FI94305C - Näköjärjestelmä kuvanmuodostuslaitteella ja kuvantoistolaitteella - Google Patents

Description

94305 Näköjärjestelmä kuvanmuodostuslaitteella ja kuvantoistolait-teella.- Synsystem med en bildskapande anordning och en bildatergivningsanordning

Esillä oleva keksintö koskee näköjärjestelmää, joka käsittää kuvanmuodostuslaitteen ainakin ensimmäisellä kameravälineellä ja toisella kameravälineellä, jotka kummatkin käsittävät optisen välineen ja sähköoptisen ilmaisuvälineen, ja joka lisäksi käsittää kuvantoistolaitteen järjestettynä samanaikaisesti toistamaan ka-meravälineiden kuvat ainakin yhdessä näyttökentässä.

Sellaiset näköjärjestelmät sallivat suuria etäisyyksiä kuvan-muodostuslaitteen ja kuvantoistolaitteen välillä, jonka luona on yksi tai useampia katsojia tai tarkkailijoita. Nykyiset julkiset televisiolähetykset ovat äärimmäinen esimerkki tästä tilanteesta. Myös muissa tilanteissa, jolloin etäisyys on pienempi, on tarvetta kuvanmuodostuslaitteen ja kuvantoistolaitteen, ts. tarkkailijan sijoittamiseksi toivottuihin paikkoihin, esim. koskien televisiota liikenteen valvontaa, sukellusveneen periskooppeja ja mastoasennettuja helikopteritähtäimiä varten.

Sellaisilla näköjärjestelmillä on määrättyjä puutteita. Edellä mainitun tyyppisillä kameravälineillä, ts. sellaisilla jotka on ·· varustettu sähkö-optisella ilmaisuvälineellä, on rajallinen erottelukyky. Tämä kyky voidaan määritellä ilmaistavissa olevana kulmana ilmaisimen tasossa. Sähkö-optiset ilmaisinvälineet voivat olla eri tyyppiä. On esimerkiksi olemassa ilmaisinväli-neitä, jotka käsittävät joukon erillisiä valosähköisiä puolijohde-elementtejä. Tässä tapauksessa ilmaistavissa oleva kulma, • radiaaneina ilmaistuna, voidaan laskea kahden toisiinsa liit tyvän puolijohde-elementin erotuksena, ts. niiden välisen keskipisteen etäisyytenä, jaettuna kameravälineen optisen välineen polttovälillä. Myös sähkö-optisilla ilmaisinvälineillä, joilla on jatkuvat ilmaisupinnat kuten vidikoneilla, on erottelukyvyn rajoituksia, johtuen vidikoneilla käytettävästä juo- 2 94305 vapyyhkäisymenetelmästä ja lähetetyn videosignaalin rajoitetusta kaistanleveydestä.

Tavallisen silmän ilmaistavissa oleva kulma, riippuen il-maisinelementtien, sauvojen ja tappien välisestä erotuksesta, on noin 150 μΙ* keltatäplässä, ts. silmän retinan siinä pisteessä jossa sauvojen ja tappien välinen erotus on pienin. Välittömissä optisissa järjestelmissä, kuten kiikareissa, voidaan optiikka suunnitella sellaisella tarkkuudella, että ilmaistavissa olevaa kulmaa voidaan hyödyntää, ts. niin että silmän ilmaisinelement-tien välinen erotus muodostaa rajoittavan tekijän. Jos esim. okulaari sellaisessa järjestelmässä suunnitellaan optisella kulmalla 60°, on suhde optisen kulman ja silmän erotuskyvyn eli ilmaistavan kulman 150 μΗ välillä 7.000 x. Tämä suhde on noin 7 kertaa suurempi kuin vastaava suhde alussa mainitun tyyppisellä kameravälineellä. Sellainen kameraväline tuottaa siten samalla optisella kulmalla 7 kertaa heikomman erotuskyvyn kuin välittömän optisen näön järjestelmä. Keskitienä on se, että annetaan kameravälineen optisen kulman ja erotuskyvyn olla pienemmät kuin vastaavat luvut välittömän optisen näön järjestelmässä.

Silmän keltatäplässä olevien ilmaisinelementtien sauvojen ja tappien välinen erotus on rajoitettu keltatäplään. Erotus kasvaa optisen kulman kasvaessa suhteessa keltatäplän keskipisteeseen seuraavan taulukon mukaisesti:

Optinen kulma keltatäplän Silmän tappien - sauvojen suhteen, * erotus, μΚ 0 150 5 500 10 1000 15 1500

Voidaan sanoa, että silmällä on primäärinen näkökenttä, jossa on hyvä erotuskyky, ja sekundäärinen näkökenttä, jossa on heikompi erotuskyky. Näiden kahden näkökentän välinen raja ei 3 94305 ole jyrkkä, mutta käytännössä voidaan optista kulmaa 5-8 astetta pitää rajana. Silmän suurena etuna on se, että se voidaan suunnata näkökentän erityisen kiinnostavaan osaan. Näkökentän tämä osa kohdistetaan keltatäplän keskipisteeseen, jossa erotuskyky on paras.

Esillä olevan keksinnön tavoitteena on johdanto-osassa mainittua tyyppiä olevan näköjärjestelmän aikaansaaminen, joka sallii tarkkailijan silmän erotuskyvyn hyväksikäytön.

Keksinnön mukaisesti sellaiselle näköjärjestelmälle on ensisijassa tunnusomaista se, että kuvantoistolaite on järjestetty toistamaan ensimmäisen kuvan, jolloin toinen kuva korvaa valinnaisessa määrin ensimmäisen kuvan sen osan, joka vastaa mainittua toista näkökulmaa, jolloin ensimmäisellä ja toisella näkökulmalla on samat suhteelliset suunnat kohti kohdealuetta kuin kuvantoistolaitteen toistamissa kuvissa, jolloin suhde kohdealueen laajuus/kuvan toiston laajuus on sama sekä ensimmäisellä . että toisella kuvalla. Näkökulmalla tarkoitetaan tässä kuva- » kulmaa sekä atsimuutin että korkeuden suhteen.

Useimmissa tapauksissa saattaa olla toivottavaa, että annetaan toisen kuvan esiintyä ilman että ensimmäisen kuvan vastaavassa osassa esitetään mitään havaittavaa valon voimakkuutta, vaikka sellaisetkin tapaukset ovat ajateltavissa.

• I

Keksinnön mukaisen näköjärjestelmän edullisessa suoritusmuodossa ensimmäisen kameravälineen suunta on säädettävissä joko käsin tai ensimmäisen servovälineen avulla, mikä todennäköisesti olisi sopivinta jos järjestelmää : aiotaan täysin hyödyntää. Toinen kameraväline voi olla kiinteä ensimmäisen kameravälineen suhteen ja tässä tapauksessa sopivasti suunnattuna ensimmäisen kamera- 4 94305 välineen näkökulman, ts. ensimmäisen näkökulman keskipisteeseen. Edullisessa suoritusmuodossa toinen kameraväline kuitenkin on säädetty, sopivasti toisen servovälineen avulla, suuntiin ensimmäisen kameravälineen suhteen, niin että toinen näkökulma voidaan valita mihin tahansa kohtaan ensimmäisen näkökulman puitteissa.

Kuvantoistolaite voidaan suunnitella monella tavalla keksinnön suoja-alan puitteissa. Se käsittää eräänlaisen kuvantoistovä-lineen, joka käsittää esim. katodisädeputkia, tavallisesti magneettisella poikkeutuksella, tai nestekiteitä sisältäviä tai elektroluminenssia käyttäviä näyttöikkunoita. Eräässä suoritusmuodossa kuvantoistolaite käsittää ensimmäisen kuvantoistovä-lineen, joka on järjestetty toistamaan mainitun ensimmäisen kuvan ensimmäisestä kameravälineestä, ja toisen kuvantoistovä-lineen, joka on järjestetty toistamaan mainitun toisen kuvan toisesta kameravälineestä, jolloin se lisäksi käsittää peilin, joka on järjestetty ensimmäisen kuvantoistovälineen eteen heijastaen toisen kuvan toisesta kuvantoistovälineestä.

Sellainen kuvantoistolaite voidaan suunnitella eri tavoin. Jos peili on valoa läpäisemätön, voidaan toinen kuvantoistoväline ja peili kiinnittää ensimmäisen kuvantoistovälineen suhteen, jolloin peili tavallisesti peittää keskeisen osan ensimmäisestä kuvasta. Peili voidaan edullisessa suoritusmuodossa asettaa 45* :n kulmaan ensimmäisen kuvantoistovälineen näyttösuuntaan nähden ja 45°:n kulmaan toisen kuvantoistovälineen näyttösuuntaan nähden, jolloin molemmat näyttösuunnat tällöin muodostavat suoran kulman toistensa suhteen. On myös ajateltavissa, että peili ja toinen kuvantoistoväline toisiinsa kiinnitettyinä ovat siirrettäviä, niin että toinen kuva voidaan valinnaisesti kohdistaa ensimmäisen kuvan puitteissa.

Toisena mahdollisuutena on peilin valmistaminen puoliläpinäky-mättömäksi ja koko ensimmäisen kuvan peittäväksi, jolloin vain toinen kuvantoistoväline on järjestettävä siirrettävästi, mikäli valinnaisesti halutaan peittää ensimmäinen kuva.

5 94305

Toinen suoritusmuoto kuvantoistolaitteesta käsittää yhden ainoan katodisädeputken käyttämisen kuvantoistovälineena. Siinä oleva signaalinkäsittelylaite ja katodisädeputkessa oleva elektronisuihkun generaattori on järjestetty vuorotellen esittämään ensimmäistä ja vastaavasti toista kuvaa, niin että tarkkailija näön hitauden johdosta havaitsee kuvat samanaikaisina .

Keksinnön mukaisessa näköjärjestelmän toisessa suoritusmuodossa kuvantoistoväline käsittää elektroniset välineet, jotka on järjestetty yhdistämään ensimmäisen ja toisen kameravälineen tuottamat signaalit ainakin yhdeksi yhdistetyksi signaaliksi yhdistetyn kuvan tuottamiseksi näyttökenttään.

Kuvantoistolaite voidaan suunnitella myös sellaiseksi, että ensimmäinen ja toinen kuva toistetaan näyttökentällä, joka on näön kuvatason muodossa, jossa ne ovat erikseen havaittavissa tarkkailijan kummallakin silmällä, niin että kuvat tarkkailijan kannalta näyttävät yhtyvän, tarkkailijan aivojen yhdistämistoi-minnasta johtuen.

Keksintöä selitetään seuraavassa yksityiskohtaisemmin viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa:

Kuvio 1 esittää kaaviollisesti perspektiivinäkymän keksinnön " mukaisesta näköjärjestelmästä;

Kuvio 2 esittää kaaviollisesti tasokuvannon kuvantoistolaitteesta keksinnön mukaisen näköjärjestelmän vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa; . " Kuvio 3 esittää samalla tavalla muunnelman kuvion 3 kuvantois- t · tolaitteesta;

Kuvio 4 esittää kaaviollisesti tasokuvannon kuvantoistolaitteen toisesta suoritusmuodosta keksinnön mukaisessa näköjärjestelmässä; 6 94305

Kuvio 5 esittää lohkokaavion keksinnön mukaisen järjestelmän näköjärjestelmän suoritusmuodosta, jossa on ensimmäisen ja toisen kuvion elektroninen yhdistäminen;

Kuvio 6 esittää kaaviollisesti tasokuvannon keksinnön mukaisen näköjärjestelmän suoritusmuodosta, jossa on ensimmäisen ja toisen kuvion yhdistäminen tarkkailijan aivoissa.

Kuviossa 1 on esitetty näköjärjestelmä, joka käsittää kuvanmuo-dostuslaitteen 1 ja kuvantoistolaitteen 2, jotka on liitetty sähkökaapeliin 3. Kuvanmuodostuslaite on suunnattu kohti koh-dekenttää 4, joka voi olla esimerkiksi maaston osa tai vastaava. Ensimmäinen kameraväline 5 käsittää ensimmäisen optisen välineen 6, jota ei esitetä yksityiskohtaisesti, ja ensimmäisen ilmaisin-välineen 7, joka käsittää polttopistetason suurella määrällä erillisiä valosähköisiä puolijohde-elementtejä, jotka on järjestetty kahteen ulottuvuuteen. Ensimmäinen kameraväline 5 on asennettu säädettäväksi suunnan suhteen servovälineellä, jota ei ole esitetty, sekä korkeuden että atsimuutin suhteen. Servoväline on kaukosäädetty, tässä tapauksessa kuvantoistolaitteen 2 sijaintipaikasta. Mainitulla ensimmäisellä optisella välineellä 6 on sellainen optinen kulma, että kohdealuetta 4 voidaan tarkkailla ensimmäisen kameravälineen 5 näkökulmalla, ts. ensimmäisellä näkökulmalla. Koska ensimmäinen kameraväline on suunnan suhteen säädetty, se voidaan tietenkin suunnata kohti • · '· muita kohdealueita, joita ei tässä esitetä. Toinen kameraväline 8 käsittää toisen optisen välineen 9, jota ei esitetä yksityiskohtaisesti, ja toisen ilmaisinvälineen 10, joka on samanlainen kuin ilmaisinväline 7. Optisen välineen 9 polttopisteväli on tässä tapauksessa noin 10 x ensimmäisen optisen välineen 6 polttopisteväli, jolloin toisen kameravälineen näkökulma, ts.

.. toinen näkökulma on vastaavassa määrin pienempi kuin ensimmäinen näkökulma, ja toinen kameraväline voi tarkastella ainoastaan osaa 11 kohdealueesta 4. Toinen kameraväline 8 on asennettu niin, että se voidaan suunnan suhteen säätää sekä korkeuden että atsimuutin osalta ensimmäiseen kameravälineeseen 5 kiinnitetyssä tuessa olevalla servovälineellä, jota ei ole esitetty. Myös • > 7 94305 viimeksimainittu servoväline on kaukosäädetty kuvantoistolait-teen 2 sijaintipaikasta.

Kuvantoistolaite 2 käsittää ensimmäisen kuvantoistovälineen 13, joka käsittää katodisädeputkia, joita tässä ei esitetä yksityiskohtaisesti, sekä kolmannen optisen välineen 14. Tämä ensimmäinen kuvantoistoväline 13 on kiinteä himmennetyn lasi-ruudun 15 suhteen. Toinen kuvantoistoväline 16 on suunnan suhteen säädetty sekä korkeuden että atsimuutin osalta ensimmäiseen kuvantoistovälineeseen 13 nähden, ja siinä on kato-disädeputket, joita ei tässä esitetä yksityiskohtaisesti, sekä neljäs optinen väline 17. Neljännen optisen välineen 17 polttopisteväli on noin 10 x kolmannen optisen välineen polttopistevälineeseen verrattuna. Ensimmäinen kameraväline 5 on suunnattavissa ensimmäisen kohdistussauvan 18 avulla, joka yksityiskohdissa esittämättä olevalla tavalla vaikuttaa ensimmäistä kameravälinettä säätävään servovälineeseen. Toinen kameraväline 8 ja samaten toinen kuvantoistoväline 16 ovat aktivoitavissa omalla servovälineellä, jota ei esitetä yksityiskohtaisesti, toisen kohdistussauvan 19 avulla. Kohdealueen 4 osa 11 vastaa himmenetyllä lasiruudulla 15 olevaa osakuvaa 20. Tarkastellessaan valittua kohdealuetta 4 tarkkailija voi siten valita osa-alueen 11, joka toistetaan osakuvana 20 himmennetyllä lasiruudulla 15 toistetun koko kohdealueen 4 kuvan puitteissa. Näköjärjestelmä käsittää sellaiset esittämättä oleva signaalinkäsittelyvälineet, jotka kaapelin 3 kautta vastaanottavat signaaleja kummaltakin kameravälineeltä 5 ja 8 ja jotka kuvantoistovälineiden 13 ja 16 kautta esittävät toivotun kuvan himmenetyllä lasiruudulla 15. Signaalinkäsittelyvälineet on tällöin järjestetty heikentämään tai kokonaan poistamaan ensimmäi-sessä kuvantoistovälineessä tuotetun kuvan sen osan, joka on varattu osakuvalle 20, niin että viimeksimainittua voidaan tarkkailla paremmalla terävyydellä niin yksityiskohtaisesti kuin toinen ja neljäs optinen väline 9 ja 17 sallivat.

Kuviossa 2 olevan kuvantoistolaitteen oletetaan olevan liitettynä kuviossa 1 esitetyn tyyppiseen kuvanmuodostuslaitteeseen.

8 94305

Se käsittää katodisädeputken 21, jossa on fokusointikela 22 ja poikkeutuskela 23 sekä ruutu 24. Tämä katodisädeputki näyttää kuvan ensimmäiseltä kameravälineeltä. Pienempi katodisädeputki 25 on samalla tavalla järjestetty esittämään kuvantoisesta kuvantoistovälineestä, jolloin viimeksimainittu kuva siten käsittää osan ensimmäisen kuvantoistovälineen kuvasta. Pienempi katodisädeputki on järjestetty niin, että sen symmetria-akseli 26 on suorassa kulmassa katodisädeputken 21 symmetria-akselin 27 suhteen. Valoa läpäisemätön tasopeili 28 on järjestetty 45“ kulmaan pienemmän katodisädeputken symmetria-akseliin nähden ja mekaanisesti kiinnitetty sen suhteen. Peili 28 ulottuu siten, että se heijastaa vain katodisädeputkesta 25 tulevan kuvan. Tämän kuvantoistolaitteen yksinkertaisimmassa suoritusmuodossa peili 28 on kiinnitetty niin, että sen keskipiste on katodisädeputken 27 symmetria-akselilla. Tässä tapauksessa kuvantoisto-väline näyttää siten aina kuvan kohdealueesta, jossa on pienempi keskeinen kuvaosa, jolla on suurempi yksityiskohtien terävyys kuin kuvan muulla osalla.

Kuvion 2 mukaisen kuvantoistolaitteen toisessa suoritusmuodossa pienempää katodisädeputkea 25 ja peiliä 28, joka on kiinnitetty 45’ kulmassa edellisen symmetria-akselin 26 suhteen, voidaan yhdessä siirrettävästi säätää siten, että peilin 28 taso aina muodostaa 45’ kulman katodisädeputken 21 symmetria-akselin 27 suhteen, ja siten että peili 28 voidaan sijoittaa valinnaisesti ruudun 24 alueelle. Peilin 28 ja katodisädeputken 25 säädön mekaanista järjestelyä ei esitetä, mutta jonkinlainen säätö kahdella ohuella metallilangalla kahden koordinaatin suunnassa on ajateltavissa. Säätö on siinä tapauksessa koordinoitu kuvanmuodostuslaitteen toisen kameravälineen liikkeiden kanssa.

Kuviossa 3 oleva kuvantoistolaite käsittää saman katodisädeputken 21 ja pienemmän katodisädeputken 25, jotka esitettiin kuviossa 2. Tässä suoritusmuodossa on puoliläpinäkyvä peili 29, joka on asetettu 45’ kulmaan katodisädeputken 21 symmetria-akselin 27 suhteen, jolloin se peittää koko ruudun 24 edestä, ts. symmetria-akselin 27 suunnassa katsottuna. Katodisädeputki 25 , 94305 suunnataan niin, että sen symmetria-akseli 26 on suorassa kulmassa symmetria-akseliin 27 nähden, ja siten se on 45’ kulmassa peiliin 29 nähden. Katodisädeputkea 25 voidaan, kiinteästi suunnattuna peilin 29 suhteen, säädettävästi siirtää peilin 29 heijastusalan suhteen ja koordinoituna toisen kame-ravälineen vastaavaan liikkeeseen, joka vastaanottaa kato-disädeputken 25 esittämän kuvan. Tarkkailija joka havainnoi kuvantoistolaitta symmetria-akselin 27 suunnassa näkee sen vuoksi tämän kuvan, joka on toistettu ruudulle 24 puoliläpinäky-vän peilin 29 läpi, mutta kuitenkin suhteellisen epätarkasti, kun taas katodisädeputkelta 25 tuleva pienempi kuva näkyy täydellä terävyydellä ja sillä suurella yksityiskohtaisuudella, joka on tuloksena toisen kameravälineen optisesta rakenteesta.

Kuviossa 4 esitetään kuvantoistolaite, joka käsittää ainoastaan yhden katodisädeputken 30 fokusointikeloineen 31 ja poikkeutus-keloineen 32 sekä ruutuineen 33. Tarkemmin selittämättä oleva elektronisädegeneraattori 34 emittoi vuorotellen elektroni-säteen ensimmäisestä kameravälineestä tulevan ensimmäisen kuvan kehittämiseksi ja vastaavasti elektronisäteen toisesta kamera-välineestä tulevan toisen kuvan kehittämiseksi edellä mainitulla tavalla, jolloin molemmat kuvat siten voidaan havaita samanaikaisina, johtuen näön hitaudesta. Ensimmäisestä kameravälineestä tuleva kuva, joka siten esittää koko kohdealueen, on esitetty säteiden reittien rajakohdilla 35, 36, kun taas toisesta kameravälineestä tuleva, mainitun kohdealueen osan esittävä kuva on esitetty on esitetty säteiden reittien rajakohdilla 37, 38. Tässä suoritusmuodossa ei ole esitetty signaalinkäsittelyväli-neitä, jotka on järjestetty käsittelemään ensimmäisestä ja vastaavasti toisesta kameravälineestä tulevia signaaleja, niin että se osa kuvaa joka esitetään toisella kameravälineellä poistaa ensimmäisen kameravälineen kuvan vastaavan osan. Tämä toteutetaan sinänsä tunnetulla tavalla.

Kuviossa 5 on esitetty kaaviomaisesti keksinnön mukaisen näköjärjestelmän suoritusmuoto, jossa ensimmäinen ja toinen kuva yhdistetään elektronisesti. Tässä tapauksessa ensimmäinen ka- 10 94305 meraväline 39 on videokameran muodossa, jonka juovataajuus on esim. 15.625 Hz, 50 puolikuvaa (kehystä)/s, ja joka on liitetty juovamuistiin 41, josta videosignaali lähetetään 6 toistuvasti toistetulla juovalla taajuudella 93.750 Hz. Toinen kameraväline 40, joka myös on videokameran muodossa, ja jolla myös on juovataajuus 15.625 Hz, 50 kehystä/s, on liitetty juovamuistiin 42. Juovamuisti 41 ja juovamuisti 42 on kytketty videoporttiin 43, jota säädetään porttiohjelmageneraattorilla 44 . Videoportista 43 lähetetään videosignaali videomoottorille 45, jolla on juova-taajuus 93.750 Hz, 50 kehystä/s. Eri yksiköt eivät ole vuorovaikutuksessa, niin että toistuvan juovan pyyhkäisyn aikan toinen kuva korvaa ensimmäisen kuvan siinä kohdassa missä se sijaitsee.

Tämän tapainen näköjärjestelmä vaatii hyvällä erotuskyvyllä varustetun monitorin, niin että silmän erotuskyky voidaan hyödyntää. Musta-valkoisena sellainen näköjärjestelmä on mahdollinen.

Ensimmäisen ja toisen kuvan yhdistäminen tarkkailijan aivoissa voidaan toteuttaa kuvion 6 mukaisella näköjärjestelmällä. Kuviossa ei ole esitetty kameravälineitä, mutta ne ovat samaa tyyppiä kuin esim. kuvion 1 näköjärjestelmässä käytetyt. Katodisädeputken 46 muodossa oleva ensimmäinen kuvantoistovä-line toistaa ensimmäisen kuvan näön kuvatasossa 48 optisen välineen 53 avulla. Säteiden reitit on esitetty ainoastaan kaaviollisesti. Tarkkailija voi toisella silmällä 50 okulaari-välineen 49 läpi havaita ensimmäisen kuvan, jonka ulottuvuus on esim. 6a. Myös katodisädeputken 47 muodossa oleva toinen kuvantoistoväline toistaa toisen kuvan samassa näön kuvatasossa 4 8 optisen välineen 54 avulla. Tarkkailija havaitsee tämän toisen kuvan silmällä 52 okulaarivälineen 51 kautta. Koska molemmat kuvat havaitaan erikseen kummallakin silmällä ne voidaan yhdistää - samaksi kuvaksi tarkkailijan aivoissa, samalla tavalla kuin käytettäessä tavallisia kaksi-okulaarisia kiikareita.

Tämän tyyppinen näköjärjestelmä on suhteellisen halpa, mutta luonnollisesti se asettaa määrättyjä vaatimuksia tarkkailijan silmille. Niiden on toimittava hyvin.

Claims (14)

1. Näköjärjestelmä, joka käsittää kuvanmuodostuslaitteen (1) ainakin ensimmäisellä kameravälineellä (5) ja toisella kamera-välineellä (8), jotka kummatkin käsittävät optisen välineen (6, 9) ja sähköoptisen ilmaisuvälineen (7, 10), ja joka lisäksi käsittää kuvantoistolaitteen (2) järjestettynä samanaikaisesti toistamaan kameravälineiden (5, 8) kuvat ainakin yhdessä näyttökentässä (15), ensimmäinen kameraväline (5) on järjestetty rekisteröimään ensimmäinen kuva suhteellisen suurella ensimmäisellä kohdealueen (4) näkökulmalla, toisen kameravälineen (8) ollessa järjestetty rekisteröimään toinen kuva pienemmällä, mainitun kohdealueen (4) ensimmäisen näkökulman puitteissa olevalla toisella näkökulmalla (11) siten, että toinen kameraväline (8) havaitsee vain kohdealueen (4) osan (11), tunnettu siitä, että kuvantoistolaite (2) on järjestetty toistamaan ensimmäisen kuvan, jolloin toinen kuva korvaa valinnaisessa määrin ensimmäisen kuvan sen osan, joka vastaa mainittua toista näkökulmaa, jolloin ensimmäisellä ja toisella näkökulmalla on samat suhteelliset suunnat kohti kohdealuetta kuin kuvantoistolaitteen (2) toistamissa kuvissa, jolloin suhde kohdealueen laajuus/kuvan toiston laajuus on sama sekä ensimmäisellä että toisella kuvalla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen näköjärjestelmä, tunnettu siitä, että kuvantoistolaite (2) on järjestetty oleellisesti täydellisesti korvaamaan kuvan sen osan, joka vastaa toista näkökulmaa .

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen näköjärjestelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen kameraväline (5) on suunnan suhteen säädettävä .

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen näköjärjestelmä, tunnettu siitä, että toinen kameraväline (8) on kiinteä ensimmäisen kamera-välineen (5) suhteen, jolloin mainittu toinen näkökulma edullisesti on sijoitettu oleellisesti keskelle mainittua ensimmäistä näkökulmaa. „ 94305

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen näköjärjestelmä, tunnettu siitä, että toinen kameraväline (8) on suunnan suhteen säädettävä ensimmäisen kameravälineen (5) suhteen.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 3-5 mukainen näköjärjestelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen kameraväline (5) ja/tai toinen kameraväline (8) on järjestetty suunnan suhteen säädettäväksi servovälineen avulla.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen näköjärjestelmä, tunnettu siitä, että kuvantoistolaite (2) käsittää ensimmäisen kuvantoistovälineen (21), joka on järjestetty toistamaan mainitun ensimmäisen kuvan ensimmäisestä kameravälineestä (5), ja toisen kuvantoistovälineen (25), joka on järjestetty toistamaan mainitun toisen kuvan toisesta kameravälineestä (8), jolloin se lisäksi käsittää peilin (28, 29), joka on järjestetty ensimmäisen kuvantoistovälineen (21) eteen heijastaen toisen kuvan toisesta kuvantoistovälineestä (25).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen näköjärjestelmä, tunnettu siitä, että peili (28) on valoa läpäisemätön.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen näköjärjestelmä, tunnettu siitä, että peili (28) on kiinteä toisen kuvantoistovälineen (25) suhteen, jolloin sekä peiliä että kuvantoistovälinettä voidaan yhdessä säätää siirtymään ensimmäisen kuvantoistovälineen (21) suhteen toisen kameravälineen (8) liikkeiden mukaisesti.

10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen näköjärjestelmä, tunnettu siitä, että peili (29) on puoli-läpinäkyvä.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen näköjärjestelmä, tunnettu siitä, että toinen kuvantoistoväline (25), jonka symmetria-akselin (26) suuntaus peilin (29) suhteen on kiinteä, on säädetysti siirrettävissä peilin (29) heijastusalueen puitteissa. 13 94305

11 94305

12. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen näköjärjestelmä, tunnettu siitä, että kuvantoistolaite (2) käsittää katodisäde-putken (30), joka on järjestetty vuorotelleen esittämään kuvia ensimmäisestä ja vastaavasti toisesta kameravälineestä (5, 8) sellaisella vuorottelutaajuudella, että tarkastelija näön hitauden vuoksi havaitsee molemmat kuvat samanaikaisesti.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen näköjärjestelmä, tunnettu siitä, että kuvantoistolaite (2) käsittää elektroniset välineet (41, 42, 43, 44), jotka on järjestetty yhdistämään ensimmäisestä ja toisesta kameravälineestä (39, 40) lähetetyt signaalit ainakin yhdeksi yhdistetyksi signaaliksi yhdistetyn kuvan tuottamiseksi näyttökenttään (45).

14. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen näköjärjestelmä, tunnettu siitä, että kuvantoistolaite (2) käsittää ensimmäisen kuvantoistovälineen (46), joka on järjestetty toistamaan ensimmäisestä kameravälineestä (5) tulevan mainitun ensimmäisen kuvan, ja toisen kuvantoistovälineen (47), joka on järjestetty toistamaan toisesta kameravälineestä (8) tulevan mainitun toisen kuvan, jolloin näyttökenttä muodostuu näön kuvatasosta (48) jossa toistettu ensimmäinen kuva on erikseen havaittavissa ensimmäisen okulaarivälineen (49) läpi tarkkailijan toisella silmällä (50) ja toistettu toinen kuva on erikseen havaittavissa toisen okulaarivälineen (51) läpi tarkkailijan toisella silmällä (52), niin että ensimmäinen ja toinen kuva tarkkailijasta vaikuttavat yhtyvän tarkkailijan aivoissa tapahtuvan yhdistämisen johdosta. 14 94305