FI87506C - Kompatibelt bredskaermstelevisionssystem med kvadraturmodulerad alternerande underbaervaog - Google Patents

Description

λ 87506

Yhteensopiva laajaruututelevisiojärjestelmä, jossa on kvadratuurimoduloitu vuorotteleva apukantoaalto

Keksintö kohdistuu laajakuva-tv-järjestelmään, joka 5 on yhteensopiva tavallisten tv-vastaanottimien kanssa, joissa on pienempi näytön sivusuhde.

Tavallisessa tv-vastaanottimessa, esimerkiksi Yhdysvalloissa ja eräissä muissa maissa omaksutun NTSC-lähe-tysstandardin mukaisessa vastaanottimessa, on sivusuhde 10 (näytetyn kuvan leveyden suhde sen korkeuteen) 4:3. Viime aikoina on esiintynyt mielenkiintoa suurempien kuvasuhtei-den, esimerkiksi 2:1, 16:9 tai 5:3, käyttöön tv-vastaan-otinjärjestelmissä, koska tällaiset suuremmat kuvasuhteet tavallisen tv-vastaanottimen kuvasuhteeseen 4:3 verrattuna 15 ovat lähempänä tai vastaavat täysin ihmissilmän kuvan sivusuhdetta. Kuvainformaatiosignaalit, joissa sivusuhde on 5:3, ovat saaneet osakseen erityistä huomiota, koska tämä suhde on lähellä elokuvafilmin sivusuhdetta, ja siten tällaiset signaalit voidaan lähettää ja vastaanottaa kuvain-20 formaatiota leikkaamatta. Laajakuva-tv-järjestelmät, jotka vain yksinkertaisesti lähettävät signaaleja, joissa on tavallisiin järjestelmiin verrattuna suurempi sivusuhde, ovat yhteensopimattomia sellaisten vastaanottimien kanssa, joissa on normaali sivusuhde. Tämä tekee vaikeaksi laaja-25 kuvajärjestelmän omaksumisen laajempaan käyttöön.

Sen tähden on toivottavaa saada aikaan laajakuva-tv-järjestelmä, joka sopii yhteen tavallisten tv-vastaanottimien kanssa. Tässä selitetään keksinnön periaatteiden mukainen menetelmä ja laite sellaisen yhteensopivan laaja-30 kuvavideosignaalin koodaamiseksi ja dekoodaamiseksi, jonka sivusuhde on suurempi kuin standardina oleva sivusuhde 4:3.

Yhteenveto keksinnöstä

Keksinnön periaatteiden mukaisen yhteensopivan laa-35 jakuva-tv-järjestelmän selitetyssä ensisijaisessa sovel- 2 37506 lutusmuodossa laajakuvasignaali, jossa on vasemman reunan, oikean reunan ja keskellä oleva kuvainformaatiopalsta, muutetaan signaaliksi, joka sopii yhteen standardijärjestelmän, esimerkiksi NTSC-järjestelmän, kanssa puristamalla 5 laajakuvasignaalin reunapalstojen pieni taajuinen informaa tio kokoon vasemman- ja oikeanpuoleisiin ylipyyhkäisyalu-eisiin, jotka standardijärjestelmässä ovat olemassa, mutta joita katsoja ei näe, sekä laajentamalla samanaikaisesti keskipalstan informaatio ajallisesti täyttämään katsojan 10 näkemä normaali näyttöalue. Suuritaajuinen reunapalstain-formaatio koodataan moduloimalla tämä suuritaajuinen informaatio kvadraattisesti lomitettuun apukantoaltoon, joka on eri kuin väriapukantoaalto.

Kuvio 1 kuvaa keksinnön periaatteiden mukaiseen 15 yhteensopivaan laajakuva-tv-järjestelmään tarkoitetun koo-derin lohkokaaviota, kuviot 2-5 kuvaavat signaalien aaltomuotoja, jotka ovt avuksi kuvion 1 järjestelmän toiminnan ymmärtämisessä, 20 kuviot 6 - 10, 12 ja 12a - 12d kuvaavat kuvion 1 järjestelmän eräitä kohtia yksityiskohtaisemmin, kuviot 10a - 10c kuvaavat eräiden kohtien osalta suodinjärjestelmää liittyen kuviossa 10 esitettyyn suodin-verkkoon, 25 kuvio 11 kuvaa amplitudin vastekäyrää taajuuden suhteen liittyen kuvion 1 järjestelmän erääseen ominaisuuteen, kuvio 13 esittää keksinnön mukaisen dekooderilait-teen sisältävän laajakuva-tv-vastaanottimen osan lohkokaa-30 viota ja kuvio 14 esittää yksityiskohtaisemmin osan kuvion 14 dekooderista.

Lyhyt katsaus kuvattavaan järjestelmään lienee avuksi. Järjestelmän, joka on tarkoitettu lähettämään ku-35 vaa suuremman kuvasuhteen, esimerkiksi 5:3, omaavaa kuvaa 3 87506 standardin, esimerkiksi NTSC-standardin, mukaisen kanavan kautta, tulisi kehittää laadultaan korkealuokkainen kuva laajakuvavastaanottimessa samalla, kun sen tulee huomattavasti vähentää tai estää havaittava huononeminen stan-5 dardin mukaisessa kuvasuhteen 4:3 omaavassa näytössä. Signaalin kokoonpuristustekniikan soveltamisessa kuvan reuna-palstoihin käytetään hyväksi NTSC-standardin mukaisen tv-vastaanottimen juovien ylipyyhkäisyaluetta, mutta saatetaan uhrata kuvan piirtokyky toistetun laajan kuvan reuna-10 palsta-alueilla. Koska kokoonpuristaminen ajan suhteen tuottaa taajuusalueen laajenemisen, vain pienitaajuiset komponentit säilyvät käsittelyssä tavallisella televisiokanavalla, jolla on laajakuvasignaalille vaadittuun nähden pienenmpi kaistanleveys. Näin ollen, kun yhteensopivan 15 laajakuvasignaalin kokoonpuristetut reunapalstat laajennetaan laajakuvavastaanottimessa, tuloksena on huomattava ero näytetyn laajan kuvan keskiosan ja reunapalstojen piirtokyvyssä tai suuritaajuisessa sisällössä, ellei tämän ilmiön välttämiseksi tehdä jotakin.

20 Kuviot ja niihin liittyvä selitys kuvaavat järjes telmää sellaisen laajakuvasignaalin kehittämiseksi, joka pystytään käsittelemään NTSC-standardin mukaisen kanavan avulla. Järjestelmä mahdollistaa myös sen, että laajakuva-vastaanotin toistaa laajan kuvan koko näytöllä kuvan laa-. . 25 dun ollessa hyvä.

Kuten kuvion 1 kooderista nähdään, spatiaalinen kokoonpuristaminen mahdollistaa reunapalstojen pienitaa-juisen informaation puristamisen NTSC-standardin mukaisen signaalin juovien ylipyyhkäisyalueelle. Reunapalstojen 30 suuritaajuinen informaatio jaetaan spektraalisesti NTSC- standardin mukaisen signaalin kanssa kuvasignaalin lähetyskanavalle sillä tavalla, että se ei näy tavalliselle vastaanottimelle, käyttämällä lomitettuun apukantoaaltoon perustuvaa modulointitekniikkaa.

4 87506

Ennen kuvion 1 yhteensopivaan laajakuvajärjestelmään liittyvän koodausjärjestelmän tarkastelua katsotaan kuvion 2 signaaliasitomuotoja A ja B. Signaali A on laaja-kuvasignaali, jossa sivusuhde on 5:3 ja joka on muutettu 5 yhteensopivaksi NTSC-standardin kanssa, jossa sivusuhde on 4:3, kuten signaali B osoittaa. Laajakuvasignaali A sisältää vasemman- ja oikeanpuoleiset reunapalstaosat, joihin liittyvät aikavälit TS, joiden kesto on tyypillisesti sama, sekä keskipalstaosan, johon liittyy aikaväli 10 TC.

Laajakuvasignaali A on muutettu NTSC-signaaliksi B puristamalla tietty reunapalstainformaatio kokonaan juovien ylipyyhkäisyalueisiin, joihin liittyvät aikavälit TO. NTSC-signaalissa on aktiivisen juovan aikaväli TA (kestol-15 taan on noin 52,5 mikrosekuntia), joka sisältää ylipyyh-käisyaikavälit TO, näkyvä aikaväli TD, joka sisältää näytettävän kuvainformaation, sekä koko juovan aikaväli TH, joka on kestoltaan noin 63,556 mikrosekuntia. Aikavälit TA ja TH ovat samoja sekä laajakuva- että NTSC-signaalil-20 le.

On havaittu, että melkein kaikissa kuluttajien tv-vastaanottimissa on ylipyyhkäisyaikaväli, joka vie vähintään 4 % aktiivisen juovan koko ajasta TA, ts. 2 % yli-pyyhkäisy vasemmalla ja oikealla reunalla. Näytetaajuudel-25 la 4 x f (missä f on väriapukantoaallon taajuus) ku-kin juovan aikaväli sisältää 910 pixeliä (kuva-alkiota), joista 754 muodostaa aktiivisen juovan näytettävän kuvainformaation.

Palaten kuvioon 1, laajakuvakamera 10 tuottaa laa-30 jakuvavärisignaalin, jossa on komponentit R, G ja B, sekä tässä esimerkissä sivusuhde 5:3. Laajakuvakamera on olennaisesti samanlainen kuin NTSC-standardin mukainen kamera, paitsi että laajakuvakamerassa on suurempi sivusuhde ja suurempi kuvakaistan leveys. Laajakuvakameran kuvakaistan 35 leveys on verrannollinen muun muassa kuvasuhteen ja kuvan

II

5 37506 juovien kokonaismäärän tuloon. Olettaen, että laajakuva-kameran pyyhkäisynopeus on vakio, sen kuvasuhteen kasvu saa aikaan vastaavan lisäyksen sen kuvakaistan leveydessä sekä kuvainformaation kokoonpuristumisen vaakasuunnassa, 5 kun signaali näytetään tavallisella tv-vastaanottimella, jossa sivusuhde on 4:3. Näistä syistä on välttämätöntä modifioida laajakuvasignaalia, jotta saadaan täysi NTSC-yhteensopivuus.

Värikuvasignaali, jota kuvion 1 kooderijärjestelmä 10 käsittelee, sisältää sekä luminanssi- että krominanssisig-naalikomponentit. Luminanssi- ja krominanssisignaalit sisältävät sekä pienitaajuista että suuritaajuista informaatiota, joihin seuraavassa tarkastelussa viitataan vastaavasti nimityksillä "pienet taajuudet" ja "suuret taajuu-15 det".

Kameralta 10 saaduista laajakuvaväri-tv-signaaleis-ta, joilla on suuri kaistanleveys, muodostetaan matriisi yksikössä 12 luminanssikomponentin Y ja värierosignaali-komponenttien I ja Q erottamiseksi värisignaaleista R, G 20 ja B. Laajakaistaisista Y, I ja Q signaaleista otetaan näytteet neljä kertaa väriapukantoaallon taajuudella (4 x f ) ja ne muunnetaan analogisesta digitaaliseen muotoon (binaarimuotoon) erikseen erillisissä analogia-digitaali-muuntimissa (ADC) ADC-yksikössä 14 ennen niiden suodatta-25 mistä erikseen erillisillä horisontaalisilla alipäästösuo-timilla (LPF) suodinyksikössä 16 suodatettujen signaalien YF, IF ja QF tuottamiseksi. Nämä signaalit ovat kukin muotoa, jota esittää kuvion 2 aaltomuoto A.

Luminanssisignaalin YF kaistanleveys rajoitetaan 30 suotimella 16 arvoon CEF x 4,2 MHz, jossa CEF on keski-palstan laajennuskerroin, tai noin 5 MHz:iin. Tämä on tarpeen, jotta seuraavan, jatkossa tarkasteltavan ajassa laajentamisen jälkeen keskipalstasignaalin kaistanleveys supistuu 4,2 MHz:iin, NTSC-videosignaalin kaistanleveyteen. 35 Samasta syystä signaalien IF ja QF kaistanleveys rajoite- 6 87506 taan suot Intel la 16 arvoon CEF x 500 kHz tai noin 600 kHz:iin. Suodinyksikössä 16 luminanssisignaalin raja-taajuus on siten noin 5,0 MHz ja I- ja Q-signaalien raja-taajuus noin 600 kHz.

5 Yksikön 16 Y-, I- ja Q-suotimet liittyvät keski- palstan laajennuskertoimeen, joka puolestaan on laajakuva-vastaanottimen näyttämän kuvan leveyden ja tavallisen vastaanottimen näyttämän kuvan leveyden välisen eron funktio. Kuvan leveys laajakuvanäytössä, jossa sivusuhde on 5:3, 10 on 1,25 kertaa kuvan leveys tavallisessa näytössä, jossa sivusuhde on 4:3. Tämä kerroin 1,25 on alustava keskipals-tan laajennuskerroin, jota on säädettävä vastaamaan tavallisen vastaanottimen ylipyyhkäisyaluetta sekä keski- ja reunapalstojen raja-alueiden tarkoituksellista pientä li-15 mittäisyyttä jatkossa selitettävällä tavalla. Nämä tarkastelut määräävät kertoimeksi CEF arvon 1,19.

Suotimelta 16 saadut laajakaistasignaalit käsitellään reuna-ja keskipalstasignaalien erottimella ja prosessorilla 18, jotta saadaan kolme antosignaaliryhmää: YE, 20 IE ja QE; YO, 10 ja QO sekä LH, RH, IH ja QH. Ensimmäiset kaksi signaaliryhmää (YE, IE ja QE sekä YO, 10 ja QO) käsitellään ensimmäisessä kanavassa, joka kehittää signaalin, joka sisältää keskipalstakomponentin koko kaistanleveydeltään sekä reunapalstojen luminanssisignaalin matalat 25 taajuudet, jotka on puristettu kokoon juovien ylipyyhkäi-syalueille. Kolmas signaaliryhmä (LH, RH, IH ja QH) käsitellään toisessa kanavassa, joka kehittää reunapalstojen suuret taajuudet sisältävän signaalin. Kun näiden kahden kanavan antosignaalit yhdistetään, saadaan NTSC-yhteenso-30 piva laajakuvasignaali, jossa sivusuhde on 4:3. Yksikön 18 sisältämien piirien yksityiskohdat esitetään ja niitä tarkastellaan kuvioiden 6, 7 ja 8 yhteydessä.

Signaalit YE, IE ja QE sisältävät täydellisenä kes-kipalstainformaation ja niillä on sama muoto kuin kuviossa 35 3 esitetyllä signaalilla YE. Lyhyesti esitettynä signaali li 7 -37506 YE saadaan signaalista YF seuraavasti. Laajakaistainen laajakuvasignaali YF yksiköltä 16 sisältää pixelit 1-754, jotka osuvat laajakuvasignaalin aktiivisen juovan aikavälille ja sisältävät sekä reuna- että keskipalstojen 5 informaation. Laajakaistainen keskipalstan informaatio (pixelit 75 - 680) erotetaan keskipalstan lumlnanssisig-naaliksi YC ajan suhteen tapahtuvassa demultipleksointi-prosessissa.

Signaalia YC on laajennettu ajassa keskipalstan 10 laajennuskertoimella 1,19 (ts. 5,0 MHz * 4,2 MHz) tuottamaan NTSC-yhteensopiva keskipalstasignaali YE. Signaalilla YE on NTSC-yhteensopiva kaistanleveys (0 - 4,2 MHz) johtuen ajassa laajentamisesta kertoimella 1,19. Signaali YE täyttää kuvannäyttöaikavälin TD (kuvio 2) ylipyyhkäisy-15 alueiden TO (pixelit 1 - 14 ja 741 - 754) välissä. Signaalit IE ja QE kehitetään vastaavasti signaaleista IF ja QF ja käsitellään samalla tavoin kuin signaali YE.

Signaalit YO, 10 ja QO huolehtivat reunapalstojen pienitaajuisesta informaatiosta ("pienistä taajuuksista"), 20 joka sijoitetaan juovien vasemman ja oikean reunan yli-pyyhkäisyalueille. Signaaleilla YO, 10 ja QO on sama muoto kuin kuvion 3 esittämällä signaalilla YO. Lyhyesti esitettynä signaali YO saadaan signaalista YF seuraavasti. Laajakuvasignaali YF sisältää vasemman reunapalstan informaa-25 tion, johon liittyvät pixelit 1-84 sekä oikean reuna-palstan informaation, johon liittyvät pixelit 671 - 754. Jatkossa tarkasteltavalla tavalla signaali YF alipäästö-suodatetaan, jotta saadaan luminanssin pienet taajuudet sisältävä signaali, jonka kaistanleveys on 0 - 700 kHz, 30 josta signaalista vasemman ja oikean reunan pienten taajuuksien signaali erotetaan (signaali YL' kuviossa 3) ajan suhteen tapahtuvassa demultipleksointiprosessissa.

Luminanssin pienten taajuuksien signaali YL' puristetaan ajan suhteen kokoon ja saadaan reunapalstojen pien-35 ten taajuuksien signaali YO, jossa on kokoonpuristettuna 8 87506 pienten taajuuksien informaatio ylipyyhkäisyalueilla, joihin liittyvät pixelit 1 - 14 ja 741 - 754. Kokoonpuriste-tulla reunapalstojen pienten taajuuksien signaalilla on kasvanut kaistanleveys, joka on verrannollinen ajassa ta-5 pahtuneen kokoonpuristamisen määrään. Signaalit 10 ja QO kehitetään signaaleista IF ja QF vastaavasti ja käsitellään samalla tavoin kuin signaali YO.

Signaalit YE, IE ja QE sekä YO, 10 ja QO yhdistetään reuna- ja keskipalstojen yhdistimessä 28, esimerkiksi 10 aikamultiplekserissä, ja saadaan signaalit YN, IN ja QN, joilla on NTSC-yhteensopiva kaistanleveys ja sivusuhde 4:3. Nämä signaalit ovat kuviossa 3 esitetyn signaalin YN muotoa. Yhdistin 28 sisältää myös sopivat signaaliviiveet yhdistettävien signaalien kulkuaikojen yhtäläistämiseksi. 15 Tällaisia korjaavia signaaliviiveitä on myös muualla järjestelmässä, kun tarvitaan signaalien kulkuaikojen yhtäläistämistä.

Krominanssisignaalit IN ja QN moduloidaan modulaattorilla 30 kvadraattisesti apukantoaallolle SC, jonka taa-20 juus on NTSC-järjestelmän väriapukantoaallon taajuus, nimellisesti 3,58 MHz. Moduloitu signaali alipäästösuodate-taan vertikaalisessa (V) ja temporaalisessa (T) dimensiossa 2-D-suotimen (kaksidimensioisen suotimen) 32 avulla ennen tuomista NTSC-kooderin 36 krominanssisignaalin ot-25 toon, kuten tullaan kuvaamaan kuvion 9 yhteydessä.

Luminanssisignaali YN kaistanestosuodatetaan horisontaalisessa (H), vertikaalisessa (V) ja temporaalisessa (T) dimensiossa 3-D-suotimen (kolmidimensioisen suotimen) 34 avulla ennen tuomista kooderin 36 luminanssiottoon. 30 Luminanssisignaalin YN ja värierosignaalien IN ja QN suodattaminen tehdään sen varmistamiseksi, että luminanssi-ja krominanssisignaalien välinen ylikuuluminen vähenisi merkittävästi seuraavan NTSC-koodauksen jälkeen. Luminans-sisuodin 34 kaistanpäästösuodattaa luminanssisignaalin 35 myös spektrialueella, jossa reunapalstojen luminanssisig- il g 87506 naalin suuret taajuudet moduloidaan, mitä jatkossa tullaan vielä tarkastelemaan.

Monidimensioiset spatiaaliset ja temporaaliset suotimet, kuten esimerkiksi 3-D/HVT-suodin 34 ja 2-D/VT-suo-5 timet 32 ja 46 sisältävät kuviossa 10 kuvatun kaltaisia rakenteita. Kuvio 10 kuvaa erityisesti vertikaalis-temporaalista (VT) suodinta, josta saadaan VT-kaistanpäästö-, VT-kaistanesto- ja VT-alipäästömuodot asettamalla paino-kertoimia ai - a9. Kuvion 10a taulukko kuvaa painokertoi-10 mia, jotka liittyvät VT-kaistanpäästö- ja VT-kaistanesto-suodinmuotoihin, joita käytetään selitetyssä järjetelmäs-sä. HVT-kaistanestosuodin, esimerkiksi kuvion 1 suodin 34, ja HVT-kaistanpäästösuotimet, esimerkiksi sellaiset, jotka sisältyvät kuvion 13 dekooderijärjestelmään, sisältävät 15 vastaavasti horisontaalisen alipäästösuotimen 1020 ja VT-kaistanestosuotimen 1021 yhdistelmän, kuten on esitetty kuviossa 10b, sekä horisontaalisen kaistanpäästösuotimen 1030 ja VT-alipäästösuotimen 1031 yhdistelmän, kuten on esitetty kuviossa 10c.

20 Kuvion 10b HVT-kaistanestosuotimessa horisontaali sella alipäästösuotimella 1020 on annettu rajataajuus ja se tuottaa suodatetun pienten taajuuksien signaalikompo-nentin. Tämä signaali yhdistetään vähentäen yhdistimessä 1023 viiveyksiköltä 1022 saatuun tulevan signaalin viiväs-25 tettyyn versioon suuritaajuisen signaalikomponentin tuottamiseksi. Pienitaajuista signaalia viivästetään yhden kuvan ajan verkon 1024 avulla ennen sen tuomista summaa-vaan yhdistimeen 1025, ja suuritaajuinen komponentti suodatetaan VT-kaistanestosuotimella 1021 ennen sen tuomista 30 summaimeen 1025 HVT-kaistanpäästösuodatetun antosignaalin aikaansaamiseksi. VT-suotimella 1021 on VT-kaistanestosuo-timen kertoimet, jotka on esitetty kuviossa 10a.

Kuviossa 10c on esitetty sellainen HVT-kaistanpääs-tösuodin, joka sisältyy kuvion 13 dekooderiin, ja se si-35 sältää horisontaalisen kaistanpäästösuotimen 1030, jolla 10 R 7 506 on annettu rajataajuus, kytkettynä sarjaan VT-kaistanpääs-tösuotimen kanssa, jolla on kuvion 10a taulukossa esitetyt VT-kaistanpäästösuotimen kertoimet.

Kuvion 10 suodin sisältää useita sarjaan kytkettyjä 5 muistiyksiköitä (M) 1010a - lOlOh peräkkäisten signaali-viiveiden tuottamiseksi väliulosottoihin t2 - t9 sekä suotimen kokonaisviiveen aikaansaamiseksi. Väliulosotoista saatavat signaalit on kytketty vastaavasti kertojien 1012a - 10121 toisiin ottihin. Kunkin kertojan toinen otto ottaa 10 vastaavasti vastaan määrätyn painokertoimen ai - a9 riippuen suoritettavan suodatuksen laadusta. Suodatuksen laatu määrää myös muistiyksiköiden 1010a - lOlOh antamat viiveet.

Horisontaalisen dimension suotimet käyttävät hyväk-15 seen pixelintallennuksen muistielementtejä siten, että suotimen kokonaisviive on pienempi kuin kuvan juovajakson aika (1H). Vertikaalisen dimension suotimet käyttävät hyväkseen yksinomaan juovantallennuksen muistielementtejä ja temporaalisen dimension suotimet käyttävät hyväkseen 20 yksinomaan kuvantallennuksen muistielementtejä. Näin 3-D/HVT-suodin sisältää yhdistelmän pixelin (<1H), juovan (1H) ja kuvan (>1H) tallennuselementtejä, kun taas VT-suo-din sisältää vain kahta jälkimmäistä tyyppiä olevia muistielementtejä. Painotetut väliulosotoista saadut (toisiin-25 sa nähden viivästetyt) signaalit elementeiltä 1012a-1012i yhdistetään summaimessa 1015 suodatetun antosignaa-lin tuottamiseksi.

Tällaiset suotimet ovat ei-rekursiivisia FIR-suoti-mia. Muistielementtien tuottaman viivästyksen laatu riip-30 puu suodatettavan signaalin tyypistä sekä siitä ylikuulumisen määrästä, jota voidaan sietää luminanssisignaalin, krominanssisignaalin ja reunapaIstojen suurten taajuuksien signaalin välillä tässä esimerkissä. Suotimen leikkausomi-naisuuksien terävyyttä parannetaan lisäämällä sarjaan kyt-35 kettyjen muistielementtien määrää.

n S7506 HVT-kaistanestosuotimella 34 kuviossa 1 on kuvion 10b muoto, ja se poistaa ylöspäin siirtyvät diagonaaliset taajuuskomponentit luminanssisignaalista YN. Nämä taajuus-komponentit ovat samoja kuin väriapukantoaallon komponen-5 tit, ja ne poistetaan, jotta saadaan tehdyksi taajuus-spektriin aukko, johon moduloidut reunapalstojen kromi-nanssin suuret taajuudet ja reunapalstojen luminanssin suuret taajuudet sijoitetaan. Ylöspäin siirtyvien diago-naalisten taajuuskomponenttien poistaminen signaalista YN 10 ei huononna havaittavasti näytettyä kuvaa, koska on todettu, että ihmisen silmä on olennaisen epäherkkä näille taa-juuskomponenteille. Suotimen 34 rajataajuus on noin 1,5 MHz, jotta ei huononneta luminanssin vertikaalisia yksityiskohtia koskevaa informaatiota.

15 VT-kaistanpäästösuodin 32 supistaa krominanssin kaistanleveyttä, niin että moduloitu reunapalstojen kromi-nanssi-informaatio voidaan sijoittaa aukkoon, joka on tehty luminanssispektriin suotimella 34. Suodin 32 heikentää krominanssi-informaation vertikaalista ja temporaalista 20 piirtokykyä, niin että paikallaan olevat ja liikkuvat reunat ovat hiukan epäteräviä, mutta tämän ilmiön seurausvaikutus on vähäinen tai olematon johtuen ihmisen silmän epä-herkkyydestä tällaiselle ilmiölle.

Kooderilta 36 saatu antosignaali C/SL sisältää 25 NTSC-yhteensopivan näytettävän informaation, joka on saatu laajakuvasignaalin keskipalstalta, sekä kokoonpuristetut reunapalstojen matalat taajuudet (sekä luminanssin että krominanssin), jotka on saatu laajakuvasignaalin reuna-palstoilta ja sijoitettu vasemmassa ja oikeassa reunassa 30 oleville juovien ylipyyhkäisyalueille, joita NTSC-vastaanottimen näytön katsoja ei näe. Kokoonpuristetut reunapalstojen pienet taajuudet ylipyyhkäisyalueille edustavat laa-jakuvanäyttöä varten olevan reunapalstojen informaation toista ainesosaa. Toinen ainesosa, reunapalstojen suuret 35 taajuudet, kehitetään seuraavasti.

12 87506

Prosessori 18 kehittää signaalit LH (vasemman reu-napalstan luminanssin suuret taajuudet), RH (oikean reuna-palstan luminanssin suuret taajuudet), IH (I, suuret taajuudet) ja QH (Q, suuret tajuudet) reunapalstojen suurten 5 taajuuksien signaalinkäsittelykanavalle. Nämä signaalit on kuvattu kuvioissa 4 ja 5. Kuviot 6, 7 ja 8 kuvaavat laitetta näiden signaalien kehittämiseksi.

Kuviossa 4 signaali YH', joka on saatu laajakuva-signaalista YF, sisältää vasemman reunapalstan suuritaa-10 juisen informaation, joka liittyy vasemman reunan pixelei-hin 1-84, sekä oikean reunapalstan suuritaajuisen informaation, joka liittyy oikean reunapalstan pixeleihin 671-754. Suuritaajuinen informaatio sulkee sisäänsä kaistanleveyden 700 kHzrstä 5,0 MHz:iin tässä esimerkissä. Kul-15 lekin juovalle vasemman reunapalstan suuret taajuudet sisältävä komponentti signaalin YH’ pixeleiden 1-84 välillä laajennetaan ajallisesti reunapalstojen laajennusker-toimella (supistaen tällä tavoin sen kaistanleveyttä vastaavasti ) ja sijoitetaan keskipalstan kohtaan, jonka täyt-20 tävät pixelit 85 - 670, reunapalstainformaation toisen komponentin LH (kuvio 4) tuottamiseksi.

Samanaikaisesti kullekin juovalle laajennetaan ajallisesti oikean reunapalstan suuret taajuudet sisältävä komponentti signaalin YH' pixeleiden 671 - 754 välillä ja 25 sijoitetaan keskipalstan kohtaan, jonka täyttävät pixelit 85 - 670, reunapalstainformaation samanaikaisen toisen komponentin RH (kuvio 4) tuottamiseksi. Samanaikaisilla signaaleilla RH ja LH on molemmilla pienentynyt kaistanleveys johtuen reunapalstan laajennuskertoimesta (6,96), 30 joka on laajennetun reunapalstan leveyden suhde alkuperäiseen reunapalstan leveyteen.

Signaalit LH ja RH multipleksoidaan ajan suhteen signaalien IH ja QH kanssa luminanssi-krominanssimulti-plekserillä 42, jotta saadaan samanaikaisesti reunapalsto-35 jen suurten taajuuksien signaalikomponentit X ja Z, kuten il 13 8 7 506 on kuvattu kuviossa 5. Signaalikomponentti X tuotetaan sijoittamalla vasemman reunan suurten taajuuksien lumi-nanssikomponentti LH (pixelit 85 - 670) värierosignaalin IH vasemman ja oikean reunan suurten taajuuksien välille.

5 Samalla tavoin tuotetaan samanaikaisesti signaalikomponentti Z sijoittamalla oikean reunan suurten taajuuksien luminanssikomponentti RH (pixelit 86 - 670) värierosignaalin QH vasemman ja oikean reunan suurten taajuuksien välille.

10 Signaaleilla X ja Z, jotka sisältävät reunapalsto- jen suurten taajuuksien informaation, on kummallakin kaistanleveys 0 - 700 kHz, ja ne on moduloitu kvadraattisesti horisontaalisesti tahdistetulle lomitetulle apukantoaal-tosignaalille ASC kvadraattisen modulaattorin 43 avulla. 15 Lomitetun apukantoaaltosignaalin ASC tajuus on valittu sillä tavoin, että varmistetaan riittävä erottuminen (esimerkiksi 20 - 30 dB) reuna- ja keskipalstojen informaatiosta ja että vaikutus tavallisen NTSC-vastaanottimen näyttämään kuvaan on merkityksetön. Tässä sovellutusmuo-20 dossa signaalin ASC taajuus on 2,368 MHz.

Lomitetulle apukantoaaltosignaalille ASC valittu taajuus 2,368 MHz on lomitettu taajuus, joka on juovataa-juuden puolikkaan eräs pariton monikerta, ts. 301 x fH/2. Tämä lomitettu apukantoaaltotaajuus tuottaa hienon, käy-25 tännöllisesti katsoen huomaamattoman ristikkoviivahäiriö-kuvion, joka verrattuna paljon pahempaan "liikkuvien viirujen" häiriökuvioon, jonka lomittamaton apukantoaaltotaajuus tuottaa, ei huononna näytetyn kuvan laatua. Etuna on, että 2,368 MHz apukantoaaltotaajuus on taajuusspektrissä 30 olennaisesti symmetrisesti luminanssin vertikaalisten yksityiskohtien kaistan ja moduloidun krominanssikaistan välissä, kuten kuviossa 11 on esitetty. Tämän seurauksena, kuten kuviosta 11 nähdään, moduloitu reunapalstojen suurten taajuuksien informaatio kattaa ±700 kHz kaistanlevey-35 den vertikaalisten yksityiskohtien kaistan ja krominanssi- 14 87506 taajuuskaistan välissä. Kuvauksen yksinkertaistamiseksi kuviossa 11 ei esitetä kokonaisuudessaan todellista lumi-nanssitaajuusspektriä, joka ulottuu 4,2 MHz:iin ja lomittuu tunnetulla tavalla krominanssitaajuusspektriin.

5 Kvadraattisen moduloinnin etuna on se, että se mah dollistaa kahden kapeakaistaisen signaalin lähettämisen samanaikaisesti. Reunapalstojen suurten taajuuksien signaalien laajentamisen seurauksena niiden kaistanleveys supistuu, mikä sopii hyvin yhteen kvadraattisen moduloin-10 nin vaatiman kapean kaistan kanssa. Mitä enemmän kaistanleveyttä supistetaan, sitä epätodennäköisempää on, että kantoaallon ja moduloitujen signaalien välillä syntyy häiriöitä. On myös havaittu, että kuvattu reunapalstojen lu-minanssin ja krominanssin suurten taajuuksien aikajakome-15 netelmä signaalien X ja Z tuottamiseksi ennen kvadraattis-ta modulointia vaatii vain yhden apukantoaallon kahden sijasta, mikä on edullista. Sitäpaitsi, koska reunapalsta-informaation tasavirtakomponentti on puristettu kokoon ylipyyhkäisyalueelle, moduloivan signaalin energia ja sik-20 si moduloivan signaalin mahdollisesti aiheuttamat häiriöt pienenevät suuresti.

Kvadraattisesti moduloidun signaalin tuottamien häiriöiden todennäköisyyden pienentämiseksi modulaattorilta 43 saatu signaali vaimennetaan vaimentimella 44, jonka 25 signaalivahvistus on 0,25, ennen kuin se kaistanpäästösuo-datetaan pitkin diagonaalisia akseleita vertikaalia-temporaalisessa tasossa (V-T-tasossa) kaistanpäästösuodatti-mella 46. Vaimentimen 44 toiminnan on havaittu vähentävän reunapalstojen korreloimattomien moduloitujen suurten taa-30 juuksien aiheuttamia tietyntyyppisiä häiriöitä, kun kuvaa katsotaan tavallisella NTSC-vastaanottimellä.

Verkon 44 kehittämä vaimennus voidaan tuottaa myös asettamalla suotimen 46 painokertoimia. Suotimelta 46 saatu suodatettu kvadraattisesti moduloitu antosignaali, joka 35 sisältää reunapalstojen suuret taajuudet, yhdistetään sig- i 15 «.7506 naalin C/SL kanssa yhdistimessä 40, jotta saadaan NTSC-yhteensopiva laajakuvasignaali NTSC. Signaali NTSC muunnetaan analogiseen muotoon digitaali-analogiamuuntimella (DAC) 54 ennen sen tuomista RF-modulaattorille ja lähetin-5 verkolle 55 lähetettäväksi antennin 56 kautta.

Antennilla 56 lähetetty koodattu NTSC-yhteensopiva laajakuvasignaali on tarkoitettu vastaanotettavaksi sekä NTSC-vastaanottimilla että laajakuvavastaanottimilla, kuten on kuvattu kuviossa 13. Ennen kuvion 13 tarkastelua 10 viitataan kuitenkin kuvioihin 6 - 9 ja 12, jotka kuvaavat tiettyjä osia kuvion 1 kooderijärjestelmästä yksityiskohtaisemmin.

Kuvio 6 kuvaa kuvion 1 prosessoriin 18 sisältyvää laitetta signaalien YE, YO, LH ja RH kehittämiseksi laaja-15 kaistaisesta laajakuvasignaalista YF. Signaali YF alipääs-tösuodatetaan horisontaalisesti suotimella 610, jonka rajataajuus on 700 kHz, jotta saadaan pienitaajuinen lumi-nanssisignaali, joka kytketään vähentävän yhdistimen 612 toiseen ottoon. Signaali YF on kytketty yhdistimen 612 20 toiseen ottoon ja ajan suhteen demultipleksoivalle laitteelle 616 sen jälkeen, kun sitä on viivästetty yksiköllä 614 suotimen 610 signaalinkäsittelyviiveen kompensoimiseksi. Viivästetyn signaalin YF ja suodatetun signaalin YL yhdistäminen tuottaa suuritaajuisen luminanssisignaalin 25 YH yhdistimen 612 antoon.

Viivästetty signaali YF ja signaalit YH ja YL on kytketty eri ottoihin demultipleksointilaitteessa 616, joka sisältää demultipleksointiyksiköt (DEMUX-yksiköt) 618, 620 ja 621 vastaavasti signaalien YF, YH ja YL käsit-30 telemistä varten. Demultipleksointilaitteen 616 yksityiskohtia tarkastellaan kuvion 8 yhteydessä. Demultipleksointiyksiköt 618, 620 ja 621 erottavat vastaavasti täyden kaistanleveyden keskipalstasignaalin YC, reunapalstojen suurten taajuuksien signaalin YH' sekä reunapalstojen 35 pienten taajuuksien signaalin YL', kuten on kuvattu kuvioissa 3 ja 4.

1Λ 3 7 506

Signaalia YC laajennetaan ajallisesti aikaekspan-derilla 622 signaalin YE tuottamiseksi, kun taas aikaeks-panderit 624 ja 626 laajentavat signaalia YH’ signaalien LH ja RH tuottamiseksi vastaavasti. Signaalia YC laajen-5 netaan ajallisesti keskipalstan laajennuskertoimella riittävästi jättäen tilaa juovien ylipyyhkäisyalueille vasemmalla ja oikealla. Keskipalstan laajennuskerroin (1,19) on signaalille YE (pixelit 15 - 740) tarkoitetun leveyden suhde signaalin YC (pixelit 75 - 680) leveyteen, kuten 10 kuviossa 3 on esitetty. Signaalia YH' laajennetaan reuna-palstan laajennuskertoimella signaalin LH tuottamiseksi. Reunapalstan laajennuskerroin (6,97) on signaalille LH (pixelit 85 - 670) tarkoitetun leveyden suhde signaalin YH' (pixelit 1-84) vasemman reunapalstan komponentin 15 leveyteen, kuten kuviossa 4 on esitetty. Signaali RH tuotetaan samanlaisella käsittelyllä.

Signaalia YL' puristetaan kokoon reunapalstan ko-koonpuristuskertoimella aikakompressorilla 628 signaalin YO tuottamiseksi. Reunapalstan kokoonpuristuskerroin 20 (0,166) on signaalille YO (esimerkiksi vasemman reunan pixelit 1 -14) tarkoitetun leveyden suhde signaalin YL' (esimerkiksi vasemman reunan pixelit 1 - 84) vastaavan osan leveyteen, kuten on esitetty kuviossa 3. Aikaekspan-derit 622, 624 ja 626 sekä aikakompressori 628 voivat olla 25 kuviossa 12 esitettyä tyyppiä, jota tarkastellaan jatkossa.

Signaalit IE, IH ja 10 sekä QE, QH ja QO kehitetään vastaavasti signaaleista IF ja QF samalla tavoin kuin kuvion 6 laite kehittää signaalit YE, YH' ja YO. Tältä osin 30 viitataan kuvioon 7, joka kuvaa laitetta signaalien IE, IH ja 10 kehittämiseksi signaalista IF. Signaalit QE, QH ja QO kehitetään signaalista QF samalla tavoin.

Laajakaistainen laajakuvasignaali IF, sen jälkeen kun sitä on viivästetty yksiköllä 714, kytketään demulti-35 pleksointilaitteelle 716 ja myös yhdistetään vähentävästi il 17 37506 alipäästösuotimelta 710 saatuun pieni taajuiseen signaaliin IL vähentävässä yhdistimessä 712 suuritaajuisen signaalin IH' tuottamiseksi. Viivästetty signaali IF ja signaalit IH' ja IL demultipleksoidaan vastaavasti demultiplekse-5 reillä 718, 720 ja 721, jotka liittyvät demultipleksoin-tilaitteeseen 716, signaalien IC, IH ja IL' tuottamiseksi. Signaalia IC laajennetaan ajallisesti ekspanderilla 722 signaalin IE tuottamiseksi, ja signaalia IL' puristetaan ajallisesti kokoon kompressorilla 728 signaalin 10 tuot-10 tamiseksi. Signaalia IC laajennetaan keskipalstan laajen-nuskertoimella, joka on sama kuin signaalille YC tarkastellulla tavalla käytetty, ja signaalia IL' puristetaan kokoon reunapalstojen kokoonpuristuskertoimella, joka on sama kuin signaalille YL' samoin tarkastellulla tavalla 15 käytetty.

Kuvioiden 6 ja 7 kytkentöjen yhteydessä havaitaan, että esimerkiksi kuviossa 6 suodattamalla tuleva signaali ennen sen kytkemistä demultiplexerille eikä vasta sen jälkeen onnistutaan välttämään epätoivottavat signaalin reu-20 nan transientit antosignaaleissa LH, RH ja YO. Erityisesti demultiplekseri 616 tuottaa antosignaalit, joissa on terävät, hyvin määritellyt reunat, jotka saattaisivat vääristyä (esimerkiksi levitä) suodatettaessa demultiplekseriltä 616 tulevat antosignaalit.

25 Kuvio 8 kuvaa demultipleksointilaitetta 816, jol laista voidaan käyttää kuvion 6 laitteena 616 ja kuvion 7 laitteena 716. Kuvion 8 laite kuvataan kuvion 6 demul-tiplekserin 616 yhteydessä. Tuleva signaali YF sisältää 754 pixeliä, jotka määrittelevät kuvan informaation. Pixe-30 lit 1-84 määrittelevät vasemman reunapalstan, pixelit 671 - 754 määrittelevät oikean reunapalstan ja pixelit 75 - 680 määrittelevät keskipalstan, joka limittyy hiukan vasemman ja oikean reunapalstan kanssa. Signaaleissa IF ja QF näkyy sama limittäisyys. Kuten lähemmässä tarkaste-. . 35 lussa tullaan toteamaan, tällaisen palstojen limittäisyy- ie «7 506 den on havaittu helpottavan keskipalstan ja reunapalstojen yhdistämistä (liittämistä) vastaanottimessa siten, että virheet rajakohdassa olennaisesti vältetään.

Demultipleksointilaite 816 sisältää ensimmäisen, 5 toisen ja kolmannen demultipleksointiyksikön (DEMUX-yksi-kön) 810, 812 ja 814, jotka liittyvät vastaavasti vasemman reunapalstan, keskipalstan ja oikean reunapalstan informaatioon. Kussakin demultipleksointiyksikössä on otto "A", johon signaalit YH, YF ja YL on vastaavasti kytketty, sekä 10 otto "B", johon on kytketty sammutussignaali (BLK). Sam-mutussignaali voi olla esimerkiksi looginen 0-taso tai maa. Yksikkö 810 erottaa signaalista YH signaalin YH', joka sisältää vasemman ja oikean reunapalstan suuret taajuudet, niin kauan kuin yksikön 810 signaalinvalintaotto 15 (SEL) saa laskurikomparaattorilta 817 ensimmäisen ohjaussignaalin, joka osoittaa, että vasemman reunapalstan pixe-lit 1 - 84 ja oikean reunapalstan pixelit 671 - 754 esiintyvät. Muina aikoina laskurikomparaattorilta 817 tuleva toinen ohjaussignaali aiheuttaa sen, että BLK-signaali 20 otosta B kytketään yksikön 810 antoon ottoon A tulevan signaalin YH sijasta. Yksikkö 814 ja laskurikomparaattori 820 toimivat samalla tavalla reunapalstojen pienten taajuuksien signaalin YL' erottamiseksi signaalista YL. Yksikkö 812 kytkee otostaan A signaalin YF antoonsa keski-25 palstan signaalin YC tuottamiseksi vain silloin, kun laskurikomparaattorilta 818 tuleva ohjaussignaali osoittaa keskipalstan pixeleiden 75 - 680 esiintymisen.

Laskurikomparaattorit 817, 818 ja 820 on tahdistettu kuvasignaaliin YF pulssisignaalin avulla, joka saadaan 30 antona laskurilta 822, joka ottaa vastaan neljä kertaa väriapukantoaallon taajuuden (4 x f ) omaavan kellosig- se naalin sekä juovatahtisignaaliin H, joka on erotettu kuvasignaalista YF. Kukin laskurin 822 antama pulssi vastaa yhtä juovalla olevaa pixelipaikkaa. Laskuri 822 on aluksi 35 asetettuna sivuun lukuun -100 vastaten 100 pixeliä nega- » 87 506 tiivisen juovatahtipulssin alkukohdasta hetkellä Tuo juo-vansammutusjakson loppuun, jolloin pixeli 1 esiintyy juovan näyttöjakson alkukohdassa. Täten laskurissa 822 on luku "1" juovan näyttöjakson alkukohdassa. Myös muita las-5 kurijärjestelyitä voidaan käyttää. On selvää, että demul-tipleksointilaitteessa 816 käytettyjä periaaatteita voidaan soveltaa myös multipleksointilaitteeseen, jonka tehtävänä on suorittaa vastakkainen signaalien yhdistämistoi-minto, jollaisen kuvion 1 keski- ja reunapalstojen yhdis-10 tin 28 suorittaa.

Kuvio 9 esittää laitetta, joka soveltuu kuvion 1 kooderissa 36 käytetyn NTSC-koodausprosessin suorittamiseen signaalin C/SL tuottamiseksi.

Kuviossa 9 signaalien IN ja QN taajuus on neljä 15 kertaa väriapukantoaallon taajuus (4 x f ) ja ne on kyt-ketty vastaavasti salpojen 910 ja 912 signaaliottoihin. Salvat 910 ja 912 ottavat vastaan myös taajuuden 4 x f

SO

omaavat kellosignaalit signaalien IN ja QN siirtämistä varten sekä kytkentäsignaalin, jonka taajuus on 2 x f 20 ja joka on kytketty salvan 910 invertoivaan kytkentäsignaalin ottoon ja salvan 912 ei-invertoivaan kytkentäsignaalin ottoon.

Salpojen 910 ja 912 signaaliannot on yhdistetty yhteen antojohtimeen, jossa signaalit I ja Q esiintyvät 25 vuorotellen ja josta ne on kytketty ei-invertoivan salvan 914 ja invertoivan salvan 916 signaaliottoihin. Nämä salvat saavat kellosignaalin taajuudella 4 x f sekä kytkentäsignaalin väriapukantoaallon taajuudella f vastaavasti invertoivaan ja ei invertoivaan ottoonsa.

30 Ei-invertoiva salpa 914 tuottaa antonaan vuorotte- levän sekvenssin napaisuudeltaan positiivisia signaaleja I ja Q ja invertoiva salpa 916 tuottaa antonaan vuorotte-levan sekvenssin napaisuudeltaan negatiivisia signaaleja I ja Q, ts. -I, -Q. Salpojen 914 ja 916 annot yhdistetään 35 yhteen antojohtimeen, jossa esiintyy sekvenssi, jossa vuo- 20 s 7 S 0 6 rottelevat napaisuudeltaan vastakkaiset signaaliparit I ja Q, ts. I, Q, -I, -Q, ... jne. Nämä signaalit yhdistetään luminanssisignaaliin YN summaimessa 918, jotta saadaan NTSC-koodattu signaali C/SL muotoa Y+I, Y+Q, Y-I, 5 Y-Q, Y+I, Y+Q, ... ja niin edelleen.

Kuvio 12 kuvaa rasterisijoittelulaitetta, jota voidaan käyttää kuvioiden 6 ja 7 aikaekspandereille ja -kompressoreille. Tätä koskien viitataan kuvion 12a aaltomuotoihin, jotka kuvaavat sijoitteluprosessia. Kuvio 12a 10 esittää tulevan signaalin aaltomuotoa S, jossa on keskiosa pixeleiden 84 ja 670 välillä ja joka on tarkoitettu sijoitettavaksi lähtevän aaltomuodon Y pixelipaikkoihin 1 - 754 ajallisen laajennusprosessin avulla. Aaltomuodon S päissä olevat pixelit 84 ja 670 sijoittuvat suoraan aaltomuodon 15 Y päissä oleviin pixeleihin 1 ja 754. Välillä olevat pixelit eivät sijoitu suoraan l:l-pohjalta johtuen aikalaajen-nuksesta, ja monissa tapauksissa ne eivät sijoitu myöskään kokonaislukupohjalta. Esimerkkinä jälkimmäisestä kuvataan tapaus, jossa tulevan aaltomuodon pixelipaikka 85,33 vas-20 taa lähtevän aaltomuodon Y kokonaisluvulla ilmaistavaa pixelipaikkaa 3. Näin signaalin S pixelipaikka 85,33 sisältää kokonaisosan (85) ja murto-osan DX (0,33), ja aaltomuodon Y pixelipaikka 3 sisältää kokonaisosan (3) ja murto-osan (0).

25 Kuviossa 12 pixelilaskuri, joka toimii taajuudella 4 x f , tuottaa antonaan kirjoitusosoitesignaalin M, joka edustaa pixelipaikkoja (1...754) antorasterissa. Signaali M on kytketty PROM-muistille (ohjelmoitavalle lukumuistil-le) 1212, joka sisältää hakutaulukon, jossa on suoritet-30 tavan rasterisijoittelun laadusta, esimerkiksi kokoonpu-ristamisesta tai laajentamisesta, riippuvat ohjelmoidut arvot. Vasteena signaaliin M PROM-muisti 1212 tuottaa yhtenä antonaan lukuosoitesignaalin N, joka edustaa kokonaislukua, sekä toisena antonaan signaalin DX, joka edus-35 taa murtolukua, joka on yhtä suuri tai suurempi kuin nolla 2i p 7 5 O 6 mutta ykköstä pienenmpi. 6-bittisen signaalin DX (2^ = 64) tapauksessa signaali DX voi esittää murto-osat 0, 1/64, 2/64, 3/64, ..., 63/64.

PROM-muisti 1212 mahdollistaa tulevan kuvasignaalin 5 S laajentamisen tai kokoonpuristamisen signaalin N tallennettujen arvojen funktiona. Lukuosoitesignaalin N ohjelmoitu arvo ja murto-osasignaalin DX ohjelmoitu arvo tuotetaan vasteena pixelipaikkasignaalin M kokona! s lukuarvoihin. Esimerkiksi signaalin laajennuksen kehittämiseksi 10 PROM-muisti 1212 järjestetään tuottamaan signaali N taajuudella, joka on pienempi kuin signaalin M taajuus. Toisaalta signaalin kokoonpuristamisen kehittämiseksi PROM-muisti 1212 tuottaa signaalin N taajuudella, joka on suurempi kuin signaalin M taajuus.

15 Tulevaa kuvasignaalia S viivästetään sarjaan kyt ketyillä pixeleiden viivästysosilla 1214a, 1214b ja 1214c, jotta saadaan kuvasignaalit S(N+2), S(N+1) ja S(N), jotka ovat tulevan kuvasignaalin toistensa suhteen viivästettyjä versioita. Nämä signaalit on kytketty vastaavien tunnettua 20 tyyppiä olevien kaksiporttisten muistien 1216a - 1216d kuvasignaaliottoihin. Kunkin muistin 1216a - 1216d kirjoi-tusosoiteottoon on kytketty signaali M ja lukumuistlottoon signaali N. Signaali M määrää, mihin tulevan kuvasignaalin informaatio muisteissa kirjoitetaan, ja signaali N määrää, 25 mitkä arvot muisteista luetaan. Muisteihin voidaan kirjoittaa yhteen osoitteeseen, kun toisesta osoitteesta samanaikaisesti luetaan. Muisteilta 1216a - 1216d saatavat antosignaalit S(N-l), S(N), S(N+1) ja S(N+2) ovat ajallisesti laajennettuja tai kokoonpuristettuja muotoja riiip-30 puen muistien 1216a - 1216d luku/kirjoitustoiminnasta, joka on sen funktio, kuinka PROM-muisti 1212 on ohjelmoitu.

Muisteilta 1216a - 1216d saadut signaalit S(N-l), S(N), S(N+l) ja S(N+2) käsitellään lineaarisella nelipis-35 teinterpolaattorilla, joka sisältää korostussuotimet 1220 22 87506 ja 1222, PROM-muistin 1225 sekä lineaarisen kaksipiste-interpolaattorin 1230, joiden yksityiskohtia on esitetty kuvioissa 12b ja 12c. Korostussuotimet 1220 ja 1222 ottavat vastaan kolme signaalia ryhmästä, joka sisältää sig-5 naalit S(N-l), S(N), S(N+1) ja S(N+2), kuten on esitetty, sekä korostussignaalin PX. Korostussignaalin PX arvo vaih-telee nollasta ykköseen signaalin DX arvon funktiona, kuten kuviossa 12d on esitetty, ja sen tuottaa PROM-muisti 1225 vasteena signaaliin DX. PROM-muisti 1225 sisältää 10 hakutaulukon ja on ohjelmoitu tuottamaan annettu PX:n arvo vasteena annetulle DX:n arvolle.

Korostussuotimet 1220 ja 1222 toimittavat vastaavasti toistensa suhteen viivästetyt korostetut kuvasignaalit S'(N) ja S'(N+l) lineaariselle kaksipisteinterpolaat-15 torille 1230, jolle tulee myös signaali DX. Interpolaat-tori 1230 tuottaa (kokoonpuristetun tai laajennetun) lähtevän kuvasignaalin Y, jolloin lähtevän signaalin Y määrää lauseke Y = S'(N) + DX [S'(N+l) - S'(N)] 20 Kuvatut nelipisteinterpolaattori ja korostusfunktio approksimoivat hyvin sinX/X-interpolaatiofunktiota, jossa suuritaajuisten yksityiskohtien piirtokyky on hyvä.

Kuvio 12b esittää yksityiskohtia korostussuotimista 1220 ja 1222 sekä interpolaattorista 1230. Suotimessa 1220 25 signaalit S(N-l), S(N) ja S(N+1) on kytketty painotuspii-rille 1240, missä nämä signaalit painotetaan vastaavasti korostuskertoimilla -1/4, 1/2 ja -1/4. Kuten kuviossa 12c on esitetty, painotuspiiri 1240 sisältää kertojat 1241a-1241c signaalien S(N-l), S(N) ja S(N+1) kertomiseksi vas-30 taavasti korostuskertoimilla -1/4, 1/2 ja -1/4. Kertojilta 1241a - 1241c saatavat antosignaalit lasketaan yhteen sum-maimessa 1242 ja saadaan korostettu signaali P(N), joka kerrotaan signaalilla PX kuvion 12b kertojassa 1243, jotta saadaan korostettu signaali, joka lasketaan yhteen signaa-35 Iin S(N) kanssa korostetun signaalin S’(N) tuottamiseksi.

i: 23 «7 506

Korostussuotimen 1222 rakenne ja toiminta ovat samanlaiset.

Kaksipisteinterpolaattorissa 1230 signaali S'(N) vähennetään signaalista S’(N+1) vähentimessä 1232 ja saa-5 daan erosignaali, joka kerrotaan signaalilla DX kertojassa 1234. Kertojan 1234 antosignaali lasketaan yhteen signaalin S'(N) kanssa summaimessa 1236 antosignaalin Y tuottamiseksi .

Viitaten nyt kuvioon 13, lähetetty yhteensopiva 10 laajakuva-tv-signaali otetaan vastaan antennilla 1310, ja tuodaan NTSC-vastaanottimen 1312 antenniottoon. Vastaanotin 1312 käsittelee yhteensopivaa laajakuvasignaalia normaalilla tavalla sellaisen kuvanäytön tuottamiseksi, jonka sivusuhde on 4:3, laajan kuvan reunapalstainformaation ol-15 lessa osittain puristettuna kokoon (ts. "pienet taajuudet") juovien ylipyyhkäisyalueille näkymättömiin katsojalta ja sisältyessä osittain (ts. "suuret taajuudet") moduloituun lomitettuun apukantoaaltosignaaliin, joka ei häiritse tavallisen vastaanottimen toimintaa.

20 Antennilla 1310 vastaanotettu yhteensopiva laaja- kuvasignaali tuodaan myös laajakuvavastaanottimelle 1320, joka pystyy näyttämään suuren sivusuhteen, esimerkiksi 5:3, omaavan videokuvan. Vastaanotettu laajakuvasignaali käsitellään vastaanottoyksikössä 1322, joka sisältää ra-25 diotaajuisen virittimen (RF-virittimen) ja vahvistinpii-rejä sekä videodemodulaattorin, joka tuottaa kantataajuisen kuvasignaalin. Yksiköltä 1322 saatu kantataajuinen kuvasignaali muunnetaan digitaaliseen (binaariseen) muotoon analogia-digitaalimuuntimella (ADC) 1324, joka toimii 30 näytteenottotaajuudella neljä kertaa väriapukantoaallon taajuus (4 x f ).

SO

Laajakaistainen digitaalinen videosignaali ADC: n 1324 annosta tuodaan HVT-kaistanpäästösuotimelle 1326 reu-napalstojen suurten taajuuksien signaalin (SH) erottami-35 seksi. Suotimella 1326 on kuvion 10c muoto ja sen päästö- 24 87506 kaista on 2,368 MHz ± 700 kHz. Reunapalstojen suurten taajuuksien signaali tuodaan toiseen ottoon vähentävässä yhdistimessä 1328, jonka toinen otto ottaa vastaan laajakaistaisen kuvasignaalin ADC:n 1324 annosta sen jälkeen, 5 kun sitä on viivästetty yksiköllä 1330 suotimeen 1326 liittyvän signaalinkäsittelyviiveen kompensoimiseksi.

NTSC-muotoinen antosignaali C/SL yhdistimeltä 1328 sisältää täyden kaistanleveyden keskipalstainformaation sekä kokoonpuristetut reunapalstojen pienet taajuudet. 10 Signaali C/SL vastaa kuvion 1 kooderin 36 annosta saatavaa signaalia C/SL. Kuvion 13 jäljellä olevassa tarkastelussa signaalit, joilla on vastineet kuviossa 1 esitetyissä signaaleissa, osoitetaan samoilla merkinnöillä.

Signaali C/SL dekoodataan sen muodostaneiksi kom-15 ponenteiksi YN, IN ja QN dekooderikytkennän avulla, joka sisältää HVT-kaistanpäästösuotimen 1332, jolla on kuvion 10c muoto ja päästökaista 3,58 ± 0,5 MHz, vähentävän yhdistimen 1334 sekä synkronisen kvadraattisen demodulaat-torin 1336, joka ottaa vastaan apukantoaaltosignaalin SC. 20 Suodin 1332 erottaa krominanssikomponentin signaalista C/SL. Luminanssisignaali YN saadaan vähentämällä suotimen 1332 annosta erotettu krominanssisignaali signaalista C/SL vähentävässä yhdistimessä 1334 sen jälkeen, kun signaalia C/SL on viivästetty verkolla 1333 yhdistimelle 1334 tuo-25 tujen signaalien kulkuaikojen yhtäläistämiseksi.

Suotimelta 1332 saatu erotettu krominanssisignaali myös demoduloidaan kvadraattisesti demodulaattorilla 1336 värierosignaalikomponenttien IN ja QN tuottamiseksi. Signaalit YN, IN ja QN erotetaan kokoonpuristetuiksi reuna-30 palstan pieniksi taajuuksiksi YO, 10 ja QO sekä laajennetuiksi keskipalstan signaaleiksi YE, IE ja QE reuna- ja keskipalstojen signaalierottimen (aikademultiplekserin) 1340 avulla. Demultiplekserissä 1340 voidaan käyttää kuvion 8 demultiplekserin 816 periaatteita, joita on tarkas-35 teltu edellä.

li 25 R 7 506

Signaaleja YO, 10 ja QO laajennetaan ajallisesti reunapalstojen laajennuskertoimella (joka vastaa reuna-palstojen kokoonpuristuskerrointa kuvion 1 kooderissa) aikaekspanderin 1342 avulla reunapalstojen pienten taa-5 juuksien alkuperäisten spatiaalisten suhteiden palauttamiseksi laajakuvasignaalissa, jota edustavat alkutilaan palautetut reunapalstojen pienten taajuuksien signaalit YL, IL ja QL. Samalla tavoin tilan tekemiseksi reunapalstoille signaaleja YE, IE ja QE puristetaan kokoon ajallisesti 10 keskipalstan kokoonpuristuskertoimella (joka vastaa kes-kipalstan laajennuskerrointa kuvion 1 kooderissa) aika-kompressorin 1344 avulla keskipalstan signaalin alkuperäisten spatiaalisten suhteiden palauttamiseksi laajakuvasignaalissa, jota edustavat alkutilaan palautetut keski-15 palstan signaalit YC, IC ja QC. Kompressori 1344 ja eks-panderi 1342 voivat olla kuviossa 12 esitettyä tyyppiä. Alkutilaan palautetut reunapalstojen pienet taajuudet YL, IL ja QL yhdistetään yhdistimessä 1346 alkutilaan palautettuihin reunapalstojen suuriin taajuuksiin YH, IH ja QH, 20 jotka saadaan palautetuksi ennalleen seuraavasti.

Suodattimelta 1326 saatu reunapalstojen suurten taajuuksien signaali SH vahvistetaan vahvistuksella 4 vahvistimella 1350 kuvion 1 kooderissa olevan vaimentimen 44 tuottaman vaimennuksen kompensoimiseksi. Vahvistetut reu-25 napalstojen suuret taajuudet demoduloidaan kvadraattisesti demodulaattorilla 1352, joka ottaa vastaan lomitetun apu-kantoaaltosignaalin ASC. Demoduloidut reunapalstojen suurten taajuuksien signaalit X ja Z on kytketty luminanssi-krominanssierottimelle 1354, esimerkiksi kuviossa 8 esi-30 tettyä tyyppiä olevalle demultiplekserille, reunapalstojen suurten taajuuksien luminanssikomponenttien LH ja RH sekä värierosignaalikomponenttien IH ja QH tuottamiseksi. Yksityiskohtaisemmin tarkasteltuna signaali X demultiplek-soidaan signaalien LH ja IH tuottamiseksi ja signaali Z 35 demultipleksoidaan signaalien RH ja QH tuottamiseksi, kuten kuviossa 5 on kuvattu.

26 *7 506

Vasemman ja oikean reunapalstan suurten taajuuksien signaalit LH ja RH puristetaan kokoon ajallisesti reuna-palstojen kokoonpuristuskertoimella (joka vastaa kuvion 1 kooderissa käytettyä reunapalstojen laajennuskerrointa) 5 aikakompressorin 1356 avulla. Kompressori 1356 on kuvion 12 yhteydessä tarkasteltua tyyppiä ja myös "sijoittaa" vasemman ja oikean reunapalstan kokoonpuristetut suurten taajuuksien signaalit oikeille paikoilleen kussakin pyyh-käisyjuovassa tuottaen siten spatiaalisesti alkutilaan 10 palautetun reunapalstojen suurten taajuuksien signaalin YH.

Spatiaalisesti alkutilaansa palautetut reunapalstojen suurten taajuuksien signaalit YH, IH ja QH yhdistetään spatiaalisesti alkutilaansa palautettujen reunapals-15 tojen pienten taajuuksien signaalien YL, IL ja QL kanssa yhdistimellä 1346 rekonstruoitujen reunapalstasignaalien YS, IS ja QS tuottamiseksi. Nämä signaalit liitetään rekonstruoituihin keskipalstan signaaleihin YC, IC ja QC liittäjän 1360 avulla täysin rekonstruoidun laajakuvalumi-20 nanssisignaalin YF ja täysin rekonstruoitujen laajakuva-värierosignaalien IF ja QF muodostamiseksi. Reuna- ja kes-kipalstojen signaalikomponenttien liittäminen toisiinsa suoritetaan tavalla, joka käytännöllisesti katsoen eliminoi näkyvän sauman keski- ja reunapalstojen välisellä ra-25 jalla, kuten havaitaan seuraavasta kuviossa 14 esitetyn liittäjän 1360 tarkastelusta.

Laajakuvasignaalit YF, IF ja QF muunnetaan analogiseen muotoon digitaali-analogiamuuntimen 1362 avulla ennen kuin ne tuodaan kuvasignaaliprosessori- ja matriisivahvis-30 tinyksikölle 1364. Yksikön 1364 kuvasignaaliprosessoriosa sisältää piirit signaalin vahvistamista, DC-tason vaihtamista, korostusta, kirkkauden säätöä ja kontrastin säätöä varten sekä muita luonteeltaan tavanomaisia kuvasignaalin käsittelypiirejä. Matriisivahvistin 1364 yhdistää lumi-35 nanssisignaalin YF värierosignaaleihin IF ja QF värikuvaa li 27 87506 edustavien kuvasignaalien R, G ja B tuottamiseksi. Nämä värisignaalit vahvistetaan näytönohjausvahvistimilla yksikössä 1364 tasolle, joka on sopiva laajakuvavärinäyttö-laitteen 1370, esimerkiksi laajakuvakuvaputken, suoraan 5 ohj aarni seen.

Kuviossa 14 on esitetty liittäjä 1360, joka sisältää verkon 1410 täyden kaistanleveyden luminanssisignaalin YF tuottamiseksi reunapalstojen luminanssisignaalikompo-nentista YS ja keskipalstan luminanssisignaalikomponentis-10 ta YC sekä I-signaalin liittäjän 1420 ja Q-signaalin liit-täjän 1430, jotka ovat rakenteeltaan ja toiminnaltaan samanlaisia kuin verkko 1410. Kuten aikaisemmin on mainittu, keskipalsta ja reunapalstat limittyvät tarkoituksellisesti useiden pixeleiden verran, esimerkiksi kymmenen pixeliä. 15 Siten keski- ja reunapalstojen signaalit ovat jakaneet keskenään useita redundanssipixeleitä kautta koko signaalin koodauksen ja siirtoprosessin ennen yhteenliittämistä.

Laajakuvavastaanottimessa keski- ja reunapalstat toistetaan niitä vastaavista signaaleista, mutta johtuen 20 ajallisesta laajentamisesta, ajallisesta kokoonpuristami-sesta ja suodatuksista, joita palstasignaaleille on suoritettu, useat pixelit reuna- ja keskipalstojen rajoilla ovat vääristyneet. Limittäiset alueet (OL) ja vääristyneet pixelit (CP) (selvyyden vuoksi hiukan liioiteltuina) on 25 osoitettu aaltomuodoilla, jotka liittyvät signaaleihin YS ja YC kuviossa 14. Jos palstoilla ei olisi lainkaan limittyvää aluetta, vääristyneet pixelit saattaisivat sattua toisiaan vasten, ja sauma olisi näkyvä. Kymmenen pixeliä leveän limittyvän alueen on havaittu olevan riittävän le-30 veä kolmesta viiteen raja-alueen vääristyneen pixelin kompensoimiseksi .

Etuna on, että redundanssipixelit mahdollistavat reuna- ja keskipalstojen sekoittamisen limittyvällä alueella. Kertoja 1411 kertoo reunapalstan signaalin YS pai-35 notusfunktiolla W limittyvillä alueilla, kuten on kuvattu 7 5 O 6 28 tähän liittyvällä aaltomuodolla, ennen kuin signaali YS tuodaan signaalinyhdistimelle 1415. Samalla tavoin kertoja 1412 kertoo keskipalstan signaalin YC komplementtisella painotusfunktiolla (1 - W) limittyvillä alueilla, kuten 5 on kuvattu tähän liittyvällä aaltomuodolla, ennen kuin signaali YC tuodaan yhdistimelle 1415. Nämä painotusfunk-tiot ovat limittyvän alueen yli ulottuvia pengertyyppisiä funktioita, ja saavat arvoja nollan ja ykkösen välillä. Painotuksen jälkeen reuna- ja keskipalstan pixelit laske-10 taan yhteen yhdistimellä 1415, niin että kukin rekonstruoitu pixeli on reuna- ja keskipalstan pixeleiden lineaarinen yhdistelmä.

Painotusfunktioiden tulisi suositeltavimmin lähestyä ykköstä lähellä limittyvän alueen sisempää rajaa ja 15 lähestyä nollaa ulommalla rajalla. Tämä varmistaa sen, että vääristyneillä pixeleillä on suhteellisen vähän vaikutusta rekonstruoidun palstan rajaan. Kuvattu lineaarinen pengertyyppinen painotusfunktio täyttää tämän vaatimuksen. Painotusfunktioiden ei kuitenkaan välttämättä tarvitse 20 olla lineaarisia, ja myös epälineaarisia painotusfunkti-oita, joissa on kaareutuvat tai pyöristetyt päät, ts. lähellä painokertoimia 1 ja 0 olevat osat, voidaan myös käyttää. Tällainen painotusfunktio saadaan helposti suodattamalla kuvattua tyyppiä oleva lineaarinen pengerpaino-25 tusfunktio.

Painotusfunktiot W ja 1 - W voidaan kehittää helposti verkolla, joka sisältää hakutaulukon, joka antaa vasteen pixelin paikkaa edustavalle tulevalle signaalille, sekä vähentävän yhdistimen. Reuna- ja keskipalstojen li-30 mittyvät alueet tiedetään, ja hakutaulukko ohjelmoidaan sen mukaisesti tuottamaan antoon arvot nollasta ykköseen vastaten painotusfunktiota W vasteena tulevalle signaalille. Tuleva signaali voidaan kehittää eri tavoilla, esimerkiksi laskurilla, joka on tahdistettu kuhunkin juovatah-35 tipulssiin. Komplementtinen painotusfunktio 1 - W voidaan tuottaa vähentämällä painotusfunktio W ykkösestä.

il 29 87506

Selitetyn keksinnön periatteet ovat sovellettavissa muiden lähetysstandardien mukaisiin televisiojärjestelmiin, esimerkiksi PAL-järjestelmään.

Claims (15)

30 B 7 506

1. Televisiosignaalin vastaanottolaite käsittäen ottopiirin (1310, 1322) sellaisen televisiosignaa-

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, t u n -20 n e t t u lisäksi siitä, että reunapalstakomponentti sisältää ajallisesti laajennetun luminanssikomponentin sekä krominanssikomponentin, ja siitä, että kuvasignaalin käsittelykanava sisältää laitteen (1356) ennalleen palautetun reunapalstojen 25 suurten taajuuksien luminanssikomponentin puristamiseksi kokoon ajallisesti.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu lisäksi siitä, että kuvasignaalin käsittely-kanava sisältää: 30 laitteen (1346) ennalleen palautetun reunapalstojen suurten taajuuksien komponentin (YH) yhdistämiseksi reuna-palstojen pienten taajuuksien komponentin (YL) kanssa reu-napalstasignaalin (YS) tuottamiseksi sekä laitteen (1360) reunapalstasignaalin yhdistämiseksi 35 keskipalstakomponentin (YC) kanssa kuvaa edustavan signaa- 3i 3 7 506 Iin (YF) tuottamiseksi.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu lisäksi siitä, että se sisältää laitteen (1356) ennalleen palautetun reunapalstojen suurten taajuuksien 5 komponentin puristamiseksi kokoon ajallisesti.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että televisiosignaali sisältää vasemman ja oikean reunapalstan signaalikomponentit, jotka sisältävät pieni- ja suuritaajuista informaatiota, vasemman ja 10 oikean reunapalstan suuritaajuisen informaation modu loidessa kvadraattisesti apukantoaallon, ja siitä että laite sisältää lisäksi: laitteen (1356) ennalleen palautettujen reunapals-tojen suurten taajuuksien komponenttien (LH, RH) purista-15 miseksi kokoon ajallisesti sekä laitteen (1342) ennalleen palautetun reunapalstojen pienten taajuuksien komponentin (YO) laajentamiseksi ajallisesti .

5 Iin toimittamiseksi, joka edustaa laajakuvatelevisiokuvaa, jossa on keskipalsta ja reunapalstat, sanotun televisio-signaalin sisältäessä keskipalstakomponentin, tunnet-t u reunapalstojen pienten taajuuksien komponentista ja reunapalstojen suurten taajuuksien komponentista, joka on 10 moduloitu apukantoaallolle, laitteesta (1352, 1354) moduloidun apukantoaallon demoduloimiseksi reunapalstojen suurten taajuuksien komponentin palauttamiseksi ennalleen; ja kuvasignaalin käsittelykanavasta (1346, 1360), joka 15 ottaa vastaan ennalleen palautetun reunapalstojen suurten taajuuksien komponentin (YH), reunapalstojen pienten taajuuksien komponentin (YL) ja keskipalstakomponentin (YC) kuvaa edustavan signaalin (YF) tuottamiseksi.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, t u n -20 n e t t u siitä, että televisiosignaali on värikuvasig- naali, joka sisältää luminanssi- ja krominanssikomponen- tit, ja siitä, että apukantoaalto on moduloitu reuna-palstojen luminanssin ja krominanssin suurten taajuuksien 25 komponenteilla.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että apukantoaalto on moduloitu kvadraattisesti ajallisesti laajennetulla reunapalstojen suurten taajuuksien luminanssikomponentilla, 30 ja siitä, että laite sisältää lisäksi laitteen (1356) demodulointilaitteen (1352) ennalleen palauttaman reunapalstojen suurten taajuuksien luminanssikomponentin puristamiseksi kokoon ajallisesti.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, jossa ku- 35 vasignaalin käsittelykanava on lisäksi tunnettu 32 8 7 506 siitä, että se sisältää: laitteen (1326) reunapalstojen suurten taajuuksien komponentin erottamiseksi televisiosignaalista, laitteen (1328) televisiosignaalin ja erotetun 5 suurten taajuuksien komponentin yhdistämiseksi, jotta saadaan keskipalsta/reunapalstojen pienet taajuudet - signaa-likomponentti (C/SL), laitteen (1340) keskipalstasignaalikomponentin (YE) ja reunapalstojen pienten tajuuksien komponentin (YO) 10 erottamiseksi keskipalsta/reunapalstojen pienet taajuudet - signaalikomponentista, laitteen (1342) erotetun reunapalstojen pienten taajuuksien komponentin (YO) laajentamiseksi ajallisesti, laitteen (1344) erotetun keskipalstan signaalikom-15 ponentin puristamiseksi kokoon ajallisesti, laitteen (1356) ennalleen palautetun reunapalstojen suurten taajuuksien komponentin (YO) puristamiseksi kokoon ajallisesti, laitteen (1346) ajallisesti kokoonpuristetun ennal-20 leen palautetun reunapalstojen suurten taajuuksien komponentin (YH) yhdistämiseksi ajallisesti laajennetuun erotettuun reunapalstojen pienten taajuuksien komponenttiin (YL) yhdistetyn reunapalstasignaalin (YS) tuottamiseksi, laitteen (1360) ajallisesti kokoonpuristetun erote-25 tun keskipalstasignaalikomponentin (YC) yhdistämiseksi yh distettyyn reunapalstasignaaliin (YS) dekoodatun laajaku-vavideosignaalin (YF) muodostamiseksi sekä laitteet (1362, 1364) dekoodatun laajakuvavideo- signaalin kytkemiseksi kuvannäyttölaitteelle (1370).

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tun nettu siitä, että apukantoaalto (ASC) on moduloitu ajallisesti laajennetulla reunapalstojen suurten taajuuksien komponentilla.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, t u n -35 n e t t u siitä, että erotuslaite (1326) sisältää monidi- 33 -ί 7 506 mensioisen spatiaalis-temporaalisen suotimen.

11. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että televisiosignaali on värikuvasig-naali, jossa on luminanssi- ja krominanssikomponentit, 5 siitä, että spatiaalis-temporaalinen suodin (1332) suodattaa erotetun keskipalsta/reunapalstojen pienet taajuudet - signaalikomponentin (C/SL) krominanssikomponentin erottamiseksi, siitä, että erotettu krominanssikomponentti ja kes-10 kipalsta/reunapalstojen pienet taajuudet - signaalikom- ponentti yhdistetään (1334) erotetun luminanssikomponentin (YN) tuottamiseksi, ja siitä, että erotetut luminanssi- ja krominanssikomponentit toimitetaan ottosignaaleina erotuslaitteelle 15 (1340).

12. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tun nettu siitä, että apukantoaalto on moduloitu kvad- raattisesti reunapalstojen suurten taajuuksien luminanssi-ja krominanssikomponenteilla, 20 ja siitä, että ajallisesti kokoonpuristettu ennal leen palautettu reunapalstojen suurten taajuuksien komponentti sisältää reunapalstojen suurten taajuuksien luminanssikomponentin .

13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, t u n - 25. e t t u siitä, että demodulointilaite (1352, 1354) de moduloi kantoaallon kvadraattisesti vasemman ja oikean reunapalstan suurten taajuuksien signaalien tuottamiseksi, ja siitä, että kuvasignaalin käsittelykanava sisältää: 30 laitteen (1326) apukantoaallon erottamiseksi tele visiosignaalista, laitteen (1328) keskipalstakomponentin ja reuna-palstojen pienten taajuuksien komponenttien erottamiseksi televisiosignaalista, 35 laitteen (1356) kokoonpuristetun reunapalstojen pienten taajuuksien signaalin informaation laajentamiseksi „ 87506 34 ajallisesti vasemman ja oikean reunapalstan pienten taajuuksien signaalien (LH, RH) tuottamiseksi, laitteen (1344) laajennetun keskipalstan informaation puristamiseksi kokoon ajallisesti keskipalstasignaa-5 Iin (YC) tuottamiseksi, laitteet (1346, 1360) vasemman reunapalstan suurten ja pienten taajuuksien signaalien, oikean reunapalstan suurten ja pienten taajuuksien signaalien sekä keskipalstan signaalin yhdistämiseksi dekoodatun laajakuvavideosig-10 naalin tuottamiseksi sekä laitteet (1362, 1364) dekoodatun laajakuvavideosig-naalin toimittamiseksi laajakuvanäyttölaitteelle.

14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu lisäksi 15 siitä, että ottopiirin (1310, 1322) toimittama te levisiosignaali täyttää annetun kantataajuuskaistan taajuusalueen, ja siitä, että keskipalstakomponentin, reunapalsto-jen pienten taajuuksien komponentin, reunapalstojen suur-20 ten taajuuksien komponentin ja apukantoaallon taajuudet ovat annetun kantataajuuskaistan taajuusalueen sisällä.

15. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu lisäksi siitä, että reunapalstojen suurten taajuuksien komponentti on moduloitu apukantoaallolle jättäen 25 pois reunapalstojen pienten taajuuksien komponentti. 35 87 506