FI88430C - Foerfarande och anordning foer reglering av foerbraenningsluftstroem i vaermealstringsanordning - Google Patents

Description

1 38430

MENETELMÄ JA LAITE PALAMISILMAVIRRAN SÄÄTÄMISEKSI LÄM-MÖNTUOTTOLAITTEISTOSSA

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen l 5 johdanto-osassa määritelty menetelmä palamisilmavirran säätämiseksi lämmöntuottolaitteistossa.

Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksen 4 johdanto-osassa määritelty laite palamisilmavirran säätämiseksi lämmöntuottolaitteistossa.

10 Nykyisissä pienehköissä lämmöntuottolaitteis- toissa, joiden teho on alle 5 MW, polttotapahtumaan tarvittava palamisilmavirran säätö toteutetaan siten, että kerta-asetuksella säädetään palamisilmavirta vastaamaan polttoainevirtaa. Tällöin palamisilmavirta 15 vastaa säätöhetkellä vallinneita ympäristön, polttoaineen ja polttolaitteen olosuhteita.

Epäkohtana nykyisissä lämmöntuottolaitteistois-sa on, että palamisilman massavirta ei pysy edellä mainitun säädön jälkeen vakiona. Tämä johtuu siitä, 20 että ympäristön olosuhteet ja polttolaitteen ominaisuudet, kuten vastukset, muuttuvat. Ympäristön lämpötilan ja paineen vaihtelut vaikuttavat lisäksi palamisilman tiheyteen ja polttolaitteen vastuksen muuttuminen puhal-timen tilavuusvirtaan. Nämä mainitut tekijät yhdessä 25 vaikuttavat usein samanaikaisesti siten, että palamisilmavirta ei vastaa polttoainevirtaa. Palamisilmakerroin muuttuu usein asetusarvoa pienemmäksi, jolloin poltto-laitteen likaantuminen on voimakasta ja heikentää läm-möntuottolaitteiston energiataloutta ja käyttövarmuutta. 30 Esimerkiksi nykyiset öljy- ja kaasupolttimet edellä mainitulla tehoalueella toimivat tällä tavalla.

Ennestään tunnetaan myös lämmöntuottolaitteis-toja, joissa kattilan tulipesän paine pyritään pitämään vakiona asetetulla polttoainevirralla. Tämä menettely-35 tapa soveltuu parhaiten laitteistolle, jossa on erillinen savukaasupuhallin. Tässä menetelmässä ei kuiten-. kaan oteta huomioon ympäristön olosuhteissa tapahtuvia 2 88430 muutoksia, mikä on edellytys optimaaliselle palamiselle.

Ennestään tunnetaan myös lämmöntuottolaitteis-toja, joissa paine-ero polttimon yli pidetään vakiona asetetulla polttoainevirralla. Tämä menettelytapa edel-5 lyttää kuitenkin sitä, että polttimeen järjestetään erillinen ilmapelti varsinaisen säätöpellin lisäksi. Tässä menettelyssä ei oteta ympäristön olosuhteissa tapahtuvia muutoksia huomioon.

Ennestään tunnetaan myös savukaasuanlyysaat-10 toreiden käyttö palamisilmavirran tarkkaan ohjaamiseen lämmöntuottolaitoksissa. Epäkohtana tällaisessa järjestelyssä on, että savukaasuanalysaattorit ovat kalliita, häiriöalttiita ja jatkuvaa huoltoa sekä valvontaa vaativia. Erityisesti pienehköissä lämmöntuottolaitoksissa, 15 joiden teho on alle 5 MW, näitä ei yleensä käytetä, vaan niitä sovelletaan suurempiin lämmöntuottolaitoksiin.

Keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä mainitut epäkohdat.

20 Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnus omaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksessa 1. Keksinnön mukaisessa menetelmässä palamisilmavirran säätämiseksi lämmöntuottolaitteistossa, johon kuuluu kaasumaista ja/tai nestemäistä polttoainetta käyttävä 25 poltin, tämän polttimen ominaisuuksia ja säätöarvoja vastaavat tunnusluvut tunnetaan. Keksinnön mukaisesti palamisilmavirran aiheuttama paine-ero polttimossa olevan paine-eroa aiheuttavan osan yli mitataan; palamisilmavirran lämpötila mitataan; ja mitattujen suurei-30 den ja tunnettujen tunnuslukujen avulla säädetään mainittu paine-ero polttimessa olevan paine-eroa aiheuttavan osan yli siten, että se vastaa kyseiselle polttoaineteholle haluttua palamisilmankerrointa.

Menetelmän eräässä sovellutuksessa vallitseva 35 ilmanpaine mitataan; mainitun palamisilmavirran aiheuttaman paine-eron mittauskohdan ja ympäristön välinen paine-ero mitataan; mainitut mittaussuureet otetaan 3 88430 huomioon haluttua palamisilmakerrointa säädettäessä.

Menetelmän eräässä sovellutuksessa polttoaine-virtaa mitataan ja sen muutosten vaikutus palamisil-mavirran säätämiseen otetaan huomioon.

5 Keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusomais ta se, mitä on esitetty patenttivaatimuksessa 4.

Keksinnön mukaiseen laitteeseen palamisilmavir-ran säätämiseksi lämmöntuottolaitteistossa, johon kuuluu kaasumaista ja/tai nestemäistä polttoainetta käyttävä 10 poltin, jonka ominaisuuksia ja säätöarvoja vastaavat tunnusluvut tunnetaan, kuuluu: paine-eroa aiheuttava osa, joka on sovitettu polttimeen; mittausanturi paine-eron mittaamiseksi paine-eroa aiheuttavan osan yli; lämpötila-anturi palamisilmavirran lämpötilan mittaami-15 seksi; säätöelin, kuten säätöpelti ja säätäjä polttimon ilmavirran säätämiseksi; ja tietojenkäsittely-yksikkö, johon anturit ja toimilaite on yhdistetty, ja jonka tietojenkäsittely-yksikön avulla mittauseuureita ja polttimon ominaisuuksia ja säätöarvoja hyväksi käyttäen 20 määritetään haluttu paine-ero paine-eroa aiheuttavan osan yli siten, että palamisilmavirta vastaa kyseiselle polttoaineteholle haluttua palamisilmakerrointa.

Laitteen eräässä sovellutuksessa paine-eroa aiheuttavana osana toimii polttimon liekkilevy tai 25 vastaava elin polttimessa.

Laitteen eräässä sovellutuksessa siihen kuuluu lisäksi: paineanturi vallitsevan ilmanpaineen mittaamiseksi; ja mittausanturi mainitun paine-eron mittauskoh-dan ja ympäristön välisen paine-eron mittaamiseksi, 30 jotka mittaustulokset otetaan huomioon palamisilmavirtaa säädettäessä.

Laitteen eräässä sovellutuksessa siihen kuuluu polttoainevirran tunnistin, jonka avulla palamisilmavirtaa voidaan säätää vastaamaan polttoainevirtaa.

35 Keksinnön etuna on, että sen avulla voidaan ratkaisevasti parantaa lämmöntuottolaitteiston ja eri-. tyisesti pienehkön lämmöntuottolaitteiston palamisil- • · ·

4 S 8 4 5 O

mavirran määrää siten, että se on optimaalinen polttoai-nevirran määrään nähden.

Keksinnön etuna on edelleen, että palamisil-mavirran ja polttoainevirran määrä pystytään pitämään 5 optimaalisessa suhteessa riippumatta ympäristön olosuh-devaihteluista.

Edelleen keksinnön etuna on, että lämmöntuot-tolaitteiston poltin tai sen osa itsessään muodostaa palamisilmavirran mittauksessa tarvittavan mittalait-10 teen osan, jolloin mittauskohtaan asennetaan vain varsinaiset anturit.

Keksinnön etuna on myös, että polttimen paine-eron aiheuttavan osan, kuten polttimen liekkilevyn, virtausaukon muutos poltlnta uudelleen säädettäessä tai 15 osan vaihdon yhteydessä aiheuttaa vain uusien tunnuslukujen asetuksen, jotka on helppo syöttää tietojenkäsittely-yksikölle .

Edelleen keksinnön etuna on, että lämmöntuot-tolaitoksessa päästään suhteellisen pienillä laiteinves-20 toinneilla, koska keksinnön mukainen laite ei edellytä tulipesän paineenpitojärjestelmää eikä savukaasuimuria.

Keksinnön etuna on edelleen, että lämmöntuot-tolaitteiston koko tai laatutaso eivät aseta keksinnön mukaisen menetelmän ja laitteen käytölle rajoituksia.

25 Edelleen keksinnön etuna on, että lämmöntuot- tolaitteiston poltin voidaan säätää tietylle teholle tai tehoalueelle jo tehtaalla tai poltinhuollossa riippumatta tulevasta käyttöpaikasta.

Keksinnön etuna on myös, että sen avulla saavu-30 tetaan noettomampi palamistulos, koska palamisilmaker-roin pysyy vakiona asetetulla polttoainevirralla.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää polttimen periaatekuvaa halkileikkauk-35 sena, johon polttimeen on asennettu sopivat mittausanturit; ja kuva 2 esittää tietojenkäsittely-yksikköä oheislait- 5 88430 teineen, johon tietojenkäsittely-yksikköön polttimon anturit on yhdistetty.

Poltin 1 on yhdistetty kuvassa 1 kattilaan 2 siten, että polttimon palopää 3 on sopivasti tulipesän 5 4 yhteydessä. Polttimeen 1 kuuluu puhallin 5, ilmakanava 6, joka johtaa puhaltimelta palopään 3 kautta tulipesään 4. Ilmakanavan 6 lähtöpäässä 6a on liekkilevy 7 ja tämän läheisyydessä polttoainesuutin 8. Polttoainesuuttimeen 8 on yhdistetty polttoaineputki 9.

10 Polttimon 1 yhteyteen on järjestetty seuraavat anturit: mittausanturi 10 paine-eron mittaamiseksi liekkilevyn 7 yli; lämpötila-anturi 11, joka on sovitettu ilmakanavaan 6 liekkilevyyn 7 nähden palamisilmavir-ran tulosuuntaan; ja toinen paine-eroanturi 12 ilmaka-15 navan 6 sisäpuolisen liekkilevyn 7 läheisyydessä vallitsevan paineen (ilmavirran tulopuolen paine) ja ympäristön paineen välisen paine-eron mittaamiseksi. Lisäksi laitteeseen kuuluu paineanturi 13 vallitsevan ilmanpaineen mittaamiseksi. Paineanturi 13 voi sijaita et-20 äisyyden päässä polttimosta 1 tai polttimon 1 yhteydessä sellaisessa paikassa, jossa ilmanpaine voidaan luotettavasti puhaltimen häiritsemättä mitata, kuten esim. polttimon 1 vaipan la yhteydessä etäisyyden päässä palopäästä 3.

25 Paine-eroanturit 10 ja 12 sekä ympäristön paineanturi 13 voidaan vaihtoehtoisesti yhdistää siten, että paine-eroanturi korvataan erillisillä paineantureilla 10a, 10b (piirretty kuvaan 1 katkoviivoin) ja varsinainen paine-eroanturi 12 jätetään kokonaan pois. 30 Näin pystytään mittaamaan paineet liekkilevyn ulkopuolella paineanturilla 10a, liekkilevyn sisäpuolella ilmakanavassa 6 paineanturilla 10b ja ulkoinen paine eli ympäristön paine paineanturilla 13.

Puhaltimeen 5 kuuluu moottori 5a ja siivet 5b 35 sekä palamisilmamäärän säätöelin, kuten säätöpelti 5c ja säätöpellin säätäjä 5d palamisilmavirran 6b aikaansaamiseksi ilmakanavaan 6. Polttoaineputken 9 yhteydessä • * 6 88430 on tunnistin 14 syötetyn polttoaineen massavirran mittaamiseksi. Polttoainesuuttimesta 8 tulipesään 4 suunnattua polttoainesuihkua on merkitty viitenumerolla 15. Lisäksi ympäristön painetta on merkitty p«fc, ilmakanavan 5 6 painetta p* ja liekkilevyn 7 tulipesän 4 puoleista painetta eli tulipesän painetta pa.

Kuvassa 2 on esitetty lohkokaavion muodossa ohjausyksikkö 16. Ohjausyksikköön 16 kuuluu tietojenkäsittely-yksikkö 17, näppäimistö 18 tai vastaava tiedon-10 syöttölaite ja tulostusyksikkö 19 kuten näyttö tai kirjoitin. Paine-eroanturi 10, lämpötila-anturi 11, toinen paine-eroanturi 12 ja paineanturi 13 on yhdistetty sopivan liitäntäyksikön 20 välityksellä tietojenkäsittely-yksikköön. Vaihtoehtoisesti paineanturit 10a, 15 10b korvaavat paine-eroanturin 10 ja paine-eroanturi 12 jätetään pois. Tähän liitäntäyksikköön 20 kuuluu esim. sopiva multiplekseri ja A/D-muunnin.

Ohjausyksikköön 16 kuuluu lisäksi lähtöliitäntä 21 ohjausyksikön kytkemiseksi ulkopuolisiin laitteisiin 20 esim. tiedonsiirtoverkon välityksellä. Tietojenkäsitte-ly-yksikkö 17 on lisäksi yhdistetty sopivan liitäntäyksikön 22 kautta toimilaitteelle, kuten palamisilmavirran säätöpellin 5c säätäjälle 5d, puhaltimen 5 ilmavirran säätämiseksi. Polttoainevirran tunnistin 14 on lisäksi 25 yhdistetty liitäntäyksikön 20 kautta tietojenkäsittely-yksikköön 17.

Keksinnön mukaisella menetelmällä ja vastaavalla laitteella voidaan lämmöntuottolaitteiston palamisil-mavirta valita ja säätää tarkoituksenmukaiseksi vas-30 taamaan aina haluttua palamisilmakerrointa kulloinkin vallitsevalla polttoaineen massavirralla. Tämä tapahtuu seuraavien tosiasioiden perusteella.

Käytettyä polttoainevirtaa vastaava palamisil-mamäärä säädetään siten, että saavutetaan haluttu pala-35 misilmakerroin. Säädön jälkeen mitataan savukaasujen happipitoisuus Oa, kun poltin toimii tunnetulla poltto-ainevirralla ja samalla mitataan palamisilman lämpötila, 7 88430 palamisilmavirran aiheuttama paine-ero paine-eroa aiheuttavan kohdan yli sekä mittauskohdassa vallitseva palamisilman absoluuttinen paine. Säädettyä happipitoisuutta Oa vastaa tietty palamisilmamäärä qm. Ilmamääräl-5 le lasketaan sinänsä tunnetusti putkessa, joka on varustettu kuristuslaipalla, virtaavan ilman massavirta kaavalla (1) seuraavasti; (1) qm « -g.'g»tt«d»,... -if23·dp ' 15 jossa qm on palamisilman massavirta dp paine-ero laipan yli a virtauskerroin e paisuntakerroin Ϋ ilman tiheys laipan tulopuolella 20 d mittalaipan aukon halkaisija

Edellä esitetty yhtälö (1) voidaan käytännössä esittää muodossa 25 (2) qm=k r][dp^§1 koska kaasun J) =f(T,p)? T=kaasun lämpötila p«=mittauskohdassa vallitseva absoluuttinen paine 30 ja tunnetulla polttoainevirralla muuttuneissa ympäristön olosuhteissa halutaan pitää qm vakiona, niin ratkaisemalla dp^:n uusilla arvoilla eaadaan palamisilmakerroin vakioitua. S :n arvon laskemisessa käytetään yleisesti 35 tunnettua kaasun tiheyden laskentakaavaa.

Kuvien 1 ja 2 mukaisissa laitteissa ohjausyksikön 16 näppäimistön 18 avulla lämmöntuottolaitteiston poltinkohtaiset tiedot syötetään tietojenkäsittely-! yksikölle 17. Tällaisia poltinkohtaisia tietoja eli 40 tunnuslukuja ovat polttimen asennus-ja/tai huoltotoimien yhteydessä mitatut polttimen arvot (kuten savukaasun 02 (%), palamisilman lämpötila (*C), paine-erot Pa (mbar), 8 88430 ilmanpaine (mbar) ) ja niitä vastanneet polttoainetehot sekä muut vakiona pysyvät poltinkohtaiset tiedot. On myös huomattava, että näiden poltinkohtaisten tietojen lukumäärän ei tarvitse olla rajoitettu ja annettavat 5 tiedot voivat kattaa polttimon koko säätöalueen.

Syöttötietojen antamisen jälkeen lämmöntuot-tolaitteisto on toimintavalmis. Toiminnan aikana ohjausyksikön 16 ohjaamana tunnustellaan polttimon 1 toimintaan vaikuttavia tekijöitä mittausanturien 10, 11, 10 12, 13 ja 14 välityksellä. Näin ollen ilmakanavan 6 kautta tulevan palamisilman lämpötila Ti tunnetaan anturilta 11 tulevan mittaustiedon perusteella. Paine-ero apxa = px - pa ilmakanavan 6 ja tulipesän 4 välillä tunnetaan paine-eroanturilta 10 saatavan viestin perus-15 teella. Ilmakanavan 6 paineen ja ympäristön paineen välinen paine-ero apx3 - px - p.«. tunnetaan toiselta paine-eroanturilta 12 saatavan viestin perusteella. Vaihtoehtoisesti mitattujen paineiden px, Pa ja p*« avulla mainitut paine-erot voidaan laskea. Suuttimen 8 20 läpi virtaavan polttoaineen määrä aikayksikössä tunnetaan polttoainevirran tunnistimelta 14 saatavan viestin perusteella.

Ohjausyksikön 16 muistiin asetettujen toimintaohjeiden, kuten kaava (1} tai kaava (2), ja arvojen 25 perusteella ohjausyksikkö ohjaa palamisilmavirtaa 6b ilmakanavassa 6 siten, että paine-ero dp«Ap xa on sellainen, joka vastaa suuttimen 8 läpi purkautuvaa polttoaineen massavirtaa siten, että saavutetaan haluttu optimaalinen palamisilmakerroin. Tämä tapahtuu puhal-30 timen 5 ja erityisesti palamisilmavirran säätöpeltiä 5c säätämällä siten, että ilmakanavan 6 läpi virtaava palamisilmavirta 6 b (eli qm kaavassa 1 tai 2) saa aikaan halutun paine-eron apxa liekkilevyn 7 yli.

Eräissä lämmöntuottolaitteistoissa on tarkoi-35 tuksenmukaista soveltaa edellä esitetystä yksinkertaisempaa menetelmää ja laitetta palamisilmavirran säätämiseksi. Tällaisessa yksinkertaisessa sovellutussaimer- 9 88430 kissa ympäristön paineen p«« muutokset voidaan jättää huomioon ottamatta. Tällöin paine-eromittausta ilmakanavan 6 ja ympäristön välillä eli paine-eroa Ap13 ei myöskään suoriteta. Näin ollen toinen paine-eroanturi 5 12 ja paineanturi 13 puuttuvat tällaisesta laitteesta.

Tässä laitesovellutuksessa otetaan huomioon vain ilmakanavan 6 kautta tulevan palamisilmavirran 6b lämpötilan Ta. muutokset ja liekkilevyn 7 yli vallitsevan paineen apxa muutokset, joiden perusteella palamisilmavir-10 taa 6b säädetään periaatteessa samoin kuin edellä selostettiin. Tällainen järjestely riittää usein estämään palamisilmakertoimen liian suuren vaihtelun. Tässä sovellutuksessa ympäristön paineen arvo p*« ja paine-eron &pia arvo asetetaan vakioiksi, jotka vastaavat 15 kulloinkin käytössä olevaa polttimon 1 polttoainetehoa.

Sellaisissa lämmöntuottolaitteistoissa, jotka toimivat vakioteholla, ei myöskään tarvita polttoaine-virran tunnistinta 14.

Edellä piirustusten yhteydessä selostetun 20 keksinnön sovellutusmuodon mukaisesti paine-ero Apia mitattiin liekkilevyn 7 yli. On kuitenkin huomattava, että paine-ero Apia voidaan mitata muullakin tavalla sijoitetun paine-eroanturin 10 avulla. Se voidaan sijoittaa sopivalla tavalla polttimon 1 ilmakanavaan 6 25 tai yleensä ilmakanavan 6 yhteyteen liittyvään osaan. Se voidaan myös sijoittaa ennen pauhallinta 5.

Laitteen ohjausyksikköön 16 liittyvät näppäimistö 18 ja tulostusyksikkö 19 voivat sijaita tietojenkäsittely-yksikön 17 ohella samassa kotelossa tai ne 30 voivat sijaita jossakin muussa sopivassa paikassa, kuten keskusvalvomossa.

Edellä esitetyssä keksinnön sovellutusesimerkissä ohjausyksikön 16 avulla ohjattiin yhtä poltinta 1. On kuitenkin todettava, että samalla ohjausyksiköllä 16 35 voidaan ohjata useita polttimia 1, jotka kuuluvat samaan lämmöntuottolaitteistoon.

Keksinnön mukaisen laitteen toiminnassa on ίο 88 430 huomattava, että palamisilmavirtaa 6b ohjaava laite sallii polttimon 1 toiminnan myös silloin, kun palamis-ilmavirran aiheuttama paine-ero Apxa liekkilevyn 7 tai vastaavan paine-eroa aiheuttavan osan yli ei vastaa 5 suuttimen 8 läpi tulevaa polttoainevirtaa, mutta lämmön-tuottolaitoksessa esiintyy tehovajaueta. Tällöin ohjauslaite 16 voi antaa hälytyksen, joka havaitaan esim. lämmöntuottolaitteiston valvomossa.

Keksintöä ei rajata pelkästään edellä esitet-10 tyjä sovellutusesimerkkejä koskavaksi, vaan monet muunnokset ovat mahdollisia pysyttäessä patenttivaatimusten määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (7)

11 83430 l. Menetelmä palamisilmavirran (6b) säätämiseksi lämmöntuottolaitteistossa, johon kuuluu kaasumais-5 ta ja/tai nestemäistä polttoainetta käyttävä poltin (1), jonka ominaisuuksia ja säätöarvoja vastaavat tunnusluvut tunnetaan, tunnettu siitä, että - palamisilmavirran (6b) aiheuttama paine-ero (Apxa) polttimessa olevan paine-eroa aiheuttavan osan yli 10 mitataan; - palamisilmavirran (6b) lämpötila (Ta.) mitataan; ja - mitattujen mittaussuureiden ja tunnettujen tunnus lukujen avulla säädetään mainittu paine-ero polttimessa olevan paine-eroa aiheuttavan osan yli siten, että 15 se vastaa kyseiselle polttoaineteholle haluttua pala- misilmankerrointa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että - vallitseva ilmanpaine (p««) mitataan; 20. mainitun palamisilmavirran (6b) paine-eron (Apxa) mit- tauskohdan ja ympäristön välinen paine-ero (Apxa) mitataan; ja mainitut mittaussuureet otetaan huomioon haluttua pala-misilmakerrointa säädettäessä.

3. Patenttivaatimuksen l tai 2 mukainen mene telmä, tunnettu siitä, että polttoainevirtaa mitataan ja sen muutosten vaikutus palamisilmavirran säätämiseen otetaan huomioon.

4. Laite palamisilmavirran (6b) säätämiseksi 30 lämmöntuottolaitteistossa, johon kuuluu kaasumaista ja/tai nestemäistä polttoainetta käyttävä poltin (1), jonka ominaisuuksia ja säätöarvoja vastaavat tunnusluvut tunnetaan, tunnettu siitä, että laitteeseen kuuluu 35. paine-eroa aiheuttava osa, joka on sovitettu poltti- meen (1); - mittausanturi (10) paine-eron (Apxa) mittaamiseksi 12 38430 paine-eroa aiheuttavan osan yli; - lämpötila-anturi (11) palamisilmavirran (6b) lämpötilan (Ta.) mittaamiseksi; - säätöelin, kuten säätöpelti (5c), ja säätäjä (5d) 5 polttimon ilmavirran (6b) säätämiseksi; ja - ohjausyksikkö (16), johon anturit ja säätäjä (5d) on yhdistetty, ja jonka ohjausyksikön avulla mittaus-suureita ja polttimon ominaisuuksia ja säätöarvoja hyväksi käyttäen määritetään haluttu paine-ero paine- 10 eroa aiheuttavan osan yli, siten, että palamisilmavirta vastaa kyseiselle polttoaineteholle haluttua pala-misilmakerrointa.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että paine-eroa aiheuttavana 15 osana toimii polttimon liekkilevy (7) tai vastaava elin polttimossa.

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteeseen kuuluu lisäksi - paineanturi (13) vallitsevan ilmanpaineen (p*«) mit- 20 taamiseksi; ja - mittausanturi (12) mainitun paine-eron mittauskohdan ja ympäristön välisen paineen (apa.3 - p3 - p«t) mittaamiseksi, jotka mittaustulokset otetaan huomioon palamisilmavirtaa säädettäessä.

7. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen 4, 5 ja 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteeseen kuuluu polttoainevirran tunnistin (14), jonka avulla palamisilmavirtaa voidaan säätää vastaamaan polttoainevirtaa. 30 13 38 4 30