FI91580C - Solukkoradioverkko - Google Patents
Solukkoradioverkko Download PDFInfo
- Publication number
- FI91580C FI91580C FI924059A FI924059A FI91580C FI 91580 C FI91580 C FI 91580C FI 924059 A FI924059 A FI 924059A FI 924059 A FI924059 A FI 924059A FI 91580 C FI91580 C FI 91580C
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- cells
- subsystem
- network
- mobile station
- separate
- Prior art date
Links
- 230000001413 cellular effect Effects 0.000 title claims abstract description 45
- 238000005259 measurement Methods 0.000 claims description 10
- 230000003213 activating effect Effects 0.000 claims description 2
- 230000005540 biological transmission Effects 0.000 claims description 2
- 230000000295 complement effect Effects 0.000 abstract description 31
- 101150080339 BTS1 gene Proteins 0.000 abstract description 2
- 238000009434 installation Methods 0.000 description 6
- 230000000694 effects Effects 0.000 description 5
- 230000008859 change Effects 0.000 description 4
- 238000013461 design Methods 0.000 description 4
- 239000013589 supplement Substances 0.000 description 4
- 230000007704 transition Effects 0.000 description 3
- CIWBSHSKHKDKBQ-JLAZNSOCSA-N Ascorbic acid Chemical compound OC[C@H](O)[C@H]1OC(=O)C(O)=C1O CIWBSHSKHKDKBQ-JLAZNSOCSA-N 0.000 description 2
- 101100078001 Saccharomyces cerevisiae (strain ATCC 204508 / S288c) MSC2 gene Proteins 0.000 description 2
- 238000009413 insulation Methods 0.000 description 2
- 238000000034 method Methods 0.000 description 2
- 241000543370 Galax Species 0.000 description 1
- 102000047724 Member 2 Solute Carrier Family 12 Human genes 0.000 description 1
- 108091006621 SLC12A1 Proteins 0.000 description 1
- 108091006620 SLC12A2 Proteins 0.000 description 1
- 238000007792 addition Methods 0.000 description 1
- 230000002238 attenuated effect Effects 0.000 description 1
- 230000015572 biosynthetic process Effects 0.000 description 1
- 230000001427 coherent effect Effects 0.000 description 1
- 238000004891 communication Methods 0.000 description 1
- 230000002860 competitive effect Effects 0.000 description 1
- 238000010276 construction Methods 0.000 description 1
- 230000006870 function Effects 0.000 description 1
- 238000012986 modification Methods 0.000 description 1
- 230000004048 modification Effects 0.000 description 1
- 238000012544 monitoring process Methods 0.000 description 1
- 101150117600 msc1 gene Proteins 0.000 description 1
- 230000000737 periodic effect Effects 0.000 description 1
- 238000012545 processing Methods 0.000 description 1
- 230000004043 responsiveness Effects 0.000 description 1
- 230000011664 signaling Effects 0.000 description 1
- 238000000638 solvent extraction Methods 0.000 description 1
- 230000001502 supplementing effect Effects 0.000 description 1
- 238000012546 transfer Methods 0.000 description 1
Classifications
-
- H—ELECTRICITY
- H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
- H04W—WIRELESS COMMUNICATION NETWORKS
- H04W36/00—Hand-off or reselection arrangements
- H04W36/0005—Control or signalling for completing the hand-off
- H04W36/0055—Transmission or use of information for re-establishing the radio link
Landscapes
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Computer Networks & Wireless Communication (AREA)
- Signal Processing (AREA)
- Mobile Radio Communication Systems (AREA)
- Medicinal Preparation (AREA)
- Medicines Containing Antibodies Or Antigens For Use As Internal Diagnostic Agents (AREA)
Description
91580
Solukkoradioverkko
Keksinnon kohteena on solukkoradiojårjestelmå, joka kåsittåå solukkoradioverkon, jonka alueella on liikkuvia 5 radioasemia ja jonka solut esittelevåt yleislåhetyksenå naapurisolunsa, jolloin liikkuva asema seuraa naapurisolu-jen kuuluvuutta ja suorittaa lepotilassa uudelleenlukittu-misen tax antaa puhelutilassa mittaustietoja solukkora-dioverkon kåsiteltåvåksi kanavanvaihtoa vårten.
10 Taajuusjakoon pohjautuvan solukkoverkon (FDMA tax TDMA/FDMA-periaate) rakentaminen edellyttaa huolellista taajuussuunnittelua. Solukkoverkon idea perustuu taajuuk-sien uudelleenkåyttoon, joka pyritaan toteuttamaan mahdol-lisinunan tiiviisti, jotta kåytettåvisså olevasta taajuus-15 kaistasta saadaan mahdollisimman suuri kapasiteetti. So-lukkoverkko suunnitellaan tyypillisesti monoliittisena kokonaisuutena, jolloin mikå tahansa verkon låhetinvas-taanottimen muutos (uuden asennus, toimintataajuuden vaih-to) edellyttaa koko verkon taajuussuunnittelun tarkista-20 mista.
Taajuussuunnittelun lisåksi solukkoverkon radiojår-jestelmån sitoo monoliittiseksi verkon konfiguraatiotieto. Kullekin solulle nimetåån naapurisolut ja naapurisolulis-taa låhetetaån jatkuvasti solun yleislåhetyskanavalla.
25 Tamån jårjestelmåinformaation varassa liikkuvat asemat voivat lepotilassa seurata mihin soluun kiinnittyå seuraa-vaksi, jos valitun solun kuuluvuus heikkenee liiaksi. Sa-moin liikkuvat asemat, joilla on yhteys palvelevaan soluun, voivat tarkkailla nimettyjen naapurisolujen kuulu-30 vuutta, minka tiedon perusteella solukkoradioverkossa voi-daan tehda kanavanvaihtoratkaisuja. Naapurisolut måaritel-låan niiden taajuuksien perusteella. Solun yleislahetys-kanavalla lahetettavå radioverkon konfiguraatiotieto on tavanomaisen solukkoradiojårjestelman toiminnan edellytys, 35 se mahdollistaa liikkuvien asemien pysymisen jatkuvasti 2 91580 yhteydesså kiinteåån verkkoon.
Radioverkkosuunnittelu on raskas toimenpide, jonka kustannukset, sen aiheuttamat riskit verkon kokonaisuuden toiminnalle, tehtåvien muutosten raskaus toimivassa ver-5 kossa sekå koko operaation vaatima pitkahko aika johtaa siihen, ettå verkon radiosuunnitteluun ei kajota ilman painavia syitå. Verkon operointi ja verkkoa hyodyntåvå liiketoiminta joudutaan sovittamaan siihen realiteettiin, ettei radioverkon toteutuksen muuttaminen ole mahdollista 10 ilman raskaita investointeja. Tåmå våhentåå operaattorin mahdollisuuksia reagoida nopeasti asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin tai uusien asiakkaiden tarpeisiin. Tallaista reagointikykya tarvittaisiin esimerkiksi verkon peruspal-velua tåydentåvien radioratkaisujen toteuttamiseksi, usein 15 paikallisesti.
Esillå olevan keksinnon paamaarana on keventaa ra-dioverkkosuunnittelua ja mahdollistaa verkon eri osien suunnittelu ja muuttaminen toisistaan riippumattomasti.
Tåmå ratkaistaan solukkoradiojårjestelmållå, jolle 20 on keksinnon mukaisesti tunnusomaista, ettå solukkoradioverkkossa on ainakin yksi, våhintåån yhdestå solusta muodostuva erillinen osajårjestelmå siten, ettå etteivåt osajårjestelmåån kuulumattomat solut esitte-le kyseiseen osajårjestelmåån kuuluvia soluja naapu-25 risoluikseen, mainitussa ainakin yhdesså osajårjestelmåsså on kåytosså ennalta mååråtyt taajuudet, ainakin osalla liikkuvista asemista on vålineet tallentaa muistiin ja lukea muistista tieto taajuuksista, 30 joilla mainittu ainakin yksi osajårjestelmå voi esiintyå, liikkuva asema mittaa solun yleislåhetyksesså il-maistujen naapurisolujen lisåksi mainittuja muistiin tal-lennettuja taajuuksia, ja mainitun ainakin yhden osajårjestelmån solun tarjo-35 tessa riittåvån radiopeiton liikkuva asema voi kåsitellå 3 91580 sitå kuten naapurisolua lepotilassa tapahtuvaa uudelleen-lukittumista tai puhelutilassa tapahtuvaa kanavanvaihtoa vårten.
Keksinnon mukaisessa solukkoradiojårjestelmåsså on 5 sellaisia verkon kapasiteettia paikallisesti taydentåvia soluja tai soluryhmiå, joita ei ole esitelty ympåroivån verkon naapurisoluksi tai -soluksi. Toisin sanoen solukko-radioverkossa liikkuva asema ei tukiasemalta vastaanotta-mansa naapurisolutiedon perusteella tule missåån vaiheessa 10 tietoiseksi naista taydentåvista erillisistå radiopeit-tosaarekkeista. Nåiden erillisten solujen ja soluryhmien peitto voi olla topologisesti påållekkainen solukkora-dioverkon muiden solujen kanssa. Liikkuva aseman pååsy tåydentåvan jårjestelmån soluihin perustuu sillå olevaan a 15 priori tietoon siitå, milla taajuuksilla tållainen tåyden-tava radiopeitto saattaa olla loydettåvisså (liikkuvan aseman sijainnista riippuen). Ainakin osalla liikkuvista asemista on tålloin keksinnollisenå lisåominaisuutena nåiden taajuuksien selaus kåyttåjån ohjaamana tai sopivasti 20 automatisoituna. Tåydentåvien jårjestelmien kåyttoon voi lisåksi liittyå erilaisia kåyttooikeuden tarkistuksia ja jårjestelmå prioriteetteja.
Jos tåydentåvåt jårjestelmåt, påinvastoin kuin kek-sinnosså, pitåisi esitellå, ongelmaksi muodostuisi se, 25 ettå tiheåsti asutuilla alueilla, joissa voi olla useita tåydentåviå osajårjestelmiå låhekkåin, perusverkon soluil-le voitaisiin joutua kirjaamaan kovin monia uusia naapu-risoluja. Liikkuva asema joutuisi mittaamaan kaikkia naa-purisoluja, mikå johtaisi siihen, ettå kustakin naapu-30 risolusta saataisiin harvemmin (våhemmån) mittaustuloksia, mikå heikentåisi kanavanvaihdon ja uudelleenlukittumisen pohjana olevan tiedon luotettavuutta. Verkossa nopeasti liikkuvan aseman tapauksessa tåmå voisi vaarantaa yhteyden pysyvyyden. Kun tåydentåvåt jårjestelmåt olisivat suurim-35 malle osalle liikkuvista asemista joka tapauksessa saavut- • 4 91580 tamattomissa, on parempi kayttåå keksinnon mukaista rat-kaisua eli olla esittelemåttå niitå perusverkossa naapu-risoluiksi.
Keksinnollå saavutetaan lisaksi mm. seuraavia etu- 5 ja: - muut kuin tåydentåvån jårjestelmån kåyttoon mah-dollisesti oikeutetut liikkuva asemat eivåt edes yritå kiinnittya tåydentåvåån jårjestelmåån, mikå våhentåå verkon merkinantokuormaa, 10 - taydentavan radiopeiton pystyttåminen kay kevyem- min, perusverkon naapurisolutietoja ei tarvitse muuttaa, toiminnassa olevan verkkoon koskeminen voidaan vålttåå,
Keksinnon eraålle suoritusmuodolle on tunnusomais-ta, ettå tiheasti asutulla alueella, missa taajuussuunnit-15 telu muodostuu vaativaksi, solukkoradioverkon kaytettåvis- sa oleva radiotaajuuskaista on ainakin osassa verkon pal-velualuetta jaettu osiin, joiden suunnittelu ja toteutus voidaan tehdå toisistaan riippumattomasti. Puhtaan taa-juussuunnittelun kannalta jo pelkka taajuuskaistan jakami-20 nen mahdollistaa nåin eroteltujen osien riittåvån riippu- mattomuuden. Verkon toimivuuden varmistamiseksi keksinnon mukaisessa solukkoradioverkossa on lisåksi muullakin ta-voin huomioitu tållainen radiotaajuuskaistan osittaminen. Tålloin yksi osa taajuuskaistasta on erotettu ns. "perus-25 jårjestelmålle" ja loppuosa yhdelle tai useammalle "tåy-dentåvålle jårjestelmålle". Perusjårjestelmå on runkoverk-ko, jolle on tyypillistå tåysi radiopeitto verkon operoin-tialueella, kun taas kaikki muut mahdolliset jårjestelmåt nåhdåån tåmån runkoverkon tåydennyksinå, jotka tarjoavat 30 tyypillisesti vain paikallista lisåkapasiteettia ja tukeu-tuvat runkoverkon tarjoamaan tåydelliseen peittoon.
Esillå olevan keksinnon mukaisilla tåydentåvillå jårjestelmillå voidaan toteuttaa esimerkiksi toimistopal-veluja, paikallispuhelinpalveluja tai mahdollistaa itse-35 nåisen palveluntarjoajan toimimisen verkko-operaattorin • li 5 91580 asiakkaana.
Toimiston langattoman palvelun toteuttamiseksi tar-vitaan suurehkoa kapasiteettia, jonka toteuttamiseksi on edullista kayttåå toimistotiloihin asennettavia (customer 5 premises equipments) radiosoluja. Tållaisia toimistokoh-taisia asennuksia pitåå voida tehdå lyhyellå toimitusajal-la. Radiopeitto toimistoissa kannattaa toteuttaa keksinnon mukaisesti osoitetulla tavalla aikaansaadulla tåydentavål-lå jårjestelmållå, jolloin toimiston ulkopuolella olevaa 10 runkoverkon radiojårjestelmåå ei tarvitse muuttaa toimis-toon tehtåvien asennusten johdosta. Toimiston kåyttåjåt kokevat radiopeiton - ja verkon palvelun - yhtenåisenå jatkumona olivatpa he ulkona runkoverkon piirisså tai toimiston sisållå toimistojårjestelmån piirisså. Tåmån estå-15 måttå toimistopalveluun voi liittyå erityisiå piirteitå, jotka ottavat huomioon toimistoympåristoon liittyvåt eri-tyiset kåyttåjåvaatimukset, esimerkiksi ilmaiset toimiston sisåiset puhelut.
Verkko-operaattorille voi olla edullista valtuuttaa 20 itsenåisiå yrityksiå tarjoamaan verkon palveluja vertikaa-lisille asiakassegmenteille. Tållaisten palvelun tarjoaji-en liiketoiminnan vapausasteita voidaan tuntuvasti lisåtå antamalla niiden itse ottaa vastuu radioverkkoinvestoin-neista. Keksinnon mukainen radiotaajuuskaistan ositus an-25 taa itsenåisen palvelun tarjoajalle mahdollisuuden raken-taa varsinaista runkoverkosta riippumattoman radioverkon. Ankarasti kilpailluilla matkapuhelinpalvelumarkkinoilla tållainen lisensoidun verkko-operaattorin mahdollisuus jakaa investointikuormaa ja liiketoimintariskiå olien 30 joissakin tapauksissa hyvin kiinnostava.Keksintoå selite-” tåån seuraavassa yksityiskohtaisemmin suoritusesimerkkien avulla viitaten oheiseen piirrokseen, jossa kuvio 1 havainnollistaa kaavamaisesti eråstå soluk-koradiojårjestelmåå, joka on keksinnon mukaisella tavalla 35 jaettu toisistaan riippumattomiin runkoverkkoon ja tåyden- 6 91580 taviin jårjestelmiin, ja kuvio 2 havainnollistaa kuvion 1 runkoverkon laajaa peittoa ja tåydentåvien jårjestelmien paikallista, tyypil-lisesti runkoverkon kanssa påållekkåistå peittoa.
5 Seuraavassa keksintoå tullaan selostamaan digitaa- lisen GSM-matkapuhelinjårjestelmån yhteydesså. Keksintoå voidaan kuitenkin soveltaa useinunissa muissakin analogi-sissa ja digitaalisissa solukkoradiojårjestelmisså. GSM-matkapuhelinjår jestelmån perusrakenne ja perustoiminteet 10 ovat alan ammattilaisten hyvin tuntemat ja mååritelty GSM-jårjestelmån spesifikaatiossa. Seuraavassa mååritellåån kuvioon 1 viitaten joitakin GSM-jårjestelmån peruskåsit-teitå ja -elementtejå, jotka helpottavat keksinnon ymmår-tåmistå. Aluetta, jossa GSM-matkapuhelinpalvelut ovat kåy-15 tettåvisså, kutsutaan GSM-verkoksi, joka voi liittyå mui-hin matkapuhelinverkkoihin (esim. toisen operaattorin verkko) tai muihin tiedonsiirtojårjestelmiin, kuten ylei-seen puhelinverkkoon.
GSM-verkko voi kåsittåå yhden tai useamman keskus-20 alueen, millå tarkoitetaan aluetta, jossa palveluja tarjo-aa yksi matkapuhelinkeskus MSC. Keskusalue voi puolestaan jakautua yhteen tai useampaan sijaintialueeseen LA, joka on useiden radiosolujen C kattama alue. Solulla C tarkoitetaan yhden tukiaseman yhden låhetinantennin ulottuvissa 25 olevaa jårjestelmån palvelualueen osaa. Yhden tukiaseman laitteisto palvelee yhtå tai useampia soluja. Kuviossa 1 on esitetty kaksi keskusaluetta, joilla on matkapuhelin-keskukset MSC1 ja MSC2. MSCl-keskusalueen alla on mm. si-jaintialue LAl ja MSC2-keskusalueella on mm. sijaintialue 30 LA2. Sijaintialue LAl sisåltåå mm. solut C1-C4, joissa on v vastaavasti tukiasemat BTS1-BTS4. LA2 puolestaan sisåltåå mm. solut C5-C9, joissa on vastaavasti tukiasemat BTS5-BTS9. Solussa C oleva liikkuva asema MS muodostaa kak-sisuuntaisen radioyhteyden kyseisen solun tukiaseman BTS 35 kanssa.
7 91580
Lisåksi GSM-verkko sisåltåå yleenså yhden kotire-kisterin HLR, joka on tietokanta, johon MS;n tiedot, kuten sijaintitieto, on tallennettu pysyvåsti. Jårjestelmå sisåltåå lisåksi useita vierailijarekistereitå VLR, joita on 5 yksi tai useampia yhtå keskusaluetta vårten. Vierailijare-kisteri VLR on tietokanta, jossa MS:n tiedot ovat tallennettu sen ajan, jonka MS vierailee VLRsn alueella. VLR tietåå MS:n sijainnin yhden sijaintialueen LA tarkkuudel-la. HLR puolestaan tietåå, misså VLR:sså MS vierailee ja 10 se voi nåin antaa MS:Ile pååttyville puheluille reititys-tiedon oikeaan matkapuhelinkeskukseen MSC.
Tållainen tyypillinen solukkoverkko kattaa koko sen maantieteellisen alueen, jolla verkon operaattori haluaa palveluita antaa. Verkko-operaattorille on lisåksi annettu 15 radiokanavia tietyltå taajuusalueelta, esimerkiksi Suomes-sa 902,5 - 907,33 MHz liikkuvan aseman MS låhettimille ja 947,5 - 952,3 MHz tukiaseman BTS låhettimille, mikå tar-koittaa kanavia 63 - 86. Radiokanavia on siten varsin ra-jallinen måårå, minkå vuoksi solukkoverkossa pyritåån sa-20 mojen radiotaajuuksien uudelleenkåyttoon mahdollisimman låhellå toisiaan sijaitsevissa soluissa ja tukiasemissa ns toistumakuvion avulla. Tåten verkon yhtå aluetta suunni-teltaessa tåytyy huomioida myos toteutuksen vaikutus, eri-j tyisesti håiriovaikutus, ainakin verkon låhialueisiin.
25 Samoin verkon paikallinen muuttaminen, esimerkiksi tu-kiasemia, radiokanavia tai tehoa lisååmållå vaikuttaa oleellisesti muun verkon toimintaan ja johtaa tåtå kautta hyvin raskaaseen suunnittelutehtåvåån.
Keksinnosså solukkoradioverkko jaetaan operaattorin 30 runkoverkkoon, jolle on tunnusomaista tåysin aukoton peit- « to valitulla operointialueella, sekå våhintåån yhdestå solusta muodostuviin tåydentåviin jårjestelmiin, jotka tarjoavat tyypillisesti vain paikallista lisåkapasiteettia ja tukeutuvat runkoverkon tarjoamaan tåydelliseen peit-3 5 toon.
♦ 91580 8 Tållaiset tåydentåvåt jårjestelmåt voivat olla esi-merkiksi yksityisiå, esimerkiksi yritys- tai yhteisokoh-taisia jårjestelmiå, joiden radiopeittoalueet kattavat esimerkiksi tontin, rakennuksen tai osan niistå, kuten 5 yhden kerroksen.
Esimerkiksi kuviossa 1 sijaintialueiden LA1 ja LA2 solut C1-C9 tukiasemineen BTS1-BTS9 kuuluvat operaattorin runkoverkkoon, joka tarjoaa tåyden radiopeiton koko ope-rointialueella. Lisåksi kuviossa 1 on tukiasemaohjaimeen 10 BSC2 lisatty kaksi taydentåvåå jarjestelmåå, joista toi-seen kuuluu solut Al, A2 ja A3 seka vastaavat tukiasemat BTS10 - BTS12. Toiseen tåydentåvåan jarjestelmåån kuuluvat solut Bl ja B2 seka tukiasemat BTS13 ja BTS14. Taydenta-visså jarjestelmisså A ja B kåytetåån samoja tai eri ra-15 diotaajuuksia kuin runkoverkossa. Kuten kuviossa 2 on ha-vainnollistettu, solujen Al-A3 radiopeittoalueet ovat maantieteellisesti påållekkain runkoverkon solujen C5 ja C7 kanssa ja toisen tåydentåvån jårjestelmån Bl ja B2 solujen radiopeittoalue runkoverkon solun C8 kanssa. Kumpi-20 kin jårjestelmå A ja B konfiguroidaan vahintaån yhdeksi sijaintialueeksi ja molemmilla on våhintåån yksi ainutker-tainen sijaintialueen tunnus (LAA, LAB). Tåtå konfiguraa-tioratkaisua hyodynnetaån jaljempånå kuvattavalla tavalla tåydentåvien jarjestelmien radiopeiton kåyttooikeuksien 25 hallitsemiseksi. Runkoverkon solut ja tåydentåvien jårjestelmien solut ovat radiotietasolla toisistaan riippumatto-mia, vaikka ne kuuluvatkin samaan solukkoverkkoon ja jaka-vat yhteiset matkapuhelinkeskukset MSC sekå VLR- ja HLR-rekisterit.
30 Myos verkon toiminnassa on huomioitava radioverkon osittaminen runkoverkkoon ja tåydentåviin jårjestelmiin.
Ensimmåinen kysymys liittyy siihen, miten liikkuvat asemat MS pååsevåt runkoverkosta tåydentåvåån jårjestelmåån. Tavanomaisessa solukkoverkossa (kuten runkoverkko 35 itse asiassa on), liikkuvat asemat MS lukevat solun tu- li • 9 91580 kiaseman BTS låhettåmistå jårjestelmåtiedoista, mitkå naa-purisolut C tulevat kyseeseen, jos valitun solun kuuluvuus heikkenee. Tåmå tiettyyn soluun lukittuminen måårittåå, mitå soluja liikkuva asema MS vox kåyttaå. Verkon solut 5 esittelevåt kukin paikallisesti omat naapurinsa. Esimer-kiksi kuviossa 1 solun C3 tukiasema BTS3 voi maåritella siihen lukittuneelle MS:Ile naapurisoluiksi esimerkiksi Cl, C2, C4 ja C5 (ja samalla vastaavat naapuritukiasemat BTS1, 2, 4, 5). Talloin MS tarkkailee oman tukiasemansa 10 signaalilaadun lisåksi ainoastaan nåiden naapurisolujen tukiasemien låhettåman signaalin laatua ja lepotilassa lukittuu tarvittaessa lukittuu johonkin naistå soluista tai puhelutilassa suorittaa tarvittaessa kanavanvaihto-proseduurin johonkin naistå soluista. Tåstå naapurisoluin-15 formaatiosta voidaan muodostaa saavutettavuusgraafi, joka ilmaisee, onko siirtyminen kahden solun vålillå mahdolli-nen.
Keksinnon mukaisen solukkoradioverkon erååsså suo-ritusmuodossa radioverkkosuunnittelun riippumattomuuden 20 saavuttamiseksi runkoverkkoon ei edullisesti liitetå mi-tåan tietoja tåydentåvistå jårjestelmistå, minkå vuoksi runkoverkon solut eivåt esittele tåydentåvien jårjestelmi-en A ja B soluja A1-A3 ja B1-B2 naapurisoluinaan. Tåmån johdosta runkoverkon solut ja tåydentåvien systeemien A ja : 25 B solut muodostavat siinå mielesså erilliset jårjestelmåt, etteivåt tåydentåvien jårjestelmien solut A1-A3 ja B1-B2 kuulu runkoverkon solujen saavutettavuusgraafiin. Kåytån-nosså tåmå merkitsee sitå, ettei esimerkiksi runkoverkon soluun C3 kiinnittynyt liikkuva asema MS voi tavanomaisen 30 solukkoverkkotoiminnan kautta koskaan lukittua esimerkiksi tåydentåvån systeemin A radiosoluun Al, A2 tai A3, vaikka jokin nåistå sijaitsisikin maantieteellisesti naapurina (solun C5 alueella) ja mahdollisesti tarjoaisi parhaan signaalilaadun. Poikkeuksena voi olla tilanne, jossa liik-35 kuva asema MS kåynnistetåån (virrat påålle), jolloin so- • 10 91580 lukkoverkkojen tunnetun vakiotoiminnan mukaisesti liikkuva asema selaa oman operaattorinsa koko taajuuskaistan ja voi (sattumalta) havaita parhaimmaksi soluksi tåydentåvån jår-jestelmån solun.
5 Kun tåydentåvien jårjestelmien A ja B on kuitenkin tarkoitus tarjota radioyhteys ainakin osalle verkon liik-kuvista asemista, mahdollisesti jopa ensisijainen yhteys, tarvitaan jokin menettely, jolla siirtyminen runkoverkosta tåydentåvåån verkkoon voidaan saada aikaan. Keksinnon mu-10 kaisessa ratkaisussa liikkuvaan asemaan MS on tallennettu tilaajakohtainen tieto niistå taajuuksista (radioka-navista), joilla saattaa esiintyå keksinnon mukainen tåy-dentåvå jårjestelmå, jonka kåyttoon mainitulla tilaajalla on oikeus. Tåmå tieto voi olla tallennettuna liikkuvan 15 aseman MS normaaliin muistiin, tai irrotettavaan ålykort-tiin (esim. GSM:n Subscriber Identity Modul, SIM) tai irrotettavaan elektroniseen muistimoduuliin. SIM on mååri-telty GSM-suosituksessa 02.17. Liikkuvalta asemalta MS vaaditaan tavanomaisen toiminnan lisåksi valmius lukea 20 esim. SIM:ltå nåmå radiotaajuustiedot. Kun liikkuvalla asemalla MS on tarve lukittua tåydentåvåån jårjestelmåån, se selaa mainitun tallennetun tiedon perusteella kaikki taydentåvåån jårjestelmåån liittyvåt taajuudet radiopeiton havaitsemiseksi ja riittåvån voimakkaan tukiaseman loydet-25 tyåån kåynniståå normaalit soluunlukittumistoimet. Nåin voidaan toteuttaa MS:n uudelleenlukittuminen tåydentåvåån jårjestelmåån, vaikka runkoverkon solu, josta MS on tulos-sa, ei esittelekåån tåydentåvån jårjestelmån solua naapu-risolunaan.
30 Keksinnon erååsså suoritusmuodossa siirtyminen tåy dentåvåån jårjestelmåån tapahtuu manuaalisesti esimerkiksi aktivoimalla liikkuvan aseman MS kåyttåjåliitånnåsså tietty valikkovaihtoehto. Tåmå ratkaisu on kåyttokelpoinen, kun kåyttajå voi itse selkeåsti pååtellå, onko tåydentåvå 35 jårjestelmå saatavilla. Tållainen tilanne on kyseesså esi-
II
11 91580 merkiksi tapauksissa, joissa tåydentåvån jårjestelmån ra-diopeitto kattaa yhden toimiston. Toimistoon saavuttuaan kåyttåja tietåå, ettå toimiston oman radiopeiton kåytto on nyt mahdollista. Manuaalinen valinta kåynniståå uudelleen-5 lukittumisen muistista luettavalla taajuuskaistalla edellå kuvatulla tavalla. Talloin liikkuva asema MS voi olla va-rustettu indikaattorilla, esim. LED, joka ilmoittaa onko liikkuva asema MS lukittunut runkoverkkoon vai tåydentå-vaan jårjestelmåån.
10 Toinen mahdollisuus on kåyttåa automaattista jår jestelman vaihtoproseduuria. Keksinnon erååsså suoritus-muodossa tåmå on toteutettu jaksollisella tåydentåvån jår-jestelmån taajuuksien selaamisella. Liikkuva asema MS lu-kee muistiin tallennetuista selaustiedoista, vaaditaanko 15 jollekin taajuuskaistan osalle periodinen taajuuksien se-laus sekå ajastimen arvon, jolla MS ohjaa selauksen tois-tumisjaksoa. Jos taajuuskaistan selaus tuottaa havainnon riittåvåstå radiopeitosta, liikkuva asema MS kåynniståå tavanomaiset uudelleenlukittumistoimet havaittuun tåyden-20 tåvån jårjestelmån soluun.
Tåydentåvien jårjestelmien kåyttooikeuksia voi olla tarpeen hallita solukkoradioverkossa tarkemmin yksittåisen kåyttåjåryhmån tasolla. Esimerkiksi mååråtyn toimistotilan radioasennuksia sallittaisiin kåyttåå vain sen kåyttåjå-25 ryhmån jåsenten, jotka ovat osallistuneet asennusten kus-tantamiseen.
Keksinnon erååsså suoritusmuodossa tåmå toteutetaan solukkoradioverkon parannetulla sijainninpåivityspalvelul-la. Sijainninpåivitys on solukkoverkon tunnettua perustoi-30 mintaa. Lukittuaan sellaisen solun, joka ilmaisee kuulu-vansa toiseen sijaintialueeseen LA kuin se solu, johon liikkuva asema MS oli kiinnittyneenå aikaisemmin, MS kåynniståå sijainninpåivitys tapahtuman. Tålloin liikkuva asema ilmoittautuu verkkoon ja ilmaisee, millå uudella si-35 jaintialueella se on havainnut nyt olevansa.
« 12 91580
Keksinnosså tåtå tunnettua toimintaa laajennetaan siten, ettå jokainen sellainen tåydentåvien jårjestelmien radiopeittoalue, jonka kåyttoå on voitava edellå maini-tuista syistå hallita, konfiguroidaan erilliseksi sijain-5 tialueeksi LA tai sijaintialueiden joukoksi. Kullekin kontrolloitavalle sijaintialueelle LA nimetåån ne kåyttå-jåryhmåt, joilla on oikeus kåyttåå mainittujen sijaintialueiden resursseja. Kåyttooikeuskriteeri voi siis olla muutakin kuin tåsmålleen tilaajan identiteetti. Tilaaja-10 tiedot voivat esimerkiksi sisåltåå merkinnån siita, mihin kåyttåjåryhmåån tilaaja kuuluu, ja VLR voi tietåa tilaaja-ryhmien tarkkuudella, keillå on oikeus mennå kullekin si-jaintialueelle. Kun liikkuvan aseman MS sijainninpåivitys kohdistuu tåydentavan jårjestelmån kontrolloitavaan si-15 jaintialueeseen, solukkoverkko (GSM:n tapauksessa VLR) tarkistaa tilaajan identiteetin tai tilaajan mahdollisen jasenyyden kayttoon oikeutetussa kayttåjåryhmasså ja rat-kaisee, onko kaytto sallittua vai ei. Jos liikkuvalla asemalla MS ei ole kåyttooikeutta, solukkoverkko torjuu 20 sijainninpåivityksen (kullekin verkolle tyypillisella ta-valla) ja MS lukittuu takaisin edelliseen soluun tai etsii toisen solun muualta kuin kielletyltå sijaintialueelta. Esimerkiksi kuviossa 1 osalla verkon tilaajia voi olla oikeus kayttaå vain runkoverkkoa ja jårjestelmåå A, toi-25 sella osalla vastaavasti runkoverkkoa ja jårjestelmåå B, jne. Tålloin esimerkiksi jårjestelmån B MS:n sijainninpåivitys jårjestelmån A soluun A3 torjuttaisiin puuttuvan kåyttooikeuden takia, vaikka jårjestelmillå A ja B olisi kåytossåån samat taajuudet.
30 Keksinnon lisåsuoritusmuotona on mahdollista halut- taessa toteuttaa myos puhelunaikainen kanavanvaihto runko- verkosta tåydentåvåån jårjestelmåån tai tåydentåvåstå jår-jestelmåstå runkoverkkoon tai molempiin suuntiin. Keksinnon periaatteeseen kuuluu, ettei tåydentåvåå jårjestelmåå 35 esitellå runkoverkon solujen naapurisolulistassa.
I
13 91580
Kanavanvaihdon (sekå uudelleenlukittumisen) toteut-tamiseksi tåydentåvåstå verkosta runkoverkkon voidaan tåydentåvån jårjestelmån radiokonfiguraationa kuitenkin esi-tellå myos runkoverkon solut. Toisin sanoen tåydentåvån 5 jarjestelman solu esittelee naapurisoluinaan myos lahimmat runkoverkon solut, mika mahdollistaa kanavanvaihdon ta-vanomaisen solukkoverkkotoiminnan kautta tåydentåvåstå jarjestelmåstå runkoverkkoon, esimerkiksi tilanteessa, jossa toimistosolussa aloitettua puhelua jatketaan, kun 10 kayttaja siirtyy ulos rakennuksesta. Esimerkiksi kuviossa 1 taydentåvan jarjestelman A solut A1-A3 voivat esitellå naapurisoluina toistensa lisåksi myos esimerkiksi runkoverkon solun C5, jonka radiopeittoalueella jårjestelmå A sijaitsee.
15 Kanavanvaihdon toteuttamiseksi runkoverkosta tåy- dentåvåån jårjestelmåån, liikkuva asema MS mittaa myos puhelutilassa joko kåyttåjån ohjauksesta tai automaatti-sesti sopivasti ajastettuna naapurisolulistan taajuuksien lisåksi myos liikkuvan aseman MS muistiin tallennetun lis-20 tan mukaisia tåydentåvien jårjestelmien A ja B taajuuksia.
Jos tåydentåvån jårjestelmån radiopeittoa havaitaan, liikkuvan aseman MS solukkoverkolle raportoimiin mittaustulok-siin liitetåån myos nåmå taajuudet. Solukkoverkko voi nåi-den annettujen mittaustulosten perusteella ratkaista, onko r 25 perusteltua siirtåå puhelu jatkumaan tåydentåvån jårjestelmån radiopeiton varassa. Esimerkiksi kuvioissa 1 ja 2 runkoverkon soluun C5 lukittunut MS, joka on puhelutilassa, voi mitata muistiinsa tallennetun listan mukaisesti myos tåydentåvån jårjestelmån solujen A1-A3 taajuuksia 30 kanavanvaihdon suorittamista vårten.
Edellå kuvattu puhelun aikana tapahtuva kanavan-vaihto tåydentåvåån jårjestelmåån vaatii erilaisen kåsit-telyn kåyttooikeuksien tarkistamiseksi, koska solukkora-diojårjestelmien tunnetussa toiminnassa ei suoriteta si-35 jainninpåivitystå puhelun aikana vaan vasta puhelun påå- 14 91580 tyttyå, jos liikkuva asema MS on kanavanvaihdon seuraukse-na siirtynyt uudelle sijaintialueelle. Kuitenkin kanavan-vaihtopååtoksen ratkaisemiseksi on keksinnon mukaisessa solukkoradiojårjestelmåsså voitava myos tarkistaa onko 5 liikkuvalla asemalla tai sen kåyttåjållå oikeus kåyttåå tarjolla olevaa tåydentåvån jårjestelmån peittoa.
Keksinnon eraåsså suoritusmuodossa tåsså kåytetåan hyvåksi mittaamiensa solujen låhettåmåå solu/tukiasematun-nistetta, jota liikkuva asema MS normaalisti kåyttaå pai-10 kallisesti varmistaakseen, ettå saatu mittaustulos todella vastaa oikeaa naapurisolua eika johdu toisen solun (sattu-manvaraisesta kuulumisesta). Keksinnosså liikkuva asema MS raportoi solukkoverkolle kullakin taajuudella saatujen mittaustulosten mukana myos kyseisellå taajuudella vas-15 taanotetun solutunnisteen. Jos mittaustulosten perusteella jokin tåydentavå jarjestelmå tarjoaa riittavån hyvån sig-naalin, solukkoverkko tietaa solutunnisteen avulla mitå tåydentavaa jårjestelmåa mittaustulokset koskevat ja voi siten tarkistaa onko kyseisellå MS:llå tai kåyttajållå 20 oikeus tåydentåvån jårjestelmån kåyttoon ja tehdå kanavan-vaihtopååtdksen sen mukaisesti.
Keksinnon vielå erååsså suoritusmuodossa runkover-kon ja tåydentåvien jårjestelmien kåyttoprioriteetit on aseteltu kåyttåjåkohtaisesti ja prioriteettijårjestys on : 25 tallennettu liikkuvan aseman MS muistiin. Tåmån priori teetti jår jestelmån ohjaamana MS ei ryhdy mihinkåån tavan-omaisesta solukkojårjestelmån toiminnasta poikkeavaan niin kauan kuin se toteaa olevansa kåyttoprioriteetiltaan kor-keimmassa jårjestelmåsså (liikkuvuustuki tavanomaiseen 30 tapaan: kanavanvaihdot, uudelleenlukittuminen naapurisolu-tiedon ohjaamana, sijainninpåivitys solun sijaintialueen perusteella). Jos MS toteaa olevansa muualla kuin korkeim-man kåyttoprioriteetin jårjestelmåsså ja sillå on mahdol-lisuus automaattisesti siirtyå korkeamman kåyttoprioritee-35 tin jårjestelmiin (tåydentåviin jårjestelmiin), MS pyrkii • li 91580 15 lGytamS&n tailaisen priorisoidun jarjestelman. Esimerkiksi kuviossa 1 taydentavaiia jarjestelmaiia A voi olla joille-kin MS:lie korkeampi prioriteetti kuin runkoverkolla.
KeksinnOn eraassa suoritusmuodossa verkko-operaat-5 torille osoitettu taajuuskaista, esim. osa 900 MHz GSM-kaistan kanavista (124 kanavaa) tai 1,8 GHz DCS1800-kais-tan kanavista (374 kanavaa), jaetaan osiin, joiden taa-juussuunnittelu voi tapahtua toisistaan riippumattomasti. Yksi mahdollisuus on jakaa taajuuskaista kahtia, toinen 10 osa tåydentåville jarjestelmille ja toinen osa runkover-kolle. TailGin taydentavia jarjestelmiå voidaan toteuttaa, etenkin paljon kapasiteettia vaativalla alueella, jossa taajuussuunnittelu on vaativaa, ilman ettå niilia on vai-kutusta runkoverkon taajuussuunnitteluun. KeksinnGn ylei-15 syyttå rajoittamatta erSSnå sellaisena taajuuksien kåyt- tiJsuunnitelmana voidaan esittaa peråkkaisten kanavien jou-kon osoittaminen taydentaville jarjestelmille. Jos ope-raattorille on osoitettu kanavat 1-62, taydentavat jarjes-telmat voisivat kayttaa kanavia 55-62 ja runkoverkko jai-20 jelle jaavia kanavia.
Tunnetusti naapurikanavahMiriG eståå vierekkaisten kanavien kayttamisen toistensa vaiittGmassa laheisyydessa (esimerkiksi samalla tukiasemalla eri sektoreissa). Sisa-tila-asennuksissa, esimerkiksi toimiston langattomassa ‘ 25 jarjestelmassa, liikkuvat asemat voivat sisatilojen epa-saannGllisten etenemisominaisuuksien vuoksi joutua enna-koimattomasti toisen tukiaseman hyvdn kuuluvuuden alueel-le. Nain voi kayda esimerkiksi silloin, kun rakennuksen eri osiin on sijoitettu kerroskohtaisia tukiasemia. Liik-30 kuva asema kuulee paasaantGisesti parhaiten oman kerrok-sensa tukiaseman, mutta esimerkiksi rakennuksen vaiipohjan aukkojen ja muiden epésaénnOllisyyksien vuoksi liikkuva asema voi erain paikoin ennakoimattomasti kuulla hyvin toisen kerroksen tukiaseman. Jos tailainen lahietaisyydel-35 la sijaitseva tukiasema kayttaa naapuritaajuutta, naapuri- 16 91580 kanavahåirid kasvaa huomattavaksi estaen jarjestelman toi-minnan. Tata keksinnOn mukaista taajuuksien jakoa sovel-lettaessa saattaa eråissa sovellutuksissa olla tarpeellis-ta taydentaa jårjestelman kanavat perakkaisten kanavien 5 joukon sijasta siten, etta niiden taajuudet ovat vahintaan kahden kanavarasterin paassa toisistaan. Taydentaville jarjestelmille voitaisiin tailOin varata esim. kanavat 10, 20, 30, 40, 50 ja 60.
KeksinnOn keskeinen tavoite on mahdollistaa osajar-10 jestelmien toteuttaminen ilman, etta niita tarvitsee koor-dinoida runkoverkon teknisen toteutuksen, esim. taajuus-suunnittelun kanssa. Jos erillisen osajarjestelman tu-kiasemia halutaan sijoittaa vapaasti, voi syntya tilanne, jossa sisatilasovellukseen tarkoitettu taydentavan jarjes-15 telman solu osuu topologisesti lahelle naapurikanavalla toimivaa runkoverkon solua. TailOin runkoverkko ja tayden-tava jarjestelma voivat kytkeya ei-toivotusti naapuri-kanavahairiOn kautta. Taman estamiseksi hajautettua tay-dentavien jarjestemien taajuusrasteria voidaan edelleen 20 parantaa poistamalla runkoverkon taajuussuunnitelmasta (kyseiselia suuren tiheyden palvelualueella) taydentaville jarjestelmille varattujen kanavien naapuritaajuudet. Edel-lisen esimerkin tapauksessa runkoverkossa ei siis kaytet-taisi kanavia 9, 11, 29, 31, 39, 41, 49, 51, 59 ja 61.
25 Vaihtoehtoisesti tai edellisia suoritusmuotoja tay- dentaen voidaan taydentavien jarjestelmien ja runkoverkon radiohåirdita tehokkaasti vaimentaa sopivalla taa-juushyppelyllå. Taajuushyppely tasaa taajuus-, aika- ja topologiaulottuvuudessa esiintyvia paikallisia hairiCkes-30 kittymiå kaikille kayttåjille.
Edellå kuvatuin keksinndllisin keinoin voidaan saa-vuttaa erillisten tåydentavien jårjestelmien ja runkoverkon riittava radioeristys niin, etta molempia voidaan suunnitella ja toteuttaa toisistaan riippumattomasti. Esi-35 tetyt ratkaisut toimivat erityisen hyvin sellaisessa so-
4 I
II
17 91580 velluksessa, jossa erilliset osajarjestelmat toteutetaan sisatiloihin pienillå radiotehoilla, jolloin rakennusten seinien lapaisyvaimennus edistaa osajarjestemien radioer-istyksen aikaansaamista. Taiiainen sovellus on eslmerklksl 5 toimiston langaton tietoliikenne. Koska osajarjestelmat kayttavat samaa taajuuskaistaa, radiohairiOt yhdesta osa-jarjestelmasta toisen on eliminoitava sopivalla suunnitte-lulla.
Oheiset kuviot ja niihin liittyva selitys on tar-10 koitettu vain havainnollistamaan esillå olevaa keksintda. Yksityiskohdiltaan keksinnOn mukainen solukkoradioverkko voi vaihdella oheisten patenttivaatimusten puitteissa ja hengessa.
Claims (9)
1. Solukkoradiojårjestelmå, joka kasittaa solukko-radioverkon, jonka alueella on liikkuvia radioasemia (MS) 5 ja jonka solut (Cl-C) esittelevåt yleislåhetyksenå naapu-risolunsa, jolloin liikkuva asema seuraa naapurisolujen kuuluvuutta ja suorittaa lepotilassa uudelleenlukittumisen tai antaa puhelutilassa mittaustietoja solukkoradioverkon kasiteltavaksi kanavanvaihtoa vårten, tunnettu 10 siitå, etta solukkoradioverkkossa on ainakin yksi, vahintaån yhdestå solusta (A1-A3,B1-B2) muodostuva erillinen osajår-jestelmå (A,B) siten, etteivat osajårjestelmåån kuulumat-tomat solut esittele kyseiseen osajårjestelmåån kuuluvia 15 soluja naapurisoluikseen, mainitussa ainakin yhdesså osajårjestelmåsså (Α,Β) on kåytosså ennalta mååråtyt taajuudet, ainakin osalla liikkuvista asemista (MS) on våli-neet tallentaa muistiin ja lukea muistista tieto taajuuk-20 sista, joilla mainittu ainakin yksi osajårjestelmå (A,B) voi esiintyå, liikkuva asema (MS) mittaa solun yleislåhetyksesså ilmaistujen naapurisolutaajuuksien lisåksi mainittuja muistiin tallennettuja taajuuksia, ja 25 mainitun ainakin yhden osajårjestelmån (A,B) solun tarjotessa riittåvån radiopeiton liikkuva asema (MS) voi kåsitellå sitå kuten naapurisolua lepotilassa tapahtuvaa uudelleenlukittumista tai puhelutilassa tapahtuvaa kanavanvaihtoa vårten.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jårjestelmå, tunnettu siitå, ettå liikkuva asema (MS) sisåltåå vålineet mainitun ainakin yhden osajårjestelmån (A,B) kåytosså olevien taajuuksien mittauksen aktivoimiseksi joko kåyttåjån toimesta tai automaattisesti periodisesti ja 35 mittausten lopettamiseksi, ellei kyseisillå taajuuksilla 19 91580 havaita signaalia.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen jårjestelmå, tunnettu siitå, ettå liikkuvaan asemaan (MS) on tallennettu luettelo mainitun ainakin yhden osajårjes- 5 telman (A;B) kaytosså olevista radiokanavista, edullisesti tilaajakohtaiseen vaihdettavaan muistivålineeseen, kuten ålykorttiin tai elektroniseen muistimoduliin.
4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen jårjestelmå, tunnettu siitå, ettå kukin erillinen osa- 10 jårjestelmå (A;B) on konfiguroitu våhintåan yhdeksi eril-liseksi sijaintialueeksi (LAA;LAB), johon ei kuulu yhtåån toisen erillisen osajårjestelmån solua eikå sellaista so-lua, joka ei kuulu mihinkåån erilliseen osajårjestelmåån, jarjestelman tilaajista kukin on oikeutettu kåyt-15 tåmåån joko erillisiin osajårjestelmiin kuulumattomia so-luja tai våhintåan yhden osajårjestelmån soluja tai molem-pia, verkossa on vålineet (HLR;VLR) tåmån tilaajakohtai-sen kåyttooikeustiedon yllåpitåmiseen, 20 erillistå osajårjestelmåå (Α,Β) vastaavaan sijain- tialueeseen kohdistuvan sijainninpåivityksen yhteydesså verkko tarkistaa sijainninpåivitystå yrittåvån liikkuvan aseman tai liikkuvan asemaa kåyttåvån tilaajan oikeudet kyseisen erillisen osajårjestelmån kåyttoon ja eståå si-25 jainninpåivityksen onnistumisen, jos oikeudet puuttuvat.
5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen jårjestelmå, tunnettu siitå, ettå tilaajakohtaiset oikeudet osajårjestelmån (Α,Β) kåyttoon on mååritelty epåsuorasti siten, ettå tilaajan jåsenyys tietyisså kåyttåjåryhmisså 30 on mååritelty ja kullekin erilliselle osajårjestelmålle on mååritelty, mitkå kåyttåjåryhmåt ovat kåyttoon oikeutettu-ja.
6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen jårjestelmå, tunnettu siitå, ettå erillisen osa- 35 jårjestelmån (A,B) solut esittelevåt yleislåhetyksenå 20 91580 erilliseen osajårjestelmåån kuulumattomia soluja uudel-leenlukittumisen tai kanavanvaihdon mahdollistamiseksi erillisestå osajårjestelmåstå osajårjestelmaan kuulumatto-miin soluihin.
7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen jårjestelmå, tunnettu siitå, ettå erilliseen osa-jårjestelmaan (A,B) kuuluvat solut ovat liikkuvan aseman uudelleenlukittumisratkaisussa korkeammalla prioriteetilla kuin muut solut siten, ettå erillisesså osajårjestelmåsså 10 oleva liikkuva asema (MS) pyrkii ensisijaisesti pysymåån siinå ja erillisen osajårjestelmån ulkopuolella oleva liikkuva asema pyrkii ensisijaisesti lukittumaan sellai-seen.
8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen 15 jårjestelmå, tunnettu siitå, ettå erilliseen osajår jestelmåån (A;B) kuuluvat solut ovat liikkuvan aseman (MS) kanavanvaihtoratkaisussa korkeammalla prioriteetilla kuin muut solut siten, ettå verkko ensisijaisesti pyrkii pitåmåån erillisesså osajårjestelmåsså olevat osajårjes-20 telmån kåyttoon oikeutetut liikkuvat asemat samassa osajår jestelmåsså ja kanavanvaihdon mahdollisuuden avautuessa ensisijaisesti siirtåmåån osajårjestelmån ulkopuolella olevan osajårjestelmån kåyttoon oikeutetut liikkuvat ase-, mat erilliseen osajårjestelmåån. «
9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen jårjestelmå, tunnettu siitå, ettå erillisiin osajår jestelmiin (A;B) kuuluville ja niihin kuulumattomille soluille on varattu eri taajuudet. 21 91580
Priority Applications (8)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI924059A FI91580C (fi) | 1992-09-10 | 1992-09-10 | Solukkoradioverkko |
| DE69329993T DE69329993T2 (de) | 1992-09-10 | 1993-09-09 | Zellulares funknetz |
| JP6506918A JPH07500958A (ja) | 1992-09-10 | 1993-09-09 | セルラー無線ネットワーク |
| PCT/FI1993/000361 WO1994006220A1 (en) | 1992-09-10 | 1993-09-09 | Cellular radio network |
| AU49624/93A AU668217B2 (en) | 1992-09-10 | 1993-09-09 | Cellular radio network |
| AT93919364T ATE199616T1 (de) | 1992-09-10 | 1993-09-09 | Zellulares funknetz |
| EP93919364A EP0611503B1 (en) | 1992-09-10 | 1993-09-09 | Cellular radio network |
| US08/630,202 US5915219A (en) | 1992-09-10 | 1996-04-10 | Cellular radio network divided into a primary network covering a selected operating area and at least one subsystem covering possibly overlapping area, with possibility of handoff and registration between primary network and subsystem |
Applications Claiming Priority (2)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI924059A FI91580C (fi) | 1992-09-10 | 1992-09-10 | Solukkoradioverkko |
| FI924059 | 1992-09-10 |
Publications (3)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI924059A0 FI924059A0 (fi) | 1992-09-10 |
| FI91580B FI91580B (fi) | 1994-03-31 |
| FI91580C true FI91580C (fi) | 1994-07-11 |
Family
ID=8535847
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI924059A FI91580C (fi) | 1992-09-10 | 1992-09-10 | Solukkoradioverkko |
Country Status (7)
| Country | Link |
|---|---|
| EP (1) | EP0611503B1 (fi) |
| JP (1) | JPH07500958A (fi) |
| AT (1) | ATE199616T1 (fi) |
| AU (1) | AU668217B2 (fi) |
| DE (1) | DE69329993T2 (fi) |
| FI (1) | FI91580C (fi) |
| WO (1) | WO1994006220A1 (fi) |
Families Citing this family (11)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| EP0934672B1 (de) * | 1996-10-23 | 2004-07-21 | Siemens Aktiengesellschaft | Verfahren zum ortsabhängigen anmelden eines mobilen endgerätes |
| GB2327014B (en) * | 1997-06-30 | 2002-04-24 | Ericsson Telefon Ab L M | Mobile communications system |
| FI106289B (fi) | 1997-09-30 | 2000-12-29 | Nokia Mobile Phones Ltd | Menetelmä solun valitsemiseksi ja matkaviestin |
| US6212386B1 (en) | 1998-06-30 | 2001-04-03 | Telefonaktiebolaget Lm Ericsson (Publ) | Automated tool method for frequency plan revision within a cellular telephone system |
| EP0987860A3 (en) * | 1998-09-16 | 2004-01-14 | Mitsubishi Materials Corporation | Radio server system |
| EP0993147A3 (en) * | 1998-09-30 | 2004-01-14 | Mitsubishi Materials Corporation | Radio server system |
| US6801772B1 (en) | 1998-12-08 | 2004-10-05 | British Telecommunications Plc | Cellular mobile telephone network operation |
| TWI230527B (en) * | 2003-08-12 | 2005-04-01 | Far Eastone Telecomm Co Ltd | Network structure of island wireless communication system |
| WO2005112490A1 (ja) * | 2004-05-17 | 2005-11-24 | Nec Corporation | 移動体通信システムとその小型無線基地局へのハンドオーバー方法 |
| CN101816202B (zh) * | 2007-10-01 | 2015-01-07 | 日本电气株式会社 | 无线通信系统、无线通信方法、基站、移动站、基站控制方法、移动站控制方法及控制程序 |
| WO2010124462A1 (zh) * | 2009-04-29 | 2010-11-04 | 华为技术有限公司 | 扫描方法、系统及终端 |
Family Cites Families (5)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| US4799253A (en) * | 1987-07-20 | 1989-01-17 | Motorola, Inc. | Colocated cellular radiotelephone systems |
| US5093925A (en) * | 1990-04-25 | 1992-03-03 | Motorola, Inc. | Three dimensional cellular communication system with coordinate offset and frequency reuse |
| US5208847A (en) * | 1991-02-25 | 1993-05-04 | Northern Telecom Limited | Method of increasing capacity of cellular network |
| GB2255474B (en) * | 1991-03-22 | 1995-06-14 | Racal Vodafone Ltd | Cellular telecommunications networks and methods |
| SE468965B (sv) * | 1991-08-30 | 1993-04-19 | Ericsson Telefon Ab L M | Kombinerat mobilradiosystem |
-
1992
- 1992-09-10 FI FI924059A patent/FI91580C/fi active
-
1993
- 1993-09-09 JP JP6506918A patent/JPH07500958A/ja not_active Ceased
- 1993-09-09 DE DE69329993T patent/DE69329993T2/de not_active Expired - Fee Related
- 1993-09-09 AU AU49624/93A patent/AU668217B2/en not_active Ceased
- 1993-09-09 WO PCT/FI1993/000361 patent/WO1994006220A1/en active IP Right Grant
- 1993-09-09 EP EP93919364A patent/EP0611503B1/en not_active Expired - Lifetime
- 1993-09-09 AT AT93919364T patent/ATE199616T1/de not_active IP Right Cessation
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| AU668217B2 (en) | 1996-04-26 |
| WO1994006220A1 (en) | 1994-03-17 |
| EP0611503B1 (en) | 2001-03-07 |
| JPH07500958A (ja) | 1995-01-26 |
| EP0611503A1 (en) | 1994-08-24 |
| ATE199616T1 (de) | 2001-03-15 |
| DE69329993D1 (de) | 2001-04-12 |
| FI91580B (fi) | 1994-03-31 |
| DE69329993T2 (de) | 2001-08-02 |
| FI924059A0 (fi) | 1992-09-10 |
| AU4962493A (en) | 1994-03-29 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| KR100489861B1 (ko) | 상이한 등록 구역에 속하는 셀 간의 제어/파일럿 채널 재선택방법 및 시스템 | |
| US5915219A (en) | Cellular radio network divided into a primary network covering a selected operating area and at least one subsystem covering possibly overlapping area, with possibility of handoff and registration between primary network and subsystem | |
| US6801772B1 (en) | Cellular mobile telephone network operation | |
| US5832381A (en) | Location updating in a cellular radio network | |
| US5557657A (en) | Handoff between overlay and underlay cells | |
| US6032042A (en) | Cellular radio network having mobile radio station user-activated unlocking of prevention of location-updating feature | |
| US20080240036A1 (en) | Method For Resource Management and Method For Traffic Guidance in the Multimode Radio | |
| FI91580C (fi) | Solukkoradioverkko | |
| FI106289B (fi) | Menetelmä solun valitsemiseksi ja matkaviestin | |
| US6163700A (en) | System and method for adaptive reservation of radio resources for cells belonging to localized service area | |
| EP1993317B1 (en) | Controlling which cell a mobile station is associated with in idle mode | |
| IE69015B1 (en) | Cellular telecommunications networks and methods | |
| US5737702A (en) | Cellular radio communications system | |
| AU741826B2 (en) | A method of handover in a communication system, such a system and a base station controller | |
| WO2006016841A1 (en) | Method and apparatus for cell reselection in a mobile communication network | |
| US20030186701A1 (en) | Wireless base station supporting multiple hyperbands | |
| WO1999003290A1 (en) | Method and apparatus for switching between public macrocellular telephone system and private microcellular telephone system |
Legal Events
| Date | Code | Title | Description |
|---|---|---|---|
| BB | Publication of examined application |