FI94437B - Erillisiä, silloitettuja selluloosakuituja sisältävä imukykyinen kuiturakenne - Google Patents

Erillisiä, silloitettuja selluloosakuituja sisältävä imukykyinen kuiturakenne Download PDF

Info

Publication number
FI94437B
FI94437B FI872848A FI872848A FI94437B FI 94437 B FI94437 B FI 94437B FI 872848 A FI872848 A FI 872848A FI 872848 A FI872848 A FI 872848A FI 94437 B FI94437 B FI 94437B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
fibers
crosslinked
crosslinking
crosslinking agent
absorbent
Prior art date
Application number
FI872848A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI872848A0 (fi
FI94437C (fi
FI872848A (fi
Inventor
Walter Lee Dean
Danny Raymond Moore
James William Owens
Howard Leon Schoggen
Original Assignee
Procter & Gamble
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Procter & Gamble filed Critical Procter & Gamble
Publication of FI872848A0 publication Critical patent/FI872848A0/fi
Publication of FI872848A publication Critical patent/FI872848A/fi
Publication of FI94437B publication Critical patent/FI94437B/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI94437C publication Critical patent/FI94437C/fi

Links

Classifications

    • DTEXTILES; PAPER
    • D01NATURAL OR MAN-MADE THREADS OR FIBRES; SPINNING
    • D01FCHEMICAL FEATURES IN THE MANUFACTURE OF ARTIFICIAL FILAMENTS, THREADS, FIBRES, BRISTLES OR RIBBONS; APPARATUS SPECIALLY ADAPTED FOR THE MANUFACTURE OF CARBON FILAMENTS
    • D01F8/00Conjugated, i.e. bi- or multicomponent, artificial filaments or the like; Manufacture thereof
    • DTEXTILES; PAPER
    • D21PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
    • D21CPRODUCTION OF CELLULOSE BY REMOVING NON-CELLULOSE SUBSTANCES FROM CELLULOSE-CONTAINING MATERIALS; REGENERATION OF PULPING LIQUORS; APPARATUS THEREFOR
    • D21C9/00After-treatment of cellulose pulp, e.g. of wood pulp, or cotton linters ; Treatment of dilute or dewatered pulp or process improvement taking place after obtaining the raw cellulosic material and not provided for elsewhere
    • D21C9/001Modification of pulp properties
    • D21C9/002Modification of pulp properties by chemical means; preparation of dewatered pulp, e.g. in sheet or bulk form, containing special additives
    • D21C9/005Modification of pulp properties by chemical means; preparation of dewatered pulp, e.g. in sheet or bulk form, containing special additives organic compounds
    • AHUMAN NECESSITIES
    • A61MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61FFILTERS IMPLANTABLE INTO BLOOD VESSELS; PROSTHESES; DEVICES PROVIDING PATENCY TO, OR PREVENTING COLLAPSING OF, TUBULAR STRUCTURES OF THE BODY, e.g. STENTS; ORTHOPAEDIC, NURSING OR CONTRACEPTIVE DEVICES; FOMENTATION; TREATMENT OR PROTECTION OF EYES OR EARS; BANDAGES, DRESSINGS OR ABSORBENT PADS; FIRST-AID KITS
    • A61F13/00Bandages or dressings; Absorbent pads
    • A61F13/15Absorbent pads, e.g. sanitary towels, swabs or tampons for external or internal application to the body; Supporting or fastening means therefor; Tampon applicators
    • AHUMAN NECESSITIES
    • A61MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61LMETHODS OR APPARATUS FOR STERILISING MATERIALS OR OBJECTS IN GENERAL; DISINFECTION, STERILISATION OR DEODORISATION OF AIR; CHEMICAL ASPECTS OF BANDAGES, DRESSINGS, ABSORBENT PADS OR SURGICAL ARTICLES; MATERIALS FOR BANDAGES, DRESSINGS, ABSORBENT PADS OR SURGICAL ARTICLES
    • A61L15/00Chemical aspects of, or use of materials for, bandages, dressings or absorbent pads
    • A61L15/16Bandages, dressings or absorbent pads for physiological fluids such as urine or blood, e.g. sanitary towels, tampons
    • A61L15/22Bandages, dressings or absorbent pads for physiological fluids such as urine or blood, e.g. sanitary towels, tampons containing macromolecular materials
    • A61L15/28Polysaccharides or their derivatives
    • DTEXTILES; PAPER
    • D06TREATMENT OF TEXTILES OR THE LIKE; LAUNDERING; FLEXIBLE MATERIALS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • D06MTREATMENT, NOT PROVIDED FOR ELSEWHERE IN CLASS D06, OF FIBRES, THREADS, YARNS, FABRICS, FEATHERS OR FIBROUS GOODS MADE FROM SUCH MATERIALS
    • D06M11/00Treating fibres, threads, yarns, fabrics or fibrous goods made from such materials, with inorganic substances or complexes thereof; Such treatment combined with mechanical treatment, e.g. mercerising
    • D06M11/32Treating fibres, threads, yarns, fabrics or fibrous goods made from such materials, with inorganic substances or complexes thereof; Such treatment combined with mechanical treatment, e.g. mercerising with oxygen, ozone, ozonides, oxides, hydroxides or percompounds; Salts derived from anions with an amphoteric element-oxygen bond
    • D06M11/36Treating fibres, threads, yarns, fabrics or fibrous goods made from such materials, with inorganic substances or complexes thereof; Such treatment combined with mechanical treatment, e.g. mercerising with oxygen, ozone, ozonides, oxides, hydroxides or percompounds; Salts derived from anions with an amphoteric element-oxygen bond with oxides, hydroxides or mixed oxides; with salts derived from anions with an amphoteric element-oxygen bond
    • D06M11/38Oxides or hydroxides of elements of Groups 1 or 11 of the Periodic Table
    • DTEXTILES; PAPER
    • D06TREATMENT OF TEXTILES OR THE LIKE; LAUNDERING; FLEXIBLE MATERIALS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • D06MTREATMENT, NOT PROVIDED FOR ELSEWHERE IN CLASS D06, OF FIBRES, THREADS, YARNS, FABRICS, FEATHERS OR FIBROUS GOODS MADE FROM SUCH MATERIALS
    • D06M13/00Treating fibres, threads, yarns, fabrics or fibrous goods made from such materials, with non-macromolecular organic compounds; Such treatment combined with mechanical treatment
    • D06M13/322Treating fibres, threads, yarns, fabrics or fibrous goods made from such materials, with non-macromolecular organic compounds; Such treatment combined with mechanical treatment with compounds containing nitrogen
    • D06M13/395Isocyanates

Landscapes

  • Health & Medical Sciences (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Textile Engineering (AREA)
  • General Health & Medical Sciences (AREA)
  • General Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Epidemiology (AREA)
  • Animal Behavior & Ethology (AREA)
  • Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
  • Public Health (AREA)
  • Veterinary Medicine (AREA)
  • Wood Science & Technology (AREA)
  • Hematology (AREA)
  • Materials Engineering (AREA)
  • Heart & Thoracic Surgery (AREA)
  • Biomedical Technology (AREA)
  • Vascular Medicine (AREA)
  • Absorbent Articles And Supports Therefor (AREA)
  • Treatments For Attaching Organic Compounds To Fibrous Goods (AREA)
  • Orthopedics, Nursing, And Contraception (AREA)
  • Solid-Sorbent Or Filter-Aiding Compositions (AREA)
  • Laminated Bodies (AREA)
  • Paper (AREA)
  • Chemical Or Physical Treatment Of Fibers (AREA)
  • Nonwoven Fabrics (AREA)

Description

94437
Erillisiä, silloitettuja selluloosakuituja sisältävä imu-kykyinen kuiturakenne Tämä keksintö koskee imukykyisiä kuiturakenteita, 5 jotka sisältävät silloitettuja erillisselluloosakuituja, joilla on hyvät nesteenimemisomina!suudet.
Olennaisesti toisistaan erotetussa muodossa silloitettuja kuituja ja erilaisia menetelmiä sellaisten kuitujen valmistamiseksi on kuvattu alan kirjallisuudessa.
10 Ilmaus "silloitetut erilliskuidut" tarkoittaa selluloosa-kuituja, jotka sisältävät pääasiallisesti kuidunsisäisiä kemiallisia ristisidoksia. Toisin sanoen ristisidokset ovat pääasiallisesti pikemminkin yksittäisen kuidun sellu-loosamolekyylien välillä kuin eri kuitujen selluloosamole-15 kyylien välisiä. Silloitettujen erilliskuitujen katsotaan yleensä soveltuvan käytettäviksi imukykyisissä tuotteissa. Yleisesti ottaen on esitetty kolmeen ryhmään kuuluvia menetelmiä silloitettujen erilliskuitujen valmistamiseksi. Näistä menetelmistä, joita kuvataan jäljempänä, käytetään 20 tässä nimityksiä 1) kuivasilloitusmenetelmät, 2) vesi-liuossilloitusmenetelmät ja 3) menetelmät, joissa silloitus tapahtuu olennaisesti vedettömässä liuoksessa. Itse kuidut ja silloitettuja erilliskuituja sisältävät imuky-kyiset rakenteet ovat yleensä ainakin yhden merkittävän '25 imukykyominaisuuden osalta parempia kuin tavanomaiset, • silloittamattomat kuidut. Tämä imukyvyn paraneminen il maistaan usein imukapasiteetin avulla. Lisäksi silloitetuista erilliskuiduista valmistetuilla imukykyisillä rakenteilla on yleensä suurempi kimmoisuus märkänä ja kuiva-30 na kuin silloittamattomista kuiduista valmistetuilla imu-. kykyisillä rakenteilla. Termi "kimmoisuus" tarkoittaa jäi- jempänä selluloosakuiduista valmistettujen litteiden tyynyjen kykyä palautua alkuperäiseen laajentuneeseen tilaansa puristavan voiman vaikutuksen lakattua. Kimmoisuus kui-35 vana tarkoittaa nimenomaan imukykyisen rakenteen kykyä 2 94437 laajentua siihen kohdistuneen puristavan voiman vaikutuksen lakattua, kun kuidut ovat olennaisesti kuivassa tilassa. Kimmoisuus märkänä tarkoittaa nimenomaan imukykyisen rakenteen kykyä laajentua siihen kohdistuneen puristavan 5 voiman vaikutuksen lakattua, kun kuidut ovat kostuneessa tilassa. Tämän keksinnön päämäärien ja selityksen yhdenmukaisuuden vuoksi märkäkimmoisuus huomioidaan ja ilmoitetaan sellaiselle imukykyiselle rakenteelle, joka on kostunut kyllästymispisteeseensä saakka.
10 Menetelmiä silloitettujen erilliskuitujen valmis tamiseksi kuivasilloitustekniikalla kuvataan US-patentti-julkaisussa 3 224 926 (L. J. Bernardin), joka on julkaistu 21.12.1965. Silloitettuja erilliskuituja valmistetaan kyllästämällä paisutetut kuidut vesiliuoksessa ristisidok-15 siä muodostavalla aineella (silloitusaineella), poistamalla vesi ja defibroimalla kuidut mekaanisesti sekä kuivaamalla kuidut korotetussa lämpötilassa silloittumisen aikaansaamiseksi, samalla kun kuidut ovat olennaisesti toisistaan erotetussa tilassa. Kuidut silloitetaan luonnos-20 taan paisuttamattomassa, kokoonpainuneessa tilassa, joka on tuloksena veden poistamisesta ennen silloitusta. Menetelmiä, joista on annettu esimerkkejä US-patenttijulkaisussa 3 224 926 ja joissa ristisidosten muodostuminen aiheutetaan kuitujen ollessa paisuttamattomassa, kokoonpai-25 nuneessa tilassa, kutsutaan menetelmiksi "kuivasilloitet-- : tujen" kuitujen valmistamiseksi. Kuivasilloitetuille kui duille on ominaista, että niillä on alhainen nesteenpi-dätysarvo (FRV). US-patenttijulkaisussa 3 440 135 (R.
Chung), joka on julkaistu 22.4.1969, on ehdotettu kuitujen 30 liottamista ristisidoksia muodostavan aineen vesiliuoksessa kuitujen välisten sidosten muodostumiskyvyn pienentämi-
• I
' 1 ‘ seksi ennen kuivasilloitusprosessin, joka on samanlainen kuin US-patenttijulkaisussa 3 224 926 kuvattu, toteuttamista. Tämän aikaa vievän (edullisesti noin 16 - 48 tuntia 35 kestävän) esikäsittelyn väitetään parantavan tuotteen laa- 3 94437 tua pienentämällä epätäydellisestä defibroitumisesta seurauksena olevaa kuitunuppusisältöä.
Menetelmiä vesiliuoksessa silloitettujen kuitujen valmistamiseksi on esitetty esimerkiksi US-patenttijul-5 kaisussa 3 241 553 (F. H. Steiger), joka on julkaistu 22.3.1966. Silloitettu ja erilliskuitu ja valmistetaan silloittamalla kuidut ristisidoksia muodostavaa ainetta ja katalyyttiä sisältävässä vesiliuoksessa. Tällä tavalla silloitetuista kuiduista käytetään jäljempänä nimitystä 10 "vesiliuoksessa silloitetut" kuidut. Veden selluloosakui-tuja paisuttavan vaikutuksen vuoksi vesiliuoksessa silloitettavat kuidut silloitetaan kokoonpainumattomassa, paisutetussa tilassa. Kuivasilloitettuihin kuituihin verrattuna vesiliuoksessa silloitetuilla kuiduilla, joita on esitetty 15 US-patenttijulkaisussa 3 241 553, on suurempi joustavuus ja pienempi jäykkyys, ja niille on ominaista suurempi nes-teenpidätysarvo (FRV). Vesiliuoksessa silloitetuista kuiduista valmistetuilla imukykyisillä rakenteilla on pienempi kimmoisuus märkänä ja kuivana kuin kuivasilloitetuista 20 kuiduista valmistetuilla tyynyillä.
US-patenttijulkaisussa 4 035 1 47 (S. Sangenis, C. Guiroy ja J. Quere), joka on julkaistu 12.7.1977, on esitetty menetelmä silloitettujen erilliskuitujen valmistamiseksi saattamalla paisuttamattomat kuidut, joista on ,?5 poistettu vesi, kosketuksiin ristisidoksia muodostavan * aineen ja katalyytin kanssa olennaisesti vedettömässä liuoksessa, joka sisältää riittämättömästi vettä paisut-taakseen kuidut. Ristisidosten muodostuminen tapahtuu kuitujen ollessa tässä olennaisesti vedettömässä liuoksessa.
30 Tämän tyyppisestä menetelmästä käytetään jäljempänä nimitystä "menetelmä, jossa silloitus tapahtuu vedettömässä liuoksessa" ja sillä tuotetuista kuiduista nimitystä "vedettömässä liuoksessa silloitetut" kuidut. US-patentti-julkaisussa 4 035 147 esitetyt vedettömässä liuoksessa 35 silloitetut kuidut eivät paisu edes ollessaan pitkään kos- 1 4 94437 ketuksessa sellaisten liuosten kanssa, jotka ovat alan ammatti-ihmisten paisutusreagensseina tuntemia. Ristisiitokset jäykistävät suuresti niitä kuten kuivasilloitet-tujakin kuituja, ja niistä valmistetuilla imukykyisillä 5 rakenteilla on suhteellisen suuri kimmoisuus märkänä ja kuivana.
Edellä kuvattujen silloitettujen kuitujen uskotaan olevan käyttökelpoisia pienehkön tiheyden omaavissa imu-kykyisissä tuotteissa kuten vaipoissa, ja myös suuremman 10 tiheyden omaavissa imukykyisissä tuotteissa kuten kuukau-tissuojatuotteissa. Sellaiset kuidut eivät ole kuitenkaan tarjonneet riittäviä imukykyetuja, ottaen huomioon niiden haittapuolet ja hinta, tavanomaisiin kuituihin verrattuna, jotta tuloksena olisi ollut huomattava kaupallinen menes-15 tys. Silloitettujen kuitujen kaupallinen vetovoima on kärsinyt myös turvallisuushuolien vuoksi. Kirjallisuudessa yleisimmin esitetty ristisidoksia muodostava aine, formaldehydi, ärsyttää ikävä kyllä ihmisihoa, ja siihen on liittynyt muitakin ihmisen turvallisuutta koskevia huolia.
20 Sekä tekniset että taloudelliset syyt ovat estäneet vapaan formaldehydin määrän alentamisen silloitetussa tuotteessa riittävän alhaiselle tasolle, jotta vältetään ihon ärsytys ja muut huolet, jotka koskevat ihmisen turvallisuutta.
Vesiliuoksessa silloitetut kuidut, vaikka ne sovel-25 tuvatkin käytettäviksi tietyissä suurehkon tiheyden omaa-vissa ilmatyynyissä, kuten haavasiteissä, tamponeissa ja terveyssiteissä, joissa tiheys on tavallisesti noin 0,40 g/cm3, ovat erittäin joustavia märässä tilassa ja johtavat sen vuoksi imukykyisiin rakenteisiin, joilla on pieni kim-30 moisuus märkänä. Lisäksi vesiliuoksessa silloitetut kuidut tulevat koetuessaan liian joustaviksi, jotta ne tuki- , · ' “ * sivat tyynyä rakenteellisesti pienemmillä kuitujen tiheyksillä. Kostunut tyyny painuu siis kokoon ja sen imukapasi-teetti pienenee.
35 5 94437
Kuivasilloitetut kuidut ja vedettömässä liuoksessa silloitetut kuidut ovat yleensä johtaneet kuituihin, jotka ovat erittäin jäykkiä ja joilla on erittäin suuri kimmoisuus kuivana, mikä aiheuttaa sen, että niistä on vaikeata 5 muodostaa tiiviitä levyjä kuljetusta ja myöhempää fluffin-muodostusta varten vahingoittamatta kuituja. Lisäksi näistä kuiduista valmistetut tyynyt reagoivat huonosti kostu-miseen, kun niitä on puristettu kuivassa tilassa. Toisin sanoen on ilmennyt, että kun niitä on kerran puristettu 10 kuivassa tilassa, niiltä jää huomattava osa niiden aikaisemmasta imukapasiteetista saavuttamatta uudelleen, kun ne kostuvat.
Toinen vaikeus, joka on kohdattu kuivasilloitettu-jen ja vedettömässä liuoksessa silloitettujen kuitujen 15 yhteydessä, on vielä se, että kuidut flokkuloituvat nopeasti märkäkerrostettaessa niitä reikäiselle muodostus-viiralle. Tämä on estänyt märkäkerrostettujen imukykyisten rakenteiden samoin kuin tiiviiden levyjen muodostamista, mikä helpottaisi kuitujen taloudellista siirtämistä muok-20 kauslaitokselle.
Lisäksi eräs vaikeus, joka on kohdattu kuivasilloi-tettujen ja vedettömässä liuoksessa silloitettujen kuitujen yhteydessä, on se, että vaikka sellaisista kuiduista valmistetuilla tyynyillä on suuri kapillaarinen imukyky ja , 25 suuri imukapasiteetti, sellaiset tyynyt ovat itse käytössä johtaneet korkeampaan kosteustasoon käyttäjän ihon pinnalla kuin tavanomaisista kuiduista valmistetut tyynyt.
Tämän keksinnön päämääränä on saada aikaan silloitettuja erilliskuituja ja sellaisista kuiduista valmistet-30 tuja imukykyisiä rakenteita, joiden imukyky on suurempi kuin silloittamattomista kuiduista valmistettujen rakenteiden ja joilla on suurempi kimmoisuus märkänä ja pienempi kimmoisuus kuivana kuin aikaisemmin tunnetuista kuiva-silloitetuista ja vedettömässä liuoksessa silloitetuista 35 kuiduista valmistetuilla rakenteilla sekä suurempi kimmoi- 6 94437 suus märkänä ja suurempi rakenteellinen yhtenäisyys kuin aikaisemmin tunnetuista vesiliuoksessa silloitetuista kuiduista valmistetuilla rakenteilla.
Tämän keksinnön päämääränä on lisäksi saada aikaan 5 edellä kuvatun kaltaisista silloitetuista erilliskuiduista valmistettuja imukykyisiä rakenteita, jotka reagoivat kos-tumiseen paremmin kuin aikaisemmin tunnetut silloitetut ja tavanomaiset, silloittamattomat kuidut.
Lisäksi tämän keksinnön päämääränä on saada aikaan 10 kaupallisesti käyttökelpoisista silloitetuista erilliskui- dusta valmistettuja imukykyisiä rakenteita, joita voidaan käyttää turvallisesti lähellä ihmisihoa.
Eräs tämän keksinnön päämäärä on vielä saada aikaan imukykyisiä rakenteita, joilla on parantunut imukapasi-15 teetti ja kapillaarinen imukyky, jotka itse käytössä ovat hyvin kuivia käyttäjän iholla.
On havaittu, että edellä mainitut päämäärät ja muitakin mahdollisesti ilmeneviä päämääriä voidaan saavuttaa tässä esitettyjen silloitettujen erilliskuitujen avulla ja 20 sisällyttämällä näitä kuituja imukykyisiin rakenteisiin, kuten tässä on esitetty. Keksinnön mukaiselle imukykyisel-le kuiturakenteelle on tunnusomaista, että se sisältää silloitettuja erillisselluloosakuituja, jotka sisältävät mainittujen kuitujen kanssa reagoineena ja kuidunsisäisiä ?5 ristisidoksia muodostaneena 0,5 - 3,5 mooli-% ristisidok-* siä muodostavaa ainetta selluloosan anhydroglukoosimooli- määrästä laskettuna, jona ristisidoksia muodostavana aineena tulevat kysymykseen C2_8-dialdehydit, C2_8-dialdehydi-happoanalogit, jotka sisältävät ainakin yhden aldehydiryh-30 män, sekä mainittujen dialdehydien ja dialdehydihappoana-logien oligomeerit, että mainitut kuidut on pidetty olen-naisesti erillismuodossa kuivatuksen ja silloituksen aikana, että kuitujen vedenpidätysarvo (WRV) on 25 - 60 ja että kuiduilla on kyky aikaansaada imukykyiselle raken-35 teelle märkävakiotiheys, joka on pienempi kuin sen kuiva- il . i.iti m 51: : i 7 94437 tiheys, jolloin raärkävakiotiheys on laskettu kuivien kuitujen perusteella.
Silloitetuista erilliskuiduista muodostetaan, keksinnön piiriä rajoittamatta, edullisesti puristettuja imu-5 kykyisiä rakenteita, jotka paisuvat koetuessaan, tai pie-nempitiheyksisiä imukykyisiä rakenteita, joiden tilavuus säilyy olennaisesti muuttumattomana niiden kostuessa.
Imukykyiset rakenteet voivat sisältää lisäksi hyd-rogeelin muodostavaa ainetta. Käyttämällä silloitettujen 10 erilliskuitujen mukana hydrogeelin muodostavaa ainetta voidaan saavuttaa huomattavasti suurempi imukapasiteetti ja käyttäjän ihon kuivuus. Käyttämällä silloitettuja eril-liskuituja yhdessä hydrogeelin muodostavan aineen kanssa saavutetaan huomattavasti parempi kapillaarinen imeytyrni-15 nen ja imukapasiteetti kuin käyttämällä tavanomaisia, sil-loittamattomia selluloosakuituja yhdessä hydrogeelin muodostavan aineen kanssa. Yllättävästi mainitut paremmat tulokset voidaan saavuttaa käyttämällä silloitettuja eril-liskuituja sisältävissä tyynyissä hydrogeelin muodostavaa 20 ainetta pienempinä pitoisuuksina (painon mukaan laskettuna) kuin tavanomaisissa selluloosakuitutyynyissä.
Monenlaista luonnollista alkuperää olevat sellu-loosakuidut soveltuvat tähän keksintöön. Edullisesti käytetään hyväksi havupuusta, lehtipuusta tai puuvillalint-;?5 teristä saatuja hajotettuja kuituja. Myös espartoheinästä, bagassista, kovista karvoista, pellavasta ja muista ligniini- ja selluloosakuitulähteistä saatavia kuituja voidaan käyttää raaka-aineena tässä keksinnössä. Kuidut voidaan hankkia lietteen muodossa, ei-levymäisessä muodossa 30 tai levymäisessä muodossa. Märän tai kuivan märkätaitetun massa-arkin muodossa tai muussa levymäisessä muodossa hän- o · · ! ' kitut kuidut muutetaan edullisesti ei-levymäiseen muotoon hajottamalla arkki mekaanisesti, edullisesti ennen kuitujen saattamista kosketuksiin ristisidoksia muodostavan 35 aineen kanssa. Kuidut hankitaan myös edullisesti märässä 1 8 94437 tai kostutetussa tilassa. Edullisimmin kuidut ovat koskaan kuivaamattomia kuituja. Kuivan märkätaitetun massa-arkin tapauksessa on edullista kostuttaa kuidut ennen mekaanista hajotusta kuitujen vahingoittumisen minimoimiseksi.
5 Edullisin tämän keksinnön yhteydessä käytettävä kuitulähde riippuu kulloinkin ajatellusta käyttötarkoituksesta. Massakuidut, jotka on valmistettu kemiallisella massanvalmistusprosessilla, ovat yleensä edullisia. Täydellisesti valkaistut, osittain valkaistut ja valkaise-10 mattomat kuidut ovat käyttökelpoisia. Usein saattaa olla toivottavaa käyttää hyväksi valkaistua massaa sen korkeamman valkoisuusasteen ja enemmän kuluttajaa miellyttävän ulkomuodon vuoksi. Eräässä keksinnön mukaisessa uudessa suoritusmuodossa, jota kuvataan tarkemmin jäljempänä, kui-15 dut valkaistaan osaksi, silloitetaan ja valkaistaan sen jälkeen täydellisesti. Sellaisiin tuotteisiin kuin paperi-pyyhkeet ja vaippoihin, terveyssiteisiin, kuukautissuoja-tuotteisiin ja muihin samankaltaisiin imukykyisiin paperituotteisiin tarkoitettuihin imukykyisiin tyynyihin on eri-20 tyisen edullista käyttää etelän havupuista valmistetusta massasta saatuja kuituja niiden parempien absorptio-ominaisuuksien vuoksi.
Kehitettyyn menetelmään soveltuvia edullisia risti-sidoksia muodostavia aineita ovat C2.e-dialdehydit samoin ?5 kuin sellaisten dialdehydien happoanalogit, jotka sisältä-- vät ainakin yhden aldehydiryhmän, sekä sellaisten dialde hydien ja niiden happoanalogien oligomeerit. Nämä yhdisteet kykenevät reagoimaan ainakin kahden hydroksyyliryhmän kanssa, jotka sijaitsevat yhdessä selluloosaketjussa tai 30 lähinnä toisiaan olevissa selluloosaketjuissa yhdessä kuidussa. Silloitusaineisiin perehtyneet tietävät, että edel-' 1 lä kuvatut dialdehydisilloitusaineet esiintyvät tai voivat reagoida monessa eri muodossa edellä mainitut happoanalo-gi- ja oligomeerimuodot mukaan luettuina. Kaikkien sel-35 laisten muotojen on tarkoitus kuulua keksinnön piiriin.
Il : Util UI» I l i Λ» t 9 94437
Tietyllä ristisidoksia muodostavalla aineella tarkoitetaan siis sekä kyseistä ristisidoksia muodostavaa ainetta että sen muita muotoja, joita saattaa esiintyä vesiliuoksessa. Yksittäisiä ristisidoksia muodostavia aineita, joita on 5 mahdollista käyttää keksinnön yhteydessä, ovat glutaralde-hydi, glyoksaali ja glyoksyylihappo. Erityisen edullinen on glutaraldehydi, koska sillä on saatu aikaan kuituja, joiden imukyky ja kimmoisuus ovat korkeinta tasoa, sen uskotaan olevan turvallinen ja ihmisihoa ärsyttämätön rea-10 goineessa, ristisidoksia muodostaneessa tilassa ja se on muodostanut stabiileimpia ristisidoksia. Monoaldehydiyh-disteiden, jotka eivät sisällä lisäksi karboksyyliryhmää, kuten asetaldehydin ja furfuraalin ei ole todettu saavan aikaan imukykyisiä rakenteita, joiden imukapasiteetti, 15 kimmoisuus ja reagointi kostumiseen olisivat toivottua tasoa.
On yllättäen havaittu, että voidaan saavuttaa parempi imutyynyn toimintakyky silloitusasteilla, jotka ovat huomattavasti aikaisemmin käytettyjä alempia. Yleensä 20 odottamattoman hyviä tuloksia saavutetaan ilmatyynyillä, jotka on valmistettu silloitetuista erilliskuiduista, joissa kuitujen kanssa reagoineen ristisidoksia muodostavan aineen määrä on noin 0,5 - 3,5 mol-% selluloosan an-hydroglukoosimoolimäärästä laskettuna.
: ?5 Ristisidoksia muodostava aine saatetaan edullisesti ’ kosketuksiin kuitujen kanssa nestemäisessä väliaineessa sellaisissa olosuhteissa, että ristisidoksia muodostava aine tunkeutuu erilliskuiturakenteiden sisäosiin. Muutkin menetelmät siilottusainekäsittelyn toteuttamiseksi, kuten 30 kuitujen ruiskutus niiden ollessa toisistaan erotetussa fluffimuodossa, kuuluvat kuitenkin keksinnön piiriin.
> · ·
Yleensä kuidut käsitellään myös sopivalla katalyytillä ennen silloitusta. Katalyytin tyyppi ja määrä sekä menetelmä, jolla katalyytti saatetaan kosketuksiin kuitu-35 jen kanssa, määräytyvät kulloinkin käytettävän silloitus- 1 10 94437 menetelmän mukaan. Näitä muuttuvia tekijöitä käsitellään yksityiskohtaisemmin jäljempänä.
Käsiteltäessä kuituja ristisidoksia muodostavalla aineella ja katalyytillä ristisidoksia muodostava aine 5 reagoi kuitujen kanssa kuitujen välisten sidosten puuttuessa olennaisesti kokonaan, ts. samalla kun kuitujen välinen kontakti säilytetään vähäisenä fluffiksi käsittelemättömiin massakuituihin verrattuna, tai kuidut ovat upotettuina liuokseen, joka ei edistä kuitujen välisten si-10 dosten, erityisesti vetysidosten, muodostumista. Tämä johtaa siihen, että muodostuu ristisidoksia, jotka ovat luonteeltaan kuidunsisäisiä. Näissä olosuhteissa silloitusaine reagoi muodostaen ristisidoksia yksittäisen selluloosaket-jun hydroksyyliryhmien välille tai yksittäisessä selluloo-15 sakuidussa lähinnä toisiaan sijaitsevien selluloosaketju- jen hydroksyyliryhmien välille.
Ristisidoksia muodostavan aineen arvellaan reagoivan selluloosan hydroksyyliryhmien kanssa muodostaen hemi-asetaali- ja asetaalisidoksia, joskaan sitä ei ole osoi-20 tettu eikä tarkoituksena ole rajoittaa keksinnön piiriä. Asetaalisidosten, joiden uskotaan olevan toivottava, stabiileja ristisidoksia tuottava sidostyyppi, muodostumista edistävät happamat reaktio-olosuhteet. Tästä syystä happo-katalyyttiset silloitusolosuhteet ovat erittäin edulliset ?5 tämän keksinnön mukaisiin tarkoituksiin.
? Kuidut defibroidaan edullisesti mekaanisesti "fluf- fina" tunnettuun erilliskuitumuotoon, jonka tiheys on pieni, ennen ristisidoksia muodostavan aineen reaktiota kuitujen kanssa. Mekaaninen defibrointi voidaan toteuttaa 30 monin eri menetelmin, jotka ovat alalla nykyisin tunnettuja tai käyvät ilmi jäljempänä. Edullisesti mekaaninen • % ‘ * * defibrointi toteutetaan menetelmällä, jossa kuitunuppujen muodostuminen ja kuitujen vahingoittuminen on mahdollisimman vähäistä. Eräs laitetyyppi, jonka on todettu soveltu-35 van erityisen hyvin selluloosakuitujen defibrointiin, on il : u.i a:iu ma ·· t 11 94437 kolmivaiheinen fluffinmuodostuslaite, joka on esitetty US-patenttijulkaisussa 3 987 968 (D. R. Moore ja 0. A. Shields), joka on julkaistu 26.10.1 976 ja joka sisällytetään tähän selitykseen lähdeviittauksena. US-patentti-5 julkaisussa 3 987 968 esitetyssä fluffinmuodostuslaittees-sa kosteisiin sellukuituihin kohdistetaan mekaanisen iskun, mekaanisen sekoituksen, ilmasekoituksen ja rajoitetun ilmakuivauksen yhdistelmä olennaisesti kuitunuputtoman fluffin aikaansaamiseksi. Erilliset kuidut ovat antaneet 10 sille suuremman kiharuus- ja kiertyrnisasteen kuin mitä sellaisissa kuiduissa luonnostaan esiintyy. Tämän lisääntyneen kiharuuden ja kiertymisen arvellaan parantavan viimeistellyistä silloitetuista kuiduista valmistettujen imu-kykyisten rakenteiden kimmoisaa luonnetta.
15 Muita käyttökelpoisia menetelmiä selluloosakuitujen defibroimiseksi ovat käsittely Waring-sekoittimella ja kuitujen käsittely tangentiaalisesti pyörivällä levyjauhi-mella tai vanunkiharjalla, mutta ne eivät rajoitu näihin. Kuituihin on edullista suunnata ilmavirta tällaisen defib-20 roinnin aikana, jotta kuitujen erottaminen olennaisesti irralliseen muotoon on helpompaa.
Riippumatta siitä mekaanisesta laitteesta, jota fluffin muodostamiseen kulloinkin käytetään, kuidut käsitellään edullisesti mekaanisesti sellaisina, että ne si-25 sältävät alussa vähintään noin 20 % ja edullisesti noin • 40 - 60 % kosteutta.
Kuitujen, joiden konsistenssi on suuri, tai osittain kuivattujen kuitujen mekaanista jauhamista voidaan myös käyttää hyväksi kuitujen kihartamiseksi tai kiertämi-30 seksi sen kiharuuden tai kiertymisen lisäksi, jonka mekaaninen defibrointi saa aikaan.
• · * ' Tämän keksinnön mukaisesti valmistetuilla kuiduilla on ainutlaatuisella tavalla yhdistynyt jäykkyys ja kimmoisuus, mikä tekee mahdolliseksi sen, että kuiduista valmis-35 tetut imukykyiset rakenteet säilyttävät hyvän imukyvyn, ja 12 94437 niillä on suuri kimmoisuus sekä kuivan puristetun imuky-kyisen rakenteen paisumisreagointikyky kostumiseen. Sen lisäksi, että silloitettujen kuitujen silloittumisaste on ilmoitetuissa rajoissa, niille on tunnusomaista, että nii-5 den vedenpidätysarvo (WRV) on pienempi kuin noin 60, edullisesti noin 28 - 45, tavanomaisten kemiallisesti kuidu-tettujen paperinvalmistuskuitujen ollessa kysymyksessä. Tietyn kuidun WRV antaa viitteitä kuidun silloittumisas-teesta ja paisunta-asteesta silloitushetkellä. Alan ammat-10 ti-ihmiset tietävät, että mitä paisuneempi kuitu on silloitushetkellä, sitä suurempi WRV on tietyllä silloittu-misasteella. Hyvin korkean silloittumisasteen omaavien kuitujen, kuten edellä esitetyillä, aikaisemmin tunnetuilla kuivasilloitusmenetelmillä aikaansaatavien kuitujen 15 WRV:n on todettu olevan pienempi kuin noin 25 ja yleensä pienempi kuin noin 20. Kulloinkin käytettävä silloitusme-netelmä vaikuttaa luonnollisesti silloitetun kuidun WRV:hen. Kaikkien menetelmien, jotka johtavat ilmoitetuissa rajoissa olevaan silloittumisasteeseen ja WRV:hen, us-20 kotaan kuuluvan ja niiden on tarkoitus kuulua tämän keksinnön piiriin. Käyttökelpoisia silloitusmenetelmiä ovat hakemuksen alussa yleisesti esitetyt kuivasilloitusmene-telmät ja menetelmät, joissa silloitus tapahtuu vedettömässä liuoksessa. Eräitä edullisia, tämän keksinnön pii-25 riin kuuluvia kuivasilloitusmenetelmiä ja menetelmiä, • joissa silloitus tapahtuu vedettömässä liuoksessa, käsitellään yksityiskohtaisemmin jäljempänä. Vesiliuossilloi-tusmenetelmät, joissa liuos aiheuttaa kuitujen voimakkaan paisumisen, tuottavat tulokseksi kuituja, joiden WRV on 30 suurempi kuin noin 60. Näiden kuitujen aikaansaama jäykkyys ja kimmoisuus ovat riittämättömiä tämän keksinnön »· päämääriä ajatellen.
Mitä nimenomaan kuivasilloitusmenetelmiin tulee, silloitettuja erilliskuituja voidaan valmistaa sellaisel-35 la menetelmällä hankkimalla tietty määrä selluloosakuitu- ) MU »14a : : 13 94437 ja, saattamalla kuituliete kosketuksiin ristisidoksia muodostavan aineen kanssa, jonka tyyppi ja määrä on esitetty edellä, erottamalla kuidut mekaanisesti, esimerkiksi de-fibroimalla olennaisesti irralliseen muotoon ja kuivaa-5 maila kuidut sekä saattamalla ristisidoksia muodostava aine reagoimaan kuitujen kanssa katalyytin läsnäollessa, jolloin muodostuu ristisidoksia kuitujen säilyessä samalla olennaisesti irrallisessa muodossa. Defibrointivaiheen, kuivausvaiheesta riippumatta, uskotaan lisäävän kiharuut-10 ta. Sen jälkeistä kuivausta seuraa kuitujen kiertyminen kuitujen kihartuneen muodon lisätessä kiertymisastetta. Kuidun "kiharuudella" tarkoitetaan tässä kuidun kaartumista pitkittäisakselinsa ympäri. "Kiertymisellä" tarkoitetaan kuidun kiertoa pitkittäisakselinsa kohtisuoran poik-15 kileikkauksen ympäri. Pelkästään esimerkin vuoksi ja aikomatta nimenomaisesti rajoittaa keksinnön piiriä voidaan mainita, että on pantu merkille keksinnön piiriin kuuluvia silloitettuja erilliskuituja, jotka sisältävät keskimäärin noin kuusi kiertymää millimetriä kohden.
20 Kuitujen säilyttäminen kuivauksen ja silloituksen aikana olennaisesti irrallisessa muodossa mahdollistaa kuitujen kiertymisen kuivauksen aikana ja siten niiden silloittamisen sellaisessa kiertyneessä ja kihartuneessa tilassa. Kuitujen kuivausta sellaisissa olosuhteissa, että 25 ne voivat kiertyä ja kihartua, kutsutaan kuitujen kuivaa-• miseksi olennaisesti ei-rajoittavissa olosuhteissa. Sitä vastoin kuitujen kuivaus levymäisessä muodossa tuottaa tulokseksi kuivattuja kuituja, jotka eivät ole kiertyneet ja kihartuneet kuten olennaisesti irrallisessa muodossa 30 kuivatut kuidut. Kuitujen välisten vetysidosten arvellaan . "rajoittavan" kuitujen suhteellista kiertymistä ja kihar- tumista.
On olemassa monenalaisia menetelmiä, joilla kuidut voidaan saattaa kosketuksiin ristisidoksia muodostavan 35 aineen ja katalyytin kanssa. Eräässä suoritusmuodossa kui- • • · 14 9443 7 dut saatetaan kosketuksiin liuoksen kanssa, joka sisältää alusta alkaen sekä ristisidoksia muodostavaa ainetta että katalyyttiä. Toisessa suoritusmuodossa kuidut saatetaan kosketuksiin ristisidoksia muodostavan aineen vesiliuoksen 5 kanssa ja niiden annetaan liota ennen katalyytin lisäystä.
Sen jälkeen lisätään katalyytti. Kolmannessa suoritusmuodossa ristisidoksia muodostava aine ja katalyytti lisätään selluloosakuitujen vesilietteeseen. Muut menetelmät tässä esitettyjen lisäksi ovat selviä alan ammatti-ihmisille, ja 10 niiden on tarkoitus kuulua tämän keksinnön piiriin. Riippumatta siitä nimenomaisesta menetelmästä, jolla kuidut saatetaan kosketuksiin ristisidoksia muodostavan aineen ja katalyytin kanssa, selluloosakuituja, ristisidoksia muodostavaa ainetta ja katalyyttiä edullisesti sekoitetaan 15 ja/tai niiden annetaan liota riittävästi, jotta varmistetaan perusteellinen kosketus irrallisten kuitujen kanssa ja niiden kyllästyminen.
Yleensä voidaan käyttää hyväksi mitä tahansa sellaista ainetta, joka katalysoi ristisidosten muodostumis-20 mekanismia. Sopivia katalyyttejä ovat orgaaniset hapot ja happosuolat. Erityisen edullisia katalyyttejä ovat suolat, kuten alumiini-, magnesium-, sinkki- ja kalsiumkloridit, -nitraatit ja -sulfaatit. Eräs erityisesimerkki edullisesta suolasta on sinkkinitraattiheksahydraatti. Muita kata-25 lyyttejä ovat hapot, kuten rikkihappo, suolahappo sekä muut mineraalihapot ja orgaaniset hapot. Valittua katalyyttiä voidaan käyttää yksinomaisena katalysoivana aineena tai yhteen tai useampaan muuhun katalyyttiin yhdistettynä. Happosuolojen ja orgaanisten happojen yhdistelmien 30 käytön katalyytteinä uskotaan saavan aikaan tehokkaimman silloittumisreaktion. Reaktion on havaittu menevän yllättävän hyvin loppuun sinkkinitraattisuolojen ja orgaanisten happojen, kuten sitruunahapon, muodostamien katalyyttiyh-distelmien avulla, ja sellaisten yhdistelmien käyttö on 35 edullista. Mineraalihapot soveltuvat kuitujen pH:n sää- • 15 94437 töön saatettaessa ne kosketuksiin ristisidoksia muodostavan aineen kanssa liuoksessa, mutta niitä ei edullisesti käytetä ensisijaisena katalyyttinä.
Edullisin käytettävä määrä ristisidoksia muodosta-5 vaa ainetta ja katalyytti määräytyy kulloinkin käytettävän ristisidoksia muodostavan aineen, reaktio-olosuhteiden ja kulloisenkin tuotteen tulevan käytön mukaan.
Edullisesti käytettävä katalyyttimäärä riippuu luonnollisesti kulloisestakin ristisidoksia muodostavan 10 aineen tyypistä ja määrästä sekä reaktio-olosuhteista, erityisesti lämpötilasta ja pH:sta. Tekniset ja taloudelliset seikat huomioon ottaen katalyytin määrä on yleensä edullisesti noin 10 - 60 paino-% selluloosakuituihin lisättävästä silloitusainemäärästä. Esimerkiksi siinä ta-15 pauksessa, että käytettävä katalyytti on sinkkinitraatti-heksahydraatti ja ristisidoksia muodostava aine on gluta-raldehydi, edullinen katalyyttimäärä on noin 30 paino-% lisättävästä glutataldehydimäärästä. Edullisimmin katalyytiksi lisätään myös orgaanista happoa, kuten sitruunahap-20 poa, noin 5-30 paino-% glutaraldehydin määrästä. Lisäksi on toivottavaa säätää selluloosakuitulietteen vesiosan tai silloitusaineliuoksen pH tavoitearvoon, joka on noin 2 -5, edullisemmin noin 2,5 - 3,5, ristisidoksia muodostavan aineen ja kuitujen välisen kosketuksen aikana.
25 Selluloosakuiduista tulisi yleensä poistaa vettä ja mahdollisesti ne tulisi kuivata. Sopiva ja edullisin kon-sistenssi vaihtelee sen mukaan, minkä tyyppistä fluffin-muodostuslaitetta käytetään. Edullisissa suoritusmuodoissa kuiduista poistetaan vettä ja ne kuivataan optimaalisesti 30 niin, että konsistenssiksi tulee noin 30 - 80 %. Edulli-. semmin kuiduista poistetaan vettä ja niitä kuivataan niin, että konsistenssiksi tulee noin 40 - 60 %. Kuitujen kuivaus näissä edullisissa rajoissa olevaan kosteuspitoisuuteen helpottaa yleensä kuitujen defibrointia erillismuo-35 toon ilman liiallista kuitunuppujen muodostumista, mikä • • · 16 94437 liittyy suurempiin kosteuspitoisuuksiin, ja ilman kuitujen suurta vahingoittumista, mikä liittyy pienempiin kosteuspitoisuuksiin.
Veden poisto voidaan toteuttaa esimerkiksi sellai-5 sin menetelmin kuin massan mekaaninen puristus, sentri-fugointi ja ilmakuivaus. Lisäkuivaus toteutetaan edullisesti menetelmin, jotka tunnetaan alalla ilmakuivauksena tai hiutalekuivauksena, sellaisissa olosuhteissa, että korkean lämpötilan pitkäaikainen hyväksikäyttö ei ole tar-10 peen. Liian korkea lämpötila prosessin tässä vaiheessa saattaa johtaa silloittumisen ennenaikaiseen käynnistymiseen. Noin 160 °C:tta korkeampia lämpötiloja ei edullisesti ylläpidetä 2-3 sekuntia pitempään. Mekaaninen defib-rointi toteutetaan edellä kuvatulla tavalla.
15 Defibroidut kuidut kuumennetaan sitten sopivaan lämpötilaan riittävän pitkäksi ajaksi, jotta ristisidoksia muodostava aine saadaan kovettumaan, ts. reagoimaan sel-luloosakuitujen kanssa. Silloittumisnopeus ja -aste riippuvat kuitujen kuivuudesta, lämpötilasta, katalyytin ja 20 ristisidoksia muodostavan aineen määrästä ja tyypistä sekä silloitusta tehtäessä kuitujen kuumentamiseen ja/tai kuivaukseen käytettävästä menetelmästä. Kuitujen, joilla on määrätty alkukosteuspitoisuus, silloittuminen tietyssä lämpötilassa tapahtuu suuremmalla nopeudella, kun siihen . 25 liittyy jatkuva kuivaus ilmaa läpipuhaltamalla, kuin kui- vauksen/kuumennuksen tapahtuessa staattisessa uunissa. Alan ammatti-ihmiset tietävät, että ristisidoksia muodostavan aineen kovetuksessa lämpötila ja aika voivat riippua toisistaan monella tavalla. Tavanomaiset paperin kuivauk-30 sessa käytettävät lämpötilat (esim. noin 50 - 65 °C) noin 30 - 60 minuutin jakson aikana staattisissa ilmakehäolo- suhteissa tuottavat yleensä tulokseksi riittävän tehokkaan kovettumisen kuitujen kosteuspitoisuuden ollessa pie-' nempi kuin noin 5 %. Alan ammatti-ihmiset käsittävät myös, 35 että korkeammat lämpötilat ja ilmavirtaus lyhentävät ko- 17 94437 vettumiseen vaadittua alkaa. Kovetuslämpötila pidetään kuitenkin edullisesti noin 160 °C:n alapuolella, koska sellaisissa, noin 160 eC:n ylittävissä lämpötiloissa kuidut saattavat kellastua tai vaurioitua muulla tavoin.
5 Maksimaalinen silloittumisaste saavutetaan kuitu jen ollessa oleellisesti kuivia (niiden sisältäessä vähemmän kuin noin 5 % kosteutta). Tämän veden puuttumisen johdosta kuidut silloitetaan olennaisesti paisumattomassa, kokoonpainuneessa tilassa. Sen seurauksena niille on omi-10 naista alhainen nesteenpidätysarvo (FRV) tähän keksintöön soveltuviin arvoihin verrattuna. FRV tarkoittaa sitä kuivien kuitujen perusteella laskettua nestemäärää, joka säilyy kuitunäytteeseen imeytyneenä sen jälkeen, kun näytettä on liotettu ja sen jälkeen sentrifugoitu kuitujen välisen 15 nesteen poistamiseksi. (Jäljempänä FRV määritellään tarkemmin ja esitetään menetelmä sen määrittämiseksi.) Se nestemäärä, jonka silloittuneet kuidut pystyvät imemään, riippuu niiden kyvystä paisua kyllästyessään, eli toisin sanoen niiden sisäläpimitasta tai tilavuudesta paisutet-20 taessa ne maksimiinsa. Tämä puolestaan riippuu silloittu-misasteesta. Kuidun ja menetelmän säilyessä muuttumattomana kuidun FRV pienenee, kunnes kuitu ei paisu lainkaan koetuessaan, kuidunsisäisen silloittumisasteen kohotessa. Kuidun FRV-arvo kuvaa siis rakenteellisesti kuidun fysi-25 kaalista tilaa kuidun kyllästymispisteessä. Ellei toisin ole nimenomaan mainittu, tässä esitettävät FRV-tiedot ilmoitetaan kuitujen vedenpidätysarvoina (WRV). Määrityksessä voidaan nesteväliaineena edullisesti käyttää muitakin nesteitä kuten suolavettä ja synteettistä virtsaa. Tietyn 30 kuidun, joka on silloitettu menetelmin, joissa kovettuminen riippuu suuresti kuivauksesta, kuten esimerkiksi tämän keksinnön mukaisella menetelmällä, FRV riippuu yleensä pääasiallisesti ristisidoksia muodostavasta aineesta ja silloittumisasteesta. Kuitujen, jotka on silloitettu tällä 35 kuivasilloitusmenetelmällä tähän keksintöön soveltuvia • • · 18 94437 silloitusainemääriä käyttäen, WRV on yleensä pienempi kuin noin 50 ja suurempi kuin noin 25 ja edullisesti noin 28 -45. Valkaistujen SSK-kuitujen, jotka sisältävät noin 0,5 - 2,5 mol-% kuitujen kanssa reagoinutta glutaraldehydiä sel-5 luloosan anhydroglukoosimoolimäärästä laskettuna, WRV:n on havaittu vastaavasti vaihtelevan noin 40:stä noin 28:aan. Valkaisuasteen ja silloituksen jälkeisten valkaisuvaihei-den käytön on todettu vaikuttavan WRV:hen. Tätä vaikutusta tarkastellaan yksityiskohtaisemmin jäljempänä. Etelän ha-10 vupuusta saatujen kraftkuitujen (SSK-kuitujen), jotka on valmistettu ennen tätä keksintöä tunnetuin kuivasilloitus-menetelmin, silloittumisaste on tässä esitettyä korkeampi ja niiden WRV on pienempi kuin noin 25. Kuten aikaisemmin on mainittu, sellaisten kuitujen on todettu olevan liian 15 jäykkiä ja niillä on todettu olevan pienempi imukapasi-teetti kuin tämän keksinnön mukaisilla kuiduilla.
Eräässä toisessa menetelmässä silloitettujen eril-liskuitujen valmistamiseksi kuivasilloitusmenetelmällä selluloosakuidut saatetaan kosketuksiin liuoksen kanssa, 20 joka sisältää edellä esitetyn kaltaista ristisidoksia muodostavaa ainetta. Kuidut järjestetään levymäiseen muotoon joko ennen niiden saattamista kosketuksiin ristisidoksia muodostavan aineen kanssa tai sen jälkeen. Ristisidoksia muodostavaa ainetta sisältävä liuos sisältää edullisesti 25 myös jotakin kuivasilloitusmenetelmiin soveltuvaa katalyyttiä, jollaisia on myös esitetty edellä. Levymäisessä muodossa olevat kuidut kuivataan ja silloitetaan edullisesti kuumentamalla ne noin 120 - 160 °C:n lämpötilaan. Silloituksen jälkeen kuidut erotetaan mekaanisesti olen-30 naisesti irralliseen muotoon. Tämä toteutetaan edullisesti käsittelemällä kuidut fluffinmuodostuslaitteella, kuten esimerkiksi laitteella, joka on esitetty US-patenttijulkaisussa 3 987 968, tai se voidaan toteuttaa muilla alalla mahdollisesti tunnetuilla kuitujen defibrointimenetelmil-35 lä. Tällä levysilloitusmenetelmällä valmistetut silloite- • ii m.i mm i l m ; ; • · 19 94437 tut erilliskuidut käsitellään riittävällä määrällä risti-sidoksia muodostavaa ainetta, jotta kuitujen kanssa, kui-dunsisäisiä ristisidoksia muodostaen, reagoiva silloitus-ainemäärä on noin 0,5 - 3,5 mol-% selluloosan anhydroglu-5 koosimoolimäärästä laskettuna ja defibroinnin jälkeen mitattuna. Toinen seuraus kuitujen kuivaamisesta ja silloit-tamisesta levymäisessä muodossa on se, että kuitujen välinen sitoutuminen estää kuitujen kiertymisen ja kihartumi-sen lisäkuivauksen myötä. Verrattuna silloitettuihin eril-10 liskuituihin, jotka on valmistettu menetelmällä, jossa kuidut kuivataan olennaisesti ei-rajoittavissa olosuhteissa ja silloitetaan sen jälkeen kiertyneessä ja kihartu-neessa muodossa, olisi odotettavissa, että imukykyisillä rakenteilla, jotka on valmistettu edellä kuvatulla levyko-15 vetusmenetelmällä valmistetuista suhteellisen klertymättö-mistä kuiduista, on pienempi kimmoisuus märkänä ja heikompi kyky reagoida kuivan imukykyisen rakenteen kostumiseen.
Toisen ryhmän silloitusmenetelmiä, joita voidaan soveltaa tähän keksintöön, muodostavat silloitusmenetel-20 mät, joissa kovetus tapahtuu vedettömässä liuoksessa. Samat kuitutyypit, jotka soveltuvat kuivasilloitusmenetel-miin, ovat käyttökelpoisia vedettömässä liuoksessa silloitettujen kuitujen valmistuksessa. Kuidut käsitellään riittävällä määrällä ristisidoksia muodostavaa ainetta, jotta 25 kuitujen kanssa reagoiva silloitusainemäärä on noin 0,5- 3,5 mol-% mainitun silloittumisreaktion jälkeen laskettuna, ja sopivalla katalyytillä. Silloitusaine saatetaan reagoimaan kuitujen ollessa upotettuina liuokseen, joka ei aiheuta kuitujen olennaista paisumista. Kuidut voivat kui-30 tenkin sisältää jopa noin 30 % vettä tai olla silloitusli-uoksessa muulla tavoin siinä määrin paisutettuja, että ne vastaavat kuituja, joiden kosteuspitoisuus on noin 30 %. Sellaisten osittain paisutettujen kuitujen muodon on todettu tarjoavan odottamattomia lisäetuja, jolta käsitel-35 lään tarkemmin jäljempänä. Silloitusliuos sisältää vede- ♦ 20 94437 töntä, veteen sekoittuvaa, polaarista laimennusainetta, kuten etikkahappoa, propaanihappoa tai asetonia, mutta sopivat laimennusaineet eivät rajoitu näihin. Edullisia katalyyttejä ovat mineraalihapot kuten rikkihappo ja halo-5 geenihapot kuten suolahappo. Muita käyttökelpoisia katalyyttejä ovat mineraalihappojen ja halogeenihappojen suolat, orgaaniset hapot ja niiden suolat. Silloitusväliai-neina käytettäviksi soveltuviin silloitusliuossysteemeihin kuuluvat myös systeemit, jotka on esitetty US-patenttijul-10 kaisussa 4 035 147 (S. Sangenis, 6. Guiroy ja J. Quere), joka on julkaistu 12.7.1977 ja joka sisällytetään täten tähän selitykseen lähdeviittauksena. Silloitusliuos voi sisältää jonkin verran vettä tai muuta kuituja paisuttavaa nestettä vesimäärän ollessa kuitenkin riittämätön saamaan 15 aikaan sellaista paisumista, joka vastaa massakuitujen, joiden konsistenssi on 70 % (vesipitoisuus 30 %), paisumista. Silloitusliuoksen vesipitoisuus on edullisesti pienempi kuin noin 10 % liuoksen kokonaistilavuudesta, ottamatta huomioon kuituja. Tätä suuremmat vesimäärät silloi-20 tusliuoksessa alentavat silloituksen tehokkuutta ja siilo! ttumisnopeutta .
Ristisidoksia muodostavan aineen imeyttäminen kuituihin voidaan toteuttaa itse silloitusliuoksessa tai esi-käsittelyvaiheessa, jollaisiin kuuluu kuitujen kyllästä-25 minen joko silloitusainetta sisältävällä vesiliuoksella tai vedettömällä liuoksella, mutta sopivat esikäsittely-vaiheet eivät rajoitu näihin. Edullisesti kuidut defibroi-daan mekaanisesti irralliseen muotoon. Tämä mekaaninen käsittely voidaan toteuttaa menetelmin, joita on esitetty 30 aikaisemmin fluffin muodostamiseen kuiduista edellä kuva-. tun kuivasilloitusmenetelmän yhteydessä.
On erityisen edullista sisällyttää fluffin valmistukseen mekaaninen käsittely, joka saa kosteat selluloosa-kuidut omaksumaan sellaisen kiertyneen ja kihartuneen ti-35 lan, joka ylittää sen mahdollisen kiertymisen ja kiharuu- *· il i I3;i itä i tiä I i 21 94437 den, joka on kuitujen luonnollinen tila. Tämä voidaan toteuttaa hankkimalla alun perin fluffin muodostusta varten kosteita kuituja, käsittelemällä ne mekaanisesti, esimerkiksi edellä kuvatuin menetelmin, kuitujen defibroimisek-5 si olennaisesti irralliseen muotoon ja kuivaamalla kuidut ainakin osittain.
Kuituihin aikaansaadun kiharuuden ja kiertymisen suhteellinen määrä riippuu osaksi kuitujen kosteuspitoisuudesta. Kuitujen arvellaan, keksinnön piiriä rajoitta-10 matta, kiertyvän luonnostaan sellaisissa olosuhteissa suoritettavassa kuivauksessa, joissa kuitujen välinen kosketus on vähäinen, ts. kuitujen ollessa toisistaan erotetussa muodossa. Kosteiden kuitujen mekaaninen käsittely aiheuttaa myös aluksi kuitujen kihartumista. Kun kuidut sen 15 jälkeen kuivataan kokonaan tai osittain olennaisesti ei-rajoittavissa olosuhteissa, ne kiertyvät mekaanisesti aikaansaadun lisäkiharuuden kohottaessa kiertymisastetta. Vaiheissa fluffin muodostamiseksi defibroimalla käytetään edullisesti suuren konsistenssin omaavaa kosteata massaa 20 eli massaa, josta on poistettu vettä niin, että kuitukon-sistenssiksi on tullut noin 45 - 55 % (ennen defibroinnin aloittamista määritettynä).
Defibroinnin jälkeen kuidut tulisi kuivata niin, että niiden kosteuspitoisuudeksi tulee noin 0 - 30 %, en-.25 nen kuin kuidut saatetaan kosketuksiin silloitusliuoksen kanssa, ellei defibrointivaihe ole jo tuottanut tulokseksi kuituja, joiden kosteuspitoisuus on mainittujen rajojen sisällä. Kuivausvaihe tulisi toteuttaa kuitujen ollessa olennaisesti ei-rajoittavissa olosuhteissa. Kuitujen 30 välinen kosketus tulisi toisin sanoen minimoida, jotta . kuitujen luontainen kiertyminen kuivauksen aikana ei esty.
Sekä ilmakuivaus- että hiutalekuivausmenetelmät soveltuvat tähän tarkoitukseen.
Toisistaan erotetut kuidut saatetaan seuraavaksi 35 kosketuksiin silloitusliuoksen kanssa, joka sisältää ve- • « 22 94437 teen sekoittuvaa vedetöntä laimennusainetta, ristisidoksia muodostavaa ainetta ja katalyyttiä. Silloitusliuos voi sisältää rajoitetun määrän vettä. Silloitusliuoksen vesi-pitoisuuden tulisi olla pienempi kuin noin 18 %, edulli-5 sesti pienempi kuin noin 9 %.
Kuitukimppu, joita ei ole mekaanisesti defibroitu, voidaan myös saattaa kosketuksiin edellä esitetyn silloitusliuoksen kanssa.
Käytettävät silloitusaine- ja happokatalyyttimäärät 10 riippuvat sellaisista reaktio-olosuhteista kuin konsis-tenssi, lämpötila, silloitusliuoksen ja kuitujen vesipitoisuus sekä silloitusliuoksen sisältämän ristisidoksia muodostavan aineen ja laimennusaineen tyyppi, ja halutusta silloittumisasteesta. Käytettävä silloitusainemäärä on 15 edullisesti noin 0,2 - 10 paino-% koko silloitusliuoksen massasta, ottamatta huomioon kuituja. Happokatalyytin edullinen pitoisuus riippuu lisäksi katalyytin happamuudesta silloitusliuoksessa. Yleensä voidaan saavuttaa hyviä tuloksia katalyyttipitoisuuden ollessa noin 0,3-5 pai-20 no-% (silloitusliuoksen massasta ilman kuituja) silloitus-liuoksissa, jotka sisältävät laimennusaineena etikkahap-poa, glutaraldehydiä edullisina pitoisuuksina ja rajoitetun määrän vettä. Kuituja ja silloitusliuosta sisältävät lietteet, joiden kuitukonsistenssi on pienempi kuin noin .25 10 paino-%, ovat edullisia silloituksen edellä esitettyjä « silloitusliuoksia käyttäen.
Silloitusreaktio voidaan toteuttaa ympäristön lämpötilassa tai, reaktionopeuden kohottamiseksi, korotetussa lämpötilassa, joka on edullisesti alempi kuin noin 40 °C.
30 On olemassa monenlaisia menetelmiä, joilla kuidut , voidaan saattaa kosketuksiin silloitusliuoksen kanssa ja silloittaa siinä. Eräässä suoritusmuodossa kuidut saatetaan kosketuksiin liuoksen kanssa, joka sisältää alusta alkaen sekä ristisidoksia muodostavaa ainetta että happo-35 katalyyttiä. Kuitujen annetaan liota silloitusliuoksessa, • ·
Il I MH I H« = i i 23 94437 jona aikana tapahtuu ristisidosten muodostuminen. Toisessa suoritusmuodossa kuidut saatetaan kosketuksiin laimennus-aineen kanssa ja niiden annetaan liota ennen happokatalyy-tin lisäystä. Sen jälkeen lisätään happokatalyyttiä, jol-5 loin alkaa ristisidosten muodostuminen. Muut menetelmät tässä esitettyjen lisäksi ovat selviä alan ammatti-ihmisille, ja niiden on tarkoitus kuulua tämän keksinnön piiriin.
Ristisidoksia muodostava aine ja silloitusolosuh-10 teet valitaan edullisesti niin, että ne edistävät kuidun-sisäisten ristisidosten muodostumista. Silloittumisreak-tion on siis edullista tapahtua pääosiltaan sen jälkeen, kun ristisidoksia muodostava aine on ehtinyt tunkeutua kuitujen sisään. Reaktio-olosuhteet valitaan edullisesti 15 sellaisiksi, että vältetään välitön ristisidosten muodostuminen, ellei ristisidoksia muodostava aine ole jo tunkeutunut kuitujen sisään. Noin 30 minuutin reaktioajat, jona aikana silloittuminen menee suunnilleen loppuun, ovat edullisia. Pitempien reaktioaikojen uskotaan tuottavan ai-20 noastaan mitätöntä etua kuitujen ominaisuuksia ajatellen.
Sekä lyhyempien aikojen, jokseenkin välitön ristisidosten muodostuminen mukaan luettuna, että pitempien aikojen on kuitenkin tarkoitus kuulua tämän keksinnön piiriin.
On myös mahdollista suorittaa kovetus vain osaksi 25 liuoksessa ja päättää silloitusreaktio sitten prosessin myöhemmässä vaiheessa kuivaus- tai kuumennuskäsittelyillä.
Silloitusvaiheen jälkeen kuiduista valutetaan neste ja ne pestään. Pesuvaiheessa on edullista lisätä riittävästi jotakin emäksistä ainetta kuten natriumhydroksi-30 dia, massassa mahdollisesti jäljellä olevan hapon neutra-loimiseksi. Pesun jälkeen kuiduista poistetaan neste ja ne kuivataan täydellisesti. Edullisesti kuidut defibroidaan mekaanisesti toiseen kertaan, joka toinen defibrointivaihe saa kuidut kihartumaan, esimerkiksi niistä muodostetaan 35 fluffia defibroimalla, nesteenpoisto- ja kuivausvaiheen 1 • · 24 94437 välissä. Kuivattaessa kuitujen kihara tila lisää kiertymistä, kuten aikaisemmin on esitetty ennen kuitujen saattamista kosketuksiin silloitusliuoksen kanssa toteutettavan kiharruskäsittelyn yhteydessä. Samat laitteet ja mene-5 telmät, joita on kuvattu ensimmäisen mekaanisen defibroin-tivaiheen yhteydessä, kiertymisen ja kihartumisen aikaansaamiseksi ovat käyttökelpoisia tässä toisessa mekaanisessa defibrointivaiheessa. Tässä käytettynä ilmaus "defib-rointi" tarkoittaa mitä tahansa menettelytapaa, jota voi-10 daan käyttää kuitujen erottamiseen mekaanisesti olennaisesti irralliseen muotoon, joskin kuidut voidaan hankkia-kin jo sellaisessa muodossa. "Defibrointi" tarkoittaa sen vuoksi mekaanista käsittelyvaihetta, joka a) erottaa kuidut olennaisesti irralliseen muotoon, elleivät ne jo ole 15 sellaisessa muodossa, ja b) saa aikaan kuitujen kihartumisen ja kiertymisen kuivauksessa.
Tämän toisen defibrointikäsittelyn, joka seuraa kuitujen silloituksen jälkeen, on havaittu lisäävän massan kiertynyttä ja kihartunutta luonnetta. Tämä kuitujen kier-20 tyneen ja kihartuneen rakenteen lisääntyminen johtaa imu-kykyisten rakenteiden suurempaan kimmoisuuteen ja siihen, että ne reagoivat paremmin kostumiseen. Toista defibroin-tikäsittelyä voidaan soveltaa kaikkiin tässä kuvattuihin silloitettuihin kuituihin, jotka ovat kosteassa tilassa.
.25 Menetelmän, jossa silloitus tapahtuu vedettömässä liuoksessa, erityisetuna on kuitenkin se, että toinen defib-rointivaihe on mahdollinen sen edellyttämättä välttämättä lisäkuivausvaihetta. Tämä johtuu siitä, että liuos, jossa kuidut silloitetaan, pitää kuidut joustavina ristisidosten 30 muodostumisen jälkeen aiheuttamatta kuitenkaan kuitujen . ei-toivottuja voimakasta paisumista.
‘ 1 Lisäksi on yllättäen havaittu, että voidaan saavut taa imukykyisten rakenteiden suurempi paisuminen puristettujen tyynyjen kostuessa rakenteiden ollessa valmistettu 35 kuiduista, jotka on silloitettu kiertyneessä mutta osaksi 2
Il m t MU I I J M i ; t 2 « 25 94437 paisuneessa tilassa, kuin kuiduista, jotka on kuivattu täydellisesti vedestä ennen silloitusta.
Aikaisempaa parempia tuloksia saavutetaan silloitetuilla erilliskuiduilla, jotka on kuivattu suunnilleen 5 18 - 30 %:n vesipitoisuuteen ennen kuitujen saattamista kosketuksiin silloitusliuoksen kanssa. Kun kuitu on kuivattu täydellisesti ennen sen saattamista kosketuksiin silloitusliuoksen kanssa, se on paisumattomassa, kokoon-painuneessa tilassa. Kuitu ei paisu joutuessaan kosketuk-10 siin silloitusliuoksen kanssa liuoksen alhaisen vesipitoisuuden vuoksi. Kuten aikaisemmin on mainittu, ratkaisevan tärkeätä silloitusliuoksessa on se, että se ei aiheuta kuitujen olennaista paisumista. Silloitusliuoksen laimen-nusaineen kuitenkin imeytyessä jo paisuneeseen kuituun 15 kuitu itse asiassa "kuivuu" vedestä mutta säilyy aikaisemmassa, osaksi paisuneessa tilassaan.
Mitä kuidun paisumisasteeseen tulee, on taas käytännöllistä viitata kuidun nesteenpidätysarvoon (FRV) silloituksen jälkeen. Kuiduilla, jotka on silloitettu paisu-20 neessa tilassa, on suurempi FRV kuin kuiduilla, jotka on silloitettu vähemmän paisuneessa tilassa, kaikkien muiden tekijöiden ollessa samoja. Arvellaan, keksinnön piiriä rajoittamatta, että osaksi paisuneilla silloitetuilla kuiduilla, joilla on kohonnut FRV, on suurempi kimmoisuus ,25 märkänä ja parempi reagointikyky kostumiseen kuin kuiduil-la, jotka on silloitettu paisumattomassa tilassa. Kuidut, joilla on tämä suurentunut kimmoisuus märkänä ja parempi reagointikyky kostumiseen, pystyvät paisumaan ja kostuneina purkamaan kiertyne!syytensä helpommin yrittäessään pa-30 lautua luonnolliseen tilaansa. Silloittumisen aikaansaa-. man jäykkyyden johdosta kuidut pystyvät kuitenkin tarjoa- ‘ ‘ maan vielä rakenteellisen tuen kuiduista valmistetulle kyllästetylle tyynylle. Osaksi paisuneisiin silloitettu!-hin kuituihin liittyvät numeeriset FRV-arvot, jotka on 35 esitetty tässä, ovat vedenpidätysarvoja (WRV). WRV:n koho- • · 26 94437 tessa noin 60:ta suuremmaksi kuitujen jäykkyyden arvellaan käyvän riittämättömäksi tarjotakseen sellaisen kimmoisuuden märkänä ja reagointikyvyn kostumiseen, jotka ovat toivottavia kyllästetyn imukykyisen rakenteen tukemisen kan-5 naita.
Eräässä vaihtoehtoisessa menetelmässä kuitujen sil-loittamiseksi liuoksessa kuituja liotetaan ensin vesi-liuoksessa tai muussa kuidut paisuttavassa liuoksessa, niistä poistetaan neste ja ne kuivataan halutussa määrin, 10 ja sen jälkeen ne upotetaan veteen sekoittuvaan silloitus-liuokseen, joka sisältää edellä esitetyn kaltaista katalyyttiä ja ristisidoksia muodostavaa ainetta. Nesteen poiston jälkeen ja ennen lisäkuivausta kuidut edullisesti defibroidaan mekaanisesti fluffin muotoon edellä kuvat-15 tujen lisääntyneen kiertymisen ja kiharuuden tarjoamien etujen saavuttamiseksi. Mekaaninen defibrointi sen jälkeen, kun kuidut on saatettu kosketuksiin ristisidoksia muodostavan aineen kanssa, on vähemmän toivottavaa, koska sellainen defibrointi haihduttaisi ristisidoksia muodosta-20 van aineen ja johtaisi siten mahdollisesti ristisidoksia muodostavan aineen aiheuttamaan ilmakehän saastumiseen tai suuriin ilmankäsittelyinvestointeihin ristisidoksia muodostavan aineen vuoksi.
Eräässä juuri edellä kuvatun menetelmän muunnelmas-25 sa kuidut defibroidaan ja sitten esiliotetaan väkevässä liuoksessa, joka sisältää ristisidoksia muodostavaa ainetta ja kuituja paisuttavaa laimennusainetta, edullisesti vettä. Ristisidoksia muodostavan aineen pitoisuus on riittävän suuri, jotta se estää veden aiheuttaman kuitujen 30 paisumisen. Keksinnön mukaisten silloitusaineiden, edul-. lisesti glutaraldehydin, 50 paino-%:isten vesiliuosten on todettu olevan sopivia liuoksia kuitujen esiliottamiseen. Esiliotetuista kuiduista poistetaan neste ja ne upotetaan silloitusliuokseen, joka sisältää veteen sekoittuvaa po-35 laarista laimennusainetta, katalyyttiä ja rajoitetun mää-
il : ltt:t tilt! tl 4 et I
27 94437 rän vettä, ja sen jälkeen ne silloitetaan edellä kuvatulla tavalla. Silloitetuista kuiduista voidaan poistaa neste ja ne voidaan defibroida mekaanisesti toiseen kertaan ennen jatkokäsittelemistä levyksi tai imukykyiseksi rakenteeksi, 5 jotka nesteenpoisto ja defibrointi toteutetaan myös edellä esitetyllä tavalla.
Kuitujen esiliottaminen ristisidoksia muodostavan aineen kanssa vesiliuoksessa, ennen kuin ristisidoksia muodostava aine saatetaan reagoimaan, antaa silloitetuista 10 kuiduista valmistetuille imutyynyille odottamattoman hyvät absorptio-ominaisuudet jopa verrattuina tyynyihin, jotka on valmistettu edellä esitetyin menetelmin, joissa kovetus tapahtuu vedettömässä liuoksessa, silloitetuista kuiduista esiliottamatta kuituja ristisidoksia muodostavaa ainet-15 ta sisältävässä liuoksessa.
Silloitetut kuidut, joita muodostuu edellä esitettyjen kuivasilloitusprosessien ja prosessien, joissa silloitus tapahtuu vedettömässä liuoksessa, tuloksena, ovat tämän keksinnön mukaisia tuotteita. Tämän keksinnön mukai-20 siä silloitettuja kuituja voidaan käyttää suoraan ilma-kerrostettujen imukykyisten sisusosien valmistukseen. Jäykän ja kimmoisan luonteensa vuoksi silloitetut kuidut voidaan lisäksi märkäkerrostaa tiivistämättömäksi levyksi, jonka tiheys on pieni ja joka on, sen jälkeen kun se on .25 kuivattu, suoraan ilman mekaanista jatkokäsittelyä käyttö- kelpoinen imukykyisenä sisuosana. Silloitetut kuidut voidaan märkäkerrostaa myös myytäviksi tai kauas kuljetettaviksi tarkoitetuiksi tiiviiksi massalevyiksi.
Kun valmistetaan silloitettuja erilliskuituja, ne 30 voidaan kuivakerrostaa ja muovata suoraan imukykyisiksi . rakenteiksi tai märkäkerrostaa ja muovata imukykyisiksi rakenteiksi tai tiiviiksi massalevyiksi. Tämän keksinnön mukaiset kuidut tarjoavat joukon merkittäviä toimintaetu-ja. Sellaisista kuiduista on kuitenkin vaikeata muodostaa 35 tasaisia märkäkerrostettuja levyjä tavanomaista märkälevy- " ·« < 28 94437 jen muodostuskäytäntöä noudattaen. Tämä johtuu silloitettujen erilliskuitujen nopeasta flokkuloitumisesta liuoksessa. Sellainen flokkuloituminen voi tapahtua sekä perä-laatikossa että reikäiselle muodostusviiralle kerrostetta-5 essa. Yritysten muodostaa silloitetuista erilliskuiduista arkkeja menetelmin, joilla massasta tavanomaisesti muodostetaan arkkeja, on todettu johtavan suureen määrään flok-kuloituneiden kuitujen muodostamia kasautumia. Tämä johtuu kuitujen jäykästä kiertyneestä luonteesta, kuitujen välis-10 ten sidosten vähäisestä määrästä ja arkinmuodostusviiralle kerrostettujen kuitujen suuresta suotautuvuudesta. Sen vuoksi tunnetaan suurta kaupallista huolta siitä, että pitäisi saada aikaan käyttökelpoinen menetelmä levyjen muodostamiseksi silloitetuista erilliskuiduista, jolla 15 menetelmällä voidaan muodostaa märkäkerrostettuja imuky-kyisiä rakenteita ja tiiviitä, kuljetettaviksi ja sen jälkeen defibroitaviksi tarkoitettuja massa-arkkeja.
Niinpä on kehitetty uusi menetelmä levyn muodostamiseksi silloitetuista erilliskuiduista, jotka pyrkivät 20 £lokkuloitumaan liuoksessa, jossa menetelmässä silloitet tuja erilliskuituja sisältävä liete kerrostetaan ensin reikäiselle muodostusviiralle, kuten tasoviirakoneen viiralle, samalla tavalla kuin tavanomaisissa menetelmissä arkkien muodostamiseksi massasta. Silloitettu erilliskui-25 tu-luonteensa vuoksi nämä kuidut kerrostuvat viiralle suu- • * rena määränä kuitukasautumia. Kerrostettuihin kasautuneisiin kuituihin kohdistetaan ainakin yksi nestevirta, edullisesti vesivirta. Edullisesti muodostusviiralle kerrostettuihin kuituihin suunnataan sarja suihkuja niin, että 30 toisiaan seuraavilla suihkuilla on pienenevä tilavuusvir-tausnopeus. Suihkuilla tulisi olla riittävä nopeus, jotta nesteen iskeytyminen kuituihin estää kuitujen flokkuloitu-mista ja hajottaa jo muodostuneet kuituflokit. Kuitujen tasausvaihe on edullista toteuttaa sylinterimäisellä vii-35 ralla, kuten viirarullalla, tai jollakin muulla vastaaval- • il n i tiili n i u i 29 94437 la tavalla toimivalla laitteella, joka on alalla tunnettu tai mahdollisesti tulee alalla tunnetuksi. Tasauksen jälkeen kuitulevy voidaan sitten kuivata ja mahdollisesti puristaa tiiviimmäksi, miten vain halutaan. Suihkujen 5 etäisyys toisistaan vaihtelee kuitujen kulloisenkin flok-kuloitumisnopeuden, muodostusviiran linjanopeuden, muodos-tusviiran läpi tapahtuvan vedenpoistumisen ja suihkujen lukumäärän sekä niiden nopeuden ja niiden kautta tapahtuvan tilavuusvirtauksen mukaan. Suihkut ovat edullisesti 10 riittävän lähellä toisiaan, jotta huomattavaa flokkuloitumista ei ilmene.
Kuitujen flokkuloitumisen estämisen ja kuituflokkien hajottamisen lisäksi kuituihin suihkutettava neste myös kompensoi silloitettujen erilliskuitujen erittäin 15 nopeata suotautumista tuottamalla lisää nestemäistä väliainetta, johon kuidut voivat dispergoitua myöhempää arkin-muodostusta varten. Suuri määrä suihkuja, joilla on pienenevä tilavuusvirtausnopeus, helpottaa lietteen konsis-tenssin systemaattista absoluuttista suurenemista, samalla 20 kun se saa aikaan toistuvan kuituflokkeja hajottavan ja kuitujen f lokkuloi tumista estävän vaikutuksen. Tämä johtaa suhteellisen tasaisen kuitukerroksen muodostumiseen, jotka kuidut asetetaan sitten välittömästi, ts. ennen uudelleen flokkuloitumista, levymäiseen muotoon antamalla nesteen 25 valua pois ja puristamalla kuituja reikäistä viiraa vas- • ten.
Tämän keksinnön mukaisista silloitetuista kuiduista valmistetut massa-arkit ovat vaikeammin puristettavissa tiheydeltään tavanomaisia massa-arkkeja vastaaviksi kuin 30 tavanomaisista, silloittamattomista selluloosakuiduista valmistetut massa-arkit. Siksi saattaa olla edullista yh- * ' ‘ distää silloitettuihin kuituihin silloittamattomia kuitu ja, kuten kuituja, joita tavanomaisesti käytetään imuky-kyisten sisusosien valmistuksessa. Jäykkiä silloitettuja 35 kuituja sisältävät massa-arkit sisältävät edullisesti sil- 30 94437 loitettuihin erilliskuituihin sekoitettuina noin 5 - 90 % silloittamattomia selluloosakuituja arkin kokonaiskuiva-painosta laskettuna. Erityisen edullista on sisällyttää niihin noin 5 - 30 % pitkälle Jauhettuja silloittamattomia 5 selluloosakuituja levyn kokona!skuivapainosta laskettuna. Sellaiset pitkälle jauhetut kuidut on hierretty tai jauhettu niin, että niiden jauhautumisaste on pienempi kuin noin 300 ml CSF ja edullisesti pienempi kuin noin 100 ml CSF. Silloittamattomat kuidut sekoitetaan edullisesti sil-10 loitettujen erilliskuitujen vesilietteeseen. Tästä seoksesta voidaan sitten muodostaa tiivis massa-arkki myöhemmin defibroitavaksi tai imutyynyksi muokattavaksi. Siilo! ttamattomien kuitujen sisällyttäminen massa-arkkiin helpottaa sen puristamista tiiviimmäksi, samalla kun se 15 alentaa yllättävän vähän myöhemmin muodostettavien imutyy-nyjen imukykyä. Lisäksi silloittamattomat kuidut lisäävät massa-arkin ja joko siitä tai suoraan silloitettujen ja silloittamattomien kuitujen seoksesta valmistettavien imu-tyynyjen vetolujuutta. Riippumatta siitä, valmistetaanko 20 silloitettujen ja silloittamattomien kuitujen seoksesta ensin massa-arkki ja siitä muodostetaan imutyyny vai muo-dostetaanko seoksesta suoraan imutyyny, imutyyny voi olla ilmakerrostettu tai märkäkerrostettu, kuten edellä on esitetty.
25 Silloitetuista erilliskuiduista tai seoksista, jot- • ka sisältävät myös silloittamattomia kuituja, valmistettujen arkkien tai rainojen neliömetripaino on edullisesti pienempi kuin noin 800 g/m2 ja tiheys edullisesti pienempi luin noin 0,60 g/cm3. Aikomatta mitenkään rajoittaa keksin- 30 nön piiriä, erityisen sopivia käytettäviksi suoraan imuky-kyisinä sisusosina kertakäyttötuotteissa kuten vaipoissa, •.
tamponeissa ja muissa kuukautissuojatuotteissa, ovat mär-käkerrostetut levyt, joiden neliömetripaino on noin 300 -600 g/m2 ja tiheys noin 0,15 - 0,30 g/cm3. Tätä tasoa suu-35 remman neliömetripainon ja tiheyden omaavien rakenteiden • 31 94437 arvellaan soveltuvan parhaiten myöhemmin jauhettaviksi ja ilma- tai märkäkerrostettaviksi niin, että muodostuu pienemmän tiheyden ja neliömetripainon omaava rakenne, joka on käyttökelpoisempi imukykyä vaativissa sovellutuksissa.
5 Sellaisilla rakenteilla, joilla on suurempi neliömetripa!-no ja tiheys, on kuitenkin yllättävän hyvä imukyky ja reagointikyky kostumiseen. Muita mahdollisia käyttökohteita tämän keksinnön mukaisille kuiduille ovat pehmopaperiar-kit, joiden tiheys voi olla alle 0,10 g/cm3.
10 Sellaisissa tuotteissa, joissa silloitetut kuidut sijoittuvat ihmisihoa vasten tai lähelle ihmisihoa, käyttöä varten on toivottavaa jatkokäsitellä kuidut ylimääräisen, reagoimattoman silloitusaineen poistamiseksi. Reagoimattoman silloitusaineen pitoisuus on edullista alentaa 15 ainakin noin 0,03 %:n alapuolelle selluloosakuitujen kuivapainosta laskettuna. Eräs tulokselliseksi todettu käsit-telysarja sisältää, toisiaan seuraavina, silloitettujen kuitujen pesun, kuitujen liottamisen vesiliuoksessa varsin pitkään, kuitujen siivilöinnin, veden poistamisen kui-20 duista esimerkiksi sentrifugoimalla niin, että konsistens-siksi tulee noin 40 - 80 %, kuitujen, joista on poistettu vettä, mekaanisen defibroinnin edellä esitetyllä tavalla ja kuitujen ilmakuivauksen. Tämän prosessin on todettu alentavan jäljellä olevan vapaan silloitusaineen pitoi-25 suuden noin 0,01 %:n ja 0,15 %:n välille.
* Toisessa menetelmässä jäljelle jääneen silloitus-ainemäärän pienentämiseksi helposti uutettavissa oleva silloitusaine poistetaan emäksisin pesuin. Emäksisyys voidaan synnyttää emäksisillä yhdisteillä, kuten natriumhyd- 30 roksidilla, tai vaihtoehtoisesti hapettavilla aineilla, kuten kemikaaleilla, joita tavallisesti käytetään valkai-
• I
* ~ suaineina, esimerkiksi natriumhypokloriitilla, ja amino- yhdisteillä, esimerkiksi ammoniumhydroksidilla, jotka yhdisteet hydrolysoivat hemiasetaalisidoksia, jolloin muo-35 dostuu Schiff-emäksiä. pH pidetään edullisesti vähintään 32 94437 7:nä ja edullisemmin vähintään noin 9:nä asetaaliristisi-dosten palautumisen estämiseksi. Hemiasetaalisidosten katkeamisen aikaansaanti on edullista, samalla kun ei vaikuteta asetaalisidoksiin. Sen vuoksi sellaiset uuttoaineet, 5 jotka toimivat voimakkaasti emäksisissä olosuhteissa, ovat edullisia. Yhden ainoan pesun 0,01 N ja 0,1 N ammoniumhyd-roksidilla havaittiin alentavan jäännöspitoisuuden noin 0,0008 %:n ja noin 0,0023 %:n välille liotusajan ollessa 30 minuutista kahteen (2) tuntiin. Noin 30 minuuttia pi-10 temmän liotusajan ja noin 0,01 N:ta väkevämpien ammonium-hydroksidiliuosten uskotaan tuottavan vain mitätöntä lisäetua.
Sekä yksivaiheinen että monivaiheinen hapetus on todettu tehokkaiksi menetelmiksi jäljelle jääneen silloi-15 tusaineen poistamiseksi. Yksivaiheisen pesun natriumhypokloriitilla käytettävissä olevan kloorimäärän (av. Cl) ollessa noin 0,1 - 0,8 % kuitujen kuivapainosta havaittiin alentavan jäljellä olevan silloitusainepitoisuuden noin 0,0015 %:n ja 0,0025 %:n välille.
20 Eräässä uudessa menetelmässä silloitettujen eril- liskuitujen valmistamiseksi raaka-ainekuidut valkaistaan tavanomaisella monivaiheisella ketjuprosessilla, mutta kesken ketjun valkaisuprosessi keskeytetään ja kuidut silloitetaan tämän keksinnön mukaisesti. Kovetuksen jälkeen 25 valkaisuprosessi saatetaan päätökseen. Tällä tavalla on todettu voitavan saavuttaa riittävän alhainen jäljellä olevan silloitusaineen taso (alempi kuin noin 0,006 %). Tämän menetelmän uskotaan muodostavan edullisen tavan tuottaa silloitettuja kuituja, koska ylimääräisten pesu-30 ja uuttolaitteiden sekä prosessin lisävaiheiden aiheuttamat pääomakustannukset ja käsittelyhankaluudet vältetään valkaisuvaiheen ja jäämien poistamisvaiheen yhdistymisen ansiosta. Käytettävä valkaisuketju ja se piste, jossa ketju katkaistaan silloitusta varten, voivat vaihdella suu-35 resti, mikä lienee selvää alan ammatti-ihmiselle. Monivai- 33 94437 heisten valkaisuketjujen, joissa silloitusta seuraavat DEP*- tai DEH*-vaiheet, on kuitenkin havaittu tuottavan toivottuja tuloksia (*D - klooridioksidi, E - uutto alkalilla, P - peroksidi, H - natriumhypokloriitti). Valkaisu-5 ketjun silloitusta seuraavat vaiheet ovat edullisesti emäskäsittelyjä, jotka suoritetaan noin arvoa 7 ja edullisemmin noin arvoa 9 korkeammassa pH:ssa.
Sen lisäksi, että silloituksen jälkeiset emäksiset käsittelyt alentavat tehokkaasti silloitusainejäämiä, nii-10 den on havaittu helpottavan suuremman FRV:n (nesteenpidä-tysarvon) omaavien kuitujen aikaansaantia samalla silloi-tusasteella. Suuremman FRV:n omaavilla kuiduilla on pienempi kimmoisuus kuivana, ts. ne on helpompi tiivistää kuivassa tilassa, samalla kun niillä säilyy olennaisesti 15 sama kimmoisuus märkänä ja reagointikyky kosteuteen kuin kuiduilla, jotka ovat muuten vastaavia mutta silloitettu sen jälkeen, kun valkaisu on suoritettu loppuun. Tämä oli erityisen yllättävää ottaen huomioon, että korkeampi FRV on tähän saakka johtanut absorptio-ominaisuuksien heikke-20 nemiseen.
Tässä esitetyt silloitetut kuidut soveltuvat monenlaisiin imukykyisiin tuotteisiin kuten kertakäyttövaippoi-hin, kuukautissuojatuotteisiin, terveyssiteisiin, tampo-neihin ja haavasiteisiin (mutta ne eivät rajoitu näihin), 25 joista tuotteista kullakin on tässä esitettyjä silloitet- • tuja erilliskuituja sisältävä imukykyinen rakenne. Esimer kiksi kertakäyttövaippa tai muu samankaltainen tuote, jossa on nestettä läpäisevä pintakerros, pintakerrokseen kiinnitetty nestettä läpäisemätön taustakerros ja silloi-30 tettuja erilliskuituja sisältävä imukykyinen rakenne, tu lee erityisesti kysymykseen. Sellaisia tuotteita kuvataan ! · - yleisesti US-patenttijulkaisussa 3 860 003 (Kenneth B.
Buell), joka on julkaistu 14.1.1975 ja joka sisällytetään täten tähän selitykseen lähdeviittauksena.
35 34 94437
Vaippoihin ja kuukautissuojatuotteisiin tarkoitetut imukykyiset sisusosat valmistetaan tavallisesti jäykistä-mättömistä silloittamattomista selluloosakuiduista, jolloin imukykyisten sisusosien tiheys kuivana on noin 0,06 5 g/cm3 ja noin 0,12 g/cm3. Imukykyisen sisusosan kostuessa sen tilavuus normaalisti pienenee.
On havaittu, että tämän keksinnön mukaisia silloitettuja kuituja voidaan käyttää sellaisten imukykyisten sisusosien valmistamiseen, joilla on huomattavasti parem-10 mat nesteenimemisominaisuudet, kuten imukapasiteetti ja kapillaarinen imeytymisnopeus, kuin imukykyisillä sisus-osilla, joilla on sama tiheys mutta jotka on valmistettu tavanomaisista, silloittamattomista tai aikaisemmin tunnetuista silloitetuista kuiduista, mutta paremmat ominaisuu-15 det eivät rajoitu mainittuihin. Sitä paitsi nämä paremmat imukykytulokset voidaan saavuttaa samanaikaisesti suuremman märkäkimmoisuuden kanssa. Imukykyisiin sisusosiin, joiden tiheys on noin 0,06 - 0,15 g/cm3 ja joiden tilavuus säilyy olennaisesti muuttumattomana niiden kostuessa, on 20 erityisen edullista käyttää silloitettuja kuituja, joiden silloittumisaste on sellainen, että ne sisältävät noin 2,0 - 2,5 mol-% kuitujen kanssa reagoinutta silloitusainetta kuivan selluloosan anhydroglukoosimoolimäärästä laskettuna. Sellaisista kuiduista valmistetuissa imukykyisissä 25 sisusosissa yhtyvät toivotulla tavalla rakenteellinen integriteetti, so. puristuslujuus, ja kimmoisuus märkänä.
Tämän keksinnön yhteydessä ilmaisu "kimmoisuus märkänä" tarkoittaa kostuneen tyynyn kykyä palautua alkuperäiseen muotoonsa ja tilavuuteensa, kun siihen on kohdistunut pu-30 ristava voima ja sen vaikutus on lakannut. Tämän keksinnön mukaisista kuiduista valmistetut imukykyiset sisusosat * saavuttavat takaisin huomattavasti suuremman osuuden alku peräisestä tilavuudestaan märkäpuristusvoiman vaikutuksen lakattua kuin käsittelemättömistä ja aikaisemmin tunne-35 tuista silloitetuista kuiduista valmistetut sisusosat.
« 35 94437
Eräässä toisessa edullisessa suoritusmuodossa silloitetuista erilliskuiduista muodostetaan joko ilmakerros-tettu tai märkäkerrostettu (ja sen jälkeen kuivattu) imu-kykyinen sisusosa, joka puristetaan niin, että sen tiheys 5 kuivana on pienempi kuin tyynyn märkätiheys tasapainotilassa. Märkätiheys tasapainotilassa on tyynyn tiheys kuivien kuitujen mukaan laskettuna, kun tyyny on täysin nesteen kyllästämä. Muodostettaessa kuiduista imukykyinen sisusosa, jonka tiheys kuivana on pienempi kuin märkäti-10 heys tasapainotilassa, sisusosa painuu kyllästymispistee-seensä saakka kostuttuaan kokoon, kunnes se saavuttaa mär-kätiheytensä tasapainotilassa. Muodostettaessa kuiduista sen sijaan imukykyinen sisusosa, jonka tiheys kuivana on suurempi kuin märkätiheys tasapainotilassa, sisusosa pai-15 suu kyllästymispisteeseensä saakka kostuttuaan, kunnes se saavuttaa märkätiheytensä tasapainotilassa. Tämän keksinnön mukaisista kuiduista valmistettujen tyynyjen märkätiheys tasapainotilassa on huomattavasti pienempi kuin tyynyjen, jotka on valmistettu tavanomaisista, silloittamat-20 tornista kuiduista. Tämän keksinnön mukaiset kuidut voidaan puristaa tasapainotiheyttä suurempaan tiheyteen, jolloin muodostuu ohut tyyny, joka koetuessaan laajenee, mikä kohottaa imukapasiteetin huomattavasti suuremmaksi kuin on saavutettavissa silloittamattomilla kuiduilla.
25 Erityisen suuri imukyky ja kimmoisuus märkänä sekä hyvä reagointikyky kostumiseen voidaan saavuttaa silloit-tumisasteen ollessa noin 0,75 - 1,25 mol-% kuivan selluloosan mukaan laskettuna. Sellaisista kuiduista muodostetaan edullisesti imukykyisiä sisusosia, joiden tiheys on 30 suurempi kuin niiden märkätiheys tasapainotilassa. Imuky-. kyiset sisusosat puristetaan edullisesti niin, että niiden tiheydeksi tulee noin 0,12 - 0,60 g/cm3, jolloin vastaava märkätiheys tasapainotilassa on pienempi kuin kuivan puristetun sisusosan tiheys. Imukykyiset sisusosat puriste-35 taan myös edullisesti niin, että niiden tiheydeksi tulee • 36 94437 noin 0,12 - 0,40 g/cm3, jolloin vastaava märkätiheys tasapainotilassa on noin 0,08 - 0,12 g/cm3. Edellä mainitut kuidut eivät ole niin jäykkiä kuin silloitetut kuidut, joissa silloittumisaste on noin 2,0 - 2,5 mol-%, mikä te-5 kee niistä sopivampia suurempaan tiheyteen puristettavaksi. Edellä mainituilla kuiduilla on myös parempi reagointikyky kostumiseen sikäli, että ne paisuvat nopeammin ja suuremmassa määrin kuin kuidut, joiden silloittumisaste on 2,0 - 2,5 mol-%, niillä on suurempi kimmoisuus märkänä ja 10 niillä säilyy lähes yhtä suuri imukapasiteetti. Tulisi kuitenkin huomata, että silloitetuista kuiduista, joiden silloittumisaste on korkeampi, voidaan valmistaa imukykyi-siä rakenteita, joiden tiheys on suurempi, samoin kuin silloitetuista kuiduista, joiden silloittumisaste on alem-15 pi, voidaan valmistaa imukykyisiä rakenteita, joiden tiheys on pienempi. Kaikille sellaisille rakenteille saavutetaan parantunut toimintakyky aikaisemmin tunnettuihin silloitettuihin erilliskuituihin verrattuna.
Vaikka edellä onkin käsitelty suuren ja pienen ti-20 heyden omaavien imukykyiSten rakenteiden edullisia toteutusmuotoja, tulisi käsittää, että tiheydeltään erilaisten imukykyisten rakenteiden ja erilaisten silloitusainepitoi-suuksien yhdistelmät, joissa mainitut tiheydet ja pitoisuudet ovat tässä esitettyjen rajojen sisällä, tarjoavat 25 paremmat absorptio-ominaisuudet ja suuremman imukykyisen rakenteen integriteetin tavanomaisiin selluloosakuituihin ja aikaisemmin tunnettuihin silloitettuihin kuituihin verrattuna. Sellaiset toteutusmuodot on tarkoitettu tämän keksinnön piiriin kuuluviksi.
30 Silloitetuista erilliskuiduista valmistetut imuky- ia kyiset rakenteet voivat lisäksi sisältää erillisiä, olen naisesti veteen liukenemattoman, hydrogeelin muodostavan aineen hiukkasia. Hydrogeelin muodostavat aineet ovat kemiallisia yhdisteitä, jotka pystyvät absorboimaan nesteitä 35 ja säilyttämään ne kohtuullisen paineen alaisina.
• 37 94437
Sopivat hydrogeelin muodostavat aineet voivat olla epäorgaanisia aineita kuten silikageelejä, tai orgaanisia yhdisteitä kuten silloitettuja polymeerejä. Tulisi huomata, että hydrogeelin muodostavien aineiden yhteydessä sil-5 loittamisella on laajempi merkitys kuin ristisidoksia muodostavien aineiden ja selluloosakuitujen välisen reaktion yhteydessä, jolloin muodostuu silloitettuja erilliskuitu-ja. Silloitetut hydrogeelin muodostavat polymeerit voivat olla kovalenttisin sidoksin, ionisidoksin, van der Waalsin 10 sidoksin tai vetysidoksin silloitettuja. Esimerkkejä hydrogeelin muodostavista aineista ovat polyakryyliamidit, polyvinyylialkoholi, etyleenimaleiinihappoanhydridikopo-lymeerit, polyvinyylieetterit, hydroksipropyyliselluloosa, karboksimetyyliseulluloosa, polyvinyylimorfolinoni, vinyy-15 lisulfonihappopolymeerit ja -kopolymeerit, polyakrylaatit, polyakryyliamidit, polyvinyylipyridiini ja vastaavat. Muita sopivia hydrogeelin muodostavia aineita ovat US-paten-ttijulkaisussa 3 901 236 (Assarsson et ai.), joka on julkaistu 26.8.1975 ja jonka sisältöön tässä viitataan, esi-20 tetyt aineet. Erityisen edullisia hydrogeelin muodostavia polymeerejä imukykyisessä sisusosassa käytettäväksi ovat hydrolysoitu tärkkelys, johon on oksastettu akryylinitrii-liä, tärkkelys, johon on oksastettu akryylihappoa, polyakrylaatit ja isobutyleenimaleiinihappoanhydridikopolymeerit 25 sekä niiden seokset. Esimerkkejä käyttökelpoisista hydrogeelin muodostavista aineista ovat Aqualic L-73, osittain neutraloitu polyakryylihappo, jota valmistaa Nippon Shoku-bai Co., Japani, ja Sanwet IM 1000, tärkkelys, johon on oksastettu osittain neutraloitua polyakryylihappoa, jota 30 tuotetta valmistaa Sanyo Co., Ltd., Japani. Hydrogeelin .. muodostavat aineet, joiden geelilujuus on suhteellisen * ' suuri ja jollaisia on esitetty US-patenttihakemuksessa 746 152, joka on jätetty 18.6.1985 ja joka sisällytetään täten tähän selityksen lähdeviittauksena, ovat edullisia 35 käytettäviksi silloitettujen erilliskuitujen kanssa.
• 38 94437
Menetelmiä hydrogeelin muodostavien aineiden valmistamiseksi on esitetty US-patenttijulkaisussa 4 076 663 (Masuda et ai.), joka on julkaistu 28.2.1978, US-patentti-julkaisussa 4 286 082 (Tsubakimoto et ai.), joka on jul-5 kaistu 25.8.1981, ja lisäksi US-patenttijulkaisuissa 3 734 876, 3 661 815, 3 670 731, 3 664 343 ja 3 783 871 sekä BE-patenttijulkaisussa 785 850, joiden kaikkien sisältöön tässä viitataan.
Hydrogeelin muodostava aine voi olla jakautuneena 10 joko silloitettuja erilliskuituja sisältävään imukykyi-seen rakenteeseen tai sen jakautuminen voi olla rajoittunut imukykyisen rakenteen määrättyyn kerrokseen tai osaan. Toisessa toteutusmuodossa hydrogeelin muodostava aine on kiinnittyneenä tai laminoitu arkkiin tai kalvoon, joka 15 asetetaan imukykyistä kuiturakennetta vasten, joka voi sisältää silloitettuja erilliskuituja. Sellainen arkki tai kalvo voi olla monikerroksinen, niin että hydrogeelin muodostava aine on sijoitettu kerrosten väliin. Eräässä toisessa toteutusmuodossa hydrogeelin muodostava aine voi 20 olla kiinnittyneenä suoraan imukykyisen rakenteen pinta-kuituihin.
Ihon kuivumisen on havaittu lisääntyvän yllättävän paljon käytettäessä sellaisia imukykyisiä rakenteita, joissa on yhdistetty tämän keksinnön mukaiset silloitetut 25 erilliskuidut ja hydrogeelin muodostavia aineita, sen ihon • · kosteustason mukaan, joka mitattiin evaporimetrillä kos teiden imukykyisten rakenteiden ja ihmisihon välisen kosketuksen jälkeen. Tämän parannuksen arvellaan johtuvan silloitettujen erilliskuitujen suuresta kapillaarisesta 30 imukyvystä tavanomaisiin kuituihin verrattuna ja raken-teen kohonneesta imukapasiteetista. Silloitetuista eril- * liskuiduista valmistettujen rakenteiden ainutlaatuinen kapillaarinen imukyky on seurausta kuitujen jäykästä luonteesta ja siitä aiheutuvista onteloiden suhteellisen suu- 35 rista väleistä. Erittäin suuret silloitusainepitoisuudet, 4 39 94437 joita saattaa esiintyä eräissä aikaisemmin tunnetuissa silloitetuissa erilliskuiduissa, voivat kuitenkin pienentää kapillaarista imeytymistä siilo!tusaineen hydrofobisen luonteen vuoksi.
5 Silloitetuista erilliskuiduista, joiden tiheys kui vana on suurempi kuin niiden vastaava märkätiheys tasapainotilassa (kuivien kuitujen mukaan laskettuna), valmistetuilla imukykyisillä rakenteilla on havaittu olevan toinenkin tärkeä etu. Erityisesti tämän tyyppisen imukykyisen 10 rakenteen tilavuus kasvaa sen kostuessa. Tämän paisumisen tuloksena myös kuitujen väliin jäävä kapillaariverkosto laajenee. Tavanomaisissa imukykyisissä rakenteissa, joihin on sekoitettu hydrogeelin muodostavaa ainetta, hydrogeelin muodostavan aineen tilavuus kasvaa nesteabsorption johdos-15 ta, ja hydrogeelin muodostava aine saattaa tukkia kapil-laariset nesteabsorptiotiet ja pienentää niiden kokoa, ennen kuin rakenteen koko nesteabsorptiopotentiaali on käytetty hyväksi. Tämä ilmiö tunnetaan geelisulkuna. Kapillaarien laajeneminen imukykyisen rakenteen kuituverkos-20 ton laajenemisen johdosta vähentää geelisulun esiintymistä. Tämä antaa mahdollisuuden käyttää hyväksi suuremman osuuden rakenteen nesteabsorptiopotentiaalista ja sisällyttää imukykyiseen rakenteeseen enemmän hydrogeelin muodostavaa ainetta ilman merkittävää geelisulkua, mikäli . . 25 niin halutaan.
Imukykyisten rakenteiden, jotka sisältävät silloitettuja erilliskuituja ja hydrogeelin muodostavaa ainetta ja jotka on tarkoitettu käytettäviksi vaipan sisusosina, tiheys kuivana on edullisesti noin 0,15 - 0,40 g/cm3, ja ne 30 sisältävät edullisesti hydrogeelin muodostavaa ainetta . vähemmän kuin noin 20 % kuitujen kuivapainosta laskettuna.
Edullisimmin silloitetut erilliskuidut sisältävät noin 0,75 - 1,25 mol-% glutaraldehydiä selluloosan anhydroglu-koosimoolimäärästä laskettuna, joka glutaraldehydi on rea-35 goinut kuitujen kanssa kuidunsisäisiä ristisidoksia muo- * 40 94437 dostaen, kuitujen muodostaessa suhteellisen ohuen imuky-kyisen rakenteen, joka on riittävästi puristetussa kuivassa tilassa, niin että se voi paisua kostuessaan.
Hydrogeelin muodostava aine voi olla homogeenisesti 5 koko imukykyiseen rakenteeseen tai osaan siitä jakautuneena. Esimerkiksi US-patenttijulkaisussa 3 860 003 esitetyn vaipparakenteen, jossa on edullisia silloitettuja erillis-kuituja sisältävä imukykyinen sisusosa, tiheys kuivana on noin 0,20 g/cm3, ja se sisältää myös hydrogeelin muodosta-10 vaa ainetta, joka on jakautunut kautta koko sisusosan. Nyt uskotaan, että vaipan kapillaarisen imukyvyn, kokonaisimu-kapasiteetin, ihon kosteuden ja taloudellisen kilpailukyvyn välinen paras mahdollinen tasapaino saavutetaan Aqu-alic L-73:n pitoisuuden ollessa noin 5-20 paino-% kuivan 15 imukykyisen sisusosan kokonaismassasta laskettuna. Tuotteiden, jollaisia on esitetty US-patenttijulkaisussa 3 860 003, silloitettuja erilliskuituja sisältäviin imukykyisiin sisusosiin on edullista sekoittaa homogeenisesti noin 8 -10 paino-% hydrogeelin muodostavaa ainetta, kuten Agualic 20 L-73:a.
Edellä kuvatut imukykyiset rakenteet voivat sisältää myös tavanomaisia fluffikuituja tai hyvin hienoksi jauhettuja kuituja hydrogeelin muodostavan aineen määrän pohjautuessa kuitujen kokonaismassaan, kuten aikaisemmin 25 on mainittu. Tässä esitetyt suoritusmuodot ovat esimerkki- luontoisia eikä niiden ole tarkoitus rajoittaa hydrogeelin muodostavien aineiden käyttöpiiriä silloitettujen erillis-kuitujen yhteydessä.
Menetelmä nesteenpidätvsarvon määrittämiseksi 30 Selluloosakuitujen vedenpidätysarvon määrittämi- . seen käytettiin seuraavaa menettelytapaa.
Noin 0,3 - 0,4 g:n kuitunäytettä liotetaan kannellisessa säiliössä noin 100 ml:ssa tislattua tai deionisoi-tua vettä huoneen lämpötilassa noin 15-20 tuntia. Liote-35 tut kuidut kerätään suodattimelle ja siirretään metalli- < *11 ιέ 4:1 tl I i a M · . .
• 41 94437 lankakoriin, jonka meshluku on 80 ja joka on sijoitettu kannattimille noin 3,8 cm:n (noin 1½ tuumaa) sentrifugi-putken verkkopohjan, jonka meshluku on 60, yläpuolelle. Putki peitetään muovilla, ja näytettä sentrifugoidaan 5 19-21 minuuttia suhteellisella kiihtyvyydellä 1500 - 1700 x g. Sen jälkeen sentrifugoidut kuidut poistetaan korista ja punnitaan. Punnitut kuidut kuivataan vakiopai-noon 105 °C:ssa ja punnitaan uudelleen. Vedenpidätysarvo lasketaan seuraavasti: 10
(1) WRV = (W-D) x 100 D
jossa 15 W = sentrifugoitujen kuitujen märkäpaino, D = kuitujen kuivapaino ja W-D = imeytynyt vesimäärä.
Menetelmä tihkukapasiteetin määrittämiseksi
Imukykyisten sisusosien tihkukapasiteetin määrittä-20 miseen käytettiin seuraavaa menettelytapaa. Tihkukapasi-teettia käytettiin sisusosien imukapasiteetin ja absorp-tionopeuden yhteisenä mittana.
Imutyyny, jonka koko on 10 cm x 10 cm ja paino on noin 7,5 g, asetetaan seulaverkolle. Tyynyn keskelle 25 lasketaan synteettistä virtsaa nopeudella 8 ml/s. Synteet-- - tisen virtsan virtaus katkaistaan, kun tyynyn pohjasta tai sivuista vuotaa ensimmäinen pisara synteettistä virtsaa. Tihkukapasiteetti lasketaan jakamalla synteettisellä virtsalla kostuttamista edeltäneen tyynyn massan ja sen 30 jälkeisen tyynyn massan erotus kuitujen (- rutikuivien kuitujen) massalla.
Menetelmä märkäpuristettavuuden määrittämiseksi
Imukykyisten rakenteiden märkäpuristettavuuden määrittämiseen käytettiin seuraavaa menettelytapaa. Märkäpu-35 ristettavuutta käytettiin imukykyisten sisusosien märkäpu-ristuslujuuden, rakenteellisen märkäintegriteetin ja mär-käkimmoisuuden mittana.
* 42 94437
Valmistetaan neliömäinen tyyny, jonka koko on 10 cm x 10 cm ja joka painaa 7,5 g, mitataan sen paksuus ja lasketaan sen tiheys. Tyynyyn imeytetään synteettistä virtsaa kymmenkertaisesti sen kuivapaino tai kunnes se saavuttaa 5 kyllästymispisteensä, kumpi sitten onkin pienempi. Tyynyyn kohdistetaan 0,7 kPa:n (0,1 psi) puristus. Noin 60 sekunnin kuluttua, jona aikana tyyny saavuttaa tasapainotilan, mitataan tyynyn paksuus. Sen jälkeen puristuskuormitus nostetaan 7,6 kPa:han (1,1 psi), tyynylle annetaan aikaa 10 saavuttaa tasapainotila ja sen paksuus mitataan. Puristus-kuormitus alennetaan sitten 0,7 kPa:iin (0,1 psi), tyynyn annetaan saavuttaa tasapainotila ja sen paksuus mitataan uudelleen. Lasketaan tyynyn tiheys alkuperäisellä 0,7 kPa:n kuormituksella, 7,6 kPa:n kuormituksella ja toisella 15 0,7 kPa:n kuormituksella, jota nimitetään 0,7 kPa:n (0,1
Psir) kimmokuormitukseksi (0,1 psi rebound). Sen jälkeen määritetään huokostilavuus (yksikkönä cm3/g ilmaistuna) kullakin eri kuormituksella. Huokostilavuus on tyynyn mär-kätiheyden käänteisluvun ja kuitutilavuuden (0,75 cm3/g) 20 erotus. Huokostilavuudet kuormituksilla 0,7 kPa ja 7,6 kPa ovat käyttökelpoisia märkäpuristuslujuuden ja rakenteellisen märkäintegriteetin ilmaisimia. Suurempi huokostilavuus tyynyn alkutiheyden ollessa normaali on osoitus suuremmasta märkäpuristusluj uudesta ja suuremmasta rakenteellisesta 25 märkäintegriteetistä. Huokostilavuusero kuormituksilla 0,7 kPa ja 7,6 kPa soveltuu imutyynyjen märkäkimmoisuuden vertailuun. Pienempi ero huokostilavuuksissa kuormituksilla 0,7 kPa ja 7,6 kPa on merkki suuremmasta märkäkimmoisuu-desta.
30 Myös paksuusero kuivan tyynyn ja kyllästetyn tyynyn välillä ennen puristusta havaittiin käyttökelpoiseksi, tyynyjen reagointikykyä kostumiseen kuvaavaksi indikaattoriksi.
Menetelmä kuivapuristettavuuden määrittämiseksi 35 Imukykyisten sisusosien kuivapuristettavuuden mää rittämiseen käytettiin seuraavaa menettelytapaa. Kuivapu- •
Il itlt 1:1 il 111:#··· I
43 94437 ristettavuutta käytettiin sisusosien kuivakinunoisuuden mittana.
Valmistetaan ilmakerrostettu tyyny, jonka koko on 10 cm x 10 cm ja massa noin 7,5 g, jos sitä puristetaan 5 kuivana hydraulisella puristimella 2,4 MPa:n paineella.
Tyyny käännetään toisin päin ja puristus toistetaan. Tyynyn paksuus mitataan ennen puristusta ja sen jälkeen niin, ettei tyynyyn kohdistu samalla kuormitusta. Sen jälkeen lasketaan tiheys ennen puristusta ja sen jälkeen jakamalla 10 massa pinta-alan ja paksuuden tulolla. Suurehkot erot puristusta edeltäneen ja sen jälkeisen tiheyden välillä ovat osoituksia pienehköstä kuivakimmoisuudesta.
Menetelmä selluloosakuitulen kanssa reagoineen glu-taraldehvdin määrän määrittämiseksi 15 Sen glutaraldehydimäärän, joka reagoi glutaraldehy- dillä silloitettujen erHiiskuitujen selluloosakomponentin kanssa kuidunsisäisiä ristisidoksia muodostaen, määrittämiseen käytettiin seuraavaa menettelytapaa.
Silloitetuista erilliskuiduista koostuva näyte uu-20 tetaan 0,1 N HCl:llä. Uute erotetaan kuiduista, ja sama uutto/erotusmenettely toistetaan sitten kullakin näytteellä vielä 3 kertaa. Kustakin uutosta peräisin olevaan uutteeseen sekoitetaan erikseen 2,4-dinitrofenyylihydratsonin (DNPH) vesiliuosta. Reaktion annetaan jatkua 15 minuuttia, 25 minkä jälkeen seokseen lisätään kloroformia. Reaktioseosta sekoitetaan 45 minuuttia lisää. Kloroformi- ja vesikerros erotetaan erotussuppilon avulla. Glutaraldehydin määrä määritetään analysoimalla kloroformikerroksesta DNPH-johdannainen suurpainenestekromatografiaa (HPLC) käyttäen.
30 HPLC-analyysissä käytetyt kromatografiaolosuhteet . olivat: pylväs - C-18 käänteisfaasi; detektori - UV, aal lonpituus 360 nm; liikkuva faasi - metanoli/vesiseos suhteessa 80:20; virtausnopeus - 1 ml/min; suoritettu mittaus - piikin korkeus. Piikin korkeuden ja glutaraldehydisisäl-35 lön välistä riippuvuutta kuvaava kalibrointikäyrä muodostettiin mittaamalla HPLC-piikkien korkeus viidestä stan- « 44 94437 dardiliuoksesta, joiden glutaraldehydipitoisuus oli tunnettu ja alueella 0-25 ppm.
Jokainen kullakin kuitunäytteellä saaduista neljästä kloroformifaasista analysoitiin HPLC:n avulla, mitat-5 tiin piikkien korkeus ja määritettiin vastaava glutaraldehydipitoisuus kalibrointikäyrän perusteella. Sen jälkeen kullekin uutteelle saadut glutaraldehydipitoisuudet laskettiin yhteen ja summa jaettiin kuitunäytteen massalla (kuivien kuitujen massalla), jolloin saatiin glutaraldehy-10 disisältö kuitujen massan mukaan laskettuna.
Kussakin HPLC-kromatogrammissa esiintyi kaksi glu-taraldehydipiikkiä. Kumpaa glutaraldehydipiikkiä tahansa voidaan käyttää, kunhan läpi koko proseduurin käytetään samaa piikkiä.
15 Esimerkki 1 Tämä esimerkki osoittaa siilo!tusaineen, glutar-aldehydin, erilaisten pitoisuuden vaikutuksen silloitetuista erilliskuiduista valmistettujen imutyynyjen imuky-kyyn ja kimmoisuuteen. Silloitetut erilliskuidut valmis-20 tettiin kuivasilloitusmenetelmällä.
Kuhunkin näytteeseen varattiin tietty määrä koskaan kuivaamatonta, etelän havupuusta saatua kraftmassaa (SSK-massaa). Kuitujen kosteuspitoisuus oli noin 62,4 % (joka vastaa konsistenssia 37,6 %). Muodostettiin liete lisää-25 mällä kuidut liuokseen, joka sisälsi tietyn määrän 50-%:ista glutaraldehydin vesiliuosta, 30 % (glutaraldehy-din massasta) sinkkinitraattiheksahydraattia, deminerali-soitua vettä ja riittävästi 1 N HCl:ä lietteen pH:n alentamiseksi noin arvoon 3,7. Kuituja liotettiin lietteessä 30 20 minuuttia, ja sen jälkeen niistä poistettiin vettä , sentrifugoimalla, kunnes kuitukonsistenssiksi tuli noin 34 - 35 %. Sen jälkeen kuituja, joista oli poistettu vettä, ilmakuivattiin läpipuhalluskuivurilla ympäristön lämpöistä ilmaa käyttäen, kunnes kuitukonsistenssi oli noin 55 -35 56 %. Ilmakuivatut kuidut defibroitiin kolmivaiheista fluffinmuodostuslaitetta käyttäen, jollainen kuvataan US- • t * 45 94437 patenttijulkaisussa 3 987 968. Defibroidut kuidut asetettiin lautasille, ja niitä kovetettiin oleellisesti staattisessa kuivausuunissa 145 °C:ssa 45 minuuttia. Silloittu-minen meni loppuun uunissapitojakson aikana. Silloitetut 5 erilliskuidut sijoitettiin seulaverkolle ja pestiin noin 20 °C:isella vedellä, niitä liotettiin tunnin ajan 60 °C:isessa vedessä konsistenssin ollessa 1 %, ja ne siivilöitiin, pestiin toiseen kertaan noin 20 °C:isella vedellä, sentrifugoitiin niin, että kuitukonsistenssiksi 10 tuli noin 60 %, defibroitiin edellä kuvatun kaltaisessa kolmivaiheisessa fluffinmuodostuslaitteessa ja kuivattiin loppuun pitämällä niitä neljä tuntia staattisessa kuivaus-uunissa 105 °C:ssa. Kuivatut kuidut ilmakerrostettiin imu-kykyisten tyynyjen muodostamiseksi. Tyynyt puristettiin 15 hydraulisella puristimella niin, että niiden tiheydeksi tuli 0,10 g/cm3. Sen jälkeen testattiin tyynyjen imukyky, kimmoisuus ja reagoinut glutaraldehydimäärä kuvattuja menettelytapoja noudattaen. Reagoinut glutaraldehydimäärä ilmoitetaan mooliprosentteina kuivien kuitujen selluloo-20 san anhydroglukoosimoolimäärästä laskettuna. Tulokset on ilmoitettu taulukossa 1.
Taulukko 1
Tihkumiskapa- Märkäpuristettavuus Näyt- Glutaralde- siteetti kos- (cm3/g) 25 teen hydi(mol-%) tutusnopeudel- 0,7kPa 7,6kPa 0,7kPa nro lisätty/ WRV la 8 ml/s (0,1 (1,1 (0,1 _reagoinut (%) (a /s)_psi) psi) psi) 1 0/0 79,2 N/A 10,68 6,04 6,46 2 1,73/0,44 51,0 6,98 11,25 5,72 6,57
30 3* N/A/0,50 48,3 N/A N/A N/A N/A
4 2,09/0,62 46,7 N/A 11,25 6,05 6,09 5 3,16/0,99 36,3 15,72 12,04 6,09 6,86 6 4,15/1,54 35,0 15,46 13,34 6,86 8,22 7 6,46/1,99 32,8 12,87 13,34 6,93 8,31 35 8 8,42/2,75 33,2 16,95 13,13 7,38 8,67 9 8,89/2,32 29,2 13,59 12,56 6,51 7,90 10 12,60/3,32 27,7 13,47 12,04 6,63 7,82 * Otettu eri kuituerästä • (N/A) - ei käytettävissä 46 94437
Esimerkki 2
Esimerkin 1 mukaisista silloitetuista erilliskui-duista muodostettiin kuivakerrostettuja imutyynyjä, joissa kuivien kuitujen tiheys oli 0,20 g/cm3. Tyynyjen annettiin 5 paisua ei-rajoittavissa olosuhteissa synteettisen virtsan kostuttaessa ne tihkukapasiteetin määritysprosessin aikana. Sen jälkeen testattiin tyynyjen imukyky, kimmoisuus ja rakenteellinen integriteetti edellä esitettyä märkäpuris-tettavuusmääritysmenettelyä noudattaen. Tulokset on ilmoi-10 tettu taulukossa 2. Tihkukapasiteetti ja märkäpuristetta-vuus kohosivat huomattavasti glutaraldehydipitoisuuden ollessa 0,5 mol-%.
Taulukko 2 15
Tihkukapasiteetti Märkäpuristettavuus(cm3/g) Näytteen kostutusnopeu- 0,7 kPa 7,6 kPa 0,7 kPa numero della 8 m/s_(0.1 PSI) (1.1 PSI) (0.1 PSIR) 20 1 4,56 8,95 5,38 5,90 2 7,84 8,31 4,80 5,72 3* 11,05 11,71 6,63 7,31 4 9,65 8,90 5,11 6,10 5 12,23 11,87 6,35 7,52 25 6 13,37 10,54 6,04 7,25 7 11,09 9,80 5,67 6,92 8 12,04 9,69 5,72 6,86 9 7,99 9,80 5,50 6,74 10 3,57 9,25 5,50 6,46 30 * Otettu eri kuituerästä
Esimerkki 3 Tämän esimerkin tarkoituksena on osoittaa, että silloituksen jälkeen kuituihin kohdistettavalla valkaisu-35 vaihesarjalla voidaan saavuttaa alhainen uuttuvan silloi-tusaineen taso. Uuttuvan silloitusaineen taso määritettiin « 47 94437 liottamalla kuitunäytettä tunnin ajan 40 °C:isessa deioni-soidussa vedessä konsistenssin ollessa 2,5 %. Veteen uut-tunut glutaraldehydimäärä määritettiin HPLC:n avulla, ja se ilmoitetaan uuttuvana glutaraldehydinä kuitujen kuiva-5 painon mukaan laskettuna. Kuidut silloitettiin kuivasil-loitusmenetelmällä.
Hankittiin etelän havupuusta valmistettua kraft-massaa (SSK-massaa). Massakuidut valkaistiin osaksi seu-raavien peräkkäisten valkaisuvaiheiden avulla: klooraus 10 (C) - lietettä, jonka konsistenssi oli 3 - 4 %, käsitel tiin suunnilleen pH:ssa 2,5 ja noin 38 *C:ssa 30 minuuttia niin, että käytettävissä oleva kloorimäärä (av. Cl) oli noin 5 %; alkaliuutto - lietettä, jonka konsistenssi oli 12 %, käsiteltiin noin 74 °C:ssa NaOH:lla, jonka väkevyys 15 oli 1,4 g/1, 60 minuuttia; ja hypokloriittikäsittely (H) -lietettä, jonka konsistenssi oli 12 %, käsiteltiin pH:ssa 11 - 11,5 ja 38 - 60 °C:n lämpötilassa 60 minuuttia riittävällä määrällä natriumhypokloriittia, jotta saavutettiin Elretho-valkoisuusaste 60 - 65 ja 15,5 - 16,5 mPa.s:n (cP) 20 viskositeetti. Osaksi valkaistuista kuiduista valmistettiin silloitettuja erilliskuituja esimerkissä 1 kuvatun menetelmän mukaisesti käyttämällä ristisidoksia muodostavana aineena glutaraldehydiä. Kuituihin jäi 2,29 mol-% glutaraldehydiä kuivien kuitujen selluloosan anhydroglu-25 koosimoolimäärästä laskettuna. Uuttuvan glutaraldehydin määrä sellaisissa kuiduissa on tyypillisesti noin 1000 ppm (0,1 %).
Osaksi valkaistujen erilliskuitujen valkaisua jatkettiin tämän jälkeen, ja se saatettiin päätökseen kloori-30 dioksidikäsittelyn (D), uuton (E) ja natriumhypokloriitti-käsittelyn (H) sisältäneellä ketjulla (DEH). Klooridioksi-divaiheessa (D) silloitettuja erilliskuituja liotettiin vesilietteessä, jonka konsistenssi oli 10 % ja joka sisälsi myös riittävästi natriumhypokloriittia, jotta käytet-35 tävissä olevan kloorin määrä oli 2 % kuitujen kuivapainos- 48 94437 ta. Sekoituksen jälkeen lietteen pH alennettiin noin arvoon 2,5 HCl:ä lisäämällä ja nostettiin sitten arvoon 4,4 NaOH:ta lisäämällä. Massaliete asetettiin sen jälkeen 70 °C:iseen uuniin 2,5 tunniksi, siivilöitiin, huuhdottiin 5 vedellä neutraaliksi ja sentrifugoitiin niin, että konsis-tenssiksi tuli 61,4 %.
Uuttovaiheessa kuitujen, joista oli poistettu vettä, konsistenssiltaan 10-%:ista vesilietettä käsiteltiin NaOH:n vesiliuoksella, jonka väkevyys oli 0,33 g 10 NaOH:ta/litra, 40 °C:ssa 1,5 tuntia. Sen jälkeen kuidut siivilöitiin, huuhdottiin vedellä neutraaleiksi ja sentrifugoitiin niin, että konsistenssiksi tuli 62,4 %.
Lopuksi valmistettiin natriumhypokloriittivaihetta (H) varten konsistenssiltaan 10-%:inen kuituliete, joka 15 sisälsi riittävästi natriumhypokloriittia, jotta käytettävissä oleva kloorimäärä oli 1,5 % kuitujen kuivapainosta.
Lietettä sekoitettiin ja kuumennettiin 50 °C:isessa uunissa tunnin ajan. Sen jälkeen kuidut siivilöitiin, niitä huuhdottiin, kunnes pH oli 5,0, ja sentrifugoitiin 20 niin, että konsistenssiksi tuli 62,4 %. Kuidut, joista oli poistettu vettä, ilmakuivattiin, käsiteltiin fluffiksi ja kuivattiin loppuun pitämällä niitä 105 °C:isessa uunissa tunnin ajan. Uuttuvan glutaraldehydin määrä täydellisesti valkaistuissa silloitetuissa erilliskuiduissa oli 25 ppm 25 (0,0025 %). Tämä määrä on selvästi pienempi kuin se uuttu- . · ·« * van glutaraldehydin määrä, jonka arvellaan olevan hyväk syttävä sovellutuksissa, joissa kuituja käytetään lähellä ihmisihoa.
Havaittiin myös, että osaksi valkaistuista, silloi-30 tetuista ja sen jälkeen loppuun valkaistuista kuiduista valmistetuilla tyynyillä oli yllättävästi suurempi nes-: : teenpidätysarvo ja kapillaarinen imeytyrnisnopeus sekä ai nakin yhtä suuri tihkukapasiteetti ja märkäkimmoisuus kuin erilliskuiduilla, jotka oli silloitettu sen jälkeen kun ne 35 oli täydellisesti valkaistu. Korkeammasta WRV:stä johtuen • · il I* i 1:111 I II al i 49 94437 kesken valkaisuketjua silloitetut kuidut olivat kuitenkin kokoonpuristuvampia kuivassa tilassa.
Oleellisesti samanlaisia tuloksia saavutettiin korvattaessa viimeinen hypokloriittivaihe (H) peroksidival-5 kaisuvaiheella (P). Vaiheessa P konsistenssiltaan 10-%:ista lietettä käsiteltiin vetyperoksidilla, jonka määrä oli 0,5 % kuitujen massasta, pH:ssa 11 - 11,5 ja 80 °C:n lämpötilassa 90 minuuttia.
Esimerkki 4 10 Tämä esimerkki osoittaa, mikä vaikutus orgaanisen hapon sekoittamisella epäorgaaniseen suolakatalyyttiin on silloittumisreaktion loppuunmenoasteeseen. Kuidut silloitettiin kuivasilloitusmenetelmällä.
Silloitettujen erilliskuitujen ensimmäinen koe-erä 15 valmistettiin esimerkissä 1 kuvatulla tavalla, jolloin kuituihin pidättynyt glutaraldehydimäärä oli veden poiston jälkeen 4,0 mol-%. Kuitujen analyyttiset mittaukset, jotka tehtiin silloituksen jälkeen, osoittivat kuitujen kanssa reagoineen glutaraldehydin määräksi 1,58 mol-%, mikä vas-20 taa suunnilleen reaktion täydellisyysastetta 37 %.
Silloitettujen erilliskuitujen toinen koe-erä valmistettiin samalla tavalla kuin tässä esimerkissä kuvattu ensimmäinen koe-erä, paitsi että sinkkinitraattikatalyytin lisäksi massalietteeseen sekoitettiin sinkkinitraatin mu-25 kana ylimääräiseksi katalyytiksi sitruunahappoa määrä, • · ' joka vastasi 10 paino-% glutaraldehydistä. Kuitujen ana-lyyttiset mittaukset, jotka tehtiin silloituksen jälkeen, osoittivat kuitujen kanssa reagoineen glutaraldehydin määräksi 2,45 mol-%, mikä vastaa suunnilleen reaktion täydel-30 lisyysastetta 61 %, (moolipohjaisesti), jolloin reaktion täydellisyysaste kohosi 55,1 % verrattuna koe-erään, jossa käytettiin pelkästään sinkkinitraattikatalyyttiä.
Esimerkki 5 Tämä esimerkki kuvaa pienten glyoksyylihappomää-35 rien, joka happo on yhden aldehydiryhmän sisältävä dialde- 50 94437 hydin happoanalogi, käyttöä esimerkissä 1 esitetyssä kui-vasilloitusmenetelmässä.
Koskaan kuivaamattomasta SSK-massasta valmistettiin kuituliete, joka sisälsi riittävästi glyoksyylihappoa, 5 jotta selluloosakuitujen kanssa reagoiva glyoksyylihappo-määrä olisi arviolta 1,2 % selluloosan anhydroglukoosi-moolimäärästä laskettuna, ja sinkkinitraattiheksahydraat-tikatalyyttiä. Sentrifugoitujen kuitujen kuitukonsistenssi oli noin 38 % ja ne sisälsivät noin 1,06 paino-% glyoksyy-10 lihappoa kuivien kuitujen massasta laskettuna. Katalyytin ja ristisidoksia muodostavan aineen suhde oli noin 0,30. Lietteen pH oli silloituksen alussa noin 2,16. Kuidut erotettiin toisistaan ja silloitettiin esimerkissä 1 kuvatuin menettelytavoin.
15 Toisessa erässä kuituihin lisättiin noin 0,53 p-% glyoksyylihappoa kuitujen kuivapainosta laskettuna, jotta kuitujen kanssa reagoiva glyoksyylihappomäärä olisi arviolta noin 0,6 mol-% selluloosan anhydroglukoosimooli-määrästä laskettuna. Silloitetut erilliskuidut valmistet-20 tiin muuten juuri edellä kuvatun koe-erän mukaisesti, paitsi että lietteen pH oli silloituksen alussa noin 2,35.
Silloitetuista erilliskuiduista valmistettiin imu-kykyisiä rakenteita, joiden tiheys oli 0,1 g/cm3 ja 0,2 g/cm3, esimerkissä 2 kuvatulla tavalla. Tyynyjen tih-25 kukapasiteetti, märkäpuristettavuus kuormituksilla 0,7 kPa • ·« • ja 7,6 kPa sekä kimmokuormituksella 0,7 kPa ja kapillaari- nen imukyky olivat huomattavasti suurempia kuin tiheydeltään samanlaisten, tavanomaisista, silloittamattomista kuiduista valmistettujen imukykyisten rakenteiden.
30 Esimerkki 6 Tämä esimerkki kuvaa menetelmän silloitettujen erHiiskuttujen valmistamiseksi silloitusmenetelmällä, jolla kovetus tapahtuu vedettömässä liuoksessa ja kuidut silloitetaan olennaisesti paisuttamattomassa, kokoon pai-35 nuneessa tilassa.
< I «Hl «ilftj I I I JII . I
51 94437
Hankitaan koskaan kuivaamattomia valkaistuja SSK-kuituja ja kuivataan ne niin, että kuitukonsistenssiksi tulee noin 67 %. Kuidut defibroidaan mekaanisesti kolmivaiheista fluffinmuodostuslaitetta käyttäen, jollainen 5 kuvataan US-patenttijulkaisussa 3 987 968, hyväksi käyttä en. Defibroidut kuidut kuivataan sitten loppuun 105 °C:ssa neljän tunnin aikana. Sen jälkeen kuivatuista kuiduista muodostetaan kuitukonsistenssiltaan 10-%:inen, silloitus-liuosta sisältävä liete, jossa silloitusliuos sisältää 10 noin 0,5 - 6,0 paino-% 50-%:ista glutaraldehydiliuosta, noin 1,5 - 13 paino-% lisää vettä, noin 0,3 - 3,0 paino-% happokatalyyttiä (HCl:ä tai H2S04:ä) ja loppuosan etikka-happoa. Kuituja pidetään silloitusliuoksessa noin 25 °C:n lämpötilassa 0,5 - 6 tuntia, jona aikana muodostuu pää-15 asiallisesti kuidunsisäisiä ristisidoksia. Kuidut pestään sitten kylmällä vedellä ja sentrifugoidaan niin, että kuitukonsistenssiksi tulee noin 60 - 65 paino-%, defibroidaan kolmivaiheisessa fluffinmuodostuslaitteessa ja kuivataan 105 °C:ssa 4 tuntia. Sellaiset kuidut sisältävät yleensä 20 kuitujen kanssa reagoineena noin 0,5 - 3,5 mol-% ristisidoksia muodostavaa ainetta selluloosan anhydroglukoosimoo-limäärästä laskettuna. Kuivatut kuidut voidaan ilmakerros-taa imukykyisten rakenteiden muodostamiseksi ja puristaa hydraulisella puristimella niin, että niiden tiheydeksi . 25 tulee 0,10 g/cm3 tai 0,20 g/cm3, samalla tavoin kuin esi- ··· merkeissä 1 ja 2 muodostetut tyynyt, tai johonkin muuhun toivottuun tiheyteen.
Esimerkki 7 Tämä esimerkki kuvaa menetelmän silloitettujen 30 erilliskuitujen valmistamiseksi siilo!tusmenetelmällä, jossa kovetus tapahtuu vedettömässä liuoksessa ja kuidut silloitetaan osittain mutta ei täysin paisuneessa tilassa.
Noudatettava menetelmä on identtinen esimerkissä 6 kuvatun menetelmän kanssa, paitsi että koskaan kuivaamat-35 tomat SSK-kuidut kuivataan aluksi ennen defibrointia kui- 52 94437 tukonsistenssiarvoon 50 - 55 paino-% ja defibroidut kuidut kuivataan defibrointivaiheessa tai tarvittaessa lisäkui-vausvaiheessa niin, että niiden kosteuspitoisuudeksi tulee noin 18 - 30 paino-%. Sen jälkeen kuidut, joilla on osit-5 tain paisunut rakenne, silloitetaan, pestään, sentrifugoi-daan, defibroidaan ja kuivataan, kuten esimerkissä 6 on esitetty. Esimerkin 6 mukaisiin silloitettuihin kuituihin verrattuina tämän esimerkin mukaisilla osittain paisuneilla silloitetuilla kuiduilla, joissa glutaraldehyditaso on 10 olennaisesti sama, on suurempi WRV ja niistä saadaan valmistetuksi imukykyisiä rakenteita, joilla on suurempi tih-kukapasiteetti ja märkäpuristettavuus.
Esimerkki 8 Tämä esimerkki kuvaa menetelmän silloitettujen 15 erilliskuitujen valmistamiseksi menetelmällä, jossa silloitus tapahtuu vedettömässä liuoksessa ja kuituja esilio-tetaan erittäin väkevässä vesiliuoksessa, joka sisältää glutaraldehydiä ennen olennaisesti vedettömässä liuoksessa tapahtuvaa silloitusta.
20 Koskaan kuivaamattomat SSK-kuidut erotetaan mekaa nisesti US-patenttijulkaisussa 3 987 968 kuvattua defib-rointilaitetta käyttäen, ja niitä esiliotetaan vesiliuoksessa, joka sisältää 50 paino-% glutaraldehydiä ja 50 paino-% vettä, noin 2-30 minuuttia. Sen jälkeen kuituja 25 puristetaan mekaanisesti osittain paisuneiden, glutaralde- • · • hydillä kyllästettyjen kuitujen aikaansaamiseksi. Sen jälkeen kuidut silloitetaan katalyytin ollessa mukana, pestään, sentrifugoidaan, defibroidaan ja kuivataan, kuten esimerkissä 6 on esitetty. Verrattuna esimerkin 6 tai 7 30 mukaisiin silloitettuihin kuituihin, joissa silloittumis-aste on sama, tämän esimerkin mukaisista kuiduista saa- 1 1 daan valmistetuksi imukykyisiä rakenteita, joilla on suu rempi tihkukapasiteetti ja märkäpuristettavuus.
Esimerkki 9 35 Valmistettiin silloitettuja erilliskuituja esimer- ♦
il , ia t Hill I I «::* I I
53 94437 kissä 7 esitettyä menetelmää noudattaen. Silloitusliuok-set sisältävät: 2 % glutaraldehydiä, 1,29 % H2S04:ä, 3 % vettä ja loppuosan etikkahappoa koe-erien 1 ja 2 tapauksessa ja 0,5 % glutaraldehydiä, 0,6 % H2S04:ä, 1,2 % vettä 5 ja loppuosan etikkahappoa koe-erien 3 ja 4 tapauksessa. Silloitusliuokseen laitettujen kuitujen kosteuspitoisuus oli 30 % koe-erien 1 ja 2 tapauksessa ja 18 % koe-erien 3 ja 4 tapauksessa. Glutaraldehydi reagoi kuidun kanssa muodostaen ristisidoksia. Mitattiin WRV, tihkukapasiteetti ja 10 märkäpuristettavuus kimmokuormituksella 0,7 kPa (0,1 psi rebound), ja ne on ilmoitettu seuraavassa taulukossa 3.
Taulukko 3
Kuitujen Reagoinut Tihkukapa- Märkäpuris- 15 Näyt-kosteus- glutar- siteetti tettavuus teen pitoi- aldehydi Tiheys WRV 8 ml/s (cm3/g)
nro suus (%) (mol-%) (o/cm3) (%) (σ/α)_0.1 PSIR
1 30 3,2 0,10 55 N/A 8,4 20 2 30 3,2 0,20 55 14,4 7,7
3 18 1,6 0,10 46 N/A N/A
4 18 1,6 0,20 46 12,6 7,2 N/A - ei saatavissa 25 Esimerkki 10 Tämän esimerkin tarkoituksena on valaista menetel-mää silloitettuja erilliskuituja sisältävien märkäkerros-tettujen arkkien valmistamiseksi.
Kuituseosliete, jonka konsistenssi oli 0,55 % ja 30 joka sisälsi 90 % esimerkissä 1 kuvatulla menetelmällä valmistettuja silloitettuja erilliskuituja ja 10 % tavanomaisia, silloittamattomia kuituja, joiden jauhautu- . misaste oli alle 100 CSF, kerrostettiin tavanomaiselle ♦ tasoviirakoneen viiralle, jonka meshluku oli 84, flokku-35 loiduiksi ja kasautuneiksi kuiduiksi. Paperin valmistuksessa virtausnopeus perälaatikosta oli 430 kg/min. Välittömästi kerrostuksen jälkeen kuituihin kohdistettiin vii- 54 94437 den vesisuihkun sarja, joiden suihkujen virtausnopeus pieneni asteittain. Nämä viisi vesisuihkua tuottivat kumulatiivisesti 85 kg vettä/kg rutikuivia kuituja. Kaikki suihkut oli sijoitettu noin 1 m:n pituiselle alueelle yhden-5 suuntaisesti viiran kulkusuunnan kanssa. Kukin vesivirta suihkusi kuiduille sarjasta lineaarisesti 12,7 mm:n (½ tuuman) välein viiran poikki koko sen leveydeltä sijoitettuja pyöreitä reikiä, joiden sisäläpimitta oli 3,2 mm (1/8 tuumaa). Kunkin suihkun rei'istä tapahtuneen virtauksen 10 likimääräinen prosenttiosuus kokonaisvirtausmäärästä ja virtauksen nopeus olivat seuraavat: suihku 1:37 % koko-naisvirtauksesta, 170 m/min; suihku 2:36 % kokonaisvir-tauksesta, 165 m/min, suihku 3:13 % kokonaisvirtauksesta, 61 m/min; suihku 4:9 % kokonaisvirtauksesta, 41 m/min; 15 suihku 5:5 % kokonaisvirtauksesta, 20/min. Välittömästi viidennen suihkun jälkeen kuidut asetettiin käsittelemällä sylinterimäisellä sihtirullalla, joka tunnetaan alalla viirarullana eli eguttöörinä. Viirarulla puristi kuituja, jotka olivat asettamishetkellä suuren konsistenssin omaa-20 vana lietteenä, viiraa vasten kuitujen tasaamiseksi, jolloin muodostui märkäarkki. Arkki oli ulkonäöltään samanlainen kuin tavanomaiset kuitumassa-arkit.
• > • • ·

Claims (11)

  1. 55 94437
  2. 1. Imukykyinen kuiturakenne, tunnettu siitä, että se sisältää silloitettuja erillisselluloosakuitu- 5 ja, jotka sisältävät mainittujen kuitujen kanssa reagoineena ja kuidunsisäisiä ristisidoksia muodostaneena 0,5 - 3,5 mooli-% ristisidoksia muodostavaa ainetta selluloosan anhydroglukoosimoolimäärästä laskettuna, jona ristisidoksia muodostavana aineena tulevat kysymykseen C2_e-dialde-10 hydit, C2_8-dialdehydihappoanalogit, jotka sisältävät ainakin yhden aldehydiryhmän, sekä mainittujen dialdehydien ja dialdehydihappoanalogien oligomeerit, että mainitut kuidut on pidetty olennaisesti erillismuodossa kuivatuksen ja silloituksen aikana, että kuitujen vedenpidätysarvo (WRV) 15 on 25 - 60 ja että kuiduilla on kyky aikaansaada imukykyi-selle rakenteelle märkävakiotiheys, joka on pienempi kuin sen kuivatiheys, jolloin märkävakiotiheys on laskettu kuivien kuitujen perusteella.
  3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen imukykyinen ra-20 kenne, tunnettu siitä, että kuidut sisältävät 0,75 - 2,5 mooli-% ristisidoksia muodostavaa ainetta.
  4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen imukykyinen rakenne, tunnettu siitä, että ristisidoksia muodostava aine on glutaraldehydi. .25 4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen imuky kyinen rakenne, tunnettu siitä, että WRV on 28 -50.
  5. 5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen imukykyinen rakenne, tunnettu siitä, että se sisältää 30 10 - 95 % silloitettuja erilliskuituja ja noin 5 - 90 % silloittamattomia selluloosakuituja.
  6. 6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen imukykyinen rakenne, tunnettu siitä, että se sisältää lisäksi itsessään hydrogeelin muodostavaa ainet- 35 ta. • 4 r * 56 94437
  7. 7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen imukykyinen rakenne, tunnettu siitä, että hydrogeelin muodostava aine on olennaisesti homogeenisesti sekoittuneena ainakin osaan imukykyisestä rakenteesta.
  8. 8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen imukykyinen ra kenne, tunnettu siitä, että hydrogeelin muodostava aine on sijoitettu arkin pintaan, joka arkki asetetaan kuituja vasten.
  9. 9. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukai-10 nen imukykyinen rakenne, tunnettu siitä, että sen kuivatiheys on 0,06 - 0,15 g/cm3 ja silloitetut erillis-kuidut sisältävät 2,0 - 2,5 mooli-% ristisidoksia muodostavaa ainetta.
  10. 10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen imu-15 kykyinen rakenne, tunnettu siitä, että sen kuiva- tiheys on 0,12 - 0,60 g/cm3 ja että silloitetut erillis-kuidut sisältävät 0,75 - 1,25 mooli-% ristisidoksia muodostavaa ainetta.
  11. 11. Imukykyinen kertakäyttötuote, joka sisältää 20 pintakerroksen, siihen kiinnitetyn taustakerroksen ja mainitun pinta- ja taustakerroksen väliin sijoitettuna imuky-kyisen rakenteen, tunnettu siitä, että imukykyinen rakenne on jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen. • * « « · -• · 57 94437 Patenkrav
FI872848A 1986-06-27 1987-06-26 Erillisiä, silloitettuja selluloosakuituja sisältävä imukykyinen kuiturakenne FI94437C (fi)

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
US06/879,708 US4822453A (en) 1986-06-27 1986-06-27 Absorbent structure containing individualized, crosslinked fibers
US87970886 1986-06-27

Publications (4)

Publication Number Publication Date
FI872848A0 FI872848A0 (fi) 1987-06-26
FI872848A FI872848A (fi) 1987-12-28
FI94437B true FI94437B (fi) 1995-05-31
FI94437C FI94437C (fi) 1995-09-11

Family

ID=25374721

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI872848A FI94437C (fi) 1986-06-27 1987-06-26 Erillisiä, silloitettuja selluloosakuituja sisältävä imukykyinen kuiturakenne

Country Status (22)

Country Link
US (1) US4822453A (fi)
EP (1) EP0251675B1 (fi)
JP (1) JPH0714413B2 (fi)
KR (2) KR970005548B1 (fi)
AT (1) ATE80556T1 (fi)
AU (1) AU614717B2 (fi)
CA (1) CA1292217C (fi)
DE (1) DE3781728T2 (fi)
DK (1) DK172436B1 (fi)
EG (1) EG18357A (fi)
ES (1) ES2033848T3 (fi)
FI (1) FI94437C (fi)
GR (1) GR3006519T3 (fi)
HK (1) HK1000202A1 (fi)
IE (1) IE60466B1 (fi)
IL (1) IL82914A (fi)
MA (1) MA21019A1 (fi)
MX (1) MX165479B (fi)
MY (1) MY102864A (fi)
NZ (1) NZ220856A (fi)
PH (1) PH26202A (fi)
PT (1) PT85182B (fi)

Families Citing this family (129)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
CA1340434C (en) * 1986-06-27 1999-03-16 Carlisle Mitchell Herron Process for making individualized crosslinked fibers having reduced residuals and fibers thereof
IL82915A (en) * 1986-06-27 1991-05-12 Buckeye Cellulose Corp Individualized,crosslinked fibers and their production
CA1340299C (en) * 1986-06-27 1999-01-05 Jeffrey Tood Cook Process for marking individualized crosslinked fibers and fibers thereof
CA1306894C (en) * 1986-06-27 1992-09-01 Robert Michael Bourbon Process for making wet-laid structures containing individualized stiffened fibers
IL82913A (en) * 1986-06-27 1990-11-05 Buckeye Cellulose Corp Twisted,stiffened cellulosic fibers and absorbent structures made therefrom
US5366591A (en) * 1987-01-20 1994-11-22 Jewell Richard A Method and apparatus for crosslinking individualized cellulose fibers
US5252275A (en) * 1991-03-07 1993-10-12 Weyerhauser Company Method of densifying crosslinked fibers
US5437418A (en) * 1987-01-20 1995-08-01 Weyerhaeuser Company Apparatus for crosslinking individualized cellulose fibers
US4935022A (en) * 1988-02-11 1990-06-19 The Procter & Gamble Company Thin absorbent articles containing gelling agent
ZA903296B (en) * 1989-05-26 1991-02-27 Kimerly Clark Corp Vertical wicking structures from wet crosslinked cellulose fiber structures
US5124197A (en) * 1989-07-28 1992-06-23 Kimberly-Clark Corporation Inflated cellulose fiber web possessing improved vertical wicking properties
US5183707A (en) * 1989-11-07 1993-02-02 The Procter & Gamble Cellulose Company Individualized, polycarboxylic acid crosslinked fibers
US5190563A (en) * 1989-11-07 1993-03-02 The Proctor & Gamble Co. Process for preparing individualized, polycarboxylic acid crosslinked fibers
JP3696881B2 (ja) * 1990-01-23 2005-09-21 ザ プロクター アンド ギャンブル カンパニー 熱接着した補剛繊維層及び超吸収体材料層を含む吸収体構造
US5217445A (en) * 1990-01-23 1993-06-08 The Procter & Gamble Company Absorbent structures containing superabsorbent material and web of wetlaid stiffened fibers
US5360420A (en) * 1990-01-23 1994-11-01 The Procter & Gamble Company Absorbent structures containing stiffened fibers and superabsorbent material
ES2075339T3 (es) 1990-02-01 1995-10-01 James River Corp Fibras elasticas de alta voluminosidad mediante reticulacion de fibras de pasta de madera con acidos policarboxilicos.
US5492962A (en) * 1990-04-02 1996-02-20 The Procter & Gamble Company Method for producing compositions containing interparticle crosslinked aggregates
US5300565A (en) * 1990-04-02 1994-04-05 The Procter & Gamble Company Particulate, absorbent, polymeric compositions containing interparticle crosslinked aggregates
US5124188A (en) * 1990-04-02 1992-06-23 The Procter & Gamble Company Porous, absorbent, polymeric macrostructures and methods of making the same
US5149334A (en) * 1990-04-02 1992-09-22 The Procter & Gamble Company Absorbent articles containing interparticle crosslinked aggregates
US5180622A (en) * 1990-04-02 1993-01-19 The Procter & Gamble Company Absorbent members containing interparticle crosslinked aggregates
US5174198A (en) * 1990-10-31 1992-12-29 Weyerhaeuser Company Method for packaging and shipping fiber materials
US5382245A (en) * 1991-07-23 1995-01-17 The Procter & Gamble Company Absorbent articles, especially catamenials, having improved fluid directionality
US5213030A (en) * 1990-10-31 1993-05-25 Weyerhaeuser Company Method for packaging and shipping fiber materials
JPH06504326A (ja) * 1990-10-31 1994-05-19 ウェヤーハウザー・カンパニー 繊維処理装置
US5234423A (en) * 1991-06-13 1993-08-10 The Procter & Gamble Company Absorbent article with elastic waist feature and enhanced absorbency
NZ242947A (en) * 1991-07-19 1994-07-26 Johnson & Johnson Inc Non-defiberised fluid-absorbent sheet has debonding agent and cross linked fibres and method of manufacture
CA2073815C (en) * 1991-07-23 1998-05-05 Clemson University Research Foundation Absorbent articles, especially catamenials, having improved fluid directionality, comfort and fit
US5387207A (en) * 1991-08-12 1995-02-07 The Procter & Gamble Company Thin-unit-wet absorbent foam materials for aqueous body fluids and process for making same
US5147345A (en) * 1991-08-12 1992-09-15 The Procter & Gamble Company High efficiency absorbent articles for incontinence management
US5599336A (en) * 1992-07-02 1997-02-04 The Procter & Gamble Company Absorbent hydrogel fines in absorbent structures
US6340411B1 (en) 1992-08-17 2002-01-22 Weyerhaeuser Company Fibrous product containing densifying agent
US5547541A (en) * 1992-08-17 1996-08-20 Weyerhaeuser Company Method for densifying fibers using a densifying agent
SE508961C2 (sv) * 1992-11-17 1998-11-23 Sca Hygiene Prod Ab Absorberande struktur och absorberande alster innehållande strukturen ifråga
SE509037C2 (sv) * 1992-11-17 1998-11-30 Sca Hygiene Prod Ab Absorberande struktur samt metod för dess tillverkning
US5384011A (en) * 1993-02-12 1995-01-24 James River Corporation Of Virginia Process for crosslinking of cellulosic fibers
US5384012A (en) * 1993-02-12 1995-01-24 James River Corporation Of Virginia Process for crosslinking of cellulosic fibers
US5348547A (en) * 1993-04-05 1994-09-20 The Procter & Gamble Company Absorbent members having improved fluid distribution via low density and basis weight acquisition zones
US5868724A (en) * 1993-10-22 1999-02-09 The Procter & Gamble Company Non-continuous absorbent cores comprising a porous macrostructure of absorbent gelling particles
US5713881A (en) * 1993-10-22 1998-02-03 Rezai; Ebrahim Non-continuous absorbent composites comprising a porous macrostructure of absorbent gelling particles and a substrate
US5536264A (en) * 1993-10-22 1996-07-16 The Procter & Gamble Company Absorbent composites comprising a porous macrostructure of absorbent gelling particles and a substrate
DE4343947A1 (de) * 1993-12-22 1995-06-29 Temca Chemische Union Gmbh Dünne Hygieneprodukte mit vorgefertigtem Saugkörper
US5610208A (en) * 1994-02-17 1997-03-11 Nippon Shokubai Co., Ltd. Water-absorbent agent, method for production thereof, and water-absorbent composition
US5484896A (en) * 1994-03-24 1996-01-16 The Procter & Gamble Company Esterified high lignin content cellulosic fibers
US5906894A (en) * 1994-03-25 1999-05-25 Weyerhaeuser Company Multi-ply cellulosic products using high-bulk cellulosic fibers
ES2324928T3 (es) * 1994-03-25 2009-08-19 Weyerhaeuser Company Fibras celulosicas de alta voluminosidad y procedimiento para su produccion.
JP3558638B2 (ja) 1994-03-25 2004-08-25 ウェヤーハウザー・カンパニー 嵩高いセルロース繊維を用いているマルチプライセルロース製品
US5998511A (en) * 1994-03-25 1999-12-07 Weyerhaeuser Company Polymeric polycarboxylic acid crosslinked cellulosic fibers
US6184271B1 (en) 1994-03-25 2001-02-06 Weyerhaeuser Company Absorbent composite containing polymaleic acid crosslinked cellulosic fibers
US5599335A (en) * 1994-03-29 1997-02-04 The Procter & Gamble Company Absorbent members for body fluids having good wet integrity and relatively high concentrations of hydrogel-forming absorbent polymer
US5549791A (en) * 1994-06-15 1996-08-27 The Procter & Gamble Company Individualized cellulosic fibers crosslinked with polyacrylic acid polymers
JP3863179B2 (ja) * 1994-06-15 2006-12-27 ザ、プロクター、エンド、ギャンブル、カンパニー ポリアクリル酸ポリマーによって橋かけ結合された個別化セルロース繊維を含有する吸収性構造体
SE508626C2 (sv) * 1994-12-30 1998-10-19 Sca Hygiene Prod Ab Ett material med hög absorptionskapacitet samt en absorberande struktur och ett absorberande alster innefattande materialet ifråga
US5549589A (en) * 1995-02-03 1996-08-27 The Procter & Gamble Company Fluid distribution member for absorbent articles exhibiting high suction and high capacity
US5843852A (en) * 1995-12-21 1998-12-01 Kimberly-Clark Worldwide, Inc. Absorbent structure for liquid distribution
US5800416A (en) * 1996-04-17 1998-09-01 The Procter & Gamble Company High capacity fluid absorbent members
US5843055A (en) * 1996-07-24 1998-12-01 The Procter & Gamble Company Stratified, multi-functional fluid absorbent members
US6989005B1 (en) * 1997-03-27 2006-01-24 The Procter & Gamble Company Absorbent articles having removable components
US7601145B2 (en) 1997-03-27 2009-10-13 The Procter & Gamble Company Disposable absorbent articles having multiple absorbent core components including replaceable components
US7670324B2 (en) * 1997-03-27 2010-03-02 The Procter And Gamble Company Disposable absorbent articles with replaceable absorbent core components having regions of permeability and impermeability on same surface
US6932800B2 (en) 1997-03-27 2005-08-23 The Procter & Gamble Company Absorbent articles comprising a material having a high vertical wicking capacity
US7291137B2 (en) 1997-03-27 2007-11-06 The Procter & Gamble Company Disposable absorbent articles having multiple absorbent core components including replaceable components
US6383960B1 (en) 1997-10-08 2002-05-07 Kimberly-Clark Worldwide, Inc. Layered absorbent structure
US6013589A (en) 1998-03-13 2000-01-11 The Procter & Gamble Company Absorbent materials for distributing aqueous liquids
EP1061878B1 (en) 1998-03-13 2004-11-03 The Procter & Gamble Company Absorbent structures comprising fluid storage members with improved ability to dewater distribution members
US6713661B1 (en) 1998-04-28 2004-03-30 The Procter & Gamble Company Absorbent articles providing improved fit when wet
US20040033750A1 (en) * 1998-06-12 2004-02-19 Everett Rob D Layered absorbent structure with a heterogeneous layer region
US6710225B1 (en) 1998-06-15 2004-03-23 Kimberly-Clark Worldwide, Inc. Layered absorbent structure with a zoned basis weight
US6465379B1 (en) 1998-06-30 2002-10-15 Bki Holding Corporation Unitary absorbent material for use in absorbent structures
US6726672B1 (en) * 1998-09-28 2004-04-27 Icu Medical, Inc. Intravenous drug access system
US6746976B1 (en) 1999-09-24 2004-06-08 The Procter & Gamble Company Thin until wet structures for acquiring aqueous fluids
US6437214B1 (en) 2000-01-06 2002-08-20 Kimberly-Clark Worldwide, Inc. Layered absorbent structure with a zoned basis weight and a heterogeneous layer region
US6417425B1 (en) * 2000-02-01 2002-07-09 Basf Corporation Absorbent article and process for preparing an absorbent article
US6533989B1 (en) 2000-08-03 2003-03-18 Kimberly-Clark Worldwide, Inc. Multi-chamber process and apparatus for forming a stabilized absorbent web
US6608237B1 (en) 2000-08-03 2003-08-19 Kimberly-Clark Worldwide, Inc. High-strength, stabilized absorbent article
US6533978B1 (en) 2000-08-03 2003-03-18 Kimberly-Clark Worldwide, Inc. Process and apparatus for forming a stabilized absorbent web
JP2004523669A (ja) * 2000-11-14 2004-08-05 ウェヤーハウザー・カンパニー 押出法により形成された架橋セルロース系製品
US20020137422A1 (en) * 2000-12-07 2002-09-26 Graef Peter A. Distribution layer having improved liquid transfer to a storage layer
US6821383B2 (en) 2001-03-28 2004-11-23 National Starch And Chemical Investment Holding Corporation Preparation of modified fluff pulp, fluff pulp products and use thereof
US6620293B2 (en) * 2001-04-11 2003-09-16 Rayonier Inc. Crossed-linked pulp and method of making same
DE60135834D1 (de) * 2001-06-08 2008-10-30 Procter & Gamble Cellulosfasern enthaltend strahlungsaktivierbare Harzverbindungen
US7727211B2 (en) 2001-07-23 2010-06-01 The Procter & Gamble Company Absorbent article having a replaceable absorbent core component having an insertion pocket
JP3647797B2 (ja) * 2001-11-28 2005-05-18 コナミ株式会社 画像表示プログラム、画像表示方法及びビデオゲーム装置
US6780201B2 (en) 2001-12-11 2004-08-24 Kimberly-Clark Worldwide, Inc. High wet resiliency curly cellulose fibers
EP1518020A1 (en) * 2002-04-25 2005-03-30 Weyerhaeuser Company Method for making tissue and towel products containing crosslinked cellulosic fibers
DE10225943A1 (de) 2002-06-11 2004-01-08 Basf Ag Verfahren zur Herstellung von Estern von Polyalkoholen
US7074301B2 (en) * 2002-06-11 2006-07-11 Rayonier Products And Financial Services Company Chemically cross-linked cellulose fiber and method of making same
US6918993B2 (en) * 2002-07-10 2005-07-19 Kimberly-Clark Worldwide, Inc. Multi-ply wiping products made according to a low temperature delamination process
US20050016698A1 (en) * 2003-07-25 2005-01-27 Weyerhaeuser Company Glyoxal crosslinked cellulosic fibers having improved brightness and color
US20050016699A1 (en) * 2003-07-25 2005-01-27 Weyerhaeuser Company Glyoxal crosslinked cellulosic fibers having high bulk
US20050019563A1 (en) * 2003-07-25 2005-01-27 Weyerhaeuser Company Glyoxal crosslinked cellulosic fibers having high bulk
US20050019569A1 (en) * 2003-07-25 2005-01-27 Weyerhaeuser Company Glyoxal crosslinked cellulosic fibers having improved brightness and color
WO2005021646A2 (en) * 2003-09-02 2005-03-10 Kimberly-Clark Worldwide, Inc. Low odor binders curable at room temperature
US6991706B2 (en) * 2003-09-02 2006-01-31 Kimberly-Clark Worldwide, Inc. Clothlike pattern densified web
US7189307B2 (en) * 2003-09-02 2007-03-13 Kimberly-Clark Worldwide, Inc. Low odor binders curable at room temperature
US20050045293A1 (en) * 2003-09-02 2005-03-03 Hermans Michael Alan Paper sheet having high absorbent capacity and delayed wet-out
US20050112979A1 (en) * 2003-11-24 2005-05-26 Sawyer Lawrence H. Integrally formed absorbent materials, products incorporating same, and methods of making same
EP1696972B1 (en) * 2003-12-19 2016-10-26 Buckeye Technologies Inc. Fibers of variable wettability and materials containing the fibers
US8247639B2 (en) * 2004-01-27 2012-08-21 Kao Corporation Absorbent article
US7361694B2 (en) * 2004-02-27 2008-04-22 Dow Global Technologies Inc. Durable foam of olefin polymers, methods of making foam and articles prepared from same
US8357727B2 (en) * 2004-02-27 2013-01-22 Dow Global Technologies Llc Durable foam of olefin polymers, methods of making foam and articles prepared from same
US7513973B2 (en) * 2004-03-31 2009-04-07 Weyerhaeuser Nr Company Bleached polyacrylic acid crosslinked cellulosic fibers
US7297231B2 (en) 2004-07-15 2007-11-20 Kimberly-Clark Worldwide, Inc. Binders curable at room temperature with low blocking
US20060144537A1 (en) 2004-12-30 2006-07-06 Schwonke Paul A Paperboard
US7381298B2 (en) 2004-12-30 2008-06-03 Weyerhaeuser Company Process for making a paperboard from a high consistency slurry containing high levels of crosslinked cellulosic fibers
EP2628837B1 (en) 2005-04-01 2017-01-04 Buckeye Technologies Inc. Nonwoven material for acoustic insulation, and process for manufacture
JP5089123B2 (ja) * 2005-10-07 2012-12-05 花王株式会社 吸収性物品
US7686921B2 (en) * 2006-05-01 2010-03-30 Rayonier Trs Holding Inc. Liquid distribution mat made of enhanced cellulosic fibers
MY148892A (en) * 2006-07-07 2013-06-14 Basf Se Method for producing cellulose acetals
US7824387B2 (en) 2006-10-26 2010-11-02 The Procter & Gamble Company Method for using a disposable absorbent article as training pant
US7824386B2 (en) * 2006-10-26 2010-11-02 The Procter & Gamble Company Method for using a disposable absorbent article as a swim pant
US7766887B2 (en) * 2006-11-13 2010-08-03 The Procter & Gamble Company Method for making reusable disposable article
US20080114320A1 (en) * 2006-11-13 2008-05-15 Theodora Beck Absorbent articles having fluid partitioning characteristics and method for evaluating such characteristics
US20080110775A1 (en) * 2006-11-13 2008-05-15 Theodora Beck Absorbent articles with replaceable core components having stiffness characteristics and method for evaluating such characteristics
US20080156857A1 (en) 2006-12-28 2008-07-03 Weyerhaeuser Co. Method For Forming A Rim And Edge Seal For An Insulating Cup
EP2108676B1 (en) 2008-04-03 2017-12-27 OrganoClick AB Crosslinked paper based material
US8722797B2 (en) 2009-09-29 2014-05-13 Weyerhaeuser Nr Company Cellulose fibers crosslinked with low molecular weight phosphorous containing polyacrylic acid and method
EP2528630B1 (de) 2010-01-27 2016-03-30 Basf Se Geruchsinhibierende wasserabsorbierende verbundstoffe
WO2012166832A2 (en) 2011-06-02 2012-12-06 Milliken & Company Porous, low density nanoclay composite
US9458297B2 (en) 2014-06-30 2016-10-04 Weyerhaeuser Nr Company Modified fiber, methods, and systems
CA2967395C (en) 2014-11-21 2022-05-03 Rohm And Haas Company Binder compositions for making crosslinked cellulose fiber
WO2016137492A1 (en) * 2015-02-27 2016-09-01 Kimberly-Clark Worldwide, Inc. Soft, strong and bulky tissue
US10156042B2 (en) 2015-12-29 2018-12-18 International Paper Company Modified fiber from shredded pulp sheets, methods, and systems
US10501891B1 (en) 2019-01-25 2019-12-10 Rayonier Performance Fibers, L.L.C. Crosslinking cellulose with Glyoxal to improve absorption properties
US11473242B2 (en) * 2019-04-01 2022-10-18 International Paper Company Treated pulp and methods of making and using same
WO2020223562A1 (en) 2019-04-30 2020-11-05 International Paper Company Low-density modifier for fiber cement
CA3174059A1 (en) 2020-08-24 2022-03-03 Charles E. Miller Composite having improved in-plane permeability and absorbent article having improved fluid management
CA3171998A1 (en) 2021-03-09 2022-09-15 International Paper Company Feminine hygiene product including composite having improved in-plane permeability

Family Cites Families (19)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
DE1056916B (de) * 1957-02-07 1959-05-06 Schickedanz Ver Papierwerk Verfahren zur Herstellung hydrophiler zeitlich begrenzt wasserbestaendiger Vliese
US3046079A (en) * 1960-05-24 1962-07-24 Wilson A Reeves Process of reacting partially swollen cotton textiles with aqueous solutions of specific aldehydes containing acid catalysts to produce wet and dry crease resistance
US3069311A (en) * 1962-03-28 1962-12-18 Hercules Powder Co Ltd Paper manufacture
US3224926A (en) * 1962-06-22 1965-12-21 Kimberly Clark Co Method of forming cross-linked cellulosic fibers and product thereof
US3241553A (en) * 1962-08-27 1966-03-22 Johnson & Johnson Surgical dressing
US3434918A (en) * 1965-12-13 1969-03-25 Kimberly Clark Co Process of forming absorbent paper from a mixture of cellulosic fibers and partially crosslinked cellulosic fibers and paper thereof
US3455778A (en) * 1965-12-13 1969-07-15 Kimberly Clark Co Creped tissue formed from stiff crosslinked fibers and refined papermaking fibers
US3440135A (en) * 1965-12-13 1969-04-22 Kimberly Clark Co Process for crosslinking cellulosic fibers during gas suspension of fibers
US3932209A (en) * 1969-02-24 1976-01-13 Personal Products Company Low hemicellulose, dry crosslinked cellulosic absorbent materials
US3819470A (en) * 1971-06-18 1974-06-25 Scott Paper Co Modified cellulosic fibers and method for preparation thereof
US3756913A (en) * 1971-06-18 1973-09-04 Scott Paper Co Modified cellulosic fibers and products containing said fibers
FR2224485B1 (fi) * 1973-04-05 1977-12-30 Centre Tech Ind Papier
CA993618A (en) * 1974-02-15 1976-07-27 Riegel Textile Corporation Process for producing a low density, loosely bonded fluff batt of individual, kinked and interlocked fibers
US4204054A (en) * 1975-10-20 1980-05-20 S. A. Beghin-Say Paper structures containing improved cross-linked cellulose fibers
JPS5913214A (ja) * 1982-07-15 1984-01-24 Olympus Optical Co Ltd 顕微鏡対物レンズ
DK167952B1 (da) * 1983-03-10 1994-01-10 Procter & Gamble Absorbentstruktur, som er en blanding af hydrofile fibre og vanduoploeselig hydrogel i form af saerskilte partikler af tvaerbundet polumert materiale, fremgangsmaade til fremstilling af samme samt engangsble fremstillet heraf
US4689118A (en) * 1985-07-22 1987-08-25 Personal Products Company Cross-linked pore containing microfibrillated cellulose prepared by freezing and solvent exchange
IL82913A (en) * 1986-06-27 1990-11-05 Buckeye Cellulose Corp Twisted,stiffened cellulosic fibers and absorbent structures made therefrom
CA1306894C (en) * 1986-06-27 1992-09-01 Robert Michael Bourbon Process for making wet-laid structures containing individualized stiffened fibers

Also Published As

Publication number Publication date
DK330587A (da) 1987-12-28
MY102864A (en) 1993-03-31
IL82914A (en) 1990-12-23
JPH0714413B2 (ja) 1995-02-22
US4822453A (en) 1989-04-18
JPS6354159A (ja) 1988-03-08
ATE80556T1 (de) 1992-10-15
CA1292217C (en) 1991-11-19
IE871718L (en) 1987-12-27
FI872848A0 (fi) 1987-06-26
DK172436B1 (da) 1998-07-06
MA21019A1 (fr) 1987-12-31
EP0251675A2 (en) 1988-01-07
KR880000628A (ko) 1988-03-28
AU614717B2 (en) 1991-09-12
NZ220856A (en) 1990-08-28
MX165479B (es) 1992-11-13
EG18357A (en) 1993-07-30
KR950002843B1 (ko) 1995-03-27
ES2033848T3 (es) 1993-04-01
IL82914A0 (en) 1987-12-20
PT85182B (pt) 1993-07-30
DE3781728D1 (de) 1992-10-22
HK1000202A1 (en) 1998-02-06
GR3006519T3 (fi) 1993-06-30
KR970005548B1 (ko) 1997-04-17
DK330587D0 (da) 1987-06-26
FI94437C (fi) 1995-09-11
FI872848A (fi) 1987-12-28
EP0251675B1 (en) 1992-09-16
KR880000630A (ko) 1988-03-28
PH26202A (en) 1992-03-18
AU7475087A (en) 1988-02-04
IE60466B1 (en) 1994-07-13
PT85182A (pt) 1988-07-01
EP0251675A3 (en) 1988-08-17
DE3781728T2 (de) 1993-02-11

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI94437B (fi) Erillisiä, silloitettuja selluloosakuituja sisältävä imukykyinen kuiturakenne
US4889596A (en) Process for making individualized, crosslinked fibers and fibers thereof
FI94436B (fi) Menetelmä erillisten, silloitettujen selluloosakuitujen valmistamiseksi
US4888093A (en) Individualized crosslinked fibers and process for making said fibers
FI105831B (fi) Yksiöityjä, polykarboksyylihapolla verkkoutettuja kuituja sisältävä imukykyinen rakenne
US4889595A (en) Process for making individualized, crosslinked fibers having reduced residuals and fibers thereof
US4898642A (en) Twisted, chemically stiffened cellulosic fibers and absorbent structures made therefrom
FI105830B (fi) Yksiöidyt, polykarboksyylihapolla ristikytketyt puumassaselluloosakuidut
AU609402B2 (en) Twisted, stiffened cellulosic fibers and absorbent structures made therefrom
FI94435B (fi) Verkkoutetut, kierretyt ja kiharretut erillisselluloosakuidut ja menetelmä niiden valmistamiseksi
FI94433C (fi) Menetelmä silloitettujen erillisselluloosakuitujen valmistamiseksi
FI90678B (fi) Menetelmä kosteana kokoonpantujen, yksittäisiä, kovetettuja kuituja sisältävien koostumusten valmistamiseksi
CA1292218C (en) Twisted, stiffened cellulosic fibers and absorbent structures made therefrom

Legal Events

Date Code Title Description
GB Transfer or assigment of application

Owner name: THE PROCTER & GAMBLE COMPANY

BB Publication of examined application
FG Patent granted

Owner name: THE PROCTER & GAMBLE COMPANY