FI89579C - Anordning foer att haolla foeremaol och skydda dem foer slag - Google Patents

Description

1 89579

Laite esineiden pitämiseksi ja niiden suojaamiseksi iskuilta -Anordning för att hälla föremäl och skydda dem för slag

Esillä olevan keksinnön kohteena on uusi laite esineiden pitämiseksi paikallaan ja niiden suojaamiseksi iskuilta kuljetuksen tai varastoinnin aikana.

Keksinnön avulla on saatu aikaan uusi rakenne, joka on sovitettu työnnettäväksi suojattavan esineen ja sen ulkopäällyksen tai -pakkauksen väliin ja joka muodostaa iskua vaimentavan pidike-elimen tehokkaammin kuin nykyisin tunnetut järjestelmät ja tarkemmin sanoen sillä on aikaisempaa parempi kyky vaimentaa mainittuun pakkaukseen tai pakettiin suuntautuvia iskuja tai voimia.

Tätä tarkoitusta varten keksinnön avulla on saatu aikaan laite esineiden pitämiseksi paikallaan ja niiden suojaamiseksi iskuilta, jolle laitteelle on tunnusomaista se, että laite sisältää deformoitavat putkimaiset elementit, kunkin elementin ollessa olennaisesti muodostettu yhdestä materiaalista, ja kukin elementti kykenee progressiivisesti deformoitumaan ja olennaisesti palauttamaan mitta- ja kuormituksenkanto-ominaisuudet sen jälkeen, kun siihen on kohdistettu voima ; poikittain sen pitkittäisakseliin nähden, jolloin mainitussa elementissä on poikkileikkauksessa keskionteloala, jonka prosenttimäärä kokonaispinta-alaan verrattuna, mukaanluettuna onteloala, on välillä 1 - 25 %, jolloin mainitulla elementillä on lisäksi mainitun elementin pituussuuntaiseen akseliin nähden olennaisesti poikittain kohdistetun voiman alaisena litistymis-käyrä, jolla on ensimmäinen osa, jolla on alhainen kaltevuus suhteellisen pienten iskujen ja tärinöiden suodattamiseksi, toinen osa, jolla on huomattavasti suurempi kaltevuus kuin mainitulla ensimmäisellä osalla suurempaa energian absorptiota varten sekä väliosa, jolla on positiivinen kaltevuus mainitun ensimmäisen osan ja mainitun toisen osan kaltevuuksien välissä 2 89579 tarjoamaan olennaisesti tasaisen siirtymän niiden välillä.

Esineellä tarkoitetaan yksittäistä esinettä tai useita välipak-kaukseksi yhteen ryhmitettyjä esineitä, esimerkiksi puusta tai pahvista valmistettua laatikkoa tai koteloa.

Tutkimusten, kokeiden ja mittausten jälkeen havaittiin, että juuri tämän tyyppisellä putkimaisella elementillä saavutettiin parhaat ja yllättävimmät tulokset, mitä tulee mainittujen elementtien tehokkuuteen käytettäessä niitä iskunvaimennin- ja pidikeosina yllä määritellyssä merkityksessä esineen ja ulko-päällyksen tai -pakkauksen välissä, jolloin pakkauksena voi olla laatikko, kotelo, lämpökutistuva kalvo, kuormalava jne.

Keksinnön mukaisten elementtien yllättävien ja erinomaisten ominaisuuksien ymmärtämiseksi paremmin käytettäessä niitä iskunvaimennin- ja pidike-elementteinä tarkastellaan keksintöä seuraavassa yksityiskohtaisemmassa keksinnön selityksessä viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa:

Kuvio 1 esittää optimi- tai ihannekäyrää iskunvaimennin- rakenteen tietyissä litistymisolosuhteissa puristus-rasituksen funktiona.

Kuvio 2 on käyrä, joka on saatu ensimmäisellä tunnetulla rakenteella.

Kuvio 3 esittää useita muita tunnettujen rakenteiden käyriä sekä erilaisia käyriä, jotka on saatu keksinnön mukaisista pidike- ja iskunvaimenninlaitteista.

Kuvio 4 esittää vain kuvion 3 niitä käyriä, jotka liittyvät keksinnön mukaiseen laitteeseen.

3 89579

Kuvio 5 esittää sivulta nähtynä sarjaa putkiosia, jotka on liitetty yhteen ja muodostettu samasta putkesta.

Kuvio 6 on osittainen pintakuvanto kuvion 5 mukaisesta sarjasta.

Kuvio 7 on leikkauskuva keksinnön mukaisesta elementistä, jolla on kolmilohkoinen sisärakenne.

Kuvio 8 on kaaviomainen perspektiivikuva esineestä, joka on varustettu kuvion 5 mukaisella pidikelaitteella.

Kuvio 9 esittää erästä toista menetelmää keksinnön mukaisen laitteen sijoittamiseksi.

Kuviossa 1 on esitetty vertailujärjestelmä, jossa abskissana näkyy iskunvaimennusmateriaalin litistyminen ilmaistuna prosentteina rasittamattomaan materiaaliin verrattuna ja oordi-naattoina on esitetty puristusjännitys, joka kohdistuu materiaaliin.

Piste P3 on määritelty kunkin pakattavan esineen ja kahden pakkotekijän funktiona, jolloin toisen pakkotekijän määrää iskunvaimennusmateriaalin luonne ja sitä esittää suurin sallittu litistymiskynnys, joka on määritelty abskissalla (esimerkiksi 75 %), ja toinen on resultantti kolmesta seuraa-vasta parametristä: esineen paino, suurimman sallitun putoamisen korkeus ja esineen särkymiskynnys ilmaistuna suurimmalla hidastuvuudella, jonka esine kykenee kestämään.

Tätä resultanttia esittää suurin puristusjänitys CM, joka on esitetty kuvion 1 oordinaatoilla ja ilmaistu esimerkiksi g/cm2 kuorman tukipinnasta.

Kuviossa l on käyrä esitetty kolmena peräkkäisenä lohkona 4 o 9 579 1-3, jotka yhdistävät lähtökohdan 0 pisteeseen P3 ja kyseessä on iskunvaimennuskäyrä, joka on ihanteellinen tai optimi kyseessä olevalle esineelle.

Ensimmäinen lohko 1 vastaa tarvetta suodattaa kuljetukseen ja käsittelyyn luonnostaan liittyvät pienet iskut ja tärinät.

Tämän tarkoituksen mukaisesti lohko 1 muodostaa olennaisesti loivasti kaltevan suoran viivan, joka edustaa erittäin joustavaa aluetta pieniä rasituksia silmälläpitäen sallien esinettä suojaavan materiaalin huomattavan muodonmuutoksen.

On edullista muodostaa tämä iskunvaimennuksen joustavuus materiaalin litistymisen alkuvaiheeseen, esimerkiksi korkeintaan noin 15 % litistymiseen kuviossa 1 esitetyllä tavalla (piste Pl).

Samoin on myös edullista muodostaa materiaalin noin 45 - 50 % litistymisen jälkeen olennaisesti lineaarinen iskunvaimennuskäyrä (lohko 3), joka on olennaisesti kaltevuudeltaan jyrkempi ja vastaa energian suurabsorptioaluetta maksimilitis-tymiseen liittyvien suurten jännitysten varalta ja lopuksi lohkojen 1 ja 3 välillä on väli- tai siirtymäliitoskäyrä, jonka muodostaa lohko 2 ja jonka kaltevuus sijoittuu lohkojen 1 ja 3 kaltevuuksien välille.

Tällöin siis ihanteellisena pidetty käyrä 1, 2, 3 on progressiivinen teoreettinen käyrä, joka mahdollistaa parhaan mahdollisen suojauksen alkuvaiheessa määritellyissä olosuhteissa.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan pidike-ja iskunvaimenninlaite, joka kykenee entistä paremmin noudattelemaan tätä teoreettista käyrää.

Tunnettujen pidikelaitteiden suorituskyvyt ovat hyvin kaukana 5 89579 tästä teoreettisesta käyrästä.

Esimerkiksi kuvio 2 esittää litistymiskäyrän US-patentissa 3,262,598 kuvatun pidike-elementin puristusjännityksen funktiona, jonka elementin muodostaa poikkileikkaukseltaan neliömäinen ontto putkiosa.

Mainitussa julkaisussa sivuttaisiin taivutusvoimiin tapahtuvan reaktion takia mainitun putkiosan sivujen pitää aikaansaada tai muodostaa vastus, joka lisätään materiaalin vastutuskykyyn rakenteen joutuessa litistysvoimien alaiseksi. Tästä seuraa kuviossa 2 esitetty käyrä, jossa ensimmäinen suoraviivainen osa on kaltevuudeltaan hyvin jyrkkä ja esittää iskunvaimennusraken-teen suurta kovuutta, kunnes yht'äkkiä putken kaksi sivua antavat myöten (sivuttaistaipumailmiö, joka vastaa lineaarista nousevaa osaa seuraavaa käyrän pyöristettyä ja alaspäin suuntautuvaa osaa). Tässä vaiheessa rakenteen vastustuskyky sananmukaisesti murtuu ja muuttuu sen jälkeen jälleen erittäin lujaksi, jolloin rakenne muuttuu käytännöllisesti katsoen puristumattomaksi.

Tällainen käyrä ei luonnollisestikaan ole mitenkään verrattavissa kuviossa 1 esitettyyn käyrään, koska siinä ei ole lainkaan mainitun käyrän l, 2, 3 progressiivista ja jatkuvaa ominaisuutta.

Kuviossa 3 on esitetty muita käyriä, jotka liittyvät tunnettuihin pidike- ja iskunvaimennuslaitteisiin.

Nämä eri käyrät on saatu testeistä, joita on suorittanut yksityinen mittauslaboratorio, nimeltä Bureau de Verification Technique, jonka on hyväksynyt Ministäre des Transports et de 1'Industrie, ja käyrät tarkoittavat seitsemää näytettä A - G, joiden ominaisuudet on esitetty kuviossa 3 ja jäljempänä.

6 89579

Iskunvaimennuselementtien (näytteet) paksuuden vaihtelu (millimetreinä) on esitetty abskissana verrattuna akseliin nähden kohtisuoraan sylinterimäisiin näytteisiin kohdistuvan oordi-naattoina merkityn puristusjännityksen vaihteluihin. Oordi-naatta-akselille ei ole merkitty mitään puristusjännitysyksik-köä, koska ne olivat muuttuvia riippuen materiaalien luonteesta ja näytteistä. Tässä tapauksessa käyrien trendi on olennaisen tärkeä seikka verrattaessa sitä kuvion l käyrän trendiin.

Näytteiden A, B, C ja D käyrät vastaavat pidike- ja iskun-vaimennusrakenteita, jollaiset on esitetty ranskalaisessa patentissa 1 137 075.

Näyte A on pyöreä kumiputki, jonka pituus on 100 mm, ulkohal-kaisija 66 mm ja paksuus 10 mm, jolloin putken sisään on järjestetty polyteenisisäke (suljetut solut), jonka poikkileikkaus on 20 mm x 20 mm ja joka on yhtä pitkä kuin putki.

Näyte B on samanlainen kuin näyte A, mutta siinä on polyuretaanista (avoimet solut) valmistettu keskisisäke.

Näyte C on tyhjä putki, joka on samanlainen kuin näytteiden A ja B mukainen putki.

Näyte D on samanlainen putki kuin näyte C, mutta sen kumpikin pää on viistetty noin 45° ja pienen kannan pituus on 55 mm.

Kuviosta 3 voidaan todeta, että nämä kolme käyrää A, B, C ovat kaltevuudeltaan hyvin loivia siihen asti, kunnes näytteiden ulkohalkaisijän pienentyminen on noin 20 mm (piste P4). Tämä käyttäytyminen johtuu ainoastaan näytteiden putkimaisen osan litistymisestä. Pisteen P4 jälkeen näytteiden käyttäytyminen vaihtelee riippuen sisäkkeen luonteesta tai sen poissaolosta.

Näytteessä A pisteen P4 jälkeen käyrä nousee suhteellisen 7 89579 äkillisesti ja progressiivisemmin kuin näytteessä B. Käyrä C puolestaan jatkuu P4:n jälkeen kaltevuudeltaan loivana aina kohtaan (piste P5), jossa putki on täysin litistynyt ja saavuttaa tällöin äkillisesti suuremman vastustuskyvyn.

Käyrä D on jopa loivempi kuin käyrä C, mikä ei ole yllättävää, ja pisteen P6 jälkeen se nousee vastaten putken litistymistä.

Yksikään käyristä A - D ei ole lähelläkään tyydyttävää, sillä ne kaikki poikkeavat kovin paljon kuvion 1 mukaisesta ihanteellisesta käyrästä.

Kaikilla näytteillä A - D litistymisprosentti pienillä jännityksillä on aivan liian suuri, ja tämä näkyy siitä, että käyrät ovat aivan liian loivia. Edelleen litistymisen päättyessä kyseiset käyrät nousevat liian äkillisesti ja tästä syystä niiden kääntöpisteet ovat liian korostetut, mikä luonnollisesti vaikuttaa haitallisesti iskunvaimentimen progressiivisuuteen.

Päinvastaisena voidaan todeta, että suoritettaessa testejä keksinnön mukaisten pidike- ja iskunvaimennuselementtien eri näytteillä (käyrät E, F ja G) käyttäytyminen on aivan yllättäen ja odottamatta täysin erilainen kuin näytteiden A - D ja erittäin lähellä kuviossa 1 esitettyä ihanteellista käyttäytymistä.

Näyte E on polyetyleeniputki (suljetut solut), jonka pituus on 100 mm, ulkohalkaisija 52 mm ja sisähalkaisija 15 mm.

Näyte F on samanlainen putki kuin näyte E, mutta sisä-ääriviiva ei ole enää pyöreä vaan kolmilohkoinen (keskihalkaisija noin 15 mm).

Näyte G on samanlainen putki kuin näyte F, mutta viistetty noin 45° päistään.

e 89579

Trendin eroavaisuus kuvion 3 käyrien A - G välillä on ilmeinen.

Selvyyden vuoksi käyrät E, F ja G on esitetty kuviossa 4 samalla vertailujärjestelmällä kuin kuvio l (litistymisprosentti esitetty abskissana eli X-akselina ja puristusjännitys oordi-naattoina eli Y-akselina), jolloin käyrät ovat täsmälleen samat kuin kuviossa 3, Käyrä F on lähimpänä kuvion 1 mukaista ihanteellista käyrää jopa siinä määrin, että se käytännöllisesti katsoen yhtyy siihen. Itse asiassa ensimmäisen osan 0P7 voidaan todeta vastaavan olennaisesti kuvion 1 lohkoa 1, jota seuraa toinen osa P7P8, joka vastaa olennaisesti lohkoa 2 ja lopuksi kolmas osa P8P9 vastaa olennaisesti kuvion 1 lohkoa 3. Kuviossa 4 näytteen F progressiivinen poikkileikkauksena nähty litistyminen on esitetty viitemerkinnällä F'. Pisteet P7,P8 ja P9 vastaavat litis-tymisprosentteja 10, 45 ja 75, mikä on erittäin lähellä kuvioon 1 merkittyjä vastaavia arvoja.

Käyrä E on hieman "kovempi" kuin käyrä F, mutta senkin trendi on hyvin lähellä ihanteellista ja täysin hyväksyttävissä. Näytteiden E ja F välinen käyttäytymisero voidaan selittää sillä, että suulakepuristettaessa pyöreä sisä-ääriviiva (näyte E) jännitykset tai rasitukset jakautuvat tasaisesti, kun taas sisä-ääriviivan ollessa kolmilohkoinen, kuten on esitetty kuviossa 7, tämä rasitusten yhtenäisyys särkyy ja aiheuttaa alkuvaiheessa näytteelle F alhaisemman litistymiskestävyyden.

Voidaan todeta, että näytteillä E ja F saavutetaan samalla rasituksella sama suurin sallittu litistymisprosentti (P9), mutta näytteellä F on kuitenkin parempi joustavuus.

Käyrät F ja G etenevät yhdessä aina pisteeseen P7, mikä osoittaa sen, että näytteeseen G muodostetut viisteet eivät paranna joustavuutta pienten iskujen kyseessä ollen. Pisteiden 9 ö 'y 5 Ί 9 P7 jälkeen käyrä G on "loivempi" kuin käyrä F, ja erityisesti voidaan todeta, että suurin litistymisprosentti (75 %) saavutetaan selvästi, ennenkuin ennalta määrätty puristusraja saavutetaan (vastaa pisteen P9 oordinaattaa).

Mikäli kuvion 3 käyrät A - D siirrettäisiin kuvioon 4, saataisiin lähtöpisteestä 0 äärimmäisen laakeat tai loivat käyrät, jotka olisivat paljon käyrän G alapuolella, eli ne olisivat aivan liian "laakeita" ja sitä paitsi niillä ei olisi kunnollista progressiivisuutta johtuen äkillisistä kaltevuuden vaihteluista (pisteet P4, P5, P6).

Keksinnön mukainen pidike- ja iskunvaimennuslaite on muodostettu putkimaisista elementeistä, jollainen on poikkileikkauksena esitetty viitenumerolla 4 kuviossa 7 (jonka ulkokehä on pyöreä, soikea tai muodostettu kaarevilla tai suorilla sivuilla varustetusta monikulmiosta, ja yleisesti ottaen rakenne on sellainen, että elementin akseliin nähden kohtisuoran litistymisen aikana elementin ja sen tuen, jota vasten se litistyy, välinen kosketuspinta suurenee olennaisesti progressiivisesti yhdessä puristusjännityksen kanssa).

Elementissä on keskionteloala, joka on edullisesti sama-akseli-nen elementin kanssa ja jonka ääriviiva, jota kutsutaan sisä-ääriviivaksi, on esimerkiksi pyöreä (näyte E), soikea tai muodostuu kaarevasivuisesta tai suorasivuisesta monikulmiosta, jolloin kyseeseen tulee esimerkiksi kolmilohko 5 kuviossa 7 esitetyn apilanlehden tapaan (näytteet F ja G).

Elementin muodostava materiaali voi olla vaahtomuovimateriaa-lia, jossa on suljetut tai avoimet solut ja jolloin kyseeseen tulee esimerkiksi polyetyleeni, polyuretaani, PVC, polyeetteri, polyesteri tai joku muu luonnon tai synteettinen kumi tai yhdistelmäkonglomeraatti.

!o 89579

Parhaat tulokset saavutettiin kuviossa 7 esitetyn tyyppisillä elementeillä (näyte F), jotka oli valmistettu polyetyleenistä ja joiden pyöreä ulkokehä oli halkaisijaltaan noin 50 mm ja kolmilohkoisen sisä-ääriviivan keskihalkaisija oli noin 15 mm. Keksihalkaisijän suhde ulkohalkaisijaan on noin 0,3.

Tarkemmin sanoen, kun kyseeseen tulee elementin poikkileikkauksesta riippuva pinta-ala, keskionteloala on noin 9 % kokonaisalasta mukaanluettuna keskionteloala. Testit ovat osoittaneet, että mainittu keskionteloalan prosenttimäärä voi huomattavastikin vaihdella ja että kun, tämä prosenttimäärä on välillä 1 - 25 % kokonaishalkileikkauksesta, iskunvaimennus-käyrät ovat edelleen hyvin edulliset. Luonnollisesti on selvää, että mitä kauemmaksi mennään yllä mainitusta edullisesta arvosta, sitä suurempi on vaara siirtyä pois kuviossa l esitetystä ihanteellisesta käyrästä, vaikka siitä huolimatta pysytään kaukana sellaisista käyristä kuin A - D. Luonnollisesti keskionteloala voidaan jättää myös pois ja siitä huolimatta saada aikaan hyväksyttävän suorituskyvyn omaavia putkielementtejä raskaiden esineiden kyseessä ollen.

Voidaan todeta, että putkielementin muodostava materiaali voidaan mahdollisesti saattaa pintakäsittelyyn suorakulmaisesti sisäpintaan nähden materiaalin tekemiseksi jäykäksi tietyltä paksuudelta ja tällä tavoin fysikaalisten ominaisuuksien modifioimiseksi paikallisesti.

Keksinnön mukainen laite voidaan sijoittaa paikalleen eri tavoin. Yleensä se kuitenkin työnnetään edullisesti yllä määritellyn esineen ja ulkopuolisen pakkaus- tai paketointirakenteen väliin, joka voi olla jäykkä tai ei ja ympäröidä esinettä kokonaan tai ei.

Pidikelaite on suoraan kiinni esineessä tai välillisesti kiinni 11 89579 pahvilevyssä, joka on esimerkiksi työnnetty sen ja esineen väliin.

Kuvio 8 esittää erään menetelmän keksinnön mukaisen laitteen käyttämiseksi, jossa vyötetään tai ympäröidään esine 6, joka on yleisesti ottaen muodoltaan monitahkoinen ja muodostuu esimerkiksi laitteesta tai koneesta, joka on suoraan kosketuksessa pidike- ja iskunvaimennuslaitteeseen.

Tämä jälkimmäinen muodostuu kahdesta parista suljettuja silmukoita 7 ja 8, jotka ympäröivät esinettä 6 ja leikkaavat toisensa suorissa kulmissa.

Silmukat 8 on muodostettu polyetyleeniputkesta, joka on supistettu poikittain kuvioissa 5 ja 6 esitetyllä tavalla, jolloin putkielementin poikkileikkauksen profiili on esitetty kuviossa 7.

Kuviossa 5 on kolme osaa 9, 10 ja 11 esitetty yhteenliitettynä.

Osassa 9 on lohenpyrstön muotoinen poikittaissyvennys 12, jonka pohja on lähellä putkielementin akselia. Syvennyksen 12 yläreunat on viistetty viitenumerolla 13 esitetyllä tavalla (kts. myös kuvio 6), jotta helpotettaisiin osan 9 kaltaisen toisen osan paikalleentyöntöä, jossa osassa on myös syvennys 12, jolloin nämä kaksi syvennystä 12 asettuvat yhteen muodostaen saumattoman liitoksen (kuten 14 kuviossa 8), jolloin silmukat 7, 8 asettuvat suoriin kulmiin toisiinsa nähden muodostumatta ylipaksuiksi.

Osa 9 on erotettu osasta 10 syvän V-uran 16 muodostamalla kannaksella 15, joka avautuu samalle puolelle putkielementtiä kuin syvennys 12.

12 89 579

Osa 10 on erotettu osasta 11 kannaksella 17, joka on muodostettu uran 16 kanssa samanlaisen syvän uran 18 avulla, mutta tällä kertaa ura on suoraan vastakkaisella puolella.

Urat 16, 18 muodostavat 90° kulman siten, että osat 9, 10 ja 10, 11 voidaan sijoittaa suoriin kulmiin siten, että ne noudattavat esineen 6 esiintyöntyvien tai sisäänpistävien pintojen ja kulmien muotoja, jolloin kummankin silmukan 7, 8 muodostavan sarjan eri osien pituus vastaa esineen sen pinnan pituutta, johon kukin osa sijoitetaan.

Kuviossa 8 toinen lenkki A käsittää esineen 6 yläpinnalla osan 9, joka menee ristikkäin toisen lenkin 7 kanssa, jolloin osassa 10 ja osassa 11 on myös lohenpyrstösyvennys 12 liitettäväksi ristikkäin toiseen silmukkaan 7. Kulmissa V-urat 16 ja 18 ovat käytännöllisesti katsoen suljetut, silmukoita 7 ja 8 ei kiinnitetä esineen 6 pintaan, vaan ne pysyvät paikallaan ainoastaan keskinäisten kiinnitystensä avulla.

Silmukat 7 ja 8 voidaan helposti valmistaa automaattisesti koneella suulakepuristetusta putkesta, katkaista pätkiksi, joiden pituus vastaa eri silmukoiden 7, 8 pituuksia ja urittaa esimerkiksi leikkurilla tai meistillä syvennysten tai urien 12, 16 ja 18 tehtävän mukaisesti siten, että nämä urat ovat välimatkan päässä toisistaan kummassakin silmukassa riippuen suojattavan esineen muodosta. Esinettä ympäröivien silmukoiden paikoilleenasettaminen voidaan suorittaa hyvin helposti käsin.

Kummankin silmukan päät liitetään toisiinsa päittäin hitsaamalla.

Tämän jälkeen suojasilmukoilla 7, 8 varustettu esine 6 sijoitetaan esimerkiksi aaltopahvista valmistettuun lähetys-laatikkoon, jonka sisäpinnat tulevat kosketukseen mainittujen 13 89579 silmukoiden 7, 8 kanssa.

Kuvio 9 esittää erään toisen tavan suojata suuntaissärmiö 19, joka on esimerkiksi pahvinen pakkauslaatikko, johon on sijoitettu yksi tai useampia esineitä.

Laatikon 19 kuhunkin ulkopintaan on sijoitettu yksi tai useampia putkiosia 20, jollainen on esitetty esimerkiksi kuviossa 7.

Kussakin osassa 20 on litteä osa 21, joka on päällystetty kiinnitysaineella tai liimakalvolla kiinnitettäväksi laatikon 19 pintoja vasten haluttuihin kohtiin siten, että ne muodostavat silmukat tai mahdollisesti eivät.

Osien 20 määrä, pituus ja ulkohalkaisija voi vaihdella suurestikin riippuen suojattavan esineen luonteesta ja suojattavaa esinettä ympäröivistä lisäpakkauksista tai ne voidaan työntää esineen ja keksinnön mukaisen suojauslaitteen väliin.

Voidaan todeta, että olivatpa osat erillisiä tai eivät, ne voidaan taivuttaa kaareviin pintoihin sopiviksi.

Samalla tavoin kuin kuviossa 8 esitetty esine on kuviossa 9 esitetty suojattu esine tarkoitettu suljettavaksi esimerkiksi pahviseen lähetyslaatikkoon.

Lopuksi voidaan todeta, että keksintö ei rajoitu yllä esitettyihin ja kuvattuihin suoritusmuotoihin, vaan kattaa sen kaikki muunnosmuodot.

Claims (9)

14 89579

1. Laite esineen (6,19) suojaamiseksi iskuilta ja tärinöiltä, tunnettu siitä, että se sisältää deformoitavat putkimaiset elementit (9,10,11,20), kunkin elementin ollessa olennaisesti muodostettu yhdestä materiaalista, ja kukin elementti kykenee progressiivisesti deformoitumaan ja olennaisesti palauttamaan mitta- ja kuormituksenkanto-ominaisuudet sen jälkeen, kun siihen on kohdistettu voima poikittain sen pitkittäisakseliin nähden, jolloin mainitussa elementissä on poikkileikkauksessa keskionteloala, jonka prosenttimäärä kokonaispinta-alaan verrattuna, mukaanluettuna onteloala, on välillä 1 - 25 %, jolloin mainitulla elementillä on lisäksi mainitun elementin pituussuuntaiseen akseliin nähden olennaisesti poikittain kohdistetun voiman alaisena litistymis-käyrä, jolla on ensimmäinen osa, jolla on alhainen kaltevuus suhteellisen pienten iskujen ja tärinöiden suodattamiseksi, toinen osa, jolla on huomattavasti suurempi kaltevuus kuin mainitulla ensimmäisellä osalla suurempaa energian absorptiota varten sekä väliosa, jolla on positiivinen kaltevuus mainitun ensimmäisen osan ja mainitun toisen osan kaltevuuksien välissä tarjoamaan olennaisesti tasaisen siirtymän niiden välillä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut putkimaiset elementit ovat yksittäisiä elementtejä (20), joista kukin sisältää vähintään yhden olennaisesti litteän osan sijoitettavaksi mainitun suojattavan esineen (6) viereen.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että se sisältää useita mainittuja putkimaisia elementtejä (9,10,11), jotka on liitetty yhteen muodostamaan silmukat (7,8) ympäröimään mainittua esinettä (6).

15 B 9 5 7 9

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että kukin silmukka (7,8) sisältää vierekkäisiä putkimaisia elementtejä (9,10,11), joilla kullakin on pituus, joka on olennaisesti sama kuin esineen (6) vastaavan pinnan pituus, jolloin mainitut elementit (9,10,11) on liitetty V-muotoisissa syvennyksissä sallimaan tämän avulla mainittujen vierekkäisten elementtien omaksuvan ennalta määrätyt kulmat, jotka on määritetty mainitun esineen (6) viereisten pintojen avulla.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut silmukat (7,8) leikkaavat suorakulmaisesti lohenpyrstötyyppiset (12) liitossovituselementit.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen laite, tunnettu siitä, että kukin putkimainen elementti on tehty materiaalista, joka on valittu ryhmästä, johon kuuluu avosoluiset vaahtomuovimateriaalit, suljettusoluiset vaahtomuo-vimateriaalit, synteettinen kumi, luonnonkumi ja yhdistelmä-konglomeraatit (7),

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen laite, tunnettu siitä, että kullakin putkimaisella elementillä on ulkokehä ja sisäkehä, joiden muoto on valittu ryhmästä, johon kuuluu ympyrämäinen, soikea, monikulmainen, kaarevalin-jaiset osat ja suoralinjäiset osat,

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen laite, tunnettu siitä, että kukin putkimainen elementti on valmistettu polyetyleenistä, siinä on pyöreä ulkokehä ja sisäpuolinen kolmilohkoinen kehä, jolloin keskiontelon alue edustaa noin 9 - 10 % mainitun elementin kokonaispoikkileik-kauspinta-alasta. 16 d 9 5 7

9 Paten tkrav