FI90806B - Ferromagneettisten tuotteiden koodaus- ja tunnistusmenetelmä - Google Patents

Description

90806

Ferromagneettisten tuotteiden koodaus- ja tunnistusmenetelmä

Keksinnön kohteena on ferromagneettisten tuotteiden 5 koodausmenetelmä, jossa tuotteeseen muodostetaan magneettinen tunnistuskoodi muokkaamalla tuotteen pinta-alueen tai sen lähialueen jäännösjännityksiä ja/tai mikrorakenne-muutoksia.

Koodausmenetelmää voidaan käyttää esimerkiksi te-10 rästuotteiden kuten teräslevyjen tai muiden teräksestä tai muusta ferromagneettisesta aineesta valmistettujen tuotteiden koodaukseen.

Nykyisin esimerkiksi terästuotteita kuten teräslevyjä koodataan ja merkitään useilla eri tavoilla. Eräs 15 tapa on viivakoodin kuten EAN-koodin käyttö siten, että tunnistettavaksi haluttava tuote koodataan yksilöllisellä viivakoodilla, joka tulostetaan tarrapaperille ja kiinnitetään seuraavaksi tuotteen kylkeen. Viivakoodi luetaan lukulaitteella, jonka antaman informaation perusteella 20 merkitty tuote on tunnistettavissa. Viivakoodi ei kuitenkaan erityisen hyvin kestä ympäristön olosuhteita, esimerkiksi mekaanista kulumista eikä muita toimintaympäristön ankaria olosuhteita. Tuotteita varastoitaessa tuotteet joutuvat alttiiksi erilaisille kolhuille, kemikaaleille ja 25 muille vaikutuksille, joiden johdosta viivakoodi kokonaan tai osittain tuhoutuu. Viivakoodi vaatii omana työvaiheenaan kiinnityksen tuotteen pintaan, ja tämän vuoksi viivakoodin käyttö vaatii ylimääräisiä toimenpiteitä. Viivakoodi ei myöskään sovellu esimerkiksi työkalujen tai laittei-30 den raaka-aineena olevien teräslevyjen merkitsemiseen mikäli halutaan, että sama merkintä säilyisi myös teräslevystä valmistetussa tuotteessa kuten mainitussa työkalussa tai laitteessa tai sen osassa.

Toinen tunnettu terästuotteiden tai muiden ferro-35 magneettisesta aineesta valmistettujen tuotteiden koodaus- 2 ja tunnistusmenetelmä käyttää hyväksi saattomuisteja ja koodinkantajanappeja, jotka sisältävät informaatiota kyseessä olevasta tuotteesta. Esimerkiksi koodinkantajanap-pien lukeminen yleensä tapahtuu induktiivisesta, jolloin 5 lukijalaitteen eli vastaanottimen sisältämä kela aktivoi koodinkantajanapin käsittämän lähettimen, jolloin koodin-kantajanapin sisältämä informaatio on luettavissa ja tuote näin tunnistettavissa.

Saattomuistit ja koodinkantajanapit ovat luonteel-10 taan samantyylisiä kuin viivakooditunnisteet, sillä nekin vaativat erityisen tunnisteen kiinnittämistä tuotteen pinnalle, jonka johdosta tunnisteen kulutuskestävyys voi heikentyä.

Patenttijulkaisussa US 4 660 025 on esitetty esi-15 merkiksi myymälävarkauksien estämiseen käytettävä tunnistin eli kaupassa myytävään tuotteeseen kiinnitettävä mark-keri, joka ulkoiseen magneettikenttään jouduttuaan antaa pulssin, jonka harmoniset värähtelyt havaitaan vastaan-otinlaitteella. Markkerin tuottama pulssi on seurausta 20 markkerin käsittämässä erikoisvalmisteisessa langassa syntyvästä suuresta Barkhausen pulssista. Kyseinen ratkaisu vaatii erillisen markkerin kiinnittämistä merkittävään tuotteeseen, eikä siinä muokata tunnistettavaksi haluttavan tuotteen magneettisia ominaisuuksia.

25 Barkhausen kohinamittaus on tunnettu magneettinen mittausmenetelmä, jossa mitataan muuttuvan magneettikentän aiheuttaman magneettisia alkeisalueita eli domeeneita rajoittavien seinämien epäjatkuvan liikkeen mittauskäämiin indusoimaa jännitettä, joka tulkitaan Barkhausen kohinak-30 si. Mitatun Barkhausen kohinan suuruus riippuu mm. materiaalin mikrorakenteesta ja materiaalin jännitystilasta. Barkhausen kohinamittausta on toistaiseksi sovellettu lähinnä ainettarikkomattomassa materiaalien testauksessa, jossa tutkitaan esimerkiksi hitsaussaumojen kuntoa ja kes-35 tävyyttä. Hitsatuissa rakenteissa materiaali muokkautuu li 90806 3 epätasaisesti, jolloin materiaaliin muodostuu jäännösjännityksiä, jotka puolestaan vaikuttavat materiaalin ominaisuuksiin. Jäännösjännityksiä voidaan mitata Barkhausen ko-hinamittausta käyttämällä. Barkhausen kohinamittausta on 5 tarkemmin selostettu esimerkiksi julkaisussa; Material-prufung, Band 22, 1980 Nr. 5, ss. 196 - 200.

Patenttijulkaisussa US 4 408 160 on esitetty metallituotteiden jännityksen mittauslaitteisto, jossa käytetään Barkhausen magnetoakustista ilmiötä hyväksi. Kyseinen 10 ratkaisu ei kuitenkaan liity tuotteen koodaukseen tai tunnistamiseen.

Patenttijulkaisussa US 4 931 730 on esitetty Barkhausen kohinaa mittasignaalina käyttävä ainettarikkomaton materiaalien testauslaitteisto, mutta kyseistä ratkaisua 15 ei voida käyttää aineiden tai tuotteiden koodaukseen.

Tämän keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin uuden-tyyppinen menetelmä ferromagneettisten tuotteiden koodaukseen, joka välttää tunnettuihin ratkaisuihin liittyvät ongelmat.

20 Tämä tarkoitus saavutetaan keksinnön mukaisella menetelmällä, jolle on tunnusomaista, että magneettinen tunnistuskoodi on muodostettu sellaiseksi, että se Barkhausen kohinamittauksella luettaessa antaa ennalta määrätyn tunnistettavissa olevan tuloksen.

25 Keksinnön mukainen menetelmä perustuu siihen aja tukseen, että tunnistettavaksi haluttavan tuotteen paikallisia magneettisia ominaisuuksia muokataan. Tuotteen olemassaolevia jäännösjännityksiä ja/tai mikrorakennemuutok-sia muokataan tai tuotteeseen aiheutetaan uusia jäännös-30 jännityksiä ja/tai mikrorakennemuutoksia, jolloin saadaan muodostettua magneettinen koodi, joka on luettavissa sinänsä tunnettua Barkhausen kohinamittausta käyttäen. Magneettinen koodi erotetaan normaalista Barkhausen kohinasta, jolloin tuotteen tunnistus voidaan suorittaa.

35 Keksinnön mukaisella menetelmällä saavutetaan usei- 4 ta etuja. Tärkeimpänä etuna voidaan pitää menetelmän käyttökelpoisuutta ankarissa ympäristöolosuhteissa, ja tämä seikka johtuu siitä, ettei tuotteen pinnalle tarvitse kiinnittää mitään erityistä tunnistetta. Keksinnön mukai-5 sessa menetelmässä koodi muodostetaan tuotteen fyysiseen rakenteeseen eli esimerkiksi teräslevyn pintakerrokseen esimerkiksi kuumentamalla, jolloin koodi sijaitsee mikro-metrien etäisyydellä tuotteen pinnan alapuolella. Keksinnössä koodaus saavutetaan tuotteen jo olemassa olevia ra-10 kenteita muokkaamalla, jolloin ei ole tarvetta vaivalloisesti lisätä tuotteen pinnalle mitään muita tunnistimia, kuten esimerkiksi viivakoodia tai koodinkantajanappia, joista ainakin jälkimmäinen tarvitsee suojakseen koteloin-tia. On kuitenkin syytä mainita, että tuotteen koodaus on 15 keksinnön mukaisella menetelmällä mahdollista suorittaa myös siten, että tuotteeseen kiinnitetään ferromagneettisesta aineesta valmistettu tunnistin, joka sisältää Bark-hausen kohinamittauksella luettavissa olevan koodin.

Keksinnön kohteena on myös ferromagneettisten tuot-20 teiden tunnistusmenetelmä, jossa tunnistettava tuote käsittää magneettinen tunnistuskoodin, joka on muodostettu muokkaamalla tuotteen pinta-alueen tai sen lähialueen jäännösjännityksiä ja/tai mikrorakennemuutoksia. Tunnetut tunnistusmenetelmät ovat edellä kuvattuja optisesti luet-25 tavia viivakoodiratkaisuja tai esimerkiksi induktiivisesta luettavia saattomuistiratkaisuja tarvittavine lukijoineen.

Keksinnön mukaiselle tunnistusmenetelmälle on tunnusomaista, että tuotteen magneettinen tunnistuskoodi luetaan Barkhausen kohinamittausta käyttäen mittaamalla tun-30 nistuskoodin tuottamaa Barkhausen kohinaa.

Keksinnön mukainen tunnistusmenetelmä on erittäin luotettava ankarissakin olosuhteissa ja vaativissakin toimintaympäristöissä.

Keksintöä selitetään seuraavassa lähemmin viitaten 35 oheisiin piirustuksiin, joissa li 90806 5 kuvio 1 esittää koodattua tuotetta kaaviomaisesti ylhäältäpäin, kuvio 2 esittää mitattua ja suodatettua Barkhausen kohinasignaalia, 5 kuvio 3 esittää koodattua tuotetta kaaviomaisesti sivultapäin ja käytetyn laitteiston lohkokaaviota, kuvio 4a esittää mittauskäämiin indusoituneen mag-netointisignaalin ja koodauksen tuottaman Barkhausen kohina jännitesignaalin summasignaalia, .10 kuvio 4b esittää koodin osan tuottamaa korkeampi- amplitudista kohinajännitesignaalia, ja kuvio 4c esittää koodin osan tuottamaa matalampi-amplitudista kohinajännitesignaalia.

Kuvion 1 mukainen koodattava ferromagneettinen tuo-15 te 1 voi olla esimerkiksi teräslevy, joka halutaan koodata, jotta voitaisiin seurata teräslevyn liikkeitä esimerkiksi tehdasautomaation tarpeita silmälläpitäen. Keksinnön mukaisen koodausmenetelmän perusajatuksen mukaisesti tuotteeseen 1 eli kuvion 1 teräslevyyn 1 muodostetaan koodi 2 20 tai sentapainen tunniste muokkaamalla tuotteen 1 magneettisia ominaisuuksia siten, että ne antavat Barkhausen ko-hinamittausta käytettäessä ennalta määrätyn tunnistettavissa olevan tuloksen. Keksinnön mukaisen koodausmenetelmän edullisessa toteutusmuodossa koodi 2 muodostetaan 25 muokkaamalla mekaanisesti, fyysisesti tai kemiallisesti tuotteen 1 pinta-alueen 3 tai sen lähialueen jäännösjännityksiä ja/tai mikrorakennetta. Muokkauksen ohella tai asemesta tuotteeseen voidaan myös aiheuttaa uusia jäännösjännityksiä ja/tai mikrorakennemuutoksia. Kuviossa 1 koodi 2 30 muodostuu useista koodin osista 2a-2f, jotka sijaitsevat teräslevyn 1 pinnalla tai pinta-alueella 3 vierekkäin. Koodi 2 ja sen koodin osat 2a-2f voidaan muodostaa teräs-levyn 1 pinnalle 3 usealla eri tavalla. Käyttökelpoisimpia tapoja ovat sinänsä tunnettujen pintakarkaisulaitteiden, 35 kuumennuslaitteiden tai mekaanista rasitusta ja jännitystä 6 aiheuttavien laitteiden käyttö. Tarkoitukseen sopivia laitteita ovat esimerkiksi laserlaitteet, hitsauslaitteet ja hiomalaitteet, joilla käsiteltävän tuotteen 1, esimerkiksi teräslevyn 1 pintaa 3 käsitellään. Tuotteen 1 pintaa 5 3 voidaan käsitellä myös jollakin kemikaalilla, joka lä hinnä syövyttävän vaikutuksensa ansiosta muokkaa tuotteen 1 pinnan magneettisia ominaisuuksia. Jäännösjännitykset ja mikrorakennemuutokset voivat olla esimerkiksi magneettisten alkeisalueiden eli domeenien järjestäytymisiä tai dis-10 lokaatioiden ja epäpuhtauksien muutoksia. Kuviossa 1 koodin 2 osat 2a-2f muodostetaan siten, että ensimmäisenä vasemmalta oleva tumma koodin 2 osa on esimerkiksi hit-sauslaitteella tai muutoin kuumennettu tai muutoin käsitelty, jolloin kyseisessä kohdassa teräslevyn pinnassa 3 15 syntyy jäännösjännityksiä ja/tai mikrorakennemuutoksia. Seuraava koodin osa 2b on jätetty käsittelemättä. Seuraa-vat kaksi koodin osaa 2c ja 2d ovat vastaavalla tavalla käsiteltyjä kuin ensimmäinen koodin osa 2a, jolloin käsitellyt koodin osat 2c ja 2d muodostavat yhdessä leveän 20 käsitellyn alueen, joka kuviossa 1 esiintyy yhtenäisenä tummana alueena. Seuraavana koodin 2 osana esiintyy jälleen käsittelemätön kohta, joka on merkitty viitenumerolla 2e, jonka jälkeen viimeisenä koodin osana esiintyy jälleen käsitelty kohta eli koodin osa 2f.

25 Keksinnön edullisessa toteutusmuodossa koodi muo dostetaan säännönmukaiseksi kuvioksi kuten peräkkäisten koodin 2 osien muodostamaksi riviksi ja/tai jonoksi tai muuksi kuvioksi. Kuviossa 1 esitetyssä tuotteessa eli teräslevyssä 1 koodi 2 on muodostettu koodin osien 2a-2f 30 muodostamaksi riviksi. Rivimuotoinen tai jonomuotoinen koodi 2 on helposti luettavissa yhdensuuntaisella lukija-laitteen liikkeellä. Koodi 2 on myös helpompi muodostaa, mikäli koodin 2 osat 2a-2f ovat selkeässä, säännönmukaisessa ja kuviomaisessa järjestyksessä.

35 Keksinnön mukaisen koodausmenetelmän eräässä edul- i· 90806 7 lisessa toteutusmuodossa koodi 2 muodostetaan muokkaamalla tuotteen 1 magneettiset ominaisuudet jäännösjännitysten ja/tai mikrorakennemuutosten kautta tai avulla suuruudeltaan sellaisiksi, että koodin 2 muodostavat koodin 2 osat 5 2a-2f ovat tuottamansa Barkhausen kohinan suuruudelta kak siarvoisia tai selkeästi kahteen suuruusluokkaan jakautuneita, jolloin on selkeästi erotettavissa alempi ja korkeampi kohinajännitetaso. Eräässä edullisessa toteutusmuodossa koodi 2 muodostetaan muokkaamalla jäännösjännityksiä 10 ja/tai mikrorakennemuutoksia tuotteen 1 joistakin kohdista, ja jättämällä muut kohdat muokkaamatta. Jäännösjännitykset ja/tai mikrorakennemuutokset voidaan esimerkiksi muodostaa sellaisiksi, että esimerkiksi kuumentamalla käsitellyt alueet tuotetta 1, eli koodin 2 osat 2a, 2c, 2d 15 ja 2f muodostavat suuruusluokan, jossa Barkhausen kohina on korkeammalla tasolla kuin käsittelemättömissä kohdissa eli koodin 2 osien 2b ja 2e kohdalla. Barkhausen kohinata-so koodin osien 2b ja 2e kohdalla muodostaa oman, alemman kohinatason mukaisen suuruusluokan. Kuviossa 1 esiintyvä 20 koodi 2a-2f voidaan havainnollisuuden vuoksi tulkita myös kaksiarvoisena binäärikoodina 101101. Puhtaana binäärikoodina koodaus 2 tosin esiintyy vasta sitten kun koodi 2 on vahvistettu, suodatettu ja kompressoitu. Kohinatasojen eroa havainnollistaa kuvio 2, johon ylempi kohinataso on 25 esitetty viitemerkinällä Bh ja alempi kohinataso on esitetty viitemerkinnällä B^ Kuviossa 1 esitetty koodi on pituudeltaan kuuden alkion mittainen, joten binäärijärjestelmässä voidaan.esittää 26 kappaletta erilaista koodia. Käytännössä koodit tulevat olemaan pidempiä, jotta koodauksen 30 erottelukyky muodostuisi riittävän kattavaksi. Esimerkiksi viidentoista alkion pituisella koodilla saadaan muodostetuksi jo 32768 erilaista koodia.

Keksinnön mukainen ferromagneettisten tuotteiden tunnistusmenetelmä on perusajatukseltaan sellainen, että 35 tuotteen 1 magneettisia ominaisuuksia muokkaamalla aikaan- δ saatu magneettinen koodi 2 luetaan mittaamalla koodatun tuotteen 1 tuottamaa Barkhausen kohinaa ainakin koodin 2 alueelta. Tunnistusmenetelmässä käytetään kuvion 3 mukaisen lohkokaavion mukaista laitteistoa, joka pääpiirteis-5 sään on Barkhausen kohinamittauksissa jo aikaisemmin käytetyn tunnetun tekniikan mukaista.

Kuvion 3 mukaisessa laitteistossa käytetään hyväksi vaihtovirtamagneettia 4 vaihtovirtakäämeineen 4a, jolloin kyseiseen vaihtovirtamagneettiin 4 syötetään virtaa teho-10 vahvistimen 5 kautta magnetointigeneraattorilta 6. Magne-tointigeneraattorilta 6 syötetty vaihtovirta aikaansaa vaihtovirtamagneetin 4 muodostelmaan lähialueelleen muuttuvan magneettikentän. Muuttuva magneettikenttä voidaan aikaansaada myös kestomagneetin avulla siten, että koodia 2 15 luettaessa liikutetaan kestomagneettia koodialueen 2a-2f yli. Muuttuvassa magneettikentässä sijaitsevassa tuotteessa 1 olevat magneettiset alkeisalueet järjestäytyvät ulkoisen magneettikentän suuntaiseksi. Domeenien seinämien epäjatkuva liike indusoi mittauslaitteen 7 mittauskäämiin 20 8 esimerkiksi kuvion 2 mukaisen Barkhausen kohinajännitte en 11. Kukin koodin 2 osa 2a-2f tuottaa mittauskäämillä 8 mitattavan kohinajännitteen osan 11a - llf. Kuviossa 2 ja 3 on koodin osan 2a tuottaman kohinajännitteen 11a pituudeksi esitetty aika ta, joka ilmoittaa myös koodin osan 2a 25 lukuajän. Koko koodin 2 eli 2a-2f lukuaika on merkitty merkinnällä ta_f.

Koodi 2a-2f luetaan liikuttamalla Barkhausen kohinaa mittaavaa laitetta 7 koodin muodostavan kuvion läheisyydessä, tai liikuttamalla koodattua tuotetta suhteessa 30 Barkhausen kohinaa mittaavaan laitteeseen. Kohinaa mittaa-va laite 7 mittauskäämeineen 8 voi olla esimerkiksi sijoitettu kiinteästi, jolloin mittauskäämin 8 ohi kuljetetaan koodattu tuote 1, kuten teräslevy. Liikutettaessa mittaus-käämiä 8 ja magnetointikäämiä 4a tuotteen 1 suhteen (tai 35 päinvastoin), indusoituu mittauskäämiin 8 sarjamuotoinen I: 90806 9

Barkhausen kohinajännitesignaali 11.

Kuviossa 4a esiintyy matalataajuinen (esim. 50 Hz) sinimuotoisen magnetointisignaalin kaltainen signaali 10, joka on haitallisella tavalla ja epätoivotusti indusoitu-5 nut mittauskäämiin. Signaaliin 10 on summautunut myös toivottu signaali eli kohinajännitesignaali 11, josta on kuviossa 4a esitetty ainoastaan ensimmäisen koodin 2 osan eli osan 2a lukuaikaa vastaavan ajan ta pituinen osuus 11a. Koodin ensimmäinen osa 2a siis tuottaa epätoivotun signaa-10 Iin 10 nouseville ja laskeville osuuksille summautuvan pienen Barkhausen kohinajännitteen, joka hieman nostaa sinimuotoisen signaalin 10 amplitudia kuvioon 4a merkityissä kohdissa 11a. Kuvion 4a mukainen signaali olisi saatavissa myös muista muokatuista koodin osista 2c, 2d ja 15 2f. Muokkaamattomista kohdista 2b ja 2e olisi kohinajänni te vastaavanlainen kuin kuviossa 4a, mutta siinä nousevilla ja laskevilla osuuksilla olevat koodin osan tuottamat kohinajännitteet olisivat matalampia.

Kuviossa 4b on esitetty koodin osan 2a tuottama 20 Barkhausen kohinajännite 11a vahvistettuna ja suodatettuna, jolloin koodin osan 2a tuottaman Barkhausen kohinajännitteen amplitudi on huomattavasti korkeampi kuin kuviossa 4a, ja lisäksi kuvion 4b mukaisessa signaalissa ei enää esiinny epätoivottua magnetointisignaalin mukaista signaa-25 lia 10. Kuten kuviossa 4a, niin myös kuviossa 4b kohina-jännitesignaalia on esitetty ainoastaan koodin ensimmäisen osan 2a tuottama osuus eli ajan ta pituinen osuus. Kohina-jännitteen 11a amplitudi on korkeammalla tasolla Uh, joka binaarisesti kuvaisi arvoa 1. Kuvion 4b mukainen signaali 30 olisi saatavissa myös muista muokatuista koodin 2 osista eli koodin osista 2c, 2d ja 2f.

Kuviossa 4c on esitetty kuvion 4b kaltainen signaali, mutta kohinajännite on saatu käsittelemättömistä koodin kohdista 2b ja 2e. Kuvioon 4b verrattuna kohinajän-35 nitteen amplitudi on matalammalla tasolla eli tasolla U1# 10 joka binaarisesti kuvaisi arvoa 0.

Magnetointisignaali voi olla myös muu kuin sinimuotoinen, esimerkiksi kolmioaalto.

Keksinnön mukaisen tunnistusmenetelmän eräässä 5 edullisessa toteutusmuodossa mitattu koodi 2a-2f eli sarjamuotoinen kohinajännitesignaali 11 ilmaistaan kaksiarvoisena binäärisenä 1/0 - signaalina. Mitatun binäärimuotoisen tunnisteinformaation perusteella kukin koodattu tuote 1 on selkeästi ja yksiselitteisesti tunnistettavis-10 sa. Näin ollen kuhunkin koodattuun tuotteeseen 1 liittyy tuotteen identifioiva binäärikoodi.

Kohinajännitesignaalin 11 ilmaiseminen eli erottelu muista mittauskäämiin 8 indusoituneista signaaleista kuten magnetointisignaalista 10 tapahtuu sinänsä tunnettuja vä-15 lineitä ja tapoja hyväksikäyttäen. Erottelun osalta todetaan lyhyesti lohkokaavioon 3 viitaten, että kohinajännit-teen 11 ja esimerkiksi magnetointisignaalin 10 summasig-naali syötetään vahvistimen 12 kautta kaistanpäästösuodat-timelle 13. Vahvistimella kohinajännitesignaalin 11 tasoa 20 vahvistetaan 70 - 90 dB, jonka jälkeen kaistanpäästösuo-dattimella 13 suodatetaan signaaleja siten, että suodattimen läpäisee 1 kHz - 50 kHz välisen taajuusalueen signaalit, jolloin haitallinen magnetointisignaali ja mahdollisesti mukana olevat myös 50 Hz taajuiset verkkohäiriöt 25 saadaan suodatettua eroon kohinajännitesignaalista 11. Suodatetusta kohinajännitesignaalista 11 tasasuunnataan negatiiviset signaalin osat pois tasasuuntauslohkossa 14, jonka jälkeen signaalia integroidaan. Seuraavassa lohkossa kynnyselimessä eli komparaattorissa 15 signaalin jännite-30 tasot asetetaan siten, että komparaattorin lähdössä Uout esiintyy korkeampi jännitetaso (binäärisesti 1), mikäli komparaattorin tulossa Uln esiintyy korkeampi jännite eli jännite Uh. Vastaavasti komparaattorin lähtöön Uout asetetaan matalampi jännitetaso (binäärisesti 0), mikäli kom-35 paraattorin tulossa Uln esiintyy korkeampi jännite eli jän- I.

90806 11 nite U1.

Koodi 2 on mahdollista muodostaa myös kuumennetun ferromagneettisen tuotteen 1 jäähtymistä kontroimalla, esimerkiksi siten, että tietyistä kohdista tuotteen 1 an-5 netaan jäähtyä eri tavalla ja eri nopeudella kuin joistakin toisista kohdista tuotetta 1. Jäähdytyksen kontrolloimiseen voidaan käyttää esimerkiksi sapluunaa (ei esitetty)/ joka käsittää vuorottelevia aukkoja ja umpinaisia kohtia.

10 Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut niihin, vaan sitä voidaan monin tavoin muunnella oheisten patenttivaatimusten esittämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (5)

1. Ferromagneettisten tuotteiden koodausmenetelmä, jossa tuotteeseen (1) muodostetaan magneettinen tunnistus- 5 koodi (2,2a-2f) muokkaamalla tuotteen (1) pinta-alueen (3) tai sen lähialueen jäännösjännityksiä ja/tai mikrorakenne-muutoksia, tunnettu siitä, että magneettinen tun-nistuskoodi on muodostettu sellaiseksi, että se Barkhausen kohinamittauksella luettaessa antaa ennalta määrätyn tun- 10 nistettavissa olevan tuloksen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen koodausmenetelmä, tunnettu siitä, että magneettinen tunnistuskoodi (2) muodostetaan sellaiseksi, että tunnistuskoodin osat (2a-2f) ovat tuottamansa Barkhausen kohinan (11) suuruu- 15 delta kaksiarvoisia tai selkeästi kahteen suuruusluokkaan jakautuneita.

3. Ferromagneettisten tuotteiden tunnistusmenetelmä, jossa tunnistettava tuote käsittää magneettisen tunnistuskoodin (2,2a-2f), joka on muodostettu muokkaamalla 20 tuotteen (1) pinta-alueen (3) tai sen lähialueen jäännös-jännityksiä ja/tai mikrorakennemuutoksia, tunnettu siitä, että tuotteen magneettinen tunnistuskoodi (2,2a-2f) luetaan Barkhausen kohinamittausta käyttäen (2,2a-2f) mittaamalla tunnistuskoodin (2,2a-2f) tuottamaa Barkhausen 25 kohinaa (11).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tunnistuskoodi (2) luetaan liikuttamalla Barkhausen kohinaa (11) mittaavaa laitetta (7) tunnistuskoodin (2) läheisyydessä, tai liikuttamalla koo- 30 dattua tuotetta (1) suhteessa Barkhausen kohinaa (11) mit-taavaan laitteeseen (7).

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mitattu tunnistuskoodi (2) ilmaistaan kaksiarvoisena binäärisenä 1/0 -signaalina. h 90806