FI90806C - Ferromagneettisten tuotteiden koodaus- ja tunnistusmenetelmä - Google Patents

Description

90806

Ferromagneettisten tuotteiden koodaus- ja tunnistus-menetelmå

Keksinnon kohteena on ferromagneettisten tuotteiden 5 koodausmenetelmå, jossa tuotteeseen muodostetaan magneet-tinen tunnistuskoodi muokkaamalla tuotteen pinta-alueen tai sen låhialueen jåånnosjånnityksiå ja/tai mikrorakenne-muutoksia.

Koodausmenetelmåå voidaan kåyttaå esimerkiksi te-10 råstuotteiden kuten teråslevyjen tai muiden teråksestå tai muusta ferromagneettisesta aineesta valmistettujen tuotteiden koodaukseen.

Nykyisin esimerkiksi teråstuotteita kuten teråsle-vyja koodataan ja merkitåån useilla eri tavoilla. Eras 15 tapa on viivakoodin kuten EAN-koodin kåytto siten, ettå tunnistettavaksi haluttava tuote koodataan yksilollisella viivakoodilla, joka tulostetaan tarrapaperille ja kiinni-tetåån seuraavaksi tuotteen kylkeen. Viivakoodi luetaan lukulaitteella, jonka antaman informaation perusteella 20 merkitty tuote on tunnistettavissa. Viivakoodi ei kuiten-kaan erityisen hyvin kestå ympariston olosuhteita, esimerkiksi mekaanista kulumista eikå muita toimintaympåriston ankaria olosuhteita. Tuotteita varastoitaessa tuotteet joutuvat alttiiksi erilaisille kolhuille, kemikaaleille ja 25 muille vaikutuksille, joiden johdosta viivakoodi kokonaan tai osittain tuhoutuu. Viivakoodi vaatii omana tyovaihee-naan kiinnityksen tuotteen pintaan, ja tåman vuoksi viivakoodin kaytto vaatii ylimaåråisiå toimenpiteitå. Viivakoodi ei myoskåån sovellu esimerkiksi tyokalujen tai laittei-30 den raaka-aineena olevien teråslevyjen merkitsemiseen mi-kali halutaan, ettå sama merkintå såilyisi myos teråsle-vystå valmistetussa tuotteessa kuten mainitussa tyokalussa tai laitteessa tai sen osassa.

Toinen tunnettu teråstuotteiden tai muiden ferro-35 magneettisesta aineesta valmistettujen tuotteiden koodaus- 2 ja tunnistusmenetelmå kåyttåå hyvåksi saattomuisteja ja koodinkantajanappeja, jotka sisåltåvåt informaatiota ky-seesså olevasta tuotteesta. Esimerkiksi koodinkantajanap-pien lukeminen yleenså tapahtuu induktiivisesti, jolloin 5 lukijalaitteen eli vastaanottimen sisåltåmå kela aktivoi koodinkantajanapin kåsittåmån låhettimen, jolloin koodin-kantajanapin sisåltåmå informaatio on luettavissa ja tuote nåin tunnistettavissa.

Saattomuistit ja koodinkantajanapit ovat luonteel-10 taan samantyylisiå kuin viivakooditunnisteet, sillå nekin vaativat erityisen tunnisteen kiinnittåmistå tuotteen pin-nalle, jonka johdosta tunnisteen kulutuskeståvyys voi hei-kentyå.

Patenttijulkaisussa US 4 660 025 on esitetty esi-15 merkiksi myymålåvarkauksien eståmiseen kaytettava tunnis-tin eli kaupassa myytåvåån tuotteeseen kiinnitettåva mark-keri, joka ulkoiseen magneettikenttåån jouduttuaan antaa pulssin, jonka harmoniset våråhtelyt havaitaan vastaan-otinlaitteella. Markkerin tuottama pulssi on seurausta 20 markkerin kåsittåmåssa erikoisvalmisteisessa langassa syn-tyvåsta suuresta Barkhausen pulssista. Kyseinen ratkaisu vaatii erillisen markkerin kiinnittåmistå merkittåvåån tuotteeseen, eikå siinå muokata tunnistettavaksi halutta-van tuotteen magneettisia ominaisuuksia.

25 Barkhausen kohinamittaus on tunnettu magneettinen mittausmenetelmå, jossa mitataan muuttuvan magneettikentån aiheuttaman magneettisia alkeisalueita eli domeeneita ra-joittavien seinåmien epåjatkuvan liikkeen mittauskååmiin indusoimaa jånnitettå, joka tulkitaan Barkhausen kohinak-30 si. Mitatun Barkhausen kohinan suuruus riippuu mm. mate-riaalin mikrorakenteesta ja materiaalin jånnitystilasta. Barkhausen kohinamittausta on toistaiseksi sovellettu lå-hinnå ainettarikkomattomassa materiaalien testauksessa, jossa tutkitaan esimerkiksi hitsaussaumojen kuntoa ja kes-35 tåvyyttå. Hitsatuissa rakenteissa materiaali muokkautuu li 90806 3 epåtasaisesti, jolloin materiaaliin muodostuu jåannosjan-nityksiå, jotka puolestaan vaikuttavat materiaalin ominai-suuksiin. Jåånnosjånnityksiå voidaan mitata Barkhausen ko-hinamittausta kåyttåmållå. Barkhausen kohinamittausta on 5 tarkemmin selostettu esimerkiksi julkaisussa; Material-prufung, Band 22, 1980 Nr. 5, ss. 196 - 200.

Patenttijulkaisussa US 4 408 160 on esitetty metal-lituotteiden jånnityksen mittauslaitteisto, jossa kåyte-tåån Barkhausen magnetoakustista ilmiotå hyvåksi. Kyseinen 10 ratkaisu ei kuitenkaan liity tuotteen koodaukseen tai tun-nistamiseen.

Patenttijulkaisussa US 4 931 730 on esitetty Barkhausen kohinaa mittasignaalina kåyttåva ainettarikkomaton materiaalien testauslaitteisto, mutta kyseistå ratkaisua 15 ei voida kåyttåå aineiden tai tuotteiden koodaukseen.

Tåmån keksinnon tarkoituksena on tuoda esiin uuden-tyyppinen menetelmå ferromagneettisten tuotteiden koodaukseen/ joka vålttåå tunnettuihin ratkaisuihin liittyvåt ongelmat.

20 Tåmå tarkoitus saavutetaan keksinnon mukaisella menetelmållå, jolle on tunnusomaista, ettå magneettinen tunnistuskoodi on muodostettu sellaiseksi, ettå se Barkhausen kohinamittauksella luettaessa antaa ennalta måårå-tyn tunnistettavissa olevan tuloksen.

25 Keksinnon mukainen menetelmå perustuu siihen aja- tukseen, ettå tunnistettavaksi haluttavan tuotteen paikal-lisia magneettisia ominaisuuksia muokataan. Tuotteen ole-massaolevia jåånnosjånnityksiå ja/tai mikrorakennemuutok-sia muokataan tai tuotteeseen aiheutetaan uusia jåånnos-30 jånnityksiå ja/tai mikrorakennemuutoksia, jolloin saadaan muodostettua magneettinen koodi, joka on luettavissa si-nånså tunnettua Barkhausen kohinamittausta kåyttåen. Magneettinen koodi erotetaan normaalista Barkhausen kohinas-ta, jolloin tuotteen tunnistus voidaan suorittaa.

35 Keksinnon mukaisella menetelmållå saavutetaan usei- 4 ta etuja. Tårkeimpåna etuna voidaan pitåå menetelmån kayt-tokelpoisuutta ankarissa ympåristoolosuhteissa, ja tåmå seikka johtuu siitå, ettei tuotteen pinnalle tarvitse kiinnittåå mitåån erityistå tunnistetta. Keksinnon mukai-5 sessa menetelmåssa koodi muodostetaan tuotteen fyysiseen rakenteeseen eli esimerkiksi teråslevyn pintakerrokseen esimerkiksi kuumentamalla, jolloin koodi sijaitsee mikro-metrien etaisyydellå tuotteen pinnan alapuolella. Keksin-nosså koodaus saavutetaan tuotteen jo olemassa olevia ra-10 kenteita muokkaamalla, jolloin ei ole tarvetta vaivalloi-sesti lisatå tuotteen pinnalle mitåån muita tunnistimia, kuten esimerkiksi viivakoodia tai koodinkantajanappia, joista ainakin jålkimmåinen tarvitsee suojakseen koteloin-tia. On kuitenkin syytå mainita, ettå tuotteen koodaus on 15 keksinnon mukaisella menetelmållå mahdollista suorittaa myos siten, ettå tuotteeseen kiinnitetåån ferromagneetti-sesta aineesta valmistettu tunnistin, joka sisåltåå Bark-hausen kohinamittauksella luettavissa olevan koodin.

Keksinnon kohteena on myos ferromagneettisten tuot-20 teiden tunnistusmenetelmå, jossa tunnistettava tuote kå-sittåå magneettinen tunnistuskoodin, joka on muodostettu muokkaamalla tuotteen pinta-alueen tai sen låhialueen jåånnosjånnityksiå ja/tai mikrorakennemuutoksia. Tunnetut tunnistusmenetelmåt ovat edellå kuvattuja optisesti luet-25 tavia viivakoodiratkaisuja tai esimerkiksi induktiivisesti luettavia saattomuistiratkaisuja tarvittavine lukijoineen.

Keksinnon mukaiselle tunnistusmenetelmålle on tun-nusomaista, ettå tuotteen magneettinen tunnistuskoodi lue-taan Barkhausen kohinamittausta kåyttåen mittaamalla tun-30 nistuskoodin tuottamaa Barkhausen kohinaa.

Keksinnon mukainen tunnistusmenetelmå on erittåin luotettava ankarissakin olosuhteissa ja vaativissakin toi-mintaympåristdisså.

Keksintoå selitetåån seuraavassa låhemmin viitaten 35 oheisiin piirustuksiin, joissa li 90806 5 kuvio 1 esittåå koodattua tuotetta kaaviomaisesti ylhååltåpåin, kuvio 2 esittåå mitattua ja suodatettua Barkhausen kohinasignaalia, 5 kuvio 3 esittåå koodattua tuotetta kaaviomaisesti sivultapåin ja kåytetyn laitteiston lohkokaaviota, kuvio 4a esittåå mittauskååmiin indusoituneen mag-netointisignaalin ja koodauksen tuottaman Barkhausen kohi-najånnitesignaalin summasignaalia, .10 kuvio 4b esittåå koodin osan tuottamaa korkeampi- amplitudista kohinajånnitesignaalia, ja kuvio 4c esittåå koodin osan tuottamaa matalampi-amplitudista kohinajånnitesignaalia.

Kuvion 1 mukainen koodattava ferromagneettinen tuo-15 te 1 voi olla esimerkiksi teråslevy, joka halutaan kooda-ta, jotta voitaisiin seurata teråslevyn liikkeitå esimerkiksi tehdasautomaation tarpeita silmållåpitåen. Keksinnon mukaisen koodausmenetelman perusajatuksen mukaisesti tuot-teeseen 1 eli kuvion 1 teråslevyyn 1 muodostetaan koodi 2 20 tai sentapainen tunniste muokkaamalla tuotteen 1 magneet-tisia ominaisuuksia siten, ettå ne antavat Barkhausen ko-hinamittausta kåytettåesså ennalta mååråtyn tunnistetta-vissa olevan tuloksen. Keksinnon mukaisen koodausmenetel-mån edullisessa toteutusmuodossa koodi 2 muodostetaan 25 muokkaamalla mekaanisesti, fyysisesti tai kemiallisesti tuotteen 1 pinta-alueen 3 tai sen låhialueen jåånnosjånni-tyksiå ja/tai mikrorakennetta. Muokkauksen ohella tai ase-mesta tuotteeseen voidaan myos aiheuttaa uusia jåånnosjån-nityksiå ja/tai mikrorakennemuutoksia. Kuviossa 1 koodi 2 30 muodostuu useista koodin osista 2a-2f, jotka sijaitsevat teråslevyn 1 pinnalla tai pinta-alueella 3 vierekkåin. Koodi 2 ja sen koodin osat 2a-2f voidaan muodostaa teråslevyn 1 pinnalle 3 usealla eri tavalla. Kåyttokelpoisimpia tapoja ovat sinånså tunnettujen pintakarkaisulaitteiden, 35 kuumennuslaitteiden tai mekaanista rasitusta ja jånnitystå 6 aiheuttavien laitteiden kåytto. Tarkoitukseen sopivia laitteita ovat esimerkiksi laserlaitteet, hitsauslaitteet ja hiomalaitteet, joilla kåsiteltåvån tuotteen 1, esimerkiksi teråslevyn 1 pintaa 3 kåsitellaan. Tuotteen 1 pintaa 5 3 voidaan kåsitellå myos jollakin kemikaalilla, joka la- hinnå syovyttåvån vaikutuksensa ansiosta muokkaa tuotteen 1 pinnan magneettisia ominaisuuksia. Jåånnosjånnitykset ja mikrorakennemuutokset voivat olla esimerkiksi magneettis-ten alkeisalueiden eli domeenien jårjeståytymisiå tai dis-10 lokaatioiden ja epåpuhtauksien muutoksia. Kuviossa 1 koo-din 2 osat 2a-2f muodostetaan siten, ettå ensimmåisenå vasemmalta oleva tumma koodin 2 osa on esimerkiksi hit-sauslaitteella tai muutoin kuumennettu tai muutoin kåsi-telty, jolloin kyseisesså kohdassa teråslevyn pinnassa 3 15 syntyy jåånnosjånnityksiå ja/tai mikrorakennemuutoksia. Seuraava koodin osa 2b on jåtetty kåsittelemåttå. Seuraa-vat kaksi koodin osaa 2c ja 2d ovat vastaavalla tavalla kåsiteltyjå kuin ensimmåinen koodin osa 2a, jolloin kåsi-tellyt koodin osat 2c ja 2d muodostavat yhdesså leveån 20 kåsitellyn alueen, joka kuviossa 1 esiintyy yhtenåisenå tummana alueena. Seuraavana koodin 2 osana esiintyy jål-leen kåsittelemåton kohta, joka on merkitty viitenumerolla 2e, jonka jålkeen viimeisenå koodin osana esiintyy jålleen kåsitelty kohta eli koodin osa 2f.

25 Keksinnon edullisessa toteutusmuodossa koodi muo dostetaan såånnonmukaiseksi kuvioksi kuten peråkkåisten koodin 2 osien muodostamaksi riviksi ja/tai jonoksi tai muuksi kuvioksi. Kuviossa 1 esitetysså tuotteessa eli te-råslevysså 1 koodi 2 on muodostettu koodin osien 2a-2f 30 muodostamaksi riviksi. Rivimuotoinen tai jonomuotoinen koodi 2 on helposti luettavissa yhdensuuntaisella lukija-laitteen liikkeellå. Koodi 2 on myos helpompi muodostaa, mikåli koodin 2 osat 2a-2f ovat selkeåsså, såånnonmukai-sessa ja kuviomaisessa jårjestyksesså.

35 Keksinnon mukaisen koodausmenetelmån erååsså edul- i· 90806 7 lisessa toteutusmuodossa koodi 2 muodostetaan muokkaamalla tuotteen 1 magneettiset ominaisuudet jåannosjannitysten ja/tai mikrorakennemuutosten kautta tai avulla suuruudel-taan sellaisiksi, ettå koodin 2 muodostavat koodin 2 osat 5 2a-2f ovat tuottamansa Barkhausen kohinan suuruudelta kak- siarvoisia tai selkeåsti kahteen suuruusluokkaan jakautu-neita, jolloin on selkeåsti erotettavissa alempi ja kor-keampi kohinajånnitetaso. Erååsså edullisessa toteutusmuodossa koodi 2 muodostetaan muokkaamalla jåannosjånnityksiå 10 ja/tai mikrorakennemuutoksia tuotteen 1 joistakin kohdis-ta, ja jåttåmållå muut kohdat muokkaamatta. Jåannosjånni-tykset ja/tai mikrorakennemuutokset voidaan esimerkiksi muodostaa sellaisiksi, ettå esimerkiksi kuumentamalla kå-sitellyt alueet tuotetta 1, eli koodin 2 osat 2a, 2c, 2d 15 ja 2f muodostavat suuruusluokan, jossa Barkhausen kohina on korkeammalla tasolla kuin kåsittelemåttomisså kohdissa eli koodin 2 osien 2b ja 2e kohdalla. Barkhausen kohinata-so koodin osien 2b ja 2e kohdalla muodostaa oman, alemman kohinatason mukaisen suuruusluokan. Kuviossa 1 esiintyvå 20 koodi 2a-2f voidaan havainnollisuuden vuoksi tulkita myos kaksiarvoisena binåårikoodina 101101. Puhtaana binåårikoo-dina koodaus 2 tosin esiintyy vasta sitten kun koodi 2 on vahvistettu, suodatettu ja kompressoitu. Kohinatasojen eroa havainnollistaa kuvio 2, johon ylempi kohinataso on 25 esitetty viitemerkinållå Bh ja alempi kohinataso on esitet-ty viitemerkinnållå B^ Kuviossa 1 esitetty koodi on pituu-deltaan kuuden alkion mittainen, joten binåårijarjestel-måsså voidaan.esittåå 26 kappaletta erilaista koodia. Kåy-tånnosså koodit tulevat olemaan pidempia, jotta koodauksen 30 erottelukyky muodostuisi riittåvån kattavaksi. Esimerkiksi viidentoista alkion pituisella koodilla saadaan muodoste-tuksi jo 32768 erilaista koodia.

Keksinnon mukainen ferromagneettisten tuotteiden tunnistusmenetelmå on perusajatukseltaan sellainen, ettå 35 tuotteen 1 magneettisia ominaisuuksia muokkaamalla aikaan- δ saatu magneettinen koodi 2 luetaan mittaamalla koodatun tuotteen 1 tuottamaa Barkhausen kohinaa ainakin koodin 2 alueelta. Tunnistusmenetelmåsså kåytetåån kuvion 3 mukai-sen lohkokaavion mukaista laitteistoa, joka påapiirteis-5 såan on Barkhausen kohinamittauksissa jo aikaisemmin kåy-tetyn tunnetun tekniikan mukaista.

Kuvion 3 mukaisessa laitteistossa kaytetåån hyvåksi vaihtovirtamagneettia 4 vaihtovirtakååmeineen 4a, jolloin kyseiseen vaihtovirtamagneettiin 4 syotetåån virtaa teho-10 vahvistimen 5 kautta magnétointigeneraattorilta 6. Magne-tointigeneraattorilta 6 syotetty vaihtovirta aikaansaa vaihtovirtamagneetin 4 muodostamaan låhialueelleen muuttu-van magneettikentån. Muuttuva magneettikenttå voidaan ai-kaansaada myos kestomagneetin avulla siten, ettå koodia 2 15 luettaessa liikutetaan kestomagneettia koodialueen 2a-2f yli. Muuttuvassa magneettikentåsså sijaitsevassa tuottees-sa 1 olevat magneettiset alkeisalueet jårjeståytyvåt ul-koisen magneettikentån suuntaiseksi. Domeenien seinåmien epåjatkuva liike indusoi mittauslaitteen 7 mittauskååmiin 20 8 esimerkiksi kuvion 2 mukaisen Barkhausen kohinajånnitte- en 11. Kukin koodin 2 osa 2a-2f tuottaa mittauskååmillå 8 mitattavan kohinajånnitteen osan 11a - Ilf. Kuviossa 2 ja 3 on koodin osan 2a tuottaman kohinajånnitteen 11a pituu-deksi esitetty aika ta, joka ilmoittaa myos koodin osan 2a 25 lukuajan. Koko koodin 2 eli 2a-2f lukuaika on merkitty merkinnållå ta_f.

Koodi 2a-2f luetaan liikuttamalla Barkhausen kohinaa mittaavaa laitetta 7 koodin muodostavan kuvion låhei-syydesså, tai liikuttamalla koodattua tuotetta suhteessa 30 Barkhausen kohinaa mittaavaan laitteeseen. Kohinaa mittaa-va laite 7 mittauskååmeineen 8 voi olla esimerkiksi sijoi-tettu kiinteåsti, jolloin mittauskååmin 8 ohi kuljetetaan koodattu tuote 1, kuten teråslevy. Liikutettaessa mittaus-kååmiå 8 ja magnetointikååmiå 4a tuotteen 1 suhteen (tai 35 påinvastoin), indusoituu mittauskååmiin 8 sarjamuotoinen I: 90806 9

Barkhausen kohinajånnitesignaali 11.

Kuviossa 4a esiintyy matalataajuinen (esim. 50 Hz) sinimuotoisen magnetointisignaalin kaltainen signaali 10, joka on haitallisella tavalla ja epåtoivotusti indusoitu-5 nut mittauskååmiin. Signaaliin 10 on summautunut myos toi-vottu signaali eli kohinajånnitesignaali 11, josta on kuviossa 4a esitetty ainoastaan ensimmåisen koodin 2 osan eli osan 2a lukuaikaa vastaavan ajan ta pituinen osuus 11a. Koodin ensimmåinen osa 2a siis tuottaa epåtoivotun signaa-10 lin 10 nouseville ja laskeville osuuksille summautuvan pienen Barkhausen kohinajånnitteen, joka hieman nostaa sinimuotoisen signaalin 10 amplitudia kuvioon 4a merki-tyisså kohdissa 11a. Kuvion 4a mukainen signaali olisi saatavissa myos muista muokatuista koodin osista 2c, 2d ja 15 2f. Muokkaamattomista kohdista 2b ja 2e olisi kohinajånni- te vastaavanlainen kuin kuviossa 4a, mutta siinå nousevil-la ja laskevilla osuuksilla olevat koodin osan tuottamat kohinajånnitteet olisivat matalampia.

Kuviossa 4b on esitetty koodin osan 2a tuottama 20 Barkhausen kohinajånnite 11a vahvistettuna ja suodatettu-na, jolloin koodin osan 2a tuottaman Barkhausen kohinajånnitteen amplitudi on huomattavasti korkeampi kuin kuviossa 4a, ja lisåksi kuvion 4b mukaisessa signaalissa ei enåå esiinny epåtoivottua magnetointisignaalin mukaista signaa-25 lia 10. Kuten kuviossa 4a, niin myos kuviossa 4b kohina-jånnitesignaalia on esitetty ainoastaan koodin ensimmåisen osan 2a tuottama osuus eli ajan ta pituinen osuus. Kohina-jånnitteen 11a amplitudi on korkeammalla tasolla Uh, joka binaarisesti kuvaisi arvoa 1. Kuvion 4b mukainen signaali 30 olisi saatavissa myos muista muokatuista koodin 2 osista eli koodin osista 2c, 2d ja 2f.

Kuviossa 4c on esitetty kuvion 4b kaltainen signaali, mutta kohinajånnite on saatu kåsittelemåttomistå koodin kohdista 2b ja 2e. Kuvioon 4b verrattuna kohinajån-35 nitteen amplitudi on matalammalla tasolla eli tasolla U1# 10 joka binaarisesti kuvaisi arvoa 0.

Magnetointisignaali voi olla myos muu kuin sinimuo-toinen, esimerkiksi kolmioaalto.

Keksinnon mukaisen tunnistusmenetelmån eraåsså 5 edullisessa toteutusmuodossa mitattu koodi 2a-2f eli sar-jamuotoinen kohinajånnitesignaali 11 ilmaistaan kaksiar-voisena binaarisena 1/0 - signaalina. Mitatun binåårimuo-toisen tunnisteinformaation perusteella kukin koodattu tuote 1 on selkeåsti ja yksiselitteisesti tunnistettavis-10 sa. Nåin olien kuhunkin koodattuun tuotteeseen 1 liittyy tuotteen identifioiva binåårikoodi.

Kohinajånnitesignaalin 11 ilmaiseminen eli erottelu muista mittauskååmiin 8 indusoituneista signaaleista kuten magnetointisignaalista 10 tapahtuu sinånså tunnettuja vå-15 lineitå ja tapoja hyvaksikayttåen. Erottelun osalta tode-taan lyhyesti lohkokaavioon 3 viitaten, ettå kohinajånnit-teen 11 ja esimerkiksi magnetointisignaalin 10 summasig-naali syotetåån vahvistimen 12 kautta kaistanpååstosuodat-timelle 13. Vahvistimella kohinajånnitesignaalin 11 tasoa 20 vahvistetaan 70 - 90 dB, jonka jålkeen kaistanpååstosuo-dattimella 13 suodatetaan signaaleja siten, ettå suodatti-men låpåisee 1 kHz - 50 kHz vålisen taajuusalueen signaa-lit, jolloin haitallinen magnetointisignaali ja mahdolli-sesti mukana olevat myos 50 Hz taajuiset verkkohåiriot 25 saadaan suodatettua eroon kohinajånnitesignaalista 11. Suodatetusta kohinajånnitesignaalista 11 tasasuunnataan negatiiviset signaalin osat pois tasasuuntauslohkossa 14, jonka jålkeen signaalia integroidaan. Seuraavassa lohkossa kynnyselimesså eli komparaattorissa 15 signaalin jånnite-30 tasot asetetaan siten, ettå komparaattorin låhdosså Uout esiintyy korkeampi jånnitetaso (binåårisesti 1), mikåli komparaattorin tulossa Uln esiintyy korkeampi jånnite eli jånnite Uh. Vastaavasti komparaattorin låhtoon Uout asetetaan matalampi jånnitetaso (binåårisesti 0), mikåli kom-35 paraattorin tulossa Uln esiintyy korkeeunpi jånnite eli jån- I.

90806 11 nite U1.

Koodi 2 on mahdollista muodostaa myos kuumennetun ferromagneettisen tuotteen 1 jååhtymistå kontroimalla, esimerkiksi siten, ettå tietyistå kohdista tuotteen 1 an-5 netaan jåahtyå eri tavalla ja eri nopeudella kuin joista-kin toisista kohdista tuotetta 1. Jååhdytyksen kontrolloi-miseen voidaan kayttåå esimerkiksi sapluunaa (ei esitet-ty), joka kasittåå vuorottelevia aukkoja ja umpinaisia kohtia.

10 Vaikka keksintoå on edellå selostettu viitaten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, on selvåå, ettei keksinto ole rajoittunut niihin, vaan sitå voidaan monin tavoin muunnella oheisten patenttivaatimusten esit-tåmån keksinnollisen ajatuksen puitteissa.

Claims (5)

1. Ferromagneettisten tuotteiden koodausmenetelma, jossa tuotteeseen (1) muodostetaan magneettinen tunnistus- 5 koodi (2,2a-2f) muokkaamalla tuotteen (1) pinta-alueen (3) tai sen låhialueen jaånnosjånnityksiå ja/tai mikrorakenne-muutoksia, tunnettu siitå, ettå magneettinen tun-nistuskoodi on muodostettu sellaiseksi, ettå se Barkhausen kohinamittauksella luettaessa antaa ennalta mååråtyn tun- 10 nistettavissa olevan tuloksen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen koodausmenetelma, tunnettu siitå, ettå magneettinen tunnistuskoodi (2) muodostetaan sellaiseksi, ettå tunnistuskoodin osat (2a-2f) ovat tuottamansa Barkhausen kohinan (11) suuruu- 15 delta kaksiarvoisia tai selkeåsti kahteen suuruusluokkaan jakautuneita.

3. Ferromagneettisten tuotteiden tunnistusmenetel-må, jossa tunnistettava tuote kåsittåå magneettisen tunnistuskoodin (2,2a-2f), joka on muodostettu muokkaamalla 20 tuotteen (1) pinta-alueen (3) tai sen låhialueen jåånnos-jånnityksiå ja/tai mikrorakennemuutoksia, tunnettu siitå, ettå tuotteen magneettinen tunnistuskoodi (2,2a-2f) luetaan Barkhausen kohinamittausta kåyttåen (2,2a-2f) mit-taamalla tunnistuskoodin (2,2a-2f) tuottamaa Barkhausen 25 kohinaa (11).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmå, tunnettu siitå, ettå tunnistuskoodi (2) luetaan liikut-tamalla Barkhausen kohinaa (11) mittaavaa laitetta (7) tunnistuskoodin (2) låheisyydesså, tai liikuttamalla koo- 30 dattua tuotetta (1) suhteessa Barkhausen kohinaa (11) mit-taavaan laitteeseen (7).

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen menetelmå, tunnettu siitå, ettå mitattu tunnistuskoodi (2) ilmaistaan kaksiarvoisena binåårisenå 1/0 -signaalina. 90806