FI88092C - Behandlingssystem foer vidskaermtelevisionssignal med foerstorad upploesningsfoermaoga - Google Patents

Description

88092

Suurennetun piirtoterävyyden omaava laajakuvatelevisio-signaalin käsittelyjärjestelmä Tämä keksintö koskee suurennetun piirtoterävyyden 5 omaavaa televisiojärjestelmää (EDTV-järjestelmää; engl.: extended definition television system), joka toimii käyttäen yhtä yleisradiokanavaa ja joka on yhteensopiva tavanomaisten televisiovastaanottimien kanssa, joissa on suhteellisen pieni näytön sivusuhde.

10 Tavanomaisessa televisiovastaanottimessa, kuten

Yhdysvalloissa ja muualla hyväksyttyjen NTSC-yleisradio-standardien mukaisessa vastaanottimessa, sivusuhde (näytetyn kuvan leveyden suhde korkeuteen) on 4:3. Viime aikoina on ollut kiinnostusta käyttää televisiovastaanotin-15 järjestelmissä suurempia sivusuhteita, kuten 2:1, 16:9 tai 5:3, koska nämä suuremmat sivusuhteet tarkemmin approksimoivat tai ovat lähellä ihmissilmän sivusuhdetta kuin tavanomaisen televisiovastaanottimen sivusuhde 4:3. Videoinformaatiosignaalit, joiden sivusuhde on 5:3, ovat 20 saaneet erityistä huomiota, koska tämä suhde approksimoi elokuvafilmin sivusuhdetta ja koska nämä signaalit siis voidaan lähettää ja vastaanottaa ilman kuvainformaation rajautumista. Laajakuvatelevisiojärjestelmät, jotka yk-’· sinkertaisesti lähettävät tavanomaisiin järjestelmiin 25 verrattuna suuremman sivusuhteen omaavia signaaleja, ovat kuitenkin yhteensopimattomia tavanomaisen sivusuhteen ;··' omaavien vastaanottimien kanssa. Tämä tekee laajakuva jär jestelmien yleisen hyväksymisen vaikeaksi.

Tästä syystä on toivottavaa, että olisi olemassa 30 laajakuvajärjestelmä, joka on yhteensopiva tavanomaisten televisiovastaanottimien kanssa. Eräs tällainen järjestelmä on paljastettu C. H. Strollen ym. rinnakkaisessa US-patenttihakemuksessa, sarjanumero 078,150, jonka nimenä on "Compatible Widescreen Television System"), joka on jätetty heinäkuun 27. päivänä 1987.

2 88092

Vielä toivottavampaa on, että olisi olemassa sellainen yhteensopiva laajakuvajärjestelmä, jossa olisi mahdollisuus parantaa tai suurentaa näytetyn kuvan piir-toterävyyttä, jotta saataisiin enemmän näkyviin kuvan 5 yksityiskohtia. Tällainen laajakuvainen EDTV- järjestelmä (EDTV; extended definition television; suurennetun piir-toterävyyden omaava televisio, teräväpiirtotelevisio) voi sisältää laitteen peräkkäispyyhkäistyn kuvan aikaansaamiseksi .

10 Tässä paljastetaan esillä olevan keksinnön peri aatteiden mukainen menetelmä ja laite, joka koodaa ja dekoodaa yhteensopivan EDTV-laajakuvavideosignaalin, joka edustaa teräväpiirtokuvaa, jonka sivusuhde on suurempi kuin standardinmukainen 4:3 sivusuhde, ja joka signaali 15 soveltuu siirrettäväksi standardinmukaisen yleisradioka- navan välityksellä.

Esillä olevan keksinnön periaatteiden mukaisen yhteensopivan laajakuvaisen EDTV-järjestelmän paljastetussa parhaana pidetyssä suoritusmuodossa alkuperäinen 20 teräväpiirtoinen peräkkäispyyhkäisty laajakuvasignaali, koodataan siten, että se sisältää neljä komponenttia, jotka on johdettu yhdistetystä signaalista. Nämä neljä komponenttia käsitellään erikseen ennen yhdessä signaa-linsiirtokanavassa tapahtuvaa jälleenyhdistämistä.

25 Ensimmäinen komponentti on 2:1 lomitettu pääsig- naali, jolla on standardinmukainen sivusuhde 4:3. Tämä komponentti käsittää laajakuvasignaalin keskialueosan, joka on aikalaajennettu siten, että se käyttää lähes koko 4:3 sivusuhteen aktiivisen juova-ajan, sekä sivualueosan 30 pientaajuisen vaakainformaation, joka on aikakavennettu kuvan vaakasuunnan vasempaan ja oikeaan ylipyyhkäisy-alueeseen, joissa alueissa tämä informaatio on standar-ditelevision vastaanottimen näytöllä kätketty näkyvistä.

Toinen komponentti on 2:1 lomitettu lisäsignaali, joka käsittää vasemman ja oikean sivualueen suurtaajuus- i 3 88092 informaation, joka on aikalaajennettu puoleen aktiivisesta juova-ajasta. Täten laajennettu sivualueinformaatio käyttää olennaisesti koko aktiivisen juova-ajan.

Kolmas komponentti on 2:1 lomitettu lisäsignaali, 5 joka on johdettu laajakuvasignaalin lähteestä ja joka käsittää suurtaajuisen vaakaluminanssidetalji-informaati-on noin 5.0 MHz ja 6.2 MHz välillä.

Neljäs komponentti on 2:1 lomitettu lisätty "apu-signaali", joka käsittää pysty-aika (V-T; engl.: verti-10 cal-temporal) -luminanssidetalji-informaation, joka muu toin menetettäisiin muunnoksessa peräkkäispyyhkäistystä lomitettuun muotoon. Tämä signaalikomponentti auttaa rekonstruoimaan puuttuvan kuvainformaation ja pienentämään tai eliminoimaan epätoivotun värinän ja näennäisen liik-15 keen laajakuvaisessa EDTV-vastaanottimessa.

Laajakuvaisessa EDTV-vastaanottimessa edellä kuvatut neljä komponenttia sisältävä yhdistetty signaali dekoodataan sen käsittämiksi neljäksi komponentiksi. Dekoodatut komponentit käsitellään erikseen ja niitä käytetään 20 kehittämään kuvaa edustava laajakuvasignaali suurennetulla piirtoterävyydellä.

Toinen ja kolmas komponentti keskiarvoitetaan ke-hyksensisäisesti ennen vuorottelevan apukantoaallon moduloimista. Vuorotteleva apukantoaalto on lisäkantoaalto, 25 joka on eri apukantoaalto kuin väriapukantoaalto. Ensimmäinen komponentti keskiarvoitetaan kehyksensisäisesti tietyn taajuuden yläpuolella ennen moduloituun vuorotte-levaan apukantoaaltoon yhdistämistä yhdistetyn signaalin tuottamiseksi. Yhdistetty signaali moduloi myöhemmin RF-30 kantoaallon.

Paljastettu laajakuvainen EDTV-järjestelmä tarjoaa useita merkittäviä parannuksia standardinmukaiseen NTSC-järjestelmään nähden. Suurempi sivusuhde, johon elokuva-filmi on selvästi vaikuttanut, käy välittömästi ilmi. Laajakuvanäytön kuva on "rauhallisempi", siinä ei käytän- 4 88092 nöllisesti katsoen ole juovien välistä värinää, joka on hyvin yleistä standardinmukaisten NTSC-vastaanottimien näytöillä. Kuva on myös "siistimpi", siinä ei käytännöllisesti katsoen ole "ryömiviä pisteitä", "riippuvia pis-5 teitä” eikä häiritseviä värikirjoilmiöitä. Laajakuvanäy-töllä on havaittavasti suurentunut piirtoterävyys molemmissa suunnissa. Viivarakenne ei näy suuremmasta viivati-heydestä johtuen. Kuvan liikkuvissa osissa ei ole kiusallista interferenssiä liikkuvien vaakasuuntaisten reunojen 10 ja kuvan pyyhkäisyrakenteen välillä.

Kuvio 1 esittää esillä olevan keksinnön mukaisen yhteensopivan laajakuvaisen EDTV-kooderijärjestelmän yleiskaaviota; kuvio la esittää paljastetun järjestelmän kooderin 15 yksityiskohtaista lohkoaaviota; kuviot Ib-le sisältävät diagrammoja, jotka auttavat ymmärtämään paljastetun järjestelmän toimintaa; kuviot 2-5 esittävät signaalien aaltomuotoja sekä kaaviota, jotka auttavat ymmärtämään paljastetun järjes-20 telmän toimintaa; kuvio 13 esittää esillä olevan keksinnön mukaisen dekoodauslaitteen sisältävän laajakuvaisen EDTV-vastaanottimen lohkokaaviota; ja kuviot 6-12 sekä 14-24 esittävät paljastetun jär-25 jestelmän piirteitä yksityiskohtaisemmin.

Järjestelmän, joka on tarkoitettu siirtämään suuren sivusuhteen, esim. 5:3, omaavia kuvia standardinmukaisen, esim. NTSC-yleisradiokanavan kautta, pitäisi aikaansaada korkealaatuisen kuvan näyttö laajakuvavas-30 taanottimella samalla kun se suuresti vähentää standardinmukaisen 4:3 sivusuhteen omaavan näytön havaittavissa olevia huononemisia tai eliminoi nämä. Signaalinkavennus-tekniikan käyttäminen kuvan sivualueissa käyttää hyväksi standardinmukaisen NTSC-televisiovastaanottimen näytön vaakasuunnan ylipyyhkäisyaluetta, mutta se voi menettää i 5 88092 signaalin piirtoterävyyttä rekonstruoidun laajakuvanäytön kuvan sivualueissa.

Koska aikakavennus aiheuttaa laajennuksen taajuusalueessa, vain pientaajuiset komponentit jäävät jäljelle 5 standardinmukaisessa televisiokanavassa tapahtuvan käsittelyn jälkeen, joka kanava edustaa pienempää kaistanleveyttä kuin laajakuvasignaali tarvitsee. Kun siis yhteensopivan laajakuvasignaalin kavennetut sivualueosat laajennetaan laajakuvavastaanottimessa, syntyy havaittava 10 ero näytetyn laajakuvan keskialueosan ja sivualueosien piirtoterävyyden tai suurtaajuussisällön välillä, ellei suoriteta toimenpiteitä tämän tämän ilmiön välttämiseksi. Tämä havaittava ero johtuu siitä seikasta, että sivuaineiden pientaajuusinformaatio saataisiin toistetuksi, 15 mutta suurtaajuusinformaatio menetettäisiin johtuen videokanavan kaistaa rajoittavasta vaikutuksesta.

Kuvion 1 järjestelmässä elementit, jotka ovat yhteisiä kuvion la yksityiskohtaisemman järjestelmän kanssa, on merkitty samalla viitenumerolla. Kuten kuvios-20 sa 1 on esitetty, alkuperäinen laajakuvainen peräkkäis-pyyhkäisty signaali, jossa on mukana vasen ja oikea sivu-alueinformaatio ja keskialueinformaatio, käsitellään neljän erikseen koodatun komponentin kehittämiseksi. Nämä neljä komponenttia on edellä selitetty, ja ne on esitetty 25 yleisesti kuviossa 1 kuvannäyttölaitteen yhteydessä. Ensimmäisen komponentin (joka sisältää keskialueen sikalaa jennetun informaation sekä sivualueen aikakavennetun pientaajuusinformaation) käsittely on sellainen, että saatava luminanssikaistanleveys ei ylitä NTSC:n määritte-30 lemää 4,2 MHz luminanssikaistanleveyttä tässä esimerkissä. Tämä signaali värikoodataan standardinmukaiseen NTSC-formaattiin, ja tämän signaalin luminanssi- ja värikkyys-komponentit esisuodatetaan sopivasti (esim. käyttäen-kenttäkampasuotimia) parannetun luminanssi-värikkyyserot- 6 88092 telun aikaansaamiseksi sekä standardinmukaisissa NTSC-että laajakuvavastaanottimissa.

Toisen komponentin (sivualueen suurtaajuusinfor-maation) aikalaajennus pienentää sen vaakasuunnan kais-5 tanleveyden noin 1,1 MHz:iin. Tämä komponentti on paikallisesti korreloimaton pääsignaalin (ensimmäisen komponentin) kanssa, ja erityisiä varotoimia suoritetaan sen näkymisen peittämiseksi standardinmukaisissa NTSC-vas-taanottimissa, kuten jäljempänä esitetään.

10 Kolmannen komponentin 5,0 MHz:stä 6,2 MHz:iin laajennetun suurtaajuisen luminanssi-informaatiosisällön taajuuksia siirretään ensin alaspäin taajuusalueelle ΟΙ, 2 MHz ennen jatkokäsittelyä. Tämä komponentti on kuvattu standardinmukaiseen 4:3 formaattiin, joka korreloi sen 15 paikallisesti pääsignaalin (ensimmäisen komponentin) kanssa sen näkymisen peittämiseksi standardinmukaisissa NTSC-vastaanottimissa. Kolmannen komponentin kavennettu sivualueinformaatio edustaa kaistanleveyttä, joka on yksi kuudesosa keskialueinformaation kaistanleveydestä (0-20 1,2 MHz).

Neljäs komponentti (pysty-aika -apusignaali) kuvataan standardinmukaiseen 4:3 formaattiin sen korreloi-miseksi pääsignaalikomponentin kanssa ja siten sen näkymisen peittämiseksi standardinmukaisissa NTSC-vastaanot-25 timissa, ja se taajuusrajoitetaan vaakasuunnassa 750 kHz:iin.

Vastaavat kehyksensisäiset keskiarvoittimet 38, 64 ja 76 (pysty-aika (V-T)-tyyppiset suotimet) käsittelevät ensimmäisen, toisen ja kolmannen komponentin pää- ja li-30 säsignaalikomponenttien välisen V-T-ylikuulumisen eliminoimiseksi laajakuvavastaanottimessa. Ensimmäinen komponentti keskiarvoitetaan kehyksensisäisesti vain noin 1,5 MHz:n yläpuolella. Toinen ja kolmas komponentti, jotka keskiarvoitetaan kehyksensisäisesti ja joiden tunnuksena on X ja Z, amplitudikavennetaan epälineaarisesti f 7 88092 ennen 3,108 MHz vuorottelevan apukantoaallon ASC lohkossa 80 suoritettavaa neliöllistä modulointia, jolla apukan-toaallolla on kentän suhteen vuorotteleva vaihe toisin kuin väriapukantoaallolla. Lohkosta 80 saatava moduloitu 5 signaali (M) summataan ensimmäisen komponentin (N) kehyk-sensisäiseen keskiarvoon summaimessa 40. Saatava ulostulosignaali on 4,2 MHz kaistanleveyden omaava laajakaistainen signaali (NTSCF), joka yhdessä suotimesta 79 saatavan 750 kHz alipäästösuodatetun neljännen komponentin 10 (YTN) kanssa moduloi neliöllisesti lohkosta 57 saatavan RF-kuvakantoaallon NTSC-yhteensopivan RF-signaalin tuottamiseksi, joka signaali voidaan lähettää standardinmukaiseen NTSC-vastaanottimeen tai laajakuvaista peräkkäis-pyyhkäisyä käyttävään vastaanottimeen yhden standardinmu-15 kaisen kaistanleveyden omaavan yleisradiokanavan kautta.

Kuten kuvion la kooderista nähdään, ensimmäisen komponentin aikakavennus sallii sivualueen pientaajuusin-formaation tunkemisen kokonaan standardinmukaisen NTSC-signaalin vaakasuunnan ylipyyhkäisyalueeseen. Sivualueen 20 suurtaajuusinformaatio jakaa saman spektrialueen stan dardinmukaisen NTSC-signaalin kanssa videosignaalin siir-tokanavassa siten, että se pääsee standardinmukaisen vastaanottimen läpi, joka saadaan aikaan käyttämällä lohkon 80 toteuttamaa, jäljempänä selitettävää, vuorot- 25 täisen apukantoaallon neliöllistä modulointitekniikkaa.

Kun standardinmukainen NTSC-vastaanotin vastaanottaa sen, nähdään vain pääsignaalin (ensimmäisen komponentin) keskiosaa vastaava osuus. Toinen ja kolmas komponentti voivat luoda pienen amplitudin omaavan interferenssikuvion, 30 jota ei havaita normaaleilla katseluetäisyyksillä eikä kuvan normaaleilla säätöasetuksilla. Neljäs komponentti eliminoidaan vastaanottimissa täysin synkronisilla video-ilmaisimilla. Verhokäyränilmaisimilla varustetuissa vastaanottimissa neljäs komponentti käsitellään, mutta sitä ei havaita, koska se on korreloitu pääsignaalin kanssa.

8 88092

Kuvio Ib esittää paljastetun EDTV-laajakuvajärjes-telmän RF-spektriä, joka sisältää lisäinformaation, verrattuna standardinmukaisen NTSC-järjestelmän RF-spekt-riin. Paljastetun järjestelmän spektrissä sivualueen 5 suuren ja erityisen suuren taajuuden omaava vaakalumi-nanssidetalji-informaatio ulottuu noin 1,1 MHz verran vuorottelevan 3,108 MHz apukantoaallon (ASC) taajuuden kummallekin puolelle. V-T-apusignaalin informaatio (komponentti 4) ulottuu 750 kHz verran pääsignaalin kuvakan-10 toaallon taajuuden kummallekin puolelle.

Peräkkäispyyhkäisyä käyttävä laajakuvavastaanotin sisältää laitteen, joka rekonstruoi alkuperäisen peräk-käispyyhkäistyn laajakuvasignaalin. Standardinmukaiseen NTSC-signaaliin verrattuna rekonstruoidussa laajakuvasig-15 naalissa on vasemman- ja oikeanpuoleinen sivualue sekä standardinmukaisen NTSC-piirtoterävyyden ja 4:3 sivusuhteen omaava keskialue, jolla on erinomaiset vaaka- ja pystyluminanssidetaljit kuvan paikallaan pysyvissä osissa.

20 Ensimmäisen, toisen, kolmannen ja neljännen sig- naalikomponentin kehittämistä ja käsittelyä hallitsee kaksi perusnäkökohtaa. Nämä näkökohdat ovat yhteensopivuus olemassaolevien vastaanottimien kanssa sekä palautettavuus vastaanottimessa.

25 Täysi yhteensopivuus merkitsee vastaanottimen ja lähettimen yhteensopivuutta siten, että standardinmukaiset vastaanottimet voivat vastaanottaa EDTV-laajakuvasig-naaleja ja tuottaa standardinäytön ilman erityisiä sovit-timia. Yhteensopivuus tässä mielessä edellyttää esimer-30 kiksi, että lähettimen kuvan pyyhkäisyformaatti on olennaisesti sama kuin vastaanottimen kuvan pyyhkäisyformaatti tai että se on tämän toleranssien rajoissa. Yhteensopivuus merkitsee myös, että mitään ylimääräisiä standardista poikkeavia komponentteja ei tarvitse olla fysikaalisesti tai näkyvistä kätkettynä pääsignaalissa näytettä- g 88092 essä se standanrdinmukaisilla vastaanottimina. Yhteensopivuuden aikaansaamiseksi viimeksi mainitussa mielessä paljastettu järjestelmä käyttää seuraavassa selitettäviä tekniikoita lisäkomponenttien kätkemiseksi.

5 Kuten edellä on esitetty, sivualueiden pientaajui- set signaalit on fysikaalisesti kätketty standardinmukaisen vastaanottimen normaaliin vaakasuunnan ylipyyhkäisy-alueeseen. Komponentti 2, joka on pienen energian omaava signaali verrattuna sivualueiden pientaajuuskomponent-10 tiin, sekä komponentti 3, joka on normaalisti pienen energian omaava suurtaajuinen detaljisignaali, amplitudi-kavennetaan ja moduloidaan neliöllisesti vuorottelevaan apukantoaaltoon 3,108 MHzrllä, joka on lomitettu taajuus (vaakapoikkeutuksen juovataajuuden puolikkaan pariton 15 moninkerta). Vuorottelevan apukantoaallon taajuus, vaihe ja amplitudi valitaan siten, että moduloidun vuorottelevan apukantoaaltosignaalin näkyvyys pienenee mahdollisimman paljon, esim. säätämällä vuorottelevan apukantoaallon vaihetta kentästä toiseen mentäessä siten, että se vuo-20 rottelee 180° kentästä toiseen mentäessä toisin kuin vä-riapukantoaallolla.

Vaikka moduloidut vuorottelevat apukantoaaltokom-ponentit ovat kokonaan värisignaalin päästökaistalla (2,0 - 4,2 MHz), moduloidut vuorottelevat apukantoaaltokom-25 ponentit ovat kätketyt näkyvistä, koska ne näytetään kenttätaajuudella komplementtisena värien värinänä, jotka ihmissilmä ei havaitse normaaleilla värikylIäisyyden tasoilla. Moduloivien komponenttien epälineaarinen amplitu-dikavennus ennen amplitudimodulaatiota pienentää myös 30 edullisesti amplitudien hetkellisiä ylityksiä hyväksyttävälle alemmalle tasolle.

Komponentti 3 kätketään aikalaajentämällä keski-alueinformaatio, joka aikalaajennus suorittaa sovittamisen standardinmukaiseen 4:3 formaattiin ja joka siten korreloi paikallisesti (ja korreloi ajallisesti) kompo- ίο 8 8 092 nentln 3 komponentin 1 kanssa. Tämä aikaansaadaan for-maattikooderin avulla, kuten jäljempänä selitetään. Tämä paikallinen korrelointi auttaa estämään komponentin 3 informaation interferoimisen komponentin 1 informaation 5 kanssa senjälkeen kun komponentti 3 on neliöllisesti moduloitu vuorottelevaan kantoaaltoon komponentin 2 kanssa ja yhdistetty komponentin 1 kanssa.

Komponentti 4, "apusignaali", joka myös kätketään aikalaajentamalla keskialueinformaatio siten, että se 10 sopii yhteen standardinmukaisen 4:3 formaatin kanssa, ja korreloimalla siten komponentti 4 pääsignaalin kanssa. Synkroniset ilmaisimet poistavat komponentin 4 standardi-vastaanottimissa, ja se on verhokäyränilmaisimilla varustetuissa standardivastaanottimissa kätketty näkyvistä, 15 koska se on paikallisesti korreloitu pääsignaalin kanssa.

Komponenttien 1, 2 ja 3 palauttaminen peräkkäis- pyyhkäisyä käyttävässä laajakuvavastaanottimessa suoritetaan käyttämällä kehyksensisäistä keskiarvoittamispro-sessia lähettimessä ja vastaanottimessa. Tämä prosessi 20 liittyy elementteihin 38, 64 ja 76 kuvioiden 1 ja la lähetinjärjestelmissä sekä vastaaviin elementteihin vastaanottimessa, kuten jäljempänä esitetään. Kehyksensisäi-nen keskiarvoittaminen on erääntyyppinen signaalinmuok-kaustekniikka, joka valmistaa kaksi visuaalisesti erit-25 täin korreloitunutta signaalia keskinäistä yhdistämistä varten. Ne voidaan myöhemmin palauttaa tehokkaasti ja tarkasti esimerkiksi kenttämuistilaitteen avulla ilman V-T (vertical-temporal) -ylikuulumista myöskin liikkeen läsnäollessa kuvaa edustavien signaalien tapauksessa.

30 Tähän tarkoitukseen käytetty signaalinmuokkaus- tyyppi käsittää olennaisesti kahden signaalin tekemisen kenttäkohtaisesti identtisiksi, so. kahden näytteen tuottamisen, joilla on samat arvot kahdessa peräkkäisessä kentässä. Kehyksensisäinen keskiarvoittaminen on tarkoituksenmukainen tekniikka tämän tavoitteen saavuttamisek- i n 88092 si, mutta myös muita tekniikoita voidaan käyttää. Kehyk-sensisäinen keskiarvoittaminen on periaatteessa lineaarinen aika-alueessa suoritettava digitaalinen esisuodatus-ja jälkisuodatusprosessi, joka takaa kahden visuaalisesti 5 erittäin korreloituneen yhdistetyn signaalin tarkan palauttamisen. Vaakasuunnan ylikuulumisen elimiminoivat vaakasuunnan esisuotimien välillä lähettimen kooderissa sekä jälkisuotimien välillä vastaanottimen dekooderissa olevat suojakaistat.

10 Kehyksensisäistä keskiarvoittamisprosessia aika- alueessa esittää yleisesti kuvio le, jossa kenttäparit on tehty identtisiksi keskiarvoittamalla kuvaelementit (A, B ja C, D), jotka ovat 262H erillään. Keskiarvo korvaa alkuperäiset arvot kussakin parissa. Kuvio Id esittää 15 kehyksensisäistä keskiarvoittamisprosessia kuvion 1 järjestelmän yhteydessä. Alkaen komponenteista 2 ja 3 kes-kiarvoitetaan kuva-elementtiparit, jotka ovat 262H erillään kehyksen sisällä, ja keskiarvo (esim. Xl, X3 ja Zl, Z3) korvaa kuvaelementtien alkuperäiset arvot. Tämä V-T-20 keskiarvoittaminen tapahtuu kehyksensisäisesti eikä ylitä kehyksen rajoja.

Komponentin 1 tapauksessa kehyksensisäinen keskiarvoittaminen suoritetaan vain informaatiolle, joka on noin 1,5 MHz:n yläpuolella, jotta ei vaikuteta pientaa-25 juiseen pystydetalji-informaatioon. Komponenttien 1 ja 2 tapauksessa kehyksensisäinen keskiarvoittaminen suoritetaan yhdistetylle signaalille, joka sisältää luminanssi-(y) ja värikomponentit (c), kautta koko värikaistan. Yhdistetyn signaalin värikkyyskomponentti säilyy kehyk-30 sensisäisessä keskiarvoittamisessa, koska 262H erillään olevat kuvaelementit ovat "samanvaiheiset" suhteessa väriapukantoaaltoon. Uuden vuorottelevan apukantoaallon vaihetta säädetään siten, että se on tarkasti erivaiheinen 262H erillään olevilla kuvaelementeillä, ja sen vaihe käytttäytyy tästä syystä toisin kuin väriapukantoaallon 12 88092 vaihe, joka ei muutu kentästä toiseen. Kun siis komponentit 2 ja 3 (neliöllisen moduloinnin jälkeen) summataan komponenttiin 1 yksikössä 40, 262H erillään olevilla kuvaelementeillä on muoto (M + A) ja (M - A), jossa M on 5 1,5 MHz yläpuolella olevan yhdistetyn pääsignaalin näyte

ja A on moduloidun lisäsignaalin näyte. Kehyksensisäisel-lä keskiarvoittamisella V-T-ylikuuluminen tulee käytännöllisesti katsoen eliminoiduksi myös liikkeen tapahtuessa. Tässä suhteessa kehyksensisäinen keskiarvoittamis-10 prosessi tuottaa 262H erillään olevat identtiset näytteet. Vastaanottimessa on yksinkertainen asia palauttaa näiden näytteiden informaatiosisältö tarkasti, so. ilman ylikuulumista, keskiarvoittamalla ja vähentämällä 262H

erillään olevat kuvaelementtinäytteet kehyksensisäisesti, 15 kuten jäljempänä esitetään, jolla tavoin palautetaan pää-ja lisäsignaalien informaatio. Vastaanottimen dekooderis-sa kehyksensisäisesti keskiarvoitettu alkuperäinen informaatio voidaan palauttaa olennaisesti muuttumattomana ke-hyksensisäisen keskiarvoittamis- ja vähennysprosessin 20 avulla, koska alkuperäinen visuaalisesti erittäin korre-loitunut informaatio on tehty olennaisesti identtiseksi kentästä toiseen.

Samaten vastaanottimessa RF-kanava ilmaistaan ne-liöllisesti käyttäen synkronista RF-ilmaisinta. Kompo- 25 nentti 4 erotetaan tällöin muista kolmesta komponentis ta. Kehyksensisäistä keskiarvoittamista Ja vähentämistä käytetään erottamaan komponentti 1 moduloiduista komponenteista 2 ja 3, ja neliöllistä ilmaisua käytetään erottamaan komponentit 2 ja 3, kuten jäljempänä kuvion 13 30 suhteen esitetään.

Sen jälkeen kun neljä komponenttia on palautettu ennalleen vastaanottimessa, yhdistetyt signaalit NTSC-dekoodataan ja erotetaan luminanssi- ja värikkyyskompo-nentteihin. Kaikille komponenteille suoritetaan käänteinen kuvaus laajakuvannäytön kuvan sivusuhteen palauttami- 13 88092 seksi, ja sivualueiden suurtaajuusosat yhdistetään pien-taajuusosiin sivualueiden täyden piirtoterävyydeen saamiseksi. Laajennettu suurtaajuinen luminanssidetalji-infor-maatio siirretään alkuperäiselle taajuusalueelleen ja 5 summataan luminanssisignaaliin, joka muunnetaan peräk-käispyyhkäistyyn formaattiin käyttäen ajallista interpolointia ja apusignaalia. Värikkyyssignaali muunnetaan peräkkäispyyhkäistyyn formaattiin käyttäen avustamatonta ajallista interpolaatiota. Lopuksi peräkkäispyyhkäistyt 10 luminanssi- ja värikkyyssignaalit muunnetaan analogiamuo-toon ja matrisoidaan RGB-värikuvasignaalin tuottamiseksi näytettäväksi peräkkäispyyhkäisyä käyttävällä laajaku-vanäyttölaitteella.

Ennenkuin tarkastellaan kuvion la yhteensopivaa 15 laajakuvakoodausjärjestelmää, viitataan kuvion 2 signaa- liaaltomuotoihin A ja B. Signaali A on sivusuhteen 5:3 omaava laajakuvasignaali, joka on tarkoitus muuttaa standardinmukaiseksi NTSC-yhteensopivaksi signaaliksi sivusuhteella 4:3, kuten signaali B esittää. Laajakuvasignaa-20 li A sisältää keskialueen osan, johon liittyy primaari-kuvainformaatio, joka käyttää aikavälin TC, sekä vasemman- ja oikeanpuoleiset sivualueosat, jotka liittyvät sekundaariseen kuvainformaatioon ja käyttävät aikaväliä TS. Tässä esimerkissä vasemman- ja oikeanpuoleinen sivu-25 alue edustavat olennaisesti samaa sivusuhdetta, joka on pienempi kuin niiden keskivälillä olevan keskialueen sivusuhde .

Laajakuvasignaali A muunnetaan NTSC-signaaliksi B kaventamalla tietty sivualueinformaatio täydellisesti 30 vaakasuunnan ylipyyhkäisyalueisiin, jotka liittyvät aika-väleihin TO. Standardinmukaisella NTSC-signaalilla aktiivinen juova-aika on TA (kesto noin 52,5 mikrosekun-tia), joka sisältää ylipyyhkäisyajat TO, näyttöaika TD, joka sisältää näytettävän videoinformaation, sekä vaakasuunnan kokonaisjuova-aika TH, jonka kesto on noin 14 88092 63,556 mikrosekuntia. Aikavälit TA ja TH ovat samat sekä laajakuvasignaalilla että standardinmukaisella NTSC-sig-naalilla.

On havaittu, että melkein kaikissa kuluttajien 5 televisiovastaanottimissa on ylipyyhkäisyaika, joka käyttää vähintään 4 % aktiivisesta kokonaisjuova-ajasta TA, so. 2 % ylipyyhkäisy vasemmalla ja oikealla puolella. Lomituksen näytteitystaajuudella 4 x fse (jossa f se on väriapukantoaallon taajuus) kukin vaakajuovan aika sisäl-10 tää 910 kuvaelementtiä, joista 754 muodostavat vaakajuovan aktiivisen näytettävän kuvainformaation.

EDTV-laajakuvajärjestelmä esitetään yksityiskohtaisemmin kuviossa la. Kuviossa la 525-juovainen 60 kent-tää/s peräkkäispyyhkäisyä käyttävä laajakuvakamera 10 15 antaa laajakuvavärisignaalin, jossa on R-, G- ja B-kom-ponentti ja jolla on suuri sivusuhde 5:3 tässä esimerkissä. Lomitettua signaalilähdettä voitaisiin myös käyttää, mutta peräkkäispyyhkäisyä käyttävä signaalilähde tuottaa erinomaiset tulokset. Laajakuvakameralla on suurempi si-20 vusuhde ja suurempi videokaistanleveys verrattuna standardinmukaiseen NTSC-kameraan. Laajakuvakameran video-kaistanleveys on verrannollinen sen sivusuhteen ja kehystä kohti lasketun juovien kokonaismäärän tuloon muiden tekijöiden ohella. Olettaen että laajakuvakamera pyyhkäi-25 see vakionopeudella, sen sivusuhteen suurentaminen aiheuttaa vastaavan suurenemisen sen videokaistanleveydessä sekä kuvainformaation vaakakavennuksessa, kun signaali näytetään standardinmukaisella televisiovastaanottimella, jonka sivusuhde on 4:3. Näistä syistä on tarpeen muuntaa 30 laajakuvasignaalia täyden NTSC-yhteensopivuuden saamiseksi .

Kuvion 1 kooderijärjestelmän käsittelemä värivi-deosignaali sisältää sekä luminanssi- että värikkyyssig-naalikomponentit. Luminanssi- ja värikkyyssignaalit sisältävät sekä pientaajuus- että suurtaajuusinformaation, is 88092 joihin seuraavassa esityksessä viitataan nimityksillä "pientaajuudet" ja "suurtaajuudet".

Kamerasta 10 saatavat laajakaistaiset peräkkäis-pyyhkäistyt laajakuvavärivideosignaalit matrisoidaan 5 yksikössä 12 luminanssikomponentin Y ja värierosignaali-komponenttien I ja Q johtamiseksi R-, G-, B-värisignaa-leista. Laajakaistaiset peräkkäispyyhkäistyt signaalit Y, I, Q näytteitetään taajuudella, joka on kahdeksan kertaa väriapukantoaallon taajuus (8 x f se) ja muunnetaan yksilö löllisesti analogisesta digitaaliseen (binaariseen) muotoon erillisillä analogi-digitaalimuuntimilla ADM-yksi-kössä 14. Tämän jälkeen ne suodatetaan yksilöllisesti erillisillä pysty-aika (V-T)-alipäästösuotimilla suodin-yksikössä 16 suodatettujen signaalien YF, IF ja QF tuot-15 tamiseksi. Kullakin näistä signaaleista on aaltomuodon A kuviossa 2 esittämä.

Erilliset suotimet ovat 3X3 lineaarisia aika-alu-een suotimia, jotka ovat kuviossa lOd esitettyä tyyppiä, kuten jäljempänä esitetään. Nämä suotimet pienentävät 20 pysty-aika -piirtoterävyyttä jonkin verran, erityisesti diagonaalisuunnan V-T -piirtoterävyyttä, epätoivottavien lomituksen näennäistoistojen (kuten värinän, porrasreuno-jen ja muiden valetoistoilmiöiden) estämiseksi pääsignaa-lissa (komponentti 1 kuviossa 1) peräkkäispyyhkäistystä 25 lomitetuksi muunnoksen jälkeen. Suotimet ylläpitävät lähes täyttä pystysuuntaista piirtoterävyyttä kuvan liikkumattomissa osissa.

Keskialueen laajennuskerroin (CEF; engl.: central panel expansion factor) on laajakuvavastaanottimen näyt-30 tämän kuvan leveyden ja standardivastaanottimen näyttämän kuvan leveyden funktio. Laajakuvanäytön kuvan leveys sivusuhteella 5:3 on 1,25 kertaa niin suuri kuin standar-dinäytön kuvan leveys sivusuhteella 4:3. Tämä tekijä 1,25 on keskialueen alustava laajennuskerroin, jota täytyy sovittaa keskialueen ja sivualueiden raja-alueiden välisen ie 88092 tahallisen pienen limityksen huomioonottamiseksi, kuten jäljempänä selitetään. Nämä näkökohdat sanelevat CEF:n arvoksi 1,19.

Suodinpiiristä 16 saatavat peräkkäispyyhkäistyt 5 ssignaalit edustavat 0-14,32 MHz kaistanleveyttä ja ne muunnetaan vastaavasti 2:1 lomitetuiksi signaaleiksi peräkkäispyyhkäisystä (P) lomitettuun pyyhkäisyyn (L) muuntavien muuntimien 17a, 17b ja 17c avulla, joiden yksityiskohdat esitetään kuvioiden 22 ja 23 yhteydessä. 10 Muuntimista 17a-17c saatavat ulostulosignaalit IF', QF' ja YF' edustavat 0-7,16 MHz kaistanleveyttä, koska lomitettujen signaalien vaakapoikkeutustaajuus on puolet peräkkäispyyhkäistyjen signaalien poikkeutustaajuudesta. Muunnosprosessissa peräkkäispyyhkäisty signaali alinäyt-15 teitetään ottaen puolet käytettävissä olevista kuvaele-menttinäytteistä 2:1 lomitetun pääsignaalin tuottamiseksi. Tarkemmin sanoen kukin peräkkäispyyhkäisty signaali muunnetaan 2:1 lomitettuun muotoon pitämällä kunkin kentän joko parittomat tai parilliset juovat muistissa ja 20 lukemalla muistissa säilytetyt kuvaelementit taajuudella 4 x fsc (14,32 MHz). Kaikki tätä seuraava lomitettujen signaalien käsittely tapahtuu taajuudella 4 x fsc.

Piiri 17c sisältää myös virheenennustinpiirin. Yksi piirin 17c ulostulo, YF', on esisuodatetun peräk-25 käispyyhkäistyn komponentin lomitettu alinäytteitetty luminanssiversio. Toinen piirin 17c ulostulosignaali (luminanssisignaali), YT, käsittää pysty-aika- informaation, joka on johdettu kuvakentän eroinformaatiosta ja joka edustaa ajallista ennustevirhettä, eli ajallista 30 interpolaatiovirhettä todellisten ja ennustettujen, vas- taanottimessa "puuttuvien", luminanssinäytteiden arvojen välillä, kuten jäljempänä selitetään. Tämä ennuste perustuu vastaanottimessa saatavissa olevien "ennen"- ja "jälkeen" -kuvaelementtien amplitudien aikakeskiarvoon.

17 88092

Signaali YT, luminanssiapusignaali, joka auttaa rekonstruoimaan peräkkäispyyhkäistyn signaalin vastaanot-timessa, olennaisesti ottaa huomioon sen virheen, joka vastaanottimen odotetaan tekevän ei-stationaaristen ku-5 vasignaalien suhteen, ja helpottaa tällaisen virheen mitätöintiä vastaanottimessa. Kuvan stationaarisissa osissa virhe on nolla, ja täydellinen rekonstruointi suoritetaan vastaanottimessa. On havaittu, että värik-kyysapusignaalia ei käytännössä tarvita ja että luminans-10 siapusignaali on riittävä tuottamaan hyvät tulokset, koska ihmissilmä on vähemmän herkkä pystysuuntaisille tai ajallisille värikkyysdetaljeille. Kuvio 2a esittää apu-signaalin YT kehittämisessä käytettävää algoritmia.

Kuviossa 2a kuvaelementit A, X ja B peräkkäispyyh-15 käistyssä signaalissa käyttävät samaa paikkaa kuvassa.

Mustat kuvaelementit, kuten A ja B, lähetetään pääsignaa-lina ja ovat käytettävissä vastaanottimessa. Valkoista kuvaelementtiä, kuten X, ei lähetetä ja se ennustetaan kehyksen aikakeskiarvolla (A + B)/2. Toisin sanoen koode-20 rissa tehdään ennuste "puuttuvalle" kuvaelementille X laskemalla keskiarvo "ennen"- ja "jälkeen"-kuvaelement-·*·'; tien A ja B amplitudista. Ennusteen arvo (A + B)/2 vähen netään todellisesta arvosta X ennustevirhesignaalin tuottamiseksi, joka signaali vastaa apusignaalia, jonka amp-25 litudi on lausekkeen X - (A + B)/2 mukainen. Tämä lauseke määrittelee ajallisen kenttäeroinformaation ajallisen ke-hyskeskiarvoinformaation lisäksi.

Apusignaali alipäästösuodatetaan vaakasuunnassa 750 kHz alipäästösuotimen avulla ja siirretään apusignaa-30 Iina YT. Apusignaalin kaistan rajoittaminen 750 kHz:iin on välttämätön tämän signaalin estämiseksi interferoimas-ta seuraavaksi alemman RF-kanavan kanssa sen jälkeen kun tämä signaali on moduloitu RF-kuvakantoaaltoon.

Vastaanottimessa tehdään samanlainen puuttuvan kuvaelementin X ennuste käyttämällä näytteiden A ja B

ie 88092 keskiarvoa, ja ennustevirhe lisätään ennusteeseen. Toisin sanoen X palautetaan ennalleen summaamalla ennustevirhe X - (A + B)/2 temporaaliseen keskiarvoon (A + B)/2. Täten V-T-apusignaali helpottaa muunnosta lomitetusta peräk-5 käispyyhkäistyyn muotoon.

Paljastetun ajallisen ennustusalgoritmin tuottama apusignaali on pienen energian omaava signaali verrattuna ennustesignaaliin, jonka jotkut muut algoritmit tuottavat, kuten esimerkiksi juovaerosignaalin tuottava 10 algoritmi, jonka M. Tsinberg on kuvannut kirjoituksessa "ENTSC Two-Channel Compatible HDTV System", IEEE Transactions on Consumer Electronics, Voi. CE-33, No. 3, August 1987, pp. 146-153. Kuvan paikallaanpysyvissä alueissa virheen energia on nolla, koska ennuste on täydellinen. 15 Pienen energian tilannetta ilmaisevat paikallaan pysyvät tai olennaisesti paikallaan pysyvät kuvat (kuten uutislähetys, jossa reportteri on liikkumatonta taustaa vasten).

Paljastetun algoritmin on havaittu tuottavan vähiten näennäistoistoja vastaanottimessa tapahtuneen kuvan 20 rekonstruoinnin jälkeen, ja paljastetun algoritmin tuottama apusignaali säilyttää hyödyllisyytensä sen jälkeen kun se on kaistarajoitettu (suodatettu) noin 750 kHz:iin. Paljastetun algoritmin tuottama apusignaali edustaa edullisesti energiaa nolla paikallaan pysyvän kuvainformaati-25 on läsnäollessa, ja suodatus ei siten vaikuta paikallaan pysyvään kuvaan liittyvään apusignaaliin.

Huomattavasti parantunut rekonstruoitu laajaku-vanäyön kuva saadaan myös, jos apusignaalia ei lähetetä. Tässä tapauksessa kuvan liikkumattomat osat ovat paljon 30 terävämpiä kuin standardinmukaisessa NTSC-kuvassa, mutta liikkuvat osat ovat jonkin verran "pehmeämpiä" ja niissä voi esiintyä interferenssivaletoisto. Täten yleisradio-lähetyksessä ei aluksi tarvitse lähettää apusignaalia, vaan RF-lähetys voidaan päivittää myöhemmin.

19 88092

Paljastettu ajallinen ennustejärj es telinä on hyödyllinen sekä peräkkäispyyhkäisyä että lomitusta käyttävissä järjestelmissä standardijuovataajuutta suuremmilla taajuuksilla, mutta se toimii parhaiten peräkkäistä pyyh-5 käisyä käyttävällä lähteellä, jonka kuvaelementit A, X ja B käyttävät samaa paikkaa kuvassa, jolla aikaansaadaan täydellinen ennuste paikallaan pysyvillä kuvilla. Ajallinen ennuste olisi epätäydellinen myös kuvan paikallaan pysyvissä osissa, jos alkuperäinen laajakuvanäytön kuva 10 tulee lomitetusta signaalilähteestä. Tässä tapauksessa apusignaalin energia on suurempi, ja se tuottaa vähäisiä näennäistoistoja rekonstruoidun kuvan paikallaan pysyvissä osissa. Kokeet ovat osoittaneet, että lomitetun signaalilähteen käyttö tuottaa hyväksyttäviä tuloksia näen-15 näistoistoilla, jotka ovat havaittavissa vain lähemmässä tarkastelussa, mutta että peräkkäistä pyyhkäisyä käyttävä signaalilähde tuottaa vähemmän näennäistoistoja ja tuottaa parempana pidetyt tulokset.

Tarkastellaan uudelleen kuviota la, jossa muunti-20 mistä 17a-17c saatavat lomitetut laajakuvasignaalit IF', QF' ja YF' suodatetaan vastaavasti vaakasuunnan alipääs-tösuotimilla 19a, 19b ja 19c signaalin IF" tuottamiseksi kaistanleveydellä 0-600 kHz, signaalin QF" tuottamiseksi : kaistanleveydellä 0-600 kHz ja signaalin YF" tuottamisek- 25 si kaistanleveydellä 0-5 MHz. Nämä signaalit alistetaan seuraavaksi formaatinkoodausprosessiin, joka koodaa kunkin näistä signaaleista 4:3 formaattiin formaatinkoodaus-laitteen avulla, joka liittyy sivu-keskialueiden signaalien erotin- ja käsittely-yksikköön 18.

30 Lyhyesti sanoen kunkin laajakuvajuovan keskiosa aikalaajennetään ja kuvataan aktiivisen juovaosan näytettyyn osaan sivusuhteella 4:3. Aikalaajennus aiheuttaa kaistanleveyden pienenemisen siten, että alkuperäiset laajakuvasignaalin lomitetut taajuudet tehdään yhteensopiviksi standardinmukaisen NTSC-kaistaleveyden kanssa.

20 8 8 0 9 2

Sivualueet jakautuvat vaakasuunnan taajuuskaistoihin siten, että värikkyyden suurtaajuuskomponentit I ja Q edustavat 83 kHz-600 kHz kaistanleveyttä (kuten kuviossa 7 signaalilla IH on esitetty), ja luminanssin suurtaa-5 juuskomponentti Y edustaa 700 kHz-5,0 MHz kaistanleveyttä (kuten kuviossa 6 signaalilla YH on esitetty). Sivualuei-den pientaaj uudet, so. signaalit YO, 10 ja Q0, jotka kehitetään kuten kuvioissa 6 ja 7 on esitetty, sisältävät tasakomponentin, ja ne aikakavennetaan ja kuvataan vasem-10 paan ja oikeaan kuvan vaakasuunnan ylipyyhkäisyalueeseen kullakin juovalla. Sivualueiden suurtaajuudet käsitellään erikseen. Tämän formaatinkoodausprosessin yksityiskohdat esitetään välittöämästi alla.

Seuraavien koodausyksityiskohtien tarkastelun 15 yhteydessä on avuksi, kun tarkastellaan myös kuviota le, joka esittää komponenttien 1, 2, 3 ja 4 koodausprosessia keskialueen ja sivualueiden näytetyn informaation yhteydessä. Suodatetut lomitetut signaalit IF", QF" ja YF" käsittelee sivu-keskialueen signaalien erotin ja suoritin 20 18, joka tuottaa kolme ulostulosignaaliryhmää: YE, IE ja QE; YO, 10 ja QO sekä YH, IH ja QH. Ensimmäiset kaksi signaaliryhmää (YE, IE, QE sekä YO, 10, QO) käsitellään sellaisen signaalin kehittämiseksi, joka sisältää täyden kaistanleveyden omaavan keskialuekomponentin sekä sivu-25 alueiden luminanssipientaajuudet kavennettuina vaakasuunnan ylipyyhkäisyalueisiin.

Kolmas signaaliryhmä (YH, IH, QH) käsitellään sellaisen signaalin kehittämiseksi, joka sisältää sivu-alueiden suurtaajuudet. Kun nämä signaalit yhdistetään, 30 tuotetaan NTSC-yhteensopiva laajakuvasignaali näytön sivusuhteella 4:3. Yksikön 18 käsittävien piirien yksityiskohdat esitetään ja käsitellään kuvioiden 6, 7 ja 8 yhteydessä.

Signaalit YE, IE ja QE sisältävät keskialueen täydellisen informaation ja edustavat samaa formaattia, 2i 88092 jota signaali YE kuviossa 3 esittää. Lyhyesti sanoen signaali YE johdetaan signaalista YF" seuraavasti. Laaja-kuvasignaali YF" sisältää kuvaelementit 1-754, jotka esiintyvät laajakuvasignaalin aktiivisen juova-ajan ku-5 luessa ja jotka sisältävät sivu- ja keskialueinformaa-tion. Laajakaistainen keskialueinformaatio (kuvaelementit 75-680) erotetaan keskialueen luminanssisignaalina YC aikademultipleksointiprosessin avulla. Signaali YC aika-laajennetään keskialueen laajennuskertoimella 1,19 (so. 10 5,0 MHz + 4,2 MHz) NTSC-yhteensopivan keskialuesignaalin YE tuottamiseksi. Signaali YE edustaa NTSC-yhteensopivaa kaistanleveyttä (0-4,2 MHz) johtuen aikalaajennuksesta kertoimella 1,19. Signaali YE käyttää ylipyyhkäisyaluei-den välissä olevaa kuvan näyttöaikaväliä TD (kuvio 2). 15 Signaalit IE ja QE kehitetään vastaavasti signaaleista IF" ja QF", ja ne käsitellään samalla tavoin kuin signaali YE.

Signaalit YO, 10 ja QO muodostavat pientaajuisen sivualuelnformaation ("pientaajuudet"), Joka sovitetaan 20 vaakasuunnan vasemman- ja oikeanpuoleiseen ylipyyhkäisy-alueeseen. Signaaleilla YO, 10 ja QO on sama formaatti, jota signaali YO esittää kuviossa 3. Lyhyesti sanoen signaali YO kehitetään signaalista YF" seuraavasti. Laa-jakuvasignaali YF" sisältää kuvaelementteihin 1-84 liit-25 tyvän vasemman alueen informaation sekä kuvaelementteihin 671-754 liittyvän oikean alueen informaation. Kuten jäljempänä esitetään, signaali YF" alipäästösuodatetaan pientaajuisen luminanssisignaalin tuottamiseksi kaistanleveydellä 0-700 kHz, josta signaalista erotetaan vasem-30 man ja oikean sivualueen pientaajuussignaali (signaali YL1 kuviossa 3) aikademultipleksointiprosessin avulla.

Pientaajuinen luminanssisignaali YL’ aikakavenne-taan pientaajuisen sivualuesignaalin YO tuottamiseksi, jossa kavennettu pientaajuusinformaatio on kuvaelementteihin 1-14 ja 741-754 littyvissä ylipyyhkäisyalueissa.

22 88092

Kavennettu pientaajuinen sivualuesignaali edustaa suurentunutta kaistanleveyttä, Joka on verrannollinen aika-kavennuksen määrään. Signaalit 10 ja QO kehitetään vastaavasti signaaleista IF" ja QF", ja ne käsitellään sa-5 maila tavoin kuin signaali YO.

Signaalit YE, IE, QE ja YO, 10, QO yhdistää sivu-keskisignaalin yhdistin 28, esim. aikamultiplekseri, joka tuottaa signaalit YN, IN ja QN NTSC-yhteensopivalla kaistanleveydellä ja sivusuhteella 4:3. Näillä signaaleilla 10 on kuviossa 3 esitetyn signaalin YN muoto. Yhdistin 28 sisältää myös sopivat signaaliviiveet, jotka tasaavat yhdistettävien signaalien kulkuajät. Tällaisia tasaavia signaaliviiveitä sisällytetään tarvittaessa myös muualle järjestelmään signaalien kulkunlkojen tasaamiseksi.

15 Modulaattori 30, kaistanpäästösuodin 32, H-V-T-

kaistanestosuodin 34 ja yhdistin 36 muodostavat NTSC-sig-naalin parannetun kooderin 31. Värikkyyssignaalit IN ja QN moduloidaan neliöllisesti apukantoaaltoon SC NTSC-väriapukantoaallon taajuudella, jonka nimellisarvo on 20 3,58 MHz, modulaattorilla 30 moduloidun signaalin CN

tuottamiseksi. Modulaattorin 30 rakenne on tavanomainen, ja se selitetään kuvion 9 yhteydessä.

Moduloitu signaali CN alipäästösuodatetaan pysty-(V-) ja aika- (T-) dimensioissa kaksidimensioisen (V-T) 25 suotimen 32 avulla, joka poistaa ylikuulumisen näennäis-toistot lomitetusta värikkyyssignaalista, ennenkuin se syötetään yhdistimen 36 värikkyyssignaalin sisäänmenoon signaalina CP.

Luminanssisignaali YN kaistanestosuodatetaan vaa-30 ka- (H-), pysty- (V-) ja aika- (T-) dimensioissa kolmidi-mensioisen H-V-T-kaistanestosuotimen 34 avulla ennenkuin se syötetään signaalina YP yhdistimen 36 luminanssisig-naalin sisäänmenoon. Luminanssisignaalin YN sekä värikkyyden värierosignaalien IN ja QN suodattamisen tarkoituksena on varmistaa, että luminanssi-värikkyys-ylikuulu- i 23 B 8 Q 9 i minen pienenee merkittävästi seuraavaksi suoritettavan NTSC-koodauksen jälkeen. Monidimensioiset paikka-aika-suotimet, kuten H-V-T-suodin 34 ja V-T-suodin 32 kuviossa 1 käsittävät rakenteen, jota esittää kuvio 10 ja joka 5 selitetään seuraavassa.

H-V-T-kaistanestosuodin 34 kuviossa Ib edustaa kuvion 10b laitekokoonpanoa, ja se poistaa ylöspäin liikkuvat diagonaaliset taajuuskomponentit luminanssisignaa-lista YN. Nämä taajuuskomponentit ovat ulkoasultaan sa-10 manlaisia kuin väriapukantoaallon komponentit, ja ne toistetaan sellaisen aukon tekemiseksi taajuusspektriin, johon moduloitu värikkyyssignaali sovitetaan. Ylöspäin liikkuvien diagonaalisten taajuuskomponenttien poistaminen luminanssisignaalista YN ei näkyvästi huononna näy-15 tettävää kuvaa, koska on havaittu, että ihmissilmä on olennaisen epäherkkä näille taajuuskoraponenteille. Suodin 34 edustaa noin 1,5 MHz rajataajuutta, joten se ei huononna luminanssin pystydetalji-informaatiota.

V-T-kaistanpäästösuodin 32 pienentäää värikaistan-20 leveyttä siten, että moduloitu sivualueen värikkyysinfor-maatio voidaan sovittaa suotimen 34 luminanssispektriin aikaansaamaan aukkoon. Suodin 34 pienentää värikkyysin-formaation pystysuuntaista ja ajallista piirtoterävyyttä siten, että paikallaan pysyvät ja liikkuvat reunat tule-25 vat hieman epäteräviksi, mutta tällä ilmiöllä on vähän tai ei lainkaan merkitystä johtuen ihmissilmän epäherk-kyydestä tällaisille ilmiöille.

Ulostulon pientaajuinen keski/sivusignaali C/SL yhdistimestä 36 sisältää NTSC-yhteensopivan näytettävän 30 informaation, joka on johdettu laajakuvasignaalin keskialueesta, sekä kavennetut sivualueiden pientaajuudet (sekä luminanssi että värikkyys), jotka on johdettu laajakuvasignaalin sivualueista Ja Jotka sijaitsevat vasemmassa ja oikeassa vaakasuunnan ylipyyhkäisyalueessa, joita NTSC-vastaanottimen näytön katselija ei näe.

24 83092

Kavennettu sivualuiden pientaajuussisältö ylipyyh-käisyalueessa edustaa yhtä osaa laajakuvanäytön sivualu-einformaatiosta. Toisen osan, sivualueiden suurtaajuus-sisällön, kehittää suoritin 18, kuten alempana selitetään.

Sivualueen suurtaajuussignaaleja YH (luminanssin suurtaajuussisältö), IH (I:n suurtaajuussisältö; engl.: I highs) ja QH (Q:n suurtaajuussisältö; engl.: Q highs) esittää kuvio 4. Kuviot 6, 7 ja 8 esittävät laitetta, joka kehittää nämä signaalit, kuten jäljempänä esitetään. Kuviossa 4 signaalit YH, IH ja QH sisältävät vasemmanpuoleisen alueen suurtaajuusinformaation, joka liittyy vasemman alueen kuvaelementteihin 1-84, sekä oikean alueen suurtaajuusinformaation, joka liittyy oikean alueen kuvaelementteihin 671-754.

Signaalin C/SL käsittelee kehyksensisäinen kes-kiarvoitin 38, joka tuottaa signaalin N, joka syötetään summaimen 40 sisäänmenoon. Kehyksensisäisesti keskiarvoi-tettu signaali N on olennaisesti sama kuin signaali C/SL johtuen signaalin C/SL kehyksensisäisen informaation suuresta visuaalisesta korrelaatiosta. Keskiarvoitin 38 keskiarvoittaa signaalin C/SL noin 1,5 MHz yläpuolella ja auttaa pienentämään pää- ja lisäsignaalien välistä pysty-aika -ylikuulumista tai eliminoimaan sen.

Se ylipäästötaajuusalue 1,5 MHz:stä ylöspäin, jolla kehyksensisäinen keskiarvoitin 38 toimii, valittiin sen varmistamiseksi, että täysi kehyksensisäinen keskiarvoittaminen suoritetaan 2 MHz:stä ylöspäin olevalle informaatiolle, jotta kehyksensisäinen keskiarvoit-tamisen estettäisiin huonontamasta pystysuunnan luminans-sidetalji-informaatiota. Vaakasuunnan ylikuuluminen eliminoidaan kooderissa 31 olevaan kehyksensisäiseen kes-kiarvoittimeen 38 liittyvän suotimen ja kuvion 13 dekoo-derissa olevaan kehyksensisäiseen keskiarvoitin-vähen-ninyksikköön liittyvän suotimen välillä olevan 200 kHz i 25 88092 suojakaistan avulla. Kuviot 11a ja 11b esittävät suurtaa-juussisällön kehyksensisäisen keskiarvoittimen 38 yksityiskohtia. Kuviot 11a, 11b ja 14 selitetään jäljempänä.

Signaalit IH, QH ja YH saatetaan NTSC-formaattiin 5 NTSC-kooderin 60 avulla, joka on samanlainen kuin kooderi 31. Tarkemmin sanoen kooderi 60 sisältää kuviossa 9 esitettyä tyyppiä olevan laitteen sekä laitteen, joka moduloi neliöllisesti sivualueiden suurtaajuisen värikkyysin-formaation sivualueiden suurtaajuiseen luminanssi-infor-10 maatioon 3,58 MHz:llä signaalin NTSCH tuottamiseksi, joka signaali on suurtaajuinen sivualueinformaatio NTSC-formaatissa. Tätä signaalia esittää kuvio 5.

Monidimensloisen kaistanestosuodatuksen käyttäminen NTSC-koodereissa 31 ja 60 sallii edullisesti lumi-15 nanssi- ja värikkyyskomponenttien erottamisen käytännöli-sesti katsoen ilman ylikuulumista vastaanottimessa, kun vastaanotin sisältää komplementtisen monidimensioisen suodatuksen, joka erottaa luminanssi- ja värikkyysinfor-maation. Komplementtisten suotimien käyttö luminanssi/vä-20 rikkyys-koodaukseen ja -dekoodaukseen on esitetty yksityiskohtaisesti C. H. Strolle'in kirjoituksessa "Cooperative Processing for Improved Chrominance/Luminance Separation", julkaistu SMPTE Journalissa, Voi. 95, No. 8, August 1986, pp. 782-789. Myös standardivastaanottimet, 25 jotka käyttävät tavanomaisia imu- ja juovakampasuotimia, hyötyvät tällaisen monidimensioisen esisuodatuksen käytöstä kooderissa siten, että niissä esiintyy vähemmän värikkyys/luminanssiylikuulumista.

Signaali NTSCH aikalaajennetään yksiköllä 62 sivu-30 alueen laajennetun suurtaajuussisältösignaalin ESH tuottamiseksi. Tarkemmin sanoen, kuten kuviossa 6 on esitetty, laajennus aikaansaadaan "kuvausprosessilla", joka kuvaa signaalin NTSCH vasemman sivualueen kuvaelementit 1-84 signaalin ESH kuvaelementtipositioihin 1-377, ts. signaalin NTSCH vasemman sivualueen suurtaajuussisältö 26 88 092 laajennetaan käyttämään signaalin ESH juova-ajasta puolet. Signaalin NTSCH oikea sivualueosa (kuvaelementit 671-754) käsitellään samalla tavoin. Aikalaajennusproses-si pienentää signaalin ESH käsittävän informaation vaa-5 kasuunnan kaistanleveyttä (verrattuna signaalin NTSCH kaistanleveyteen) kertoimella 377/84.

Kuvausprosessi, jolla aikalaajennus suoritetaan, voidaan toteuttaa kuvioiden 12-12d yhteydessä esitetyn ja tarkastellun tyyppisellä laitteella. Piiri 64, joka on 10 kuviossa 11b esitettyä tyyppiä, keskiarvoittaa signaalin ESH kehyksensisäisesti tuottaen signaalin X, kuten kuviossa 5 on esitetty. Kehyksensisäisesti keskiarvoitettu signaali X on olennaisesti identtinen signaalin ESH kanssa johtuen signaalin ESH kehyksensisäisen kuvainformaati-15 on suuresta visuaalisesta korrelaatiosta. Signaali X syötetään neliöilleen modulaattorin 80 signaalisisäänmenoon.

Signaalin YF' suodattaa myös vaakasuunnan kaistan-päästösuodin 70, jonka päästökaista on 5 MHz - 6,2 MHz. Suotimesta 70 saatava ulostulosignaali, vaakaluminanssin 20 suurtaajuussisältö, syötetään amplitudimodulaattoriin 72, jossa sen amplitudi moduloi 5 MHz kantoaaltosignaalin fc. Modulaattori 72 sisältää ulostulopuolen alipäästösuoti-men, jonka rajataajuus on noin 1,2 MHz, signaalin saamiseksi 0-1,2 MHz päästökaistalla modulaattorin 72 ulostu-25 losta.

Ylemmän (valetoistetun) sivukaistan (5,0 - 6,2 MHz), jonka modulaatioprosessi tuottaa, poistaa 1,2 MHz alipäästösuodin. Todellisuudessa vaakaluminanssin suur-taajuussisällön alueella 5,0 - 6,2 MHz olevat taajuudet 30 on siirretty alueelle 0-1,2 MHz amplitudimodulointipro-sessin ja sitä seuraavan alipäästösuodatuksen vaikutuksesta. Kantoaallon amplitudin tulisi olla tarpeeksi suuri, jotta alkuperäiset signaaliamplitudit säilyvät 1,2 MHz alipäästösuotimen suorittaman suodatuksen jälkeen.

i 27 88092

Toisin sanoen tuotetaan taajuudensiirto vaikuttamatta amplitudiin.

Taajuussiirretty vaakaluminanssin suurtaajuussi-sältösignaali yksiköstä 72 koodataan formaattikooderin 74 5 avulla tämän signaalin paikalliseksi korreloimiseksi pääsignaalin C/SL kanssa. Kooderi 74 on samanlainen kuin formaattikoodauspiirit, jotka littyvät yksiköihin 18 ja 28 ja joiden tarkoituksena on laajentaa keskialueen informaatio vaakasuunnan ylipyyhkäisyalueelle. Toisin sa-10 noen kooderi 74 koodaa vaakaluminanssin taajuussiirretyn suurtaajuussisällön standardinmukaiseen 4:3 muotoon käyttäen tekniikkaa, joka selitetään kuvioiden 6-8 yhteydessä.

Kun kooderin 74 sisäänmenosignaalin keskiosaa 15 aikalaajennetaan, sen kaistanleveys pienenee noin 1,0 MHz:iin 1,2 MHz:stä, ja kooderista 74 saatava ulostulosignaali tulee paikallisesti korreloiduksi pääsignaalin kanssa. Yksikössä 72 sivualueinformaatio alipäästösuoda-tetaan 170 kHz:lie ennenkuin kooderi 74 aikakaventaa sen. 20 Kooderista 74 tuleva signaali keskiarvoitetaan kehyksen- sisäisesti laitteen 76 avulla, joka on samanlainen kuin kuviossa 11b esitetty, ennenkuin se syötetään yksikköön 80 signaalina Z. Kehyksensisäisesti keskiarvoitettu signaali Z on olennaisesti identtinen kooderista 74 saatavan 25 signaalin kanssa johtuen kooderista 74 saatavan kehyksen-sisäisen kuvainformaation suuresta visuaalisesta korrelaatiosta. Moduloiva signaali X, yhdistetty signaali, joka sisältää luminanssi- ja värikkyysinformaation, sekä moduloiva signaali Z edustavat olennaisesti samaa noin 0-30 1,1 MHz kaistanleveyttä.

Kuten kuvion 24 yhteydessä esitetään, yksikkö 80 suorittaa epälineaarisen gammafunktioon perustuvan ampli-tudikavennuksen näiden kahden signaalin X ja Z suurilla amplitudipoikkeamilla, ennenkuin nämä signaalit moduloivat neliöllisesti vuorottelevan apukantoaaltosignaalin 28 8 8 0 9 2 ASC. Käytetään gamma-arvoa 0,7, jolloin kunkin näytteen itseisarvo korotetaan potenssiin 0,7 ja kerrotaan alkuperäisen näytearvon etumerkillä. Gammakavennus pienentää moduloivien signaalien potentiaalisesti häiritsevien 5 suurten amplitudipoikkeamien näkyvyyttä olemassaolevissa vastaanottimissa ja sallii ennustettavan palautuksen laajakuvavastaanottimella, koska kooderissa käytettävän gammafunktion käänteisarvo on ennustettavissa ja se voidaan helposti toteuttaa vastaanottimen dekooderissa.

10 Amplitudikavennetut signaalit moduloidaan tämän jälkeen neliöllisesti 3,1075 MHz vaihesäädettyyn vuorot-televaan apukantoaaltoon ASC, joka on puolen vaakajuova-taajuuden (395 x H/2) pariton moninkerta. Vuorottelevan apukantoaallon vaihe saatetaan vuorottelemaan 180° ken-15 tästä seuraavaan toisin kuin väriapukantoaallon vaihe, joka ei vuorottele kentästä seuraavaan mentäessä. Kentästä toiseen vaihteleva vuorottelevan apukantoaallon vaihe sallii signaalien X ja Y lisätyn moduloivan informaation olla lomittain värikkyysinformaation kanssa. Se tuottaa 20 moduloidun lisäsignaalin komplementtisesti vaiheistetut lisäinformaatiokomponentit AI, -AI ja A3, -A3. Tämä helpottaa lisäinformaation erottamista käytettäessä suhteellisen yksinkertaista kenttämuistilaitetta vastaanottimes-sa. Neliöllisesti moduloitu signaali M summataan signaa-25 liin N summaimessa 40. Tulokseksi saatava signaali NTSCF on 4,2 MHz NTSC-yhteensopiva signaali.

Selitettyä epälineaarista gammafunktiota käytetään kooderissa suurten amplitudien kaventamisessa. Se on osana epälineaarista kompandointi (engl.: companding, 30 compression-expansion; kompandointi, kavennus-laajennus) -järjestelmää, joka käsittää myös komplementtisen gamma-funktion laajakuvavastaanottimen dekooderissa amplitudi-laajennuksen tarkoituksessa, kuten jäljempänä esitetään. Paljastetun epälineaarisen kompandointijärjestelmän on havaittu merkittävästi pienentävän lisätyn standardista 29 8 8 0 9 2 poikkeavan informaation vaikutusta standardinmukaiseen kuvainformaatioon aiheuttamatta näkyvää kuvan huononemista kohinailmiöiden vaikutuksesta.

Kompandointijärjestelmä käyttää epälineaarista 5 gammafunktiota lisätyn standardista poikkeavan suurtaajuisen laajakuvainformaation nopeaksi kaventamiseksi kooderissa, ja komplementtista epälineaarista gammafunktiota käytetään vastaavasti laajentamaan tällainen suur-taajuusinformaatio dekooderissa. Tästä seuraa olemassa-10 olevan standardinmukaisen videoinformaation interferenssin määrän pieneneminen, jonka interferenssin aiheuttaa suuren amplitudin omaava lisätty suurtaajuusinformaatio paljastetussa yhteensopivassa laajakuvajärjestelmässä, jossa lisätty standardista poikkeava laajakuvainformaatio 15 on jaettu pien- ja suurtaajuusosiin, joille suoritetaan kompandointi.

Dekooderissa kavennetun suurtaajuusinformaation epälineaarinen amplitudilaajennus ei aiheuta liiallista havaittavaa kohinaa. Toisin sanoen suuren amplitudin 20 omaava suurtaajuusinformaatio liittyy tyypillisesti suuren kontrastin omaaviin kuvan reunoihin, ja ihmissilmä on epäherkkä kohinalle tällaisissa reunoissa. Selitetty kom-pandointiprosessi pienentää myös edullisesti vuorottele-. . van apukantoaallon ja väriapukantoaallon välisiä risti- 25 modulaatiotuotteita, ja tähän liittyy näkyvien häiriö-tuotteiden pieneneminen.

-··' Kuvion la luminanssidetal j isignaali YT edustaa 7,16 MHz kaistanleveyttä, ja se koodataan 4:3 formaattiin (samalla tavoin kuin kooderissa 74) formaattikooderin 78 30 avulla, ja se suodatetaan vaakasuunnassa 750 kHz:iin suotimella 79 signaalin YTN tuottamiseksi. Sivuosat ali-päästösuodatetaan 125 kHz:iin ennen aikakavennusta formaattikooderin 78 sisäänmenopuolen alipäästösuotimella, joka vastaa kuviossa 6 esitetyn laitteen sisäänmenosuo-dinta 610, mutta sen rajataajuus on 125 kHz. Sivuosan 30 8 8 09 2 suurtaajuussisältö hylätään. Täten signaali YTN korreloidaan paikallisesti pääsignaalin C/SL kanssa.

Signaalit YTN ja NTSCF muunnetaan digitaalisesta (binaarisesta) analogiamuotoon vastaavien DAM-yksiköiden 5 53 ja 54 avulla, ennenkuin nämä signaalit syötetään ne- liölliseen RF-modulaattoriin TV:n RF-kantoaallon moduloi-miseksi. Moduloitu RF-signaali syötetään myöhemmin lähettimeen 55 antennin 56 kautta lähetettäväksi.

Modulaattoriin 80 liittyvä vuorotteleva apukanto-10 aalto ASC on vaakatahdistettu ja sen taajuus on valittu sivu- ja keskialueinformaation riittävän erottamisen (esim. 20-30 dB) varmistamiseksi ja siten, että sillä on merkityksetön vaikutus standardinmukaisella NTSC-vastaan-ottimella näytettyyn kuvaan. ASC:n taajuuden tulisi mie-15 luimmin olla lomitustaajuus, joka on puolen vaakajuova-taajuuden pariton moninkerta, jotta se ei tuottaisi interferenssiä, joka voisi huonontaa näytetyn kuvan laatua.

Neliöllinen modulointi, jollaisen yksikkö 80 aikaansaa, sallii edullisesti kahden kapeakaistaisen sig-20 naalin samanaikaisen lähettämisen. Moduloivien suurtaa-juussisöltösignaalien aikalaajennus aiheuttaa kaistanleveyden pienenemisen, joka on yhdenmukainen neliöllisen modulaation kapeakaistaisuusvaatimusten kanssa. Mitä enemmän kaistanleveyttä pienennetään, sitä epätodennäköi-25 sempää on, että syntyy kantoaallon ja moduloivien signaalien välistä interferenssiä. Lisäksi sivualueinformaation tyypillinen suuren energian omaava tasakomponentti kavennetaan ylipyyhkäisyalueeseen sen sijaan, että sitä käytettäisiin moduloivana signaalina. Täten moduloivan sig-30 naalin energia ja siten mahdollinen moduloivan signaalin interferenssi suuresti pienenevät.

Koodattu antennin 56 lähettämä NTSC-yhteensopiva laajakuvasignaali on tarkoitettu vastaanotettavaksi sekä NTSC-vastaanottimilla että laajakuvavastaanottimilla, kuten kuvio 13 esittää.

i 3i 88092

Kuviossa 13 lähetetty lomitettu EDTV-laajakuvate-levisiosignaali vastaanotetaan antennilla 1310 ja syötetään NTSC-vastaanottimen 1312 antennisisäänmenoon. Vastaanotin 1312 käsittelee yhteensopivan laajakuvasignaalin 5 normaalilla tavalla ja tuottaa kuvanäytön, jonka sivusuhde on 4:3, sivualueiden laajakuvainformaation ollessa osittain (so. pientaajuussisällön ollessa) kavennettu vaakasuunnan ylipyyhkäisyalueisiin, jotka ovat katsojalle näkymättömissä, ja sen sisältyessä osittain (so. suurtaa-10 juussisällön sisältyessä) moduloituun vuorottelevaan apukantoaaltosignaaliin, joka ei häiritse standardinmukaisen vastaanottimen toimintaa.

Antennin 1310 vastaanottama yhteensopiva EDTV-laajakuvasignaali syötetään myös peräkkäispyyhkäisyä 15 käyttävään laajakuvavastaanottimeen 1320, joka pystyy näyttämään videokuvan suurella, esim. 5:3 sivusuhteella. Vastaanotetun laajakuvasignaalin käsittelee yksikkö 1322, joka sisältää radiotaajuus (RF)-viritin- ja vahvistin-piirit, synkronisen videoilmaisimen (neliöilleen ilmaisi-20 men), joka tuottaa kantataajuuskaistalla olevan videosignaalin, sekä analogi-digitaalimuuntimen (ADM) piirit kantataajuuskaistalla olevan videosignaalin (NTSCF) tuottamiseksi binaarisessa muodossa. ADC-piirit toimivat ·.: näytteitystaajuudella, joka on neljä kertaa väriapukanto- ·:··· 25 aallon taajuus (4 x fsc).

Signaali NTSCF syötetään kehyksensisäiseen keskiarvo! tin-vähenninyksikköön 1324, joka keskiarvoittaa (yhdistää summaten) sekä vähentää (yhdistää vähentäen) . . kuvajuovat, jotka ovat kehysten sisällä 262H päässä toi- 30 sistaan, 1,7 MHz yläpuolella, pääsignaalin N ja neliölli-sesti moduloidun signaalin M palauttamiseksi olennaisesti ilman V-T-ylikuulumista. Yksikön 1324 toimintataajuuden alarajan 1,7 MHz ja kuvion la kooderissa olevan yksikön 38 toimintataajuuden alarajan 1,5 MHz välille on muodostettu vaakasuunnan 200 kHz ylikuulumissuojäkäistä. Pa- 32 88092 lautettu signaali N sisältää informaation, joka on olennaisesti visuaalisesti identtinen pääsignaalin C/SL ku-vainformaation kanssa johtuen kuvion la kooderissa kehyk-sensisäisesti keskiarvoitetun pääsignaalin C/SL suuresta 5 visuaalisesta kehyksensisäisestä kuvan korrelaatiosta.

Signaali M kytketään neliölliseen ilmaisin- ja amplitudilaajennusyksikköön 1326 lisäsignaalien X ja Z ilmaisemiseksi vuorottelevan apukantoaallon ASC perusteella, jonka apukantoaallon vaihe vaihtelee kenttien 10 välillä ja joka on samanlainen kuin signaali ASC, jota on tarkasteltu kuvion la yhteydessä. Ilmaistut signaalit X ja Z sisältävät informaation, joka on olennaisesti visuaalisesti identtinen signaalin ESH kuvainformaation ja kuviossa la yksiköstä 74 saatavan ulostulosignaalin kans-15 sa johtuen näiden kuvion la kooderin kehyksensisäisesti keskiarvoittamien signaalien suuresta visuaalisesta kehyksensisäisestä kuvan korrelaatiosta.

Yksikkö 1326 sisältää myös 1,5 MHz alipäästösuoti-men, joka poistaa epätoivottavat, vuorottelevan apukanto-20 aallon taajuuteen nähden kaksinkertaisella taajuudella olevat, suurtaajuiset ilmaisutuotteet, sekä amplitudilaa-jentimen, joka laajentaa (aikaisemmin kavennetut) ilmaistut signaalit käyttäen käänteistä gammafunktiota (gamma * 1/0,7 * 1,429), so. kuvion la yksikön 80 suorittaman epä-25 lineaarisen kavennusfunktion käänteisfunktiota.

Yksikkö 1328 aikakaventaa sivualueen värikoodatun suurtaajuusinformaation siten, että se käyttää se alkuperäistä aikaviipaletta palauttaen siten signaalin NTSCH ennalleen. Yksikkö 1328 aikakaventaa signaalin NTSCH 30 samalla määrällä kuin kuvion la yksikkö 62 on aikalaajen-tanut signaalia NTSCH.

Luminanssin (Y) suurtaajuussisällön dekooderi 1330 dekoodaa luminanssin vaakasuunnan suurtaajuussisältösig-naalin Z laajakuvaformaattiin. Sivualueet aikalaajenne-taan (samalla määrällä kuin kuvion la kooderissa on sivu- i 33 38 092 alueita tiivistetty), ja keskialuetta aikakavennetaan (samalla määrällä kuin sivualueita on aikalaajennettu kuvion la kooderissa). Alueet jatkostetaan toisiinsa 10 kuvaelementin limitysalueessa kuten jäljempänä kuvion 14 5 yhteydessä selitetään. Yksikkö 1330 on sovitettu kuviossa 17 esitetyllä tavalla.

Modulaattori 1332 amplitudimoduloi dekooderista 1330 saatavan signaalin 5,0 MHz kantoaaltoon fc. Amplitu-dimoduloitu signaali alipäästösuodatetaan myöhemmin yli-10 päästösuodattimella 1334, jonka rajataajuus on 5,0 MHz, alemman sivukaistan poistamiseksi. Suotimesta 1334 saatavassa ulostulosignaalissa keskialueen taajuudet 5,0 - 6,2 MHz palautetaan ennalleen, ja sivualueiden taajuudet 5,0 - 5,2 MHz palautetaan ennalleen. Suotimesta 1334 saatava 15 signaali syötetään summaimeen 1336.

Kaventimesta 1328 saatava signaali NTSCH syötetään yksikköön 1340 luminanssin suurtaajuussisällön erottamiseksi värikkyyden suurtaajuussisällöstä signalien YH, 1H ja QH tuottamiseksi. Tämä voidaan aikaansaada kuvion 20 18 sovitelmalla.

Yksiköstä 1324 saatava signaali N erotetaan sen muodostaviin luminanssi- ja värikkyyskomponentteihin YN, IN ja QN luminanssi-värikkyys-erottimen 1342 avulla, joka voi olla samanlainen kuin erotin 1340 ja joka voi käyt-25 tää kuviossa 18 esityn tyyppistä laitetta.

Signaalit YH, IH, QH ja YN, IN, QN ovat sisään-menosignaaleina Y-I-Q-formaattidekooderille 1344, joka dekoodaa luminanssi- ja värikkyyskomponentit laajakuva-. . formaattiin. Sivualueen pientaajuussisältö aikalaajenne- 30 taan, keskialue aikakavennetaan, sivualueen euurtaajuus-sisältö summataan sivualueen pientaajuussisältöön ja sivualueet jatkostetaan keskialueeseen 10 kuvaelementin limitysalueessa käyttäen kuvion 14 periaatteita. Dekoode-rin 1344 yksityiskohdat on esitetty kuviossa 19.

34 88092

Signaali YF' kytketään sununaimeen 1336, jossa se summataan suotimesta 1334 saatavan signaalin kanssa. Tämän prosessin ennalleen palauttama laajennettu suurtaajuinen vaakaluminanssidetalji-informaatio summataan de-5 koodattuun luminanssisignaaliin YF'.

Signaalit YF', IF' ja QF' muunnetaan lomitetusta peräkkäispyyhkäistyyn formaattiin vastaavien muuntimien 1350, 1352 ja 1354 avulla. Luminanssin peräkkäispyyh- käisymuunnin 1350 reagoi myös "luminanssi-apusignaaliin" 10 VT, joka saadaan formaattidekooderista 1360, joka dekoo-daa koodatun "apusignaalin" YTN. Dekooderi 1360 dekoodaa signaalin YTN laajakuvaformaattiin, ja sillä on kuvioon 17 nähden samanlainen laitekokoonpano.

I- ja Q-muuntimet 1352 ja 1354 muuttavat signaalit 15 lomitetuista peräkkäispyyhkäistyiksi aikakeskiarvoitta- malla yhden kehyksen verran toisistaan erillään olevat juovat ja tuottavat puuttuvan peräkkäispyyhkäistyn juo-vainformaation. Tämä voidaan suorittaa kuviossa 20 esite-tyn tyyppisellä laitteella.

20 Luminanssin peräkkäispyyhkäisymuunninyksikkö 1350 on samanlainen kuin kuviossa 20 esitetty, paitsi että signaali YT summataan kuvion 21 esittämän sovitelman mukaisesti. Tässä yksikössä "apusignaalin" näyte YT summataan aikakeskiarvoon peräkkäispyyhkäisyn puuttuvan 25 kuvaelementtinäytteen rekonstruoimiseksi. Täydellinen ajallinen detalji-informaatio palautetaan koodatun juova-erosignaalin sisältämien vaakasuunnan taajuuskaistan sisällä (750 kHz, koodauksen jälkeen). Tämän vaakasuunnan taajuuskaistan yläpuolella signaali YT on nolla, joten 30 puuttuva näyte rekonstruoidaan aikakeskiarvoittamalla.

Peräkkäispyyhkäistyt laajakuvasignaalit YF, IF ja QF muunnetaan analogiamuotoon digitaali-analogimuuntimen 1362 avulla ennen videosignaaliprosessori- ja matriisi-vahvistinyksikköön 1364 syöttämistä. Yksikön videosignaa-liprosessoriosa sisältää signaalin vahvistuksen, tasajän- 35 88092 nitetason siirron, huippuarvon ilmaisun, kirkkaudensää-dön, kontrastinsäädön ja muut tavanomaiset videosignaalin käsittelypiirit. Matriisivahvistin 1364 yhdistää lumi-nanssisignaalin YF värierosignaaleihin IF ja QF ja tuot-5 taa värikuvaa edustavat videosignaalit R, G ja B. Nämä värisignaalit vahvistetaan näytönohjausvahvistimilla yksikössä 1364 sellaiselle tasolle, joka on sopiva ohjaamaan suoraan laajakuva-värinäyttölaitetta 1370, esim. laajakuvaputkea.

10 Kuvio 6 esittää kuvion la prosessorin 18 sisältä mää laitetta, joka kehittää signaalit YE, YO ja YH laajakaistaisesta laajakuvasignaalista YF. Signaali YF" ali-päästösuodatetaan vaakasuunnassa sisäänmenosuotimella 610, jonka rajataajuus on 700 kHz, pientaajuisen lumi-15 nanssisignaalin YL tuottamiseksi, joka syötetään vähentävän yhdistimen 612 toiseen sisäänmenoon. Signaali YF" syötetään yhdistimen 612 toiseen sisäänmenoon sekä aika-demultipleksointilaitteeseen 616 sen jälkeen, kun sitä on viivästetty yksiköllä 614 suotimen 610 signaalinkäsitte-20 lyviiveen kompensoimiseksi. Viivästetyn signaalin YF" ja suodatetun signaalin YL yhdistäminen tuottaa suurtaajui-| ' · sen luminanssisignaalin YH yhdistimen 612 ulostuloon.

Viivästetty signaali YF" sekä signaalit YH ja YL syötetään demultipleksointilaitteen 616 eri sisäänmenoi-25 hin, joka laite sisältää demultipleksointiyksiköt (DE-MULT.) 618, 620 ja 621 signaalin YF", YH ja YL vastaavaa käsittelyä varten. Demultipleksointilaitteen 616 yksityiskohdat käsitellään kuvion 8 yhteydessä. Demultipleksointiyksiköt 618, 620 ja 621 johtavat vastaavasti täyden 30 kaistanleveyden omaavan keskialuesignaalin YC, sivualuei-den suurtaajuussisältösignaalin YH ja sivualueiden pien-taajuussisältösignaalin YL’, jotka on esitetty kuvioissa 3 ja 4.

Aikalaajennin 622 aikalaajentaa signaalin YC ja tuottaa signaalin YE. Signaali YC aikalaajennetään keski- 36 88092 alueen laajennuskertoimella, joka riittää jättämään tilaa vasemman- ja oikeanpuoleisille vaakasuunnan ylipyyhkäisy-alueille. Keskialueen laajennuskerroin (1,19) on signaalin YE tarkoitetun leveyden (kuva-elementit 15-740) ja 5 signaalin YC leveyden (kuva-elementit 75-680) välinen suhde, kuten kuvio 3 esittää.

Aikakavennin 628 kaventaa signaalin YL' sivualueen kavennuskertoimella ja tuottaa signaalin YO. Sivualueen kavennuskerroin (6,0) on signaalin YL' vastaavan osan 10 (esim. vasemman puolen kuvaelementtien 1-84) leveyden suhde signaalin YO tarkoitettuun (esim. vasemman puolen kuvaelementtien 1-14) leveyteen, kuten kuviossa 3 on esitetty. Aikalaajentimet 622, 624 ja 626 sekä aikakavennin 628 voivat olla kuviossa 12 esitettyä tyyppiä, kuten 15 jäljempänä esitetään.

Signaalit IE, IH, 10 ja QE, QH, QO kehitetään vastaavasti signaaleista IF" ja QF" samalla tavalla kuin kuvion 6 laite kehittää signaalit YE, YH ja YO. Tässä suhteessa viitataan kuvioon 7, joka esittää laitetta, 20 joka kehittää signaalit IE, IH ja 10 signaalista IF".

Signaalit QE, QH ja QO kehitetään signaalista QF" samalla tavalla.

Kuviossa 7 laajakaistainen laajakuvasignaali IF", sen jälkeen kun yksikkö 714 on viivästänyt sitä, kytke-25 tään demultipleksointilaitteeseen 716 ja se myös yhdistetään vähentäen alipäästösuotimesta 710 saatavan pientaajuussignaalin IL kanssa vähentävässä yhdistimessä 712 suurtaajuussignaalin IH tuottamiseksi. Viivästetty signaali IF" sekä signaalit IH ja IL demultipleksoidaan 30 vastaavasti demultipleksereissä 718, 720 ja 721, jotka liittyvät demultipleksointilaitteeseen 716, signaalien IC, IH ja IL' tuottamiseksi. LaaJennin 722 aikalaajentää signaalin IC ja tuottaa signaalin IE, ja kavennin 728 aikakaventaa signaalin IL' ja tuottaa signaalin 10. Signaali IC laajennetaan keskialueen laajennuskertoimella, 37 88092 joka on sama kuin signaalille YC käytetty, joka on edellä käsitelty, ja signaali IL' kavennetaan sivualueen kaven-nuskertoimella, joka on sama kuin signaalilla YL’ käytetty» joka myös on edellä käsitelty.

5 Kuvio 8 esittää demultipleksointilaitetta 816, jollaista voidaan käyttää kuvion 6 laitteessa 616 ja kuvion 7 laitteessa 716. Kuvion 8 laite on esitetty kuvion 6 demultiplekserin 616 yhteydessä. Sisäänmenosignaali YF" sisältää 754 kuvaelementtiä, jotka määrittelevät 10 kuvainformaation. Kuvaelementit 1-84 määrittelevät vasemman alueen, kuvaelementit 671-754 määrittelevät oikean alueen ja kuvaelementit 75-680 määrittelevät keskialueen, joka limittyy vähän vasemman- ja oikeanpuoleisen alueen kanssa. Signaalit IF" ja QF" muodostavat samanlaisen 15 lomituksen. Kuten jäljempänä esitetään, tällaisen alueiden lomituksen on havaittu helpottavan keski- ja sivualu-eiden yhdistämistä (jatkostamista) vastaanottimessa siten, että se olennaisesti eliminoi rajakohtien näennäis-toistot.

20 Demultipleksointilaite 816 sisältää ensimmäisen, toisen ja kolmannen demultiplekseriyksikön (DEMULT.) 810, 812 ja 814, jotka vastaavasti liittyvät vasemman alueen, keskialueen ja oikean alueen informaatioon. Kussakin de-multipleksointiyksikössä on sisäänmeno "A", johon sig-— 25 naalit YH, YF" ja YL vastaavasti syötetään, sekä sisään meno "B", johon sammutussignaali (BLK; engl.: blanking) syötetään. Sammutussignaali voi olla esimerkiksi looginen 0-taso tai maa.

Yksikkö 810 erottaa ulostulosignaalin YH, joka 30 sisältää vasemman ja oikean puolen suurtaajuussisällön, sisäänmenosignaalista YH niin kauan kuin yksikön 810 signaalinvalintasisäänmeno (VAL.) vastaanottaa lukeman-vertaimelta 817 ensimmäisen ohjaussignaalin, joka osoittaa vasemman alueen kuvaelementtien 1-84 sekä oikean alueen kuvaelementtien 671-754 läsnäoloa. Muina aikoina ver- 38 88092 taimelta 817 saatava toinen ohjaussignaali aiheuttaa si-säänmenossa B olevan signaalin BLK eikä sisäänmenossa A olevan signaalin YH kytkemisen yksikön 810 ulostuloon.

Yksikkö 814 ja lukemanvertain 820 toimivat samalla 5 tavoin ja johtavat sivualueen pientaajuussisältösignaalin YL' signaalista YL. Yksikkö 812 kytkee signaalin YF" si-säänmenostaan A ulostuloonsa ja tuottaa keskialueen signaalin YC vain, kun lukemanvertaimelta 818 saatava ohjaussignaali ilmaisee keskialueen kuvaelementtien 75-680 10 läsnäolon.

Lukemanvertaimet 817, 818 ja 820 tahdistetaan videosignaaliin YF" laskurista 822 saatavan pulssiulostu-losignaalin avulla, joka reagoi kellosignaaliin neljä kertaa väriapukantoaallon taajuuden suuruisella taajuu-15 della (4 x f se) sekä videosignaalista YF" johdettuun vaakajuovan tahdistussignaaliin H. Kukin laskurista 822 saatava ulostulopulssi vastaa tiettyä kuvaelementin paikkaa vaakajuovalla. Laskurissa 822 on lukeman alkupoik-keamana -100, joka vastaa 100 kuvaelementtiä ajanhetkenä 20 THg negatiiviseen suuntaan muuttuvan vaakatahdistuspuls-sin alusta vaakasammutusjakson loppuun, jona ajankohtana kuvaelementti 1 esiintyy vaakajuovan näyttöjakson alussa. Laskuri 822 antaa siis lukeman "1" juovan näyttöjakson alussa. Voidaan kehittää myös muita laskurisovitelmiä. 25 Demultipleksointilaitteen 816 käyttämiä periaatteita voidaan myös soveltaa multipleksointilaitteeseen, joka suorittaa signaalin käänteisen yhdistämistoimenpiteen, jollaisen sivu-keskialueen yhdistin 28 kuviossa la suorittaa.

30 Kuvio 9 esittää kuvion la koodereissa 31 ja 60 olevan modulaattorin 30 yksityiskohtia. Kuviossa 9 signaalit IN ja QN esiintyvät taajuudella, joka on neljä kertaa väriapukantoaallon taajuus (4 x fsc), ja ne syötetään vastaavien salpamuistien 910 ja 912 sisäänmenoihin. Salpamuistit 910 ja 912 vastaanottavat myös taajuuden 4 x 39 88092 fsc omaavat kellosignaalit signaalien IN ja QN siirtämiseksi sisään sekä taajuuden 2 x fsc omaavan kytkentäsig-naalin, joka syötetään salpamuistin 910 invertoivaan kyt-kentäsignaalisisäänmenoon ja salpamuistin 912 invertoi-5 mattomaan kytkentäsignaalisisäänmenoon.

Salpamuistien 910 ja 912 signaaliulostulot on yhdistetty yhdeksi ulostulolinjaksi, jossa signaalit I ja Q esiintyvät vuorotellen ja josta ne syötetään inver-toimattoman salpamuistin 914 sekä invertoivan salpamuis-10 tin 916 sisäänmenoon. Näitä salpamuisteja kellotetaan taajuudella 4 x fsc, ja ne vastaanottavat kytkentäsignaa-lin väriapukantoaallon taajuudella fsc vastaavaan invertoivaan ja invertoimattomaan sisäänmenoon. Invertoimaton salpamuisti 914 tuottaa ulostulevan vuorottelevan jonon 15 positiivisen napaisuuden omaavia signaaleja I ja Q, ja invertoiva salpamuisti 916 tuottaa ulostulevan vuorottelevan jonon negatiivisen napaisuuden omaavia I- ja Q-signaaleja, ts. -I ja -Q.

Salpamuistien 914 ja 916 ulostulot yhdistetään yh-20 teen ulostulolinjaan, jossa esiintyy vuorotteleva jono parittaisia I- ja Q-signaaleja siten, että pareilla on toisiinsa nähden vastakkainen polariteetti, ts. I, Q, -I, -Q, ... jne, niiden muodostaessa signaalin CN. Suodatin 32 suodattaa tämän signaalin, ennenkuin se yhdistetään 25 yksikössä 36 luminanssisignaalin YN suodatetun muunnoksen kanssa NTSC-koodatun signaalin C/SL tuottamiseksi muodossa Y+I, Y+Q, Y-I, Y-Q, Y+I, Y+Q, ... ja niin edelleen.

Kuvio 10 esittää pysty-aika (V-T)-suodinta, jolla „ . voi saada V-T-kaistanpäästö-, V-T-kaistanesto- tai V-T- 30 alipäästökonfiguraation sovittamalla painokertoimet al-a9. Kuvion 10a taulukko esittää paljastetussa järjestelmässä käytettäviin V-T-kaistanpäästö- ja kaistanestosuo-dinkonfiguraatioihin liittyviä painokertoimia. H-V-T-kaistanestosuodin, kuten kuvion la suodin 34, Ja H-V-T-kaistanpäästösuodin, kuten kuvion 13 dekooderijärjestel- 40 88092 mään sisältyvä suodin, käsittävät vastaavasti vaakasuun-nan alipäästösuotimen 1020 ja V-T-kaistanestosuotimen 1021 yhdistelmän, kuten kuviossa 10b on esitetty, sekä vaakasuunnan kaistanpäästösuotimen 1030 ja V-T-kaistan-5 päästösuotimen 1031 yhdistelmän, kuten kuviossa 10c on esitetty.

Kuvion 10b H-V-T-kaistanestosuotimessa vaakasuunnan alipäästösuotimella 1020 on annettu rajataajuus, ja se aikaansaa suodatetun pientaajuisen signaalikomponen-10 tin. Tämä signaali yhdistetään vähentäen yhdistimessä 1023 viiveyksiköstä 1022 saatavan sisäänmenosignaalin viivästetyn muunnoksen kanssa suurtaajuisen signaalikom-ponentin tuottamiseksi. Pientaajuiselle komponentille aiheutetaan yhden kehyksen viive piirin 1024 avulla, en-15 nenkuin se syötetään summaavaan yhdistimeen 1025 H-V-T-kaistanpäästösuodatetun ulostulosignaalin aikaansaamiseksi. V-T-suotimella 1021 on kuviossa 10a esitetyt V-T-kaistanenstosuotimen kertoimet.

Sellainen H-V-T-kaistanpäästösuodin, joka sisältyy 20 kuvion 13 dekooderiin, on esitetty kuviossa 10c vaaka-suunnan kaistanestosuotimen 1030 sisältävänä, jolla on annettu rajataajuus ja joka on kytketty kaskadiin V-T-kaistanestosuotimen 1031 kanssa, jolla on kuvion 10a taulukossa esitetyt suodinkertoimet.

25 Kuvion 10 suodin sisältää useita kaskadiin kytket tyjä muitiyksiköitä (M) 1010a-1010h, jotka aikaansaavat perättäiset signaaliviiveet vastaaviin solmupisteisiin tl-t9 ja jotka aikaansaavat suotimen kokonaisviiveen. Solmupisteistä saadut signaalit syötetään vastaavasti 30 kertojien 1012a-1012i yhteen sisäänmenoon. Vastaavasti kunkin kertojan toinen sisäänmeno vastaanottaa ennalta määrätyn painotuksen al-a9, joka riippuu suoritettavan suodatusprosessin luonteesta. Suodatusprosessin luonne määrää myös muistiyksiköiden 1010a-lOlOh aikaansaamat viiveet.

« 88092

Vaakadimension suotimet käyttävät kuvaelemetti-muistiyksiköitä siten, että suotimen kokonaisviive on pienempi kuin kuvan yhden vaakajuovan aikaväli (1H). Pystydimension suotimet käyttävät yksinomaan juovamuis-5 tielementtejä, ja aikadimension suotimet käyttävät yksinomaan kehysmuistielementtejä. Täten kolmidimensioinen H-V-T-suodin käsittää yhdistelmän kuvaelementti- (<1H), juova- (1H) ja kehys- (>1H) muistielementtejä, kun taas V-T-suodin käsittää vain kahta viimeksi mainittua tyyppiä 10 olevia muistielementtejä. Elementeistä 1012a - 1012i saatavat solmupisteiden painotetut (toistensa suhteen viivästetyt) signaalit yhdistetään summaimessa 1015 suodatetun ulostulosignaalin aikaansaamiseksi.

Tällaiset suotimet ovat ei-rekursiivisia äärelli-15 sen impulssivasteen (FIR; engl.: finite impulse response) omaavia suotimia. Muistielementtien aikaansaaman viiveen luonne riippuu suodatettavan signaalin tyypistä ja siitä ylikuulumisen määrästä, joka voidaan sallia luminanssi-, värikkyys- ja sivualueiden suurtaajuussisältöslgnaalien 20 välillä tässä esimerkissä. Suotimen kaistaterävyysominai-suuksia parannetaan suurentamalla kaskadiin kytkettyjen muistielementtien lukumäärää.

Kuvio lOd esittää yhtä kuvion la piirin 16 erillistä suodinta ja sisältää kaskadiin kytketyt muisti-25 (viive-) yksiköt 1040a-1040d, jotka liittyvät kertojiin 1042a-1042e, joilla on määrätyt vastaavat painokertoimet al-a5 ja jotka vastaanottavat signaalit solmupisteistä tl-t5. Siihen sisältyy myös signaalien yhdistin 1045, joka summaa kertojista 1042a-1042e saatavat painotetut 30 ulostulosignaalit ja tuottaa ulostulosignaalin.

Kuviot 11a ja 11b esittävät kuvion la suurtaajuus-sisällön kehyksensisäisen keskiarvoittimen 38 yksityiskohtia. Suurtaajuussisällön keskiarvoitin 38 sisältää ulostulopuolen vaakasuunnan alipäästösuotimen 1110, jonka rajataajuus on noin 1,5 MHz ja joka vastaanottaa signaa- ------- 1—.

42 88092

Iin C/SL. Sisäänmenosignaalin C/SL pientaajuuskomponentti tuotetaan suotimen 1110 ulostuloon, ja sisäänmenosignaalin C/SL suurtaajuuskomponentti tuotetaan esitetyllä tavalla sovitetun vähentävän yhdistimen 1112 ulostuloon.

5 Yksikkö 1114 aiheuttaa pientaajuuskomponentille 262H:n viiveen, ennenkuin tämä syötetään summaimeen 1120. V-T-suodin 1116 käsittelee signaalin C/SL suurtaajuuskompo-nentin, ennenkuin se syötetään summaimeen 1120 signaalin N tuottamiseksi.

10 Suodin 1116 on esitetty kuviossa 11b kaksi 262H:n viive-elemttiä 1122 ja 1124 sekä niihin liittyvät, vastaavat painokertoimet ai, a2 ja a3 omaavat kertojat 1125, 1126 ja 1127 käsittävänä. Kertojien ulostulot syötetään summaimeen 1130 C/SL:n suurtaajuussisällön aikakeskiar-15 vosignaalin tuottamiseksi. Painokerroin a2 pysyy vakiona, mutta kertoimet ai ja a3 saavat vuorotellen arvon 1/2 ja 0 kentän vaihtuessa seuraavaan. Kertoimella ai on arvot 1/2 ja 0, kun kertoimella a3 on arvot 0 Ja 1/2.

Kuvio 12 esittää rasterikuvauslaitetta, jota voi-20 daan käyttää kuvioiden 6 ja 7 aikalaajentimissa ja -ka-ventimissa. Tässä suhteessa viitataan kuvausprosessia esittävän kuvion 12a aaltomuotoihin. Kuvio 12a esittää sisäänmenosignaalin aaltomuodon S, jonka keskiosa on kuvaelementtien 84 ja 670 välillä ja joka on tarkoitus 25 kuvata ulostuloaaltomuodon W kuvaelementtipositioihin 1-754 aikalaajennusprosessin avulla. Aaltomuodon S päätepisteiden kuvaelementit 1 ja 670 kuvautuvat suoraan aaltomuodon W päätepisteiden kuvaelementteihin 1 ja 754.

Välillä olevat kuvaelementit eivät kuvaudu suoraan 30 i;i kuvauksena johtuen aikalaajennuksesta, ja monissa tapauksissa ne eivät kuvaudu kokonaislukuperusteisesti. Viimeksi mainitta tapausta esittää se, kun esimerkiksi sisäänmenoaaltomuodon S kuvaelementtipositio 85,33 vastaa ulostuloaaltomuodon W kokonaislukuna ilmaistua kuvaele-menttipositiota 3. Täten signaalin S kuvaelementtipositio 43 88092 85,33 sisältää kokonaisosan (85) ja murto-osan DX (0,33), ja aaltomuodon W kuvaelementtipositio 3 sisältää kokonaisosan (3) ja murto-osan (0).

Kuviossa 12 taajuudella 4 x fse toimiva kuvaele-5 menttilaskuri 1210 aikaansaa ulostuloonsa KIRJOITUSOSOITK -signaalin M, joka edustaa kuvaelementtipositioita (1... 754) ulostulorasterissa. Signaali M syötetään ohjelmoitavaan lukumuistiin PROM (engl.: Programmable Read Only

Memory) 1212, joka sisältää suoritettavan rasterikuvauk-10 sen luonteesta, esim. kavennus tai laajennus, riippuvat ohjelmoitavat arvot käsittävän hakutaulun. Signaalin M perusteella PROM 1212 aikaansaa ulostuloon LUKUOSOITE -signaalin N, joka edustaa kokonaislukua, sekä ulostulosignaalin DX, joka edustaa murtolukua, joka on yhtäsuu-15 ri tai suurempi kuin nolla, mutta pienempi kuin yksi. 6-bittisen signaalin DX tapauksessa (2^ - 64) signaali DX edustaa murto-osia 0, 1/64, 2/64, 3/64, ..., 63/64.

PROM 1212 sallii videosisäänmenosignaalin S laajennuksen tai kavennuksen signaalin N tallennettujen 20 arvojen funktiona. Täten LUKUOSOITE -signaalin N ohjelmoitu arvo ja murto-osasignaalin DX ohjelmoitu arvo annetaan vastauksena kuvaelementtipaikkasignaalin M kokonais-lukuarvoon. Signaalin laajennuksen aikaansaamiseksi, esimerkiksi, PROM 1212 on sovitettu tuottamaan signaali N 25 signaalin M taajuutta pienemmällä taajuudella. Kääntäen signaalin kavennuksen aikaansaamiseksi PROM 1212 aikaansaa signaalin N signaalin M taajuutta suuremmalla taajuudella.

Videosisäänmenosignaalia S viivästävät kaskadissa 30 olevat kuvaelementtien viive-elementit 1214a, 1214b Ja 1214c videosignaalien S(N+2), S(N+1) ja S(N) tuottamiseksi, jotka ovat videosisäänmenosignaalin toistensa suhteen viivästettyjä muunnoksia. Nämä signaalit syötetään vastaavien kaksiporttimuistien 1216a-1216d videosignaalisi säänmenoihin, jotka kaksiporttimuistit ovat ennestään 44 88092 tunnettuja. Signaali M syötetään kunkin muistin 1216a-1216d kirjoitusosoitteen sisäänmenoon, ja signaali N syötetään kunkin muistin 1216a - I216d lukuosoitteen s i s äänmenoon.

5 Signaali M määrää, mihin sisääntuleva videosignaa li-informaatio muisteissa kirjoitetaan, ja signaali N määrää, mitkä arvot luetaan muisteista. Muistit voivat kirjoittaa yhteen osoitteeseen samalla kun ne lukevat toisesta osoitteesta. Muisteista 1216a-1216d saatavat 10 ulostulosignaalit S(N-l), S(N), S(N+1) ja S(N+2) edustavat aikalaajennettua tai aikakavennettua formaattia riippuen muistien 1216a-1216d luku/kirjoitustoiminnosta, joka on funktio siitä, miten PROM 1212 on ohjelmoitu.

Muisteista 1216a-1216d saatavat signaalit S(N-l), 15 S(N), S(N+l) ja S(N+2) käsittelee neljän pisteen lineaa rinen interpolaattori, joka sisältää korostussuotimet 1220 ja 1222, PROM:in 1225 ja kahden pisteen lineaarisen interpolaattorin 1230, joiden yksityiskohtia on esitetty kuvioissa 12b ja 12c.

20 Korostussuotimet 1220 ja 1222 vastaanottavat kolme signaalia signaaliryhmästä, johon kuuluvat signaalit S(N-1), S(N), S(N+l) ja S(N+2), esitetyllä tavalla, ja ne vastaanottavat myös korostussignaalin PX. Korostussig-naalin PX arvo vaihtelee nollasta yhteen signaalin DX 25 arvon funktiona, kuten kuviossa 12d on esitetty, ja PROM . . 1225 antaa sen vastauksena signaaliin DX. PROM 1225 si sältää hakutaulun, ja se on ohjelmoitu tuottamaan tietty PX:n arvo vastauksena tiettyyn DX:n arvoon.

Korostussuotimet 1220 ja 1222 antavat vastaavasti 30 korostetut toisiinsa nähden viivästetyt videosignaalit S'(N) ja S'(N+l) kahden pisteen lineaariseen interpolaat-toriin 1230, joka vastaanottaa myös signaalin DX. Interpolaattori 1230 antaa (kavennetun tai laajennetun) vi-deoulostulosignaalin W, jonka määrittelee lauseke W = S'(N) + DX [S’(N+l) - S'(N)] « 88092

Selitetty neljän pisteen interpolaattori ja korostusfunk-tio approksimoi edullisesti (sin X)/X -interpolaatiofunk-tiota ja aikaansaa suurtaajuisten yksityiskohtien hyvän piirtoterävyyden.

5 Kuvio 12b esittää korostussuotimien 1220 ja 1222 sekä interpolaattorin 1230 yksityiskohtia. Kuviossa 12b signaalit S(N-l), S(N) ja S(N+1) syötetään korostussuoti-messa 1220 olevaan painotuspiiriin 1240, jossa nämä signaalit vastaavasti painotetaan painokertoimilla -1/4, 1/2 10 ja -1/4. Kuten kuviossa 12c on esitetty, painotuspiiri 1240 käsittää kertojat 1241a - 1241c, jotka vastaavasti kertovat signaalit S(N-l), S(N), S(N+1) korostuskertoi milla -1/4, 1/2 ja -1/4.

Ulostulosignaalit kertojista 1241a - 1241c yhteen-15 lasketaan summaimessa 1242 korostetun signaalin P(N) tuottamiseksi, joka kerrotaan signaalilla PX kertojassa 1243 korostetun signaalin tuottamiseksi, joka yhteenlas-ketaan signaalin S(N) kanssa summaimessa 1244 korostetun signaalin S'(N) tuottamiseksi. Korostussuotimellä 1222 on 20 samanlainen rakenne ja toiminta.

Kahden pisteen interpolaattorissa 1230 signaali S'(N) vähennetään signaalista S'(N+1) vähentimessä 1232 erosignaalin tuottamiseksi, joka kerrotaan signaalilla DX kertojassa 1234. Kertojasta 1234 saatava ulostulosignaali 25 yhteenlasketaan signaalin S'(N) kanssa summaimessa 1236 ulostulosignaalin W tuottamiseksi.

Keskiarvottin-vähenninyksikön 1324 yksityiskohtia on esitetty kuviossa 15. Yksikkö 1510 alipäästösuodattaa signaalin NTSCF ja tuottaa "PIENTAAJUUDET" -komponentin, 30 joka yhdistetään vähentäen signaalin NTSCF kanssa yksikössä 1512 signaalin NTSCF "SUURTAAJUUDET" -komponentin tuottamiseksi. Yksikkö 1513 keskiarvoittaa (yhdistää summaten) ja vähentää (yhdistää vähentäen) tämän komponentin keskiarvo!tetun suurtaajuussisältökomponentin NH tuottamiseksi keskiarvoittamisulostuloon (+) ja signaalin 46 88092 M tuottamiseksi vähennysulostuloon (-). Komponentti NH yhteenlasketaan summaimessa 1514 suotimesta 1510 saatavan 262H:lla viivästetyn ulostulosignaalin kanssa signaalin N tuottamiseksi.

5 Kuvio 16 esittää kuviossa 15 olevan yksikön 1513 yksityiskohtia. Kuvio 16 on samanlainen kuin aikaisemmin tarkasteltu kuvion 11b sovitelma, paitsi että invertterit 1610 ja 1612 sekä summain 1614 on lisätty esitetyllä tavalla.

10 Kuviossa 17, joka esittää kuvion 13 yksikön 1330 yksityiskohtia, signaali Z syötetään sivu-keski -erotti-meen (demultiplekseriin) 1710, joka antaa erotetut sivu-alueiden ja keskialueen luminanssin vastaavat suurtaa-juussisältösignaalit YHO ja YHE, jotka oli kavennettu ja 15 laajennettu kuvion la kooderissa. Yksiköt 1712 ja 1714 aikalaajentävät ja aikakaventavat nämä signaalit käyttäen jo selitettyjä kuvaustekniikoita ja tuottavat sivu- ja keskialueiden luminanssin suurtaajuussisältösignaalit YHS ja YHC, jotka yksikkö 1716 jatkostaa (joka voidaan ai-20 kaansaada esim. kuvion 14 järjestelmällä), ennenkuin ne syötetään amplitudimodulaattoriin 1332.

Kuviossa 18, kuten aikaisemmin on mainittu, esitetään yksityiskohtia luminanssi-värikkyys -erottimesta 1340 NTSCH:lie ja 1342 N:lie. Tässä kuviossa H-V-T-kais-25 tanpäästösuodin 1810, jolla on kuvion 10 laitekokoonpano ja 3,58 ± 0,5 MHz päästökaista, päästää signaalin NTSCH vähentävään yhdistimeen 1814, joka vastaanottaa signaalin NTSCH myös sen kuljettua kulkuajan tasausviiveen 1812 kautta. Erotettu luminanssin suurtaajuussisältösignaali 30 YH esiintyy yhdistimen 1814 ulostulossa. Ilmaisin 1816 ilmaisee neliöllisesti suotimesta 1810 saatavan suodatetun NTSCH-signaalin vastauksena väriapukantoaaltosignaa-liin SC värikkyyden suurtaajuussisältösignaalien IH ja QH tuottamiseksi.

4? 88092

Kuviossa 19, joka esittää dekooderin 1344 yksityiskohtia, signaalit YN, IN ja QN erotetaan sivualueiden kavennetuiksi pientaajuussisällöiksi YO, 10, QO ja keskialueen laajennetuiksi signaaleiksi YE, IE, QE sivu-keski-5 alueiden signaalien erottimen (aikademultiplekserin) 1940 avulla. Demultiplekseri 1940 voi käyttää aikaisemmin tarkastellun kuvion 8 demmultiplekserin 816 periaatteita.

Signaalit YO, 10 ja QO aikalaajennetään sivualueiden laajennuskertoimella (joka vastaa sivualueiden laa-10 jennuskerrointa kuvion la kooderissa) aikalaajentimen 1942 avulla sivualueiden pientaajuussisällön alkuperäisten paikallisten suhteiden palauttamiseksi laajakuvasig-naalissa, jota edustavat palautetut sivualueen pientaa-juussisältösignaalit YL, IL ja QL. Samaten tilan järjes-15 tämiseksi sivualueita varten keskialueen signaalit YE, IE ja QE aikakavennetaan keskialueen kavennussuhteella (joka vastaa keskialueen laajennuskerrointa kuvion la kooderissa) aikakaventimen 1944 avulla alkuperäisten paikallisten suhteiden palauttamiseksi laajakuvasignaalissa, jota 20 edustavat palautetut keskialueen signaalit YC, IC ja QC. Kavennin 1944 ja laajennin 1942 voivat olla aikaisemmin tarkastellussa kuviossa 12 esitettyä tyyppiä.

Yhdistin 1946 yhdistää paikan suhteen ennalleen palautetut sivualueen suurtaajuussisällöt YH, IH ja QH 25 paikan suhteen ennalleen palautettujen sivualueen pien-taajuussisältöjen YL, IL ja QL kanssa rekonstruoitujen sivualuesignaalien YS, IS ja QS tuottamiseksi. Nämä signaalit jatkostetaan rekonstruoituihin keskialueen signaaleihin jatkostimen 1960 avulla täydelleen rekonstruoidun 30 laajakuvaluminanssisignaalin YF' Ja täydelleen rekonstruoitujen laajakuvavärierosignaalien IF' ja QF' muodostamiseksi. Sivu- ja keskialueiden signaalikomponenttien jatkostaminen aikaansaadaan tavalla, joka käytännöllisesti katsoen eliminoi näkyvän saumakohdan keski- ja sivu- 48 88 0 92 alueiden rajalla, kuten ilmenee jäljempänä olevasta kuviossa 14 esitetyn jatkostimen 1960 tarkastelusta.

Kuviossa 20 on esitetty muuntimien 1352 ja 1354 yksityiskohtia. Elementti 2010 viivästää lomitettuja 5 signaaleja IF' (tai QF') 263H:lla, ennenkuin ne syötetään kaksiporttisen muistin 2020 sisäänmenoon. Elementti 2012 aiheuttaa tälle viivästetylle signaalille 262H:n lisävii-veen, ennenkuin se yhteenlasketaan sisäänmenosignaalin kanssa summaimessa 2014. Summaimesta 2014 saatava ulostu-10 losignaali kytketään kahdella jakavaan piiriin 2016 ennen syöttämistä kaksiporttiseen muistiin 2018. Muistit 2020 ja 2018 lukevat tietoja taajuudella 8 x fsc ja kirjoittavat tietoja taajuudella 4 x fsc. Ulostulot muisteista 2018 ja 2020 syötetään multiplekseriin (MULT.) 2022 ulos-15 tulevien peräkkäispyyhkäistyjen signaalien IF (QF) tuottamiseksi. Kuviossa on esitetty myös aaltomuodot, jotka kuvaavat lomitettua sisäänmenosigaalia (kaksi juovaa, joiden kuvaelementtinäytteet C ja X on merkitty) sekä peräkkäispyyhkäistyä ulostulosignaalia, joka käsittää 20 kuvaelementtinäytteet C ja X.

Kuvio 21 esittää laitetta, joka sopii käytettäväksi muuntimena 1350 signaalille YF' kuviossa 30. Elementit 2110 ja 2112 viivästävät lomitettua signaalia YF' ennen sen yhdistämistä summaimessa 2114 esitetyllä tavalla. 25 Viivästetty signaali elementistä 2110 syötetään kaksi porttiseen muistiin 2120. Summaimesta 2114 saatava ulostulosignaali kytketään kahdella jakavaan piiriin 2116, jonka ulostulo summataan signaaliin YT summaimessa 2118. Summaimesta 2118 saatava ulostulo syötetään kaksiportti-30 seen muistiin 2122. Muistit 2120 ja 2122 kirjoittavat taajuudella 4 x fsc ja lukevat taajuudella 8 x fsc ja antavat ulotulosignaalit multiplekseriin 2124, joka kehittää peräkkäispyyhkäistyn signaalin YF.

Kuvio 14 esittää sivualueen-keskialueen jatkostus-laitetta, joka soveltuu käytettäväksi esimerkiksi kuvios- 49 3 8 0 9 2 sa 19 olevana jatkostimena 1960. Kuviossa 14 esitetty jatkostin käsittää piirin 1410, Joka tuottaa täyden kaistanleveyden omaavan luminanssisignaalin YF’ sivualueen luminanssisignaalikomponentista YS ja keskialueen lumi-5 nanssisignaalikomponentista YC, sekä I-signaalin jatkos-timen 1420 ja Q-signaalin jatkostimen 1430, joiden rakenne ja toiminta on samanlainen kuin piirin 1410. Keskialue ja sivualueet on tarkoituksella lomitettu usean, esim. kymmenen, kuvaelementin verran. Täten keski- ja sivualu-10 een signaaleilla on useita ylimääräisiä kuvaelementtejä kautta koko signaalin koodaus- ja siirtoprosessin ennen jatkostusta.

Laajakuvavastaanottimessa keski- ja sivualueet rekonstruoidaan niitä vastaavista signaaleista, mutta 15 alueiden signaaleille suoritetun aikalaajennuksen, aika-kavennuksen ja suodatuksen takia useat kuvaelementit sivu- ja keskialueiden rajalla ovat vääristyneet tai muuttuneet. Signaaleihin YS ja YC liittyvät aaltomuodot kuviossa 14 esittävät limitysalueita (OL) ja vääristynei-20 tä kuvaelementtejä (CP; selvyyden vuoksi jonkin verran liioiteltuina). Jos alueilla ei olisi limitysaluetta, vääristyneet kuvaelementit olisivat rajakkain, ja saumakohta olisi näkyvä. Kymmenen kuvaelementin limitysalueen . on havaittu olevan riittävä kompensoimaan kolme - viisi 25 vääristynyttä rajalla olevaa kuvaelementtiä.

Ylimääräiset kuvaelementit sallivat edullisesti sivu- ja keskialueiden yhdistämisen limitysalueessa. Kertoja 1411 kertoo sivualuesignaalin YS painofunktiolla W limitysalueissa, kuten siihen liittyvä aaltomuoto esit-30 tää, ennenkuin signaali YS syötetään signaalien yhdistimeen 1415. Samaten kertoja 1412 kertoo keskialuesignaalin YC komplementtisella painofunktiolla (1-W) limitysalueissa, kuten siihen liittyvä aaltomuoto esittää, ennenkuin signaali YC syötetään yhdistimeen 1415. Näillä painofunk-tioilla on lineaarinen pengertyyppinen ominaiskäyrä limi- 50 8 8 092 tysalueiden päällä, ja se sisältää 0:n ja l:n välillä olevia arvoja. Painotuksen jälkeen yhdistin 1415 summaa sivu- ja keskialueiden kuvaelementit siten, että kukin rekonstruoitu kuvaelementti on sivu- ja keskialueen kuva-5 elementtien lineaarinen yhdistelmä.

Painofunktioiden tulisi mieluimmin lähestyä ykköstä lähellä limitysalueen sisempää rajaa, ja sen tulisi lähestyä nollaa ulommalla rajalla. Tämä takaa sen, että vääristyneillä kuvaelementeillä on suhteellisen vähän 10 vaikutusta rekosntruoiden alueen rajalla. Kuvattu lineaarinen pengertyyppinen painofunktio täyttää tämän vaatimuksen. Painofunktioiden ei kuitenkaan tarvitse olla lineaarisia, ja voidaan käyttää myös epälineaarista pai-nofunktiota, joka on käyräviivainen tai pyöristetty pää-15 teosissaan, so. painojen 1 ja 0 pisteissä. Tällainen painofunktio voidaan helposti saada suodattamalla esitettyä tyyppiä oleva lineaarinen pengerpainofunktio.

Painofunktiot W ja 1-W voidaan helposti kehittää piirillä, joka sisältää hakutaulun, joka reagoi kuvaele-20 menttipaikkoja vastaavaan sisäänmenosignaaliin, sekä vähentävän yhdistimen. Sivualueiden ja keskialueen kuva-elementtien limityspaikat tiedetään, ja hakutaulu ohjelmoidaan sen mukaan painofunktiota W vastaavien ulostulo-arvojen 0-1 saamiseksi sisäänmenosignaalista riippuen. 25 Sisäänmenosignaali voidaan kehittää eri tavoin, kuten laskurilla, jonka jokainen vaakajuovan tahdistuspulssi tahdistaa. Komplementtinen painofunktio 1-W voidaan tuottaa vähentämällä painofunktio W ykkösestä.

Kuvio 22 esittää laitetta, joka soveltuu käytettä-30 väksi peräkkäispyyhkäisystä lomitetuksi muuntavana muun-timena 17c signaalille YF kuviossa la. Kuvio 22 esittää myös kaaviota peräkkäispyyhkäistyn sisäänmenosignaalin YF osasta sekä näytteitä A, B, C ja X esitetyssä pysty- (V) aika- (T) tasossa, kuten myös kuviossa 2a on esitetty. Peräkkäispyyhkäistylle signaalille YF aiheutetaan 525H:n 51 8 8092 viive kummankin elementin 2210 ja 2212 avulla suhteellisesti viivästettyjen näytteiden X ja A tuottamiseksi näytteestä B. Näytteet B ja A yhteenlasketaan summaimessa 2214 ennen syöttämistä kahdella jakavaan piiriin 2216.

5 Piiristä 2216 saatava ulostulosignaali yhdistetään vähentäen piirissä 2218 näytteen X kanssa signaalin YT tuottamiseksi. Signaali YT syötetään kaksiporttisen muistin 2222 sisäänmenoon, ja viive-elementin 2210 ulostulosta saatava signaali YF syötetään kaksiporttisen muistin 10 2223 sisäänmenoon. Molemmat muistit 2222 ja 2223 lukevat taajuudella 4 x fsc ja kirjoittavat taajuudella 8 x fsc signaalien YF' ja YT tuottamiseksi lomitetussa muodossa vastaaviin ulostuloihin.

Kuvio 23 esittää laitetta, joka soveltuu käytettä-15 väksi kuvion la muuntimina 17a ja 17b. Kuviossa 23 peräk-käispyyhkäisty signaali IF (tai QF) syötetään 525H:n viive-elementtiin 2310, ennenkuin se syötetään kaksiport-tiseen muistiin 2312, joka lukee taajuudella 4 x fsc Ja kirjoittaa taajuudella 8 x fsc ja tuottaa lomitetun ulos-20 tulosignaalin IF' (tai QF'). Kuviossa on esitetty myös aaltomuodot, jotka kuvaavat peräkkäispyyhkäistyä sisään-menosignaalia, jonka ensimmäinen ja toinen juova liittyvät näytteisiin C ja X, sekä lomitettua ulostulosignaalia (ensimmäinen juova näytteellä C on pidentynyt taajuudella 25 H/2). Kaksiporttinen muisti 2312 antaa ulostuloonsa vain sisäänmenosignaalin ensimmäisen juovan näytteen (C) pi-... dennetyssä muodossa.

Kuvio 24 esittää kuvion la yksikön 80 yksityiskohtia. Signaalit X ja Z syötetään vastaavien epälineaaris-30 ten amplitudikaventimien 2410 ja 2412 osoitesisäänmenoi-hin. Kaventimet 2410 ja 2412 ovat ohjelmoitavia lukumuis-tilaitteita (PROM), jotka kumpikin käsittävät hakutaulun, joka sisältää haluttua epälineaarista gammakavennusfunktiota vastaavat ohjelmoidut arvot. Tätä funktiota esittää 52 8 8 0 9 2 yksikön 2412 lähellä esitetty ulostulovaste sisäänmenon hetkellisarvojen funktiona.

Yksikköjen 2410 ja 2412 dataulostuloista saatavat kavennetut signaalit X ja Z syötetään vastaavien signaa-5 linkertojien 2414 ja 2416 signaalisisäänmenoihin. Kertojien 2414 ja 2416 vertailusisäänmenot vastaanottavat vastaavat vuorottelevan apukantoaallon signaalit ASC toistensa suhteen 90° vaihesiirrossa, ts. signaalit ASC ovat sini- ja kosinimuodossa. Kertojista 2414 ja 2416 saatavat 10 ulostulosignaalit summataan yhdistimessä 2420 neliölli-sesti moduloidun signaalin M tuottamiseksi. Kuvion 13 dekooderisovitelmassa kavennetut signaalit X ja Z palautetaan ennalleen tavanomaisella neliöllisellä ilmaisutekniikalla, ja näiden signaalien komplementtisen epälineaa-15 risen amplitudilaajennuksen suorittavat vastaavat PROMit, joiden hakutaulut on ohjelmoitu arvoilla, jotka ovat komplementtisiä PR0M:ien 2410 ja 2412 arvoihin nähden.

Claims (62)

1. Järjestelmä, joka käsittelee televisiotyyppisen signaalin ja joka käsittää: 5 elimet (10-16), jotka aikaansaavat televisiotyyppi sen signaalin, joka edustaa laajakuvanäyttöä ja johon liittyy primaarinen kuvainformaatio-osa, jossa kuvan sivusuhde on suurempi kuin siihen liittyvän sekundaarisen kuvainfor-maatio-osan sivusuhde, kuvan kokonaissivusuhde on suurempi 10 kuin standardinmukaisen televisiokuvan sivusuhde ja jossa on parannettu kuvan piirtoterävyys suhteessa standardinmukaiseen televisiosignaalin kuvaan, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää: elimet (31, 38), jotka reagoivat mainittuun televi-15 siosignaaliin ja kehittävät kantataajuuskaistalla olevan ensimmäisen komponentin (N), joka käsittää standardinmukaisen sivusuhteen omaavaa kuvaa edustavan informaation; elimet (60-64), jotka reagoivat mainittuun televisiosignaaliin ja kehittävät kantataajuuskaistalla olevan 20 toisen komponentin (X), joka käsittää sekundaarisen kuvan-osan informaation, jonka sivusuhde on pienempi kuin standardinmukaisen televisiokuvan sivusuhde; elimet (70-76), jotka reagoivat mainittuun televisiosignaaliin ja kehittävät kantataajuisen kolmannen kom-25 ponentin (Z), joka käsittää suurtaajuisen kuvadetalji-in formaation; sekä elimet (80, 40), jotka yhdistävät ensimmäisen, toisen ja kolmannen komponentin yhden kanavan välityksellä lähetettäväksi yhteiseksi kantataajuuskaistalla olevaksi sig-30 naaliksi (NTSCF).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että yhdlstinelimien (80, 40) tuottama signaali (NTSCF) on yhteensopiva standardinmukaisen televisiosignaalin kans- 35 sa. τ—: 54 88092

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää: useita elimiä (17a, 18, 28; 17b, 18, 60-64; 17c, 70-76), jotka vastaavasti käsittelevät ensimmäisen, toisen 5 ja kolmannen komponentin erikseen, ennenkuin yhdistineli-met yhdistävät ne mainitulle yhdelle kanavalle.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että yhdistinelimet käsittävät: ensimmäisen modulointielimen (80), joka moduloi toisen (X) 10 ja kolmannen (Z) komponentin vuorottelevaan apukantoaaltoon (ASC), joka on eri apukantoaalto kuin väriapukantoaalto, moduloidun signaalin (M) tuottamiseksi; elimen (40), joka yhdistää moduloidun signaalin (M) ensimmäisen komponentin (N) kanssa yhdistetyn signaalin 15 tuottamiseksi; sekä toisen modulointielimen (57), joka moduloi RF-kanto-aallon tällä yhdistetyllä signaalilla.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että 20 toinen komponentti (X) käsittää sekundaarisen osan suurtaajuusinformaation, josta sekundaarisen osan pientaa-juusinformaatio on olennaisesti poissuljettu; ja että ensimmäinen modulointielin (80) käsittää neliölli-sen modulointielimen.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen (N) ja kolmas (Z) komponentti ovat paikallisesti korreloidut.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, 30 tunnettu siitä, että primaarinen ja sekundaarinen kuvainformaatio-osa edustavat vastaavasti keski- ja sivualueiden kuvainformaa-tio-osia.

8. Järjestelmä, joka vastaanottaa ja dekoodaa tele- 35 visiotyyppisen signaalin, joka edustaa laajakuvanäyttöä ja 55 88092 johon on liitetty primaarinen kuvainformaatio-osa, jolla kuvan sivusuhde on suurempi kuin siihen liitetyllä sekundaarisella kuvainformaatio-osalla, kuvankokonaissivusuhde on suurempi kuin standardinmukaisen televisiokuvan sivusuh-5 de ja jolla on parannettu kuvan piirtoterävyys suhteessa standardinmukaisen televisiosignaalin kuvaan; mainitun televisiosignaalin ollessa yhteensopiva standardinmukaisen televisiosignaalin kanssa ja käsittäessä (a) ensimmäisen kantataajuuskaistalla olevan komponentin (N), joka sisältää 10 standardinmukaisen sivusuhteen omaavaa kuvaa edustavan informaation, (b) toisen kantataajuuskaistalla olevan komponentin (X), joka sisältää sekundaarisen kuvanosan informaation, Ja (c) kolmannen kantataajuuskaistalla olevan komponentin (Z), joka käsittää suurtaajuisen kuvadetalji-infor-15 maation, näiden ensimmäisen, toisen ja kolmannen komponentin käyttäessä yhteistä kantataajuuskaistan siirtotietä; tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää: slsäänmenon (1310) mainitun televisiosignaalin vastaanottamiseksi yhden kanavan välityksellä; 20 elimet (1324, 1326), jotka dekoodaavat mainitun televisiosignaalin ensimmäiseksi, toiseksi ja kolmanneksi komponentiksi; videosignaalin käsittelyelimet (1330-1364), jotka . reagoivat dekoodattuun ensimmäiseen, toiseen ja kolmanteen 25 komponenttiin kuvaa edustavan signaalin kehittämiseksi.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että primaarinen ja sekundaarinen kuvainformaatio ovat vastaavasti keski- ja sivualueosan informaatio.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että toinen komponentti (X) käsittää sekundaarisen osan suurtaajuisen informaation, josta sekundaarisen osan pien-taajuinen informaatio on olennaisesti poissuljettu; 35 56 88092 toinen (X) ja kolmas (Z) komponentti moduloivat neliöllisesti (80) vuorottelevan apukantoaallon, joka on eri apukantoaalto kuin väriapukantoaalto; ja että dekoodauselimet (1324, 1326) sisältävät elimen 5 (1326), joka ilmaisee neliöllisesti tämän moduloidun vuo rottelevan apukantoaallon.

11. Järjestelmä televisiotyyppisen signaalin käsittelemiseksi, joka käsittää: elimet (10-16) televisiotyyppisen signaalin aikaan-10 saamiseksi, joka edustaa laajakuvanäyttöä ja johon liittyy primaarinen kuvainformaatio-osa, jolla kuvan sivusuhde on suurempi kuin siihen liittyvän sekundaarisen kuvainformaa-tio-osan sivusuhde, kuvan kokonaissivusuhde on suurempi kuin standardinmukaisen televisiokuvan sivusuhde ja jolla 15 on parannettu kuvan piirtoterävyys suhteessa standardinmukaisen televisiosignaalin kuvaan; tunnettu siitä, että se käsittää: elimet (31, 38), jotka reagoivat mainittuun televisiosignaaliin ja kehittävät ensimmäisen komponentin (N), 20 joka käsittää standardinmukaisen sivusuhteen omaavaa kuvaa edustavan informaation; elimet (60-64), jotka reagoivat mainittuun televisiosignaaliin ja kehittävät toisen komponentin (X), joka käsittää sekundaarisen kuvainformaatio-osan; 25 elimet (70-76), jotka reagoivat mainittuun televi siosignaaliin ja kehittävät kolmannen komponentin (Z), joka käsittää vaakasuunnan suurtaajuisen luminanssi-informaa-tion, josta vaakasuunnan pientaajuinen luminanssi-informaatio on olennaisesti poissuljettu; 30 elimet (78, 79), jotka reagoivat mainittuun televi siosignaaliin neljännen komponentin (YTN) kehittämiseksi, joka sisältää pysty-aika-informaation, joka on johdettu kuvakentän eroinformaatiosta; sekä elimet (80, 40, 53, 54, 57), jotka yhdistävät en-35 simmäisen, toisen, kolmannen ja neljännen komponentin stan- 57 8 8 092 dardinmukaisen televisiosignaalin formaatin kanssa yhteensopivan signaalin tuottamiseksi.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että 5 toinen komponentti (X) sisältää sekundaarisen ku- vanosan suurtaajuuslnformaatlon; ja että ensimmäinen komponentti (N) sisältää sekundaarisen kuvanosan pientaajuuslnformaation, joka on kompressoitu ensimmäisen komponentin yllpyyhkäisyalueeseen.

13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että toinen (X) ja kolmas (Z) komponentti moduloivat (80) vuorottelevan apukantoaallon (ASC), joka on eri apukanto-aalto kuin väriapukantoaalto, moduloidun vuorottelevan apu-15 kantoaallon tuottamiseksi, ja että ensimmäinen komponentti (N) yhdistetään moduloidun vuorottelevan apukantoaallon ja neljännen komponentin (YTN) kanssa yhdessä siirtokanavassa.

14. Patenttivaatimuksen 11 mukainen järjestelmä, 20 tunnettu siitä, että mainittu yhteensopiva signaali siirretään yhden kanavan välityksellä.

15. Patenttivaatimuksen 11 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että *; 25 kolmas (Z) ja neljäs (YTN) komponentti ovat paikal lisesti korreloidut ensimmäisen komponentin (N) kanssa.

16. Patenttivaatimuksen 11 mukainen järjestelmä, : tunnettu siitä, että toinen (X) ja kolmas (Z) komponentti moduloivat vuo-30 rottelevan apukantoaallon (ASC), joka on eri apukantoaalto kuin väriapukantoaalto, moduloidun vuorottelevan apukanto aallon tuottamiseksi; ensimmäinen komponentti (N) ja moduloitu vuorottele-va apukantoaalto summataan (40) yhdistetyn signaalin 35 (NTSCF) tuottamiseksi; 58 8 8092 yhdistetty signaali (NTSCF) ja neljäs komponentti (YTN) moduloivat (57) RF-kantoaallon; ja että moduloitu RF-kantoaalto siirretään yhden standardinmukaisen televisiosiirtokanavan välityksellä.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että vuorotteleva apukantoaalto ja RF-kantoaalto ovat neliöllisesti moduloidut (80, 57).

18. Patenttivaatimuksen 13 mukainen järjestelmä, 10 tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää: elimet (64, 76), jotka kehyksensisäisesti keskiar-volttuvat toisen (X) ja kolmannen (Z) komponentin onnen vuorottelevan apukantoaallon moduloimista; sekä elimen (38), Joka kehyksensisäisesti keskiarvoittaa 15 ensimmäisen komponentin, ennenkuin se yhdistetään moduloidun vuorottelevan apukantoaallon kanssa.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen komponentti (N) keskiarvoitetaan (38) 20 kehyksensisäisesti selektiivisesti ennalta määrätyn taajuuden yläpuolella.

20. Patenttivaatimuksen 13 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että vuorottelevalla apukantoaallolla (ASC) on vuorotte-; 25 leva vaihe yhdestä kuvakentästä toiseen mentäessä.

21. Patenttivaatimuksen 13 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että vuorottelevan apukantoaallon (ASC) taajuus on pienempi kuin väriapukantoaallon (SC) taajuus. • 30

22. Patenttivaatimuksen 11 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainitulla televisiosignaalilla (IF, QF, YF) on lomittamaton formaatti ja että järjestelmä sisältää muunninelimet (17a, 17b, 17c), : 35 jotka muuntavat lomittamattoman televisiosignaalin lomite- i 59 8 8 0 9 2 tuksi televisiosignaaliksi siten, että ensimmäisellä, toisella, kolmannella ja neljännellä komponentilla on lomitettu formaatti.

23. Patenttivaatimuksen 11 mukainen järjestelmä, 5 tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää: elimen (79), joka alipäästösuodattaa neljännen komponentin .

24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että 10 alipäästösuodinelimen (79) rajataajuus on väritaa- juuskaistan alapuolella.

25. Patenttivaatimuksen 13 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää: elimet (2410, 2412). Jotka vaimentavat toisen (X) ja 15 kolmannen (Z) komponentin amplitudin ennen vuorottelevan apukantoaallon (ASC) moduloimista.

26. Patenttivaatimuksen 25 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että vaimenninelimet (2410, 2412) käsittävät epälineaa-20 riset vaimenninelimet.

27. Patenttivaatimuksen 13 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että toinen komponentti (Z) sikalaa jennetään (62) ennen vuorottelevan apukantoaallon modu- : loimista. .25

28. Patenttivaatimuksen 11 mukainen järjestelmä, tunnettu siltä, että neljäs komponentti (YTN) käyttää väripäästdkaistan alapuolella olevaa taajuuskaistaa.

29. Patenttivaatimuksen 13 mukainen järjestelmä, : : 30 tunnettu siitä, että moduloitu vuorotteleva apukantoaalto (M) on kanta-taajuuskaistalla oleva signaali; ja että mainittu ensimmäisen komponentin (N) ja moduloidun vuorottelevan apukantoaallon yhdistelmä on kantataajuus- : 35 kaistalla oleva signaali (NTSCF). 60 88092

30. Patenttivaatimuksen 11 mukainen järjestelmä, tunnettu siltä, että se lisäksi käsittää: televisiosignaalin vastaanottosiimet (1312, 1320), jotka vastaanottavat mainitun yhteensopivan televisioslg-5 naalin; sekä elimen (1370), joka näyttää kuvan vastauksena mainitun yhteensopivan signaalin kuvainformaatiosisältöön.

31. Patenttivaatimuksen 11 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että 10 primaarinen ja sekundaarinen kuvainformaatio ovat vastaavasti keskialue- ja sivualueinformaatio.

32. Järjestelmä, joka käsittelee televisiotyyppisen signaalin, käsittäen: televisiotyyppisen signaalin lähteen (10-16), joka 15 signaali edustaa laajakuvanäyttöä ja johon liittyy primaa rinen kuvainformaatio-osa, jolla kuvan sivusuhde on suurempi kuin siihen liittyvän sekundaarisen kuvainformaatio-osan sivusuhde, kuvan kokonaissivusuhde on suurempi kuin standardinmukaisen televisiokuvan sivusuhde ja jolla on pa-20 rannettu kuvan piirtoterävyys suhteessa standardinmukaiseen televisiosignaalin kuvaan; tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää: elimen (80), joka on kytketty televisiosignaalin lähteeseen ja joka tuottaa välisignaalina käytetyn ensim-! 25 mäisen signaalin (M), joka on moduloitu kuvan sekundaari-osan informaatiolla (X) ja suurtaajuisella kuvainformaati-olla (Z); sekä elimen (57), joka tuottaa ulostulevan toisen signaalin, joka on moduloitu ensimmäisellä signaalilla, informaa-| 30 tiolla (NTSCF), joka edustaa standardinmukaisen sivusuhteen omaavaa kuvaa, ja pysty-aika-informaatiolla (YTN), mainitun ulostulosignaalin formaatin ollessa yhteensopiva standardinmukaisen televisiosignaalin formaatin kanssa. 61 88092

33. Patenttivaatimuksen 32 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen signaali (M) on neliöllisesti moduloitu vuorotteleva apukantoaalto, joka on eri apukantoaalto kuin 5 väriapukantoaalto.

34. Patenttivaatimuksen 33 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että ulostuleva toinen signaali on radiotaajuinen signaali .

35. Patenttivaatimuksen 34 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisen signaalin (M) yhdistelmä standardinmukaisen sivusuhteen omaavaa kuvaa edustavan informaation (NTSCF) kanssa sekä kuvan ajallinen kehyseroinformaatio 15 moduloivat neliöllisesti mainitun toisen signaalin.

36. Patenttivaatimuksen 32 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että yhteensopiva ulostuleva toinen signaali siirretään yhden kanavan (56) välityksellä.

37. Patenttivaatimuksen 32 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää: televisiosignaalin vastaanottosiimen (1310), joka vastaanottaa mainitun yhteensopivan ulostulevan signaalin; . . sekä ; 25 elimen (1370), joka näyttää kuvan vastauksena mai nitun yhteensopivan ulostulevan signaalin kuvainformaatio-sisältöön.

38. Patenttivaatimuksen 32 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että : 30 primaarinen kuvainformaatio ja sekundaarinen kuva- informaatio ovat vastaavasti keskialue- ja sivualueosan informaatio.

39. Järjestelmä, joka vastaanottaa ja dekoodaa te-levisiotyyppisen signaalin, joka edustaa laajakuvanäyttöä 35 ja johon on liitetty primaarinen kuvainformaatio-osa, Joi- 62 88092 la kuvan sivusuhde on suurempi kuin siihen liitetyllä sekundaarisella kuvainformaatio-osalla, kuvan kokonaissivu-suhde on suurempi kuin standardinmukaisen televisiokuvan sivusuhde ja jolla on parannettu kuvan pllrtoterävyys suh-5 teessä standardinmukaisen televisiosignaalin kuvaan, mai nitun televisiosignaalin käsittäessä (a) ensimmäisen komponentin (N), joka sisältää standardinmukaisen sivusuhteen omaavaa kuvaa edustavan informaation, (b) toisen komponentin (X), joka sisältää sekundaarisen kuvanosan informaa-10 tion, (c) kolmannen komponentin (Z), Joka sisältää vaaka-suunnan suurtaajuisen luminanssi-informaation, josta vaa-kasuunnan pientaajuinen lumlnanssi-informaatio on olennaisesti poissuljettu, ja (d) neljännen komponentin (YTN), joka sisältää pysty-aika-informaation, joka on johdettu 15 kuvakehyksen eroinformaatiosta; tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää: elimet (1322, 1326, 1360), jotka dekoodaavat mainitun televisiosignaalin sen ensimmäiseksi, toiseksi, kolmanneksi ja neljänneksi osakomponentiksi; sekä 20 videosignaalin käsittelyelimet (1330-1362), jotka vastaavat dekoodattuun ensimmäiseen, toiseen, kolmanteen ja neljänteen komponenttiin kuvaa edustavan laajakuvasignaalin kehittämiseksi parannetulla kuvan piirtoterävyydellä.

40. Patenttivaatimuksen 39 mukainen järjestelmä, '25 tunnettu siitä, että ensimmäinen komponentti (X) sisältää sekundaarisen kuvaosan pientaajuusinformaation, joka on kavennettu ensimmäisen komponentin kuvan ylipyyhkäisyalueeseen; ja että toinen komponentti (Z) sisältää sekundaarisen kuvanosan 30 suurtaajuusinformaation.

41. Patenttivaatimuksen 39 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää: elimen (1326), joka ilmaisee vuorottelevan apukan-toaallon, joka on eri apukantoaalto kuin väriapukantoaalto 63 8 8 0 9 2 ja joka apukantoaalto on moduloitu toisella ja kolmannella komponentilla, erotettujen toisen (X) ja kolmannen (Z) komponentin tuottamiseksi.

42. Patenttivaatimuksen 41 mukainen järjestelmä, 5 tunnettu siitä, että elin (1326), joka ilmaisee vuorottelevan apukanto-aallon, on neliöllinen ilmaisin.

43. Patenttivaatimuksen 39 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää: 10 ensimmäisen elimen (1322). joka ilmaisee neljännellä komponentilla (YTN) sekä ensimmäisen komponentin (N) ja toisella (X) ja kolmannella (Z) komponentilla moduloidun vuorottelevan apukantoaallon (ASC) yhdistelmällä moduloidun RF-kantoaallon, neljännen komponentin (YTN) ja mainitun 15 yhdistetyn signaalin erottamiseksi; elimen (1324), joka reagoi mainittuun yhdistettyyn signaaliin ensimmäisen komponentin ja moduloidun vuorottelevan apukantoaallon erottamiseksi; sekä toisen elimen (1326), joka ilmaisee moduloidun vuo-20 rottelevan apukantoaallon erotettujen toisen (X) ja kolmannen (Z) komponentin tuottamiseksi.

44. Patenttivaatimuksen 43 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen (1322) ja toinen (1326) ilmaisinelin si-1 25 sältävät neliölliset ilmaisimet.

45. Patenttivaatimuksen 43 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää: elimen (1326), joka amplitudilaajentää toisesta il-maisinelimestä saatavan toisen ja kolmannen komponentin. X 30

46. Patenttivaatimuksen 43 mukainen järjestelmä, tunnettu siltä, että toinen (X) ja kolmas (Z) komponentti, jotka moduloivat vuorottelevan apukantoaallon, edustavat kehyksen-sisäisesti keskiarvottettua informaatiota; ja että 64 88092 erotuselin (1324) sisältää kehysten erotuksen muodostavan elimen moduloidun vuorottelevan apukantoaallon palauttamiseksi ennalleen.

47. Patenttivaatimuksen 43 mukainen järjestelmä, 5 tunnettu siitä, että ensimmäinen komponentti (N) yhdistettynä moduloituun vuorottelevaan apukantoaaltoon (M) edustaa kehyksen-sisäisesti keskiarvo!tettua informaatiota? ja että erotuselin (1324) sisältää kehyksen keskiarvoitta-10 van elimen ensimmäisen komponentin palauttamiseksi ennalleen.

48. Patenttivaatimuksen 47 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että kehyksen keskiarvoittava elin on taajuuden suhteen 15 selektiivinen.

49. Patenttivaatimuksen 43 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää: dekoodauselimen (1330), joka reagoi kolmanteen komponenttiin (Z) ja sisältää elimen (1712), joka laajentaa 20 sekundaarisen kuvanosan informaation, sekä elimen (1714), joka kaventaa primaarisen kuvanosan informaation, kolmannen komponentin tuottamiseksi standardinmukaista sivusuhdetta suuremmalla laajakuvanäytön sivusuhteella; sekä taajuuden suhteen selektiivisen elimen (1334), joka . : 25 päästää laajakuvanäytön sivusuhteen omaavan kolmannen kom ponentin ennalta määrätyn suurtaajuusosan.

50. Patenttivaatimuksen 43 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää: elimen (1328), joka aikakaventaa toisen komponentin ·. : 30 (X).

51. Patenttivaatimuksen 50 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää: elimen (1340), joka erottaa toisen komponentin lu-minanssi- ja värikkyyskomponenteiksi. 65 88 092

52. Patenttivaatimuksen 51 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää: elimen (1342), joka reagoi ensimmäiseen komponenttiin ensimmäisen komponentin erottamiseksi luminanssi- ja 5 värikkyyskomponenteiksi; sekä elimen (1344), joka yhdistää ensimmäisen ja toisen komponentin luminanssi- ja värikkyyskomponentit laajakuva-näytön kuvan sivusuhdeformaatin omaavien luminanssi- ja värikkyyskomponenttien tuottamiseksi.

53. Patenttivaatimuksen 52 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää: dekooderielimen (1330), joka reagoi kolmanteen komponenttiin (Z) ja sisältää elimen (1712), joka laajentaa sekundaarisen kuvanosan informaation, sekä elimen (1714), 15 joka kaventaa primaarisen kuvanosan informaation laajaku- vanäytön sivusuhteen omaavan mainitun kolmannen komponentin tuottamiseksi; taajuuden suhteen selektiivisen elimen (1334), joka päästää laajakuvanäytön sivusuhteen omaavan mainitun kol-20 mannen komponentin ennalta määrätyn suurtaajuusosan; sekä elimen (1336), joka yhdistää mainitun kolmannen .. . komponentin mainitun ennalta määrätyn suurtaajuusosan laa- jakuvamuotoisen luminanssisignaalin kanssa.

53 8 8 092

54. Patenttivaatimuksen 53 mukainen järjestelmä, 25 tunnettu siitä, että dekoodatulla ensimmäisellä (N), toisella (X) ja kolmannella (Z) komponentilla on lomitettu formaatti; useat muunninelimet (1350-1354) muuntavat vastaavasti laajakuvaformaatin omaavan luminanssi- ja värikkyys-: 30 komponentin lomittamattomaan formaattiin; ja että neljäs komponentti (YT) kytketään laajakuvaformaatin omaavaan luminanssikomponenttlin liittyvään muunnin-elimeen (1350) sen lomittamattomaan muotoon muuntamisen avustamiseksi. 66 88092

55. Patenttivaatimuksen 54 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää: luminanssi-värikkyyssignaalin käsittelyelimen (1364) laajakuvaformaatin omaavan luminanssi- ja värikkyyskompo-5 nentin kytkemiseksi laajakuvanäyttölaitteelle (1370).

56. Patenttivaatimuksen 43 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että primaarinen ja sekundaarinen kuvainformaatio ovat vastaavasti keskialue- ja sivualueosan informaatio. 10

57. Järjestelmä, joka vastaanottaa ja dekoodaa tele- visiotyyppisen signaalin, joka edustaa laajakuvanäyttöä ja johon on liitetty primaarinen kuvainformaatio-osa, jolla kuvan sivusuhde on suurempi kuin siihen liitetyllä sekundaarisella kuvainformaatio-osalla, kuvan kokonaissivusuhde 15 on suurempi kuin standardinmukaisen televisiokuvan sivusuhde ja jolla on parannettu kuvan piirtoterävyys suhteessa standardinmukaisen televisiosignaalin kuvaan; mainitun televisiosignaalin käsittäessä sekundaarisen kuvanosan informaatiolla ja kuvan suurtaajuusinformaatiolla moduloi-20 dun ensimmäisen signaalin, ja tällä ensimmäisellä signaalilla, standardinmukaisen sivusuhteen omaavaa kuvaa edustavalla informaatiolla sekä pystysuuntaisella ajallisella informaatiolla moduloidun toiseen signaalin, jonka formaatti on yhteensopiva standardinmukaisen televisiosig-: 25 naalin formaatin kanssa; tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää: demodulaatiovälineen (1332), joka demoduloi toisen signaalin mainitun pysty-aika-informaation, mainitun edustavan informaation ja mainitun ensimmäisen signaalin pa-. : 30 lauttamiseksi ennalleen; demodulaatiovälineen (1326) mainitun ensimmäisen signaalin demoduloimiseksi mainitun sekundaarisen kuvain-formaatio-osan ja mainitun suurtaajuisen kuvainformaatlon palauttamiseksi ennalleen; sekä 3. videosignaalin käsittelyelimet (1330-1364), jotka ” 88092 reagoivat ensimmäisestä ja toisesta ilmaisinelimestä saatavaan ennalleen palautettuun informaatioon, kuvaa edustavan signaalin kehittämiseksi.

58. Patenttivaatimuksen 57 mukainen järjestelmä, 5 tunnettu siitä, että elin (1322), joka ilmaisee toisen signaalin, sisältää elimen, joka erottaa mainitun edustavan informaation ja ensimmäisen signaalin.

59. Patenttivaatimuksen 57 mukainen järjestelmä, 10 tunnettu siitä, että elin (1326), joka ilmaisee ensimmäisen signaalin, sisältää neliöllisen ilmaisimen.

60. Patenttivaatimuksen 57 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että 15 laajakuvatelevisiosignaali vastaanotetaan yhden signaalinsiirtokanavan välityksellä.

61. Järjestelmä, joka käsittelee televisiotyyppisen signaalin, käsittäen: elimen (10-16), joka aikaansaa televisiotyyppisen 20 signaalin, joka edustaa laajakuvanäyttöä ja jossa on pää-alueinformaatio, jonka sivusuhde on suurempi kuin siihen liittyvän sivualueinformaation sivusuhde, kuvan kokonaissi-vusuhde on suurempi kuin standardinmukaisen televisiokuvan sivusuhde ja jolla on parannettu kuvan piirtoterävyys; 25 tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää elimen (31, 38), joka reagoi mainittuun televisiosignaaliin ensimmäisen komponentin kehittämiseksi, joka sisältää sekä standardinmukaisen sivusuhteen omaavan informaation että sivualueen informaation ja jonka sivusuhde on pienempi kuin 30 standardinmukaisen televisiokuvan sivusuhde; elimen (60-64), joka reagoi mainittuun televisiosignaaliin toisen komponentin kehittämiseksi, joka käsittää sivualueinformaation, jonka sivusuhde on pienempi kuin standardinmukaisen televisiokuvan sivusuhde; elimen (70-76), joka reagoi mai-35 nittuun televisiosignaaliin kolmannen komponentin kehittä- 68 88092 miseksi, joka käsittää suurtaajuisen kuvadetalji-informaation; sekä elimen (80, 40), joka yhdistää ensimmäisen, toisen ja kolmannen komponentin.

62. Järjestelmä, joka vastaanottaa ja dekoodaa tele-5 visiotyyppisen signaalin, joka edustaa laajakuvanäyttöä ja jossa on pääalueinformaatio, jonka sivusuhde on suurempi kuin siihen liittyvän sivualueinformaation sivusuhde, kuvan kokonaissivusuhde on suurempi kuin standardinmukaisen televisiokuvan sivusuhde ja jossa on parannettu kuvan piir-10 toterävyys; mainitun televisiosignaalin käsittäessä: (a) ensimmäisen komponentin, joka sisältää sekä standardinmukaisen sivusuhteen omaavan informaation että sivualueinformaation ja jonka sivusuhde on pienempi kuin standardinmukaisen televisiokuvan sivusuhde, (b) toisen komponentin, 15 joka käsittää sivualueinformaation, jonka sivusuhde on pienempi kuin standardinmukaisen televisiokuvan sivusuhde, ja (c) kolmannen komponentin, joka käsittää suurtaajuisen kuvadetalji-informaation, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää sisäänmenon (1310) mainitun televisiosig-20 !alin vastaanottamiseksi; elimen (1324, 1326), joka dekoo daa mainitun televisiosignaalin ensimmäiseksi, toiseksi ja kolmanneksi komponentiksi; sekä videosignaalin käsittely-elimen (1330-1362), joka reagoi dekoodattuun ensimmäiseen, toiseen ja kolmanteen komponenttiin kuvaa edustavan sig-25 naalin kehittämiseksi. 69 8 8 0 9 2