FI90279B - Hydraulivahvisteinen lineaarikäyttö - Google Patents

Description

i 90279

Hyöraulivahvisteinen lineaarikäyttö

Kyseessä olevan keksinnön kohteena on hydraulivanvisteinen li-neaamaytto, -joka Koostuu hydrauusyiintensta, ionka mäntä on yhdistetty ensimmäiseen ruuvikayttimeen, joka muodostaa mekaanisen palautuksen, ensimmäisen ruuvinayttimen pitkittäisak-seiixie sijoitetusta ohiausventtiiiista painevaiiametta varten, jolloin ohjausventtiiiimäntä on siirrettävissä asetuseii-men vantyKsexla ia toisesta päästä tärr.a asetusenn on yhdistetty toisen ruuvikäyttimen välityksellä ensimmäiseen, ja ase-tuseiim.een vanuttavasta asetuskäyttimesta, seKä tämän iineaa-rikäytön Käyttö poittoameerisuihKutuspumpun Käyttämiseksi ja käyttö polttomoottorin imu- ia pakovent111 iin käyttämiseksi.

CH-Pb S94 141:sta on tunnettu tämäntyyppinen hydraulivanvis-teinen imeaarikäyttö, lolioin esitettyä laitteistoa nimitetään iineaarivahvLstimeksi. Tässä käytössä on hydraulisyiinte-ri, jonka männanvarsi siirtää voimat suoraan liikutettavaan koneenosaan. Hydraulisylmterin mäntään on sijoitettu ruuvi-kaytin, jonka mutteri on yhdistetty mäntään ia sen kara oh-jausventtiilin onjausmäntään. yhdessä esitetyistä suoritusmuo-: : doista ruuvikäyttimen kara on tehty kaKsiosaiseksi, millä pyö- : nvää massaa saadaan pienennettyä ja samana toinen ruuvikäy- : tin muodostaa ylikuormitussuojan. Ohjausliikkeet saadaan ai- kaan sähkökäyttöisellä askelmoottor il la, joka panee ruuvikäyt-.· timen karan pyörimään. Pyörivä kara kiertyy mutterin sisään tai siitä ulos ja liikuttaa siten siihen laakeroitua ohjaus-venttiiiin on jausmäntää. Tänä tavoin säädetään öljyn tulo-tai poistovirtausta hydrauiisyiintenin ja pannaan hydrauii-mäntä liikkeeseen, pyörimisliikkeen aikaansaaminen sähkömoottorissa vaatii vain vähän energiaa ja siitä huolimatta hydrau-limäntaän vaikuttavat suuret voimat. Sähköaskelmoottorin roottorin ia ruuvikäyttimen karan välisen aksiaanliikkeen tasoittamiseksi näiden osien väliin täytyy liittää kytkin, joka sallii karan aksiaalisiirrot. Tällä kytkimenä on haittapuolena, että massa, jonka moottorin täytyy panna pyörimään, kohoaa nuomatcavasti. jotta kytkentäiiikkeen siircotarkkuus moottorista Kaiaan pysyy varmana, täytyy kytkimestä tehdä mahdoiii- z 90279 simman jäykkä jaercymistä vastaan, millin liittyy huomattavia vaikeuKSi = hopeinen ja taajaan tapahtuvien kytKentajaksojen vaikutuksesta kytkin kuormittuu hyvin voimakkaasti, mikä johtaa nopeaan kulumiseen ja liikkeen siirtotarkkuuden häviämiseen. Nopeilla toimintajaksoilla, joita esiintyy esimerkiksi taessa poi ttoaineensuihkutuspumppuja ja ventriiieitä polttomoottoreissaja sekunnin murto-osissa olevilla kytken-taajoiiia sahkcasnexmoottorit eivät useimmissa tapauksissa pysty pitämään riycriantäaiKoja. Parannukset ovat kalliilla teknisinä toimenpiteillä mahdollisia, ne joutavat kuitenkin hyvin kalliisiin käyt cornin, joihin liittyy ecteixeen Haittapuolena lyhyempi käyt te ikä.

Hydrauiivahvisteisen 1 ineaarlkäytön käyttö polttoameensuihku-tuspurr.pun käyttämiseksi nydi aulisesti polttomoottorissa on tunnettu saksalaisesta hakemus julkaisusta 11 UU 72b. Tässä käytössä käytetään iineaarikäytossä yksiosaista karaa, jolloin käytöstä tulee erinomaisen häirlöherkka. Jos nyctraulimäntä ylikuormituksen tai koko nikepituuden hyväksikäytön johdosta tuiee näkyviin, ylikuormittuu sähköinen käy ttöjnoot tori ja mahdollisesti kara tai moottori vahingoittuu. Jos hydraulimäntä on paikallaan, niin ohjausventtniin ohjausmäntä voidaan viedä ainoastaan sähkökäyttömoottorin avulla, tai karaa pyörittämällä, toiseen kytkentaasentoon, eikä automaattinen asettuminen takaisin esimerkiksi j-asentoon ole mahdollinen. Tämä järjestely on sopimaton erityisesti nyarauinnannän ιskunikkeessä kiinteää rajoitmu vasten, koska se kohdistaa ohjauskäyt-timeen kuormituksia, joita ei voina hyväksyä.

Kyseessä oievan keksinnön tehtävänä on saada aikaan hydrauii-vanviscemen imeaarikäyttö, jossa ohjausosien liikepituudet ovat mahdollisimman pieniä, asetuskäyttimen ja karan välissä ei ole välttämätön kytkin, jossa on aksiaalitasain, asetus-käyttimeliä on korkea käyttöikä ja se on hyvin lyhyille kyt-kentaväleille asetettavissa, ja jossa hydrauiimänta voidaan vitaa kiinteää vastinta vasten. Käytön täytyy edelleen mahdollistaa nydrauiimännän ylempi ja alempi pitoasento ilman sähköistä paikannittausta.

li 3 9 Π 2 79 Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaisesti siten, että asetus-käyttimessä on vaikutusosa, joka asetuselimen akselin suunnassa tuottaa siirtoliikkeitä, että tämän vaikutusosan siirtyvästä liikkuva osa ja asetuselimet on yhdistetty laakerin kautta siten, että vaikutusosan siirtyvästi liikkuva osa on siirrettävissä yhdessä asetuselimen kanssa asetuselimen akselia pitkin ohjausmän-nän suunnassa, mutta asetuselin on pyöritettävissä asetuskäytti-mestä riippumatta akselin ympäri, ja siirtyvästi liikkuva osa on liikuteltavissa vastakkaiseen suuntaan asetuselimestä riippumatta, asetuselimeen on kiinnitetty tämän kanssa akselin ympäri pyöritettävä varsi ja lineaarikäytön runkoon on sovitettu varren pyörimissuuntaan ja määrättyihin männän sulkuasentojen määräämiin asentoihin säädettävä, varren kanssa yhdessä toimiva vasteosa.

Tässä keksinnön mukaisessa lineaarikäytössä asetuskäytin tai tämän suoraviivaisesti liikkuva vaikutusosa saa aikaan lineaarikäytön akselin suuntaisesti vaikuttavan voiman, joka vaikuttaa asetuselimeen. Tästä voimasta johtuen toisen ruuvikäyttimen kara kiertyy ja saa siten aikaan asetuselimen siirtymisen pitkittäis-akselilla ja samanaikaisesti ohjausventtiilimännän siirtymisen. Ohjausventtiilimäntä vapauttaa öljynsyötön hydraulimäntään, mikä myös panee tämän aksiaaliliikkeeseen. Hydraulimännän aksiaalilii-ke saa aikaan ensimmäisen ruuvikäyttimen kiertoliikkeen, jolloin tämä ensimmäisen ruuvikäyttimen kiertoliike siirtyy toiseen ruu-vikäyttimeen. Koska asetuselin kiertyy asetuskäyttimestä riippumattomasti pituusakselinsa ympäri, kiertyy asetuselin ensimmäisen ruuvikäyttimen karan kanssa niin kauan kuin asetuskäyttimen muodostamaa aksiaalivoimaa pidetään yllä. Heti kun tämä aksiaalivoi-ma poistetaan, ensimmäisen ruuvikäyttimen kiertyminen saa aikaan toisen ruuvikäyttimen välityksellä asetuselimen palautuksen ja siten ohjausventtiilin rungon palautuksen lähtöasentoon. Näin hydraulimäntä jää automaattisesti paikalleen.

Keksinnön lisäsuoritusmuodossa toinen ruuvikäytin on kuulakierre-käytin, jolloin tämän kuulakierrekäyttimen kiertyvästä käyttimen runkoon laakeroitu mutteri on toisaalta yhdistetty kiinteästi ensimmäisen ruuvikäyttimen karaan ja toisaalta sisältää asetuselimen pään ja tähän päähän sijoitetun kuulakierrekaran. Kuulakierrekäy-tin mahdollistaa asetuselimen erityisen kevyen suoraviivaisen ja pyörivän liikkeen. Sen vuoksi asetuskäyttimen täytyy käyttää vain hyvin pieniä aksiaalivoimia asetuselimen akselin suunnassa toisen ruuvikäyttimen karan pyörimisliikkeen aikaansaamiseen.

4 90279 keksinnön eräs edullinen suoritusmuoto on tunnettu siitä, että ;.ε· t e ι :uet.r. --»set usKnvt.t imuna on ;u )·' tet.tu Kaksi toiminen mani. a; v 1 inter 17 ks i kko. .a tätiä yks ukko muodostan a s e t us e 1 ime n aksiaali liikkeen. vähäisten aksiaalivoimien vuoksi . iotka ovat v.·. r. tamat töni ci aseture.iir.en siirtämiseksi, voidaan tästä xuän-t as y1in t oriyk s inos t n tehdä nyvm pieni, jolloin erinomaisen _vnvct kv tue nt av s :.it tulevat mahac- iusiksi ta silta huolimatta tällaisten on.} aus v en 1111J. i en tunnetut Korkeat «escoiät säilyvät . nans itcmsen oantasylintenyksikcn ohi au s tapahtuu tunne tuna tavalla sähköhydraulisena ohiausventtiiiiiiä, “oka s n.. ohi auoimpulssit tunnetuista liitteistä .

hmeaarikäyttöiaitteen eräs lisäparannus on mahdollista saada siten, että asetuskäyttimen vaikutusosa on nokka-ajeseii ja :uuvi>:äyttimeen nähden vastakkainen asetuseiimen pää on aina-osittain ηοκκ-ι -akselin ohi auspmnan vieressä. Edelleen •.iSetuse-Limeen on sijoitettu jousi, jona valuuttaa aksiaau-suunnassa toisen ruuvikäyttimen sisäähkiertymisessä muodostunutta lineaarilnkettä vastaan ja tämä jousi on toisaalta ni-ve.oity asetuselimeen ia toisaalta kiinteään tukeen. Koska ohjaus vent tiilimännän aksiaaliset kytkentäpituudet ja voimat., jotka ovat välttämättömiä naiden aksiaalisten liikkeiden aikaansaamiseksi , ovat suhteellisen pieniä, voidaan nokka-akselista tehdä pieni -a kevyt. Käytettäessä nokka-akselia ainoana vaikutusosana on onjausventtiiiimännän kytkentätoiminto saatu auraan mekaanisesti nokan rn.uodoj.ia ja nokka-akselin pyörimisliikkeen nopeudella. Jos nokka akselin ja asetuseiimen väliin rakennetaan lisäkytr.entäosa, toimii nokara-akseli asetuseximeen asetuskäyttimenä kausitoimisesti vaikuttavan mantasylinceriyk-sikon ohella hätakayttoiaitteena tai se vei toimia ainoana asetuskäytcimena. Tämä hätäkäyttölaite kytkeytyy päälle sil ioni, kuu mäntäsyiintenyksikön sähköinen ohjaus putoaa päältä. Asetusenmeen sijoitettu jousi on mitoitettu siten, että a us i a ?. i i vo iir. an poistuessa asetuselin pax aa takaisin mekaanisesti. Tailom on jausventtiilimäntä siirtyy siten, että hyd-ϊ auiimätitä paiaa takaisin, jolloin ensimmäisen ja toisen ruu-viKäyttinen karat kiertyvät yhdessä samaan suuntaan. Tä-löin asetuseximeen sijoitettu vipu kiertyy asetuseiimen akselin ym-

II

, 90279 pan, Kunnas st.· r. or maa säädettävään vas t--osaan. 'lasta hetkestä .Lähtien tönien ruuvikäytin saa aikaan asetuseiimen aKsiaaii iiikkver., mikä vie oh jausvent tiiiimär.nän neutraaliin asentoon·· sa. Liit en myös hydrauiimäntä pysähtyy ia ry syy tässä asennos- S Ci .

Keksinnöt iisäsuoritusmuodossa nokka-akselin ja asetuseiiaer. paar. väliin on rakennettu lisäksi akseliin nähden poikittain siirrettävä kytkentä- ia ohjausosa ia tämä ohjausosa nciaa oh-jausruilan välityksellä nokka-akselin ohi auspintaan. Tämä oli-lause · : .tahdo, listaa toisaalta nokka- akse.in kytkemisen päälle ia pois ia toisaalta ohjausliikkeen rooduloimisen, mikä ohjaus -nokan nokalla saadaan aikaan. Sitä varten akseliin nähden poikittain siirrettävässä kytkentä- ja ohjausosassa on alue, jossa paksuus kasvaa tai pienenee. Kytkentaosan siirrossa poikittain akseliin nähden siirtyy myös oh.jausruxia ja samalla sen tukipiste nokassa, seurauksena on nokan aiheuttaman aksiaali-liikkeen muuttuminen, so. modulointi.

Keksinnön eras edullinen lisäsuontusmuoto on tunnettu siitä, että asetuselm ja hydrauiiikkayksikkö on yhdistetty mittauslaitteeseen aseman tarkistamiseksi aksiaa.isuunnassa. Nämä mittauslaitteet mahdollistavat hetkellisen käyttötilan kont-: ; r enoinkin asetuseiin ia hydrauiiikkayksikkö on yhdistetty mittauslaitteeseen aseman lukitsemiseksi a>:siaaiisuunnassa.

·*:· Nämä mittauslaitteet mahdollistavat hetkellisen käyttötilan . kontrolloinnin ja sovittamisen kaikenlaisiin vaatimuksiin ase- t .siairteen avulla.

Eräs iineaarikäytön parannus on mahdollista saavuttaa myös siten, että rinnan ohjausosan kanssa on sijoitettu mekaanisesti ohjattava ohjausiuisti, tämän luistin molemmat pameväliai -n e a ukot avautuvat sy iinterinporaukseen ja pamevaiiaine vaikuttaa mätitä-/sYiinteriyksikön mäntään ia tämän onjausluistin mekaaninen kytkentaosa vaikuttaa yhdessä ohjausosan ia nokka akselin kanssa. Tämä suoritusmuoto on jopa kompakti konstruktio ia mahdollistaa rakennuspatuuaen säästämisen. Sen lisäksi massa, jota nokan täytyy liikuttaa, pienenee edelleen, mikä vähentää edelleen huomattavasti nokkavoimia.

„ 90279 nmeaarikäycon vasteosan liikkeen eräs parannus on nandollista saada aikaan siren, että vasteosa on säädeträvissä hammastannon välityksellä, hammastankoon on sijoitettu ainakin yksi jousikuormitettu jarru laite. asennossa jossa vipu on kiinni vartecsassa jarrutatte lukitsee hammas t anoen 'a "i armiaita, K'sr.i on manta, m tämän mantätiia on yndister.ty jylinterinpo · rauKseen vievään pameväiiainekanavaan.

Iisaa keksinnön edullisia suoritusmuotoia esittää keksinnön mukaisen nneaar ikä /t on i:ayttammen peittoaineensuihkutuspur.· pun tai imu- ja t akov^nt-1 \ iiien käyttämiseksi pci t tomootto -reissä. 'kassa käytössä vaaditaan nyvin lyhyitä ky t Kent.äaikoj a samanaikaisesti laitteen erityisen pitkien käyttoikien kanssa, dankoi sen ohjauksen nakatessa ovat mekaanisen hätaoh jaukset eauiiisia, joita keksinnön mukainen imeaarikäyttö tarjoaa. Ohjausventtiili ja Lydraulinäntä en täi löin sovitettava tunnetulla tavalla käytön vaatimuksiin.

Keksinnön mukaista lineaarikäyttöa voidaan soveltaa edelleen käytettäväksi koneissa ja käyttölaitteissa, joihin jo tekniikan tasona esitetyn CH-PS 5y4 141:n mukainen käyttölaite soveltuu käytettäväksi. Selitetyt edut on mahuoilista hyödyntää myös näissä lisä.tayrtc-kohteissa.

Seuraavassa keksintöä selitetään lähemmin suoritusmuotojen avulla viittaamana oheisiin piirustuksiin, joissa:

Kuvio i esittää yksinkertaistat tuna esityksenä pitkittäisleikkausta nneaarikäytcstä. jossa en hydraulinen vahvistun : : aser.uskäy tin , kuvio J esittää esnleikkausta kuviot. 1 mukaisen asetuskäytti-men pituusakseliin nähden poikittain vasteosan alueessa, i.nvio j esittää yksinkertaistettua pitkittäisleikkausta läm-pcvoim.akc-r.een suihkutuspumpusta, jossa on sisäänrakennettu iineaarikäyttö, I! 90279

Kuvio 4 esittää yksinkertaistettuna esityksenä kuvion i mukaisen lineaarikäytön päätyaluetta, jossa on lisäoh-lauscsa nokka-akseim ja asetuseiimen välissä, /.uv:': o esittää lineaarikäy tön aiapäätyaiuetta, jossa en osaleikkaus ja iisaon ;ausosa.

Kuviossa i esitetty lineaarikäyttö koostuu hvdrauiilkkayusi-kosta 1, jossa ;>n mäntä 2 ja sylinteri ... Männänvarsi ib on tuotu uios hydraulisylintenstä 3 ia toimii yhdessä liikutet tavan koneenosan kanssa. Näir.ä koneenosia, joita männänvarsi ίο käyttää, ei ele esitetty kuviossa i. uyunter inporauksen 16 seinämään on sijoitettu pyörimisenestin Li. joka ohjaa mäntää _· aksiaai a suunnassa ja estää tämän pyörimisen pituusakselin ympäri, hydrauiimännän 2 keskiosaan on sijoitettu ensimmäinen ruuvikäytin a, joka koostuu mutterista is ia karasta iä. Mutteri 18 on kiinnitetty mäntään pyörimättom.ästi.

Hyörauiisylinteriin J liittyen on järjestetty sinänsä tunnettu ohjausventtiili 5. Tämän ohjausventtiilm 5 päätypinta 20 muodostaa esitetyssä esimerkissä sylinterin j syiinterinporauksen ib sulkulaipan. uhjausventtiilm b runkoon on sijoiteltu ak-: siaalisuunnassa siirrettävä rentjasuriila ja ohjausreunciiia varustettu onjausmäntä b. Esittämättömään pameol jyiahteeseen yhdistetty syöttöjohto 2i vie kanavien _u ja iJ kautta pai -neöijyä ohjausventtiiliin 5 ja sieltä ohjausmännän b asennon mukaan kanavan 24 kautta hydrauiiikkayksikcn i syiinterinpo-rauksen muodostamaan painekar.ai oon. Kanavan 2b ja poisto johdon 2b Kautta voi onjausmännän e ollessa oikeassa asennossa pai-neöljy virrata pois sylmtermporauksesta ib kanavaa 24 pit kin. Ohjausr.anta e on laakeroitu asetuselimeen 7, joka on viety oniausmännän 6 keskiosan iäpi. Tämä asetuseiin 7 voi pyöriä pituusakselinsa ympäri, mitä vastoin ohjausm.antä b en varmistettu pyörimisenestimen 27 avulla akselin ympäri tapahtuvaa pyörimistä vastaan. Aksiaaiisuunnassa ohiausmäritä fc on laakeroitu välyksettömästi asetuselimeen 7. OhjausventtiiIin 5 kohti hydraui likr.nyksikköä 1 suunnattuun paanan on pyöri vast i laakeroitu kuulakierrekäyttimen mutteri 28 ja aksiaaiiliikettä * 90279 vastaan varmistettuna. Tämä mutteri db on toisen ruuvinaytti nien o aineosa j a yhdistetty Kiinteästi ensimmäisen ruuvi käyt · tir.u.r. 4 karaan 19. Toiseen r uuvikayt tuneen 8 Kuuluva kuu1, a-kierrekara 29 on kiinnitetty asetuseiimen 7 yläpäähän ja liitetty siihen kiinteästi. ohiausrännän t ja mutterin 28 välissä oleva välitila 3u on yhteydessä kanavaan 31, joka johtaa esittämättömään vuoto johtoon. Ohjausmännän 6 toisessa päässä asetutein: 7 on tuotu ulos pidennettynä j a se vaikuttaa asetus-kayttimen 9 vaikutusosan kanssa yhdessä.

Asetuskaytin r koostuu esitetyssä esimerkissä Kaksitoimisesta mäntasYlintenyksiköstä J2 ja ohjausosasta 33. Yksikössä jj on synntermpcraus 34, mäntä n jona on kiitetty männänvarteen jo. sekä kanavat Jo, 37 paineväiiaineen syöttämistä ja poistamista varten. Uannanvarsi jo on liitetty yläpaästään välykset-torr.ästi asetus·.*! imeon 7 laakerin 38 välityksellä, ja vieläpä siten, että asutueni:. 7 voi kiertyä pitkittäis akselin yyäii männänvarresta J2 riippumattomasti, ]ota muodostaa asetuskäyt-timen o vaikutusosan. Männänvarren 35 viereen on sijoitettu mittausanturi 39, joka määrittää vaikutusosan muodostavan männänvarren j-o tai asetuseiimen ? paikan aksiaaiisuunnassa ja välittää sen ohjausosaan 33. Lisää ohjausimpulsseita syötetään ohjausosaan 33 ohjausjohdinta 4υ pitkin. Paineöljyjohtoja 41 ja 42 pitkin syötetään ja poistetaan männän 10 liikkeellä välttämätön öljy. Lisämittausanturi 43 on hydrauliikkayksikös-sa 1, jonka anturin avulla määritetään nydraulimännän 2 paikka ja vastaavat mittausarvot valitetaan johdinta 4 ·. pitkin ohjausosaan Ji.

Asetuskayttirr.en y ja onjausventtirlin j väliin on Kiinnitetty asfctuseiimeen / osa 4o, jossa on säteensuunnassa ulottuva vipu *3. ram.au osan 45 alapuolelle on runkoon 4b laakeroitu akselin ympäri Kiertyvä hoikki 4/, jossa on vastecsa 14. Tämä hoikki i7 lepää laakerin 40 pääHä ja sen ulkokehä on varustettu ham-nar pyörällä 49, johon hammas tanko bU tarttuu. Tätä hat.aastan-koa 50 käyttää kuviossa 2 esitetty ohjausyksikkö 51.

Joan 4 o päälle en sijoitettu jousenohjauskuppi 52. joka on laakerin pj paalia siten, että ei pyöri asetuseiimen / p:tkit li ^ 90279 täisakselm ympäri. Tähän jousenoh jauskuppim 52 on sijoitettu puristus jousi 54, joka koskettaa toisaalta kuppiin 52 ja toisaalta rungon Kiinteään tuxeen 5b. Niin kauan kuin asetuseii-rneen / ei vainuta anslaaiivoimaa, työntää tämä jousi 54 asetu-seiinta V ja siten ohjausmäntää b hydraulukkayksikön 1 akseli nsuunt aisesti.

Asetuskäyttimen 9 lisävaikutusosaksi on mäntäsylinteriyksikön J2 alapuolelle sijoitettu nokka-akseli li. jossa on nokka 12. Männänvarsi J5 on tässä alueessa viety ulos osasta 12 ja muodostaa siten asetuseiimen 7 pidennetyn pään. Jos nokka-akselia li käytetään, so. pyöritetään akselinsa ympäri, niin männän varren 35 pää 5b koskettaa nokan 12 ohjauspintaan, joka poikkeuttaa tämän aksiaalisuuntaisesti. Siten myös asetuselin 7 ja ohjausmäntä 6 siirtyvät ylöspäin ja sen seurauksena alkaa hyd-rauiimännän 2 iskuliike.

Lineaankäytön toimintatapaa on mahdollista selittää kuvion 1 avulla seuraavaiia tavalla, uhjausmäntä 0 ja hydraulimäntä 2, tai männänvarsi 15, ovat iskuliikkeen alkuasennossa. Ohjaus-johamta 4u pitkin ohjausosa 11 saa aioitussignaaiin liikkeen aloittamiseksi. Sähköhydraulinen ohjausosa 11 avaa pameöljy-; syötön kanavaan 37 ja siten mäntäsylinteriyksikön 32 syiinte- : : : rinporauksen 34 alaosaan. Mäntään 10 ja männänvarteen 15 vai- kutiava aksiaalivoima on suunnattu hydrauliikkayksikön 1 suun-taan. Tämä aksiaalivoima siirtyy laakerin IS välityksellä ase-.·.·. tuseiimeen 7 ja vaikuttaa siten kuulakierrekäyttimen S karaan 29. Käytetty aksiaalivoima muuttuu tässä ainakin osittain ase-tuseiimeen 7 vaikuttavaksi vääntömomentiksi, koska kuuiakier-rekäyttimen 8 mutteri 28 pysyy paikallaan. Kuulakierrekäytti-messä 8 vallitsevien voimaolosuhteiden vaikutuksesta kara 29 ruuvautuu mutteriin 28 ja seuraa samalla männän 10 asetuseli-messa 9 aikaansaatua suoraviivaista liikettä. Koska ohjaus-venttiilimäntä 6 on laakeroitu välyksettömästi asetuselimeen f. siirtyy tämä myös hydrauliikkayksikön 1 suunnassa ja vapauttaa siten paineöljyn syötön kanavista u2 ja 21 kanavaan 24 ja nain orien sylinterinporaukseen Ib. Hydraulimäntään 2 'vaikuttava, paineenalainen öijy saa aikaan männänvarren 15 isku-liiKkeen. Tätä aksiaa_isuuntaista liikettä seuraa myös ensim- 10 90279 maisen ruuvikäyttimen 4 mutteri 18, joka on kiinitetty mäntään 2. Aksiaalisuunnassa kiinteästi laakeroitu kara 19 pannaan näin pyörimään ja se pyörittää mutteria 28 pituusakselin ympäri. Molempien karojen 19 ja 29 nousut ovat vastakkaisia, joten hydraulimäntä 2 ja ohjausmäntä 6 karojen 19 ja 29 pyöriessä vapaasti liikkuvat vastakkaisiin suuntiin. Männän 2 isku-liikkeen aikana painaa kuitenkin vaikutusosa, tai asetuseliroer, 9 mäntä 10, tästedes asetuselintä 7 ja samalla karaa 29 mutterissa 28. Tämä voima on niin suuri, että kara 29 ei voi kiertyä takaisin, minkä vuoksi ohjausmäntäkin 6 pysyy poikkeutetussa asemassa. Kuulakierrekäyttimen 8 kara 29 kiertyy siten samalla nopeudella kuin mutteri 28 pitkittäisakselin ympäri Tämän mahdollistaa asetuselimen 7 laakerointi ohjausmännässä 6 ja laakeri 38 männänvarren 35 päässä.

Esitetyssä esimerkissä käytetään hydraulimantänä 2 yksipuolisesti toimivaa mäntää. Männän yläpinnalla samoin kuin sylinte-rinporauksen 16 yläpäätypinnassa on vaimennusjärjestely 57. Vähän ennen kuin männänvarsi 15 on viety täysin ulos, alkaa tämä vaimennusjärjestely 57 toimia ja saa aikaan sisäänsulje-tun öljyn syrjäyttämisellä männän 2 nopean jarruuntumisen ja vaimenemisen. Jos mäntä 2 saavuttaa iskuliikkeen yläkuolokoh-dan alueen, lakkaa asetuslaitteen 9 mäntään 10 vaikuttava voima painevaikutuksen samalla katketessa, ja kanava 37 yhdistyy paluuvirtaan 42. Karan 19, tai mutterin 28, jäännöspyörimis-liikkeen johdosta ja/tai jousen 54, joka vaikuttaa asetuseli-meen 7, palautusvoiman johdosta, ohjausmäntä 6 asettuu ensiksi neutraaliin asentoonsa ja sitten paluuliikeasentoonsa. Tällöin kanava 24 yhdistyy kanavaan 25, ja sylinterinporauksessa 16 oleva öljy voi virrata poistoputkeen 26. Männänvarren 15 kanssa yhdessä vaikuttaa esitetyssä esimerkissä ilmajousi, jota ei ole esitetty kuviossa 1, joka kuitenkin on nähtävissä kuviossa 3. Tämä ilmajousi painaa männänvartta 15, ja samalla mäntää 2, takaisin sylinteriin 3, so. alakuolokohdan aluetta kohti. Tämän aksiaaliliikkeen vaikutuksesta kara 19 kiertyy jälleen, jolloin nyt jousen 54 aikaansaama ja asetuselimeen 7 vaikuttava aksiaalivoima on siten mitoitettu, että kara 29 pyörii mutterin 28 kanssa yhdessä tasakäyntiä. Näin varmistetaan, että ohjausmäntä 6 pysyy siinä paikassa, jossa paluuliike on avoin.

li n 90279

Samanaikaisesti asetuselimen 7 kanssa kiertyy asetuseiimen akselin ympäri myös kiinteästi asetuselimeen 7 yhdistetty osa 45, jossa on vipu 13. Tämä liike jatkuu niin kauan kunnes vipu osuu vasteosaan 14, ja samalla asetuselimen 7 kiertoliike katkeaa. Heti kun asetuselin 7 ei enää voi kiertyä synkronoidusti kuuiakierrekäyttimen 8 mutterin 28 kanssa, kara 29 ruuvautuu mutteriin 28 ja siirtää tällä tavoin ohjausmännän 6 lähtöasen-toonsa. Ohjausmännän 6 lähtöasennossa en sekä syöttö johto 2i että poistojohto 26 erotettu kanavasta 24, ja mäntä 2 pysähtyy, koska syimterinporauksesta 16 ei ole enää mikään paine-väliameen syöttö tai poisto mahdollinen. Koska mäntä 2 isku-liikkeeseen nähden palaa takaisin suhteellisen hitaasti ja pienen voiman vaikuttaessa, voidaan vivusta 13 ja vasteosasta 14 tehdä yksinkertaisia ja jäykkiä. Johtuen suorasta mekaanisesta takaisinkytkennästä karan 19 ja asetuselimen 7 välityksellä en männän 2 paikoitus hyvin tarkkaa ja mielivaltaisesti toistettavissa. Esitetyssä esimerkissä männän 2, tai männän-varren 15, isku mitataan yläkuolokohdasta, jolloin männän 2 aiakuolokohta on muuttuva. Siten männän 2 kokonaisiskunpituus on helppo mitoittaa puhtaasti volumetrisesti, mikä ei ole riippuvainen aikaelimestä eikä muista vikaherkistä mittausvä-lineistä.

: Vasteosa 14 on sijoitettu hoikkiin 47, joka kiertyy asetuseli- : men 7 pitkittäisakselin ympäri. Sitä varten hoikki 47 on laa- keroitu runkoon 46 ja on laakerin 48 päällä. Hoikin 47 kehällä - - on hammaskehä 4y, johon haramastanko 50 tarttuu. Kuten kuviosta 2 näkyy, tätä hammastankoa käyttää ohjausyksikkö 51, joka on laakeroitu runkoon 46. Ohjausyksikkö 51 sisältää vastaavan tunnetun käyttimen. OhjausyksiKkö 51 saa vastaavat ohjaussignaalit esittämättömästä keskusohjauslaitteesta. Hammastangon 50 takapuolelle on sijoitettu jarrulaite 92, jonka avulla hammastangon 50 liike voidaan pysäyttää. Jarrulaitetta 92 puristaa lautasjousi 91 hammastankoa 50 vasten, niin että ohjausyksikkö oi, jolla on rajoitetut siirtovoimat, ei voi siirtää hammastankoa 50 vivun 13 ollessa vasteosaa 14 vasten. Heti kun ohjausmäntä 6 vapauttaa paineen kanavassa 24, vaikuttaa kanavan 94 kautta paine myös mäntätilassa 93 niin, että mäntä 90 nostaa jarrunastan hammastangosta 50 ja ohjausyksikkö 51 voi i2 90279 asettat paluuiskuun asti vasteosan 14 uuden asennon. Normaalisti Karan IS nousu ja männän 2 iskunpituus on mitoitettu siten, että vasteosa 14 on säädettävissä akselin ympäri tapahtuvan pyörimisen alueessa. Suurilla iskunpituuksiiia, tai toisin valituilla vaiityssuhteilla ruuvikäyttimessä 4, vei nolkki 47 ohjausyksikön bi avulla suorittaa myös osakierroksia tai useita iisäkierroksia haluttuun asentoon jälleen lukitsemiseKsi.

Kuviossa 1 esitetyt mittausanturit 43 ia 39 tarkkailevat hyd-raulimännän 2 ja asetuslaitteessa 9 suoraviivaisena vaikutuso-sana toimivan männän 10 oikeaa asemaa. Näillä laitteilla optimoidaan ja lisähienosäädetään tämän laitteen toiminnan kulkua. Hätätapauksessa voidaan tässä esitettyä laitetta käyttää myös sähköisen mittaus- ja ohjauslaitteen lopettaessa toimintansa, jos. Kuten Kuviossa 1 on esitetty, tehdään nokka-akseli 11, lossa on nokka 12, ohjausta varten. Tällöin ohjausnokka 12 ja ohjauspinta vaikuttavat mäunanvarren 3b päähän 56. joka muodostaa asetuselim.en 7 jatkeen. Nokka 12 poikkeuttaa asetuse-lintä 7 ylöspäin, ja kuulakierrekäyttimen ö karaan 29 vaikuttava voima saa aikaan asetuselimen 7 sisäänruuvautumisen ja samalla ohjausmännän o siirtymisen siihen asentoon, jossa pai-neöljy tulee hydrauliikkayksikköön 1. Muu toiminnan kulku vastaa edellä esitettyä selitystä. Heti kun nokat 12 eivät enää ole kosketuksessa männänvarren 35 päähän 56, so. sen liike vapautuu jälleen, saa puristusjousi 54 aikaan, kuten edellä on jo kerrottu, ohjausmännän 6 paluuasennon ja samalla hydrauli-männän 2 paiuuiskun. Näitä työkiertoja on mahdollista toistaa nielivaltäisen usein, jolloin myös iskunpituuden asetus ohjausyksikön bl välityksellä on mekaanisesti mahdollista.

Kuviossa 3 on esitetty kuvion 1 mukaisen keksinnöllisen li-neaarikäytön käyttö lämpövoimakoneen polttcaineensuihkutuspum-pun 61 yhteydessä. Folttoameensuihkutuspumppu 61 koostuu tällöin pumppumännästä 63, joka on sijoitettu sylint~-i iputkeen b4. äylinteriputki 64 on puolestaan sijoitettu ja tuettu suih-kutuspumpun 61 runkoon 62. Pumppumännän 63 alapää 7b on yhdistetty mäntään 74, joka on ilmajousen 58 aineosa. Tämä ilmajousi 58 käyttää tunnettuja paineilma johtoja ja paineenrajoitus-laitteita, joita ei ole esitetty. Paineilmajousen 58 mäntään

II

1, 90279 74 on nivelöity lineaarikäytön hydrauliikkayksikön 1 männan-varsi 15. Suihkutuspumpun 61 runko 62 on yhdistetty kiinteästi ia jäykästi hydrauliikkayksikön 1 sylinteriin 3. Siten on varmistettu. että männänvarren 15 liikkeet siirtyvät virheittä mäntään 74 ja siten suihkutuspumpun 61 pumppumäntään 63.

Suihkutuspumpun 61 pumppumäntä 63 on siirrettävissä suihkutuspumpun pituusakselin 76 suunnassa, jolloin paätypinta 68 rajoittaa syiinteritilan 65. Tähän sylinteritilaan 65 työntyy venttiilirungon 66 alapää 67. Venttiilirunko 66 käyttää venttiilin istukkaa 77, jonka välityksellä sylinteritila 65 yhdistetään imukanavaan 69 tai pakokanavaan 70 tai erotetaan näistä. Suihkutuspumpun 61 yläosaan 7j on sijoitettu edelleen esittämättömät, kuitenkin tunnetut laitteet, jotka ovat vent-tiilirunaon 66 ohjaamista ja liikettä varten. Venttiilirungon 66 keskelle on muodostettu kanava 71, jonka kautta paineöljyä johdetaan sylinteritilasta 65 painejohtoon 72. Tämä painejohto 72 on yhdistetty polttomoottorin suihkutussuuttimeen ja se syöttää tätä polttoainetta korkeassa paineessa. Polttoainemää-rä, jonka pumppumäntä 63 työiskua kohti siirtää ja työntää painejohtoon 72, annostellaan tällöin volumetrisesti. Pumppu-männän 63 yläkuolokohdassa iskee pumppumännän 63 päätypinta 68 : venttiilirungon 66 alapäähän 67 ja pitää tässä asennossa vent- . .·. tiilin istukan 7 7 auki. Yläkuolokohdan paikka on siten tarkoin määrätty ja pysyy kaikissa käyttöolosuhteissa samana. Pumppu-männän 63 alakuolokohdan paikka muuttuu polttoaineen halutun ; . ulostyöntötilavuuden suuruuden mukaan, ja kuviossa 1 selitetyn keksinnön mukaisen lineaarikäytön toimintatavan avulla.

Kuviossa 4 on esitetty laite, jonka avulla voidaan vaikutuso-saksi asetettu nokka-akseli 11 synkronoida asetuskäyttimeen ja : ohjata nokan 12 iskunpituutta. Sitä varten nokka-akselin 11 nokan 12 ja asetuselimen 7 pään 56 väliin on kytketty ohjausosa 30. Ohjausosa 80 käyttää ohjausrullaa 81, joka on kiinni nokki akselin 11 t:ai nokan 12 oh jauspinnassa. Ohjausosan 80 vastakkaisella puolella olevalla liukupinnalla 85 on asetuselimen 7 pää 5b. Ohjausosaa 80 voidaan Kääntää kiertopisteen 84 ympäri ja se on tuettu tässä kiertopisteessä 84 rullan 83 välityksellä kiinnityspaikkaan 82. Tangon 86 välityksellä voi- i4 90279 daan ohjausosaa 80 siirtää kohtisuorassa asetuselimen akseliin nähden. Esitetyssä asennossa ohjausosa 80 on täysin kytketty toiminta-asentoon, ja nokan 12 poikkeutusliike nokka-akselissa 11 vaikuttaa täydessä laajuudessa asetuseliir.een 7. Jos ohjausosaa 80 siirretään nuolen 87 suuntaan, niin pinnan 85 viistoon sijoitettu osa saa aikaan, että nokka-akseli kytketään irti asetuselimen 7 päästä 56 osan 80 ollessa täysin poikkeutettuna. Jos ohjausosaa 80 ei täysin kytketä irti tai sitä liikutetaan männän 2 iskuvaiheen aikana hydrauliikkayksikössä 1 teiseen nuolien 87 ja 88 suunnista, niin männän iiikKeen modulointi on mahdollista, koska onjausmäntä 6 reagoi heti ase-tuseiimen 7 aksiaaliiiikkeisiin. Jos rulla 81 on nokan 12 pe-rusympyrällä, on mahdollista saada aikaan aikaisempi iskuliike esimerkiksi siirtämällä ohjausosaa 80 nuolen 88 suuntaan, so. esitetyssä esimerkissä nokan 12 pyörimissuuntaa vastaan. Tämä eteensiirretty iskuinko voidaan katkaista siirtämällä äkillisesti ohjausosaa 80 nuolen 87 suuntaan liikkeen aikana. Tällöin rullaa 81 ja ohjausosaa 80 siirretään niin kauaksi, kunnes se koskettaa jälleen perusympyrää tai haluttua syvempää kohtaa nokka-akselissa il. Pääiskuliikkeen määrittämiseksi tarkasti käytetään säädettävää vastetta 89. Ohjausosa 80 vie dään vasteeseen 89. ja nokka 12 voi suorittaa rullan 81 välityksellä pääisku- tai jäännösiskuliikkeen. Käytettäessä li-neaarikäyttöä tämän lisälaitteen kanssa polttoaineensuihkutus-pumpussa bi selitetty liikekulku saa aikaan suihkutuskulun, jossa on esisuihkutus, ja vieläpä mekaanisella ohjauksella.

Hydrauliikkayksikön 1 männän 2 iskuliikkeen modulointi on mahdollista saada aikaan ei käsillä olevan tai ei vaikutusyhteydessä olevalla nokka-akselilla 11 kuvioissa esitetyssä suoritusmuodossa käyttämällä myös muita asetuselimen 9 vaikutuso-sia. Niinpä sitä varten kuviossa 1 esitetty mäntä 10 voi suorittaa lisäliikkeitä asetuselimen akselin 60 suunnassa ja näin saada aikaan ohjausmännän 6 moduiaatioliike. Vastaavat ohjaus-käskyt syötetään asetuskäyttimeen 9 sähköhydraulisen ohjausosan 33 kautta, jota puolestaan vastaavat paikoitusohjauslait-teet ohjaavat. On ilmeistä, että esitetty keksinnön mukainen laite sallii 1iikemoduloinnin suuremmassa laajuudessa, oiitä huolimatta männän 2 iskuliike samoin kuin sen alakuolckohta

II

is 90279 pysyvät aina tarkasti mitoitettavina ja paikoiteltavina.

Kuvion 5 mukaisesti sähköhydraulisen ohjausosan jj rinnalle on sijoitettu lisäksi hydraulinen ohjausluisti '35. Tämän ohjaus-luistin 95 chiausmäntä on varustettu kytkentäosalla 98, joka toimii yhdessä ohjausosan 80 ja nokka-akselin li kanssa, oh-jausluistia 95 syötetään esittämättömästä paineväliainejohdosta ja öljynsyötto ohjataan paineväiiaineuiosmenoihin 96 ja 97. Nämä johdot 96 ja 97 vievät sylinterinporaukseen 34 ja vaikuttavat kumpikin mäntä-/sylinteriyksikön 32 männän 10 yhdelle puolelle. Koska ohjausmännän massa ohjausluistissa 95 on hyvin pieni, voidaan nokka-akselista 11 myös tehdä hyvin pieni ja ohut. Siten kaikkia voimavaikutuksia on mahdollista pienentää huomattavasti ja suorittaa nopeampia kytkentävaiheita. Aina keksinnön muotoilun mukaisesti ohjausosa 33 3a ohjausluisti 95 on tunnetulla tavalla koottu yhdeksi rakenneryhrcäksi. Kaikissa tapauksissa on mahdollista mekaanisen nokkaluistijärjestelyn 11 avulla pienentää rakennepituutta pitkittäisakselin 60 ulkopuolella .

Claims (12)

16 90279

1. Hydraulivahvisteinen lineaarikäyttö, joka koostuu hyd-raulisylinteristä (3), jonka mäntä (2) on yhdistetty ensimmäiseen ruuvikäyttimeen (4), joka muodostaa mäntäliikkeiden mekaanisen palautuksen ohjausventtiilimäntään (6),, ensimmäisen ruuvikäyttimen (4) pitkittäisakselille sijoitetusta oh-jausventtiilistä (5) painevällainetta varten, jolloin oh-jausventtiilimäntä (6) on siirrettävissä asetuselimen (7) välityksellä, asetuselimen (7) ja ensimmäisen ruuvikäyttimen (4) kumpikin pää on suunnattu toisiaan päin ja nämä päät muodostavat toisen ruuvikäyttimen (8) liikeosat, ja ase-tuselin (7) ja ensimmäinen ruuvikäytin (4) on yhdistetty tähän toiseen ruuvikäyttimeen ja toimivat yhdessä, sekä ase-tuselimeen (7) vaikuttavasta asetuskäyttimestä (9), tunnettu siitä, että asetuskäyttimessä (9) on vaikutusosa (10, 11), joka asetuselimen akselin (60) suunnassa tuottaa siirtoliikkeitä, että tämän vaikutusosan (10, 11) siirtyvästi liikkuva osa (35) ja asetuselimet (7) on yhdistetty laakerin (38) kautta siten, että vaikutusosan (10, 11) siirtyvästi liikkuva osa (35) on siirrettävissä yhdessä asetuselimen (7) kanssa asetuselimen akselia (60) pitkin ohjausmännän (6) suunnassa, mutta asetuselin (7) on pyöritettävissä asetuskäyttimestä (9) riippumatta akselin (60) ympäri, ja siirtyvästi liikkuva osa (35) on liikuteltavissa vastakkaiseen suuntaan asetuselimestä (7) riippumatta, asetuselimeen (7) on kiinnitetty tämän kanssa akselin (60) ympäri pyöritettävä varsi (13) ja lineaarikäytön runkoon on sovitettu varren (13) pyörimissuuntaan ja määrättyihin männän (2) sulkuasentojen määräämiin asentoihin säädettävä, varren (13) kanssa yhdessä toimiva vasteosa (14).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hydraulivahvisteinen lineaarikäyttö, tunnettu siitä, että toinen ruuvikäytin on kuulakierrekäytin, jolloin tämän kuulakierrekäyttimen kier-tyvästi käyttimen runkoon laakeroitu mutteri (28) on toisaalta yhdistetty kiinteästi ensimmäisen ruuvikäyttimen (4) karaan (19) ja toisaalta sisältää asetuselimen (7) pään ja tähän päähän sovitetun kuulakierrekaran (29). Il i7 90 2 79

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen hydraulivahvistei-nen lineaarikäyttö, tunnettu siitä, että asetuselimeen (7) asetuskäyttimenä (9) on sovitettu kaksitoiminen mäntäsylin-teriyksikkö (32) ja tämä yksikkö (32) saa aikaan asetuseli-men (7) aksiaaliliikkeitä.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen hydraulivahvis-teinen lineaarikäyttö, tunnettu siitä, että asetuskäyttimen (9) vaikutusosa on nokka-akseli (11), että tämän nokka-akselin (11) nokka (12) toimii yhdessä asetuskäyttimen (9) siir-tyvästi liikkuvan osan (35) kanssa ja että siirtyvästi liikkuvan osan (35) ruuvikäyttimeen (8) nähden vastakkainen pää nokka-akselin (11) kierroksen aikana ainakin osittain on nokka-akselin (11) ja nokan (12) ohjauspintaa vasten.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen hydraulivahvis-teinen lineaarikäyttö, tunnettu siitä, että asetuselimeen (7) on sovitettu jousi (54), joka vaikuttaa aksiaalisuunnassa toisen ruuvikäyttimen (8) sisäänkiertymisestä aikaansaatua lineaariliikettä vastaan, ja että tämä jousi (54) on toisaalta nivelletty asetuselimeen (7) ja toisaalta kiinteään tukeen (55).

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen hydraulivahvistei-nen lineaarikäyttö, tunnettu siitä, että nokka-akselin (11) ja asetuselimen (7) siirtyvästi liikkuvan osan (35) muodostaman pään väliin on rakennettu lisäksi akseliin (60) nähden poikittain siirrettävä kytkentä- ja ohjausosa (80) ja tämä kytkentäosa (80) nojaa ohjausrullan (81) avulla nokan (12) ohj auspintaan.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen hydraulivahvis-teinen lineaarikäyttö, tunnettu siitä, että asetuselin (7) ja hydrauliikkayksikkö (1) on yhdistetty omaan mittauslaitteeseen (39, 43) aseman tarkistamiseksi aksiaalisuunnassa.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 3-7 mukainen hydraulivahvis-teinen lineaarikäyttö, tunnettu siitä, että rinnan ohjaus- is 90279 osan (33) kanssa on sovitettu mekaanisesti ohjattava ohjaus -luisti (95), tämän luistin (95) molemmat paineväliaineaukot (96, 97) avautuvat sylinteriporaukseen (34) ja väliaine vaikuttaa mäntäsylinteriyksikön (32) mäntään (10) ja tämän oh-jausluistin (95) mekaaninen kytkentäosa (98) toimii yhdessä ohjausosan (80) ja nokka-akselin (11) kanssa.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen hydraulivahvis-teinen lineaarikäyttö, tunnettu siitä, että vasteosa (14) on säädettävissä ja kiinnitettävissä määrättyihin asentoihin hammastangon (50) välityksellä, ja hammastankoon (50) on sovitettu ainakin yksi jousikuormitettu jarrulaite (92) ja tämä jarrulaite (92) lukitsee hammastangon (50) ja siten vasteosan (14) kulloinkin määrättyyn asentoon.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen hydraulivahvisteinen lineaarikäyttö, tunnettu siitä, että jarrulaite (92) on varustettu männällä (90) ja mäntäporauksella (93) , ja tämä mäntä-poraus (93) on paineväliaineaukon (94) välityksellä yhdistetty sylinteriporaukseen (16) ja paineväliaineaukosta (94) tulevan paineväliaineen vaikutuksesta mäntä (90) vaikuttaa jarrulaitteen (92) jousikuormitukseen ja vapauttaa sen.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen hydraulivahvisteisen li-neaarikäytön käyttö polttomoottorin polttoainesuihkutuspum-pun käyttämiseksi.

12. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen hydraulivahvisteisen li-neaarikäytön käyttö polttomoottorin imu- ja pakoventtiilien käyttämiseksi.