
EP0359844B1 (fr) 1993-07-21
FI95283B (fi) 1995-09-29
PT91738B (pt) 1995-05-31
NO174854C (no) 1994-07-20
CA1332922C (en) 1994-11-08
ATE91710T1 (de) 1993-08-15
IE63431B1 (en) 1995-04-19
JP2635181B2 (ja) 1997-07-30
FI894240A0 (fi) 1989-09-08
ZA896378B (en) 1990-05-30
NO893594D0 (no) 1989-09-07
ES2042673T3 (es) 1993-12-16
DK457989A (da) 1990-03-20
JPH02124090A (ja) 1990-05-11
NO174854B (no) 1994-04-11
DE3882528T2 (de) 1993-11-11
US5279959A (en) 1994-01-18

Similar Documents

Publication Publication Date Title
Nilsson et al. Temporal variability of phenolics and batatasin-III in Empetrum hermaphroditum leaves over an eight-year period: interpretations of ecological function
Bonner Transport of thiamin in the tomato plant
Glandon et al. The uptake of boron by Lemna minor
Izgi Effect of different harvest dates to essential oil components of oil-bearing rose (Rosa damascena Mill.) in Mardin
Dickinson et al. Growth of fungi in cattle dung
FI95283C (fi) Menetelmä kasviperäisten aineiden valmistamiseksi
EP0071999A2 (en) Method for producing secondary metabolites of plants
Eiasu et al. Effect of leaf age on essential oil yield and composition in rose-scented geranium
Stapleford et al. The interactive effects of temperature and silicon limitation on the psychrophilic ice diatom Pseudonitszchia seriata
Bhattacharya et al. Effect of triacontanol and mixtalol on rose-scented geranium (Pelargonium sp.)
Akise et al. Chemical composition and in-vitro antimicrobial activity of essential oil of African nutmeg (Monodora myristica (Gaertn) Dunal on microorganisms isolated from smoke-dried catfish (Clarias gariepinus)
Wadhwani et al. Effect of Lantana camara L. extract on fern spore germination
KHETSHA USING CYTOKININ TO ENHANCE ESSENTIAL OIL BIOSYNTHESIS OF TWO ROSE GERANIUM (PELARGONIUM GRAVEOLENS L.) VARIETIES: REUNION AND MADAGASCAR-TYPE.
Kohli et al. Miscanthus sinensis and wild flowers as food resources of Lumbricus terrestris L.
Jain et al. In Vitro Production of Essential Oil from Proliferating Shoots of Rosmarinus officinalis1
Diatloff Effects of applied nitrogen fertiliser on the chemical composition of the essential oil of three Leptospermum spp
Dunca et al. Antibacterial Activity of Ocimum basilicum L. Extracts Grown in Aquaponic Conditions Against Gram-positive and Gram-negative Species
Al-Shewailly Growth, flowering and anatomical characters of gladiolus (Gladiolus x hybridus) as influenced by vernalization and yeast treatments
Ravid et al. The influence of harvest dates and leaf location on the essential oil content and major components of Pelargonium graveolens L.
Novita et al. Morphological and physiological response of various types of Vetiveria zizanioides L. ecotypes in drought stress conditions
Mardiana et al. Utilization of Moringa Leaves to Improve the Quality of Orchid Explants Through Tissue Culture Techniques
JPS6258993A (ja) 細胞の組織培養によるラウウオルフイア系アルカロイドの製造法
Dzumayev et al. Essential oils of Origanum tytthanthum Gontsch. produced from plants grown in Southern Uzbekistan
DE19623338C1 (de) Verfahren zur Gewinnung von Taxanen
US20030186812A1 (en) Synergistic formulation as plant growth regulator

Legal Events

Date Code Title Description
BB Publication of examined application
MM Patent lapsed

Owner name: SOCIETE DES PRODUITS NESTLE S.A.