FI93604C - Kaasunkeräysyksikkö - Google Patents

Description

93604

Kaasunkeräysyksikkö

Keksintö koskee potilaan hengityskaasun tutkimukseen soveltuvaa kaasunkeräysyksikköä, jonne johdetaan potilaan hengitettäväksi kaasua yhdestä tai useammasta 5 kaasulähteestä, ja jolta kaasunkeräysyksiköltä johdetaan kaasua, joka sisältää ainakin osittain potilaan uloshengittämää kaasua, tutkittavaksi mittalaitteelle, ja joka kaasunkeräysyksikkö koostuu kuvusta, jonka kuori sulkee ainakin osittain sisäänsä kaasutilan, ja jossa 10 kuvussa on aukko, josta potilaan pää voidaan työntää ainakin osittain kuvun kaasutilaan, ja kauluksesta, jonka seinämä ympäröi kuvun aukkoa, ja jossa kauluksessa on seinämän ympäröimä kaula-aukko, jonka kautta potilaan pää voidaan työntää kohti kaasutilaa, ja jonka kauluksen 15 seinämä yhdistää kuvun kuoren potilaan ihoa vasten, ja jonka kauluksen ja kuvun muodostama kaasunkeräysyksikkö erottaa ympäröivän kaasutilan sisäpuolelle jäävästä kaasutilasta.

Monissa erilaisissa lääketieteellisissä mittaus- ja 20 hoitotoimenpiteissä potilaan hengittämä tai hengittämäksi tarkoitettu kaasu pitää eristää ympäröivästä ulkoilmasta.

Syynä voi olla esimerkiksi se, että potilaan täytyy saada hengitettäväkseen kaasua, jonka koostumus poikkeaa huoneilmasta halutulla tavalla. Syynä voi olla myös se, 25 että potilaan hengittämän kaasun pitoisuudet halutaan mitata, jolloin ulkoilman sekoittuminen hengityskaasuun aiheuttaisi mittausvirheen. Niinikään syynä voi olla se, että potilaan hengittämä tai hengittämäksi tarkoitettu kaasu voisi ulkoilmaan vuotaessaan aiheuttaa vaaraa 30 muille huoneessaolijoille tai ylimääräisiä kustannuksia kalliin kaasun vuotaessa hukkaan.

Tapoja estää potilaan hengittämän kaasun ja ympäröivän ilman sekoittuminen on useita. Eräs niistä on potilaan 2 93604 sulkeminen kokonaan ympäröivästä ilmasta eristettyyn tilaan, jonka sisältämän kaasun koostumus on kontrolloitavissa. Toinen tapa on käyttää potilaan kasvoja vasten tiivistyvää suun ja nenän peittävää 5 maskia, jonka kautta potilas hengittää.

Edellisen menetelmän huonoja puolia ovat mm. tarvittavan laitteiston suuri koko ja siitä johtuva kalleus ja käytön hankaluus. Niinikään erilaiset potilaalle suoritettavat toimenpiteet saattavat estyä tai vaikeutua potilaan 10 ollessa kokonaan eristetyssä tilassa. Jälkimmäinen menetelmä taas ei sovellu pitkäaikaiseen käyttöön, koska maski vaatii tiiviinä pysyäkseen jatkuvaa puristusta kasvoja vasten, mikä saattaa aiheuttaa verenkiertohäiriöitä tai jopa vammoja kasvoihin.

15 Niinikään tajuissaan oleva potilas saattaa kokea maskin epämiellyttävänä ja kasvoissa mahdollisesti jo ennestään olevat vammat voivat estää maskin käytön.

Kolmatta menetelmää voidaan pitää edellisten välimuotona, koska siinä vain osa potilaasta, yleensä pää, eristetään 20 ympäröivästä ilmasta. Tämä tapahtuu yleensä sulkemalla potilaan pää kaasutiiviiseen kammioon. Esimerkki tällaisesta tapauksesta on suomalaisessa patentissa n:o 78609 kuvattu aineenvaihduntamittauslaitteen kaasunkeräysyksikkö. Usein kaasunkeräysyksiköstä 25 käytetään nimitystä kanopi. Tällaisissa laitteissa ongelmaksi saattaa muodostua tiivistys potilaan ihoa vasten sen aukon kohdalla, josta potilaan pää tai yläruumis kulkee kanopin sisään. Tämän aukon ei tarvitse olla aivan tiivis, mikäli kyseinen tutkimus- tai 30 hoitomenetelmä sallii vuodon jompaankumpaan suuntaan.

Käytössä on kuitenkin myös sellaisia menetelmiä, joissa vuotoa ei sallita tai sen tulisi olla mahdollisimman pientä.

ti 3 93604

Monissa laitteissa, joissa on katsottu tarpeelliseksi sulkea potilaan pää kaasutiiviin kaasunkeräysyksikön sisään, tiivistys kaulaa vasten on toteutettu puristamalla. Tällöin kaasunkeräysyksikön kaula-aukko on 5 lepotilassaan kaulaa suurempi ja tiivistettäessä se puristetaan halkaisijaltaan pienemmäksi mahdollisimman tiiviisti kaulaa vasten. Tästä seuraa, että aukon reunaan saattaa jäädä tiiveyttä heikentäviä ryppyjä aukon ympärysmittaa pienennettäessä. Niinikään tarvittava 10 puristusvoima saattaa olla niin suuri, että se häiritsee potilaan verenkiertoa ja jopa hengitystä. Edelleen tämänkaltaisten kaula-aukon pienentämiseen perustuvien tiivisteiden mekaaninen rakenne saattaa olla varsin monimutkainen.

15 Tämän keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä mainitut ongelmat. Tarkoituksena on saada aikaan kaasunkeräysyksikkö, joka tiivistyy potilaan ihoa vasten mahdollisimman tehokkaasti. Tarkoituksena on myös saada aikaan kaasunkeräysyksikkö, joka on mahdollisimman 20 tiivis, mutta potilaalle silti miellyttävä käytössä.

Edelleen tarkoituksena on saada aikaan kaasunkeräysyksikkö, jonka sijoittaminen potilaan pään ympärille on helppo toimenpide. Lisäksi tarkoituksena on saada aikaan rakenteeltaan mahdollisimman yksinkertainen 25 kaasunkeräysyksikkö. Tarkoituksena on vielä saada aikaan hinnaltaan edullinen kaasunkeräysyksikkö.

Keksinnön mukaisen kaasunkeräysyksikön tunnusomaiset piirteet on annettu oheisissa patenttivaatimuksissa.

Keksintö koskee kaasunkeräysyksikköä, joka erottaa 30 ympäröivän kaasutilan kaasunkeräysyksikön sisälle jäävästä kaasutilasta ja jonka kaasukeräysyksikön sisällä olevaa kaasua potilas hengittää. Kaasunkeräysyksikkö koostuu pääasiassa kuvusta ja kauluksesta. Kupu on itse 4 93604 koossa pysyvä kappale, joka edullisesti kykenee säilyttämään kaasunkeräysyksikön muodon sellaisena, että kaasunkeräysyksikön sisälle jäävän kaasutilan ympäröivästä kaasutilasta eristävä kuori pysyy erillään 5 potilaan hengitysteistä. Siten kupu voi muodostua tukirangasta ja tähän tukirankaan kiinnitetystä oleellisesti kaasua läpäisemättömästä kuoresta, tai edullisemmin kupu muodostuu kuoresta, joka on sellaisenaan sekä itse koossa pysyvä kappale että 10 oleellisesti kaasua läpäisemätön. Kuvun tulisi olla muodoltaan sellainen, että sen kuoren sisälle jää kaasutila, joka tosin on avoin ainakin yhteen suuntaan mahdollistaen potilaan pään ainakin osittaisen työntymisen kuoren sisälle jäävään kaasutilaan.

15 Edullisimmin kupu on muodoltaan lähellä puoliellipsoidia, jollainen on kuvattu suomalaisessa patentissa n:o 78609. Erityisen sopiva kuvun materiaaliksi on muovi, joka on parhaimmassa tapauksessa vielä läpinäkyvä, jolloin potilas näkee mitä ympärillä tapahtuu ja toisaalta 20 hoitohenkilökunta voi tarkkailla potilaan kasvoja. Kuvun, joka on itse koossa pysyvä kappale, etuna voidaan vielä pitää sitä, että siihen voidaan helposti kytkeä johdot kaasun johtamiseksi kuvun sisälle ja sieltä pois.

Keksinnön kohteena on erityisesti kaasunkeräysyksikön 25 kaulus, joka on puolestaan tavallisesti liitetty kupuun kaasutiiviisti. Kaulus on siis eräänlainen kuvun jatke, jonka tarkoituksena on toimia kuvun ja potilaan ihon välisenä tiivistyselimenä, jolloin kaasun virtaus ympäröivästä kaasutilasta kaasunkeräysyksikköön tai 30 sieltä pois tätä kautta on mahdollisimman vähäistä.

Kauluksen kautta potilaan pää viedään kaasunkeräysyksikön sisään. Kauluksen tulee siis tiivistyä potilaan ihoa vasten. Tästä syystä ainakin kauluksen kaula-aukkoa ympäröivän seinämän tulisi olla joustava, jolloin ennen 35 potilaan pään työntämistä sisään venytetään kauluksen 5 93604 kaula-aukkoa niin, että potilaan pää mahtuu syntyneestä aukosta sisään. Kun kaasunkeräysyksikkö on saatu vietyä potilaan pään ympärille ja luovutaan kaula-aukkoa venyttävän voiman käytöstä, pyrkivät kauluksen kaula-5 aukkoa ympäröivät seinämät joustavuuden vuoksi takaisin kohti entistä olotilaa puristuen potilaan ihoa vasten. Kauluksen kaula-aukko pyrkii puristumaaan esim potilaan kaulan ympärille tai haluttaessa vaikkapa rintakehän ympärille. Potilaan olon pitämiseksi miellyttävänä olisi 10 eduksi, jos kauluksen kaula-aukkoa ympäröivät seinämät puristuisivat potilaan ihoa vasten juuri sen verran, että kaasutiiviys saavutettaisiin, mutta ihon alainen verenkierto tai potilaan hengitys ei erityisemmin pääsisi kärsimään. Tähän päästään valitsemalla kauluksen 15 materiaali ja käytetyn materiaalin paksuus sopivasti.

Mitä paksumpaa materiaalia käytetään, sitä suurempi on puristusvoima, kun materiaali muuten on samaa.

Hyvän tiiviyden aikaansaamiseksi kauluksen kaula-aukon ympärysmitan kauluksen ollessa jännittämättömässä 20 olotilassa tulisi olla pienempi kuin sen kohdan ympärysmitta potilaan ruumiissa, jonka ympärille kauluksen kaula-aukkoa ympäröivän seinämän on tarkoitus puristua.

Tavallisimmin kupu ja kaulus ovat eri kappaleita.

25 Yksinkertaisimmillaan kaulus voisi olla esim rengasmainen esine, jonka keskellä olevan kaula-aukon läpi potilaan pää pujotetaan ja jonka kauluksen ulkoreuna kiinnitetään kuvussa olevan aukon reunoihin. Edullisemmin kaulus on kuitenkin muodoltaan pussimainen, jolloin siinä on 30 tavallisesti kaksi aukkoa, joista ainakin toista ympäröi joustava seinämä, ja joita aukkoja yhdistää seinämän ympäröimä onkalo. Silloin toinen aukoista on kaula-aukko, josta potilaan pää työntyy kohti kupua. Jäljellä olevaa aukkoa ympäröivä seinämä sopii liitettäväksi kuvussa 6 93604 olevan aukon reunojen ympärille esim venyttämällä aukkoa edellyttäen kuitenkin, että tätäkin aukkoa ympäröi joustava seinämä. Tällöin kuvussa olevan aukon reunat on edullista muotoilla siten, että kauluksen aukko 5 kiinnittyy siihen tiiviisti venytysjännityksensä voimalla.

Seuraavassa keksintöä kuvataan tarkemmin viittaamalla oheisiin patenttipiirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää kaavamaisen yleiskuvan eräästä 10 mahdollisesta käyttöympäristöstä, jossa keksinnön mukainen kaasunkeräysyksikkö on käytössä, kuvio 2 esittää keksinnön mukaisen erään edullisen kaasunkeräysyksikön osina, kuvio 3 esittää kuviossa 2 esiintyvään 15 kaasunkeräysyksikköön kuuluvaa osaa.

Kuviossa 1 on esitetty kaasunkeräysyksikön käyttöä eräässä mahdollisessa käyttöympäristössä, jossa potilaalle syötetään ympäristössä olevaa ilmaa happirikkaampaa kaasua. Kaasulähteeltä 1, joka tämän 20 edullisen suoritusmuodon mukaisessa esimerkkitapauksessa sisältää happea, tuleva kaasu sekoitetaan toiseen kaasuun, joka on tässä tapauksessa ilmaa. Ilma voidaan ottaa suoraan vaikkapa siitä tilasta, jossa potilas oleskelee, eli usein samasta huoneesta, joka toimii 25 silloin myös kaasulähteenä. Hapen ja ilman kokonaisvirtauksen ja seossuhteen säätö potilaalle tapahtuu virtausta säätävillä elimillä 2 ja 3, jotka ovat edullisesti neulaventtiilejä. Nämä kaksi virtausta ohjataan potilaalle edullisesti pneumaattisen elimen 4 30 kautta, jossa kaasujen sekoittuminen toisiinsa tapahtuu. Pneumaattisesta elimestä on esimerkkinä ejektori, joka saa käyttövoimansa kaasulähteeltä 1. Johtoa 5 pitkin 7 93604 kaasulähteeltä saapuva happisuihku aiheuttaa pneumaattisen elimen sisällä alipaineen, jolloin johdosta 6 imeytyy happikaasun sekaan huoneilmaa. Kaasuseos virtaa johtoa 7 pitkin kohti kaasunkeräysyksikköä 8, jonka 5 sisällä näkyy potilaan pää.

Ennen kaasunkeräysyksikköä osa virtausta säätäviltä elimiltä 2 ja 3 tulevasta virtauksesta edullisesti johdetaan kaasunkeräysyksikön ohi. Kaasuvirtauksen johtamiseksi sekä kaasunkeräysyksikköön että sen ohi on 10 kuviossa haaroituskappale 9, johon on kytketty johto 10 ohivirtausta varten. Tämän johdon 10 tilavuus on edullisesti vähintään yhtä suuri kuin potilaan hengityksen kertavolyymi, jolloin johtoa 10 pitkin kaasunkeräysyksikköön ei pääse ulkoapäin tunkeutumaan ei-15 toivottua kaasua siinä vaiheessa, kun potilaan hengityksen suunta vaihtuu. Vielä edullisemmin johdon 10 tilavuus on suurempi kuin suurin mahdollinen hengityksen kertavolyymi. Käytännössä kertavolyymi on usein noin 0,5-1 litraa.

20 Haaroituskappaleelta kaasunkeräysyksikölle 8 johtaa johto 11. Edullisesti pienempi osa virtausta säätäviltä elimiltä 2 ja 3 tulevasta virtauksesta ohjataan johtoa 10 pitkin kaasunkeräysyksikön ohi ja siten suurempi osa virtauksesta johtoa 11 pitkin kaasunkeräysyksikölle.

25 Kaasunkeräysyksikölle menevän kaasun happipitoisuudesta otetaan näyte johtoa 12 pitkin mittalaitteeseen 13.

Edullisesti samalle, mittalaitteelle 13 johdetaan myös kaasunkeräysyksiköstä tutkittavaksi haluttu kaasu johtoa 14 pitkin. Mittalaitteella kyetään tutkimaan siis 30 edullisesti paitsi kaasun happipitoisuus myös sen hiilidioksidipitoisuus. Mittalaite voi olla esimerkiksi suomalaisessa patentissa nro. 78231 kuvattu kauppanimellä Deltatrac valmistettu laite, jonka valmistaja on Datex-ryhmä, Instrumentarium Oy.

93604 δ

Kaasunkeräysyksikkö 8 koostuu kuvusta 15 ja kauluksesta 16. Kuviossa 2 kaulus 16 on irroitettu kuvusta 15. Kupu muodostuu kuoresta 17, joka osittain ympäröi kaasutilan 18 jättäen kuitenkin kuoreen aukon 19, josta potilaan pää 5 ainakin osittain työntyy kuoren ympäröimään kaasutilaan 18.

Kupuun, joka on edullisesti itse koossa pysyvä ja mahdollisesti läpinäkyvää muovia, liitetään kaulus 15 mahdollisimman tiiviisti kaasuvuotojen estämiseksi.

10 Tavallisesti tiivistäminen tapahtuu potilaan kaulan ympärille kuten kuvioista 1 ja 2 käy ilmi, mutta yhtä hyvin tiivistäminen voisi tapahtua vaikkapa olkapäiden tai vatsan kohdalta. Kaulus ulottuu mielellään potilaan pään alle potilaan maatessa selällään vuoteella.

15 Tällainen kaasunkeräysyksikkö on helppo asettaa potilaan pään ympärille.

Kuvioissa 2 ja 3 on esitetty keksinnön mukaista erästä edullista kaulusta tarkemmin. Kaulus käsittää seinämän 20, jonka sisälle jää onkalo 21. Seinämä on edullisesti 20 kalvon kaltainen, jolloin kauluksen ollessa vapaassa tilassa onkaloa ympäröivät seinämät saattavat painua tiiviisti yhteen. Edullisesti seinämän tulisi olla ainakin oleellisesti kaasua läpäisemätöntä materiaalia. Seinämässä 20 on kaula-aukko 22, josta potilaan pää 25 voidaan työntää sisään kaasunkeräysyksikköön 8 kauluksen seinämän ympäröimän onkalon 21 kautta. Onkalon kaula-aukkoa 22 ympäröivän seinämän tulee olla joustava, jotta sitä voidaan venyttää vähintään sen verran, että potilaan pää saadaan työnnetyksi siitä sisään, jonka jälkeen 30 venytyksen päätyttyä aukkoa ympäröivä seinämä pyrkii takaisin kohti jännittämätöntä tilaansa pyrkien puristumaan potilaan ihoa vasten. Kauluksen joustavuudesta johtuen venytys on helppo suorittaa yksinkertaisesti käsivoimin ja toisaalta tiivistyminen 9 93604 tapahtuu rypyttömästi, jolloin kaasuvuotoja ei erityisemmin esiinny. Tässä tapauksessa kauluksen seinämän ei tarvitse kokonaan olla joustavaa materiaalia, vaan riittää, että kaula-aukkoa ympäröivä seinämä kykenee 5 joustamaan riittävästi. Silloin jäljelle jäävän kauluksen tulisi mielellään olla taipuisaa materiaalia. Kuitenkin on edullista, jos koko kaulus on samaa joustavaa materiaalia.

Edelleen kuvioissa 2 ja 3 esiintyvässä kauluksessa on 10 edullisesti toinenkin aukko 23, josta kaulus on tarkoitettu liitettäväksi kupuun 15. Kauluksen ja kuvun liittäminen voi tapahtua esim venyttämällä aukkoa sen verran, että se saadaan viedyksi kuvun reunuksen yli, jonka jälkeen kaulus pyrkii palautumaan kohti 15 alkuperäistä tilaansa venytyksen päätyttyä puristuen kuvun reunusta vasten. Tällaisen edullisen liitosratkaisun edellytyksenä on tietysti se, että tätäkin aukkoa ympäröivät seinämät ovat joustavaa materiaalia. Kauluksen ja kuvun liittäminen 20 kaasutiiviisti voi myös tapahtua muullakin tavalla.

Erityisesti siinä tapauksessa, että tätä aukkoa ympäröivä seinämä ei ole joustavaa materiaalia, mutta esim taipuisaa materiaalia, voidaan kiinnittäminen suorittaa vaikkapa liimaamaalla tai muulla sopivalla tavalla.

25 Keksinnön mukainen kaasunkeräysyksikkö soveltuu siis erityisesti sellaiseen ratkaisuun, jossa potilas pyritään vain osittain sulkemaan kaasunkeräysyksikön sisään.

Ainakin kauluksen kaula-aukkoa 22, josta potilaan pää 30 viedään kaasunkeräysyksikköön, ympäröivä seinämä on valmistettu joustavasta materiaalista kuten esim kumista.

Tähän tarkotukseen soveltuu erityisen hyvin lateksikumi. Kumista valmistetun kauluksen tai kauluksen yhtä tai 10 93604 useampaa aukkoa ympäröivän seinämän sopiva paksuus on noin 0,5 mm tai ohuempi. Edullisimmin paksuus on noin 0,25 mm tai sitä ohuempi. Sen venyvyyden tulisi olla vähintään 100 %, jolloin aukon ympärysmitta kasvaisi 5 venytyksestä johtuen vähintään kaksinkertaiseksi.

Edullisemmin venyvyys on 200 % tai sitä suurempi.

Edullisimmassa tapauksessa venyvyys on 600 % tai sitä suurempi. Kauluksen kumikalvon venyvyyden riittävyyteen vaikuttaa oleellisesti se, että mihin potilaan 10 ruumiinosaan siinä olevan kaula-aukon 22 on tarkoitus tiivistyä. Jos aukko on tarkoitus tiivistää esim potilaan kaulaan tulee seinämän olla venyvämpi kuin siinä tapauksessa, että aukko 22 tiivistyisi olkapäiden korkeudelle. Ensiksi mainitussa tapauksessa potilaan 15 kaulan ihoa vasten tulevan aukon ympärysmitan tulee olla jännittämättömässä tilassa pienempi kuin potilaan kaulan ympärysmitan. Jotta potilaan pää saataisiin aukon 22 läpi, tulisi aukkoa venyttää pään kaulaa suuremmasta ympärysmitasta johtuen huomattavasti. Sen sijaan esim 20 olkapäiden kohdalla ympärysmitta on suurempi kuin pään, joten aukko 22 voi olla ympärysmitaltaan kauluksen ollessa jännittämättömässä tilassa jo lähempänä olkapäiden mittoja, jolloin aukkoa ei tarvitse venyttää kovinkaan paljon ennen kuin se saadaan paikoilleen.

25

Kuviossa 3 esitetty kaulus on edullinen muodoltaan, sillä aukon 22 jälkeen kauluksen ollessa jännittämättömässä tilassa kauluksen sisäpinnan ympärysmitta kasvaa siirryttäessä poispäin tältä aukolta kohti kauluksen 30 toista päätä, kun ympärysmitta mitataan aukon reunojen suuntaisesti. Tässä edullisessa tapauksessa, kun kauluksen molemmissa päissä on aukot, kasvaa kauluksen sisäpinnan ympärysmitta molemmilta aukoilta lähtien kauluksen puoliväliä kohti, jossa sisäpinnan ympärysmitta 11 93604 on suurimmillaan, kun ympärysmitta mitataan lähimmän aukon reunojen suuntaisesti, ja kun kaulus on jännittämättömässä tilassa. Ympärysmitan kasvu voi siis jatkua esim kauluksen puoliväliin asti ja supistua sen 5 jälkeen kohti kauluksen toisessa päässä olevaa aukkoa.

Tällaisen ratkaisun etuna on se, että toista tai molempia aukkoja voidaan tarpeen vaatiessa suurentaa leikkaamalla yksinkertaisesti esim aukon suuntaisesti pala kauluksen päästä pois. Aukon koon säätäminen saattaa olla tarpeen 10 potilaiden vaihtelevista kaulanpaksuuksista johtuen tai jos kaulus on tarkoitus saada ilmatiiviiksi potilaan olkapäiden kohdalta kaulan sijasta tai vaikkapa liitettäessä kaulukseen erikokoisia kupuja. Edelleen tällainen keskikohdaltaan laajempi kaulus on potilaan 15 kannalta mukava antaessaan liikkumavapautta, sillä löysänä oleva kauluksen seinämä ei kiristy potilaan liikkuessa ja aikaansaa täten haitallista vuotoa kaula-aukon venyessä kaulaa suuremmaksi.

Kaulus voisi olla muodoltaan esimerkiksi pallomaisen 20 pyöreä, mutta edullisemmin se on lepotilassaan yhdestä suunnasta katsottuna litteä ja käännettäessä kaulusta 90° pyöreähkö kuvion 3 tapaan. Ero pallomaiseen on siinä, että pallomainen kaulus pyrkisi lepotilassaan kuppimaiseen muotoon tämän pyrkiessä levymäiseen. Muodon 25 litteyden etu on siinä, että kaulukseen ei leikkuriin asetettaessa muodostu ryppyjä, kuten esimerkiksi kokonaan pallomaista kaulusta leikattaessa on erittäin todennäköistä. Rypyt saisivat aikaan sen, että leikatusta reunasta tulee epätasainen, mikä saattaisi saada aikaan 30 kauluksen repeämisen aukkoa venytettäessä.

Kuviossa 1 esiintyy vielä eräs edullinen yksityiskohta, joka liittyy kaasunkeräysyksikköön 8. Tämä koskee kaasunkeräysyksikköön kytkettyä paine-eroa ilmaisevaa elintä 24 kaasunkeräysyksikön 8 ja sen ulkopuolella 12 93604 vallitseva paine-eron havaitsemiseksi. Kyseinen elin 24 on virtausyhteydessä sekä kaasunkeräysyksikön sisällä olevaan kaasutilaan, jota kaasua potilas hengittää, että siihen kaasunkeräysyksikön ulkopuoliseen kaasutilaan, 5 johon sisällä vallitsevaa painetta halutaan verrata.

Tämän paine-eroa ilmaisevan elimen avulla kaasunkeräysyksikön sisäinen hengityskaasun paine voidaan tarvittaessa säätää halutulle tasolle.

Keksintö ei mitenkään rajoitu edellä esitettyihin 10 sovellutusmuotoihin, vaan patenttivaatimusten puitteissa voidaan keksinnön eri yksityiskohtia muunnella. Kaasunkeräysyksikön käyttö ei ole rajoitettu yksinomaan kuviossa 1 esitettyyn käyttöympäristöön.

Kuvioissa 2 ja 3 on esitetty kaulus, jonka molemmissa 15 päissä on aukot, kun kupu ja kaulus ovat toisistaan erillään. Kuitenkin kauluksessa voi olla vain yksi aukko eli juuri kaula-aukko, jolloin kaulus voisi muistuttaa vaikkapa pussia. Tällöin kupu voitaisiin työntää kauluksen sisälle samasta kaula-aukosta kuin potilaan 20 pääkin.

Edelleen kuvioissa esiintyvässä kauluksessa on seinämän ympäröimä onkalo 21, joka ei myöskään ole välttämätön, vaikkakin suotava. Keksinnön kannalta on oleellista, että kaula-aukkoa ympäröivä seinämä on ainakin osittain 25 joustavaa materiaalia.

Ih

Claims (12)

13 93604

1. Kaasunkeräysyksikkö (8) potilaan hengityskaasun tutkimusta varten, jonne kaasunkeräysyksikköön johdetaan potilaan hengitettäväksi johtoa (7) pitkin kaasua yhdestä 5 tai useammasta kaasulähteestä (1), ja jolta kaasunkeräysyksiköltä johdetaan johtoa (14) pitkin kaasua, joka sisältää ainakin osittain potilaan uloshengittämää kaasua, tutkittavaksi mittalaitteelle (13), ja joka kaasunkeräysyksikkö (8) koostuu kuvusta 10 (15), jonka kuori (17) sulkee ainakin osittain sisäänsä kaasutilan (18), ja jossa kuvussa on aukko (19), josta potilaan pää voidaan työntää ainakin osittain kuvun kaasutilaan (18), ja kauluksesta (16), jonka seinämä (20) ympäröi kuvun aukkoa (19), ja jossa kauluksessa on 15 seinämän (20) ympäröimä kaula-aukko (22), jonka kautta potilaan pää voidaan työntää kohti kaasutilaa (18), ja jonka kauluksen seinämä (20) yhdistää kuvun (15) kuoren potilaan ihoa vasten, ja jonka kauluksen ja kuvun muodostama kaasunkeräysyksikkö (8) erottaa ympäröivän 20 kaasutilan sisäpuolelle jäävästä kaasutilasta, tunnettu siitä, että kauluksen kaula-aukkoa (22) ympäröivä seinämä (20) on ainakin osittain joustavaa materiaalia, jolloin kaula-aukkoa voidaan venyttää siihen kohdistetun voiman ansiosta, jolloin myös kaula-aukon ympärysmitta suurenee, 25 mutta venytyksen päätyttyä kaula-aukkoa ympäröivä seinämä pyrkii supistamaan kaula-aukkoa, jolloin kaula-aukon ympärysmitta pienenee kohti venytystä edeltävää ympärysmittaa.

2. Vaatimuksen 1 mukainen kaasunkeräysyksikkö, tunnettu 30 siitä, että kaula-aukkoon kohdistetun venytyksen päätyttyä kaula-aukon ympärysmitta pienenee ainakin lähes venytystä edeltäneeseen pituuteen edellyttäen, että kaula-aukon supistuminen voi tapahtua esteettömästi. 14 93604

3. Vaatimuksen 1 tai 2 mukainen kaasunkeräysyksikkö, tunnettu siitä, että kauluksen seinämä (20) ympäröi kauluksen kaula-aukon (22) ja kuvun kaasutilan (18) välissä olevaa onkaloa (21), jolloin potilaan pää voidaan 5 työntää kohti kaasutilaa (18) kaula-aukon ja onkalon kautta.

4. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen kaasunkeräysyksikkö, tunnettu siitä, että kauluksen (16) seinämän (20) ympäröimän kaula-aukon (22) ympärysmitta 10 seinämän ollessa jännittämättömässä tilassa on pienempi kuin potilaan sen ruumiinosan ympärysmitta, jonka ruumiinosan ympärille kaula-aukko on tarkoitus tiivistää.

5. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen kaasunkeräysyksikkö, tnnettu siitä, että kauluksen (16) 15 kaula-aukkoon (22) kohdistetun venyttävän voiman ansiosta kaula-aukon ympärysmitan tulisi suurentua vähintään kaksinkertaiseksi kauluksen rikkoontumatta.

6. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen kaasunkeräysyksikkö, tunnettu siitä, että kauluksen 20 kaula-aukkoon (22) kohdistetun venyttävän voiman ansiosta kaula-aukkoa ympäröivän seinämän (20) tulisi venyä vähintään 200 %.

7. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen kaasunkeräysyksikkö, tunnettu siitä, että kauluksen 25 kaula-aukkoa (22) ympäröivän seinämän (20) paksuus on alle 0,5 mm.

8. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen kaasunkeräysyksikkö, tunnettu siitä, että kauluksen kaula-aukkoa (22) ympäröivän seinämän (20) paksuus on 30 noin 0,25 mm tai ohuempi. 15 93604

9. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen kaasunkeräysyksikkö, tunnettu siitä, että kauluksen kaula-aukkoa ympäröivä seinämä (20) on kumia.

10. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen 5 kaasunkeräysyksikkö, tunnettu siitä, että kauluksen kaula-aukolta (22) kohti kupua (15) johtavan onkaloa (21) ympäröivän seinämän (20) sisäpuolinen ympärysmitta kasvaa siirryttäessä kaula-aukolta (22) kohti kupua.

11. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen 10 kaasunkeräysyksikkö, tunnettu siitä, että kauluksen onkaloa (21) ympäröivän seinämän sisäpuolinen ympärysmitta kasvaa sekä kaula-aukolta (22) että kuvulta (15) lähtien kohti onkalon keskikohtaa.

12. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen 15 kaasunkeräysyksikkö, tunnettu siitä, että kauluksen onkaloa (21) ympäröivän seinämän sisäpuolinen ympärysmitta on suurimmillaan onkalon keskivaiheilla. 16 93604