FI87246C - Foerfarande och anordning foer inmatning av foerbraenningsluft i en eldstad - Google Patents

Description

87246

Menetelmä ja laite palamiailman syöttämiseksi tulipesään Förfarande och anordning för inmatning av förbränningsluft i en eldstad.

5 Esillä oleva keksintö kohdistuu menetelmään ja laitteeseen palamisilman johtamiseksi tulipesään, tulipesän eri seinille oleellisesti samalla tasolla olevien ilma-aukkojen kautta. Tulipesän seinillä on samalla tasolla useita vierekkäisiä ilma-aukkoja, joiden yhteyteen on sovitettu ilmansyöttölaitio teet palamisilman syöttämiseksi tulipesään.

Palamisprosessin hallintaan, kattilan tulipesässä liittyy olennaisesti tulipesän alaosassa tapahtuva mahdollisimman optimaalinen palamisilman syöttö. Esimerkiksi mustalipeän 15 poltossa soodakattilassa hallitulla ilmansyötöllä on ensisijaisen tärkeä vaikutus kattilassa tapahtuvaan prosessiin.

Koska soodakattilassa tapahtuvat kemialliset reaktiot ovat 20 hyvin nopeita, niin prosessin nopeus tulee täysin riippuvaiseksi palamisilman ja mustalipeän sekoittumisesta toisiinsa. Sekoittuminen määrää palamisnopeuden ja vaikuttaa myös prosessin hyötysuhteeseen. Ilma ja mustalipeä syötetään kattilaan erillisistä suuttimista, jolloin on ensiarvoisen 25 tärkeää, että ilman syötöllä aikaansaadaan nopea sekoittuminen kattilassa. Palamissymmetriaa on tarkkailtava kattilan koko poikkipinta-alalla ja ilman syöttöä säädettävä tarpeen mukaan.

30 Mustalipeä syötetään soodakattilaan yleensä suhteellisen suurina pisaroina, jotta pisarat kulkeutuisivat alaspäin eivätkä kulkeutuisi hienona huuruna kattilassa ylöspäin virtaavien kaasujen kanssa reagoimattomina kattilan yläosaan. Suuri pisarakoko, jossa pisarat ovat harvemmassa 2 87246 kuin hienossa mustalipeä suihkussa, vielä lisää hyvän sekoittumisen tarpeellisuutta.

Soodakattilaan syötetään ilmaa mustalipeää vastaava stö-5 kiometrinen määrä ja lisäksi ilmaylimäärä varmistamaan täydellisnen palamisen. Liiallinen ilmaylimäärä aiheuttaa kuitenkin kattilan hyötysuhteen laskun ja lisää siten kustannuksia. Ilmaa syötetään kattilaan yleensä kolmelta eri tasolta, primääri-ilmaa tulipesän alaosassa, sekundääri-10 ilmaa primääri-ilmatason yläpuolelta mutta lipeäsuuttimien alapuolelta ja tertiääri-ilmaa lipeäsuuttimien yläpuolelta varmistamaan loppuunpalaminen. Ilmaa syötetään useiden ilmansyöttöaukkojen kautta yleensä joko kattilan kaikilta neljältä seinältä tai vain kahdelta vastakkaiselta seinältä. 15

Soodakattilassa erikoisesti epätasainen tai tehoton sekundääri -ilman syöttö johtaa huönoon polttotulokseen, lämpöpin-tojen tukkeutumiseen ja emissioiden lisääntymiseen savu-20 kaasuissa. Sekundääri-ilman tuloa on säädettävä niin, että mustalipeästä haihtuvat ja kaasuntuvat aineosat sekoittuvat mahdollisimman hyvin palamisilmaan eivätkä pääse palamattomina poistumaan kattilasta, mikä huonontaisi polton hyötysuhdetta. Lisäksi haihtuvat ja huurumaiset 25 aineosat hyvin herkästi likaavat lämmöntalteenottopintoja kattilan jälkeisissä lämmöntalteenottolaitteissa. Kattilasta reagoimattomina karkaavat aineosat lisäävät myös emissioita.

On todettu, että varsinkin läpimitaltaan suurissa kat-30 tiloissa, joissa tulipesän poikkipinta-ala on noin 10m x 10m tai suurempi, ilman tunkeutuminen kattilan keskiosiin on riitämätöntä ja vaikeasti säädettävissä. Tämän lisäksi on todettu, että muodoltaan nelikulmaisen kattilan nurkissa suorassa kulmassa toisiinsa nähden syötetyt ilmavirrat 35 pyrkivät osittain jopa kumoamaan toistensa tunkeutumista kattilaan.

3 87246

Kuviossa 1 on kaaviollisesti esitetty, miten neljältä eri sivulta tulevat samansuuruiset ilmavirrat jakautuvat kattilan poikkipinta-alalle. Aluettain ilmavirtojen väliin muodostuu suhteellisen suuria tyhjiä aukkoja A. Toisaalta 5 muodostuu myös huomattavaa ilmavirtojen päällekkäisyyttä B. Ilmaa virtaa näin ollen epätasaisesti kattilan poikkipinta-alalle. Toiset alueet jäävät ilman palamisilmaa kun taas toisille alueille ilmaa virtaa ylimäärin.

10 Tilannetta voidaan yrittää parantaa lisäämällä suuttimien määrää, kuten kuviossa 2 on esitetty. Näin saadaan nurkka-alueille muodostuneet aukot pienemmiksi. Palamisilmaa on kuitenkin käytettävissä vain rajallinen määrä optimaalisen polttohyötysuhteen saavuttamiseksi. Lisäämällä ilmansyöttö-15 aukkojen määrää voidaan siis samalla palamisilmamäärällä saavuttaa kattilan seinien ja nurkkien läheisyydessä tasaisempi ilmansyöttö, mutta vastaavasti tunkeutuvuutta on pienennettävä ja kattilan keskiosaan muodostuu alue, johon ilmaa ei riitä.

20

Sekundääri-ilman tasaisempaan syöttöön pyritään säätämällä jokaista ilma-aukkoa erikseen, niin että nurkka-alueille ei muodostuisi ilmaylimääriä. On tavallista, että soodakattilan ilma-aukot varustetaan käsikäyttöisillä säätöpelleillä 25 siten, että ilmanpainetta eri suuttimilla voidaan tarpeen mukaan säätää. Ilmanpaineen säätö tapahtuu muuttamalla ilma-aukkojen avointa pinta-alaa joko jokaisella ilma-aukolla erikseen tai useammalla ilma-aukolla samanaikaisesti. Näin voidaan jossain määrin säätää syötettävän ilman 30 nopeutta, mutta ilman tunkeutuvuutta kattilan keskiosaan sekundäärivyöhykkeessä ei kaikissa kuormitustilanteissa pystytä pitämään vakiona. Esimerkiksi täydellä kuormalla ajettaessa, jolloin kaikkien aukkojen tulee olla auki, ei ole säätövaraa.

Säätöpeltien käyttö aukkojen kuristamiseen hyvin pieneksi on ongelmallista. Aukon ollessa kuristettuna siitä läpivir-taava pieni ilmavirta ei riitä jäähdyttämään aukkoa eikä 35 4 87246 säätöpeltiä, joka kuumenee ja palaa joko kokonaan tai osittain pois.

Sekoittumista vaikeuttaa lisäksi kattilan keskiosaan 5 muodostuva ylöspäin virtaava kaasuvirta, johon heikon sekundääri-ilmavirran on vaikea tunkeutua. Kattilan alaosassa sivuilta syötetyt primääri-ilmavirrat törmäävät toisiinsa kattilan keskiosassa ja muodostavat kattilan keskustaan erittäin nopeasti ylöspäin kulkevan kaasuvirran, joka vetää 10 mukaansa palamiskaasuja ja muita epätäydellisesti palaneita kaasumaisia ja pölymäisiä aineita tulipesän alaosasta. Kaasuvirta, myös "pisarahissiksi" kutsuttu, tempaa lisäksi mukaansa vastaantulevia alaspäin virtaavla mustalipeäpisa-roita ja kuljettaa ne kattilan yläosaan, jossa ne tarttuvat 15 kohtaamiinsa lämpöpintoihin aiheuttaen likaantumista ja tukkeutumista. Keskiosassa ylöspäin virtaavan kaasun nopeus saattaa kasvaa jopa yli nelinkertaiseksi kaasujen keskinopeuteen verrattuna aiheutuen huonosta sekoittumisesta. Kattilan keskiosaan muodostuu näin nopean virtauksen alue, 20 johon edelleen palamisilman sekoittuminen virtauksen sivusta on erittäin vaikea aikaansaada.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on nostaa kattilan kapasiteettia ja energiahyötysuhdetta parantamalla pala-25 misilman syöttöä. Tarkoituksena on aikaansaada tunnettuun tekniikkaan verrattuna tasaisempi ja paremmin tulipesän koko kattilan poikkipinta-alaa kattava ilmansyöttö.

Keksinnön tarkoituksena on lisäksi mahdollistaa palamisilman 30 vakiotunkeutuvuus myös eri kuormitustasoilla.

Erikoisesti soodakattiloille on lisäksi tarkoitus aikaansaada parempi mustalipeän ja palamisilman sekoittuminen tulipesässä. Tarkoituksena on myös vähentää edellä mainitun 35 "pisarahissin" haitallista vaikutusta. Lisäksi paremmalla ilman syötöllä on tarkoitus vähentää haitallisten emissioiden määrää.

β 87246

Edellä mainittujen tarkoitusperien saavuttamiseksi keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että palamisilmaa syötetään tulipesään ainakin kahdelta samalla vaakatasolla olevalta vastakkaiselta seinältä ainakin kahden kokoisina 5 ilmasuihkuina siten, että eri ilma-aukoista syötettävien ilmasuihkujen tunkeutuvuus Lp kasvaa seinien nurkista seinien keskustaa kohti mentäessä. Soodakattilassa palamisilmaa syötetään eri suuruisina suihkuina edullisesti kaikilta neljältä eri seinältä, jolloin tulipesän seinille 10 sovitetuista ilma-aukoista syötettävien ilmasuihkujen tunkeutuvuutta pidetään suurempana seinien keskiosalla kuin seinien nurkka-alueilla. Ilman tunkeutuvuutta eri ilma-aukoista pidetään edullisesti vakiona siten, että ilmasuihkut peittävät eri kuormitustilanteissakin mahdolli-15 simman tasaisesti tulipesän koko poikkipinta-alan ilman että muodostuu ilmavirtojen päällekkäisyyttä tai huomattavia aukkoja ilmasuihkujen väliin.

Keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusomaista se, että 20 tulipesän seinille samalle tasolle sovitettujen ilma-aukkojen hydraulinen halkaisija Dn kasvaa tulipesän nurkista seinän keskipisteeseen mentäessä. Ilma-aukkojen suhteellista pinta-alaa voidaan kasvattaa nurkista seinän keskustaa kohti mentäessä kasvattamalla itse ilma-aukkojen poikkipin-25 ta-alaa. Ilma-aukkojen tunkeutuvuuten vaikuttavaa hydraulista halkaisijaa voidaan myös kasvattaa siten, että tulipesän seinän keskustaan sovitetaan toistensa vaikutuspiiriin kaksi tai useampia pieniä ilma-aukkoja siten, että aukkojen yhteinen hydraulinen halkaisija on suurempi kuin seinän 30 nurkkien läheisyyteen sovitettujen aukkojen tai vastaavanlaisten lähekkäisten ilma-aukko ryhmien yhteinen hydraulinen halkaisija. Lisäämällä ilma-aukkojen suhteellista määrää sovittamalla pari tai kolme esim. samankokoisia ilma-aukkoa hyvin pienen välimatkan päähän toisistaan niin, että ne 35 käytännössä muodostavat yhtenäisen ilma-aukon voidaan siis myös lisätä ilman tunkeutuvuutta jollakin alueella..

6 87246

Keksinnön mukaiset ilma-aukot voidaan vaakatasossa sovittaa kattilan seinälle tasavälein tai eri suurin välein. Esimerkiksi soodakattilassa saattaa olla edullista sovittaa pienet aukot kattilan nurkkien läheisyydessä pienemmin 5 välein kuin suuremmat aukot kattilan seinän keskikohdalla.

Keksinnön mukaiset ilma-aukot on edullisesti sovitettu samalle tasolle, mutta voidaan tarvittaessa tietenkin sovittaa hieman eri tasoille.

10

Keksintö soveltuu erikoisesti sekundääri-ilma aukko vyöhykkeiden muodostamiseksi soodakattilan neljälle seinälle. Soodakattilan yhden tason sekundääri-ilmasuuttimien ilma-aukkojen pinta-ala mitoitetaan siten, että aukkojen pinta-15 ala nurkkien läheisyydessä on pienempi kuin seinän keskivaiheilla. Näin saavutetaan tarpeeksi hyvä ilman tunkeutuminen myös kattilan keskiosassa, ilman aikaisemmin tunnetun tekniikan haittoja. Hyvä palamisilman sekoittuminen edistää myös tulipesän pohjalla olevan keon muodostumista ja 20 hallintaa.

Virtausaukon poikkipinta-alan lisääminen pidentää ilman tunkeutumismatkaa kattilassa. Ilman tunkeutumismatkan riippuvuutta aukon hydraulisesta halkaisijasta, ilman ja 25 kaasun lämpötiloista ja virtausnopeuksista voidaan ilmaista matemaattisella kaavalla

Lp = k x Dn x Vn/Vf x (Tf/Tn )" 30 missä Lp = ilmasuihkun tunkeutumismatka k = empiirinen vakio Dn = aukon hydraulinen halkaisija Vn = ilman virtausnopeus aukossa 35 Vf = kaasuvirtauksen nousunopeus kattilassa

Tn = tuloilman lämpötila Tf = tulipesän kaasun lämpötila n = empiirinen vakio, tyypillisesti 0,5

Kaavasta ilmenee, että tunkeutumismatka on suoraan verran- 40 nollinen aukon hydrauliseen halkaisijaan eli suurentamalla aukkoa lisätään tunkeutumismatkaa. Ilma-aukot voidaan 7 87246 mitoittaa kaavan mukaan symmetrisen ilmasyötön aikaansaamiseksi kattilan koko poikkipinta-alalle vakio-olosuhteissa. Eri ajo-olosuhteissa ilman tunkeutuminen pidetään vakiona säätämällä tunkeutumismatkaa, vaikuttamalla joko 5 aukkojen hydrauliseen halkaisijaan, ilmanvirtaukseen aukossa tai tuloilman lämpötilaan. Säätämällä ilman tunkeutuuvuutta Lp palamisilman virtausnopeudella Vn ja/tai lämpötilalla Tn voidaan keksinnön mukaan kattilaa ajaa ylikuormalla menettämättä tasaista palamisilman syöttöä.

10

Keksinnön mukaisessa ratkaisussa voidaan käyttää säätö-peltejä ilman tuloaukon hydraulisen halkaisijan säätämiseksi. Säätöpeltejä käytetään säätämään ilmanvirtausnopeutta sopivaksi kuormitustilanteen muuttuessa. Koska aukot on 15 valmiiksi mitoitettu oikein ei yksittäisiä aukkoja tarvitse vakio-olosuhteissa erikseen säätää. Aukot seinien nurkka-alueilla on mitoitettu pienille ilmavirroille, eikä niitä näinollen keksinnön mukaisessa sovellutuksissa jouduta kuristamaan niin paljon, että kuristusläpät olisivat yhtä 20 alttiita palamiselle kuin aikaisemmin tunnetun tekniikan mukaisissa ilmarekistereissä.

Ilmaa tuodaan ilma-aukkoihin ilmakaapeista, joista kustakin johdetaan yleensä ilmaa samanaikaisesti usealle ilma-aukol-25 le. Säätämällä ilmanpainetta ilmakaapissa voidaan yksinkertaisesti säätää ilman nopeutta ilma-aukossa ja siten vaikuttaa ilman tunkeutuvuuteen.

Aiemmin on suomalaisesta patenttijulkaisusta FI 65098 30 tunnettu menetelmä, jolla voidaan säätää soodakattilan ilma-aukkoja kullakin seinällä yhtäaikaisesti valta-akseli-käytöllä. Tämä yhteinen säätömenetelmä sopii erinomaisesti käytettäväksi esillä olevan keksinnön mukaisessa laitteistossa. Kaikki yhden seinän kuristuspellit liikkuvat 35 samassa tahdissa, jolloin kattilan kuorman muuttuessa säädön aikaansaamiseksi riittää ohjaustieto valta-akselin toimilaitteelle. Ilmansyöttöprofiilia ei tarvitse muuttaa. Samoin on yksinkertaista ohjata ilman kokonaismäärää ja/tai 0 87246 ilman nopeutta kullakin seinällä siten, että saadaan haluttu palamistulos aikaan. Valta-akselikäytön liittäminen automaattiseen ohjaukseen on yksinkertaista ja ohjaussuureena voidaan käyttää ilmansuuttimilta mitattua painetta tai 5 alapuolelta tulevan kaasuvirtauksen määrää tai edellä mainittuja tunkeutumiseen vaikuttavia suureita.

Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa 10 kuviot 1 ja 2 esittävät ilmasuihkujen tunkeutuvuut- ta kattilan poikkipinta-alalle aikaisemmin tunnetun tekniikan mukaan kuten edellä on selostettu, kuvio 3 esittää kaaviollisesti poikkileikkausta soodakattilasta, 15 kuvio 4 esittää suurennoksen kuvion 3 mukaisen soodakattilan primääri- ja sekundääri-ilmansyöttöaukko-vyöhykkeistä, ja kuvio 5 esittää keksinnön mukaista ilmasuihkujen tunkeutuvuutta kattilan poikkipinta-alalle.

20

Kuvion 3 mukainen soodakattila 1 käsittää kattilan alaosassa varsinaisen tulipesän 2, jossa on pohja 3, kattilan seinät 4 ja tulistinosan 5. Palamisprosessissa muodostuu tulipesän 25 pohjalle kuivuneesta ja osittain palaneesta mustalipeästä keko. Sulat kemikaalit valuvat huokoisen keon läpi tuli-pesän pohjalle, josta ne ylijuoksuna johdetaan sulakourujen kautta liuottimeen 7. Soodakattilaan syötetään mustalipeää lipeäruiskuilla vyöhykkeessä 8. Ilmaa syötetään kolmelta 30 eri tasolta: primääri-ilmarekisteristä 9, sekundääri- ilmarkisteristä 10 ja tertiääri-ilmarekisteristä 11. Soikeat ilma-aukot 12 sekundääri-ilmarekisterissä ovat keskenään eri suuruiset.

35 Kuviosta 4, jossa kattilan primääri- ja sekundääri-llmare-kisterit on esitetty suurennoksena, ilmenee että ilma-aukot 12 lähellä kattilan nurkkaa ovat pienempiä kuin ilma-aukot 12 kattilaseinän keskiosassa. Suuremman hydraulisen

II

9 87246 halkaisijan omaavat ilma-aukot kattilaseinän keskiosassa mahdollistavat paremman ilman tunkeutuvuuden kattilan keskiosiin kuin pienemmät aukot nurkka-alueilla.

5 Kuviossa 5 on esitetty keksinnön mukainen ilmansyöttöpro-fiili, nk. kirjekuoriprofiili, kattilan poikkipinta-alalle. Eri suurista ilma-aukoista syötetyt ilmasuihkut 13 tunkeutuvat kattilaan suhteessa aukon kokoon. Kattilaseinän keskiosalta ilmasuihku tunkeutuu kattilan keskiosaan saakka 10 ja kattilaseinän nurkka-alueilta vain lyhyen matkaa kattilan sisään. Näin saadaan tarpeeksi suuri tunkeutuvuus kattilan keskiosaan sekoittamaan myös keskustassa ylöspäin virtaavaa "pisarahissi". Kattilan nurkka-alueilla sitä vastoin vältytään ilmasuihkujen päällekkäisyydeltä. Koko kattilan 15 poikkipinta-alalle saadaan täten sopiva ilmansyöttö ilman suuria ilmaylimääriä.

Kuormituksen muuttuessa voidaan ilmasuihkujen tunkeutumista Lp pitää vakiona vaikuttamalla edellä mainittuihin kaavassa 20 Lp = k x Dn x Vn/Vf (Tf /Tn )°- 5 esiintyviin muuttujiin. Aukkojen kokoa, ilmasuihkun nopeutta tai lämpötilaa voidaan muuttaa tunkeutuvuuden pitämiseksi vakiona. Esimerkiksi säätämällä ilmanpainetta korkeammaksi voidaan ilmasuihkun nopeutta ja sitä kautta ilmasuihkun 25 tunkeutuvuutta lisätä. Toisaalta myös ilmasuihkun lämpötilan laskemisella pystytään lisäämään tunkeutuvuutta. Tunkeutuvuutta voidaan vastaavasti tarpeen vaatiessa pienentää kuristamalla ilma-aukkoja aikaisemmin mainituilla läpillä.

30 Keksintö ei ole rajoitettu esimerkkinä esitettyyn suoritusmuotoon, vaan sitä voidaan soveltaa patenttivaatimuksien määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa. Eri suuria ilma-aukkoja voidaan esimerkiksi myös käyttää arina-kattiloissa palamisilman syöttämiseksi.

35

Claims (17)

1. Menetelmä palamisilman syöttämiseksi ilmasuihkuina 5 tulipesään, tulipesän eri seinillä oleellisesti samalla tasolla olevien ilma-aukkojen kautta, tunnettu siitä, että - ainakin kahdelta vastakkaiselta seinältä palamisilma on järjestetty syötettäväksi ainakin kahden kokoisista 10 ilma-aukoista siten, että tulipesään tunkeutuu palamisilmaa ainakin kahden suuruisina ilmasuihkuina siten, että eri ilma-aukoista syötettävien ilmasuihkujen tunkeutuvuus Lp kasvaa tulipesän nurkista seinien keskustaa kohti mentäessä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnettu siltä, että - tulipesän neljältä seinältä syötetään palamisilmaa eri suuruisina ilmasuihkuina tulipesään siten, että ilma-aukoista syötettävien ilmasuihkujen tunkeutuvuus kasvaa 20 seinien nurkista seinien keskustaa kohti mentäessä.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että - ilmasuihkujen tunkeutuvuus Lp muuttuvissa kuormitusti-25 lanteissa pidetään vakiona säätämällä ilma-aukkojen hydraulista halkaisijaa Dn ja/tai ilman virtausnopeutta Vn ilma-aukossa ja/tai syöttöilman lämpötilaa Tn niin, että tunkeutuvuus Lp kaavan Lp = k*Dn*Vn/Vf*(Tf/Tn)0·5 30 mukaan pysyy olennaisesti vakiona siten, että ilmasuihkut peittävät eri kuormitustilanteissa olennaisesti tulipesän koko poikkipinta-alan.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu 35 siltä, että - soodakattilan sekundääri-ilma syötetään kattilaan ilma-suihkuilla, joiden tunkeutuvuus Lp pidetään olennaisesti vakiona eri kuormitustilanteissa. li 8 7246

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että - ilmasuihkut muodostavat tulipesän poikkipinta-alalle 5 ilmansyöttöprofiilin, jonka muoto on nk. kirjekuoriprofiili.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siltä, että ilmasuihkujen tunkeutuvuutta säädetään säätöpelleillä. 10

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ilmasuihkujen tunkeutuvuutta säädetään ryhmissä valta-akselille sovitetuilla säätöpelleillä. 15

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ilmasuihkujen tunkeutuvuutta säädetään säätämällä palamisil-manpainetta ilmakaapissa. 20

9. Laite palamisilman johtamiseksi tulipesään (2), jossa laitteessa on tulipesän seinillä (4) useita vierekkäisiä ilma-aukkoja (12), joiden yhteyteen on sovitettu ilmansyöt-tölaitteet, tunnettu siitä, että 25. samalla tasolla olevien ilma-aukkojen (12) hydraulinen halkaisija Dn kasvaa tulipesän nurkista seinien keskustaa kohti mentäessä siten, että eri ilma-aukoista syötettävien ilmasuihkujen tunkeutuvuus Lp kasvaa tulipesän nurkista seinien keskustaa kohti mentäessä. 30

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite tunnettu siltä, että ilma-aukkojen poikkipinta-ala kasvaa nurkista keskustaa kohti mentäessä. 35

10 87246

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite tunnettu siltä, että 87246 12 tulipesän seinän keskustaan on sovitettu toistensa vaikutuspiiriin kaksi tai useampi pieni ilma-aukko, siten että ilma-aukkojen yhteinen hydraulinen halkaisija on suurempi kuin seinän nurkkien läheisyyten sovitettujen yksittäisten 5 ilma-aukkojen hydraulinen halkaisija tai seinän nurkkien läheisyyteen vierekkäin toistensa vaikutuspiiriin sovitettujen kahden tai useamman ilma-aukon yhteinen hydraulinen halkaisija.

12. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite tunnettu siitä, että ilma-aukkojen välinen etäisyys pienenee tulipesän seinän keskiosasta seinän nurkkiin mentäessä.

13. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite tunnettu siitä, että laite on sovitettu johtamaan palamisilmaa soodakattilaan.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite tunnettu siitä, 20 että laite on sovitettu johtamaan sekundääri-ilmaa soodakattilaan.

15. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite tunnettu siitä, 25 että laite on sovitettu johtamaan palamisilmaa arinakattilaan.

16. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite tunnettu siitä, että 30 ilma-aukkoihin (12) on sovitettu säätöpellit tulipesään johdettavan ilman tulopaineen säätämiseksi.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen laite tunnettu siltä, että 35 säätöpellit on ryhmittäin kytketty valta-akselille siten, että niitä voidaan säätää ryhmittäin. i 13 87246