FI87811B - Kemisk aotervinningsprocess - Google Patents

Description

1 37811

Kemiallinen talteenottomenetelmä. - Kemisk atervinningsprocess.

Yhdysvaltain hallituksella on oikeuksia tähän keksintöön Yhdysvaltain energiaministeriön Champion Internationalille myöntämän pääsopimuksen nro. DE-AC05-80CS40341 mukaisesti (Rocketdyne ’ lisäsopimus nro. STR/DOE-12).

Tämä keksintö koskee menetelmää sulan nesteen syöttämiseksi sulatusuunista liuotusammeeseen. Se soveltuu käytettäväksi erityisesti kemiallisissa talteenottouuneissa, esimerkiksi sellaisissa, joissa kemikaalit otetaan talteen puumassan valmistuksessa muodostuvasta mustalipeästä.

Puumassan valmistuksessa muodostuu erään menetelmävaiheen aikana kemiallinen liuos, jota kutsutaan mustalipeäksi ja sitä saadaan kun puuta keitetään kemikaalien vaikutuksen alaisena, esimerkiksi natriumhydroksidin ja natriumsulfidin seoksella. Kun kemikaalin vaikutus puuhun keittimessä on saatu päätökseen, sisältää jäännöslipeä, jota yleensä kutsutaan mustalipeäksi, suoloja, jotka taloudellisen toiminnan kannalta tulisi ottaa talteen. Mustalipeää haihdutetaan sen väkevöimiseksi ja väkevöity mustalipeä ruiskutetaan kemialliseen talteenottouuniin, joka tavallisesti käsittää hapetusvyöhykkeen yläosassaan ja pelkis-tysvyöhykkeen alaosassaan. Suurin osa mustalipeässä vielä olevasta vedestä poistuu kuumuuden vaikutuksesta ja kuivaus viedään loppuun uunin yläosassa olevassa hapetusvyöhykkeessä. Olennaisesti kosteutta sisältämättömiä, kuivia, kiinteitä hiukkasia muodostuu uunin pohjalle tai arinalle. Kuivien hiukkasten palavat aineosat palavat pois ja näin syntyvä lämpö käytetään käynnissä olevien kemiallisten reaktioiden ylläpitämiseen sekä höyryn muodostamiseen uuniin liittyvässä höyrykattilassa.

Palavien aineosien polttamisesta jäljelle jäävä epäorgaaninen tuhka sulatetaan palamislämmöllä. Tuhkan sulaessa pelkistyvät 2 87811 rikin hapettuneet muodot, kuten natriumsulfaatti, hiilen läsnäollessa ja pelkistävässä kaasukehässä natriumsulfidiksi. Tämä sulfidi yhdessä muiden sulien epäorgaanisten suolojen, kuten natriumkarbonaatin, kanssa poistetaan sen jälkeen uunista syöttämällä syöttöputkea pitkin liuotusammeeseen viherlipeänä tunnetun liuoksen muodostamiseksi. Sulan sulatteen syöttämiseen liuotusammeessa olevaan nesteeseen liittyy yleensä melua, joka on tyypiltään jatkuvaa ulinaa korkealla äänen tasolla, sekä silloin tällöin voimakkaita ja tuhoisia räjähdyksiä. Erilaisia järjestelmiä on esitetty tämän ongelman poistamiseksi tai pienentämiseksi, mutta yksikään ei ole ollut täysin onnistunut ja taloudellisesti kannattava.

On todettu, että ammeessa tapahtuvien räjähdysreaktioiden voimakkuutta voidaan säädellä hajottamalla syöttöputkesta tuleva sulatevirta ennen kuin se tulee kosketuksiin ammeessa olevan viherlipeän kanssa. Hajottaminen saadaan tavallisesti aikaan suuntaamalla kaasumaista väliainetta, esimerkiksi höyryä, oleva suihku vasten syöttöputkesta poistuvaa sulatevirtaa. Koska su-latevirtauksen määrä minä tahansa annettuna ajankohtana vaihte-lee huomattavasti, on tavallista suunnata liiallinen määrä höyryä jatkuvasti vasten sulatevirtaa sellaisella paineella ja nopeudella, jotka riittöisivät hajottamaan runsaimmankin todennäköisesti odotettavissa olevan sulatevirtauksen. Tämä menetelmä aiheuttaa luonnollisestikin huomattavaa höyryn hukkaa ja heikentää kemiallisen talteenottomenetelmän taloudellisuutta.

Kanadalaisessa patentissa 567,081 on esitetty höyryvirran suuntaaminen pystysuorasti alaspäin kohti virtaavaa sulatetta ja samanaikaisesti alemmalla tasolla ammeessa kierrätetyn lipeä-virran käyttäminen sulatevirran hajottamiseksi edelleen. Tämän menetelmän huono puoli on, että se perustuu jatkuviin höyry- ja viherlipeävirtoihin.

U.S.-patenttijulkaisussa 3,122,421 on myös esitetty laite ja 3 87811 menetelmä sulatevirran hajottamiseksi ja pirstomiseksi käyttämällä höyryä. Tämän keksinnön uusi piirre näyttää olevan syöt-töputken jäähdytysveden länpötilan käyttäminen merkkinä virtaa-van sulatteen määrästä ja siten myös merkkinä sulatteen hajottamiseksi tarvittavan höyryn määrästä. Tässä patentissa tarvitaan siis myös jatkuva höyryvirta, vaikkei se ehkä olekaan aivan yhtä epätaloudellinen kuin eräät muut menetelmät. Tässä tarvitaan myös vesijäähdytteinen syöttöputki.

U.S.-patenttijulkaisussa 4,011,047 on kuvattu sulatteen syöttö-putki talteenottokattilaa varten, joka ei vaadi vesijäähdytystä. Syöttöputki on rakennettu eristysaineesta ja tulenkestävästä aineesta, jotka on sijoitettu metallikouruun ja on varustettu höyrysuihkulla välittömästi syöttöputken vapaasti tuetun alapään vieressä. Suihku vähentää kuonan muodostumista kourun pohjalle ja hajottaa syöttöputkesta tulevan sulatevirran. Tässä menetelmässä tarvitaan siis myös jatkuva höyryvirta siihen liittyvine taloudellisine haittoineen.

Esillä olevan keksinnön pääasiallisena tavoitteena on lisätä kemiallisen talteenottouunin ja siihen liittyvien laitteiden toimintatehokkuutta ja käyttöturvallisuutta.

Tarkemmin sanottuna keksinnön tavoitteena on poistaa jatkuvan höyryvirran tarve virtaavan sulatevirran hajottamiseksi.

Keksinnön toisena tavoitteena on poistaa tarve käyttää höyryä sulatteen hajottamiseksi kemiallisen talteenottouunin normaalin käytön aikana.

Keksinnön tavoitteena on myös esittää edellä kuvattu menetelmä, joka soveltuu erityisesti käytettäväksi uunissa, joka toimii korkeassa paineessa ja jossa mustalipeä hapetetaan vain osittain siten, että muodostuu palava kaasutuote, jota puhdistamisen jälkeen voidaan käyttää kaasuturbiinin polttokaasuna.

4 87811

Edellä esitetyt ja muut tavoitteet ja edut saavutetaan esillä olevan keksinnön mukaisesti, jossa esitetään parannus kemialliseen talteenottomenetelmään. Kemiallisessa talteenottomenetel-mässä käytetään uunia, jossa on alaosa, josta johdetaan kuumaa, nestemäistä sulatetta sulatteen syöttöputken kautta jäähdytys-ja liuotusammeeseen, joka sisältää viherlipeää. Menetelmän ollessa käynnissä sulatetta syötetään jatkuvasti mutta vaihtele-vina määrinä. Esillä olevassa keksinnössä esitetään menetelmä, jolla vältetään sulateräjähdykset, kun tällainen virta ohjataan 1i uotusammeeseen.

Menetelmässä pidetään liuotusammeessa yllä ensimmäistä valittua ylipainetta uunin normaalin käytön aikana, joka paine on tavallisesti yli noin 7 at, jolloin sulateräjähdyksen todennäköisyys olennaisesti Doistuu. Ammeessa olevaa painetta tarkkaillaan ja nopeasti virtaavaa höyryä törmäytetään sulatevirtaan ainoastaan silloin, kun ammeessa oleva paine on alle toisen valitun ylipaineen, toisen valitun paineen ollessa alhaisempi kuin ensimmäisen valitun paineen. Näin toimimalla eliminoidaan tehokkaasti ammeessa tapahtuvat sulateräjähdykset, jotka aiheutuvat kuuman sulatteen koskettaessa viherlipeää kaikissa uunin käyttövaiheissa mukaan lukien uunin käytön aloittaminen ja lopettaminen ilman, että tarvittaisiin jatkuvaa höyryvirtaa.

Esillä olevan keksinnön parhaan suoritusmuodon mukaan menetelmä r:.' käsittää mainitun viherlipeävirran kohdistamisen syöttöputkesta tulevaan sulatevirtaan sulatevirran hajottamiseksi ennen kuin se saavuttaa ammeessa olevan viherlipeän pinnan.

Keksinnön toisen edullisen piirteen mukaan sulate valmistetaan väkevöidyn mustalipeän osittaisella polttamisella uunissa, jota pidetään ylipaineessa, jolloin uunissa muodostuu myös palava kaasutuote. Keksinnön erityisen edullisen suoritusmuodon mukaan ensimmäinen valittu ylipaine on yli noin 7 at, yleensä 10 - 20 at, ja toinen valittu ylipaine sijoittuu välille 5-10 at.

5 87811

Keksinnön eräiden muiden edullisten piirteiden mukaan höyryvir-ta kohdistetaan olennaisesti pystysuorasti alaspäin kohti sulatetta ja viherlipeävirta kohdistetaan olennaisesti vaakasuorassa suunnassa kohti sulatevirtaa. Edelleen keksinnön erään edullisen piirteen mukaan viherlipeä pidetään lämpötilassa, joka on noin 30°C päässä sen kiehumispisteestä liuotusammeessa olevassa paineessa.

Keksinnön muut piirteet, seikat, tavoitteet ja edut ilmenevät seuraavasta, esillä olevan keksinnön parhaan suoritusmuodon yksityiskohtaisesta selityksestä tarkasteltuna yhdessä oheisten piirustusten kanssa.

Kuva 1 on pystyleikkauskuva osittaisena poikkileikkauksena esillä olevan keksinnön mukaisessa menetelmässä käytettävästä laitteesta.

Kuva 2 on kaavio, josta ilmenee jäähdytysaltaan paineen ja jäähdytysliuoksen lämpötilan vaikutus räjähdysten todennäköisyyteen sulatteen jäähdytysmenetelmän aikana.

’*"·’ Viitaten kuvaan 1, siinä on kuvattu laite 10, joka käsittää esillä olevan keksinnön. Laitteeseen kuuluu talteenottouuni 12, sulatteen syöttöputki 14 ja liuotusamme 16. Liuotusamme 16 on varustettu elimellä höyryn johtamiseksi lähteestä (ei esitetty) kanavan 18, säätöventtiilin 20, kanavan 22 ja suuttimen 24 kautta. Säätöventtiiliä 20 ohjataan tai säädetään paineanturilla 26. Liuotusammeen 16 alaosan viereen on sijoitettu venttiili 28, kanava 30 ja pumppu 32 jäähdytysastiassa 16 olevan viherli-peän 34 poistamiseksi. Viherlipeä poistetaan pumpusta 32 kanavan 36 kautta ja palautetaan astiaan 16 suuttimen 38 kautta. Liuotusallas 16 on tavallisesti myös varustettu moottorikäyttöisellä sekoittimella 40 jähmettyneen sulatteen hiukkasten hajottamisen ja liuottamisen helpottamiseksi.

Paineen ja viherlipeän lämpötilan vaikutusten osoittamiseksi 6 87811 sekä räjähdysten todennäköisyyteen että voimakkuuteen jäähdytyksen aikana suoritettiin sarja kokeita. Kokeissa käytettiin sulatetta, joka jäljitteli niitä aineita, joita muodostuu tal-teenottouunin toiminnan aikana valmistettaessa Kraft mustalipe-ää. Simuloidut aineet sisälsivät suuremmat tuhka- ja hiilimää-rät, sillä ne saatiin itse asiassa kaasuuntamalla hiiltä sulassa suolassa. Viherlipeä valmistettiin sulatenäytteistä. Sulatteen ja viherlipeän tyypillisiä koostumuksia on esitetty jäljempänä luetteloissa 1 ja 2. Kokeet suoritettiin kaatamalla nopeasti ennakolta määrätty määrä korkeassa lämpötilassa olevaa sulaa suolaa suljetussa astiassa olevaan viherlipeään ja kirjaamalla esiintyikö räjähdystä vai ei ja mittaamalla räjähdyksen voima silloin kuin sellainen esiintyi.

7 87811 LUETTELO 1

TYYPILLISIÄ SULATEKOOSTUMUKSIA

Pitoisuus

Yhdiste (paino-%)

Na2C03 57,6

Na2S 13,0

Na2S03 0,5

Na2S04 1,4

NaCl 0,3

Hiili 1,2

Tuhka 15,2

Muu* 10,9 * Poikkeustapauksessa sisältää kaikki vesiliukoiset yhdisteet, joita ei ole lueteltu.

LUETTELO 2 VIHERLIPEÄN TYYPILLISIÄ TUNNUSMERKKEJÄ Koostumus

Vettä 69,8 paino-%

Sulatetta 21,6 paino-%

NaCH03 8,6 paino-%

Ominaisuudet

Viskositeetti 175 cP 21°C:ssa (70°F) : Ominaispaino 1,28 21°C:ssa (70°F) : Kiehumispiste 105OC (221QF) 1 at:ssa PH 11,5 β 87811

Lisäksi suoritettiin joukko kokeita käyttäen sulatetta, jota oli herkistetty räjähdystodennäköisyyden lisäämiseksi. Sulate herkistettiin lisäämällä siihen joko 5 paino-% NaOH tai 5 pai-no-% NaCl vertailusulatteeseen. Molemmat näistä aineista osoittautuivat tehokkaiksi herkistimiksi eikä niiden välillä voitu huomata mitään selvää eroa. Joissakin kokeissa käytettiin lisäksi vettä jäähdytysväliaineena viherlipeän sijasta. Veden käytöllä näytti kuitenkin olevan vähäinen vaikutus räjähdysto-dennäköisyyteen.

Jäähdytettävän sulatteen määrä oli yleisimmin 65 grammaa. Tämä määrä valittiin alustavien seulontakokeiden perusteella, joissa sulatteen määrää vaihdeltiin noin 35 grammasta 150 grammaan. Pienemmät määrät näyttivät antavan epäjohdonmukaisia tuloksia. Kokeet, joissa käytettiin yli 65 gramman annoksia eivät osoittaneet vaikutusta räjähdystodennäköisyyteen, mutta osoittivat, että räjähdyksen voimakkuus tai intensiteetti oli karkeasti verrannollinen jäähdytetyn sulatteen määrään.

Kaikkien sulatteenjäähdytyskokeiden tulokset on esitetty yh-teenvetona kuvassa 2. Viivat A ja B määrittävät tässä järjestyksessä herkistämättömien ja herkistettyjen sulatteiden alhai-sen rä jähdystodennäköisyyden likimääräistä aluetta koeolosuhteissa, missä alhainen räjähdystodennäköisyys kuvaa olosuhteita, joissa ei kokeiden aikana todettu räjähdyksiä. Viivojen oikealla puolella olevat alueet kuvaavat alhaisen räjähdystodennäköisyyden alueita. Tulokset osoittivat, että missä tahansa lämpötilassa (tai alijäähdytysasteessa) paineen lisääminen johtaa lopulta alhaiseen räjähdystodennäköisyystilaan sekä herkistetyillä että herkistämättömillä sulatteilla. Kuten viivat osoittavat, alentaa jäähdytysliuoksen alijäähdytyksen vähentä-; minen painetta, jota tarvitaan alhaisen räjähdystodennäköisyy den takaamiseksi sekä herkistetyillä että herkistämättömillä sulatteilla. Alijäähdytyksellä tarkoitetaan liuotusammeessa vallitsevassa paineessa olevan jäähdytysliuoksen kiehumispis- , 87811 teen ja sen liuotusammeessa olevan varsinaisen lämpötilan välistä eroa. Viivan A vasemmalla puolella oleva alue esittää olosuhteita, joissa räjähdystodennäköisyys on suuri sekä herkistetyillä että herkistämättömillä sulatteilla. Viivojen A ja B väliin jäävä alue on se, jolla herkistämättömillä sulatteilla on alhainen räjähdystodennäköisyys. Viivan B oikealla puolella ; oleva alue on alhaisen räjähdystodennäköisyyden alue sekä her kistetyillä että herkistämättömillä sulatteilla. Kuvasta 2 voidaan nähdä, että yli 10 at:n paineessa räjähdystodennäköisyys joko herkistetyllä tai herkistämättömällä sulatteella on olennaisesti häviävän pieni. Edelleen, liuoksen pitämisestä lämpötilassa, joka on noin 80°F (27°C) päässä sen kiehumispisteestä seuraa alhainen räjähdystodennäköisyys aina noin 5 at:n paineisiin asti.

Viitaten kuvaan 1, paras toimintatapa olisi olennaisesti seuraa va: ”· Väkevöityä mustalipeää johdetaan uunin 12 yläosaan, missä se . väkevöidään ja muutetaan alhaisen BTU:n kaasuksi ja pelkiste-..."· tään sulatteeksi hapettamalla osittain ilmalla. Tavallisesti uunia 12 käytetään korotetussa paineessa, sillä tämä pienentää laitteiston kokoa, parantaa kaasun puhdistamista ja antaa kaa-sumaisen tuotteen, jonka paine on sopiva käytettäväksi polttoaineena esimerkiksi kaasuturbiinissa. Uuni pidetään yleensä yli noin 7 at:n paineessa. Parhaiten välillä noin 10 - 20 at.

Kaasuunnusprosessin aikana mustalipeän epäorgaaniset aineosat sulavat. Rikkiyhdisteet pelkistyvät sulfidi-muotoon ja sulate-tuotetta poistetaan jatkuvasti uunin 12 pohjalta syöttöputken 14 kautta liuotusammeeseen 16, joka pidetään olennaisesti samassa paineessa kuin uuni 12. Ammeeseen 16 tuleva sulatevirta hajotetaan olennaisesti vaakasuoralla viherlipeäsuihkulla ennen :··! kuin se saavuttaa ammeessa olevan viherlipeän 34. Viherlipeä-____ suihku valmistetaan poistamalla viherlipeää 34 ammeesta kanavan 10 8781 1 30 kautta ja pumpulla 32, joka kierrättää sen kanavan 36 ja suuttimen 38 läpi, joista jälkimmäinen suuntaa viherlipeän siten, että se törmää ammeeseen 16 menevään sulatteeseen. Normaalin käytön aikana tämä viherlipeän jatkuva kierrätys suuttimen 38 kautta tai jopa sekoittimen 40 aikaansaama turbulenssi on riittävä sulatteen hajottamiseksi ja olennaisesti tasaisen, liukenevien sulatehiukkasten hajonnan aikaansaamiseksi viherli-peässä. Liuotusamme 16 varustetaan myös laitteella valmistusve-den syöttämiseksi, viherlipeän poistamiseksi käytettäväksi uudelleen selluloosan keitossa ja kaasujen poistamiseksi. Koska nämä seikat ovat kuitenkin alan ammattimiehelle hyvin tunnettuja eivätkä muodosta osaa esillä olevasta keksinnöstä, ei niitä ole esitetty.

Aina kun paine liuotusammeessa 16 putoaa alle esivalitun ylipaineen, joka on alhaisempi kuin normaali käyttöpaine, mutta silti korkeampi kuin se, jossa räjähdystodennäköisyys on suurempi kuin turvallisen käytön kannalta on hyväksyttävää, paine-anturi 26 avaa säätöventtiilin 20 ja antaa korkean paineen alaisen höyryn virrata lähteestä, jota ei ole esitetty, kanavan 22 ja suuttimen 24 läpi virtaavan sulatevirran pirstomiseksi ja hajottamiseksi kokonaan, jolloin voimakkaan räjähdyksen esiintymistodennäköisyys vähenee vaikka paine laskisi edelleen. Esillä olevan keksinnön parhaan suoritusmuodon mukaisesti venttiili 20 avautuu aina kun paine laskee alle 5 at:n ja parhaiten aina kun se laskee merkittävästi alle normaalin käyttöpaineen.

Viherlipeän lämpötila pidetään parhaiten noin 30°C päässä sen kiehumislämpötilasta liuotusammeen paineessa voimakkaan räjähdyksen esiintymistodennäköisyyden pienentämiseksi edelleen. On selvää, että haluttaessa voidaan viherlipeän 34 lämpötilaa valvoa ja että lämpötilaa voidaan myös käyttää säätöventtiilin 20 käynnistämiseen.

On selvää, että edellä esitetyn perusteella esillä olevaan keksintöön voidaan tehdä monenlaisia muutoksia ja sitä voidaan muutenkin varioida.

U 87811

Sen vuoksi onkin ymmärrettävä, että oheisten vaatimusten rajoissa keksintöä voidaan käyttää muutenkin kuin tässä on nimenomaisesti selitetty.

Claims (14)

1. Kemiallinen talteenottomenetelmä, jossa käytetään sulatusuunia, jossa on alaosa, josta johdetaan jatkuva, mutta määrältään vaihteleva virta kuumaa, nestemäistä sulatetta sulatteen syöt-töputken kautta liuotusammeeseen, joka on osittain täytetty vi-herlipeällä, tunnettu siitä, että menetelmä välttää su-lateräjähdyksiä mainitussa ammeessa käsittää: ensimmäisen valitun ylipaineen ylläpitämisen mainitussa ammeessa uunin normaalin käytön aikana, paineen mittaamisen mainitussa ammeessa ja edelleen nopean höyryvirran törmäyttämisen mainittuun sulate-virtaan aina kun paine mainitussa ammeessa laskee alle toisen valitun ylipaineen, mainitun toisen paineen ollessa alhaisempi kuin mainittu ensimmäinen paine, jolloin eliminoidaan tehokkaasti kuuman sulatteen ja viherlipeän kosketuksesta aiheutuvat sulateräjähdykset mainitussa ammeessa uunin kaikkien käyttövaiheiden aikana.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sulate muodostuu väkevöidyn mustalipeän osittaises-; ta palamisesta mainitussa uunissa siten, että samalla muodostuu palava kaasutuote.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toinen valittu ylipaine on yli noin 5 at.

4. Patenttivatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että höyryvirta törmäytetään suurin piirtein pystysuo- ;Y: rassa suunnassa alaspäin kohti mainittua sulatetta.

- 5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu • “ siitä, että se lisäksi käsittää viherlipeävirran törmäyttämisen mainittuun syöttöputkesta poistuvaan sulatevirtaan ennen kuin • * ....· se saavuttaa ammeessa olevan viherlipeän pinnan, jotta mainittu sulate hajoaa. 13 8781 1

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu viherlipeävirta törmäytetään olennaisesti vaakasuorassa suunnassa mainittuun sulatevirtaan.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se edelleen käsittää mainitun viherlipeän pitämisen lämpötilassa, joka on noin 30°C päässä sen kiehumispisteestä, liuotusammeessa olevassa paineessa.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että viherlipeää sekoitetaan jatkuvasti sulatehiukkasten hajottamisen ja liuottamisen helpottamiseksi.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se edelleen käsittää nopean höyryvirran törmäyttä-misen mainittuun sulatevirtaan aina, kun viherlipeän lämpötila on alhaisempi kuin valittu arvo noin 30°C päässä sen kiehumispisteestä mainitussa liuotusammeessa vallitsevassa paineessa.

10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen valittu ylipaine on välillä 7-20 at.

’ 11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu höyryvirta törmäytetään pystysuorassa ' suunnassa alaspäin kohti mainittua sulatetta.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että viherlipeävirta törmäytetään olennaisesti vaakasuorassa suunnassa mainittuun sulatevirtaan.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittua viherlipeää sekoitetaan sulatehiukkasten hajottamisen ja liuottamisen helpottamiseksi.

14 8781 1