FI91294C - Laitteisto ja menetelmä rainan tai rainan kanssa yhteydessä olevan koneenosan jäähdyttämiseen - Google Patents

Description

91294

LAITTEISTO JA MENETELMA RAINAN TAI RAINAN KANSSA YHTEYDESSÅ OLEVAN KONEENOSAN JÅAHDYTTÅMISEEN - APPARAT OCH METOD FOR KYLNING AV EN BANA ELLER EN MASKINKOMPONENT I KONTAKT MED BANAN

Keksinnon tausta Tåma keksinto kohdistuu paperin valmistukseen tai muihin teollisuudenaloihin, joissa rainaa valmistetaan, ja yksi-tyiskohtaisemmin vaatimuksen 1 johdannon mukaiseen laitteis-toon ja menetelmåan rainan tai rainan kanssa yhteydesså olevan koneenosan jååhdyttåmiseksi.

Tuotettaessa rainoja, kuten paperia, magneettinauhoja, laminaatteja jne., halutaan usein såataå joko rainan tai rainan kanssa kosketukseen tulevan koneenosan lampotilaa, tarkoituksella saataa maåråttyjå rainan ominaisuuksia, jotka suoraan tai epåsuorasti johtuvat joko rainan tai rainan kanssa kosketukseen tulevan koneenosan låmpotilasta. Joissa-kin tapauksissa riittaå saataa prosessikomponentin keskimaå-raista lampotilaa tasaisella poikki koneen tavalla, kun taas muissa tapauksissa prosessikomponentin IMmpdtilaa tSytyy saataa erikseen kaikissa pisteissa sen leveyden poikki sopivin poikki koneen lisayksin tarkoituksella profiloida annettu rainan ominaisuus, jonka låmpdtilan saåto aiheuttaa.

Rainaa tuottavan koneen "kuivassa paasså", kun kuivattu raina jSttaå kuivausosan, on tyypillista kierrSttåå se kalanterin lapi. Kalanterin rullien muuttamaan rullien halkaisijaa ja painvastoin taten saåtamaan rainan paksuutta tai kalvon kaliiperiprofiilia kalanterista ulostultaessa.

Nykyisin tyypillisesti kåytettavissM jårjestelmissa såade-tåan kalanterin rullien pintalampdtilaa joko rulian pinnan såadetylla virtauslåmmityksellå tai -jåahdytyksella, tai rullan ulkopinnan induktiivisella låmmittamisellå. Virtaus-lSmmityksella tai -jaahdytyksellS kaytetty lammons i irtones te (tyypillisesti ilma) jåahdytetåån tai kuumennetaan vastaa-vasti sen jalkeen kun neste on suunnattu rullan pintaan.

2

Rullan pinnan riittavån kuumentamisen tai jååhdyttåmisen saavuttamiseksi tållaiset jSrjestelmat kuluttavat 5-10 kilowattia voimaa jalkaa kohti, taydellå teholla, hyotysuh-teiden ollessa 15- 85 % riippuen jårjestelmån muotoilusta.

Sen jalkeen kun rainaan on syotetty påållysteliuoksia, painovariå, laminointiliimaa tai muita ulkopuolelta syotetty jM aineita raakarainan jalostamiseksi erikoistuotteiksi, on usein toivottavaa kylmentåå tai jaahdyttåa raina tarkoi-tuksella "hyydyttåå" tai "kovettaa" syotetty aine. Raina voidaan myos jååhdyttaa hyvin ohuen ilman kondensointiker-roksen (kuten tapahtuu kylman aineen pinnalle låmpimSsså kosteassa ymparistossa) aikaansaamiseksi rainan pinnalle varmistamaan, etta paSllystetty tai muulla tavoin marka pinta on mekaanisesti "eristetty” seuraavan konekomponentin pintojen kosketuksen aikana. Tama toiminta toteutetaan tyypillisesti kåyttåmållå "kovetusHtelaa, joka on jåShdytet-ty ulkoapåin, ja joka on fysikaalisessa kosketuksessa rainan kanssa.

Kovetustelan pysyva kosketus juuri paallystetyn tai painetun rainan kanssa (tai muun sopivasti jalostetun tainan kanssa) voi aiheuttaa edellå syotetyn jalostavan aineen kiinnitty-mista kovetustelan pinnalle. Jos tallaisen kiinnittymisen sallitaan jatkua, pintaan jaånyt aine våiståmatta vahingoit-taa ohikulkevaa rainaa ja heikentaa jalostetun tuotteen laatua. Tama pintaan tarttunut aine voidaan joissakin ta-pauksissa pitaa sallitulla tasolla kayttamålla puhdistuste-raa tai kaavinteraa rullan pintaa vastaan poikki koko tSyden rullan leveyden. Tållainen puhdistustera pyyhkii rullan puhtaaksi sen pyoriessa. Kuitenkin resultoiva kosketus terån ja rullan valilla voi johtaa rullan pinnan kulumiseen, joka puolestaan vahentaa sekå terån toimintakykyå ettå rainan jååhdytyksen tasaisuutta. Lisåksi terålla poistettu tarttunut aine tåytyy viedå pois teråltå ja sen ympåristdstå jatkuvasti, ja tåmå toiminta on osoittautunut olevan hanka-laa kaytånnosså.

91294 3

Jalostetun tai muuten parannetun rainan tuotannon eri pisteisså on vålttåmåtontå syottåå tarkoin mitatut mååråt nesteliuoksia rainan pinnalle. Tållaisia nesteitå syotettå-essa on huomattu, ettå mååråttyjen rainojen absorptio-omi-naisuudet, t.s. rainojen kyky absorboida ja pidåttåå syotet-ty neste, on myds aikaansaatu rainan alkulåmpotilalla.

Rainan tuotannon låmpotilaan kohdistuvien nakokohtien lisåk-si, joita on selostettu edellå, on paljon muita prosessi-muuttujia, jotka aiheutuvat rainan låmpotilasta. Rainan kuivuusaste kuivausosassa ja rainan kokoonpuristuvuus mentå-esså sisåån kalanteriin (joka vaikuttaa rainan puristumiseen kalanterissa vastaten kåytettyå kuormaa kahden kalanterirul-lan kosketuskohdassa, joiden lapi raina kulkee) ovat kaksi tallaista muuttujaa. Kiilto, jonka pintaa saa kalanterissa, on toinen esimerkki rainan lMmpotilasta riippuvasta muuttu-jasta. Tosin jokainen naistå muuttujista on riippuvainen muistakin koneen ominaisuuksista, mutta jokaista muuttujaa voidaan jossain maarin saataS rainan låmpotilaa saatamålla.

Rainan tuotantoprosessin "marassa paSssa”, ennenkuin kyllås-tetty raina menee sisaan koneen kuivausosaan, raina kulkee yhden tai useamman mekaanisen puristuksen låpi, jonka muo-dostaa kahden raskaasti kuormitetun telan kosketus. Nåiden mekaanisten puristusten tarkoitus on poistaa niin paljon vettå kuin mahdollista rainasta ennen kuivausosaa, jossa rainan jåånnoskosteus poistetaan hoyryståmållå. On tunnettu tapa, ettå jokainen menetelmå, joka kykenee paikkasidonnai-sesti muuttamaan vedenpoistoastetta puristuksilla, tarjoaa laitteet sååtåå kosteusprofiilia rainan alussa ja siten myos lopussa.

Hyvåksytty menetelmå puristuksen vedenpoistoasteen sååtåmi-seksi on rainan låmpotilan vaihtelu. Tåmå menetelmå perustuu periaatteelle,ettå vedenpoistoaste låpi rainan puristimilla on suhteellinen ja kasvaa raina-veden viskositeetin ja pintajånnityksen laskiessa, jotka molemmat laskevat rainan 4 låmpotilan noustessa. Låmmon syottåmistå rainaan sellaisilla yleisillå laitteilla kuin infrapunalåmmitys ja hoyryn suih-kutus, voidaan kåyttaa rainan selektiiviseen låmmittåmiseen ja nostamaan suhteel lista rainan vedenpoistoastetta pur isti-missa, tåten tarjoten mitan rainan kosteusprofiloinnille. Asiantuntijat ymmårtånevåt, ettå saadon herkkyyttå, tark-kuutta ja laajuutta missa tahansa suljettu-silmukka kosteus-sååtojårjestelmåsså, joka kayttåå hyvåksi naitå rainan låmmitysmenetelmiå, voidaan parantaa lisååmållå laite, joka kykenee selektiivisesti jååhdyttåmåån rainaa. Tållå tavalla on mahdollista selektiivisesti låmmittåå tai jååhdyttåå mitå kohtaa rainassa tahansa, haluttuun asteeseen, tåten paranta-en kosteusprofiloinnin suorittamisen vaikutusta.

Kosteusprofiloinnin menetelmiå, joissa kosteus syotetåån rainaan niin, ettå raina imee kosteuden, kåytetåån myos profiloimaan raina. Tunnetut menetelmåt eivåt kuitenkaan voi aikaansaada tarpeellisen hienoa sååtoastetta, ja eivåt siten ole sopivia moniin kåyttotarkoituksiin erikoisesti "kuivan" rainan kosteusprofilointiin koneen kuivassa pååsså.

Sen vuoksi on tåmån keksinnon pååkohde aikaansaada laite ja menetelmå rainan tai rainan kanssa yhteydesså olevan ko-neenosan kosketuksetonta jååhdytystå vårten.

Tåmån keksinndn toinen kohde on aikaansaada laite ja menetelmå rainan tai rainan kanssa yhteydesså olevan koneenosan kosketuksetonta jååhdytystå vårten kåyttåmållå hoyryståvåå jååhdytysmenetelmåå, joka voidaan yhtenåisesti toteuttaa poikki koneen leveyden tai paikallisesti toteuttaa sekå ottaen huomioon poikki koneen asema ettå jååhdytyksen måårå tåsså kohdassa.

Tåmån keksinnon toinen kohde on aikaansaada laite ja menetelmå rainan tai rainan kanssa yhteydesså olevan koneenosan jååhdyttåmiseksi yksinkertaisella tehokkaalla tavalla, joka voidaan toteuttaa yhtenåisesti poikki koneen leveyden tai 91294 5 lohkoittain toteuttaa profiloivalla tavalla, kuten vaaditaan erikoissovellutuksessa.

Viela on tMman keksinnon kohteena aikaansaada laite rainan kosketuksetonta jaahdyttMmistM vårten, joka voidaan sijoit-taa rainan pMMlle tai alle mihin kohtaan tahansa rainan tuotantoprosessissa, kuten halutaan, saatamaan rainan lMmpo-tilaprofiilia tassa pisteessM ja siten saatamaan valittua rainatuotannon muuttujaa, johon rainan IMmpotila vaikuttaa.

Taman keksinnon kohteena on viela aikaansaada laite, joka kykenee selektiivisesti jMMhdyttMmMMn kyllastetyn rainan hoyrytys-jMMhdytyksellM tarkoituksella sMMtMM vedenpoistoas-tetta puristimilla.

Viela toinen tMman keksinnon lisakohde on aikaansaada laite, joka kykenee selektiivisesti jMMhdyttamMSn rainan hoyrystys-jaahdytyksella, ja joka voidaan kytkea mihin tahansa sopi-vaan laitteeseen, joka kykenee selektiivisesti lMmmittamaan rainaa aikaansaamaan rainan selektiivisen sekM lMmmittMmisen ettM jMåhdyttMmisen ennen rainan mekaanista puristamista.

Edelleen toinen tMmån keksinnon kohde on aikaansaada laite ja menetelma selektiivistå jMMhdyttåmista vårten hoyrytys-jaMhdytyksella mille tahansa halutulle osalle rainaa tai rainan kanssa kosketuksessa olevalle mekaaniselle komponen-tille koneen poikkisuunnassa, sallimaan rainan tai rainan kanssa kosketukseen tulevan mekaanisen komponentin lampoti-laprofiilin poikki koneen såadon.

Viela on tMman keksinnon lisMkohteena aikaansaada laite ja menetelma rainan prof iloimiseksi kaikissa tuotannon vaiheis-sa sisaltaen koneen kuivan paan, lisMMmMlla kosteutta, jonka raina imee olien profilointi sMMdettavissa poikki rainan leveyden.

6

Yhteenveto leeksinnosta Nåiden kohteiden toteuttamiseksi tamå keksinto kåyttåa hyvåkseen kohteellisesti ja roMcirallisesti saadettavåS hoyry-tys-jååhdytyslaitetta tuotettavan rainan tai yhden tai useamman kalaterirullan låmpotilaprofiilin vaihtelemiseksi, (tai muiden sopivien rainan kanssa kosketuksiin tulevien osien) kuten halutaan. Suositussa toteutuksessa tyonesteeksi on valittu vesi sumun muodossa. Sumu suunnataan jåahdytettå-vaan pintaan ja hdyrystetaån tåsta pinnasta rainan, rullan tai konekomponentin kuumemman pintalampotilan perusteella.

Tamån keksinnon laite, jota seuraavassa nimitetåån "su-musuuntaajaksi", suuntaa sumuvirran jaahdytettåvaa pintaa vastaan. Pinnan, jota jåahdytetåån, tSytyy olla kuumempi kuin sumu tarkoituksella varmistaa, etta sumu hoyrystyy seuraavassa kosketuksessa pinnan kanssa. Hoyrystysprosessis-sa sumu vetaa lampoå pinnasta niin paljon kuin tarvitaan hoyrystykseen sitoutuneen låmmon aikaansaamiseksi. Sumun hoyrystamisesta syntynyt hdyry siirretåSn sitten laitteen alueelta syottåmålla kuumaa ilmaa, jonka sisainen kosteus on tarpeeksi alhainen sallimaan hoyrystyneen sumun imeytymisen. Ilma on sydtetty suunnilleen samanlampoisena tai alempilam-poisena kuin syotetty sumu sen varmistamiseksi, etta hoyrys-tyksen ISmmon måMra on vedetty jSShdytettSvasta pinnasta mieluimmin kuin sydttoilmasta. Koska lammonsiirtokerroin (joka panee toimeen siirtoiammon siirtymisen sumuvirran ja pinnan valillM) on tunnettu, sumun ja sydtetyn ilman suh-teelliset roaarSt ja niiden lampotilat, voidaan maSrittSa funktiona jaåhdytettavan pinnan lampotilasta, tyydyttamaan seka låmmon etta massansiirto-olosuhteet.

Yhdessa toteutuksessa, tarkoituksella sallia kyseisen pinnan selektiivinen jaåhdytys, sumu on syotetty yksittSisista suuttimista, jotka on sijoitettu tasavalein poikki rainaa tuottavan koneen leveyden sumun ulosmenoon. Sumua syottavat suuttimet on muotoiltu sallimaan saSdettavan sumunsyotdn 91294 7 jokaisessa suutinpaikassa. Syottoilma, joka syotetåån tar-koituksella tyydyttaa raassansiirto-olosuhteet alueella, joka on hoyrynsuuntaajan ja jååhdytettåvån pinnan, johon sumu on suihkutettu, valilla, voidaan selektiivisesti syottSa jokai-sesta suutinpaikasta tai syottaa yhtenaisesti poikki koko sumunsuuntaajalaitteen. Ideaalisesti koko måårå sumua, joka on paikallisesti suihkutettu, hoyrystyy tuloksena lammostH, jonka pinta syottaa sumuun ja syntynyt hoyry on tSydellises-ti viety pois laitteen alueelta haitallisen hdyryn lauhtumi-sen estamiseksi laitteen alueella. On tietysti toivottavaa samanaikaisesti minimoida kulutettu energiamaara prosessissa syottdilman ja alkuaan kehitetyn sumun aikaansaamiseksi.

Yhdessa toteutuksessa sumu on tuotettu kåyttamållå ilmansu-mutussuutinta, joka kuljettaa veden ja paineilman paineella pienen aukon lapi hajoitetun usvan tai sumun aikaansaamiseksi. Toisessa toteutuksessa sumu tuotetaan kåyttamalla ultra-aanista muutinta, joka ajaa ulos hienoja vesipisaroita pinnastaan korkealla taajuudella oskilloivan muuttimen liikkeen avulla.

Sumu voidaan tuottaa såadetyissa maåritetyissa mSarin paikallisesti jokaisessa suuttimessa tarpeen mukaan såSdettSvMn sumunsydttoasteen aikaansaamiseksi poikki koko laitteen leveyden. Vaihtoehtoisesti sumu voidaan tuottaa yhdessM låhteessa ja sitten syottMM yhteiseen poikki koneen koko-naisuuteen, jossa sumuvirta jokaiselle suuttimelle saadetaan paikallisesti sopivalla virtauksen saåtoventtiililla, joka sijaitsee jokaisen suuttimen luona.

Toisessa toteutuksessa sumunsyotto on todellisuudessa tar-koin saadetty kSyttåmålla neulaventtiiliå hajoitussuuttimes-sa. Neula-arvoa saadetaan mieluimmin askelmoottorilia. Sumu-virran saåtåmisen asemasta sumun ulosmenoon sumuvirtaa, joka syotetåån rullaan tai rainaan, voidaan vaihdella sååtåmalla ulosmenoaukon mittoja, jonka lapi sumu kulkee jååhdytettå-vaån pintaan. Aseteltava huuli, joka måarittåa ulosmenoraon 8 yhden rajan ja jota voidaan erikseen asetella valittuun paikkaan poikki pinnan leveyden, on tarkoitettu suurentamaan tai pienentåmåån raon mittoja. Yksityiskohtaisesti keksinnon mukaisen laitteiston ja menetelmån tunnusmaiset piirteet on esitetty oheisissa patenttivaatimuksissa.

Nåmå ja muut tåmån keksinnon erikoispiirteet ja kohteet voivat tulla paremmin ymmårretyksi seuraavasta yksityiskoh-taisesta suosittujen toteutuksien selostuksesta, joka tulee lukea oheisten piirustusten valossa, joissa vastaavat vii-tenumerot viittaavat vastaaviin osiin eri kuvissa.

Lyhyt selostus piirustuksista

Kuva 1 on sivuleikkausnåkymå tåmån keksinnon "sumunsuun-tausMlaitteen yhdestå toteutuksesta, kåyttåen hyvåksi ilman-hajoitussuutinta jokaisessa erillisesså sååtosuutinpaikassa;

Kuva 2 on etupuolen pystysuora nåkymå (koneen poikkisuun-nassa) kuvan 1 toteutuksen jaetusta osasta;

Kuva 3 on sumunsuuntauslaitteen toteutuksen sivun pystysuora nåkymå, joka kåyttåå hyvåksi ilmanhajotinsuutinta koko sumunsuuntauslaitteelle, ja sopivaa virtauksen sååtd-venttiiliå jokaisessa erillisesså sååtosuutinpaikassa;

Kuva 4 on tåmån keksinnon sumunsuuntauslaitteen vaihtoeh-toisen toteutuksen sivun pystysuora nåkymå, joka kåyttåå hyvåksi ultraåånimuutinta jokaisessa erillisesså sååtosuutinpaikassa;

Kuva 5 on kaaviokuva sumua kehittåvåstå suuttimesta, kå-sittåen neljå erillistå ilmanhajotinsuutinta, joita voidaan tyypillisesti kåyttåå jokaisessa sååtosuutinpaikassa.

91294 9

Kuva 6 on kuva paSlta pain sumunkehityssuuttimesta kuvassa 5.

Kuva 7 on sivunåkyma sumunkehityssuuttimesta kuvassa 6.

Kuva 8 on sivuleikkauskuva taman keksinnon sumunsuuntimen vaihtoehtoisesta toteutuksesta, jossa kantava, kuivaava ilma on tuotu sisaån suutinkammioon ja ulosmenoraon mittoja vaihdellaan.

Kuva 9 on kuvassa 8 esitetyn vaihtoehtoisen toteutuksen kuva edeståpain.

Kuva 10 on yksityiskohtainen sivuleikkausnåkyma hajoitus-suuttimesta, jota kåytetaan kuvan 8 laitteessa.

Yksityiskohtainen selostus edullisesta toteutuksesta

Viitaten kuviin l ja 2 on esitetty "sumunsuuntaaja" tai hdyrystMvå jåShdytyslaite 10 tåman keksinnon mukaisesti, joka ruiskuttaa ulos sumuvirran 12 ulosmenosuuttimen raon 14 halutussa suuttimen asennossa 16. Sumu menee sisåMn kanavaan 18, jota rajoittaa yhdeltå sivulta laitteen 10 sivu 20 ja toiselta sivulta jaahdytettava pinta 22 (esitetty kuvassa 1 rulian 24 pintana 22). Sumu 12 on tuotu rullan pinnalle 12 sumun ulosmenonopeuden voimalla ja suutinraon 1 kulma 26 on suhteellinen pintaan 22. Kun rulla 24 (tai raina, jos rainaa tulee jaShdyttaa) liikkuu nuolella 28 merkityssa suunnassa laitteen 10 kanavan 18 ulosmenopaatå 30 kihti, sydtetty kosteuskerros, joka on tuloksena sumun 12 syottMmisestå rullan pinnalle 12, on pantu alttiiksi kuivalle ilmalle 32, joka on syotetty kanavaan 18.

Rullan pinnan 22 kuumempi lampotila hdyryståa kylmemman kosteuspinnan, joka muodostaa sumun syottSmisen, ja tuloksena oleva hoyry imetåMn kuivalla ilmalla 32, jota sydtetSan 10 kanavaan 18. Rullan pinta 22 on myShemmin jSahdytetty hdy-rystavalla prosessilla, kun taas syntyva kostea ilma 34 poistetaan kanavasta 18 rullan pinnan 22 liikkeellå eteen-pain laitteen 10 ulosmenopååtå 30 kohti. Itse aslassa kostea ilma on pumpattu laitteen 10 ja rullan 24 vMliselta alueel-ta, jossa se tyontyy ulos ympåroivåMn ilmaan 36. Kuvien 1 ja 2 toteutuksessa kuiva ilma, jota tarvitaan hoyryn siirtotar-koitukseen pois prosessista, on syotetty kanavaan 18 sopi-valla rivilla ilmasuuttimia 38 laitteen pinnassa 20. II-masuuttimet 38 ovat pyoreita aukkoja pinnassa 20. Kuiva ilma 32 on syotetty aukkoihin 38 poikki koneen ulottuvalla tilal-la 40, jonka ulkoseina 42 muodostaa osan yksikon pintaa 20.

Suuttimista 16 syotetty sumu on tuotettu kayttåmalla ilman-hajoitussuutinta 44 sijoitettuna jokaiseen suuttimen sijain-tiin 16. Paineilma 46 ja matalapainevesi 48 on syotetty jokaiseen ilmanhajoitussuuttimeen 44 paineilman jakelukokoo-jasta 50 ja veden jakelukokoojasta 52 vastaavasti. NMma kokoojaputket 50, 52 ulottuvat laitteen 10 tåyden leveyden 54 yli. Jokaisella ilmanhajoitussuuttimella 44 tuotettu sumumSårå saSdetaSn paineilmaventtiililla 56 ja vedensaato-venttiililla 58, sijaiten paineilman syottoputkessa 60 ja veden syottoputkessa 62 vastaavasti vastaavien jakelukokoo-jien 50, 52 ja ilmanhajoitussuuttimen 44 valilla. Kaksi såatoventtiilia 56, 58 voivat olla rnita tunnettua lajia tahansa, joka tekee mahdolliseksi venttiilien 56, 58 toimin-nan pneumaattisella tai sahkoisellS signaalilla 64, joka on siirretty sååtoventtiileihin 56, 58 poikki koneen pneumaat-tisen signaalin tai sahkdisen signaalin johdolla 66. Pneu-maattinen tai sahkdinen signaali 27, joka on siirretty jokaiseen saStoventtiilipariin 56, 58 jokaisessa suutinpai-kassa 16, on tuotettu kauempana olevassa joko kasi- tai tietokonesåadetyssa asemassa.

Edella selostettu laite sallii sumuvirran 12 selektiivisen tuottamisen missa tahansa suuttimen sijaintipaikassa 16 vaihtelevissa maårin. Ehkåisylevyt 68 sijoitettuina viereis- 91294 11 ten suutinkammioiden 70 valiin varmistavat, ettS sumu 12 tuotettuna annetussa suutinpaikassa 16 on estetty leviåmåstå viereisiin suutinkammioihin 70 ennen sen lopullista syfitta-mista jååhdytettåville pinnoille halutussa poikki koneen rullassa tal ralnassa.

Olettaen, etta sumu, jota kMytetåån hyvåksi tåssa keksinnos-sa, voidaan tuottaa yksinkertaisella tavalla, joka vaatii mitéittdman voimankulutuksen, sumuun sidottu lamposisaitd kykenee aikaansaamaan noin 10 kW:n jaahdytyksen vain 0,07 gallonaa/min vedenkulutustasolla, pohjautuen edellytyksen, etta 100 prosenttia hoyrystyksen imetysta lammosta on syQ-tetty rullalle. Kuitenkin myos suhteellisen matalaprosentti-sella hoyrystyksella voidaan ymmartaa aikaansaatavan keski-tetty jaahdytys, joka on suhteellisen halpaa tuottaa ottaen huomioon veden mitattoman kustannuksen.

Viitaten taman keksinnon vaihtoehtoiseen toteutukseen, joka on esitetty kuvassa 3, laite 10, kuten kuvan 1 toteutukses-sa, on esitetty rullan 24 vieresså. Kuvassa 3 esitetty laite toimii samalla tavalla kuin kuvan 1 laite, ja seuraava selostus tulee selostamaan kuvassa 3 esitetyn laitteen elementteja, joita ei ole selostettu kuvaan 1 viitaten.

Yksi ilmanhajoitussuutin 144, kooltaan ja muotoilultaan riittMva tuottamaan koko sumuvirran 12, jonka sumusuuntaaja-laite 10 vaatii, on asennettu yhteisen poikki koneen ulottu-van sumun jakelutilan 140 sisaan. Paineilma 146 ja matala-painevesi 148 on syotetty ilmanhajoitussuuttimeen 144 pai-neilman syottoputken 160 ja matalapaineveden syottoputken 162 kautta, vastaavasti. On-ei sulkuventtiilit 15, 158, jotka sijaitsevat vastaavissa syottoputkissa, avaavat ja sulkevat paineilman ja veden syotot ilmanhajoitussuuttimeen 144 vastaten tilan painesignaalia 164. Tama tilan painesig-naali 164 varmistaa, etta paine sumunjakelutilan 140 sisai-lå, ja siten sumutilavuus tilan 140 sisalia, pysyy riitta-valla tasolla. Tilan painesignaali 164 voidaan tuottaa ja 12 siirtåå vastaaville venttiileille 156, 158 painemuunnin/il-maisimen 168 avulla lahettåen joko sahkoisen, pneumaattisen tai hydraulisen ulosmenon 164, joka on suhteellinen ilmais-tuun tilan paineeseen. Låhetettyå signaalia voidaan kåyttåå avaamaan ja sulkemaan vastaavat sulkuventtiilit 156, 158 joko suoraan, kuten pneumaattisen ja hydraulisen muuntimen ulostulon tapauksessa, tai epasuorasti kayttaen virta/ilma -muuttujaa, joka muuttaa sahkoisen muuntimen ulostulon pneu-maattiseksi vastineeksi, joka tarvitaan auttamaan sulkuvent-tiilien suoraan eteenpåin avaamista ja sulkemista. Tietysti voidaan kSyttåa mitå muuta tunnettua laitetta tahansa huo-lehtimaan sopivasta paineesta sumunjakelukammiossa 140.

Tarkoituksella estaå suurempien vesipisaroiden pååsy ulos-menosuuttimen 14 raon låpi kåytetåån uimurityyppistå vesi-tysventtiiliå 170 sumunjakelusåiliSn 140 toisen påan pohjal-la. Vesitysventtiili 170 varmistaa kaiken keraSntyneen veden 172 sopivan poistumisen. On ymmarrettåvaa, ettå ottaen huomioon tallaisen sumun tuottamisen alhaiset kustannukset, vakio sumuvirtaus voidaan tuottaa ilman yllSesitetyn paineen saatopiirin apua, antamalla kåyttamåttomån sumun yksinker-taisesti lauhtua ja vesittyå pois tarpeen mukaan.

Kuvan 3 toteutuksessa suuttimen sååtdventtiilit 174 auttavat sumun 12 selektiivista syottSmistå (t.s. sumun paikallista ja maarallista syottamistS) missa tahansa halutussa suutin-kohdassa 16 poikki laitteen 10. Suutimien såatoventtiilit voivat olla esimerkiksi sahkokayttoisiS askelmoottoreita siihen yhdistettyine johto-ruuvilaitteineen 176. Suuttimen sSMtdventtiili 174 ulottuu tilan 140 IMpi ja sulkee tilan aukon 178, joka sijaitsee tilan seinåssM 180 jokaisen suuttimen kohdalla. Sumu menee aukkojen 178 låpi tilasta 140 erilliseen suutinkammioon 70 vastaavan suuttimen kohdalla 16. Suuttimen såatdventtiilia 174 sååtåå paikallisesti sahkdinen signaali 182, joka siirretåån venttiiliin 174 poikki koneen sååtdsignaalipiiristå 184. Suuttimen sååtd-venttiilin 174 varren pituuden 186 vaihtelu saåtåå tilan 91294 13 aukon 178 prosentuaalisen auki-pinta-alan vastaavassa suu-tinkohdassa 16, tåten sååtåen sumun virtausta vakiotilapai-neen vallitessa viimeiseen syottSQn saakka suutinpaikassa 16.

Viitaten kuvaan 4 siina on esitetty tåmån keksinnon toinen vaihtoehtoinen toteutus, joka sisåltåå laitteen 10, saman-laisen kuin laite 10 kuvissa 1 ja 3, sijoitettuna rullan 24 viereen. TSmå laite toimii samalla tavalla kuin kuvien 1 ja 3 edellå selostetut toteutukset, ja seuraava selostus suun-nataan niihin kuvassa 4 esitetyn laitteen elementteihin, joita ei ole selostettu kuvien 1 ja 3 toteutuksiin viitatta-essa.

Jokaisessa suutinkohdassa 16 sumu on tuotettu ultraåånimuun-timella 244, jota syotetåån vedensyotdn jakelutukista 252, joka ulottuu laitteen 10 tåydelle leveydelle 54. Ultraååni-muunnin 244 tuottaa sumua ajamalla ulos pienia vesipisaroita muuntimen 244 pinnasta tuloksena matalasta vedenpaineesta vedenjakelutukissa 252. Pienet pisarat on aikaansaatu muun-timen membraanin 246 korkeataajuisella oskilloinnilla. Veden maåraM, joka ajetaan ulos muuntimella 244, ja siten tuotetun hoyryn maåraS, voidaan sSataa joko veden virtauksen 248 rajoituksen sSMdollS muuntimeen 244 tai vaihtelemalla muun-timen taajuutta ja/tai oskilloinnin amplitudia. JMlkimmSi-sessM tapauksessa syotetåån kiinteå vesivirta 248 ultraååni-muuntimeen 244, kun taas vaihteleva måårå kulutetaan. Tåstå johtuen tyhjennysreikiå (ei esitetty) on sijoitettu muunti-men kuoren kehålle vesittåmåån liian veden yhteiseen, poikki koneen ulottuvaan kokoojaputkeen (ei esitetty), yhteiseen vesitykseen sumusuuntaajalaitteen 10 ulkopuolella.

Vaikka ultraåånisen muuntimen 244 keskiviiva on suunnattu piirustuksessa vaakasuoraan, tållaiset suuttimet tåytyy tyypillisesti sijoittaa sillå tavoin, ettå muuntimen pinta 246 pysyy todella vaakasuorassa asennossa, vaatimus, joka on helppo tyydyttåå. Jos halutaan ultraåånimuuntimen oskilloin- 14 tia, voidaan sååtåå såhkoisillå laitteilla vastaten såhkois-ta signaalia, joka tuodaan johdoilla 264 suuttimeen koneen-levyisestå såhkosignaalipiiristå 266. Kun sumu tuotetaan ultraaanisella muuntimella 244, se siirretåån ulosmenosuu-tinraon 14 lapi vastaten vastaavaa suutinpaikkaa 16 ilmavir-ralla 232, joka puhalletaan suutinkammioon 70 poikki koneen ulottuvasta kuivan ilman syottosåiliosta 40. Ilmavirta 232 tulee erikoissuutinkammioon 70 seinåsså 242 olevan kiintean aukon 238 kautta, joka seina erottaa ilmansyottotilan 40 ja suutinkammion 70. Mieluimmin yksi tallainen aukko on sijoi-tettu jokaiselle suutinpaikalle 16 aikaansaamaan lopullisen sumunsyoton jokaisessa annetussa suutinpaikassa 16.

Tåmån keksinnon lisatoteutus, joka on esitetty kuvissa 5-7, aikaansaa vaihtoehtoisen laitteen paikallisesti saadetyn ja tuotetun sumun syottamiseksi jokaisessa suutinpaikassa 16. Kuvan 1 toteutukseen viitaten selostetussa laitteessa eril-linen paineilman syottoputki 60 ja veden sydttoputki 62 yhdistavat vastaavat jakelutukit suoraan sumunkehityssuutti-meen 72 kuten kuvissa 5-7 on esitetty. Yksi tallainen sumua kehittava suutin 7 on asennettu jokaiselle suutinpaikalle 16. Jokainen sumua kehittSva suutin 72 sisåltåS koneistetun suutinrungon 74, joka on messinkia tai muuta sopivaa materi-aalia, joista jokaisessa on neljå solenoidiventtiiliM 76 (76a-76d) ja nelja ilmanhajoittajasuutinta 78 (78a-78d). SShkdn syottMminen solenoidiin 76, joka on asennettu saman-keskeisesti sitå vastaavan ilmanhajoitussuuttimen 78 kanssa, sallii paineilman ja veden virtaamisen vastaavan ilmanhajoitussuuttimen 78 låpi sumun synnyttåmiseksi.

Neljåå ilmanhajoitussuutinta 78 syotetåån yhteisellå paineilman kokoojatukilla 86 ja yhteisellå vedenjakotukilla 88 suutinrungon 74 sisållå. Tukit 86, 88 on yhdistetty syottå-mistå vårten vastaaviin koneen poikki ulottuviin jakotukkei-hin 50, 52. Neljå ilmanhajoitussuutinta 78 on varustettu aukoilla 90, jotka ovat kooltaan riittåviå varmistamaan sen, ettå sumun virtausmåårå 84 jokaisen suuttimen 78 låpi on 91294 15 kaksi kertaa niin suuri kuin virtausmåårå edellisen suutti-xnen 78 låpi. Tuloksena on, etta yksi virtausyksikktt on varustettu ilmanhajoitussuuttimella 78a, kaksi virtausyksik-kdå ilmanhajoitussuuttimella 78b, nelja virtausyksikkdå ilmanhajoitussuuttimella 78e ja kahdeksan virtausyksikkoå ilmanhajoitussuuttimella 78d. Sydttåmållå såhkoå vastaaviin neljåån solenoidiin 76 erikoisyhdistelmånå on mahdollista aikaansaada kuusitoista yhta suurta virtauslisåystå (nolla mukaanluettuna) misså suutinpaikassa 16 tahansa, siten aikaansaaden suhteellisen sumun virtauksensååddn jokaisessa suutinpaikassa. Sumua tuottavan suuttimen 72 alapinta 94 tulee asentaa upotettuna suutinkammion 70 takaseinåå vastaan niin, etta nelja sumuatuottavaa suutinta 78 piståvåt sisaan suutinkammioon 70. Suuttimilla 78 tuotetun sumun kokonaisti-lavuus viedaan suutinraon 14 IMpi vastaavassa suutinpaikassa 16 lopullisesti syotettMvaksi prosessiin.

Jokaisessa edellaselostetussa toteutuksessa tåman keksinnon mukainen laite on esitetty samansuuntaisena rullan pinnan, kuten kalanterirullan kanssa, mutta on huomattava , etta laite voidaan samalla tavoin asentaa samansuuntaisesti minka tahansa rainan kanssa kosketuksiin tulevan konekomponentin kanssa, tai rainan itsenså kanssa, vaatien vain, ettå varmaa toimintaa vårten laitteen etupinnan tulee olla tasainen mieluimmin kuin kayra kuten edellisesså tapauksessa on vaa-dittu.

Tåman keksinnon mukaisen hoyryståvån jååhdytyslaitteen vielå yksi vaihtoehtoinen toteutus on esitetty kuvissa 8 ja 9.

Tåsså toteutuksessa laite 410 on myds esitetty rullan 24 vieresså. Kuvassa 8 esitetysså toteutuksessa kuivausilma 32 on syotetty pitkin linjaa 402 suoraan suutinsumusåiliodn 470. Kuivaava ja kantava ilmansyotto 32, joka suositellaan syotettåvåksi paineella noin 1/2" WG, auttaa siirtåmåån sumun ulos raosta 414 korkeammalla nopeudella kuin on mah-dollista kuvassa 1 esitetysså toteutuksessa. Tåmå korkeampi nopeus puolestaan ediståå låmmonsiirtoa huolehtiroalla ilma- 16 vesisuhteesta, joka tarvitaan sopivien massansiirron olosuh-teiden aikaansaamiseksi.

Viitaten nyt kuvaan 10, hajoitussuutin 444, joka aikaansaa suutinkammiosta 470 ulosmenevån sumun, voi sisåltSS neula-venttiilin sijoitettuna veden sisaMnmenoaukkoon hajoitus-suuttlmessa 444 niin, etta neulaventtillin modulaatio johtaa veden syottoasteen modulaatioon kun taas paineilman syotto-aste pysyy vakiona. Taten hajoitussuuttimen tuottamaa mMSråå voidaan sååtaa. Vaihtelemalla neulaventtillin asentoa askel-moottorilla 404 (kuva 10) , joka on kytketty sopivalla johto-ruuvilaitteella 496 neulaventtillin varteen 408, on tehty mahdolliseksi erittain tarkka sumun syoton såato.

Sumunsuuntaajalaite 410 kuvassa 8 kåyttåå myos hyvaksi vaihtelevan kokoista ulosmenorakoa 414. Yhteinen sumukammio 470 ulottuu poikki koneen laitteen tåydelle leveydelle, ja sumunsydton rajoittamisen sijasta suutinkammioihin kuten edella selostetuissa toteutuksissa, laite 410 sisåltaa pohjalla olevan såadettavSn huulen 411, joka on aseteltavis-sa maaratyin vSlein poikki laitteen leveyden. Ulosmenoraon aukko 414 on myos rajoitettu sivuiltaan kumisilla joustotii-visteillS 409, jotka sallivat pohjahuulen 411 jokaisen asennon olevan itsenåisesti joustava ja aseteltavissa sopi-viin poikki koneen keskioihin. Sumusuuttimet 444 on sijoitettu sopiviin paikkoihin poikki koneen ja nåiden suuttimien ulosmenot on suunnattu rakoon 414. Suuttimien suuntaaminen raoissa 414 on tårkeåå, koska sumun tukkeutumi-set tai sumun palautuminen aiheuttaa osasten yhteentormays-tM, hajoituksen ja ulosvirtauksen huonontumista ja lisSanty-vSa vedenpoistoa. Sumusuuttimien 444 ei tarvitse olla sijoitettuna samoilla keskioille kuin rakohuulien 411, koska on tårkeaa vain aikaansaada yhtenSinen, "jatkuvasti toimivaM sumunlahde. SSStamalla rakohuulien asemaa aikaansaadaan vaihdeltava ulosvirtaus ja kosketuspinta rullalla (olien tåmå låmmonsiirron saatolaite). Kaikki sumu, jonka ei salli-ta virrata ulos, on vedenpoiston kautta poistettu laitteen 91294 17 nurkasta.

Pohjan saadettåvå huuli 411 ja kumiset taipuisat tiivisteet 409 muodostavat sopivasti raon 414 jåykån ylapinnan kanssa. Aseteltava huuli 411 sisaltaa alemmat joustavat levyt, jotka on sopivasti aseteltu (pystysuorassa kuten kuvissa 8 ja 9 on esitetty) askelmoottorilla ja johto-ruuvikayttolaitteilla 413, jotka on sijoitettu vastaaville keskiviivoille. Elekt-ronisia saatajia, joita on selostettu US-patenttijulkaisussa No. 834 909, jonka on ilmoittanut tåmån julkaisun ilmoittaja ja joka on liitetty tahan suosituksena, voidaan kayttaa saåtåmaan askelmoottoreita ja siten asettelemaan huulta 411. Tosiasia, etta yksikon 410 runko tulee hoyrystSmalla jMåhdytetyksi eikå voi lammitS huomattavasti kuten on laita muissa jarjestelmisså, helpottaa tållaisten koneessa olevien elektroniikkojen kSyttoa.

On mahdollista rakentaa hoyryståvå jSåhdytyslaite, jonka sivu 20 on rullan 24 vieressa, mutta jonka muoto ei seuraa rullan pinnanmuotoa. Toisin sanoen pinnan 20 ei tarvitse olla kayrå ja se voi jopa olla suora. Tållaista laitetta voitaisiin taten k&yttSa monien erikokoisten rullien kanssa, mikH merkitsee sita, etta vain yksi laite tarvitsee valmistaa, joka taten tulisi halvaksi valmistaa ja jousta-vaksi sen kayttdon nahden. Edelleen muutamiin sovellutuksiin ei ole edes tarpeellista valmistaa paatypintaa 20 ollenkaan, koska sumu "leviaa" melkein silmånråpayksellisesti ja siksi, edellyttaen, etta rulla on kyllin kuuma (kaliiperin saadon sovellutuksia vårten), suurin osa lammon siirrosta tapahtuu alkukosketuksessa. Paatyseinan 20 poissaolo tekee myos mahdolliseksi valmistaa yksikko, jota ei tarvitse rakentaa erikseen kullekin rullahalkaisijaile, ja jolla edelleen on etuna se, etta se eliminoi vaaran yksikolle rainan katketes-sa tai kaariytyessa rullalle.

vaiiseinat 68 voidaan myos eliminoida toteutuksissa, joissa kaytetaSn våliseinia, jos kulman suunnat ja raon muoto on 18 sopiva eståmåån sumuvlrtauksen viereisestå suuttimesta.

Tåmån keksinnon mukaista laitetta voidaan myos kåyttåå kosteuden profilointilaitteena, jossa syotetty sumu pakote-taan pysymåån pinnalla (kalanterirullan tai rainan), koko-naan tai osaksi syottåmållå joko suureinpi måara vettå kuin mikå voidaan hdyryståå tai valitsemalla pinta (kalanterirullan tai rainan), joka on sopivan viileå eikå edistå hoyrys-tystå. Kun pinta on todennåkoisesti vålittomåsså tai mahdol-lisessa kosketuksessa rainan kanssa, tållainen ylimååråinen vesi on otettava pois ja imettåvå kokonaan tai osittain rainaan. Johtuen laitteen segmenttimåisestå luonteesta, tållainen ylimååråinen vesi johtuu imeytymisasteesta, jota voidaan selektiivisesti sååtåå poikki laitteen leveyden ja siten poikki rainan leveyden. Tåten saavutetaan kosteuden profilointi.

Monia kosteuden profiloinnin menetelmiå on kåytettåvisså, mutta tavallisesti ne vaativat suuremmat sååtolisåykset kuin 0,04 GPM/FT vesivirtaa. Tåmån keksinnon mukainen laite tuottaa maksimisååtoarvon noin 0,04 GPM/FT sååtolisåyksillå aina alas nollaan saakka hyvin pienin askelin. Tållainen hienosååtd on tehty mahdolliseksi kåyttåmållå sumutussuut-timia ja niihin kiinnitettyjå askelmoottorikåyttolaitteita, joiden sååtdherkkyys on tyypillisesti kaksi kulma-astetta askelta kohti. Monet sovellutukset vaativat hienompia sååto-herkkyyksiå kuin aikaisemmat laitteet pystyvåt aikaansaa-maan. Tåstå syystå "kuivan" rainan kosteuden profilointia koneen kuivassa pååsså, jossa keskiarvo kuivuusprosentti on tyypillisesti 5:n ja 10 %:n vålillå ei ole voitu toteuttaa. Tåmån keksinnSn mukainen laite voi kuitenkin syottåå vesi-mååriå, jotka ovat hyvin sen halutun sååtoalueen sisållå, joka tekee mahdolliseksi kosteuden profiloinnin kuivalla rainalla.

Paremmin, tåmån keksinnon mukainen laite tuottaa sumua kylmålle kalanterirullalle tai påållystysrullalle sillå 91294 19 sumun jaannososalla, joka otetaan talteen rainalla. Olennai-sesti prosessi on samanlainen ku in påållystysrullaajalla lukuunottamatta sita tosiasiaa, ettå syotetåån vettå mie-luimmin kuin påållystysliuosta ja ettå vesi syotetåån yksi-lollisesti vaihtelevalla voimakkuudella poikki koneen. Profiilin sååto on hyvin mååritetty, kun syotetyllå vedellå (kaistaleet) on mååritetty ja toistettava leveys.

Vaikka edellåolevaa keksintoå on selostettu viitaten sen edullisiin toteutuksiin, erilaiset vaihtoehdot ja muotoilut voivat tulle asiantuntijoille mieleen. Esimerkiksi kaikkia laitteita tarvittavan suunnan tuottamiseksi, syottåmiseksi ja poistamiseksi voidaan kåyttåå tåsså keksinnosså. Edellå selostetut suositut toteutukset sisåltåvåt koneen poikki ulottuvan rivin erillisiå sumua kehittåviå suuttimia, tai yhden sumua kehittåvån suuttimen, joka toimii yhdesså sopi-vien virtausta mittaavien venttiilien kanssa jokaisessa poikki koneen paikassa. Lisåksi joko koneen poikki oleva rivi sååtopaikkoja, poikki koneen tapahtuvaa selektiivistå sumunsyottoå vårten prosessiin, tai yksi tåyden koneenlevyi-nen "suutin", joka kåsittåå yhden raon tai rivin reikiå, voidaan myos kåyttåå yhtenåiseen tåyden koneleveyden jååh-dyttåmiseen. Kuiva ilma, jota tarvitaan tyydyttåmåån massan-siirtokriteeri, voidaan syottåå laitteeseen rako- tai reikå-rivin låpi (Coanda-tyyppiå tai vastaava), sumun poistosuut-timen joko vasta- tai myotåvirtaan. Itse sumu voidaan syottåå prosessiin joko jååhdytettåvån pinnan suuntaisena joko vasta- tai myotåvirtaan, tai kohtisuoraan pintaa vastaa, tai misså tahansa tormåyskulmassa nåiden ååriasentojen vålillå.

Sumun ulosmenosuutin voi myos olla edellå selostettua rako-tyyppiå tai reikå- tai rako-jonotyyppiå. Nåmå ja muut tål-laiset muutokset ja muotoilut ovat tarkoitetut kuulumaan oheisten patenttivaatimusten piiriin.

Claims (18)

20

1. Laitteisto rainan tai rainan kanssa yhteydesså olevan koneenosan kosketuksettomaan jaShdyttåmiseen, joka laitteisto sijoitetaan jSahdytettSvSn rainan tai osan viereen, tunnettu siita, etta se kasittaa laitteen sumun (12) kehittamiseksi mainitussa laitteistossa, jolla sumulla on alhaisempi lampotila kuin jååhdytettSvallå rainalla tai koneenosalla, laitteen laitteistossa kehitetyn sumun ohjaamiseksi rainan tai koneenosan ja laitteiston våliseen kanavaan (18), jolla ohjauslaitteella ohjataan sumu mainittuun kanavaan siten, etta sumu suuntautuu rainan tai koneenosan pintaan (22), ja laitteen hdyryn poistamiseksi mainitusta kanavasta, joka hoyry syntyy sumun kontaktista mainitun pinnan kanssa, joka poistolaite estaa jaannoskosteuden muodostumisen rai-naan ja koneenosaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto rainan tai rainan kanssa kosketuksessa olevan koneenosan kosketuksettomaan jaahdyttamiseen, tunnettu siita, etta laite sumun kehittamiseksi kasittaa paineilmansyottolaitteen (60) ja paineilman syotto-venttiililaitteen (56), joka on kytketty paineilman syotto-laitteeseen, paineilman syoton saatamiseksi paineilmansyot-tolaitteesta, vedensyottolaitteen (62) ja vedensyottoventtiili-laitteen (58), joka on kytketty vedensyottolaitteeseen, veden syoton saatMmiseksi vedensyottolaitteesta ja ilmanhajoitussuutinlaitteen (44,444) paineilman saamiseksi mainitusta paineilman syottolaitteesta ja veden mainitusta vedensyottolaitteesta, joka mainittu ilmanhajoi-tussuutinlaite aikaansaa sumun virtauksen mainitun laitteiston kammioon. 91294 21

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laitteisto rainan tai rainan kanssa kosketuksessa olevan koneenosan kosketuksetto-maan jååhdyttåmiseen, tunnettu siitå, ettå ohjauslaite kåsittåå aukon (14,414) mainitussa laitteistossa, joka aukko sisaltåå kulkutien, jonka låpi sumu pakkosyotetåån mainitus-ta kammiosta suoraan kosketukseen jååhdytettåvån pinnan kanssa.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto rainan tai rainan kanssa kosketuksessa olevan koneenosan kosketuksetto-maan j ååhdyttåmiseen, tunnettu siitå, ettå laite hoyryn poisviemiseksi kåsittåå laitteen kuivan ilman syottamiseksi tilakammioon (40), joka sijaitsee laitteiston sisållå laitteiston ja jååhdytettåvån pinnan vålisså olevan kanavan vieresså ja ainakin yhden aukon (38) mainitun tilakammion pååtyseinåsså mainitun kanavan vieresså, joka mainittu aukko sallii mainitun kuivan ilman sisåånpååsyn mainittuun kana-vaan mainitusta tilakammiosta kuljettamaan pois hdyryn, joka syntyy syotettåesså sumua mainitulle jååhdytettåvålle pin-nalle mainitusta kanavasta.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto rainan tai rainan kanssa kosketuksessa olevan koneenosan kosketuksetto-maan jåahdyttåmiseen, tunnettu sumukammiosta (70,470), johon kehitetty sumu syotetåån, joka sumu nostaa painetta mainitun kammion sisållå.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laitteisto rainan tai rainan kanssa kosketuksessa olevan koneenosan kosketuksetto-maan jåahdyttåmiseen, tunnettu siitå, ettå sumukammio sisål-tåå ainakin yhden vålilevyn (68) sumukammion jakamiseksi ainakin kahteen sumukammioon, joista kumpikin syottåå sumua vain osalle jååhdytettåvåå rainaa tai koneenosaa. 22

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto rainan tai rainan kanssa kosketuksessa olevan koneenosan kosketuksetto-maan jååhdyttåmiseen, tunnettu siitå, ettå laite sumun kehittåmiseksi kåsittåå poikki koneen ulottuvan sumunjakelutilan (140) syotettåvån sumun varastoimiseksi, paineilmansyottolaitteen (160) ja paineilmansydtto-venttiililaitteen (156), joka on kytketty paineilmansydtto-laitteeseen paineilman syoton saatamiseksi paineilmansyotto-laitteesta, vedensyottolaitteen (162) ja vedensyottoventtiili-laitteen (158), joka on kytketty vedensyottolaitteeseen veden syoton saatamiseksi vedensyottolaitteesta, ilmanhajoitussuutinlaitteen (144), joka saa pai-neilmaa paineilmansyottolaitteesta ja vetta vedensyottdlait-teesta ja joka aikaansaa sumuvirran mainittuun sumunjakelu-tilaan, ja paineenilmaisulaitteen (168) sumun paineen ilmaise-miseksi sumunjakelutilan sisallå ja signaalin sydttåmiseksi sååtåmåån paineilmansyottoventtiililaitetta ja vedensyottd-venttiililaitetta halutun paineen yllapitamiseksi.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laitteisto rainan tai rainan kanssa kosketuksessa olevan koneenosan kosketuksetto-maan jåahdyttamiseen, tunnettu siitå, ettå laitteisto edel-leen kåsittåå laitteen syotettåvån sumun kuljettamiseksi mainittuun kehitetyn sumun ohjauslaitteeseen, joka sumunkul-jetuslaite kåsittåå aukon (178) mainitun sumunjakelutilan seinåsså, joka aukko johtaa kehitetyn sumun ohjauslaitteeseen ja jonka aukon avautumista mainittuun tilaan såådetåån aukonsååtolaitteella (174), joka sååtåå ohjauslaitteeseen kulkeutuvan sumun tilavuutta.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto rainan tai rainan kanssa kosketuksessa olevan koneenosan kosketuksetto-maan jååhdyttåmiseen, tunnettu siitå, ettå sumunkehityslaite sisåltåå 91294 23 ultraåånimuunninlaitteen (244), jossa on muunnin-membraani (246), joka kykenee oskilloimaan suurilla taajuuk-silla, ja vedensyottolaitteen (252) veden syottåmiseksi mainitulle membraanille, joka membraani karkottaa sen pin-taan tdrmååviå pieniå vesipisaroita, jotka pienet pisarat kulkeutuvat laitteeseen sumun ohjaamista vårten.

10. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laitteisto rainan tai rainan kanssa kosketuksessa olevan koneenosan kosketuksetto-maan jaahdytt ami seen, tunnettu siita, ettå ilmanhajoitussuu-tinlaite sisaltaa sumua kehittåvån suuttimen (72), joka kSsittåå ainakin kaksi solenoidiventtiilia ja niihin yhdistettyå ilmanhajoitussuutinta (76,78), jotka on asennettu samankes-keisesti solenoidiventtiilien kanssa ja joista jokaisella on ulosmenoaukko (90) , jonka halkaisija on erilainen kuin minkå tahansa muun ilmanhajoitussuuttimen, niin ettS virtaus IMpi jokaisen suuttimen eroaa virtauksesta lapi minkå tahansa muun mainitun ilmanhajoitussuuttimen.

11. Menetelmå rainan tai rainan kanssa kosketuksessa olevan koneenosan kosketuksettomaan jååhdyttåmiseen, tunnettu siitå, ettå menetelmå sisåltåå kanavan aikaansaamisen, joka rajoittuu yhdeltå sivultaan jååhdytettåvan rainan tai rainan kanssa kosketuksessa olevan koneenosan pintaan, sumun syotdn aikaansaamisen, jonka sumun låmpdtila on alempi kuin jååhdytettåvån rainan tai koneenosan låmpdtila, sumun ohjaamisen mainitusta sumunsyotostå jååhdy-tettåvåån pintaan, joka rajoittaa mainitun kanavan yhtå sivua, ja hoyryn, joka on syntynyt sumun ja jååhdytettåvån rainan tai koneenosan kosketuksesta, viemisen pois mainitusta kanavasta ympåroivåån ilmaan. 24

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmå rainan tai rainan kanssa kosketuksessa olevan koneenosan kosketuksetto-maan jååhdyttåmiseen, tunnettu siitå, ettå se sisåltåå vaipan paikalleenasettelun, jonka vaipan pinta on jååhdytet-tåvalle pinnalle tåydennyspinta, joka rajoittaa mainitun kanavan toista sivua.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelma rainan tai rainan kanssa kosketuksessa olevan koneenosan kosketuksetto-maan jååhdyttåmiseen, tunnettu siitå, ettå se kåsittåå sumun kehittåmisen mainitun vaipan sisalla ja sumun ohjaamisen mainitusta sumunsyotdstå låpi mainitussa vaipassa olevan kulkutien, joka johtaa jaahdytettavan rainan tai osan pinnalle.

14. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelma rainan tai rainan kanssa kosketuksessa olevan koneenosan kosketuksetto-maan jMåhdyttåmiseen, tunnettu siitS, ettå hoyryn poisvien-tivaihe kasittSå kuivan ilman pakkosydton mainitussa tayden-nyspinnassa olevan aukon låpi sisåån mainittuun kanavaan hoyryn poistamiseksi kanavasta.

15. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmå rainan tai rainan kanssa kosketuksessa olevan koneenosan kosketuksetto-maan jååhdyttåmiseen, tunnettu siitå, ettå se kåsittåå sumun ohjausvaiheen mainitusta syotostå er i paikkoihin poikki mainitun laitteen leveyden.

16. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmå rainan tai rainan kanssa kosketuksessa olevan koneenosan kosketuksetto-maan jååhdyttåmiseen, tunnettu siitå, ettå se kåsittåå tilavuussååtovaiheen sumulle, joka ohjataan mainitusta sumunsyotostå jååhdytettåvålle pinnalle.

17. Patenttivaatimuksen l mukainen laitteisto rainan tai rainan kanssa kosketuksessa olevan koneenosan kosketuksetto-maan jååhdyttåmiseen, tunnettu siitå, ettå laite hoyryn 91294 25 poistamiseksi kasittaa laitteen kuivan ilman johtamiseksi-mainitun laitteiston ja rainan tai rainan kanssa kosketuk-sissa olevan koneenosan våliseen kanavaan hoyryn kuljettami-seksi pois kanavasta.

18. Menetelmå rainan tai rainan kanssa yhteydesså olevan koneenosan kosketuksettomaan j aåhdyttamiseen, j ååhdytettåvån rainan tai koneenosan vieresså, tunnettu siitå, etta se kasittaa sumun (12) kehittåmisen, jolla sumulla on alhai-sempi ISmpotila kuin jaåhdytettavålla rainalla tai ko-neenosalla, kehitetyn sumun ohjaamisen rainan tai koneenosan ja laitteiston våliseen kanavaan (18), joka sumu ohjataan mainittuun kanavaan siten, etta sumu suuntautuu rainan tai koneenosan pintaan (22), ja hoyryn, joka syntyy sumun hoyrystymisestS, poista-misen mainitusta kanavasta antamalla kuivan ilman virrata mainitun rainan tai koneenosan pinnan yli hoyryn kuljettami-seksi mainitusta kanavasta. 26