FI89248C - Foerfarande foer att aostadkomma en hjaelpljusbaoge vid plasmasvetsning och hjaelpstroemkaella foer anvaendning vid foerfarandet - Google Patents

Description

89248

Menetelmä plasmahitsauksessa apuvalokaaren aikaansaamiseksi ja menetelmässä käytetty apuvirtalähde Förfarande för att Astadkomma en hjälpljusbäge 5 vid plasmasvetsning och hjälpströmkälla för användning vid förfarandet 10 Keksinnön kohteena on menetelmä plasmahitsauksessa vakaan apuvalokaaren aikaansaamiseksi, jossa menetelmässä apuvirtalähteestä syötetään sähkö-jännite plasmapolttimen pilottikaaren kohtioiden välille.

Lisäksi keksinnön kohteena on plasmahitsaukseen, etenkin mikroplasma-15 hitsaukseen, tarkoitettu apuvirtalähde, joka käsittää tulonavat, kotelon ja lähtönavat, jotka ovat kytkettävissä plasmahitsauslaitteen apuvalokaaren kohtioiden yhteyteen, joka apuvirtalähde käsittää tasasuun-tausyksikön, muuntajan sekä puolijohdekytkimet, jotka komponentit on kytketty invertteriksi, ja jonka muuntajan toisiokäämiin on kytketty 20 tasasuuntausyksikkö.

Ennestään tunnettu plasmahitsaus on kaarihitsausmenetelmä, jossa plas-- . makaasua kuten argonia tai sen ja vedyn 2-7 % seosta virtaa hitsaus- polttimen suuttimen läpi kohti työkappaletta. Hitsausvirtalähteen mii-' 25 nusnapaan yhdistetystä volframelektrodista lähtee suuttimen läpi sen supistama valokaari ns. pääkaari työkappaleeseen. Pääkaaressa osa vir-taavasta plasmakaasusta virittyy plasmaksi, joka työkappaleen kohdatessaan luovuttaa suuren energiansa keskitetysti hitsattavaan kohtaan. Atmosfäärissä plasman elinikä on hyvin lyhyt, yleensä pienempi kuin 10 1 ms, joten pääkaaren plasmaa ylläpitävä vaikutus on plasmahitsauksen perusedellytys.

Ennestään tunnetusti pääkaaren sytyttämiseen käytetään tavallisimmin apuvalokaarta eli pilottikaarta, jota ylläpidetään erillisen apuvirta-35 lähteen miinus-napaan yhdistetyn volframelektrodin ja sen plus-napaan yhdistetyn plasmapolttimen suuttimen välillä. Mikro- ja medium-plasma-polttimissa pilottikaaren virta on alueella 1-10 A.

______________ -'· 1—1 2 39248

Pilottikaaren sytyttämiseksi suuttimen ja keskielektrodin välille on käytössä monia keinoja. Tavallisin näistä on suurjännitteinen suurtaa-juussytytyspiiri (~3 kV, -2 MHz), jossa elektrodin ja suuttimen välille tuotettu suurjännite sytyttää pilottikaaren ilraavälin yli. Suurta taa-5 juutta käytetään, jotta järjestelmä olisi turvallinen. Jos plasmapolt-timen rakenne sallii, voidaan pilottikaari sytyttää ilman suurjännitet-tä aikaansaamalla kontakti suuttimen ja elektrodin välille. Erityisesti tällaisessa tapauksessa esillä olevan keksinnön tarkoituksena on helpottaa kaaren syttymistä.

10

Pilottikaaren synnyttämä plasma tekee volframelektrodin ja työkappaleen välin sähköäjohtavaksi ja pääkaari syttyy kun hitsauksen pääjännite kytketään. Hitsauksen aikana pilottikaari on tarpeellinen vain hyvin pientä yleensä alle 5 A:n hitsausvirtaa käytettäessä.

15

Plasman luonteen vuoksi pilottikaarta ei liitoshitsauksessa yleensä käytetä. Mikroplasmahitsauksessa pilottikaari on välttämätön pääkaaren vakauttamisessa, mutta sen virta pyritään rajoittamaan mahdollisimman pieneksi koska, turhan suuri pilottivirta tarpeettomasti kuumentaa ja 20 kuluttaa pientä suutinta tai pakottaa käyttämään muutoin hitsauksen kannalta liian suurta suutinta ja koska hitsin ympäristö kuumenee liian korkeaan lämpötilaan vetelyä aiheuttaen.

Plasmasuuttimen virrankestoikä on kääntäen verrannollinen pilotti- ja 25 pääkaaren yhteisvirtaan. Myös volframelektrodin teroitetun kärjen kestävyys on riippuvainen käytettävästä virrasta. Pilottikaaren vakavuus vuorostaan riippuu pilottikaaren virrasta, jota pienennettäessä pilottikaari käy epävakaaksi ja lopulta sammuu ja se saadaan vain vaivoin syttymään uudelleen.

30

Ennestään tunnetaan yksivaiheisella verkkojännitteliä 50 Hz toimiva pilottivirtalähde. Epäkohtana on kuitenkin tarvittava suuri jännite ja virta ja apukaaren huono syttyminen sekä usein ilmenevät sammumiset. Kaaren epävakaus ja sammuminen johtuvat ennenkaikkea vaihtojännitteen 35 nollakohtien vaikutuksesta. Tämä tunnettu apuvirtalähde aiheuttaa myös varsin suuren melutason.

3 89248

Ennestään tunnetaan myös verkkotaajuudella toimivia kolmivaiheisia pilottivirtalähteitä, jotka toimivat pääasiassa tyydyttävästi, mutta epäkohtana on niiden kallis rakenne sekä se, että kolmivaihesähköä on rajoitetusti saatavissa, mikä rajoittaa plasmahitsauslaitteen käyttö -5 kelpoisuutta.

Lisäksi on ennestään tunnettua erilaiset audiotaajuiset virtalähteet, mutta niitä on käytetty plasmahitsauslaitteissa vain pääkaaren virtalähteenä suurehkoilla tehoilla, jotka ovat luokkaa useita kW:ja.

10

Ennestään tunnetaan myös erilaisia suurtaajuusvirtalähteitä, joiden taajuusalue on luokkaa 10-30 kHz. Epäkohtana ovat radiohäiriöt, eivätkä nämä tunnetut virtalähteet ole taloudellisesti käyttökelpoisia plasma-hitsauksen pilottivirtalähteinä.

15

Pilottikaaren vakavoittamiseksi voidaan virtalähteen kuormittamatonta jännitettä nostaa, mutta 120 V tasajännite on turvallisyyssyistä suurin sallittu jännite. Pilottikaaren vakavuus on erittäin riippuvainen käytetystä tasavirrasta. 1-vaihe verkkotaajuudesta tasasuunnattu pilot-20 tikaari edellyttää 7-10 A:n virtaa 110 V:n jännitteellä ja 3-vaihe verkkotaajuudesta tasasuunnattu pilottikaari on vakaa jo 2 A:n virralla ja n. 70 V:n jännitteellä. Epäkohtana 3-vaihesähkössä on sen toteutuksen kalleus ja saatavuuden rajoittuneisuus.

25 Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on aikaansaada uusi menetelmä plasmahitsauksen pilottikaaren aikaansaamiseksi sekä menetelmää soveltava uusi virtalähde niin, että edellä kosketellut epäkohdat voidaan suurimmaksi osaksi välttää.

30 Keksinnön erityistarkoituksena on aikaansaada sellainen kyseinen uusi menetelmä ja virtalähde, jolla voidaan tuottaa yksivaihevaihtosähköstä vakaa pilottikaari, joka on lisäksi helposti sytytettävissä.

Keksinnön erityistarkoituksena on aikaansaada sellainen menetelmä ja 35 pilottivirtalähde, jota käyttäen pilottikaari palaa vakaasti entistä pienemmällä virralla niin, että pilottikaari ei kuumenna plasmahitsaus- 4 89248 laitetta eikä työkappaletta tarpeettomasti. Tämä on erityisen tärkeä päämäärä mikroplasmahitsauksessa, jossa pääkaaren jännite on tyypillisesti alueella 18...28 V ja hitsausvirta tyypillisesti alueella 0,1...10 A. Kaarijännitealue on plasmahitsauksessa tyypillisesti 5 20...23 V ja tyhjäkäyntijännite on yleensä alueella 30...80 V, tyypil lisesti -60 V.

Keksinnön erityistarkoituksena on aikaansaada sellainen kyseinen menetelmä ja virtalähde, joka ei aiheuta vakavia radiohäiriöitä eikä työ-10 ympäristöä häiritsevää audiotaajuista melua.

Keksinnön ei-välttämättömänä lisätarkoituksena on aikaansaada sellainen menetelmä ja pilottivirtalähde, joka toimii sellaisella tehoalueella, jossa voidaan käyttää halpoja standardimuuntajia.

15

Keksinnön lisätarkoituksena on aikaansaada sellainen plasmahitsauksen menetelmä ja sitä soveltava pilottivirtalähde, jossa voidaan käyttää verraten alhaista tyhjäkäyntijännitettä, jolloin laite on käytössä turvallinen.

20

Edellä esitettyihin ja myöhemmin selviäviin päämääriin pääsemiseksi keksinnön menetelmälle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että apu-virtalähteen jännitteenä käytetään sykkivää tasajännitettä, jonka taajuus valitaan audiotaajuusalueelta 800 Hz ... 6 kHz ja että apuvirta-25 lähteen aikaansaama kaarivirta ja kaarijännite valitaan niin alhaisiksi, että menetelmä soveltuu myös mikroplasmahitsaukseen.

Keksinnön mukaiselle pilotti- eli apuvirtalähteelle on puolestaan pääasiallisesti tunnusomaista se, että viimemainitun tasasuuntausyksikön 30 napoihin on kytketty aktiivisena pilottivirran ylläpitäjänä toimiva LC-piiri, joka käsittää suotokondensaattorina rinnakkaiskondensaattorin ja sarjakelan.

Mainitun LC-piirin suotokondensaattorista saadaan energia-annos kuris-35 timen läpi plasmapolttimelle. Suotokondensaattori yhdessä LC-piirin sarjakelan induktanssiin varastoituneen energian kanssa pyrkii pitämään 5 89248 virran vakiona piirissä, joka muodostuu pilottikaaren palaessa. Jos kaari katkeaa, induktanssiin varastoitunut energia nostaa jännitettä, kunnes tapahtuu jännitepurkaus elektrodin ja suuttimen välillä. Täten kyseisen LC-piirin kondensaattori ja kuristin muodostavat "potkupii-5 rinM, joka pyrkii pitämään pilotin palotilassa.

Keksinnössä saadaan aikaan vakaa apu- eli pilottivalokaari suhteellisen pienellä teholla sopivaa aaltomuodon muokkausta hyväksikäyttäen. Apu-virtalähteen audiotaajuudesta huolimatta menetelmän ja virtalähteen 10 käyttö ei aiheuta häiritsevää melua, mikä on ongelmana suurempitehoi-sissa audiotaajuutta käyttävissä laitteissa, koska keksinnössä sovellettavilla audiotaajuuksilla myös radiohäiriöt ovat hallittavissa yksinkertaisilla suodattimilla ja koteloinnilla.

15 Keksinnön menetelmällä ja virtalähteellä voidaan tuottaa yksivaihevaih-tosähköstä vakaa pilottivalokaari, joka on helposti syttyvä ilman, että on tarpeen käyttää radiohäiriöitä aiheuttavia suurtaajuuksia.

Keksinnön mukainen menetelmä ja laite soveltuu erityisen edullisesti 20 mikroplasmahitsaukseen, koska se toimii vakaasti pienellä virralla niin, ettei monesti pienikokoinen työkappale eikä plasmapoltin tarpeettomasti kuumene. Kun lisäksi voidaan käyttää verraten pientä tyhjäkäyn-tijännitettä, on laite käytössä turvallinen.

• ' 25 Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla . . oheisen piirustuksen kuvioissa esitettyihin keksinnön eräisiin sovel lus esimerkkeihin, joiden yksityiskohtiin keksintöä ei ole mitenkään ahtaasti rajoitettu.

30 Kuvio A esittää kaaviollisesti tekniikan tason mukaisia plasmahitsauksen virtalähteitä ja niiden keskinäistä kytkentää.

Kuvio 1 esittää kaaviollisesti ennestään tunnettua plasmahitsauksessa käytettyä poltinta ja sen kytkentää esim. kuvion A mukaisiin virtaläh-35 teisiinsä.

Λ 89248 o

Kuvio 2 esittää keksinnön mukaisen virtalähteen kytkentäkaaviota osittain lohkokaavioesityksenä.

Kuviot 3A, 3B ja 3C esittävät keksinnön mukaisen pilottivirtalähteen 5 virran ja jännitteen edullisia aaltomuotoja.

Kuvion A mukaisesti plasmahitsauksessa käytettävä virtalähde käsittää pääkaaren virtalähteen 9A, jonka plusnapa C kytketään työkappaleeseen 2 kuvion 1 mukaisesti. Päävirtalähteen 9A miinusnapa kytketään suurtaa-10 juuspiirin 9B välityksellä plasmapolttimen volframelektrodin 1 napaan A. Pilottivirtalähde 10A kytketään päävirtalähteen miinusnavan ja plasmapolttimen suuttimen 5 navan B välille.

Plasmakaaripolttimessa hitsaukseen käytettävä ns. päävalokaari 3 palaa 15 polttimen volframelektrodin 1 ja työkappaleen 2 välillä. Polttiraen suutinosa koostuu kahdesta sisäkkäin olevasta kammiosta 4 ja 6, joista sisemmän kammion 6 keskellä on volframelektrodi 1 ja sen kärjen kohdalla reikä 8. Plasmakaasua syötetään sisempään kammioon 6, jonka ympärillä on toinen kammio 4, joka avautuu sisemmän kammion reiän 8 ympärille. 20 Ulompaan kammioon 4 syötetään valokaarta 3 ympäröivää suojakaasua.

Koska plasmapolttimen valokaari 3 palaa työkappaleen 2 ja volframelektrodin 1 välillä olevassa kaasussa, on sitä ionisoitava ennen pää-valokaaren 3 sytyttämistä, jotta kaasu johtaisi sähköä. Ionisointi 25 tapahtuu sisemmän kammion 6 muodostaman suuttimen 5 ja volframelektrodin 1 välillä palavan pilottivalokaaren 7 avulla. Pilottivalokaari 7 ionisoi plasmakaasua, jolloin työkappaleen 2 ja volframelektrodin 1 välille muodostuu sähköä johtava ionisilta ja päävalokaari 3 voi syttyä.

30 Päävalokaari 3 saa palaa ainoastaan elektrodin 1 ja työkappaleen 2 välillä, koska elektrodin 1 ja suuttimen 5 välillä palava suuritehoinen valokaari tuhoaisi nopeasti suuttimen 5. Suuttimen 5 jäähdytys ja polt-timessa vallitsevat sähköiset ja magneettiset voimat estävät päävalo-35 kaaren 3 syttymisen elektrodin 1 ja suuttimen 5 välille.

7 89248

Kuviossa 2 esitetty tämän keksinnön mukainen pilottivirtalähde 10 on sijoitettu koteloon 11, joka on navastaan 11a maadoitettu. Kotelo 11 estää häiriöiden leviämisen yhdessä tehonsyötön tulopuolelle sijoitetun linjasuotimen 13a kanssa. Pilottivirtalähteen 10 tulonavat 12 on kyt-5 ketty 220 V:n ja 50 Hz:n vaihtovirtaverkkoon tai vastaavaan vaihtosäh-köulosottoon. Navoista 12 syötetty vaihtosähkö tasasuunnataan sinänsä tunnetusti yksikössä 13, josta saadaan 300 V:n tasajännite. Tämä tasa-jännite muunnetaan invertterillä sykkiväksi tasajännitteeksi, jonka aaltomuodosta Ut on eräs edullinen esimerkki kuviossa 3A.

10

Kuvion 2 mukaisesti invertteri käsittää muuttajan 14, vuorovaihe-ohjausyksikön 15 sekä tehokytkiminä esim. HEXFET-puolijohdekytkimet 16a ja 16b, jotka on liitetty jännitesuojiin 17a ja 17b. Kytkimet 16a,16b on yhdistetty kuristimen 18 välityksellä muuntajan 19 ensiökäämeihin 15 19a ja 19b. Käämien 19a ja 19b keskiulosotto on yhdistetty tasasuun- tausyksiköstä 13 saatavaan 300 V:n tasajännitteeseen. Muuntajan 19 toi-siokäämiin 19c on yhdistetty tasasuuntausyksikkö 20, joka on virranra-joitusvastusten 21 (Rp) välityksellä yhdistetty lähtöjännitteen suoti-meen 13b. Lähtöjännitepuolella on pilottivirran Ik säätövastus 22 (Rs) 20 ja rinnakkaiskondensaattori 23 (C) sekä kela 24 (L). Virtalähteen 10 navoista 25 saadaan lähtöjännite Uk ja -virta Ik. Navat 25 kytketään kuvion 1 mukaisesti plasmahitsauslaitteen napoihin A ja B pilottikaaren virtalähteeksi.

25 Tämän keksinnön olennaisina komponentteina ovat pilottivirtalähteen 10 lähtöpuolella oleva rinnakkaiskondensaattori 23 ja sarjakela 24, jotka yhdessä muodostavat edellä mainitun "potkupiirin". Lisäksi, sivuvaikutuksena, LC-piirillä pyöristetään virtalähteen 10 lähtöjännitteen vir-tapiikkejä ja täten estetään korkeataajuisia transientteja. Kapasitans-30 si C ja induktanssi L valitaan sopivimmin alueella C - 3...10 μι, L - 1...10 mH. Osaltaan tällä perusteella pilottivalokaari 7 saadaan - . palamaan vakaasti.

Pilottivirtalähteestä 10 saatava jännite Ut on sykkivää tasajännitettä. 35 Kuormitettuna perusjännite U0 on yleensä alueella U0 - 13...23 V, huip-; pujännite Umax - U0 + 3 V ja minimi jännite Umin - U0 - 3 V. Kuvion 3A

8 89248 mukaisesti jännitteen Ut jaksoaika T on n. 0,25 ms ja näin tasavirran pulssitaajuus fdc - 1/T - 4 kHz. Tällöin invertteritaajuus on - 2 kHz.

5 Kuvion 3A mukaisesti jännitteelle Ut on ominaista tasajännitteisten U0 osuuksia välillä olevat jännitepiikit. Piikkien kestoaika T0 valitaan jaksoaikaan T suhteutettuna siten, että T/T0 on noin 10, yleensä T/T0 - 5...13. Kondensaattorin 23 navoissa vallitseva kuvion 3A jännite-muotoa Ut vastaava jännitemuoto Uc on esitetty kuviossa 3B. Vaikka 10 kondensaattori 23 poistaa jännitepiikit ylöspäin ja kela 24 puolestaan tasoittaa jännitepiikit alaspäin ja näin aikaansaatu pilottikaaren jännite Uk on erittäin tasainen ja vakaa, on jännitteen Ut vaihteluilla oleellinen vaikutus pilottikaaren palamiseen. Jännitteen Ut vaihtelut näkyvät pilottivirran vaihteluna kuvion 3C mukaisesti. Tällä vaihtelul-15 la on itseinduktiosta johtuva kaarta supistava ja vakauttava vaikutus.

Yleensä pilottivirtalähteen 10 jännite Uk on esillä olevassa keksinnössä audiotaajuinen ja sen taajuus f on alueella 800 Hz...6 kHz, sopivimmin alueella 2...4 kHz. Tyhjäkäyntijännite on yleensä verraten pieni ja 20 alueella 50-80 V, sopivimmin n. 70 V. Pilottivirtalähteen valokaaren 7 virta Ik on järjestetty säätövastuksella 22 säädettäväksi alueella 0,5-10 A, sopivimmin alueella 1-7 A kuormitetun kaarijännitteen Uk ollessa tällöin alueella 10-30 V, sopivimmin alueella 13-20 V.

25 Kun käytetään kuviossa 3 esitettyä jännitteen Uk aaltomuotoa ja verraten pientä pilottivirtalähteen 10 tehoa, ei laite aiheuta käytetystä au-diotaajuudesta huolimatta häiritsevää melua. Lisäksi radiohäiriöt ovat laitteen koteloinnilla 10 ja linjasuodattimella 13a,13b hallittavissa. Etuna on myös se, että pilottivirtalähteessä 10 voidaan käyttää stan-30 dardimuuntajia, koska toimitaan alle 3 kHz:n invertteritaajuudella.

Edellä esitettyyn keksinnön toteutusesimerkkiin voidaan tehdä monia erilaisia variaatioita. Esimerkiksi virranrajoitusvastukset 21 ja säätövastus 22 voidaan korvata sinänsä tunnetulla takaisinkytkentäpiiril-35 lä, joka automaattisesti pudottaa muuntajan 19 ensiöjännitettä i.

89248 9 300 V:sta välittömästi sen jälkeen kun päävalokaari 3 on syttynyt ja palaa halutulla tasolla.

Seuraavassa esitetään patenttivaatimukset, joiden määrittelemän keksin-5 nöllisen ajatuksen puitteissa keksinnön eri yksityiskohdat voivat vaihdella ja poiketa edellä vain esimerkinomaisesti esitetystä.

Claims (11)

1. Menetelmä plasmahitsauksessa vakaan pilottivalokaaren aikaansaamiseksi, jossa menetelmässä apuvirtalähteestä (10) syötetään sähköjännite 5 plasmapolttimen pilottikaaren kohtioiden (A,B) välille, tunnettu siitä, että apuvirtalähteen jännitteenä käytetään sykkivää tasajännitettä (Uk), jonka taajuus valitaan audiotaajuus-alueelta 800 Hz - 6 kHz ja että apuvirtalähteen aikaansaama kaarivirta (Ik) ja kaarijännite valitaan niin alhaisiksi, että menetelmä soveltuu 10 myös mikroplasmahitsaukseen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että apuvirtalähteen (10) sykkivän tasajännitteen (Uk) audiotaajuus valitaan alueelta 2-4 kHz. 15

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että apuvirtalähteen tyhjäkäyntijännite valitaan alueelta 50-80 V, että apuvirtalähteen kaarivirta (Ik) järjestetään säädettäväksi alueella 0,5-10 A kaarijännitteen ollessa tällöin 10-30 V, sopivimmin 20 13-20 V.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että apuvirtalähteeseen (10) syötettävä sähkö otetaan yksi-vaihevaihtovirtaverkosta tai vastaavasta muusta sähköulosotosta. 25

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että apuvirtalähteen jännitteen aaltomuoto (Ut) valitaan siten, että siinä on tasaisten perusjännitteisten (U0) osuuksien välillä suhteellisen lyhyet jännitepiikit sekä ylöspäin että alaspäin ja että 30 mainittujen jännitepiikkien kesto (T0) valitaan siten, että kokonaisjak-sonajan (T) suhde mainittuihin jännitepiikkien kestoihin T0 on alueella T/T0 = 5...13.

6. Plasmahitsaukseen, etenkin mikroplasmahitsaukseen, tarkoitettu apu-35 virtalähde (10), joka käsittää tulonavat (12), kotelon (11) ja lähtöna- vat (25) , jotka ovat kytkettävissä plasmahitsauslaitteen apuvalokaaren n 89248 kohtioiden (A,B) yhteyteen, joka apuvirtalähde (10) käsittää tasasuun-tausyksikön (13), muuntajan (19) sekä puolijohdekytkimet (16a,16b), jotka komponentit on kytketty invertteriksi, ja jonka muuntajan (19) toisiokäämiin (19c) on kytketty tasasuuntausyksikkö (20), tunnet-5 t u siitä, että viimemainitun tasasuuntausyksikön (20) napoihin on kytketty aktiivisena pilottivirran ylläpitäjänä toimiva LC-piiri, joka käsittää suotokondensaattorina rinnakkaiskondensaattorin (23) ja sar-jakelan (24).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen virtalähde, tunnettu siitä, että mainittu invertteri käsittää sen puolijohdekytkimiä (16a,16b) ohjaavan vuorovaiheyksikön (15), että mainitut puolijohdekytkimet (16a,16b) on yhdistetty kuristinkelojen (18) välityksellä mainitun muuntajan (19) ensiökelojen (19a,19b) ääriulosottoihin ensiökelan kes-15 kiulosoton ollessa yhdistetty mainittuun tasasuuntausyksikköön (13), josta saadaan luokkaa 300 V tasajännite.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen virtalähde, tunnettu siitä, että virtalähteen muuntajan (19) toisiokäämiin (19c) liitetyn 20 tasasuuntausyksikön (20) napoihin on kytketty virranrajoitusvastukset (21) ja pilottivirran (Ik) säätövastus (22).

9. Jonkin patenttivaatimuksen 6-8 mukainen virtalähde, tunnettu siitä, että virtalähteen sekä tulonavat (12) että lähtönavat on kytket- 25 ty linjasuodattimien (13a,13b) välityksellä.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 6-9 mukainen pilottivirtalähde, tunnettu siitä, että virtalähteen ulosoton LC-piirin rinnakkaiskon-densaattorin (23) kapasitanssi C on valittu alueelta C — 3...10 μι 30 ja mainitun LC-piirin kelan (24) induktanssi L on valittu alueelta L - 1...10 mH.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 6-10 mukainen virtalähde, tunnettu siitä, että mainittujen puolijohdekytkimien (16a,16b) vuoro- 35 vaiheohjaus tai vastaava on niin järjestetty, että invertterin taajuus on alueella 400-3000 Hz, että virtalähteen (10) syöttösähkö on järjes- 12 8924 8 tetty otettavaksi yksivaihevaihtovirtaverkosta, että virtalähteen (10) tyhjäkäyntijännite on järjestetty alueelle 50-80 V ja että virtalähteen kaarivirta (Ik) on järjestetty säädettäväksi alueella 0,5-10 A kuormitetun kaarijännitteen ollessa 10-30 V, sopivimmin 13-20 V. 5 13 392s 8