FI91895B

FI91895B - Menetelmä selluloosapitoisen kuituaineksen yhtäjaksoisessa hajotuskeitossa

Info

Publication number: FI91895B
Application number: FI896074A
Authority: FI
Inventors: Aoke Backlund
Original assignee: Kamyr Ab
Priority date: 1988-12-20
Filing date: 1989-12-19
Publication date: 1994-05-13
Also published as: FR2640651B1; NO173398C; SE468053B; JPH02216289A; DE3938504A1; BR8906617A; CA1332526C; ATA271789A; DE3938504C2; FR2640651A1; NO895111L; SE8804578D0; SE8804578L; NO895111D0; FI91895C; FI896074A0; AT395026B; US5080755A; NO173398B

Description

91895

Menetelmä selluloosapa.toisen kuituaineksen yhtäjaksoisessa hajotuskeitossa - Sätt vid kontinuerlig uppslutningskokning av cellulosahaltigt fibermaterial Tämän keksinnön kohteena on menetelmä selluloosapitoisen kuituaineksen yhtäjaksoisessa hajotuskeitossa, joka kuituaines kyllästetään nesteellä suljetussa järjestelmässä, joka käsittää myötävirta-alueen ja vastavirta-alueen, joka neste myötävirta-alueessa sisältää mustalipeää ja mahdollisesti valkoli-peää ja vastavirta-alueessa sisältää valkolipeää, jolloin neste poistetaan kyllästysjärjestelmästä kohdassa, joka sijaitsee myötävirta-alueen ja vastavirta-alueen välissä.

Ruotsalaisessa patentissa 359.331 on tunnettua, että puuaineksen kyllästys valkolipeällä voidaan suorittaa vastavirrassa ja että mustalipeää voidaan johtaa puuaineksen kyllästysastian tuloaukossa. Päämääränä tällä menetelmällä on ennen kaikkea kohottaa aktiivisten kemikaalien konsentraatiota keittolipeäs-sä poistamalla tietty määrä kyllästysnestettä, jonka aktiivisten kemikaalien pitoisuus pääasiallisesti on kulutettu. Tällä tavalla neste:puuainessuhde alenee keittokattilassa, mikä antaa aktiivisten kemikaalien korkean konsentraation, joka tuottaa tuloksena nopean keiton. Pienempi nestemäärä keitto-kattilassa tavallisiin menetelmiin nähden aiheuttaa myöskin höyryn, erityisesti suurpainehöyryn, kulutuksen laskun. Kui-: tenkin on osoittautunut, että alhainen nesterpuuainesuhde voi aiheuttaa ongelmia keittoprosessin ohjauksen kanssa sekä myöskin vaikeuksia hakepylvään liikkeen kanssa johtuen eroista suhteellisessa nopeudessa hakkeen ja vapaan nesteen välillä. Kemikaalien verraten suuri konsentraatio aikalisissä keitto-menetelmissä vahingoittaa myöskin puuraaka-aineen hiilihyd-. ‘ raatteja, mistä seurauksena alentunut selluloosan viskositeet ti ja lujuus.

Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada kuitupitoinen selluloosa-aineksen yhtäjaksoisen hajotuskeiton parannettu menetelmä, joka poistaa edellä mainitut epäkohdat alhaisella 2 91895 nesterpuuainessuhteella keittokattilassa ja verraten suurella alkalikonsentraatiolla keiton alussa.

Keksinnön mukaisen menetelmän uutuutena on se, että paitsi valkolipeää vastavirta-alueeseen tuodaan mustalipeää sellaisessa määrässä, että saadaan ennalta määrätty suuri neste: puuainessuhde keittokattilan tuloaukossa. Tämä suhde on sopi-vimmin 2,0:1 - 4,5:1, sopivimmin 3,0:1 - 3,5:1.

Keksintöä selitetään lähemmin seuraavassa viitaten piirustukseen, joka kaaviollisesti esittää kuituaineksen yhtäjaksoisen hajotuskeiton virtauskaaviota, joka kuituaines kyllästetään tämän keksinnön mukaan.

Kuviossa esitetty laitteisto käsittää vaakasuoran höyrytys-astian A, pystysuoran kyllästysastian B ja pystysuoran keitto-kattilan C. Hajotettu kuituaines, jonka sopivimmin muodostaa puuhake, syötetään hakepunkkerista 1 pienpainesulun 2 kautta höyrytysastiaan A. Pienpainehöyryä, jonka paine on esim.

1 aty, johdetaan höyrytysastiaan A johdon 3 kautta ja erotettu ilma poistetaan johdon 4 kautta. Höyrytysastiasta A, jpnka läpi hake kulkee 2-5 minuutissa, hake putoaa suurpainesul-kuun 5, joka käsittää vaipassa kiertyvän, taskuilla tai dia-metraalisilla kanavilla varustetun hanan tulpan. Sieltä hake pumpataan kyllästysastian B huippuun kiertävällä nesteellä, 1 joka pumpulla 6 saatetaan virtaamaan syöttöjohdon 7 ja paluu- johdon 8 kautta. Neste tempaa hakkeen mukaansa suurpainealus-tasta 5 ja kuljettaa hakkeen suspensiona syöttöjohdon 7 kautta kyllästysastian huippuun, jossa oleva sihti (ei esitetty) on sovitettu tietyn osan nestettä erottamiseksi kierrätystä var-·: ten. Se neste, joka siivilöidään pois, palautetaan paluujohdon 8 kautta suurpainesulkuun 5. Syöttöjohto 7 ja paluujohto 8 muodostavat niin muodoin nestekantoisen hakkeen syöttökierto-kulun.

Hake syötetään suurpainesulun 5 taskuihin nesteen avulla, jota pumpulla 9 kierrätetään johdossa 10. Neste, joka kuljetetaan 91895 3 sulun läpi takaisin pienpainepuolelle, menee tästä johdosta 10 painesäiliöön 11, joka on liitetty kyllästysastian B huippuun johdon 12 kautta, nesteen palauttamiseksi suurpainepuolelle johtoon 12 sovitetun pumpun 13 avulla. Kierrätysjohto 10 on liitetty hakkeen syöttöputkeen 14 ennen suurpainesulkua 5 hiekanerottimen 15 ja kahden ylimääränesteen poissiivilöimi-seksi tarkoitetun sihdin 16 kautta. Hiekanerottimesta 15 hiekka ja sen tapaiset ei-toivotut osaset poistetaan johdon 17 kautta.

Kyllästysastia B koostuu pystysuorasta, pitkänomaisesta, poikkileikkaukseltaan pyöreästä säiliöstä, joka sopivimmin laajenee alaspäin. Kyllästysastia muodostaa tai käsittää suljetun kyllästysjärjestelmän, jonka esitetyssä sovellutus-muodossa muodostaa myötävirta-alue 52 ja vastavirta-alue 53. Kyllästysastian pohjassa on laite (ei esitetty) hakkeen yhtäjaksoista poissyöttämistä varten, joka hake yhtäjaksoisessa liikkeessään alaspäin kyllästetään tuoduilla nesteillä. Kyllästysastia B on varustettu sen seinämään asetetulla sihdillä 18 ennalta määrätyn määrän nestettä A hakesuspensiosta poistamista varten. Sihdillä 18 poistettu neste johdetaan johdon 19 kautta toiseen kahdesta sarjaankytketystä syklonista 21, 22, jotka on yhdistetty toisiinsa johdolla 20.

Kyllästystilan B huippuun pumpataan johdon 12 kautta määrätty * määrä mustalipeää, joka johdon 23 kautta johdetaan pois toi sesta syklonista 22. Haluttaessa pienehkö määrä valkolipeää voidaan johtaa kyllästysastian huippuun varastosta johdon 24, haarajohdon 25 ja johdon 12 kautta.

: Kyllästysastian B pohjalta kyllästetty hake siirretään keitto- kattilan C huippuun nesteen, so. keittolipeän välityksellä syöttöjohdon 26 kautta, joka on liitetty kyllästysastian pohjassa olevaan laskuaukkoon 28, jolloin sihti (ei esitetty) on sovitettu keittokattilan huippuun nesteen tietyn osan erottamiseksi kiertokulkua varten. Kiertoneste paisutetaan paluujohdon 27 kautta, johon on asetettu pumppu 29, jonka 4 91895 välityksellä ylläpidetään johdoissa 26, 27 niin voimakas nestevirtaus, että hake temmataan mukaan ja huuhdellaan pois laskuaukon 28 kautta. Syöttöjohto 26 ja paluujohto 28 muodostavat niin muodoin siirtokiertokulun kyllästetyn hakkeen ja keittonesteen suspensiolle.

Sen akselin tasaisen jakaantumisen saavuttamiseksi, joka johdetaan vastavirtaan ja parhaat mahdolliset edellytykset antamiseksi reaktiolle alkalin ja puuaineksen välillä sijoitetaan edullisesti sihti 47 poistoveto- eli poistosihdin 18 ja kyllästysastian pohjan välille. Tästä sihdistä 47 otetaan nestemäärä, joka kiertää johdon 48 ja pumpun 29 kautta kyllästysastian pohjalle. Siten vastavirtavirtaus vastavirta-alueen alaosassa tulee suuremmaksi kuin nousuvirtaus vastavirta-alueen siinä yläosassa, joka sijaitsee sihdin 47 yläpuolella.

Keittonesteen ja puuaineksen pääasiallinen kuumennus tapahtuu suurpainehöyryn lisäyksellä johdon 33 kautta lämmönvaihtimeen ja paluujohdossa 27, jonka kautta kiertävä keittoneste virtaa.

Tämä kuumennus aiheuttaa reaktionopeuden kasvun puuaineksen ja tehokkaan alkalin välillä vastavirta-alueessa.

Keittokattila on varustettu sihdillä 30 nesteen kierrätystä varten johdon 31 kautta pumpun 32 avulla, jolloin neste kuumenee lämmönvaihtimessa 55. Johto 31 käsittää keskusputken, joka on sovitettu keittokattilan keskiöön päättymään sihtiin 30. Keittokattilan alaosassa suoritetaan keitetyn kuituaineksen vastavirtapesu pesunesteellä, jota tuodaan johdon 35 kautta ja pumpataan pumpulla 36 keittokattilan alaosaan määrässä, osa säädetään sillä tavalla, että keittokattila pysyy nesteellä : täytettynä. Pesuneste kuumennetaan epäsuorasti höyryllä, jota johdetaan lämmönvaihtimeen 37, joka on sovitettu johtoon 38 pesunesteen kierrätystä varten pumpulla 39, jolloin pesuneste poistetaan sihdillä 40 ja palautetaan keskusputken kautta, joka lähtee keittokattilan pohjasta ja päättyy sihtiin 40.

Näin kuumennettu pesuneste kuljetetaan vastavirtaan ylöspäin hitaasti alaspäin liikkuvan hakepylvään läpi ja se syrjäyttää 5 91895 tällöin loppuun käytetyn keittolipeän, joka lasketaan poisto-sihdin 41 läpi ja johdetaan johdon 42 kautta ensimmäiseen kahdesta syklonista 21, 22. Poistosihdin 41 alapuolella on lisäsihti 49 nesteen kierrätystä varten johdon 50 kautta siihen sovitetun pumpun 51 välityksellä, jolloin neste kierrätetään keskusputken kautta, jonka laskuaukko on sihdissä 49. Toisesta syklonista 22, tuleva laskuaine, jota ei johdeta kyllästysastiaan, johdetaan johdon 56 kautta talteenottolait-teistoon. Keitetty kuituaines syötetään keittokattilan pohjalle sopivan kaavinlaitteen välityksellä ja poistetaan johdon 57 kautta jatkokäsittelyä varten.

Keittonesteen ja puuaineksen epäsuoran kuumennuksen lisäksi mainitussa siirtokiertokulussa 26, 27 suora kuumennus tapahtuu höyryllä, jota johdetaan keittokattilan huippuun johdon 44 kautta.

Sihti 18 on sijoitettu kyllästysastiaan B siten, että saadaan riittävä viipymisaika myötävirtakyllästystä varten mustalipe-ällä ja mahdollisesti pienemmällä määrällä valkolipeää. Välimatka astian pohjaan on sovitettu siten, että saadaan riittävän pitkä aika vastavirtakyllästystä varten valkolipeällä.

Sopivia viipymisaikoja voi olla esimerkiksi 10 - 20 minuuttia myötävirtakyllästystä varten mustalipeällä ja 10 - 20 minuuttia vastavirtakyllästystä varten valkolipeällä.

Kyllästysastian B huipun kokonaisnestemäärän, johon kuuluu hakkeen kosteus, höyryn lauhde, mustalipeä ja mahdollisesti valkolipeä, täytyy olla niin suuri, että se on riittävä toisaalta täydellisesti kyllästämään hakkeen nesteellä ja toisaalta antamaan hakkeeseen sitoutumattoman nesteen tietyn ylimäärän. Hakkeeseen sidottu neste QB on männylle 1,8 ja koivulle 1,3 m3/t kuivaa puuainesta. Vapaa nestemäärä, joka johdetaan kyllästysastian huippuun, ei saa alittaa 0,5 m3/t kuivaa puuainesta. Virtausolosuhteiden parantamiseksi hakkeella vapaa nestemäärä QF voidaan lisätä edullisesti arvoon 6 91895 1,0 m3/t kuivaa puuainesta ja tietyissä olosuhteissa aina arvoon 2,5 m3/t kuivaa puuainesta tai suuremmaksi.

Sihdistä 18 poistuu nestemäärä QA, joka tulee olemaan suurempi kuin vapaa neste Qp kyllästysastian yläosassa. Ero tulee olemaan niin suuri, että nousuvirtaus kyllästysastian pohjalta kohtaa alaskulkevan hakkeen ja että tehokasta alkalia siinä valkolipeässä, jota kuljetetaan ylöspäin, käytetään reaktiossa puuaineksen kanssa. Nousuvirtaus täytyy rajoittaa siten, että tehokkaan alkalin jäännöspitoisuus poislasketussa nesteessä QA on suunnilleen samaa suuruusluokkaa kuin jäännösalkalipitoi-suus siinä lipeässä, joka poistetaan keittokattilasta kemikaa li-talteenottoon sihdin 41, johtojen 42, 20, 23 ja johdon 54 kautta.

Kyllästysastian 8 pohjalle johdetaan keiton suorittamista varten tarpeellinen määrä valkolipeää johdon 45 kautta, joka yhdistää johdon 24 paluujohdon 27 kanssa. Normaalilla valkoli-peäkonsentraatiolla täksi määräksi tulee 0,8 - 1,6 m3/t kuivaa puuainesta, riippuen, kuin suuri osa valkolipeästä tuodaan puuainekseen kyllästysastian huippuun johtojen 25 ja 12 kautta valkolipeän tehokkaan alkalin konsentraatiosta ja puuaineksen alkalin kulutuksesta. Tämän keksinnön mukaan yhdessä valkolipeän kanssa panostetaan myöskin määrätty määrä mustalipeää, jota tuodaan syklonista 21 johdon 46 kautta. Mustalipeän määrä sovitetaan siten, että haluttu nesterpuuainessuhde saadaan keittokattilan myötävirta-keittoalueessa. Tavallisesti tämä suhde on 2,0:1 - 4,5:1, mutta tietyissä valkolipeää, täytyy olla niin suuri, että se on riittävä toisaalta täydellisesti kyllästämään hakkeen nesteellä ja toisaalta antamaan hakkeeseen sitoutumattoman nesteen tietyn ylimäärän. Hakkeeseen sidottu neste QB on männylle 1,8 ja koivulle 1,3 m3/t kuivaa puuainesta. Vapaa nestemäärä, joka johdetaan kyllästysastian huippuun, ei saa alittaa 0,5 m3/t kuivaa puuainesta. Virtaus-olosuhteiden parantamiseksi hakkeelle vapaa nestemäärä Qp voidaan lisätä edullisesti arvoon 1,0 m3/t kuivaa puuainesta 7 91895 ja tietyissä olosuhteissa aina arvoon 2,5 m3/t kuivaa puuainesta tai suuremmaksi.

Sihdistä 18 poistuu nestemäärä QA, joka tulee olemaan suurempi kuin vapaa neste QF kyllästysastian yläosassa. Ero tulee olemaan niin suuri, että nousuvirtaus kyllästysastian pohjalta kohtaa alaskulkevan hakkeen ja että tehokasta alkalia siinä valkolipeässä, jota kuljetetaan ylöspäin, käytetään reaktiossa puuaineksen kanssa. Nousuvirtaus täytyy rajoittaa siten, että tehokkaan alkalin jäännöspitoisuus poislasketussa nesteessä QA on suunnilleen samaa suuruusluokkaa kuin jäännösalkalipitoi-suus siinä lipeässä, joka poistetaan keittokattilasta kemikaa li-talteenottoon sihdin 41, johtojen 42, 20, 23 ja johdon 54 kautta.

Kyllästysastian 8 pohjalle johdetaan keiton suorittamista varten tarpeellinen määrä valkolipeää johdon 45 kautta, joka yhdistää johdon 24 paluujohdon 27 kautta. Normaalilla valkoli-peäkonsentraatiolla täksi määräksi tulee 0,8 - 1,6 m3/t kuivaa puuainesta, riippuen, kuinka suuri osa valkolipeästä tuodaan puuaineksen kyllästysastian huippuun johtojen 25 ja 12 kautta valkolipeän tehokkaan alkalin konsentraatiosta ja puuaineksen alkalin kulutuksesta. Tämän keksinnön mukaan yhdessä valkolipeän kanssa panostetaan myöskin määrätty määrä mustalipeää, jota tuodaan syklonista 21 johdon 46 kautta. Mustalipeän määrä sovitetaan siten, että haluttu neste:puuainessuhde saadaan keittokattilan myötävirta-keittoalueessa. Tavallisesti tämä suhde on 2,0:1 - 4,5:1, mutta tietyissä tapauksissa nestemäärä voi olla pienempi kuin 2,0/t kuivaa puuainesta tai suurempi kuin 4,5 t/t kuivaa puuainesta.

Neste:puuainessuhteella tarkoitetaan puuaineksen kosteuden + höyryn lauhteen + valkolipeän + mustalipeän kokonaisnestemää-rää per tonni kuivaa puuainesta.

Lämpötila kyllästysastian huipussa on yleensä noin 110 - 120°C ja sen pohjassa, se merkitsee siirtokiertokulussa 28, 27, noin 8 91895 130 - 160°C. Sihdin 18 kautta poistuneen lipeän lämpötila on noin 120 - 135°C, kun taas keittokattilasta sihdin 41 kautta poistuneen mustalipeän lämpötila on noin 150 - 170°C. Kahden kyllästysastiasta ja keittokattilasta saadun poistoaineen tai mustalipeän lämpösisällön osa saadaan talteen kahdessa syklonissa 21, 22, jolloin ensimmäisestä syklonista 21 saadun mustalipeälaskuaineen lämpötila voi olla esim. 125°C, kun taas toisesta syklonista 22 saadun mustalipeälaskuaineen lämpötila voi olla esim. 102°C. Kahdesta syklonista 21, 22 mustalipeät siis voidaan palauttaa prosessiin lämpösisällöllä, joka on lähellä niitä lämpötiloja, jotka ylläpidetään kyllästysastian huipussa, vastaavasti pohjalla. Tämä on suuriarvoista lämpöta-loudellisesta näkökohdasta. Luonnollisesti on mahdollista tuoda kyllästysastian pohjalle mustalipeää, jonka kokonaan tai osittain muodostaa keittokattilan lasku- tai poistoaine. Tällaista laskuainesta tuotetaan erityisesti, jos se on edullista lämpötaloudellisesta näkökohdasta. Tätä tarkoitusta varten on järjestetty yhteys 54 johtojen 42 ja 46 välille.

Seuraavassa annetaan eräs esimerkki tämän keksinnön mukaisesta männyn keitosta. Piirustuksessa ja seuraavassa ilmoitetuilla merkeillä lasketaan kokonaisnestemäärä QT per tonni kuivaa puuainesta keittokattilan myötävirta-alueesta seuraavan yhtälön mukaan: QT = (Qg+Qp) - + (Qg+Qy) +

Nestemäärät per tonni kuivaa puuainesta ovat seuraavat: : Hakkeen kosteus 1,0 m3 Höyrytysastiän höyryn lauhde 0,3 m3

Valkolipeää kyllästysastian huippuun 0,4 m3

Mustalipeää kyllästysastian huippuun_1.5 m3

Kokonaisnestemäärä kyllästysastian myötävirta-alueessa Summa 3,2 m3 9 91895

Sidottu neste hakkeessa (puuaineksen tiheys 0,4 0 t/m3) QB = 1,8 m3

Vapaata nestettä kyllästysastian myötävirta-alueessa (3,2-QB) Qp = 1,4 m3

Laskuainetta kyllästysastian sihdistä .... QA = 2,0 m3

Nousuvirtaus kyllästysastian myötävirta-alueessa ...................... QA-QF = 0,6 m3

Valkolipeää kyllästysastian pohjalle ..... Qv = 1,2 m3

Keittokattilan huippuun höyryn lauhde .... = 0,2 m3

Neste:puuainessuhteen 3,2:1 saavuttamiseksi keittokattilassa lasketaan tai harkitaan tarpeellinen määrä mustalipeää Qs kyllästysastian pohjalle seuraavan yhtälön mukaan: qs = QT (Qb+Qf) + Qa - Qv ” Qä

Qs = 3,2 - (1,8+1,4) +2,0-1,2-0,2 Qs=0,6m3

Tasesuhde tehokkaalle alkalille NaOH:na on suunnilleen seuraa-va kahta valkolipeälisäystä varten:

Tehokasta alkalia kyllästys- astian huippuun 45 kg NaOH/t kuivaa puuainesta

Tehokasta alkalia kyllästys- astian pohjalle_135 kg NaOH/t kuivaa puuainesta

Tehokkaan alkalin kokonaispanos Summa 180 kg NaOH/t kuivaa puuainesta

Tehokkaan alkalin kulutus kyllästysastiassa B jaetaan seuraavasti :

Myötävirta-alueessa 52 40 kg NaOH/t kuivaa puuainesta

Vastavirta-alueessa 53_50 ka NaOH/t kuivaa puuainesta

Kokonaiskulutus kyllästysastiassa Summa 90 kg NaOH/t kuivaa puuainesta

Kyllästysastiasta saadussa laskuaineessa QA on tehokasta alkalia määrässä 15 kg NaOH/t kuivaa puuainesta. Siten keit- 10 91895 tokattilan jäljellä olevaksi tehokkaaksi alkaliksi tulee 180 -90 - 15 =75 kg NaOH/t kuivaa puuainesta, mikä vastaa tehokkaan alkalin konsentraatiota keittokattilan keittoalueen alussa 75 = 23 g NaOH/1 keittonestettä.

3,2

Tehokkaan alkalin 23 g/1, laskettuna NaOH-.na, saatu konsent-raatio on riittävän alhainen niin, ettei aiheudu mitään huomattavaa selluloosan hiilihydraattien hajoamista hajotuskeiton alkuvaiheen aikana. Jos vielä alemmat konsentraatiot olisivat toivottavia, ne voidaan aikaansaada viemällä nestevirtaus keittokattilan tasoitus- tai säätösihdistä 30 siirtokiertokul-kuun. Tehokkaan alkalin käytön johdosta keittokattilan yläosassa tehokkaan alkalin konsentraation tasoituskiertokulussa sihdin 30 kautta on alempi kuin siirtokiertokulun paluussa.

Tällä tavoin saadaan tehokkaan alkalipitoisuuden lisäalenemi-nen siirtokiertokulussa.

Keksinnön mukaista menetelmää voidaan soveltaa myöskin nk. kaksikattilaisessa hydraulikattilassa, jossa neste kuumennetaan siirtokiertokulussa täyteen keittolämpötilaan, so.

160 - 170°C.

Piirustuksessa esitetyssä sovellutusmuodossa kyllästys on yhdistetty myötävirtakeiton kanssa keittokattilassa C. Se : . voidaan soveltaa myöskin hyvin edullisesti nk. pidennettyyn keittoon, jossa myöskin keitto suoritetaan kahdessa vaiheessa, joihin kuuluu ensimmäinen myötävirtavaihe ja toinen vastavir-tavaihe.

Keksinnön mukaista menetelmää voidaan käyttää myöskin yhtäjaksoisesti toimivassa keittokattilassa, jossa kyllästys ja keitto suoritetaan samassa astiassa, jossa kyllästysvaihe tapahtuu astian yläosassa ja keittovaihe sen alapuolella.

Claims

1. Menetelmä selluloosapitoisen kuituaineksen yhtäjaksoisessa hajotuskeitossa, joka kuituaines kyllästetään nesteellä suljetussa järjestelmässä, joka käsittää myötävirta-alueen (52) ja vastavirta-alueen (53), joka neste myötävirta-alueessa (52) sisältää mustalipeää ja mahdollisesti valkolipeää ja vastavirta-alueessa valkolipeää, jolloin neste poistetaan talteenottoa varten kyllästysjärjestelmästä kohdassa, joka sijaitsee myötävirta-alueen (52) ja vastavirta-alueen (53) välissä, tunnettu siitä, että paitsi valkolipeää vastavirta-alueeseen (53) tuodaan mustalipeää sellaisessa määrässä, että neste:puuainessuhteeksi keittokattilan tuloaukossa saadaan 2,0:1 - 4,5:1, sopivimmin 3,0:1 - 3,5:1.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mustalipeää ja mahdollisesti valkolipeää lisätään kuituainekseen sellaisissa määrissä, että vapaan nesteen määrä kyllästysastian myötävirta-alueessa (52) on yli 0,5 m3/tonni kuivaa kuituainesta, sopivimmin yli 1,0 m3/tonni kuivaa kuitu-ainesta .

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tehokkaan alkalin konsentraatio keitto-kattilan tuloaukossa on pienempi kuin 30 g/1 ja säädetään ; pääasiallisesti valkolipeän ja mustalipeän lisäyksellä ja kuituaineksen viipymisajalla pääasiallisesti kyllästysjärjes-telmän vastavirta-alueessa (53).

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuituaineksen viipymisaika kyllästys järjestelmän myötävirta-alueessa (52) on noin 10 - 20 minuuttia ja vastavirta-alueessa (53) noin 10 - 20 minuuttia.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tehokkaan alkalin konsentraatiota keittokattilan tuloaukossa säädetään myös kierrättämällä pie 12 91895 nehkö määrä osittain käytettyä keittonestettä keittokattilan tuloaukkoon.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vastavirta-alueeseen tuotu valko-lipeä kohoaa 0,8 - 1,8 m3/tonniin kuivaa puuainesta.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vastavirta-alueeseen (53) tuodulla mustalipeällä on verraten alhainen tehokkaan alkalin pitoisuus .

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että myötävirta-alueeseen (52) tuodulla mustalipeällä on verraten alhainen tehokkaan alkalin pitoisuus ja korkea sulfidin pitoisuus.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nousuvirtaus vastavirta-alueessa rajoitetaan siten, että jäljellä oleva tehokas alkalipitoisuus poistetussa nesteessä on pääasiallisesti samaa suuruusluokkaa kuin jäljellä oleva tehokas alkalipitoisuus keittokattilan poistoaineessa.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen menetelmä, ‘ tunnettu siitä, että poistoaine kyllästysjärjestelmäs- tä ja keittojärjestelmästä siirretään ainakin kahteen sarjaan-kytkettyyn sykloniin (21, 22) lämmön talteenottoa varten, että kyllästysjärjestelmän vastavirta-alueeseen (53) tuotu mustali-peä pääasiallisesti sisältää laskuaineen ensimmäisestä syklo-. nista, joka saa poistoaineen keittokattilasta ja että myötä virta-alueeseen (52) tuodun mustalipeän muodostaa laskuaine seuraavasta syklonista (22), joka saa poistoaineen keittokattilasta mainitun ensimmäisen syklonin (21) kautta ja poistoaineen kyllästysjärjestelmästä. 13 91895

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnet -t u siitä, että kyllästysjärjestelmän vastavirta-alueeseen (53) tuotu mustalipeä sisältää myöskin keittokattilasta saadun poistoaineen, joka ei ole kulkenut ensimmäisen syklonin (21) kautta.

11 91895

12. Jonkin patenttivaatimuksen 1-11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nestettä, joka poistetaan kyllästys järjestelmästä, on suurempi kuin vapaan nesteen määrä myötävirta-alueessa, jolloin ero mainittujen määrien välillä on niin suuri, että nesteen nousuvirtaus vastavirta-alueessa kohtaa alaskulkevan kuituaineksen ja että nesteen, joka kuljetetaan ylöspäin vastavirta-alueessa, valkolipeässä oleva tehokas alkali pääasiallisesti kulutetaan reaktiolla kuitu-aineksen kanssa. 14 91895