FI88437B - Arrangemang foer vaegning av en last - Google Patents

Description

5 1 3 p. 4 3 7 Järjestely kuorman punnitsemiseksi - Arrangemang för vägning av en last

Keksintö koskee järjestelyä ajoneuvossa tai vastaavassa yksikössä jousien varassa olevan painon ja siitä riippuvien suureiden mittaamiseksi käyttämällä välimatkojen päässä toisistaan olevien jousien yhteyteen sijoitettuja useita 10 antureita, joiden antamien mittaussignaalien perusteella mitattava paino lasketaan.

Useissa yhteyksissä on erittäin tärkeää tietää joko kuorman tai ajoneuvon koko paino, akselipainot tai painon jakautuma 15 tai muu painosta riippuva suure. Tällä alueella ovat lainsäädännön asettamat vaatimukset kaikkialla maailmassa tulossa tiukemmiksi. Samoin kaupalliset vaatimukset asettavat yhä suurempia tarkkuusvaatimuksia kuorman painon tarkalle tietämiselle.

20

Tunnetaan lukuisia vaakalaitteita, joiden päälle ajoneuvo tai ajoneuvoyhdistelmä ajetaan kokonaan tai osittain ajoneu-·· von ja siten kuorman punnitsemista varten. Tällaiset vaaka- laitteet joudu~aan kuitenkin useimmiten sijoittamaan kiin-. : 25 teästi, jolloin niiden käytettävyys on erittäin rajattu.

Yleensä sellaisia on käytettävissä vain suurehkoissa teolli-!! suuslaitoksissa tai vastaavissa. Voidaan myös käyttää ajo neuvon pyörien alle sijoitettavia erillisiä vaakalaitteita, mutta niiden käyttö on hankalaa ja hidasta ja vaatii hyvän 30 alustan.

Tämän lisäksi on olemassa suuri määrä ajoneuvon jousitusjär-: jestelmän yhteyteen sijoitettuja mittauslaitteita, kuten julkaisuissa GB-1 290 674 ja GB-2 178 546 sekä DE-1 030 35 206 esitetyt järjestelyt. Käytännöllisesti katsoen kaikki ;\ jousitus järjestelmän yhteyteen sijoitetut painonmittaus- jarjestelyt perustuvat tavalla tai toisella ajoneuvon jousi-• : tuksen sallimaan pystysuoraan liikematkaan, jonka kuormituk- 2 88437 sen lisäys aiheuttaa. Tämä kuitenkin johtaa huomattaviin ja potentiaalisiin virhelähteisiin, koska jousituksen jousivakiot ovat jo alunperin eri suuruisia ja muuttuvat aikaa myöten ja tämän lisäksi jousitus järjestelmissä olevat nive-5 let ja jousielementtien liike toisiinsa nähden aiheuttaa kitkavoimia, jotka vääristävät mittaustuloksen. Nämä järjestelyt eivät olekaan siten yleistyneet. PCT-hakemuksessa FI-89/00066 on esitetty pyöräakselistojen ja runkorakenteen väliin, ts. jousituksen rinnalle, sijoitettu hydraulinen 10 mittausjärjestely, jossa ajoneuvon runkoa nostetaan mittausta varten pois jousien varasta ja hydraulinestetilavuus pidetään kuormauksen aikana vakiona jousituksen liikkeen estämiseksi kuormauksen aikana ja siten sen vaikutuksen eliminoimiseksi.

15

Julkaisussa DE-1 960 429 on esitetty järjestely, jossa on sijoitettu useita hydraulisylintereitä kuormauspinnan ja ajoneuvon rungon väliin, ja jossa samoin kuin edellä kuvatussa FCT-hakemuksessa kuorma on oleellisesti hydraulisylin-20 tereiden varassa kuormauksen aikana ja nestetilavuus pidetään vakiona. Tämä järjestely on varsin monimutkainen ja vaatii tavanomaiseen lavarakenteeseen verrattuna paljon :··· ylimääräisiä komponentteja, nimenomaan hydraulisylintereitä, joten tämän järjestelyn toteutus on suhteellisen kallis.

·. : 25 Järjestely on myös suhteellisen epätarkka, koska lämpötila- ···. erot aiheuttavat laajassa hydraulijärjestelmässä painevaih- teluita, ja koska hydraulisylintereissä kitka johtaa virhei- * « siin, mikä korostuu vielä siitä syystä, että sylintereitä on useita. Nämä ongelmat esiintyvät kaikissa hydrauliikkaan 30 perustuvissa menetelmissä.

I·· Tämän lisäksi on kuormituksia pyritty mittaamaan ajoneuvon T: akselistorakenteisiin sijoitetuilla venymäliuskoilla, jotka V mittaavat kuorman aiheuttamia jännitysmuutoksia kiinteissä • · il.' 35 rakenneosissa. Näillä on kuitenkin huomattavana ongelmana *;*. se, että jännitykset eivät riipu useinkaan lineaarisesti ”*· kuormituksesta vaan kuorman ja jännityksen välinen riippu- vuus tulee niin monimutkaiseksi, että se käytännössä johtaa 3 88437 niin epätarkkaan tulokseen, että järjestelmän hyöty on kyseenalainen.

Keksinnön tavoitteena on aikaansaada ajoneuvossa tai vastaa-5 vassa kuormauspainon punnitsemiseksi sellainen mittausjärjestely, joka antaa kuormatusta painosta luotettavan mittaustuloksen ja mahdollistaa kuormitusjakauman tulostamisen ja jonka antamaan mittaustulokseen ajoneuvon jousitus ja akselistorakenne ei aiheuta virhettä ja joka järjestely 10 myös antaa tarkan mittaustuloksen riippumatta ajoneuvon asennosta tai kuorman sijoituskohdasta kuormauslavalla sekä mahdollistaa punnituksen muulloinkin kuin kuormauksen aikana. Tämän lisäksi keksinnön tavoiteena on saada aikaan järjestely, joka on sijoitettavissa paitsi uusiin ajoneuvoi-15 hin myös vanhoihin jälkikäteen ja joka on rakenteeltaan sellainen, että se ei käytön aikana helposti vaurioidu. Lisäksi keksinnön tarkoituksena on saada aikaan järjestely, joka edellyttää mahdollisimman vähän lisäkomponentteja normaaliin ajoneuvorakenteeseen ja antaa tarkan mittaustu-20 loksen riippumatta lämpötilavaihteluista ja muista olosuhde-muutoksista. Keksinnön tavoitteena on siten saada aikaan : : järjestely, joka on toimintavarma sekä hinnaltaan edullinen.

* * · :\>t Keksinnön mukaisen järjestelyn avulla saadaan aikaan ratkai- : 25 seva parannus edellä esitetyissä epäkohdissa ja toteutettua • · i..‘ edellä määritellyt tavoitteet. Tämän aikaansaamiseksi on keksinnön mukaiselle järjestelylle tunnusomaista se, mitä ·’ ’ on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

30 Keksinnön tärkeimpänä etuna voidaan pitää sitä, että ajoneuvon kuormasta tai kuormaeristä, olivatpa ne lastitilassa • · * tai muualla ajoneuvossa, ja myös painon jakautumisesta saa-T: daan aina tarkka ja luotettava punnitustulos riippumatta V ajoneuvon asennosta kuormauksen aikana. Tämän lisäksi etuna 35 on, että järjestely on hankintakustannuksiltaan edullinen ja sijoitettavissa useisiin erityyppisiin ajoneuvoihin ja :**: erityisen edullisesti lehtijousilla tai lehtijousipakoilla *·*: varustettuihin ajoneuvoihin siten, että varsinaisia lisäosia 4 3 8 4 3 7 ei tule. Tämän lisäksi keksinnön etuna on se, ettei järjestely lainkaan edellytä hydrauliikan käyttöä mittausväliai-neena, jolloin toiminta on luotettavaa myös äärilämpötiloissa ja likaisissa olosuhteissa ja huolimattomassa käytössä, 5 jolloin hydraulijärjestelmät helposti antavat virheellisen tuloksen. Etuna on, että järjestelyllä on saatavissa sekä ajoneuvon ohjaamoon ja/tai ajoneuvon ulkopuolelle kuormaa-jalle tai muulle tieto kuorman painosta jo kuorman teon aikana eikä vasta kuormauksen jälkeen. Oikea kuormauspa!no 10 ja painonjakautuma ajoneuvosta tai vastaavasta mahdollistaa myös optimaalisen kuljetustuloksen aikaansaamisen. Toisaalta järjestelmää voidaan käyttää hyväksi valvontatyössä sekä viranomaisten toimesta että mahdollisen kaupan osapuolten välillä.

15

Seuraavassa keksintöä kuvataan yksityiskohtaisesti oheisiin piirustuksiin viittaamalla, joissa kuvio 1 esittää sivulta päin kuorma-autoa, johon on sijoi-20 tettu eräs keksinnön mukainen punnitus järjestely, kuvio 2 esittää erästä keksinnön mukaista anturilaitetta ...j ulkoapäin ajoneuvon muut osat pitkin tasoa B-B Leikattuna, ·. ; 25 kuvio 3 esittää kuvion 2 anturilaitetta poikkileikkauksena i..’ pitkin tasoa C-C, kuvio 4 esittää keksinnön mukaisen anturi laitteen järjestelyä telipyörästöllisessä akselistorakenteessa samasta suun-30 nasta katsottuna kuin kuvio 1, ja : kuvio 5 esittää kuvion 4 rakennetta ylhäältä päin tasossa A-A nähtynä.

35 Kuviossa 1 on esitetty sivukuva kuorma-autosta, jossa on ··’ keksinnön mukaiset järjestelyt jousien varassa olevan painon ··: Q mittaamiseksi. Tämä paino Q sisältää ajoneuvon kaiken ·': jousitotun massan. Tämä jousitettu massa kuormittaa osuuk- 5 88437 silla QF etummaista pyöräparia 1 ja QB takimmaista pyörä-paria 2, silloin kun autossa joko ei ole telipyöriä tai ne ovat ylösnostettuja. Mahdolliset telipyörät 3 on kuvioon 1 merkitty katkoviivalla, mutta tässä tarkastelussa aluksi 5 yksinkertaisuuden vuoksi katsotaan, että ajoneuvossa on vain etummainen pyöräpari 1 ja takimmainen pvöräpari 2. Etummaisen pyöräparin 1 molemmat pyörät on tässä tapauksessa jousitettu kumpikin lehti jousella tai lehtijousipakoi11a 5 ja takimmaisen pyöräparin 2 molemmat pyörät lehti jousi 11a 10 tai lehtijousipakoilla 4. Keksinnön mukaisesti on etupyörien lehti jousien 5 toisen pään kiinnityskohdan 7 yhteyteen järjestetty keksinnön mukainen anturi ja samoin takimmaisten pyörien jousien 4 toisen pään kiinnityskohdan 6 yhteyteen järjestetty keksinnön mukainen anturi. Siten etuakseliston, 15 ts. etummaisen pyöräparin yhteydessä on kaksi anturia ja samoin taka-akseliston pyöräparin 2 yhteydessä kaikkiaan kaksi anturia, joten koko ajoneuvossa on neljä keksinnön mukaista anturia. Näiden antamista mittaussignaaleista voidaan mitata ja laskea kokonaiskuorma Q ja osuudet QF ja 20 GB eri akselistoj1le tai jakautuma eri pyörille.

» : : ; Vain yhden keksinnön mukaisen anturin käyttö aina yhden ;··; jousen 4 tai 5 yhteydessä perustuu siihen, että vaikka pyörän akselin tuentakohta lehti jousen pituudella saattaa .·, ; 25 eri automerkeissä vaihdella samoin kuin lehti jousien pituu- det, pysyvät jousen kiinnityskohtien ja pyöräakselin 8 !** kiinnityskohdan välimatkojen suhteet kuormituksesta riippu- • · · ’·’ ’ matta varsin tarkoin muuttumattomina, joten yhdelle anturil le tulee aina sama osuus pyörän kokonaiskuormasta, jolloin 30 kokonaiskuorma on käänteisesti laskettavissa tästä osuudesta. Mikäli lehti jouset tai lehtijousipakat 4, 5 ovat pituus-: : suunnassaan symmetrisiä ja pyöräakselit 8 on tuettu keskelle jousien pituutta, jakaantuu kuorma tasan lehti jousen molem-. V mille kiinnityskohdille, ts. kuorma QF1 = QF2 = QF/2 ja 35 QB1 = QB2 = QB/2. Jos edellä mainitut symmetrisyydet eivät pidä paikkaansa, on suhteilla jokin muu arvo, joka on hcl-*:**: posti laskettavissa ja myös koekuormituksella testattavissa ja laitteet kalibroitavissa.

6 8 3 4 3 7

Kuviossa 2 on esitetty yksityiskohtaisesti lehtijousien kiinnityskohtiin 6 ja 7 sijoitettu anturilaite ulkoapäin, jolloin ajoneuvon muihin rakenteisiin liittyvät osat on 5 leikattu pitkin tasoa B-B. Kuviossa 3 on poikkileikkaus kuvion 2 anturista. Keksinnön mukaisesti anturilaite muodostuu jousen kiinnityselimien, tässä tapauksessa lehti jousen tai lehtijousipakan 4, 5 kiinnityssilmukan 10 ja ajoneuvon kuormarunkoon 11 kuuluvien vastinelimien, tässä tapauksessa 10 siis jousen kiinnityskorvakkeiden 12a, 12b väliin sijoitetusta yhtä ainetta olevasta metallikappaleesta 13. Tässä erityisessä tapauksessa, jossa on kyse lehtijousista, tämä anturi 9 siis muodostaa jousien kiinnityssilmukan 10 ja kiinnityskorvakkeiden 12a ja 12b akselitapin, joka kiin-15 nittää nämä osat toisiinsa kiinnityskorvakkeen 10 ollessa mahdollisimman pienellä anturiakselin 15 suuntaisella välyksellä 14 kiinnityskorvakkeiden 12a ja 12b välissä. Tällöin kiinnityskorvakkeet 12a ja 12b kiinteinä osina tietenkin pysyvät paikallaan ja kiinnityssilmukka 10 liikkuu hieman 20 akselitapin keskilinjan 15 ympäri jousto]iikkeen aikana, mutta kuormitusvoiman suunta pysyy tästä huolimatta kuviosta 3 näkyvän pystytason V suuntaisena, joka siis on sama taso * · » kuin kuvion 2 kuvataso. Periaatteessa voi tukivoima Tl/2 (samansuuruinen kuin vastaava kuormavoima - QF/2) suuntautua . . 25 tasossa V ei kohtisuorasti akseliviivaa 15 vastaan, ts.

» poiketa kulman ot verran suuntaan tai toiseen tasossa V, ”* jos ajoneuvo on sivusuuntaan vinolla alustalla tai kuormitus ·' ' erittäin epätasaisesti jakautuneena, tai tukivoiman Tl/2 suunta voi poiketa tasosta V suuntaan tai toiseen kulman β 30 verran, jos ajoneuvo on pituussuuntaan vinolla alustalla tai huomattavan epätasaisesti kuormattuna. Nämä kulmat a ja β ovat käytännössä kuitenkin enintään muutaman asteen suuruisia eikä niillä siitäkään syystä ole muuta kuin teo-V reettista mielenkiintoa, mutta vaikka kulmat a ja β olisivat j ’· 35 suurempiakin, on käytännössä todettu keksinnön mukaisen y' anturin 9 antavan kaikkiin kuviteltaviin käytännön tilantei- ·; siin riittävän tarkan mittaussignaalin ja siten mittausarvon painolle.

7 3343? Tässä tapauksessa, kun anturi 9 on muodostettu akselitapik-si, se on pääasiassa sylinterimäinen suora kappale. Sylinte-rimäinen ulkopinta 16 jakaantuu tapin akselin 15 suunnassa 5 kolmeen sama-akseliseen osuuteen LI, L2 ja Li, joilla on tässä tapauksessa myös sama ulkohalkaisija. Keskimmäinen näistä osuuksista LI on pituudeltaan sama tai hieman pienempi kuin silmukan 10 leveys W1 ja sopii väljällä sovitteella silmukan aukkoon, niin että lehti jousi pääsee liikkumaan 10 kuormituksen aikana aiheuttamatta huomattavaa vääntävää momenttia anturikappaleeseen. Osuuden LI kahta puolta, symmetrisesti osuuden LI ja samalla silmukan 10 keskitason 17 suhteen, on muodostettu akselitappiin hieman pienempihal-kaisijäiset osuudet M, jotka siis ovat keskenään yhtä pitkät 15 ja joiden ympärille korvakkeiden reikiin nähden jää pienehkö välys 18. Lähellä tapin päitä olevat osuudet I ja L3 ovat osuuksista K ulospäin ja sopivat suhteellisen tiukasti korvakkeissa 12a ja 12b oleviin reikiin niin, että kiinnitystä voidaan pitää taivutukseen nähden suhteellisen jäykkä-20 nä. Uloimpana osuuksien L2 ja L3 ulkopuolella on esim.

toisessa päässä laippa 19 ja toisessa päässä lukitusrengas : 20 akselitapin pitämiseksi paikallaan. Nämä 1ukituselimet ·;··; 19, 20 tai ainakin toinen niistä on varustettu esim. akselin 15 suuntaisilla ulokkeilla tai syvennyksillä, jotka sopivat .·.: 25 korvakkeiden vastaaviin syvennyksiin tai ulokkeisiin tai ne on varustettu muilla sinänsä tunnetuilla elimillä anturin 1". 9 lukitsemiseksi korvakkeisiin siten, että anturi 9 ei pääse niihin nähden pyörimään ja että anturin pystysymmetriataso V tulee asennuksessa pystysuoraan. Tämä muotoilu on edulli-30 nen erityisesti anturin paikalleen sijoittumisen kannalta, koska se on suoraan työnnettävissä korvakkeiden ja silmukan kohdistettuihin reikiin ja lukittavissa oikeaan asentoonsa.

• » · ^ . Anturikappaleeseen sen kummankin osuuden M akselin 15 suun- 35 täisen pituuden keskelle on sen vastakkaisilta puolilta jyrsitty tasapohjaiset syvennykset 21a ja 21b ja vastaavasti 21c ja 2ld siten, että syvennysten pohjat 22 ovat yhdensuun-täiset, ja yhtä kaukana anturin akseliviivasta 15. Näin ollen 8 88437 molempiin osuuksiin M syntyy syvennysten halkaisijan määräämä I-palkkimainen osuus I. Tämä I-palkkimainen osuus I on selvästi nähtävissä kuviosta 3, jossa syvennysten pohjien 22 väli muodostaa uuman ja osuuden M loppumateriaali laippa-5 osat 23. Syvennysten halkaisija, ts. I-palkkimainen osuus I, on yhtä suuri tai pienempi kuin kyseisen osuuden M akselin 15 suuntainen pituus. I-palkkimaisessa osuudessa on siten kaksi symmetriatasoa, joista toinen syvennysten pohjien 22 suuntainen symmetriataso V sijoitetaan ajoneuvossa 10 pystytasoksi ja tätä vastaan kohtisuora ja samoin anturin pituusakselin 15 kautta kulkeva symmetriataso H vastaavasti vaakasuoraksi. Syvennysten 21a, b, c, d pohjiin on symmetrisesti poikkileikkaustasojen C-C ja vaakatason H suhteen sijoitettu venymäliuskat 24, jotka muuttavat anturikappaleon 15 muodonmuutokset sähköiseksi signaaliksi. Anturissa 9 on siten kaksi I-palkkimaista osuutta I symmetrisesti tason 17 suhteen ja siten kaikkiaan neljä venymäliuskaa neljän syvennyksen pohjissa. Tämän lisäksi anturi voi sisältää pienehköjä reikiä 25 eri suuntiin sopivasti ja edullisim-20 min lähelle keskilinjaa 15 järjestettynä signaali johtimien 26 tuomiseksi venymäliuskoista 24 anturikappaleen läpi ja sen toisesta päästä ulos. Nämä mittaus johdot 26 viedään sinänsä tunnettuun laskenta- ja tulostusla. 1 teoseen kuten mikroprosessoreihin, mikrotietokoneisiin tai vastaaviin : 25 tuloksen laskentaa varten, jolloin on huomioitava edellä ···. kuvatut voimien jakautumat.

• » «

Kuviossa 4 ja 5 on eritetty tolipyörien parilla 25 varustettu taka-akselirakenne. Tässä on takapyörien 2 lehti jousien 30 4 etupää, joka on kiinteä, yhdistetty ajoneuvon kuormarun- koon 11 keksinnön mukaisella anturilla. Lehti jousen toinen taaempi pää 26 on kytketty nivelen 27 välityksellä kaksivar- » * · : tisen vivun 28 ensimmäiseen päähän ja tämän kaksivartisen .·. vivun toinen pää on yhdistetty telipyörien 25 akselille 35 29. Kaksivartisen vivun 28 tukipisteen muodostaa nivel 30, 'I*. josta se tukeutuu ajoneuvon kuormarunkoor. 11. Anturilaitteen ja takapyörien akselilinjan väli on d takapyörien akselilin-jan ja lehti jousen takapään 26 nivelen väli on c, kaksi var- 9 88437 tisen vivun ensimmäinen jousen puoleinen vipuvarsi on b ja toinen telipyörien puoleinen vipuvarsi on a, jolloin anturi-laitteeseen vaikuttavasta kuormitusvoimasta on laskettaviesi seuraavasti tukivoimat: 5 (b+c+d) T2 = QB1 x - (b+c) 10 (d+b) T3 = T2 x - (ax(c+d)) kun lisäksi huomioidaan, että: 15 QF1 + QF2

Tl = - 2 20 on kuormitus jakautumaan ja kokonaiskuormaan liittyvät suureet ratkaistavissa yhtälöstä: QF1 + QF2 + QB1 + QB2 = Tl + T2 + T3 25 Edellä kuvattu anturi 9 voidaan muotoilla poikkileikkaukseltaan myös muuksi kuin ympyrämäiseksi, esim. neliömäiseksi '**. tai muun muotoiseksi sekä osuuksiin LI, L2 ja L3 voidaan • · · · järjestää erilaiset läpimitat, mikäli anturin kiinnitystäpä ** on toisenlainen ja jousen tai jcusipakan 4, 5 nivelöinti 30 kiinnityssilmukoihin järjestetään toisin. Oleellista on, että jousesta tai jousipakasta tuleva tukivoima ja kiinni-: : tyskorvakkeista tulevat kuormittavat voimat kulkevat koko naisuudessaan anturin kautta. Samoin on syytä järjestää osuudet M symmetrisesti kiinnityssilmukan 10 keskitason 17 35 suhteen sekä sijainniltaan että muotoilultaan. I-palkkimai-.. set osuudet I voidaan anturiin valmistaa useilla eri tavoil- ” la, jolloin oleellista on, että anturin poikkileikkaus • · ’ ,* anturin pituusakselia 15 vastaan kohtisuorassa tasossa on : { ainakin joltakin akselin 15 pituuden osalta I-palkkimainen 40 muodoltaan, jolloin se voi olla pituudeltaan joko vakio I tai muuttuva kuten kuvioissa.

• » » !0 3 8 ‘13 7

Edellä on kuvattu sitä toteutusmuotoa, jossa anturi on sovitettu lehti jousen yhteyteen. Periaatteessa samantyyppinen anturi on sovitettavissa myös muun tyyppisen jousituksen yhteyteen. Esim. kierrejousen yhteydessä tämä on järjestet-5 tavissa siten, että kierre jousen yläpäähän, jolloin kierrejousi vastaa kuviossa 2 näkyvää lehti jousen 4, 5 yläsivua, muotoillaan linnityssilroukkaa 10 vastaava osuus ja anturin 9 ulkopäät tuetaan ajoneuvon kuormarunkoon 11 kiinnittyvillä korvakkeita 12a ja 12b vastaavilla kiinnityselimillä. Täl-10 löin kierrejousesta tuleva tukivoima ja korvakkeista tuleva kuormitusvoima vaikuttavat anturiin vastaavalla tavalla kuin mitä edellä on selitetty lehti jousen yhteydessä sillä poikkeuksella, että anturiin kohdistuu kyseiselle pyörälle tuleva voima yleensä kokonaisuudessaan eikä vain osa kuten 15 lehti jousen tapauksessa edellä. On selvää, että kierrejousen tapauksessa on anturin käytännöllinen mitoitus toinen kuin vastaavassa lehtijousitapauksessa. Kierrejousen kanssa analogisesti on asennus tehtävissä myös pneumaattisen tai hydropneumaattisen jousituksen yhteydessä. Muun tyyppiset 20 jousitukset ovat kuorma-autoissa ja näiden perävaunuissa erittäin harvinaisia, mutta niihinkin on keksinnön mukainen : anturi sovitettavissa edellä kuvattuja periaatteita nouöat- : taen.

: 25 On selvää, että rakenteet voivat olla sijoitetut toisiinsa ’ nähden myös käänteisesti, ts. anturin 9 päätyosuudet L2 ja

L3 voivat tukeutua jousen 4, 5 kiinnityselimiin ja keski-osuus LI kuormarungon 11 korvakkeeseen. Tällöin tietenkin osuus LI on jäykästi kiinnitetty ja osuus M ulottuu suurim-30 malta osalta korvakkeiden ja silmukan rajapinnasta 14 tähän jäykästi kiinnitettyyn osuuteen LJ päin. Tämä on analogista : edellä kuvattuun toteutusmuotoon hden, jossa osuus M

ulottui pääasiassa jäykästi kiinnitettyihin osuuksiin L2 ja L3 päin rajapinnasta 14.

Claims (5)

11 83 4 3/

1. Järjestely ajoneuvossa tai vastaavassa yksikössä jousien varassa olevan painon ja siitä riippuvien suureiden mittaamiseksi käyttämällä välimatkojen päässä toisistaan 5 olevien jousien (4, 5) yhteyteen sijoitettuja useita antureita (9), joiden antamien mittaussignaalien perusteella mitattava paino lasketaan ja jotka ovat päistään (L2, L3) suhteellisen jäykästi tuetun kuormituspalkin tyyppisiä taivutusvoima-antureita ja sijaitsevat aina kyseisen jousen 10 (4, 5) kiinnityselimien ja jousien varassa olevaan raken teeseen kuuluvien vastinelimien (12a, 12b) välissä siten, että jokaisen anturin päätyosuudet (L2, L3) tukeutuvat mainittuihin vastinelimiin (12a, 12b) ja toinen osuus (LI) mainittuun kiinnityselimeen (10) tai käänteisesti muodostaen 15 jousien kiinnityssilmukan (10) ja kuormarungossa (11) sen kahta puolta olevien korvakkeiden (12a, 12b) saranatapin tai vastaavan, jolloin taivutusvoima ilmaistaan anturissa olevilla venymäliuskoilla (24), tunnettu sii+-ä, että anturin (9) tukeutuva keskiosuus (LI) ulottuu likimain kiinnityssil-20 mukan mitalle (Wl) ja sen tukeutuvat päätyosuudet (L2, L3) ainakin korvakkeiden mitan osalle tai vastaavasti käänteisesti, että muodonmuutokset mitataan tämän akselitapin • · kahdessa poikkileikkauksessa symmetrisesti koskiosuuden 9 ’*· (LI) keskikohdan (17) suhteen käyttämällä leikkausvoimaa ’·· 25 ilmaisevia antureita (9), jotka muodostuvat oleellisesti ·,: yhtenäisestä metallikappaleesta (13), jonka päätyosuuksien (L2, L3) ja keskiosuuden (LI) välisten rajapintojen alueilla • · :·. (M) tai läheisyydessä tähän metallikappaleeseen on muodos tettu vaakasuuntaiset syvennykset (21a-d) näillä mainituilla 30 alueilla (M) oleellisesti pystytason (V) suhteen symmetristen I-palkkimaisten osuuksien (I) saamiseksi ja että venymä- • » liuskat (24) on kiinnitetty näiden I-palkkimaisten osuuksi- ’·· en uumien kahta puolta leikkausjännityskomponenttien mit- **: taamiseksi. • · * . 35 • · · » ..

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely, jossa jousi ··' on lehtijousi tai lehtijousipakka, tunnettu siitä, että kussakin lehtijousessa tai lehtijousipakassa (4, 5) vain 12 8 8 4 37 yksi akselitappi (6, 7) on muodostettu mainituksi anturiksi (9), jolloin ajoneuvon tai vastaavan kutakin akselia kohti on kaksi anturia.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen järjestely, jossa lehti- jousen tai lehtijousipakan päähän on vivulla kytketty te-liakseli (29) pyörineen, tunnettu siitä, että anturin (9) muodostava saranatappi on järjestetty vain lehtijousen tai lehtijousipakan (4, 5) siihen päähän (6), joka on kiinteästi 10 kiinnitetty kuormarunkoon (11), jolloin ajoneuvon tai vastaavan kutakin akseli-teliakseli-yhdistelmää kohti on kaksi anturia.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely, jossa jousi 15 on kierrejousi, pneumaattinen jousi tai vastaava, tunnettu siitä, että jousen ja kuormarungon välinen kiinnityselin on muodostettu sisältämään kiinnityssilmukan ja kuormatunko tämän kahta puolta kiinnityskorvakkeet tai käänteisesti, että anturi on sijoitettu silmukkaa ja Korvakkeita yhdistä-20 väksi ja jousen joustosuuntaa vastaan kohtisuoraksi kiinni-tystapiksi siten, että yksi osuus ulottuu likimain kiinri-tyssilmukan mitalle ja toiset osuudet ainakin korvakkeiden osan mitalle tai vastaavasti käänteisesti ja että muodon- • · * t | ‘ muutokset mitataan akselitapin kahdessa poikkileikkauksessa 25 symmetrisesti keskiosuuden keskikohdan suhteen. t · • · « · * • · ·

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely, tunnettu * · ♦ :: siitä, että I-palkkimaiset osuudet (I) sijaitsevat anturi- kappaleissa (9) päätyosuuksien ja keskiosuuden rajapinnois-...: 30 ta alkaen siihen osaan päin, jossa anturikappaleen ja kiin-·;·. nityselimen välillä on tiukka sovite, että I-palkkimainen muoto on saatu työstämällä kappaleeseen (13) ainakin rajapinnan suuntaisessa leikkauksessa tasapohjaiset syvennykset (21a, 21b, 21c, 21d) ja että venymäliuskojen (24) sähköi-...: 35 set yhteydet (26) on viety anturikappaleen sisustaa pitkin ·. ja sen jomman kumman päätyosuuden (L2, L3) päästä ulos. 13 6 8 4 37