FI87541C - Flergastvaettare - Google Patents

Description

1 87541

MONIKAASUPESURI

Tämä keksintö kohdistuu laitteistoon, jossa useamman eri kaasuvirran märkäpesu suoritetaan vähintään kolmessa pesutornissa ja pestyjen kaasujen pisaranerotus suoritetaan syklonimaisessa, useasta sisäkkäisestä lieriöstä muodostuvassa yhtenäisessä pisaranerottimessa, jolloin tuotteena saadaan puhdas ja pisaraton kaasu.

Lainsäädännön kiristyminen ympäristönsuojelun osalta asettaa tällä hetkellä yhä suurempia vaatimuksia poistokaasujen puhdistukselle. Tämä koskee varsinkin teollisuutta ja saattaa tulla monelle kynnyskysymykseksi tuotannon jatkamista ajatellen. Tämä merkitsee myös sitä, että yhä useampi yritys tulee panostamaan kaasujen pesuun, sekä kehittämiseen ja valmistamiseen että hankkimiseen.

Suurimmassa osin ratkaisuja kiinnitetään huomiota vain itse pesuvaiheeseen ja luotetaan siihen, että pisaran-erottimeksi kelpaa joku erillinen, valmis suodatin. Tämä merkitsee sitä, että pesuriyksiköistä helposti tulee tilaa vieviä rykelmiä erilaisia rakennelmia, jos kaasu-·-·- linjoja on useampia. ' On kuitenkin muistettava, että helppohoitoisuus ja tehokkuus pisaranerotuksessa on useassa tapauksessa melkein yhtä tärkeä kuin itse pesuriyksikkö.

Ihanneratkaisuna tällaisessa tapauksessa on yhdistetty pesuri-pisaranerotinyksikkö, johon eri vaiheista tulleet poistokaasut voidaan johtaa erikseen ja poistaa parhaassa tapauksessa suoraan ulkoilmaan.

2 S 7 5 41

Kaasujen puhdistus voidaan siis periaatteessa jakaa kahteen vaiheeseen, varsinaiseen pesutapahtumaan ja sen jälkeiseen pisaranerotukseen. Pesuperiaatteesta ja vaatimuksista riippuu paljolti, minkälainen pesurityyppi on paras mahdollinen. Samoin on tilanne pisaranerottimien suhteen.

Erittäin paljon käytetty pesuperiaate on venturiperiaate. Tätä on käytännössä kahta eri tyyppiä. Toisessa käytetään vesisuihkua antamaan voimaa ja energiaa pesutapahtumaan, ja suihku toimii tällöin samalla eräänlaisena puhalti-mena, imurina. Toisen periaatteen mukaisesti itse kaasu on voimaa antava, jolloin kaasulta vaaditaan painetta.

Kumpaakin edellämainittuja pesurityyppejä on seikkaperäisesti kuvattu kirjallisuudessa mm. seuraavissa viitteissä: (1) H. Brauer, Y. B. G. Varma: " Air

Pollution Control Equipment", Springer-Verlag 1981, tai (2) w. Strauss: "Industrial Gas Cleaning", Pergamon Press 1975.

' Venturipesurissa kuten muissakin pesurityypeissä on : ^ yhtenä ongelmana kapasiteetin muutokset. Patentti- : julkaisussa FR 2 452 311 on esitetty ratkaisu, jossa muodostetaan annuluksen muotoisella vesikerroksella . venturikurkkuun kaasunvirtausta rajoittava kaulus.

Vesikerroksen paksuutta säätelemällä on kapasiteetti-muutokseen helppo reagoida.

Toinen, ehkä vielä hankalampi tilanne muodostuu, kun kapasiteetti on kertaluokkaa suurempi. Tällöin vesisuihkun ulottuvuus kaasuvirtaan nähden ei riitä, oli sitten kysymys kummasta venturiperiaatteesta tahansa. Tämän ongelman ratkaisemiseksi on esim. viitteessä (1) 3 87541 sivuilla 109 ja 110 kuvattu ratkaisuja, joissa ventureita onkin yhden sijasta useampia.

Pesureissa on mahdollista käyttää hyväksi myös keskipakovoimaa. Tähän perustuvaa märkäsyklonia on kuvattu mm. US patenttijulkaisussa 2 696 275 tai viitteen (2) sivulla 374, jossa on kuvattu keskipako-märkäpesuri tai johtosiivekkeillä aikaansaatu kiertoilmiö.

US patenttijulkaisusta 3 456 928 tunnetaan eräänlaiseen puhallusilmiöön perustuva pesuri, missä kaasuvirran annetaan puhaltaa pesurin pohjalle kertyneen veden pintaan.

Pelkkää lieriömäistä pesuastiaa hyväksikäyttäen voidaan saattaa ylöspäin nouseva puhdistettava kaasu kosketuksiin alaspäin sumutettavien vesisuihkujen kanssa, kuten on kuvattu US patenttijulkaisussa 3 773 472. Virtausten suunta voi olla myös päinvastainen. Samantyyppistä pesutapaa, missä pesulieriö täytetään täytekappaleilla, on kuvattu mm. viitteen (1) sivuilla 122-123 ja 129.

Erityyppisiä pisaraerottimia on kuvattu mm. viitteen (1) sivuilla 219-239. Pisaraerottimien päätyypit perustuvat kanavan siksak-periaatteeseen, keskipakoperiaatteeseen tai klassiseen suodatinperiaatteeseen.

Tämän keksinnön mukaisesti puhdistettava kaasu tai kaasut johdetaan vähintään kolmeen pystysuoraan pesuputkeen, pesuputkien jälkeen johdetaan kaasu(t) yhtenäiseen, useammasta sisäkkäisestä lieriöstä muodostettuun pisaraerottimeen, jossa kaasut pakotetaan pyörivään liikkeeseen, ja puhdas ja pisaraton kaasu poistetaan . . pesuputkien keskelle sijoitetun poistoputken kautta.

4 87541

Keksinnön olennaiset tunnusmerkit käyvät esille oheisista patenttivaatimuksista.

Useamman pesuputken etuna on, että kaasumäärien kasvaessa isoksikin pesutapahtuma on kuitenkin vielä hyvin hallittavissa. Pisaranerotuksessa ei suurtenkaan kaasumäärien yhtenäisestä käsittelystä ole todettu olevan haittaa, vaan päinvastoin on valmistusteknisesti paljon yksinkertaisempaa rakentaa kompakti laitteisto, johon koko suurikin kaasumäärä johdetaan. Koska nykyisin pyritään aikaisemmin mainittujen kiristyneiden ilman-suojeluvaatimusten takia poistamaan kaasuista yhä useampia eri komponentteja, on keksintömme mukainen monta eri pesuputkea käsittävä pesuri tähän tarkoitukseen hyvin soveltuva ratkaisu. Koska pisaranerotusvaiheessa kiintoaineet on jo poistettu, kaasuja voidaan senkin takia käsitellä joustavasti yhdessä. Lisäksi laitteisto on erityisen sopiva juuri päästöjen käsittelyyn, koska puhdistuksen jälkeen kaasut voidaan kaikki laskea ulkoilmaan.

Kaasut johdetaan pesuputkiin joko erikseen tai etukäteen \: etukammiossa yhdistäen ja jakaen vasta sen jälkeen • · ‘ pesuputkiin. Pesuputket voivat olla samanlaisia tai -:·· erilaisia sekä toiminnaltaan että kooltaan pesutarpeesta riippuen, edullisesti kuitenkin samanlaisia. Koska pesuputket voivat olla keskenään erilaisia, on laitteistolla mahdollista käsitellä erityyppisistä lähteistä . . tulevia päästöjä ja käsitellä näitä kutakin juuri sille päästötyypille sopivassa yksikössä. Pesuputkina voi siis olla esim. venturipesuri, keskipako-märkäpesuri, spray-*. ; tyyppinen pesuri tai täytekappalepesuri. Oleellista on, että pesuputket sijaitsevat symmetrisesti toisiinsa nähden. Pesutapahtuman jälkeen annetaan pestyjen kaasujen 5 87541 törmätä keksinnön mukaisen pesurin suurimpaan lieriömäiseen astiaan kertyneeseen veteen, jolloin tapahtuu pesun toinen vaihe.

Pesuputkissa pestyt kaasut johdetaan tangentiaaliseti kukin omaa kanavaansa pitkin seuraavaan lieriöön. Vasta tässä lieriössä kaasut pääsevät yhtymään. Tangen-tiaalisuus on järjestetty kammion lisäseinien ja mahdollisten lisäsiivekkeiden avulla. Tämä toiseksi suurin lieriö alkaa korkeussuunnassa pesukammion katosta ja päättyy avoimena vesipinnan alle. Tällä tavoin on luotu edellytykset yksinkertaiselle ja tehokkaalle pisaranerotukselle, sillä tangentiaalisella sisään-syötöllä taataan edellytykset keskipakoilmiölle, jolloin pyörivä kaasuvirtaus purkautuu seuraavaksi sisemmän lieriön, sen alaosan ja vedenpinnan välisestä renkaan muotoisesta aukosta tähän sisempään lieriöön. Tästä lieriöstä kaasu poistuu pienimmän lieriön kautta normaalin sykloniefektin mukaisesti pisaroista vapaana ylöspäin.

Puhdistunut ja pisaroista vapaa, tosin kylläinen kaasu : voidaan johtaa suoraan ulkoilmaan tai, jos asiat sitä erityisesti vaativat, pesuriin tulevien puhdistettavien ·": ja kuumien kaasujen muodostaman lämmönvaihtimen läpi, ··-·· jolloin poistokaasun lämpötila nousee sen verran, että vettä ei enää tiivisty poistoputken mahdollisesti kylmiin seinämiin. Tämä tulee kysymykseen varsinkin kylmissä ·. ; ulkotiloissa tapahtuvissa pesuissa.

Keksintöä kuvataan vielä tarkemmin oheisten piirustusten avulla, jossa : kuva 1 esittää yleisperiaatetta eräästä keksinnön mukaisesta pesuriratkaisusta, jossa on neljä erillistä venturipesuriyksikköä, « 87541 kuva 2 on pystyleikkaus kuvan 1 mukaisen pesurin alaosasta, kuvat 3a, b ja c esittävät erilaisia vaihtoehtoja kuvan 2 poikkileikkauksena, kuvissa 4 a ja b on kuvattu etukammiovaihtoehtoja, kuvat 5 a, b ja c esittävät eri pesuperiaatteilla toimivia pesuputkia, ja kuvat 6 a ja b esimerkin 1 mukaisia ratkaisuja.

Kuvan 1 mukaisesta pesuriratkaisusta nähdään, että pestävä kaasu tulee vähintään kolmen, tässä tapauksessa neljän pesuputken 1 kautta. Kuvan 1 mukaisessa tapauksessa pesuputket ovat venturiputkia. Kuten kuvasta nähdään, kaasu johdetaan venturiin tangentiaalisesti, mutta se voi tapahtua myös suoraan. Pesuputket on sijoitettu uloimman lieriön 2 ja seuraavan lieriön, jakolieriön, 3 välisen tilan muodostamaan pesukammioon 4 nähden symmetrisesti pesukammion yläpuolelle. Eri pesuputkiin johdettavien kaasujen ei tarvitse olla keskenään samanlaisia, yksi osa voi tulla esim. peittaus-happojen regenerointiin liittyvästä uppohaihduttimesta, toinen saman regeneroinnin viivekiteyttimestä, kolmas ' ; : regeneroinnin jostakin muusta ns. hönkäkaasuja muodosta- : - vasta yksiköstä jne. Kuten kuvasta 2 nähdään, pesukam- mion 4 pohjalla on vettä tai muuta kaasujen pesuun käytettyä pesunestettä 5. Pesukammion pohja voi olla kartiomainen tai se voi olla tasapohjainen.

. . Kuvasta 3a nähdään, miten pesukammion sisäpuoliseen tilaan on sijoitettu väliseiniä 6, jotka ulottuvat ' uloimmalta lieriöltä jakolieriöön 3, siten, että kustakin : : : pesuputkesta tuleva kaasu ohjautuu omien väliseiniensä *“· muodostaman kanavan kautta sisempään pyörrekammioon 7.

. Jakolieriön 3 yläosaan, nestepinnan yläpuolelle on tehty aukot 8, joiden kautta kaasu virtaa pyörrekammioon.

7 87541 Väliseinien lukumäärä on aina sama kuin pesuputkienkin. Väliseinät 6 on muodostettu sisäänpäin kääntyviksi siten, että niistä muodostuu kullekin kaasuvirralle sisempään lieriöön 9 nähden tangentiaalinen kanava. Väliseinien ei tietenkään välttämättä tarvitse olla tangentiaalisia, pääasia on, että se pakottavat kaasut pyörivään liikkeeseen. Siten kaasut saatetaan pyörivään liikkeeseen jakolieriön ja sitä sisemmän lieriön 9 välisen tilan muodostamassa pyörrekammiossa 7, jolloin tässä välitilassa muodostuu puhdistetun ja kylläisen kaasun muodostama valmis yhtenäinen pyörre, mikä purkautuu lieriön 9 sisäpuolella kasvavalla nopeudella pyörivänä tasaisena ja symmetrisenä pyörteenä.

Pyörrekammiossa 7 eri kaasuvirrat yhtyvät ja virtaavat siitä ylöspäin yhtenäisenä virtana. On huomattava, että kaasujen suunnanmuutos tehdään olennaisesti vapaan nestepinnan yläpuolella. Tämä poistaa suurimman osan nesteestä ja pienentää pisaraerottimen kuormitusta. Kuten kuvista 3b ja 3c nähdään, voidaan varsinkin tapauksissa, jossa jonkin pestävän kaasun syöttö halutaan välillä katkaista, pesuriin lisätä lieriöiden 3 ja 9 välille sopivilla saranoilla varustetut jatkosiivekkeet 10. Jatkosiiveke 10 voi olla liikkuvaksi rakennettu siten, että se sulkeutuu läppämäisesti, jos esim. kaasua ei ·:·*: virtaa tietystä lohkosta. Läpän sulkeutuminen voi olla ylipaineen johdosta tapahtuvaa, se voi olla manuaalinen tai automaattinen. Kuvassa 3b kaikki jatkosiivekkeet ovat : suljetussa asennossa, ja kuvassa 3c kaikki jatkosii- vekkeet ovat auki.

Väliseinät 6 ulottuvat korkeussuunnassa pesukammion yläreunasta nestepinnan alapuolelle, jolloin kaasu pakotetaan pyörrekammioon virratessaan aina pyörivään liikkeeseen. Pyörrekammiossa ja edelleen sisemmässä 8 37541 lieriössä 9 kaasujen pyöriminen aikaansaa kiintoai-nehiukkasten ja nestepisaroiden irtoamisen kaasusta nesteeseen. Nestepinnasta tapahtuvaa pisaroiden mukaan-tempautumista voidaan vielä estää sopivalla tavalla kuten käyttämällä estokartiota. Järjestämällä sisemmän lieriön 9 sisäpintaan vesihuuhtelu voidaan kaasuvirrassa vielä olevat, ja siitä lieriöosassa 9 seinälle purkautuvat partikkelit tai haitalliset kaasukomponentit imeyttää seinältä alaspäin virtaavaan vesifilmiin ja kuljettaa pesunesteeseen 5. Puhdistunut ja pisaraton kylläinen kaasu poistetaan sisimmän eli poistolieriön 11 kautta, joka on sijoitettu pesuputkien keskelle.

Tehokas ja mahdollisimman yksinkertaisin rakentein muodostettu pisaranerotus tapahtuu siis meidän keksinnössämme seuraavasti: Kolmesta tai useammasta pesuputkesta purkautuvat, ja pesurin pohjalle kerääntyvään pesunesteeseen törmäävät kaasut käännetään lähinnä pystysuorasta suunnasta vaakasuoraan suuntaan ja suunnataan edullisesti tangentiaalisesti pisaranerotukseen. Kaasut yhdistetään ja niistä muodostetaan ensimmäisessä lieriömäisessä pyörrekammiossa (pesukammiossa) symmetrinen pyörrekenttä, mikä sisäänpäin, toiseen pyörrekammioon pakotettuna voimistuu purkaen kaasussa olevat nestepisarat lieriön 9 seinälle ja poistuen yhä pienenevän poistolieriön 11 kautta pisaranerottimesta.

Edellä kuvatun neljän sisäkkäisen lieriön toiminnan vuoksi pesuri on nimetty FCS-pesuriksi (Four Cylinder Scrubber). Kuten kuvistakin käy ilmi, lieriöt ovat kaikki samakeskeisiä siten, että aina sisemmän lierön halkaisija on edellistä pienempi.

Kuvan 4a mukaisesti eri kaasuvirrat 12 voidaan yhdistää jo ennen pesuputkia johtamalla ne kaikki etukammioon 13, ’ 87541 josta ne voidaan jakaa symmetrisesti eri pesuputkiin. Etukammio on edullisesti sovitettu niin, että se ympäröi poistolieriötä 11, jolloin poistuvat kaasut 14 kuumenevat sen verran, ettei kaasujen uudelleen tiivistymistä tapahdu, vaikka poistoputken seinämät olisivatkin kylmiä. Tämä on erityisen edullista korroosion ehkäisemisen kannalta. Kuvan 4b mukaisessa ratkaisussa poistuvat kaasut 14 virtaavat poistolieriön 11 jälkeen etukammion 13 sisälle muodostetun lämmönvaihdinputkipaketin 15 läpi, joka vielä edellistä ratkaisua tehokkaammin lämmittää poistuvia kaasuja 14.

Kuten edellä on todettu, venturipesuri ei ole ainoa pesurivaihtoehto, vaan pesuputket voivat perustua muillekin tunnetuille periaatteille. Kuvissa 5a, b ja c on kuvattu eri pesuputkien rakennevaihtoehtoja, jolloin kuva 5a esittää keskipako- pesu-periaatteella toimivaa pesuputkea 16, kuvassa 5b täytekappaleilla 17 täytetty pesuputki ja kuva 5c esittää spray-periaatteella toimivaa pesuputkea 18. Olennaista kuitenkin on se, että näistä kaikista pesuputkista tuleva, pesty kaasu johdetaan yhtenäiseen, neljästä sisäkkäisestä sylinteristä muodostettuun pisaraerottimeen, jonka yläpuolelle, tai : vaihtoehtoisesti sivuun pesuputket on symmetrisesti sijoitettu. Olennaista on myös, että kaasut saatetaan pyörrekammiossa pyörivään liikkeeseen, jolloin pisarat - . eroavat kaasusta.

- . Keksintöä kuvataan vielä oheisten esimerkkien avulla:

Esimerkki 1.

On puhdistettava kolmea erilaista kaasua siten, että kaasua A tulee yhdestä prosessilaitteesta, kaasua B kahdesta prosessilaitteesta ja kaasua C tulee kolmesta prosessilaitteesta. Ratkaisuja on vähintään kaksi.

10 87541

Ratkaisu 1.

Käytetään kuvan 6a mukaisesti venturia vesisuihkuperiaatteella siten, että ventureita on 3 kpl. Kaasu A tulee venturiin 19, kaasut B yhdistetään ennen venturia 20 ja kaasut C yhdistetään samoin ennen venturia 21. Venturit ovat siis kuvan 6a mukaan erillisiä eikä mitään poistokaasujen jälkilämmitystä suoriteta.

Ratkaisu 2.

Mitoitetaan kuvan 4a mukainen etukammio 22, kuten kuvassa 6b on esitetty. Tähän johdetaan kuudesta symmetrisessä asennossa sijaitsevasta putkesta A-kaasut, B-kaasut ja C-kaasut, jolloin ne tavallaan ovat samassa asemassa ja yhtyvät etukammiossa. Kammioon tulevien putkien 23 (kuvattu nuolilla) asento voi olla sivulta, kyljestä, päältä tai jopa tangentiaalisesti etukammioon suunnattuna. Tässä tapauksessa on mahdollista nostaa puhdistetun, kylläisen kaasun lämpötilaa käyttämällä hyväksi tulokaasujen korkeampaa lämpötilaa.

Esimerkki 2.

On puhdistettava typpioksideja, rikkioksideja ja fluorivetyä sisältäviä kaasuja, jotka muodostuvat ilmastoitaessa OPAR-prosessin (OPAR = Outokumpu Pickling Acid Recovery, kts. esim. Proceedings of CIM Symposium on Iron Control in Hydrometallurgy, Toronto, October 19-22, 1986) eri laitekohteita. Ensimmäinen kaasulaji on 145 °C-asteinen kaasu uppohaihduttimelta, jonka virtaus on 1000 . . Nm^/h, ja joka sisältää kaikkia edellämainittuja ;komponentteja. Toinen kaasulaji, joka sisältää lähinnä typpioksideja, imetään kahdesta ulkona sijaitsevasta viivekiteyttimestä. Kaasujen lämpötila on 80 °C ja virtaus molemmilta kiteyttimiltä 500 Nm^/h. Kolmas kaasu, . joka sisältää niinikään typpioksideja, mutta alhai- ; ; semmissa pitoisuuksissa, imetään kolmesta kyseisen i 11 37541 peittaushappojen regenerointilaitoksen sisällä sijaitsevasta kohteesta. Tällä tavoin ilmastoidaan regene-rointisiiolan sakeutin, suolasuotimen pumppusäiliö ja sakeuttimen ylitettä kokoava pumppusäiliö. Näittenkin kaasujen lämpötila on 80 °C ja virtaus kultakin kohteelta luokkaa 350 Nm^/h.

Olisi ollut mahdollista ratkaista kyseinen monikaasupesu esimerkin 1 ratkaisun 1 mukaisesti käyttäen kullekin kaasulajille erillistä venturia kuvan 1 mukaisella tavalla. Koska kyseiset kaasut ovat kuitenkin lähes pölyvapaita, ja koska lisäksi halutaan lämmittää puhdistunut kaasu yli kastepisteen, valittiin tätä tapausta varten monikaasupesu menetellen kuten esimerkin 1 ratkaisussa 2 on kuvattu.

Käytetty pesuri on varustettu etukammiolla noudattaen kuvien 4a ja 6b esittämää periaateratkaisua. Pestävät kaasut johdetaan lieriön yläosaan kuuden toisiinsa nähden symmetrisesti sijaitsevan putken kautta. Etukammiossa kaasut sekoittuvat toisiinsa lämpötilan asettuessa V : kyseisessä tapauksessa noin 115 °C:een kammion yläosassa.

; Kammion läpi virratessaan kaasut jäähtyvät lähes ' : kymmenellä asteella, kun taas puhdistettu kaasu virtaa kammion läpi menevässä poistoputkessa ja lämpenee tätä vähän enemmän. Pesuliuoksena käytetään pesussa lauhtuvaa .···. hapanta vettä, jota jäähdyttimen kautta kierrätetään kyseisiin etukammiosta lähteviin ventureihin.

Pesutulos on saatu paranemaan siitä mitä se on ollut käytettäessä suuria yksittäisiä ventureita. Symmetrinen monipesurirakenne edesauttaa hyvään kaasu/pesuliuos- kontaktiin. Tärkeää on myös pestävien kaasujen esise-. . koitus, joka tasoittaa pesurin kuormitusta. Lisäksi ; pesurin ajo säätöineen on helpompaa kuin monen erillisen 22 87541 pesurin hallitseminen. Ottamalla OPAR-prosessin viive-kiteyttimen hongat mukaan pesupiiriin voitiin regene-roinnin typen talteensaanti nostaa 97%:sta 98,5%:iin eli lähes fluoridin talteensaannin (99%) tasolle. Pesusta kertyvää pesuliuosta voidaankin käyttää jaloteräksen peittaushappona yhdessä muualta regenerointiprosessista syntyneen hapon kanssa. Tällä tavoin kyseinen, tasalaatuista pesuliuosta tuottava monikaasupesu, jolla typen ja fluoridin talteensaanti saadaan molemmat lähenemään 100%:a, helpottaa peittaushappojen koostumuksen ja täten itse peittauksen säätöä.

Claims (14)

13 37541

1- Laitteisto useamman eri kaasuvirran pesemiseksi nesteen avulla vähintään kolmessa pesuputkessa (1) sekä pisaroiden erottamiseksi pestyistä kaasuista pisaran-erottimessa, tunnettu siitä, että pesuputket (1) avautuvat symmetrisesti pesukammioon (4), joka muodostuu uloimman lieriön (2) ja tämän sisälle sijoitetun jako-lieriön (3) rajoittamasta tilasta, ja että pesukammion (4) sisäpuolelle on sijoitettu pystysuunnassa pesukammion katosta nestepinnan alapuolelle ulottuvia, sisäänpäin kääntyväksi muotoiltuja väliseiniä (6), joiden lukumäärä on sama kuin pesuputkien (1) ja jotka vaakasuunnassa ulottuvat ulommasta lieriöstä (2) jakolieriöön (3), jotka väliseinät (6) pyörteistävät pesukammioon (4) virtaavan kaasun; jakolieriön (3) sisäpuolelle on sijoitettu samakeskeinen ja alaosastaan pesunesteen yläpuolelle ulottuva, pyörrevirtaukselle tarkoitetun aukon muodostava, sisempi lieriö (9) pisaraerotuksen tehostamiseksi sekä tämän yläosasta ylöspäin lähteväksi sijoitettu • ·' samakeskeinen poistolieriö (11), jonka kautta puhtaat, : pisarattomat kaasut poistetaan. ____: 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, t u n - n e t t u siitä, että väliseinät (6) on sijoitettu olennaisesti tangentiaalisesti sisempään lieriöön (9) . . nähden.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, t u n - n e t t u siitä, että jakolieriöön (3) on nestepinnan : yläpuolella olevaan osaan tehty aukot (8) kaasun . . virtaamiseksi pesukammiosta (4) pyörrekammioon (7). 14 87 541

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että väliseinät (6) on varustettu jatkosiivekkeellä (10) .

5. Patenttivaatimusten 1 ja 4 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että jatkosiiveke (10 ) on liikkuva.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että pisaraeottimen muodostavat lieriöt ovat kaikki samakeskeisiä.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että poistolieriö (11) on sijoitettu symmetrisesti pesuputkien (1) keskelle.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että pesuputket (1) ovat keskenään samanlaisia.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että pesuputket (1) ovat keskenään .'f'· erilaisia.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, -tunnettu siitä, että pesuputket ovat venturiperi-aatteella toimivia.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että pesuputket ovat keskipako-pesuperiaatteella toimivia.

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että pesuputket ovat spray-periaat-teella toimivia. l! 15 87541

13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laitteisto on varustettu etukam-miolla (13,22), johon kaikki kaasut johdetaan ennen pesuputkiin jakamista.

14. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että etukammio (13) ympäröi poisto-lieriötä (11) ja muodostaa siten poistokaasuille lämmönvaihtimen.